Suomen taitouinnin duo Linnea Pitkänen ja Sini Tuuli kilpailivat tiistaina EM-kilpailuissa vapaaohjelman alkukilpailuissa. Pitkänen ja Tuuli uivat pisteet 73.0000 ja olivat lopputuloksissa sijalla 18.

Kyseessä oli Pitkäsen ja Tuulin ensimmäinen aikuisten arvokilpailuesiintyminen.

– Erittäin hyvä kokonaisuus ja esiintyminen oli ilmeikästä. Ohjelmaan tuli harmillisesti muutama synkrovirhe, mutta muutoin suoritus oli ensimmäisissä aikuisten arvokilpailuissa onnistunut, kommentoi Pitkäsen ja Tuulin valmentaja Iris Lucenius.

– Valmistautuminen kilpailuihin onnistui ja tytöillä oli vahva olo ennen kisaa. Pientä hakua oli havaittavissa paikoittain viime päivien harjoituksissa täällä Budapestissa, mutta todella hyvin tytöt pystyivät keskittymään kilpailuun ja omaan tekemiseen, duon toinen valmentaja Mira Helmiö täydentää.

Taitouinnissa nähdään tyypillisesti olympiavuonna ja olympiadin loppupuolella duokilpailuissa kovatasoisia suorituksia, kun maat kamppailevat olympiapaikoista. Budapestin alkukilpailu ei ollut poikkeus, ja aamun kovimmat pisteet 97.4000 ui Venäjän duo Svetlana Kolesnichenko ja Svetlana Romashina.

Pientä lisäjännitystä alkukilpailuun toivat edellisen päivän tekniset haasteet äänentoiston kanssa, kun teknisen duon loppukilpailu Budapestissa jouduttiin keskeyttämään ja siirtämään toiselle päivälle.

Kaikki tiistain vapaaohjelman alkukilpailun tulokset näet täältä.

Suomen Pinja Kekki kilpailee tiistaina EM-kilpailuissa soolon teknisessä ohjelmassa kello 17 alkaen. EM-kisojen tulosseurannan löydät täältä.

Historian ensimmäinen valtakunnallinen Turpotietäjä-alkukilpailu järjestettiin 8.10.2020 lukioissa eri puolilla Suomea. Kilpailun tavoitteena on innostaa nuoria perehtymään turvallisuuspolitiikkaan ja kokonaisturvallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Kilpailun järjestävät Reserviläisliitto ry ja Suomen Reserviupseeriliitto ry yhteistyössä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n ja Kadettikunta ry:n kanssa. Mallia on haettu Oikeus- ja Talousguru-kilpailuista.

Alkukilpailuun osallistui 45 lukiota ja noin 350 opiskelijaa ympäri Suomen. Mukana oli myös yksi ruotsinkielinen lukio Pohjanmaalta. Koronavirustilanteesta johtuen kilpailun finaali jouduttiin siirtämään marraskuulta toukokuulle. Finaaliin valittiin alkukilpailun kahdeksan parasta Turpotietäjää Helsingistä, Lappeenrannasta, Naantalista, Ylöjärveltä, Jyväskylästä, Kuopiosta, Ilmajoelta ja Kannuksesta. 

Kautta aikojen ensimmäisen Turpotietäjä-kilpailun voitti Max TalviOja Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Voittaja sai 1 000 euron palkintostipendin. Kilpailun toiselle sijalle tuli Otto Kanniainen Jyväskylän normaalikoulun lukiosta ja kolmannelle sijalle Mikael Salminen Naantalin lukiosta. Toiseksi tullut sai 500 euron ja kolmanneksi tullut 250 euron stipendin.

- Kilpailun ideana on herätellä nuoria pohtimaan laaja-alaisesti turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Monet lukiolaisista suorittavat varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen palveluksen muutaman vuoden päästä, joten näihin asioihin on tärkeä perehtyä jo tässä elämänvaiheessa. Kilpailu on herättänyt laajaa kiinnostusta ja huomiota, mikä kertoo siitä, että turvallisuuspoliittiset kysymykset pohdituttavat nuoria, toteaa Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola.

Finaali toteutettiin niin, että jokainen opiskelija suoritti kirjallisen ja suullisen osuuden omasta koulustaan etäyhteyksin opettajan valvonnan alaisuudessa. Tuomaristo arvioi suullista osuutta Helsingissä ollen etäyhteydessä finalisteihin ja opettajiin.

- Kilpailun toteuttaminen keskellä koronapandemiaa onnistui olosuhteisiin nähden erinomaisesti. Kilpailulle ja kokonaisturvallisuuden pohdinnalle on laajaa tilausta yhteiskunnassamme. Epävakaa maailmanpolitiikan tilanne ja suurvaltasuhteiden viileneminen mietityttävät nyt nuoria. On tärkeää tarjota nuorille mahdollisuus pohtia turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, sillä turvallisuus on vakaan yhteiskunnan tärkein tukipilari, sanoo Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aaro Mäkelä.

Turpotietäjä-kilpailun valmistelua vuosina 2019─2020 ovat rahoittaneet Maanpuolustuksen Kannatussäätiö, Puolustusvoimien Tukisäätiö ja Turvallisuuden tukisäätiö. Kilpailu tullaan toteuttamaan jatkossa vuosittain. Vuoden 2021 alkukilpailu käydään lokakuussa ja finaali marraskuussa. Tavoitteena on saada mukaan 100 lukiota ympäri Suomen. Kilpailun kaksikielisen verkkosivut löytyvät osoitteesta www.turpotietaja.fi.

Lisätietoa antavat Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola puhelimitse 040 018 2700 tai sähköpostitse ilpo.pohjola@reservilaisliitto.fi ja Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aaro Mäkelä puhelimitse 050 540 5416 tai sähköpostitse aaro.makela@rul.fi

Sama logiikka on toistunut läpi korona-ajan: kulttuuriala suljettiin ensimmäisenä ja se pidetään kiinni viimeiseen saakka. Sitä ennen voi esimerkiksi avata ravintolat ja myydä täysiin juniin vierekkäisiä lippuja. Muita toimialoja avataan nyt tilanteen helpottaessa exit-suunnitelman mukaisesti – vaadimme, että taide- ja kulttuurialaa kohdellaan tasa-arvoisesti samoin perustein.

Taide- ja kulttuuriala ei kestä enää epäreiluja rajoitustoimia

Takuutukipäätös tuli liian myöhään suurelle osalle kesätapahtumista, ja useita niistä on jo peruttu. On elintärkeää avata kentän toimintaa nyt siltä osin, kuin se on mahdollista. Konsertit, näytökset ja tapahtumat ovat pitkäjänteisen työn tulosta, ja ennakoitavuuteen on nyt exit-vaiheessa välttämätöntä panostaa. Ala ei kestä enää yhtään enempää epäloogisia, epäreiluja tai myöhäisiä päätöksiä.

Taide- ja kulttuuriala on näyttänyt osaavansa huolehtia turvallisuustoimista erinomaisesti ja on tuottanut yhä uusia turvallisuusratkaisuja tilanteeseen vastatakseen. Exit-suunnitelmassa tulisi myös huomioida kulttuuritapahtumien monimuotoisuus ja paikallinen tilanne. Jo 20–30 henkeä voi joissain tapauksissa olla kannattavan kokoinen yleisö. Suuret elokuva-, teatteri- ja konserttisalit taas mahdollistavat suuremmankin yleisön osallistumisen turvavälein, hallitusti ja hyvin ilmastoiduissa tiloissa. Alan toimijoilla on vahva tahtotila toiminnan käynnistämiseen. Rajoitusten on oltava yhdenmukaiset eri toimialoille samantyyppisissä tiloissa sekä tilaisuuksissa.

Turvallisten tapahtumien malli julkaistiin joulukuussa (21.12.) ja maaliskuussa (23.3.) saatiin päivitetyt asetukset tapahtumissa noudatettavista turvaväleistä. Hämmästyttävää onkin, miksi aluehallintovirastot eivät noudata hallituksen antamia ohjeita omissa päätöksissään. Etelä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta on kuitenkin todennut (7.5.) koronatilanteen parantuneen ja rokotusten etenevän hyvin. Perusoikeuksien rajoittamisen tulisi hellittää heti tilanteen sen mahdollistaessa. Nyt näyttää siltä, ettei näin toimita.

Taide- ja kulttuurialalla on vastaanotettu toimintaedellytyksiä ahtaaksi ajavia uutisia jo reilun vuoden ajan. Samalla on huolestuttavaa, mikäli tartuntatautilakia ja rajoituksia jatketaan edelleen vuoden 2021 loppuun. Tilanne on ollut täysin kestämätön liian pitkään.

Vaadimme päätöksentekoon oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä faktoihin pohjautuvia perusteluja toimialojen, työntekijöiden, yrittäjien ja kuluttajien yhdenvertaisuuden takaamiseksi. 

Kulttuurialaa on vihdoin kohdeltava oikeudenmukaisesti. Kyse on ihmisten elinkeinosta, kasvualan tulevaisuudesta, alan työntekijöiden ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnista.

Muusikkojen liitto
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto
Näyttelijäliitto

________________________________

Lisätiedot:

Muusikkojen liitto: Ahti Vänttinen, puheenjohtaja
ahti.vanttinen@muusikkojenliitto.fi, puh. 050 569 5585

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU: Nea Leo, toiminnanjohtaja
nea.leo@taku.fi, puh. 044 066 4800

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto: Karola Baran, toiminnanjohtaja
karola.baran@teme.fi , puh. 040 014 2050

Näyttelijäliitto: Elina Kuusikko, toiminnanjohtaja
elina.kuusikko@nayttelijaliitto.fi, puh. 040 8359587

Koronakriisin aikana esiin noussut eri toimialojen välinen epätasa-arvo jatkuu perusteettomasti. Päättäjien on pikaisesti tehtävä kaikkensa tilanteen ratkaisemiseksi.

Sama logiikka on toistunut läpi korona-ajan: kulttuuriala suljettiin ensimmäisenä ja se pidetään kiinni viimeiseen saakka. Sitä ennen voi esimerkiksi avata ravintolat ja myydä täysiin juniin vierekkäisiä lippuja. Muita toimialoja avataan nyt tilanteen helpottaessa exit-suunnitelman mukaisesti – vaadimme, että taide- ja kulttuurialaa kohdellaan tasa-arvoisesti samoin perustein.

Taide- ja kulttuuriala ei kestä enää epäreiluja rajoitustoimia

Takuutukipäätös tuli liian myöhään suurelle osalle kesätapahtumista, ja useita niistä on jo peruttu. On elintärkeää avata kentän toimintaa nyt siltä osin, kuin se on mahdollista. Konsertit, näytökset ja tapahtumat ovat pitkäjänteisen työn tulosta, ja ennakoitavuuteen on nyt exit-vaiheessa välttämätöntä panostaa. Ala ei kestä enää yhtään enempää epäloogisia, epäreiluja tai myöhäisiä päätöksiä.

Taide- ja kulttuuriala on näyttänyt osaavansa huolehtia turvallisuustoimista erinomaisesti ja on tuottanut yhä uusia turvallisuusratkaisuja tilanteeseen vastatakseen. Exit-suunnitelmassa tulisi myös huomioida kulttuuritapahtumien monimuotoisuus ja paikallinen tilanne. Jo 20–30 henkeä voi joissain tapauksissa olla kannattavan kokoinen yleisö. Suuret elokuva-, teatteri- ja konserttisalit taas mahdollistavat suuremmankin yleisön osallistumisen turvavälein, hallitusti ja hyvin ilmastoiduissa tiloissa. Alan toimijoilla on vahva tahtotila toiminnan käynnistämiseen. Rajoitusten on oltava yhdenmukaiset eri toimialoille samantyyppisissä tiloissa sekä tilaisuuksissa.

Turvallisten tapahtumien malli julkaistiin joulukuussa (21.12.) ja maaliskuussa (23.3.) saatiin päivitetyt asetukset tapahtumissa noudatettavista turvaväleistä. Hämmästyttävää onkin, miksi aluehallintovirastot eivät noudata hallituksen antamia ohjeita omissa päätöksissään. Etelä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta on kuitenkin todennut (7.5.) koronatilanteen parantuneen ja rokotusten etenevän hyvin. Perusoikeuksien rajoittamisen tulisi hellittää heti tilanteen sen mahdollistaessa. Nyt näyttää siltä, ettei näin toimita.

Taide- ja kulttuurialalla on vastaanotettu toimintaedellytyksiä ahtaaksi ajavia uutisia jo reilun vuoden ajan. Samalla on huolestuttavaa, mikäli tartuntatautilakia ja rajoituksia jatketaan edelleen vuoden 2021 loppuun. Tilanne on ollut täysin kestämätön liian pitkään.

Vaadimme päätöksentekoon oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä faktoihin pohjautuvia perusteluja toimialojen, työntekijöiden, yrittäjien ja kuluttajien yhdenvertaisuuden takaamiseksi. 

Kulttuurialaa on vihdoin kohdeltava oikeudenmukaisesti. Kyse on ihmisten elinkeinosta, kasvualan tulevaisuudesta, alan työntekijöiden ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnista.

Lisätiedot, Kulttuurialojen neuvottelukunta:

Muusikkojen liitto, Ahti Vänttinen, puheenjohtaja, ahti.vanttinen@muusikkojenliitto.fi, puh. 050 569 5585

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU, Nea Leo, toiminnanjohtaja, nea.leo@taku.fi, puh. 044 066 4800

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto, Karola Baran, toiminnanjohtaja, karola.baran@teme.fi , puh. 040 014 2050

Näyttelijäliitto, Elina Kuusikko, toiminnanjohtaja, elina.kuusikko@nayttelijaliitto.fi, puh. 040 8359587

Viemäri joutuu nielemään monenlaisia asioita, joiden kuvittelemme katoavan kun ne valuvat pois silmistämme. Hyvin pienellä vaivalla voimme kuitenkin ehkäistä suuriakin jäteveden puhdistukselle ja yhteiselle ympäristöllemme koituvia ongelmia. Mieti siis mitä päästät viemäriin.

Lyhyesti sanottuna viemäriin kuuluvat vain WC-pöntön huuhteluvedet, WC-paperi, ulosteet ja virtsat sekä astianpesuun, peseytymiseen ja siivoukseen käytetyt vedet.

Liuottimet ja öljyt ovat jätevedenpuhdistukselle painajainen

Liuottimet ja öljyt voivat vahingoittaa viemäriverkostoa, aiheuttaa tulipaloriskin ja pahimmillaan lamauttaa koko jätevedenpuhdistuksen toiminnan. Öljyt ja liuottimet ovat myös työturvallisuusriski viemäriverkoston ylläpitäjille. 

Autojen, kuljetuskaluston ja koneiden liuotinpesu vaatii aina pesupaikan, josta vesi johdetaan viemäriin hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta. Käytä vain hyväksyttyjä pesuaineita ja viemäröi liuotinpitoiset pesuvedet aina öljynerottimen kautta. Tarkasta öljynerottimen mitoitus ja muista myös tyhjentää se säännöllisesti. Kerää jäteöljyt ja liuotinjätteet erikseen. Lähes kaikki öljyt ja liuottimet voi toimittaa ilmaiseksi kierrätyspisteisiin.

Rasva tukkii viemärin tehokkasti

Ruokaöljy tai sula voi häipyvät kyllä liukkaasti lavuaarista, mutta viemäriputken viileyteen päätyessään ja jäähtyessään ne jämähtävät tiukasti putkeen. Yhdessä epäpuhtauksien kanssa rasva tukkii ja rikkoo viemäristön tehokkaasti. Tukkeutuneesta viemäristä jätevesi etsii tiensä ulos tavalla tai toisella ja purkautuu yleensä sinne minne ei pitäisi. Rasvat ja ruuantähteet houkuttelevat myös rottia viemäriverkostoon.

Myös rasvan pääsyn viemäriin voi estää erottimen avulla. Viemäröi rasvaiset vedet aina rasvanerottimen kautta ja tarkasta sekä tyhjennä rasvanerotin säännöllisesti. Erotin on myös mitoitettava oikein käyttötarpeeseen nähden.

Jos sattuu vahinko, toimi ripeästi

Jos tiedät tai epäilet aiheuttaneesi rasvan tai haitallisten aineiden vahinkopäästön viemäriverkostoon, ota välittömästi yhteyttä Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n päivystykseen numeroon 016 331 6543. Nopea toiminta on tärkeää, jotta ammatilaiset ehtivät torjua mahdolliset haitalliset seuraukset ajoissa.

Autojen, kuljetuskaluston ja koneiden liuotinpesu vaatii aina pesupaikan, josta vesi johdetaan viemäriin hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta.

Taitaja-tapahtuma toteutetaan tänä vuonna koronaturvallisesti hajauttaen 51 lajia ja 360 kilpailijaa 13 paikkakunnalle. Yleisö pääsee seuraamaan tapahtumaa kaikille avoimena livelähetyksenä verkossa 18.−20.5.2021. Careeriasta finaalissa on mukana viisi opiskelijaa.

Taitaja on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen tapahtuma, jossa kilpaillaan nuorten ammattitaidon suomenmestaruuksista. Yleensä tapahtuma kerää järjestämispaikkakunnalle kymmeniä tuhansia vierailijoita katsomaan, miten ammatilliset huippuosaajat ottavat mittaa toisistaan. Ouluun olisi odotettu 50 000 vierailijaa muun muassa lähialueiden peruskouluista. Koronarajoitusten vuoksi yleisö ei tänä vuonna pääse vierailemaan tapahtumassa paikan päällä, vaan sitä voi seurata suorina verkkolähetyksinä. Tapahtumaan voi siis tänä vuonna tutustua helposti mistä päin Suomea tahansa.  
– Kaikki ovat tervetulleita tapahtumaan ja näkemään, millaista ammatillista osaamista ammattiin opiskelevilta löytyy. Erityisesti omaa ammatinvalintaansa miettivät nuoret ja aikuiset pääsevät Taitajassa tutustumaan 51 ammattiin, joihin ammattiopistoissa koulutetaan, sanoo Taitaja2021-tapahtuman viestintäpäällikkö Marsa Jurvakainen.

Verkossa 70 tuntia lähetystä

Kilpailutapahtumasta lähetetään ohjelmaa verkossa kaikkina kolmena kisapäivänä. Verkkoalustan kautta yleisö pääsee kurkistamaan kaikkiin lajeihin, osallistumaan seminaareihin, tutustumaan näytteilleasettajiin ja keskustelemaan muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa. Kilpailuviikko huipentuu torstai-iltana päättäjäisiin, joissa SM-mitalistit palkitaan. Kultamitalistien joukosta valitaan kilpailun paras kilpailija, Taitajien Taitaja, joka edustaa seuraavan vuoden omaa ammatillista alaansa ja ammatillista koulutusta.

Tarkempi aikataulu ja linkki tapahtumaan löytyvät Taitaja2021 Oulu -tapahtuman verkkosivuilta: www.taitaja2021.fi

Careeriasta Taitaja-finaalissa viisi kilpailijaa 

Careerian Taitaja-semifinaaleihin osallistuneista yhdeksästä kilpailijasta finaalipaikan 18.–20.5.2021 kilpailuun lunastivat seuraavat viisi opiskelijaa:

Taru Puputti/Mediasuunnittelu 
Iida Myllys/Mediasuunnittelu 
Eero Karila/Asiakaspalvelu ja myynti 
Aada Kyyhkynen/Hiusmuotoilu
Alexandra Illberg/Maalaus, tapetointi ja laatoitus

Tietoa tapahtumasta

Ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma Taitaja järjestetään 18.–20.5.2021. Taitajassa kilpaillaan ammattitaidon alle 22-vuotiaiden suomenmestaruuksista 46 lajissa. Lisäksi mukana on viisi ammattinäytöstä. SM-kilpailuun pyrkii vuosittain noin 1500 opiskelijaa. Finaaliin karsitaan semifinaaleiden kautta noin 350 parasta.

Taitaja2021 Oulu -tapahtuman teemat ovat yhdessä tekeminen, yhdenvertaisuuden edistäminen, jatkuva oppiminen ja vastuullisuus.

Taitaja2021 Oulu -tapahtuman järjestää Koulutuskuntayhtymä OSAO yhdessä Ammattiopisto Lappian, Ammattiopisto Luovin, Koulutuskeskus Brahen, Koulutuskeskus JEDUn, Lapin koulutuskeskus REDUn, Oulun Palvelualan Opiston sekä Suomen Diakoniaopiston kanssa. Lisäksi mukana on satoja yhteistyökumppaneita. Tapahtuman taustaorganisaatio on Skills Finland ry, joka koordinoi ammattitaitokilpailutoimintaa Suomessa ja lähettää maajoukkueet kansainvälisiin kilpailuihin.

Lisätietoa:
Taitaja2021-kilpailu: www.taitaja2021.fi
Careeria: Katri Pokkinen, katri.pokkinen@careeria.fi, puh. 040 036 0692

Kesälläkin Kela-asiat kannattaa hoitaa verkossa ja puhelimessa

Kesälläkin Kela-asiat kannattaa hoitaa OmaKelassa tai soittamalla puhelinpalveluun. Useissa Kelan palvelupisteissä aukioloajat muuttuvat kesän ajaksi, ja uusiin aukioloaikoihin siirrytään 1.6.2021 alkaen.

Voit hoitaa useimmat Kela-asiat verkossa: hakea etuuksia, tarkistaa päätöksen, nähdä milloin etuus maksetaan ja lähettää Kelaan viestejä. Kelan verkkosivuilla chattirobotti neuvoo toimeentulotukeen ja perhe-etuuksiin liittyvissä asioissa. Kysy Kelasta -palstalla voit esittää kysymyksiä ja lukea vastauksia muiden kysymyksiin. Kela palvelee asiakkaita myös Facebookissa ja Instagramissa.

Jos omaan asiaan ei löydy vastausta verkosta, voit soittaa Kelan puhelinpalveluun. Puhelinpalvelu on kesälläkin avoinna maanantaista perjantaihin klo 9–16. Puhelimessa voit hoitaa kaikkia samoja henkilökohtaisia asioita kuin palvelupisteessä. Palvelunumerot on eritelty elämäntilanteittain. Jos et löydä sopivaa numeroa, voit soittaa mihin tahansa numeroon.

Puhelinpalveluun voi myös varata ajan, jolloin Kelasta soitetaan asiakkaalle. Puhelinajan voi varata verkossa tai soittamalla mihin tahansa palvelunumeroon.

Saamenkieliset palvelut kesäkaudella

Kelan pohjoissaamenkielinen puhelin- ja etäpalvelu on avoinna arkisin klo 13–15 numerossa 020 634 2894. Inarin- ja koltansaameksi palvelua saa tulkin välityksellä. Saamenkieliset asiakkaat voivat jättää yhteydenottopyynnön sähköpostiin osoitteeseen saame@kela.fi. Löydät lisätietoa Kelan saamenkielisistä palveluista osoitteesta www.kela.fi/saame.

Palvelupisteiden aukioloajoissa muutoksia 1.6.2021 alkaen

Useissa Kelan palvelupisteissä aukioloajat muuttuvat kesän ajaksi. Kesäaukiolot astuvat voimaan 1.6.2021 alkaen ja päättyvät viimeistään 31.8.2021.

Isompien kaupunkien keskustoissa toimivat palvelupisteet ovat avoinna normaalisti tai lähes normaalisti. Pienempien palvelupisteiden osalta muutoksia on enemmän. Palvelupisteen aukiolotiedot kannattaa tarkistaa kela.fistä.

Koronaepidemian takia käyntejä kannattaa kesälläkin välttää, jos se on mahdollista.

Miten hoidan Kela-asiani, jos se ei onnistu verkossa eikä puhelimessa ja lähin palvelupiste on kiinni?

Monella paikkakunnalla on viranomaisten yhteinen asiointipiste, jossa neuvotaan yleisellä tasolla Kela-asioissa. Kela-asioissa saa neuvontaa myös esimerkiksi Ohjaamoissa, Lähitoreilla ja palvelukeskuksissa. Lisäksi monella paikkakunnalla on Kelan etäpalvelu, eli tietokone, jonka kautta saat Kelan asiantuntijaan kuva- ja ääniyhteyden. Etäpalvelu vastaa palvelua Kelan omassa palvelupisteessä.

Voit myös ottaa yhteyttä kotikuntasi sosiaalipalveluihin, vammaispalveluihin tai terveydenhuoltoon, jossa sinua voidaan auttaa esimerkiksi puhelinajan varaamisessa. Kun sinulle varataan puhelinaika, Kelan asiantuntija soittaa sinulle sovittuna ajankohtana, eikä puhelu maksa mitään.

Paperiposti kannattaa lähettää Kelaan osoitteeseen Kela, PL 10, 00056 Kela.

Palvelupisteiden aukioloajat 1.6.2021 alkaen: https://www.kela.fi/documents/10180/0/kesan-aukioloajat-2021-liite

Lisää tietoa asiakkaille

• Kelan puhelinpalvelu klo 9–16
• Varaa aika puhelinpalveluun
• Palvelupisteiden aukioloajat ja yhteystiedot
• Kelan saamenkieliset palvelut

Lisää tietoa Kelan kumppaneille

• Näin autat asiakastasi hoitamaan Kela-asiat kuntoon

**

Också på sommaren lönar det sig att sköta FPA-ärenden på nätet eller per telefon

Också på sommaren lönar det sig att sköta FPA-ärenden i e-tjänsten Mitt FPA eller per telefon. Många av FPA:s serviceställen har ändrade öppettider på sommaren och vi övergår till de nya öppettiderna från 1.6.2021.

Du kan sköta de flesta FPA-ärenden på nätet: ansöka om förmåner, kontrollera beslut, se när förmånen betalas ut och skicka meddelanden till FPA. På FPA:s webbplats ger chatbotten råd i frågor som gäller utkomststöd och familjeförmåner. På forumet Fråga FPA kan du ställa frågor och läsa svar på andras frågor. FPA betjänar kunderna även på Facebook och Instagram.

Om du inte hittar svar på din fråga på nätet kan du ringa FPA:s telefontjänst. Telefontjänsten är öppen från måndag till fredag kl. 9–16 också på sommaren. Per telefon kan du sköta samma personliga ärenden som vid ett besök på ett serviceställe. Det finns skilda kundservicenummer för olika livssituationer. Om du inte hittar ett lämpligt nummer kan du ringa vilket som helst av numren.

Det går också att boka tid för kundbetjäning per telefon. Då ringer FPA till kunden. Man kan boka en telefontid på nätet eller genom att ringa vilket som helst av kundservicenumren.

Service på de samiska språken på sommaren

Telefonservice och service på distans på nordsamiska ges vardagar kl. 13‒15 på numret 020 634 2894. Service på enaresamiska och skoltsamiska ges genom tolkning. Samiskspråkiga kunder kan skicka en kontaktbegäran per e-post till adressen saame@kela.fi. Närmare information om FPA:s tjänster på de samiska språken finns på www.kela.fi/saame.

Förändringar i serviceställenas öppettider från 1.6.2021

Många av FPA:s serviceställen har ändrade öppettider på sommaren. Sommaröppettiderna tas i bruk från 1.6.2021 och upphör senast 31.8.2021.

Serviceställena i centrum av de större städerna har öppet normalt eller nästan normalt. När det gäller de mindre serviceställena är förändringarna större. Det lönar sig att kontrollera serviceställenas öppettider på www.fpa.fi.

På grund av coronaepidemin är det skäl att i mån av möjlighet undvika personliga besök också på sommaren.

Hur kan jag sköta mina FPA-ärenden om det inte går att göra det på nätet eller per telefon och det närmaste servicestället är stängt?

På många orter har myndigheterna ett gemensamt serviceställe som ger allmänna råd i FPA-ärenden. Råd i FPA-ärenden får du också till exempel vid Navigatorerna, på Närtorgen och vid servicecenter. På många orter har FPA dessutom distansservice, dvs. en dator via vilken du för bild- och ljudkontakt till en FPA-sakkunnig. Distansservicen motsvarar servicen vid FPA:s egna serviceställen.

Du kan också kontakta din hemkommuns socialtjänst, handikappservice eller hälso- och sjukvården. Du kan till exempel få hjälp med att boka en tid för kundbetjäning per telefon. När en tid för kundbetjäning per telefon bokas för dig ringer en FPA-sakkunnig upp dig vid överenskommen tidpunkt. Samtalet är gratis.

Det lönar sig att skicka papperspost till FPA på adressen Folkpensionsanstalten, PB 10, 00056 FPA.

Serviceställenas öppettider från 1.6.2021: https://www.kela.fi/documents/12084/0/oppettider-sommaren-2021-bilaga/

Närmare information för kunder

• FPA:s telefonservice kl. 9–16
• Boka tid till telefonservicen
• Serviceställenas öppettider och kontaktuppgifter
• FPA:s service på de samiska språken

Närmare information för FPA:s samarbetspartner

• Så här hjälper du din kund att sköta sina FPA-ärenden

 **

Handle Kela-related matters on the internet or by phone also during the summer

We recommend handling Kela-related matters online or by phone also during the summer. Many of Kela’s customer service points have changed opening hours during the summer, and the new opening hours will take effect starting 1 June 2021.

You can handle most Kela-related matters online: apply for benefits, check decisions, view benefit payment dates and send messages to Kela. The e-service is available in Finnish and Swedish. A chatbot on Kela’s website gives advice on social assistance and family benefits in Finnish and Swedish. On the Kysy Kelasta discussion forum you can ask questions and read answers to other people's questions in English. Kela also provides service on Facebook and Instagram.

If you cannot find an answer to your question on the internet, you can call Kela’s customer service number. Customer service is available by phone every day from 9am to 3pm. By phone you can handle all the same Kela-related matters as by visiting one of Kela’s customer service points. Phone service is available in English.

Customers can also book appointments for phone service, in which case Kela calls the customer. Phone appointments can be booked online or by calling any of the customer service numbers.

Service in the Sami languages in the summer

Kela provides service in Northern Sami by phone and remotely on weekdays 1pm–3pm at 020 634 2894. Service in Inari Sami and Skolt Sami is provided through interpretation. Customers who speak Sami are welcome to send a contact request by email to saame@kela.fi. Information about Kela’s services in the Sami languages is available at www.kela.fi/saame.

Changes in the opening hours of the customer service points starting 1 June 2021

The opening hours of many of Kela’s customer service points will change for the summer. The summertime opening hours will take effect starting from 1 June 2021 and end by 31 August 2021 at the latest.

The customer service points in the central parts of the larger towns and cities will be open normally or almost normally. There are more changes concerning smaller customer service points. It is a good idea to check the opening hours of the customer service points at www.kela.fi.

However, due to the coronavirus epidemic, personal visits to the customer service points should be avoided whenever possible also in the summer.

How can I handle Kela-related matters if it is not possible to do it on the internet or by phone, and the nearest customer service point is closed?

In many places there are service points that are operated jointly by several authorities, and they provide general advice in Kela-related matters. Advice in Kela-related matters is also provided by for instance Ohjaamo and Lähitori guidance centres and service centres. Kela’s remote service is also available in many locations, in other words, a computer through which you can contact a customer service specialist from Kela via a video and audio connection. The remote service is comparable to service at one of Kela’s customer service points.

You can also contact your home municipality’s social services, services for the disabled or healthcare organisations. They can for instance help you to book an appointment for telephone service. When an appointment for telephone service is booked for you, a customer service specialist from Kela will call you at the agreed time. The call is free of charge.

Paper documents should preferably be sent to Kela at the address Kela, PL 10, 00056 KELA.

Opening hours of the customer service points starting 1 June 2021: https://www.kela.fi/documents/12099/0/opening-hours-summer-2021-attachment/

Additional information for customers

• Kela’s phone customer service is open Monday to Friday between 9am and 3pm
• Book an appointment for telephone service
• Opening hours of and contact information to the customer service points
• Kela’s services in the Sami languages

Tiedote on julkaistu erikseen myös suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

**

Geassitge Kela-áššiid gánneha dikšut neahta ja telefovnna bokte

Geassitge Kela-áššiid gánneha dikšut OmaKelas dahje riŋgemiin telefonbálvalussii. Máŋggain Kela bálvalanbáikkiin rabasáiggit rivdet geassái, ja ođđa rabasáiggiide sirdásuvvo 1.6.2021 rájes.

Sáhtát dikšut eanaš oasi Kela-áššiin neahta bokte: ohcat ovdduid, dárkkistit mearrádusa, geahččat goas ovdu máksojuvvo ja sáddet Kelai iežat ášši. Kela neahttasiidduin chattirobohtta rávve áššiin, mat laktásit áigáiboahtindoarjagii ja bearašovdduide. Kysy Kela-bálsttás sáhtát jearrat gažaldagaid ja lohkat vástádusaid earáid jearaldagaide. Kela bálvala áššehasaid maiddái Facebookis ja Instagramis.

Juos iežas áššái ii gávdno vástádus neahtas, sáhtát riŋget Kela telefonbálvalussii. Telefonbálvalus lea geassitge rabas vuossárggas bearjadahkii dmu 9–16. Telefovnnas sáhtát dikšut buot seamma persovnnalaš áššiid go bálvalanbáikkis. Bálvalannummirat leat sirrejuvvon eallindiliid mielde. Juos it gávnna heivvolaš nummira, sáhtát riŋget man beare nummirii.

Telefonbálvalussii sáhttá maiddái várret áiggi, dalle Kelas riŋgejuvvo áššehassii. Telefonáiggi sáhttá várret neahtas dahje riŋgemiin man beare bálvalannummirii.

Sámegielat bálvalusat geassit

Kela davvisámegielat telefon- ja gáiddusbálvalus lea rabas árgan dmu 13–15 nummiris 020 634 2894. Anáraš- ja nuortalašgielat bálvalusa oažžu tulkka bokte. Sámegielat áššehasat sáhttet guođđit oktavuođaváldinbivdaga šleađgapostii čujuhussii saame@kela.fi. Gávnnat lassidieđuid Kela sámegielat bálvalusain čujuhusas www.kela.fi/saame.

Bálvalanbáikkiid rabasáiggiin nuppástusat 1.6.2021 rájes.

Máŋggain Kela bálvalanbáikkiin rabasáiggit rivdet geasi áigái. Geasserabasáiggit bohtet fápmui 1.6.2021 rájes ja nohket maŋimustá 31.8.2021.

Stuorát gávpogiid guovddážiin doaibmi bálvalanbáikkit leat rabas dábálaš vuogi dahje measta normála vuogi mielde. Smávit bálvalanbáikkiid oasil nuppástusat leat eanet. Bálvalanbáikki rabasáiggiid dieđuid gánneha dárkkistit kela.fi.

Koronaepidemiija dihtii fitnamiid gánneha geassitge vealtat, juos dat lea vejolaš.

Mo divššun Kela-ášši, juos dat ii lihkosmuva neahta iige telefovnna bokte ja lagamus bálvalanbáiki lea gitta?

Máŋggain báikegottiin lea virgeoapmahaččaid oktasaš áššiiddikšunbáiki, gos rávvejuvvo almmolaš dásis Kela-áššiin. Kela-áššiin oažžu rávvema maiddái ovdamearkan Ohjaamoin, Lähitoriin ja bálvalanguovddážiin. Lassin máŋgga báikegottis lea Kela gáiddusbálvaleapmi, dehege dihtor, man bokte oaččut Kela áššedovdái govva- ja jietnaoktavuođa. Gáiddusbálvaleapmi vástida Kela iežas bálvalanbáikki bálvaleami.

Sáhtát maiddái váldit oktavuođa ruoktogieldda sosiálabálvalusaide, lápmásiidbálvalusaide dahje dearvvasvuođafuolahussii, gos du sáhttet veahkehit ovdamearkan telefonáigge várremis. Go dutnje várrejuvvo telefonáigi, Kela áššedovdi riŋge dutnje sohppon áigge, iige riŋgen mávsse maidige.

Báberpoastta gánneha sáddet Kelai čujuhussii Kela, PL 10, 00056 Kela.

Bálvalanbáikkiid rabasáiggit 1.6.2021 rájes

https://www.kela.fi/documents/10180/0/kesan-aukioloajat-2021-liite (suomagillii)

Lassidieđut

• Kela telefonbálvalus dmu 9-16 (suomagillii)
• Várre áiggi telefonbálvalussii (suomagillii)
• Bálvalanbáikkiid rabasáiggit ja oktavuođadieđut (suomagillii)
• Kela sámegielat bálvalusat
• Ná divššut Kela-áššiid ruovttus

**

Kesiääigi-uv Kela-aašijd kannat hoittáđ viermist já puhelimist

Kesiääigi-uv Kela-aašijd kannat hoittáđ OmaKelast tâi suáittimáin puhelinpalvâlusân. Maaŋgâin Kela palvâlemsoojijn ávusorroomääigih muttojeh keesi ááigán, já uđđâ ávusorroomaigijd sirdâšuveh 1.6.2021 rääjist.

Tun puávtáh hoittáđ iänááš Kela-aašijd viermist: uuccâđ hiäđuid, tärhistiđ miärádâs, uáiniđ kuás hiätu máksoo já vuolgâttiđ Kelan viestâid. Kela viermisiijđoin chattirooboot rävvee áigápuátutorjui já peerâhiäđoid lohtâseijee aašijn. Koijâd Kelast -pálstáást tun puávtáh koijâdiđ já luuhâđ vástádâsâid iärásij koččâmuššáid. Kela palvâl äššigâsâid meid Facebookist já Instagramist.

Jis jieijâd áášán ij kavnuu vástádâs viermist, te tun puávtáh suáittiđ Kela puhelinpalvâlusân. Puhelinpalvâlus lii keessiv-uv ávus vuossaargâst vástuppiäiván tme 9–16. Puhelimist tun puávtáh hoittáđ puoh siämmáid persovnlijd aašijd ko palvâlemsoojijn. Palvâlemnumereh láá luokittâllum eellimtiilij mield. Jis tun jieh kaavnâ hiäivulii nummeer, te tun puávtáh suáittiđ mon peri numerân.

Puhelinpalvâlusân puáhtá meid väridiđ ääigi, kuás Kelast suáittih äššigâsân. Puhelinääigi puáhtá väridiđ viermist tâi suáittiđ mon peri palvâlemnumerân.

Sämikielâliih palvâlusah kesiääigi

Kela tavesämikielâlâš puhelin- já káiduspalvâlem lii ávus argâpeeivij tme 13–15 numerist 020 634 2894. Anarâš- já nuorttâlâškielân palvâlem finnee tuulhâ peht. Sämikielâliih äššigâsah pyehtih kyeđđiđ ohtâvuotâväldimtáttum šleđgâpoostân čujottâsân saame@kela.fi. Tun kaavnah lasetiäđu Kela sämikielâlijn palvâlusâin čujottâsâst www.kela.fi/saame.

Palvâlemsoojij ávusorroomaaigijn nubástusah 1.6.2021 rääjist

Maaŋgâin Kela palvâlemsoojijn ávusorroomääigih muttojeh keesi ááigán. Keesi ávusorroomääigih puátih vuáimán 1.6.2021 rääjist já noheh majemustáá 31.8.2021.

Stuárráábij kaavpugij kuávdái palvâlemsajeh láá ávus táválávt tâi masa táválávt. Ucebij palvâlemsoojij uásild nubástusah láá eenâb. Palvâlemsaje ávusorroomtiäđuid kannat tärhistiđ kela.fist.

Koronaepidemia tiet palvâlemsaajeest eellim kannat keessiv-uv velttiđ, jis máhđulâš.

Maht mun hoittáám jieččân Kela-aašijd, jis tot ij luhostuu viermist ige puhelimist já aldemus palvâlemsaje lii steŋgejum?

Maaŋgâ päikkikoddeest lii virgeomâhái ohtsâš ášástâllâmsaje, mast rävvejeh almolii tääsist Kela-aašijn. Kela-aašijn finnee ravvim meid ovdâmerkkân Ohjaamoin, Lähitorijn já palvâlemkuávdáin. Toos lasseen maaŋgâin päikkikuudijn lii Kela káiduspalvâlem, ađai tiättur, mon peht tun finniih Kela äššitobdei kove- já jienâohtâvuođâ. Káiduspalvâlem västid palvâlem Kela jieijâs palvâlemsaajeest.

Tun puávtáh meid väldiđ ohtâvuođâ jieijâd päikkikieldâ sosiaalpalvâlussáid, vádulâšpalvâlussáid tâi tiervâsvuođâhuolâttâsân, mast pyehtih išediđ tuu ovdâmerkkân puhelinääigi väärridmist. Ko tunjin väriduvvoo puhelinäigi, te Kela äššitobdee suáittá tunjin soppum ääigi, ige suáittu määvsi tunjin maiden.

Pááppárpoostâ kannat vuolgâttiđ Kelan čujottâsân Kela, PL 10, 00056 Kela.

Palvâlemsoojij ávusorroomääigih 1.6.2021 rääjist

https://www.kela.fi/documents/10180/0/kesan-aukioloajat-2021-liite (suomakielân)

Lasetiätu

• Kela puhelinpalvâlus tme 9–16 (suomakielân)
• Väärrid ääigi puhelinpalvâlusân (suomakielân)
• Palvâlemsoojij ávusorroomääigih já ohtâvuotâtiäđuh (suomakielân)
• Kela sämikielâliih palvâlusah
• Návt tun hoittááh Kela-aašijd pääihist (pdf)

**

Kela-aaʹššid kaʹnnat håiddad ǩeässa še neeʹttest da teʹlfoonâst

Kela-aaʹššid kaʹnnat håiddad ǩeässa še OmaKelast leʹbe soiʹttjeeʹl teʹlfonkääzzkõʹsse. Määŋgain Kela kääzzkâʹsttempaaiʹǩin äävaiåårramääiʹj mottje ǩieʹzz ääiǥas, da ođđ äävaiåårramaaiʹjid serddjet 1.6.2021 ääʹljeeʹl.

Vuäitak håiddad jäänmõs vueʹzz Kela-aaʹššin neeʹttest: ooccâd ouddõõzzid, täʹrǩsted tuʹmmstõõǥǥ, vueiʹnned kuäʹss ouddõõzz määuʹset da vuõltteed Kelaaʹje saaǥǥid. Kela neʹttseeidain chattrobott vuäʹppast piʹrǧǧeemtuärjjõõzz da piârouddõõzzid kuõskki aaʹššin. Kõõjj Kelast -čuõldâst (lä. palstalla) vuäitak kõõččâd kõõččmõõžžid da lookkâd vasttõõzzid jeärrsi kõõččmõõžžid. Kela kääzzkâstt äʹššniiʹǩǩid še Facebookâst da Instagraammâst.

Jõs äššʼsad ij kaunnu vasttõs neeʹttest, vuäitak soiʹttjed Kela teʹlfonkääzzkõʹsse. Teʹlfonkääzzkõs lij še ǩeässa äävai vuõssaarǥâst piâtnca čiâss 9–16. Teʹlfoonâst vuäitak håiddad puk seämma persoonlaž aaʹššid ko kääzzkâʹsttempääiʹǩest. Kääzzkâʹsttemnââmar lie jerruum jieʹllempooddi mieʹldd. Jõs jiõk kaaun heiʹvvjeei nââmar, vuäitak soiʹttjed koon nââmra täättas.

Teʹlfonkääzzkõʹsse vuäitt še vaʹrrjed ääiʹj, kuäʹss Kelast soiʹttjet äʹššnekka. Teʹlfonääiʹj vuäitt vaʹrrjed neeʹttest leʹbe soiʹttjeeʹl koon kääzzkâʹsttemnââmra täättas.

Sääʹmǩiõllsa kääzzkõõzz ǩeässa

Kela tâʹvvsääʹmǩiõllsaž teʹlfon- da ougglõskääzzkõs lij äävai aarǥi čiâss 13–15 nââmrest 020 634 2894. Aanar- da nuõrttsääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzz vuäǯǯ tuulk ââʹneeʹl. Sääʹmǩiõllsaž äʹššneeʹǩǩ vuäiʹtte kueʹđđed õhttvuõttväʹlddemraukkmõõžž neʹttpååšta addrõʹsse saame@kela.fi. Kaaunak lââʹssteâđ Kela sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzin addrõõzzâst www.kela.fi/saame.

Kääzzkâʹsttempaaiʹǩi äävaiåårramaaiʹjin muttâz 1.6.2021 ääʹljeeʹl

Määŋgain Kela kääzzkâʹsttempaaiʹǩin äävaiåårramääiʹj mottje ǩieʹzz ääiǥas. Ǩieʹssäävaiåårramääiʹj mottje 1.6.2021 ääʹljeeʹl da poʹtte mââimõsân 31.8.2021.

Šuurab gåårdi kuvddlõõzzin toiʹmmjeei kääzzkâʹsttempääiʹǩ lie äävai takainalla leʹbe âlddsin takainalla. Uuʹccab kääzzkâʹsttempaaiʹǩi vueʹzzeld muttâz lie jäänab. Kääzzkâʹsttempääiʹǩ äävaiåårramteâđaid kaʹnnat täʹrǩsted kela.fist.

Koronaepidemia diõtt jeällmõõžž kääzzkâʹsttempääiʹǩest kaʹnnat še ǩeässa vieʹltted, jõs tõt lij vueiʹtlvaž.

Mäʹhtt hååidam Kela-äššan, jõs tõt ij oʹnnest neeʹttest ni teʹlfoonâst da ââldmõs kääzzkâʹsttempäiʹǩǩ lij ǩidd?

Määŋg päiʹǩǩ-kååʹddest lij veʹrǧǧniiʹǩǩi õhttsaž äʹššeempäiʹǩǩ, koʹst vuäʹpstet almmjallaš tääʹzzest Kela-aaʹššin. Kela-aaʹššin vuäǯǯ vuäʹpstummuž še ouddmiârkkân Ohjaamo-, Lähitori- da kääzzkâʹsttemkõõskõõzzin. Lââʹssen määŋg päiʹǩǩ-kååʹddest lij Kela ougglõskääzzkõs, leʹbe teâttmašina, koon pääiʹǩ vuäǯǯak Kela äʹšštobddja kovv- da jiõnnõhttvuõđ. Ougglõskääzzkõs vaʹsttad kääzzkõõzz Kela jiijjâs kääzzkâʹsttempääiʹǩest.

Vuäitak še väʹldded õhttvuõđ dommkååddad sosiaalkääzzkõõzzid, lääʹmeskääzzkõõzzid leʹbe tiõrvâsvuõtthuõllu, koʹst tuu vueiʹtet vieʹǩǩted ouddmiârkkân teʹlfonääiʹj vaʹrrjummšest. Ko tuʹnne vaʹrrjet teʹlfonääiʹj, Kela äʹšštobddi soiʹttai tuʹnne suåppum ääiʹj, ij-ǥa teʹlfonsåitt määuʹs ni mâid.

Põʹmmaipååʹšt kaʹnnat vuõltteed Kelaaʹje addrõʹsse Kela, PL 10, 00056 Kela.

Kääzzkâʹsttempaaiʹǩi äävaiåårramääiʹj 1.6.2021 ääʹljeeʹl

https://www.kela.fi/documents/10180/0/kesan-aukioloajat-2021-liite (lääddas)

Lââʹssteâđ

• Kela teʹlfonkääzzkõs čiâss 9–16 (lääddas)
• Vaʹrre ääiʹj teʹlfonkääzzkõʹsse (lääddas)
• Kääzzkâʹsttempaaiʹǩi äävaiåårramääiʹj da õhttvuõtt-teâđ (lääddas)
• Kela sääʹmǩiõllsa kääzzkõõzz
• Nääiʹt hååidak Kela-aaʹššid dååma

Metsähallitus Metsätalous Oy täydentää valtion maiden alue-ekologista verkostoa koko maassa. Alue-ekologisen tarkastelun periaatteita noudattava päivitys käynnistyi ensimmäisenä Etelä-Suomen alueella, jossa viisi suunnittelijaa aloittivat työnsä.

Valtion maiden alue-ekologisen verkoston ytimiä ovat luonnonsuojelualueet ja monikäyttömetsien luontokohteet. Luontokohteiden lisäksi verkosto koostuu lajiesiintymistä, ekologisista yhteyksistä, monimuotoisuuden lisäämisalueista, riistan elinympäristöistä sekä kulttuuri- virkistys ja maisemakohteista.

- Vuosina 2018-2019 tehtiin Etelä-Suomen alue-ekologisen verkoston päivitys, jolla tarkennettiin ja täydennettiin luontokohdeverkostoa. Nyt kohdennamme maastotarkastukset tämänhetkisten päivitystarpeiden mukaan. Sisällytämme tarkastuskohteisiin myös luontojärjestöjen kanssa käydyssä vuorovaikutusprosessissa esiin tulleita kohteita, kertoo aluejohtaja Pasi Korteniemi Metsähallitus Metsätalous Oy:stä. 

- Etelä-Suomen päivitykseen sisältyy muun muassa järjestöjen esiin nostamien kohteiden, korpien, maisemakohteiden ja ekologisten käytävien läpikäyntiä vuoden 2021-2022 aikana. Lajitiedon osalta paikkatietoaineistomme täydentyy luontojärjestöjen meille toimittamien havaintojen ja kohteilla tehtyjen maastotarkastusten perusteella, jatkaa aluejohtaja Korteniemi.

Metsätalous Oy:n Etelä-Suomen alueen päivitykseen osallistuvia suunnittelijoita on perehdytetty alue-ekologiseen suunnitteluun ja viime viikolla järjestettiin kaksipäiväinen maastokoulutus Keuruulla ja Äänekosken Kivetyssä.

Lisätietoja:
Metsähallitus Metsätalous Oy, aluejohtaja Pasi Korteniemi, p. 040 5716 420

Lapin yliopiston toteuttaman ”Kaivostoiminnan koetut vaikutukset Sodankylässä” -kyselytutkimuksen mukaan kaivostoimintaan suhtaudutaan myönteisesti, mutta asuntopula on esteenä väestönkasvulle. 

Kaivostoiminta on kasvanut Sodankylässä noin kymmenessä vuodessa kunnan suurimmaksi työnantajasektoriksi, mutta tämä ei näy kunnan väestökehityksessä. Lukuun ottamatta vuosia 2011–2013 kunnan väkimäärä on laskenut vuodesta 1995 lähtien, vaikka pelkästään Boliden Kevitsa ja Anglo American Sakatti työllistävät suoraan lähes 600 ihmistä. 

Bolidenin työntekijöistä noin kolmasosa asuu kunnan ulkopuolella ja AA Sakatin työntekijöistä lähes puolet. Lapin yliopiston toteuttaman ”Kaivostoiminnan koetut vaikutukset Sodankylässä” -kyselytutkimuksen mukaan työntekijöiden asettumista paikkakunnalle rajoittaa osaltaan asuntopula. Kyselyn vastaajista 57 prosenttia piti vuokrien ja omistusasuntojen hintoja korkeina ja 42 prosenttia asuntojen sekä tonttien saatavuutta huonona. Kyselyn avovastauksissa todettiin, että asumisen huono hinta/laatusuhde jopa estää muuttoa paikkakunnalle, vaikka valmiutta muuten olisi. Samanlainen tulos on saatu kahdessa aiemmassa, vastaavanlaisessa kyselyssä, jotka toteutettiin vuosina 2016 ja 2018. 

–Kaivostoiminnan hyväksyntä ja kannatus lappilaisilla maaseutupaikkakunnilla perustuu yleensä siihen, että kaivosten odotetaan tuovan mukanaan uusia asukkaita eli perheitä, elinvoimaa ja tulevaisuudenuskoa. Jos työntekijät eivät asetu kuntaan, se ei myöskään saa verotuloja. Myös yhtiöiden edun mukaista olisi varmasti se, että työntekijät sijoittuisivat ja sitoutuisivat paikkakunnalle, yliopistotutkija Leena Suopajärvi sanoo. 

Kaivoskyselyyn vastanneet lähes 300 sodankyläläistä kuitenkin arvioivat, että kaivostoiminnalla on ollut Sodankylässä myönteinen vaikutus. Työ- ja uramahdollisuuksien katsoi kaivostoiminnan seurauksena parantuneen 81 prosenttia ja koulutusmahdollisuuksien 60 prosenttia vastaajista. 54 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi myös kunnan talouden hyötyneen. 

Toisaalta kaivostoimintaan liittyviä maisemahaittoja oli havainnut 69 prosenttia ja liikenneturvallisuuden katsoi heikentyneen 77 prosenttia vastaajista. Liikenneturvallisuuden ohella merkittävimmäksi haitaksi koettiin nousseet asumiskustannukset. Kyselyyn vastanneista 71 prosenttia arvioi asuntojen hintojen ja vuokrien nousseen kaivostoiminnan seurauksena. Ympäristöhaittoja havaittiin vähemmän kuin vuoden 2018 kyselyssä, mutta aiempaa suurempi osuus vastaajista koki kaivostoiminnan heikentäneen alueen viihtyvyyttä. 

Kaivosalaan suhtaudutaan hyväksyvästi Sodankylässä 

Vastaajista 79 prosenttia piti kaivostoimintaa tärkeänä kunnan elinvoimaisuuden kannalta ja 78 prosenttia hyväksyi kaivostoiminnan Sodankylässä. Myönteiset vaikutukset ja tunteet liittyivät useimmiten työllisyyteen: joko itse, sukulaiset tai ystävät olivat työllistyneet alalle. Työpaikkaan kiteytyi paikkakunnan elinvoima ja luottamus tulevaisuuteen Sodankylässä. Kaivostoiminta nähtiinkin laajalti mahdollisuutena Sodankylälle, edellyttäen että kaivosyhtiöt huomioivat toiminnassaan ympäristön ja paikallisten ihmisten hyvinvoinnin. 

Näkemykset Sodankylästä asuinpaikkana olivat aiempaa kielteisempiä etenkin ilmapiirin vireyden, kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja kunnan imagon osalta, joiden kaikkien kohdalla myönteisten arvioiden osuudet putosivat yli 20 prosenttiyksikköä. Sodankylän ilmapiiriä piti vireänä 50 prosenttia ja kunnan imagoa myönteisenä 45 prosenttia vastaajista.

Näkemykseen kunnan imagosta vaikutti selvästi Sodankylän jännitteinen poliittinen ilmapiiri. Vastauksista nousi esille kokemus, että kuntalaisten mielipiteet jäävät päättäjien kiistelyn jalkoihin, mikä voi osaltaan selittää sitä, miksi vain 26 prosenttia vastaajista koki osallistumis- ja vaikutusmahdollisuutensa kunnan asioihin hyviksi.

–Valtaosa vastaajista on asunut Sodankylässä vuosikymmeniä, ja he ovat kiinnostuneita kunnan tulevasta kehityksestä. Toimivan vuoropuhelun rakentaminen niin kuntalaisten ja kunnan kuin kuntalaisten ja kaivosyhtiöidenkin välille voisi avata uusia näkökulmia Sodankylän kehittämiseksi. Hyvät mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa kunnan asioihin voisivat myös edistää uusien asukkaiden kiinnittymistä Sodankylään, tutkimusassistentti Mari Tulilehto pohtii.

Kaivoskysely on osa Sodankylän kunnan kaivosohjelmaa

Kaivostoiminnan koetut vaikutukset Sodankylässä -kyselytutkimus toteutettiin helmi-maaliskuussa. Lapin yliopisto on tehnyt vastaavanlaisen kyselyn aiemmin vuosina 2016 ja 2018. Sodankylässä säännöllisesti toistettava kaivostoiminnan vaikutusten arviointi on yksi Sodankylän kunnanvaltuuston keväällä 2018 hyväksymän kaivosohjelman toimenpiteistä, joilla pyritään edistämään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kaivostoimintaa.

Kyselyn kustansivat AA Sakatti Mining Oy, Boliden Kevitsa Oy ja Rupert Resources Oy. Kyselyn toteutuksen suunnittelussa on ollut mukana myös Sodankylän kunta. Raportti tutkimustuloksista valmistuu kesäkuun loppuun mennessä.

Aineisto ja edustavuus

Vastaajia kyselyssä oli kaikkiaan 297, josta 50 prosenttia oli naisia, 47 prosenttia miehiä ja loput muunsukupuolisia tai eivät halunneet sukupuoltaan ilmoittaa. Sodankylän koko väestöön suhteutettuna aineistossa olivat yliedustettuina työikäiset, työlliset sekä kaivosalan ja julkisen hallinnon työntekijät, aliedustettuina puolestaan eläkeläiset, työttömät ja sosiaali- ja terveysalan työntekijät. 

Työllisten osuus vastaajista oli 77 prosenttia, eläkeläisten 16 prosenttia ja työttömien 1 prosentti, kun heidän osuutensa koko Sodankylän väestöstä on 44, 33 ja 4 prosenttia. Kaivosalalla työskenteleviä on Sodankylän väestöstä 11 prosenttia ja julkisen hallinnon työntekijöitä 9 prosenttia, heidän osuutensa ollessa aineistossa 28 ja 12 prosenttia. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä vastaajissa oli 12 prosenttia, vastaavan osuuden ollessa 16 prosenttia Sodankylän väestössä. Muilta osin aineisto vastaa hyvin työvoiman jakautumista eri toimialoille Sodankylässä.

Lisätietoja: 
Yliopistontutkija Leena Suopajärvi 
Lapin yliopisto
leena.suopajarvi(at)ulapland.fi
040 4844 234

Etelä-Karjalan alueellinen COVID-19 tilannekuvaryhmä totesi 11.5.2021 kokouksessa: Koronavirusepidemia on Etelä-Karjalan alueella leviämisvaiheessa. Epidemian kolme vaihetta ovat perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe.

Voimassa olevat Aluehallintoviraston (AVI) tartuntatautilakia koskevat päätökset:

• 1.5.–31.5.2021 Tartuntatautilain 58 §:n 1 momentin mukaiset rajoituspäätökset koskien yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestämistä: kuuden (6) hengen kokoontumisrajoitus, joka tarkoittaa kaikkia sisä- ja ulkotapahtumia.
• 1.5.–31.5.2021 Tartuntatautilain 58 d §. AVI valmistelee tilannekuvaryhmän ehdotuksen mukaisesti päätöksen purkamista.
• 1.5.–31.5.2021 Tartuntatautilain 15 §:n ja 16 §:n mukaiset ryhmäterveystarkastuksia koskevat päätökset.

Alueellinen tilannekuvaryhmä on asettanut 25.2. alkaen voimaan kuuden (6) hengen yksityishenkilöitä koskevan kokoontumissuosituksen ja todennut, että myös toimielinten on nyt siirryttävä pelkästään etäkokouksiin. Kaikkia kokoontumisia ja lähikontakteja kodin ulkopuolella on syytä välttää aina, kun se on mahdollista. Päätös on voimassa edelleen 1.5.–31.5.2021.

– Valtakunnallisesti olemme siirtyneet epidemian torjunnassa uuteen vaiheeseen ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on antanut kunnille ja sairaanhoitopiireille ohjeita tilannetta koskien. Etelä-Karjala pysyy toistaiseksi leviämisvaiheessa esiintyvyyslukujen vuoksi. STM sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelevat, että epidemian vaihetta muutetaan vasta, kun tilanne on ollut stabiili vähintään viikon, kertoo tilannekuvaryhmän puheenjohtaja Tuula Karhula ja kommentoi, että kiihtymisvaiheeseen palaamisen osalta tilannetta arvioidaan kuitenkin jo viikon kuluttua.

Alueelliseen tilanteeseen vaikuttaa myös Imatran vastaanottokeskuksen epidemian aiheuttanut Etelä-Afrikan virusvariantti, jonka leviämisriski voi olla alkuperäistä virusta suurempi.

Imatran vastaanottokeskuksessa Etelä-Afrikan varianttia

Eksote pyysi viikonloppuna poliisilta virka-avun jatkamista Imatran vastaanottokeskuksella. Poliisi jatkaa virka-avun antamista 16.5.2021 saakka. Vastaanottokeskuksen asukkaille on annettu oman terveydenhoitajan, ohjaajien sekä Eksoten työntekijöiden kautta ohjeita karanteenissa sekä eristyksessä toimimisesta.

Vastaanottokeskuksen asukkaista liki puolet on sairastunut koronaviruksen aiheuttamaan infektioon. Ensimmäisten näytteiden sekvensointi on valmistunut ja infektion aiheuttajaksi on tunnistettu koronaviruksen Etelä-Afrikan variantti.

– Emme voi Etelä-Karjalassa ryhtyä vauhdilla purkamaan rajoituksia, ennen kuin näemme tämän paikallisen epidemian vaikutukset alueella. Tilanne muistuttaa hyvin paljon vaihto-opiskelijoiden koronaryvästymää helmikuulta, muistuttaa Eksoten infektioylilääkäri Pekka Suomalainen.

Tilanne Etelä-Karjalassa on ollut jonkin aikaa paranemassa, joten rajoituksia pyritään purkamaan vaiheittain tilannetta tarkasti seuraten. Vastaanottokeskuksen epidemia näyttää tällä hetkellä rauhoittuvan. Kokoontumisrajoitus ja -suositus on tällä viikolla vielä kuusi henkilöä.

– Ensi viikolla on toiveena tehdä päätös 20 hengen rajasta, jos pääsemme siirtymään kiihtymisvaiheeseen. Sillä määrällä olisi tarkoitus päästä juhlimaan myös ylioppilasjuhlat sekä ensimmäiset rippijuhlatkin, vahvistaa Karhula.

Tapahtumien järjestämiseen ei tilannekuvaryhmältä tai Eksotelta voi pyytää lupia

Etelä-Karjalan alueellinen COVID-19 tilannekuvaryhmä antaa suosituksia, joiden puitteissa toimintaa voisi turvallisesti järjestää. Tapahtumien järjestämiseen ja harrastamiseen liittyy aina tartuntojen ja niiden edelleen leviämisen riski. AVI:n asettamat yleisötilaisuuksia koskevat henkilömäärät ovat rajoituksia, tilannekuvaryhmän yksityishenkilöiden tapaamiseen kohdistuvat suosituksia. AVI valmistelee alustavasti yleisörajoituksen muuttamista vielä mahdollisesti ensi viikolla nykyisestä enintään kuudesta henkilöstä 20 henkilöön.

Jokainen toimija vastaa itse toimintansa turvallisuudesta. Eksote tai alueellinen tilannekuvaryhmä ei ota vastuuta tapahtumien tai toiminnan järjestämisestä. Omaan terveysturvallisuussuunnitelmaansa nojaten, tekee jokainen toimija itse oman arvionsa perustuen alueelliseen tautitilanteeseen, voimassa oleviin ohjeisiin, päätöksiin ja asetuksiin. Jos tartuntoja tapahtumasta tulee, on vastuu järjestäjän.

Tilannekuvaryhmässä katsotaan isompien tapahtumien turvallista järjestämistä koskevia linjoja. Lakkiaiset ja esimerkiksi kuntouttava ryhmätoiminta ovat asioita, joista tilannekuvaryhmässä päätetään yhdessä Eksoten, kuntien, THL:n sekä muiden ryhmän jäsenten kesken. Muiden tapahtumien järjestäjien on hyvä seurata yleisiä ohjeita, jotka STM, THL, opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) sekä AVI ovat voimaan panneet.

Lasten ja nuorten ottelu- ja pelitoiminta vapautuu

Lasten ja nuorten ottelu- ja pelitoiminta mahdollistetaan 15.5. alkaen ulkotiloissa, mikäli OKM:n ja THL:n voimassa olevat terveysturvallisuussuositukset toteutuvat toiminnassa. Peleissä ei edellytetä kahden metrin turvaetäisyyden toteutumista, vaan lyhyet kontaktit ovat mahdollisia. Kaikkiin kohtaamisiin liittyy edelleen koronavirustartunnan riski. Ottelut ja pelit tulee edelleen järjestää ilman yleisöä.

– Vastuu terveysturvallisesta toiminnasta, sen suunnittelusta sekä ottelu- ja pelimatkoista on toiminnan järjestäjillä. Päätös osallistumisesta on lasten ja nuorten vanhemmilla. Mikäli joku joukkueesta saa koronatartunnan pelireissulta, on todennäköistä, että muitakin joukkueesta sairastuu ja mahdollista, että koko joukkue asetetaan karanteeniin. Tuliaisena voi tuoda myös alueelle jonkin uuden virusvariantin, muistuttaa Karhula.

Ylioppilasjuhlat voitaneen juhlia ulkona pienellä porukalla

Mikäli kesäkuun tapaamisrajoitukset sallivat, voidaan ylioppilasjuhlia tämän hetken tiedon mukaan järjestää yhteensä 20 hengen seurueessa mielellään ulkotiloissa.
– Määrä tulee ajatella yhteenlaskettuna perheen jäsenet ja vieraat huomioiden. Toiveissa on, ettei juhlista toiseen tänä keväänä kierretä, jotta mahdolliset tartuntaketjut ovat selvitettävissä, ohjeistaa Karhula.

Kesäleireistä ja kesän tapahtumista ei voida vielä tehdä alueellisia linjauksia. Yleisesti voidaan todeta, että asiassa edetään valtakunnallisen exit-strategian mukaisesti ja kyseisten tapahtumien suunnittelua voi jatkaa. Leirien ja tapahtumien järjestäminen on mahdollista, mikäli tartuntatautitilanne järjestämisen sallii ja järjestäjä pystyy noudattamaan kyseisenä ajankohtana voimassa olevia terveysturvallisuusohjeita. Alueellisesti tilannetta arvioidaan lähempänä.

Hallituksen exit-strategian mukaiset alueelliset toimet

Aikuisten ryhmäharrastustoiminta ulkona käynnistetään aikaisintaan alueen siirtyessä kiihtymisvaiheeseen. Jatkosuunnitelmana hallituksen exit-strategiaan viitaten viimeistään heinäkuussa mahdollistettaisiin ulkona tapahtuvat kilpailu- ja harrastetapahtumat tautitilanteen salliessa ja voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Sisällä tapahtuva ryhmäharrastustoiminta käynnistyy elokuussa, mikäli alueellinen tautitilanne sen mahdollistaa.

Uimahallit ja kuntosalit voidaan avata puolelle käyttäjämäärästä, mikäli alue siirtyy kiihtymisvaiheeseen tai perustasolle. Mikäli alue on perustasolla, voidaan elokuussa toiminta käynnistää normaalisti.

Myös nuorisotilat on mahdollista avata kiihtymisvaiheessa rajoittaen nuorten määrää epidemianvaiheen mukaisesti.  Viime viikolla mahdollistettiin nuorisotilojen avaaminen rajatuille enintään 20 henkilön ryhmille.

Voimassa olevat alueelliset ohjeet löytyvät Eksoten ja kuntien verkkosivuilta:

Eksote: https://www.eksote.fi/Koronavirus/
Lappeenrannan kaupunki: https://www.lappeenranta.fi/fi/Kaupunki-tiedottaa/Koronavirustilanne
Imatran kaupunki: https://www.imatra.fi/korona
Lemi: https://www.lemi.fi/ajankohtaista/koronatiedotteet.html
Luumäki: https://www.luumaki.fi/koronavirustilanne-tietoa-ohjeita-linkkeja
Parikkala: http://www.parikkala.fi/fi
Ruokolahti: https://www.ruokolahti.fi/suomeksi/Kuntatietoa/korona
Rautjärvi: http://www.rautjarvi.fi/fi
Savitaipale: https://www.savitaipale.fi/
Taipalsaari: https://taipalsaari.fi/fi/Koronavirustilanne

Etelä-Karjalassa voimassa olevat suositukset

Seuraavat suositukset ovat Etelä-Karjalassa voimassa 1.5.2021–31.5.2021 välisenä aikana, ellei muuta mainita. Suositusten tarpeellisuutta arvioidaan viikoittain tilannekuvaryhmän kokouksessa. Suositukset ovat voimassa viranomaisille, väestölle, toiminnan harjoittajille sekä opetuksen järjestäjille. Myös yksityisten toimijoiden toivotaan noudattavan vastaavia alueelle annettuja suosituksia.

Tartuntatautilain 58 d §:

Etelä-Suomen aluehallintovirasto velvoittaa Eksoten alueen toimijoita varmistamaan, että asiakkaille ja toimintaan osallistuville tarkoitetuissa tiloissa henkilöt eivät joudu keskenään lähikontaktiin. Määräys perustuu uuteen tartuntatautilain pykälään 58 d ja on voimassa 31.5.2021 saakka (uusi päätös tehty ajalle 17.5.–31.5.2021). Alueellisessa tilannekuvaryhmässä todettiin 11.5.2021, että 58 d §:n kriteerit eivät enää täyty ja päätös purettaneen. Lisätietoja AVIn sivuilta: https://avi.fi/yleistiedoksiannot

Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset:

Voimassa on Aluehallintoviraston päätöksellä kuuden (6) hengen kokoontumisrajoitus. Kokoontumisrajoituksen kriteerejä arvioidaan seuraavan kerran 18.5. tilannekuvaryhmässä. Lisätietoja AVI:n sivuilta: https://avi.fi/tiedote/-/tiedote/69905271

Yksityistilaisuudet:

Suositellaan, että ei järjestetä yli kuuden (6) hengen yksityistilaisuuksia tai perhejuhlia, eikä tällaisiin myöskään osallistuta.

Maskisuositus:

Kasvomaskin käytön suositukset 12-vuotiaille ja sitä vanhemmille:

Etelä-Karjalassa on voimassa vahva suositus käyttää kasvomaskia.

• Maskisuositus on voimassa joukkoliikenteessä, mukaan lukien koulukyydit sekä taksinkuljettajat ja -matkustajat
• Julkisissa tiloissa ja tilaisuuksissa
• Yksityisten palveluntarjoajien tiloissa (kaupat, pankit, jne.)
• Peruskouluissa kuudennesta luokasta lähtien, toisen asteen oppilaitoksissa, vapaan sivistystyön opistoissa ja korkeakouluissa oppilaille, opiskelijoille ja henkilökunnalle
• Koronavirustestiin hakeutuvat henkilöt matkalla näytteenottoon
• Kaikissa työyhteisöissä, sekä harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan sisätiloissa, jos samassa tilassa toimii ja oleskelee useampia henkilöitä.

Asiakaspalvelupisteet tulee varustaa suojaplekseillä. Asiakaspalvelutyötä tekeville tulee työnantajan jakaa maskit tai suojavisiirit työntekijöille, jotka joutuvat työskentelemään alle 2 metrin päässä muista ihmisistä.

Maskia tai visiiriä suositellaan vahvasti myös varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilökunnalle.

Opetuksen järjestäminen:

Etelä-Karjalassa on palattu lähiopetukseen 12.4. alkaen sekä perusopetuksen yläluokkien että toisen asteen osalta asteittain. Toisen asteen kouluissa lähiopetukseen on voinut palata 10.5.2021 alkaen. Kouluissa on huolehdittava terveysturvallisuusohjeista ja opetus tulee järjestää tilanteen mukaisesti 1-2 metrin turvaetäisyyksillä mahdollisuuksien mukaisesti. Kouluissa tulee käyttää lähiopetuksessa maskeja.

Opetuksen järjestäjät tiedottavat opetusjärjestelyistä.

Alueellinen tilannekuvaryhmä suosittelee opetustoimille seuraavia lisätoimenpiteitä 31.5.2021 saakka vuosiluokilla 1–6:

• Koulujen yhteisissä opetusryhmissä luovutaan lähiopetuksesta. Yhteisiä opetusryhmiä on ollut esimerkiksi A2-kieliryhmissä. Näiden ryhmien opetus suositellaan järjestettäväksi etäyhteyksiä hyödyntäen tai sovelletusti. Tavoitteena se, että tartunnat eivät leviäisi koulusta toiseen opetusjärjestelyiden takia.
• Kiertävien opettajien toiminta suositellaan asettamaan tauolle. Opettajat opettavat lähtökohtaisesti omissa kouluissaan.
• Koulun sisällä suositellaan opetus järjestettäväksi niin, että luokan oma opettaja opettaa kaikkia aineita, mikäli mahdollista, vaikka sisältöjä jouduttaisiin soveltamaan.
• Koulut voivat omalla päätöksellään suositella maskeja käytettäväksi myös vuosiluokilla 1–6, mikäli katsovat maskit tarpeelliseksi. Pienten lasten kohdalla on kuitenkin erikseen arvioitava, osaako lapsi itsenäisesti käyttää maskia hygieenisesti. Maski on osattava pukea ja riisua siten, ettei riski tartunnalle kasva maskin vääränlaisen käytön vuoksi. Jos maskia tai kasvoja kosketellaan turhaan, on olemassa riski, että virukset leviävät käsien kautta.

Maskisuositus on voimassa kaikille yli 12-vuotiaille ja kaikissa koulukyydeissä.

Opetuksen järjestäjille annetaan maskisuositus myös koulukuljetuksissa. Opetuksen järjestäjä huolehtii vastuullaan oleville koulukuljetettaville lapsille ja nuorille maskit. Muut joukkoliikenteessä kulkevat lapset ja nuoret hankkivat maskit itse.

Valtakunnallisesti hallitus suosittelee korkeakoulujen siirtymistä etäopetukseen, kuitenkin huomioiden välttämättömän lähiopetuksen tarpeet.

Kansalaisopiston opetus keskeytetään siltä osin, kun se ei ole mahdollista toteuttaa etäopetuksena.

Julkiset tilat:

Tilannekuvaryhmä suosittelee kunnille julkisten tilojen rajoitettua käyttöä.

Museot on avattu rajoitetulla asiakasmäärällä 1.5.2021 alkaen.

Maakunnan kirjastot ovat auki tietyin rajoituksin. Kunnat tiedottavat kirjastojen turvallisuusohjeista. Kirjastoautojen toimintaa ei vielä suositella. Kirjastossa saa asioida vain asioiden hoitamisen kannalta välttämättömän ajan. Kirjaston asiakkaita kehotetaan vahvasti käyttämään maskia.

Nuorisotilojen ryhmätoiminta voidaan käynnistää 1–2 metrin turvaetäisyyksistä ja terveysturvallisuusohjeista huolehtien, jos ryhmän kokoonpano vakiintunut. Nuorisotiloja ei voida vielä avata avoimeen toimintaan. Toiminta tulee edelleen pyrkiä järjestämään lähikontakteja välttäen. Nuorisotiloja voidaan tarvittaessa käyttää yksilötapaamisiin, samoin Ohjaamojen toimintaa voidaan jatkaa kuuden henkilön rajoituksella.

Uimahallit ja kuntosalit pysyvät suljettuna, kunnes siirrytään kiihtymisvaiheeseen. Uimahallit ja urheilutilat saavat tilannekuvaryhmän suosituksen mukaan olla käytössä opetussuunnitelman mukaisen toiminnan sekä 2001 syntyneiden tai sitä nuorempien ryhmäharrastustoiminnan toteuttamiseen (10 hengen pienryhmässä) ja huippu-urheilijoiden käyttöön.

Matkustaminen:

Matkustamista Suomen ja Venäjän välillä tulee välttää.

Kaikkea liikkumista leviämisvaiheessa oleville alueille suositellaan välttämään. Matkustamista tulee välttää.

Hallitus suosittelee välttämään tarpeetonta matkustamista muualle paitsi maihin, joita maahantulon rajoitukset eivät koske. Matkustamiseen liittyvät karanteeniasiat, uusimmat matkustustiedotteet sekä​ ajantasaiset ohjeet löytyvät asiasta vastaavien sivuilta:

THL: Matkustaminen ja koronaviruspandemia >>

Ulkoministeriö: Uusimmat matkustustiedotteet >>​

Riskimaista saapuva maahantulija ohjataan terveystarkastukseen

Aluehallintoviraston päätöksen mukaan terveystarkastukseen osallistuminen voi olla pakollista tai vapaaehtoista. Maahantulopisteen viranomaiset ohjeistavat tästä tarkemmin.

Tietoa rajanylityspaikoista, joille aluehallintovirastot ovat määränneet pakollisia terveystarkastuksia, löydät Aluehallintoviraston sivuilta: https://avi.fi/usein-kysyttya-koronaviruksesta#accordion-mTD6W4UKNDbW

Riskimaat ovat maita, joissa koronanvirustaudin ilmaantuvuus on yli 25 tapausta 100 000 asukasta kohden 14 vuorokauden aikana. Jos olet kahden viikon aikana ennen Suomeen tuloa oleskellut tällaisessa maassa, sinut ohjataan terveystarkastukseen. Voit tarkistaa riskimaat THL:n kartasta. Punaiset ja harmaat maat ovat riskimaita. Vihreällä merkityt maat eivät ole. Siirry katsomaan: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/matkustaminen-ja-koronaviruspandemia 

Terveystarkastuksessa selvitetään, voiko sinulla olla koronatartunta. Samalla tarkistetaan koronatestitodistus tai todistus sairastetusta taudista.

Jos rajanylityspaikalla on pakollinen terveystarkastus, sinun pitää osallistua siihen, vaikka olisit saanut kaksi annosta koronarokotetta. Sinulta kysytään myös todistusta negatiivisesta koronatestistä. Näin siksi, että vielä ei tiedetä, kuinka hyvin rokote estää virusta tarttumasta ihmisestä toiseen.

Jos kieltäydyt terveystarkastuksesta, voit saada rangaistuksena sakkoa tai enimmillään kolme kuukautta vankeutta terveydensuojelurikkomuksesta.

Omaehtoinen karanteeni

THL ohjeistaa: Jos saavut Suomeen maasta, joka on liikennevalomallissa punainen tai harmaa, suosittelemme 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia Suomeen saavuttaessa. Suositeltavaa on, että et mene työpaikalle tai muualle kodin ulkopuolelle, vaan pysyt kotona. Näin suojaat muita tartunnalta. Sovi työnantajasi kanssa toimintatavoista 14 päivän ajan matkalta paluusi jälkeen.

Suositeltavaa on, että lapsi ei osallistu varhaiskasvatukseen, kun hän on omaehtoisessa karanteenissa. Perusopetuksessa olevan lapsen on suositeltavaa jäädä kotiin. Sovi opetuksen järjestäjän kanssa opetuksen erityisjärjestelyistä.

Suomi ulkomailla sivustot / Venäjä: https://finlandabroad.fi/web/rus/etusivu

Etätyö:

Kaikkia Etelä-Karjalan työnantajia suositellaan järjestämään etätyötä kaikissa sellaisissa työtehtävissä, joissa se on tilapäisestikin mahdollista. Mikäli etätyö ei ole mahdollista, suositellaan, että työnantaja ohjeistaa kasvomaskin käyttöön kaikissa työtiloissa, vaikka turvavälien pitäminen olisi mahdollista. Ruokailuja ja kahvitaukoja tulee porrastaa. Työ- ja virkamatkoja sekä lähikoulutustilaisuuksia ei suositella.

Toimielimiä koskeva etäkokoussuositus on astunut voimaan 25.2.2021.

Vuonna 2001 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ja nuorten ryhmäharrastukset:

2001 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ja nuorten harrastustoimintaa on tällä hetkellä mahdollista järjestää sisätiloissa 10 hengen pienryhmässä ja ulkotiloissa enintään 20 hengen pienryhmässä. Henkilömääriin sisältyy ryhmän ohjaaja(t). Toiminta pitää pystyä järjestämään aiemmin annettujen ohjeiden mukaisesti.

10.5.2021 alkaen on voitu ylemmästä jo poiketen palata 2001 syntyneiden ja sitä nuorempien harrastustoiminnassa normaaliaikojen ryhmäkokoihin sekä sisällä että ulkona tapahtuvassa harrastustoiminnassa, mikäli harrastusryhmä on vakiintunut ja perustuu aiempaan ennakkoilmoittautumiseen. Henkilöt ryhmässä eivät saa vaihtua. Ryhmän jäsenten tulee olla jälkikäteen jäljitettävissä ja toiminta tulee edelleen järjestää terveysturvallisesti huolehtien esimerkiksi käsihygieniasta ja muista voimassa olevista ohjeista.

Toukokuussa lasten ja nuorten ulkoharrastuksissa voidaan sallia lyhyet kontaktit harrastajien kesken. Turvavälistä tulee kuitenkin huolehtia pelitoiminnan ulkopuolella esimerkiksi vaatteiden vaihdon yhteydessä.

15.5.2021 alkaen lasten ja nuorten ottelu- ja pelitoiminta mahdollistetaan ulkotiloissa, mikäli OKM:n ja THL:n voimassa olevat terveysturvallisuussuositukset toteutuvat toiminnassa. Peleissä ei edellytetä kahden metrin turvaetäisyyden toteutumista, vaan lyhyet kontaktit ovat mahdollisia. Kaikkiin kohtaamisiin liittyy edelleen koronavirustartunnan riski. Ottelut ja pelit tulee edelleen järjestää ilman yleisöä.

Katso tarkemmat ohjeet harrastustoiminnan järjestämistä koskien alta.

Vuonna 2001 syntyneiden ja sitä nuorempien ryhmäharrastustoiminnan järjestämistä tarkentava ohje:

Toiminta tulee aina järjestää terveysturvallisesti. Mikäli toimintaa järjestetään sisätiloissa, tulee lähikontakteja välttää ja huomioida kahden (2) metrin turvaetäisyydet. Ryhmät eivät saa sekoittua. Harrastustoiminnan järjestäjän vastuulla on toimia ohjeiden ja suositusten mukaisesti.

Korostamme jokaisen toimijan ja aikuisen vastuuta noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja muiden viranomaisten ohjeita hygienia- ja muista järjestelyistä, joilla viruksen leviämistä ehkäistään. Aikuisten vastuulla on huolehtia, että myös lapset noudattavat ohjeita.

• Toimintaan voi osallistua vain oireettomana
• Toiminnassa tulee välttää lähikontakteja. Harjoitukset on pystyttävä järjestämään siten, että kaikki harrastajat ovat toisistaan yli kahden (2) metrin päässä. Turvavälin tulee sisällä poikkeuksetta toteutua koko harrastustoiminnan ajan ja ulkona mahdollisuuksien mukaan. Toukokuussa lasten ja nuorten ulkoharrastuksissa voidaan lisäksi sallia lyhyet kontaktit harrastajien kesken peli- ja ottelutoiminnan aikana. Turvaväleistä tulee kuitenkin huolehtia pelitoiminnan ulkopuolella esimerkiksi vaatteiden vaihdon yhteydessä.
• Pukuhuoneita ei tule käyttää ulkoharrastuksissa, sisäharrastuksissa niiden käyttö tulee minimoida
• Hyvää käsi- ja yskimishygieniaa noudatetaan
• Työterveyslaitoksen siivousohjeet huomioidaan
• Osallistujille annetaan tarvittavat ohjeet ja huolehditaan niiden noudattamisesta, vastuu on toiminnanjärjestäjällä
• Toimitaan niin, että sairastumistapauksissa altistuneet voidaan jäljittää
• Huomioidaan alueelliset ja valtakunnalliset rajoitukset ja suositukset

OKM ja THL ovat ohjeistaneet, mikäli lasten ja nuorten harrastustoimintaa leviämisvaiheessa toteutetaan, on erittäin tärkeää, että se toteutetaan sisällä vain ryhmän omana harrastus- tai harjoitustoimintana ilman kilpailutapahtumia, konsertteja, esityksiä, näytöksiä tai muita sellaisia tilanteita, joissa ryhmä joutuu kontaktiin muiden harrastusryhmien kanssa.

Myös opettajien, ohjaajien ja valmentajien tulisi olla aina samoja eikä vanhempien oleskelu harrastus- ja pukeutumistiloissa ole mahdollista.

Lisätietoa:

THL:n ja OKM:n ohje lasten ja nuorten harrastustoiminnan (ml. taiteen perusopetus) järjestämisestä, rajoittamisesta ja keskeyttämisestä valtioneuvoston periaatepäätöksen 26.1.2021 mukaisilla epidemiatasoilla (2.2.2021) (pdf, minedu.fi)

THL:n ja OKM:n ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä julkisten tilojen käytössä (pdf, minedu.fi, päivitetty 11.2.2021)

Aikuisten ryhmäharrastustoiminta

Kaikki ryhmäharrastustoiminta tulee keskeyttää kaikilta vuonna 2000 syntyneiltä ja sitä vanhemmilta. Kuntouttava toiminta saa jatkua, mikäli sitä pystytään yli kahden metrin turvavälein ja muiden suositusten puitteissa toteuttamaan.

Aikuisten SM-tason ja 1. divisioonan ottelu- ja pelitoiminta:

Suositukset ja päätökset eivät koske ammattiurheilua, jolla tarkoitetaan sarjalisenssisopimukseen tai olympiakomitean urheilijasopimukseen perustuvaa urheilutoimintaa sekä A-maajoukkuetoimintaa silloin, kun sitä harjoitetaan ilman yleisön läsnäoloa. Käytännössä tämä tarkoittaa ammattiurheilun rajaamista huippu-urheiluun kattaen palloilulajeissa kaksi ylintä sarjatasoa, aikuisten A-maajoukkuetoiminnan sekä kansallisen lajiliiton valintajärjestelmän kautta kansainvälisiin arvokilpailuihin valmistautuvat urheilijat. Päätös ei koske myöskään nuorten maajoukkuetoimintaa sekä jalkapallon ja jääkiekon kolmanneksi ylimpiä kansallisia sarjatasoja, joissa pelaajat ovat kirjalliseen pelaajasopimukseen perustuen ammatinharjoittajia. Jalkapallossa tämä tarkoittaa miesten Kakkosta ja jääkiekossa miesten Suomi-sarjaa.

Jos ottelut/pelit pelataan ns. tyhjille katsomoille (paikalla ei ole yleisöä), kyse ei ole yleisötilaisuudesta. Tällöin peliä ei ole kielletty aluehallintoviraston määräyksen nojalla.

Mikäli paikalla on yleisöä, tilaisuutta koskee aluehallintoviraston määräys yleisömäärästä. Ottelu- ja pelitoiminta sallitaan aikuisten SM-, 1-div- ja U20-joukkueille, mikäli peleihin ja otteluihin/turnauksiin osallistuu eteläkarjalainen joukkue.

Tapahtumat:

Tapahtumia ei suositella järjestettäväksi. Etelä-Karjalassa voi järjestää alle kuuden hengen tilaisuuksia, mikäli pystyy noudattamaan ehdottoman tarkasti ja kaikilta osin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä.

Tapahtumajärjestäjille lisätietoa Aluehallintoviraston sivuilta: https://avi.fi/usein-kysyttya-koronaviruksesta

Ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä julkisten tilojen käytössä

Muun Suomen tilanne ja muiden sairaanhoitopiirien alueilla voimassa olevat rajoitukset ja suositukset löytyvät osoitteesta: https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/rajoitukset-ja-suositukset/sairaanhoitopiirit . Linkki sivulle löytyy myös Eksoten sivulta www.eksote.fi/koronavirus

Etelä-Karjalassa voimassa olevan epidemian vaiheen määrittävät tartuntatautiviranomaiset yhdessä alueen COVID-19 tilannekuvaryhmän kanssa. Etelä-Karjalan COVID-19 tilannekuvaryhmään kuuluvat edustajat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä, kunnista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, aluehallintovirastosta ja ELY-keskuksesta. Epidemian vaiheen määrittelyyn vaikuttavat tartuntojen määrän ja kasvun lisäksi myös esimerkiksi tartuntaketjujen selvitettävyys ja se, ovatko tartunnat peräisin omalta alueelta vai muualta. Epidemiatilanne voi paikallisesti tai alueellisesti muuttua nopeasti, vaikka valtakunnallinen tilanne olisi rauhallinen. Alueellinen COVID-19 tilannekuvaryhmä kokoontuu viikoittain tai tarvittaessa useammin.

Lisätietoja medialle:

Tuula Karhula, tilannekuvaryhmän puheenjohtaja, terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja, Eksote, p. 040 194 4936, tuula.karhula@eksote.fi

Kristiina Kapulainen, tilannekuvaryhmän sihteeri, turvallisuus- ja valmiuspäällikkö, Eksote, p. 040 651 1791, kristiina.kapulainen@eksote.fi

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto valitsi 11.5.2021 seurakunnan kirkkoherran virkaan Tampereen Harjun seurakunnan kirkkoherran Ari Paavilaisen. Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra on samalla Espoon hiippakunnan tuomiorovasti ja Espoon tuomiokapitulin varapuheenjohtaja.

Ari Paavilainen on syntynyt vuonna 1967. Hän on toiminut yli 10 vuotta Sastamalan seurakunnan kirkkoherrana ja vuodesta 2019 alkaen Harjun kirkkoherrana. Paavilainen on kokenut työyhteisökonsultti ja Tampereen seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja. Paavilaisen ohella virkaa haki kolme muuta ylemmän pastoraalitutkinnon suorittanutta pappia. Heistä yksi perui hakemuksensa vaaliprosessin alkuvaiheessa.

Kokoontumisrajoituksista johtuen seurakuntalaiset saattoivat tutustua hakuprosessin aikana ehdokkaisiin vain striimatun paneelin, striimatun hiljaisen viikon hartauden ja seurakunnan vaaliverkkosivujen kautta. Vaaliprosessia johti tuomiokapitulin nimeämä vaalin valmistelija,
lääninrovasti Kalervo Salo.

Vaalituloksen vahvistaa Espoon hiippakunnan tuomiokapituli. Paavilainen aloittaa virassa 1.10.2021, jolloin Espoon nykyinen tuomiorovasti Antti Kujanpää jää täysin palvelleena eläkkeelle.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta on pinta-alaltaan yli puolet Espoosta. Seurakuntaan kuuluu yli 45 000 jäsentä, ja se on Suomen ev.lut. kirkon viidenneksi suurin seurakunta. Työntekijöitä on 100.

Yhteystiedot mediaa varten:

Ari Paavilainen, ari.paavilainen@evl.fi, p. 045 200 7858
Kalervo Salo, kalervo.salo@evl.fi, p. 050 594 1712
Antti Kujanpää, antti.kujanpaa@evl.fi, p. 0400 425 252.

Turun asemalla havaittiin sähköratavaurio. Vaurio estää matkustajajunien liikennöinnin aseman laiturien kautta ja junat korvataan busseilla Kupittaan ja Turun aseman välillä.

Sähköradan korjausarviota ei vielä ole.

Suomen taitouimari Pinja Kekki ui tiistaina soolon teknisessä ohjelmassa Budapestin EM-kilpailuissa pisteet 70.7166. Kilpailu oli suora finaali ja ensimmäisissä aikuisten arvokilpailuissaan kisannut Kekki sijoittui sijalle 14.

Kekki teki elementeissä ja kokonaisuutena ehjän ja oman tasoisensa suorituksen. Verryttelyssä ennen kilpailua Kekki tarkensi vielä altaan käyttöä ja erityisesti käsiliikkeiden esiintymissuuntia.

– Hiukan jäi vaivaamaan elementtien suorituspuhtaus, mutta kokonaisuutena voi olla tyytyväinen, Kekki kertoo.

Kilpailussa nähtiin yllättäviä mitalisijoja teknisten elementtien aiheuttamien haasteiden tuloksena. Useampi kärkikahinoissa potentiaalisesti ollut taitouimari jäi elementeissään täysin pisteittä, mikä vaikutti huomattavasti suoran finaalin sijoituksiin.

Kilpailun voiton vei Ukrainan Marta Fiedina pisteillä 91.8445. Kaikki tulokset näet täältä.

– Pinja on vielä nuori urheilija ja siihen nähden vaikeat aikuisten teknisen soolon elementit onnistuivat oikein nätisti. Kilpailussa nähtiin myös pisteittä jääneitä elementtejä, mutta Pinjan suorituksessa elementit olivat jopa ohjelman kohokohtia, Budapestissa Suomen joukkueessa mukana oleva valmentaja Iris Lucenius avaa.

Maanantaina Kekki ui kovatasoisessa soolon vapaaohjelman alkukilpailussa pisteet 72.6667.

Myös Suomen taitouinnin duo Linnea Pitkänen ja Sini Tuuli kilpaili tiistaina EM-kilpailuissa. Niin ikään ensimmäisissä aikuisten arvokilpailuissa kisanneet Pitkänen ja Tuuli uivat vapaaohjelman alkukilpailuissa pisteet 73.0000, jotka riittivät sijalle 18.

Keskiviikkona uintiurheilun EM-kilpailuissa mukana on Suomen maajoukkuehyppääjä Juho Junttila. Junttila kilpailee keskiviikkona metrin ponnahduslaudalla. Alkukilpailu alkaa kello 13 Suomen aikaa.

Seinäjoen kaupunginteatteri tuo syksyllä kantaesitykseen Natalil Lintalan kirjoittaman näytelmän sairaanhoitajasta, joka toisista huolehtiessaan kadottaa itsensä.

Viiltävän ajankohtainen Hyvinvointivalhe kertoo elämänsä risteyskohdassa olevasta 52-vuotiaasta Saijasta.

Saija hallitsee paitsi kaiken myös kaikkea. Hän on kantava voima niin työpaikallaan päivystyksessä kuin tyylikkäässä kodissaankin, jossa kasvattaa kolmea lastaan ja vartioi alkoholistimiestään. Muun ohessa Saija on arkeaan kuvaava ja hyvinvointivinkkejä jakava sometähti.

Saija on elämänsä huipulla, sillä häntä tarvitaan. Mutta miten käy, jos itse sotkeutuu liian tiukasti pitelemiinsä lankoihin?

Hyvinvointivalheen keskiössä on ulkoaohjautuvuus.
- Ihmisellä on kyky sopeutua erilaisiin tilanteisiin, mikä on hyvä asia. Joskus siitä voi kuitenkin muodostua itselle vahingollinen käyttäytymismalli, toimintahäiriö. Tällöin ihminen elää elämäänsä ulkoisen ilmiön tai ihmisen hallitsemana. Niin on käynyt Saijalle, Natalil Lintala, näytelmän kirjoittaja ja ohjaaja kertoo.

Saijan elämä romahtaa miehen raitistuessa ja lasten alkaessa itsenäistyä.
- Tutkimusten mukaan läheisen toipuminen kestää pidempään kuin alkoholistin oma toipuminen. Mutta, jos rohkenee päästää irti totutusta, oma ääni on mahdollista löytää uudelleen.

Hyvinvointivalhe pohtii ulkoisten odotusten hallitsemaa aikaamme komedian keinoin. Samalla se kysyy, mitä jää jäljelle, kun olemmekin yksin itsemme kanssa.

Saijan roolin näyttelee Mia Vuorela. Näytelmän ohjaa Natalil Lintala ja äänimaailmasta vastaa Laitakaupungin orkesterin Teemu Vuorela. Puvut ja lavastuksen suunnittelee Leena Rintala, valot Hannu Raja-aho ja naamioinnin Petriina Suomela.

Ensi-ilta on perjantaina 10. syyskuuta Elissa-näyttämöllä. Liput tulevat myyntiin tänään. Saijan elämää voi seurata Instagramissa tunnisteella @Hyvinvointivalhe.

Näytelmä lähtee kiertueelle

Hyvinvointivalhe on myös kiertue-esitys, joka on tilattavissa vaikkapa omalle työpaikalle ja pieniin saleihin muualla maakunnassa. Kiertue-esityksiä on saatavilla syyskuusta tammikuuhun. Kiertuetta myy Seinäjoen kaupunginteatterin lippumyymälä, puh. 010 416 2600.

Kuva: Näyttelijä Mia Vuorela on ajankohtaisen Hyvinvointivalhe-näytelmän sometähti, jonka elämä romahtaa. Kuva: Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri
Lisätietoja: taiteellinen johtaja Pauliina Salonius, puh. 040 732 0278

Eilen illalla havaittiin Turun rautatieasemalla sähköratavaurio.

Vaurio on korjattu ja aamun junaliikenne kulkee normaalisti Turun ja Helsingin/Tampereen väleillä.

Väylävirasto on tarkastanut 400 puukantista siltaa lahottajasienen varalta. Havaintoja lahottajasienistä ja niiden aiheuttamista lahovaurioista tehtiin noin 10 % tarkastetuista puusilloista eri puolilla Suomea.

Pari vuotta sitten havaittiin, että puunkantisten tie- sekä kävelyn ja pyöräilyn siltojen kansissa esiintyy lahottajasienikasvustoja ja niiden aiheuttamia vaurioita. Lahottajasieni vaivaa uudempia puusiltoja, joissa käytetyn puun kylläste on säännösten mukaisesti aiempaa ympäristöystävällisempää.

"Vaurioituneiden siltojen määrä eli n. 40 kpl vastaa sitä, mitä ennakoimme. Seuraavaksi käynnistyy korjausurakka, kun lahonneita puukansia korjataan", kertoo taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälä. Lahottajasieni lyhentää merkittävästi siltojen elinkaarta, kun normaalisti korjausväli on noin 20 vuotta.

Viime vuoden aikana tehdyissä tutkimuksissa on tarkentunut, että puukansia lahottavia sienilajeja on useita. Vauriot ovat pääasiassa kannen tiiviissä puukansirakenteessa, ei sillan kantavissa palkeissa. Lahottajasieniä esiintyy ympäri Suomen, myös vaurioituneita siltoja on eri puolilla maata. Tarkastukset keskittyivät vuoden 2005 jälkeen rakennettuihin tai uusittuihin siltoihin, sillä kyllästeet muuttuivat samoihin aikoihin. Lukumääräisesti eniten lahottajasientä löytyi vuosina 2005-2010 rakennetuista silloista. Nuorin silta, josta sienihavainto tehtiin, on 4 vuotta vanha.

Uudet kannet rakennetaan samasta materiaalista

"Kustannustehokasta, kevyttä ja helposti saatavilla olevaa korvaavaa kansivaihtoehtoa puukannelle ei ole vielä kehitetty. Puutavaran kyllästyshän on tehdyissä tutkimuksissa ollut asianmukainen. Myös käytössä oleva rakenne on edelleen toimiva lujuuden, käytettävyyden ja kunnossapidon näkökulmasta", Äijälä sanoo.

Sen sijaan silloille tehtävissä tarkastuksissa huomioidaan tarkemmin sienikasvusto, joka ei välttämättä päällepäin näy: "Kaikki sillat tarkastetaan säännöllisesti, mutta nyt puukantisissa silloissa osataan kiinnittää paremmin huomiota lahottajasieniin. Tarkastukset ajoitetaan myös loppukesään ja syksyyn, jolloin mahdolliset kasvustot ovat parhaiten näkyvissä." Yleisellä tieverkolla olevat 15 000 siltaa tarkastetaan säännöllisesti. Tarkastuksilla varmistetaan siltojen turvallinen käyttökunto ja ennakoidaan korjaustarpeet.

Lisätietoa:

Taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälä p. 029 534 3627

P2X Solutions, a Finnish pioneer of green hydrogen and Power-to-X technology, has signed an agreement on the Front-end Engineering Design (FEED) of a hydrogen production facility with Sweco. The design is carried out in cooperation with various stakeholders, and it includes technical design of the project, plant location, specification and tenders of the main equipment, and a permit review. Front-end Engineering Design will be completed by the end of 2021.

"P2X Solutions' first hydrogen production facility is a 20-megawatt industrial-scale entity that we believe can be replicated in other plants both in Finland and around the world. The FEED study lays the foundation for making the first investment decision. Sweco is an experienced and reliable design consultancy, with a strong will to be our partner as one of the pioneers of hydrogen economy", says Herkko Plit, CEO of P2X Solutions.

P2X Solutions has applied investment support from the national grant mechanisms for the first plant. After the investment decision, the company will start detailed design and procurement of the facility. The aim is to start construction work at the site in late 2022 and to commission the plant in2024.

More information:

Herkko Plit, CEO
herkko.plit@p2x.fi
050 462 0788

Turun kaupunki ja UBC Sustainable Cities Commission järjestävät 20.–21.5.2021 kaksipäiväisen HUPMOBILE-webinaarisarjan, jossa Itämeren alueen satamakaupungit jakavat parhaita käytäntöjään kestävän liikkumisen edistämisessä.

Suomalainen vihreän vedyn ja Power-to-X-teknologian edelläkävijä P2X Solutions on solminut sopimuksen vedyn tuotantolaitoksen toteutettavuussuunnittelusta Swecon kanssa. Suunnittelutyötä tehdään yhteistyössä eri tahojen kanssa ja siihen kuuluvat hankkeen tekniset suunnitelmat, laitoksen sijoituspaikka, päälaitteiden määrittely ja tarjoukset sekä lupaselvitys. Toteutettavuussuunnittelu valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.

”P2X Solutionsin ensimmäinen vedyn tuotantolaitos on 20 megawatin teollisen mittakaavan kokonaisuus, jonka uskomme olevan monistettavissa muihin laitoksiin niin Suomessa kuin maailmallakin. Toteutettavuussuunnitelma luo pohjan ensimmäisen investointipäätöksen tekemiselle ja Sweco on kokenut ja luotettava suunnittelukumppani, joka vahvasti halusi olla kumppaninamme osana vetytalouden edelläkävijäjoukkoa”, sanoo Herkko Plit, P2X Solutionsin toimitusjohtaja.

P2X Solutions on hakenut ensimmäiselle laitosinvestoinnille tukea kansallisista tukimekanismeista. Investointipäätöksen jälkeen yhtiö aloittaa laitoksen yksityiskohtaisen suunnittelun ja hankinnat. Tavoitteena on rakentamistöiden aloittaminen kohteessa loppuvuodesta 2022 ja laitoksen käyttöönotto vuonna 2024.

Lisätietoja:

Herkko Plit, toimitusjohtaja
herkko.plit@p2x.fi
050 462 0788