Miksei vakituinen? kysyy Tieteentekijät kampanjassaan, jossa kiinnitetään huomio yliopistojen määräaikaisten työsuhteiden valtavaan lukumäärään. Sivistystyönantajien tilastot kertovat, että noin 70 prosenttia yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilöstöstä työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa. Vaikka kokonaisuudesta otettaisiin pois väitöskirjatutkijat, on määräaikaisten osuus silti hämmentävän suuri, 60 prosenttia. 

- Liittomme jäsenkyselyn mukaan määräaikainen työsuhde aiheuttaa eniten haitallista työstressiä tieteentekijöille. Se ei ole pidemmän päälle yksilön, yliopiston eikä yhteiskunnan etu. Olemme työskennelleet vuosia asian parantamiseksi ja suhdeluvun kehityksen kääntämiseksi toisin päin. Edes yliopistouudistus ei tuonut tähän toivottua parannusta. Tilanne on vakava ja edellyttää toimenpiteitä, Tieteentekijöiden puheenjohtaja Maija S. Peltola sanoo. 

Miksei vakituinen? -kampanjan tavoitteena on parantaa määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien tieteentekijöiden tietoa sekä oikeuksistaan että mahdollisuuksistaan vaikuttaa tilanteeseensa. Kampanjasivulla tarjotaan tietoa, neuvoja ja ratkaisuja. Yliopistojen määräaikaisuuskulttuuria ei tarvitse hyväksyä ”annettuna”. Keskustelu esimiehen kanssa työsuhteen vakinaistamisesta on normaalia. 

 - Hyvällä johtamisella ja osaavalla esimiestyöllä on tärkeä rooli tieteentekijöiden työurien vakauttamisessa ja työhyvinvoinnin parantamisessa. Yliopistoissa pitäisi voida suunnata energia täysipainoisesti laadukkaan tieteen tekemiseen, Peltola tähdentää. 

Miksei vakituinen? -kampanjan kasvoina nähdään neljä keksittyä, faktoihin perustuvaa hahmoa. He kertovat pätkätyön vaikutuksista elämäänsä kampanjasivulla ja Tieteentekijöiden sosiaalisen median kanavissa 19.–30. lokakuuta 2020. 

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Maija S. Peltola,

puh. 0400 645 497

maija.s.peltola(at)tieteentekijat.fi 

www.tieteentekijat.fi/mikseivakituinen

#mikseivakituinen #whynotpermanent

Tieteentekijöiden jäsenkysely 2019

Sivistan tilastot

Högsta domstolen (HD) har beviljat besvärstillstånd i ett ärende som gäller förundersökning i samband med en artikel som publicerats i tidningen Helsingin Sanomat. 

Helsingin Sanomat publicerade den 16 december 2017 en artikel om Försvarsmaktens Signalunderrättelsecenter, och i anslutning till den undersökte polisen ett fall av misstänkt röjande av statshemlighet. Journalisten, som hördes som vittne i förundersökningen, hade vägrat att besvara vissa frågor genom att hänvisa till journalisters källskydd och rätten till anonymitet. Journalistens besvärstillstånd gäller frågan om journalisten hade rätt att vägra.

Ytterligare upplysningar: Föredragande Elina Elo, tfn 029 56 40055, elina.elo(at)oikeus.fi

Ärendets diarienummer i HD: R2020/655. Tingsrättens beslut och rättegångshandlingarna i ärendet är sekretessbelagda

Korkein oikeus (KKO) on myöntänyt valitusluvan asiassa, joka koskee Helsingin Sanomissa julkaistuun artikkeliin liittyvää esitutkintaa. 

Helsingin Sanomissa julkaistiin 16.12.2017 Puolustusvoimien Viestikoekeskusta koskeva artikkeli, johon liittyen poliisi tutki epäiltyä turvallisuussalaisuuden paljastamista. Esitutkinnassa todistajana kuultu toimittaja oli kieltäytynyt vastaamasta tiettyihin hänelle esitettyihin kysymyksiin vedoten toimittajan lähdesuojaan ja anonyymin ilmaisun oikeuteen. Toimittajalle myönnetty valituslupa koskee kysymystä siitä, oliko hänellä oikeus kieltäytymiseen.

Lisätiedot: Esittelijä Elina Elo, p. 029 56 40055, elina.elo(at)oikeus.fi

Asian diaarinumero KKO:ssa: R2020/655. Käräjäoikeuden päätös ja asian oikeudenkäyntiasiakirjat ovat salassa pidettäviä.

Lujatalon Lounais-Suomen alueyksikköön on nimitetty kiinteistökehitysjohtajaksi Jukka Aaltonen, 59 vuotta. Aaltonen siirtyy tehtävään rakennusliike Jatke Oy:n Länsi-Suomen tytäryhtiön toimitusjohtajan tehtävästä. Aaltonen on aloittanut tehtävässään 12.10.2020 ja hänen asemapaikkansa on Lujatalon Turun toimipiste.

– Lujatalo on vakavarainen, hyvin johdettu ja organisoitu rakennusliike ja minulle on ilo liittyä joukkoon yritykseen, jonka arvomaailma sopii omaani saumattomasti, Jukka Aaltonen kuvailee.

Turussa koko työuransa tehneellä Aaltosella on vahva näkemys Lounais-Suomen rakentamisen tilanteesta. Aaltonen näkee, että hänellä on paljon annettavaa Lujatalon kiinteistökehityksen toimintaan. Tärkeimmiksi tavoitteiksi kiinteistökehitysjohtajana Aaltonen nimeää alueen kehityshankkeiden aktiivisen hakemisen ja liiketoiminnan kasvattamisen.

– Tieto siitä, että taustalla on osaava perheyritys sekä jo valmis kiinteistökehityksen organisaatio muualla maassa, tuo toimintaamme vakautta myös täällä Turun seudulla. Tiedän, että Lujatalolla on erinomainen kiinteistökehitysosaaminen, jota nyt mielelläni edustan sekä tuon mukaan oman tietämykseni ja osaamiseni, Aaltonen sanoo.

Covid-19 on tuonut rakentamisenkin markkinaan ennennäkemättömiä, pysyviäkin muutoksia. Haasteina ovat mm. investorien varovaisuus sekä yleinen rakentamisen rahoitus. – Nyt ollaan varovaisia ja punnitaan tarkasti, mihin hankkeisiin lähdetään, Aaltonen sanoo. Kiinteistökehityshankkeet sitovat pääomaa pitkällä aikavälillä ja etenkin nyt liiketoiminnassa korostuvat asiantuntemus, luottamus ja aiemmin luodut luottamukselliset verkostot. 

– Näen positiivisena sen, että Lujatalo suhteellisen uutena toimijana Turun alueen markkinassa tuo kaivattua kilpailua alueella, Aaltonen sanoo.

Työn vastapainona Jukka Aaltonen viettää mielellään vapaa-aikaansa vaimonsa kanssa golfia pelaten ja talvisin Lapin tunturit kutsuvat hiihtämään. 

Lujatalon Lounais-Suomen aluejohtaja Ari Mäkinen on erittäin tyytyväinen saatuaan Aaltosen mukaan tiimiinsä. Kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana hankittua hyvää markkina-asemaa pystytään nyt vahvistamaan sekä kiinteistökehityksen että oman asuntotuotannon osalta niin, että Lujatalosta tulee alueella entistä vahvempi ja kiinnostavampi kumppani.

Lisätietoja:
Lujatalo Oy, aluejohtaja Ari Mäkinen, p. 044 585 2708, ari.makinen@luja.fi
Lujatalo Oy, kiinteistökehitysjohtaja Jukka Aaltonen, p. 050 597 8889, jukka.k.aaltonen@gmail.com

Kuva: Jukka Aaltonen

Taiteilija Jessica Houston kiinnittää huomion arktiseen ja antarktiseen ympäristöön Arktikumin tiedekeskuksen talvinäyttelyssä. The Call of Things -näyttely koostuu ”puhuvista esineistä” ja valokuvista, joita Houston on ottanut matkoillaan.

Näyttelyssä kävijät voivat kutsua esineitä puhelimillaan QR-koodien avulla, jolloin he kuulevat tarinoita ja paikan päällä tehtyjä äänitteitä, kuten valaiden laulua ja jäätikön sulamista. Tarinoita kertovat muun muassa tutkijat, alkuperäiskansan edustajat, runoilijat ja filosofit.

– Napa-alueiden ahdingosta luodaan tietoa läpi inhimillisen ja yli-inhimillisen kirjon, Houston kuvailee.

Vaikka tarinoiden kertojat eivät ole työskennelleet yhdessä, näyttely toimii siltana mukana olleille ja yhdistää heidän viestinsä.

Houston haluaa teoksillaan herättää keskustelua ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta, joka muovaa arktisen ja antarktisen alueen maantiedettä ja ympäristön tilaa.

QR-koodien avulla kuunneltavat kertomukset ovat englanniksi.

The Call of Things

22.10.2020–28.2.2021

Arktikumin tiedekeskus, Pohjoisranta 4, Rovaniemi

Lisätietoja:

Taiteilija Jessica Houston, info@jessicahouston.net, www.jessicahouston.net & www.thecallofthings.net

Näyttelymuotoilija Anna Hyvönen, Arktinen keskus, etunimi.sukunimi@ulapland.fi, +358 40 4844 289

TIEDOTE JA KUTSU

19.10.2010 klo 9.00

OYS yhteistyöhön japanilaissairaalan kanssa

Oulun yliopistollinen sairaala ja Tohokun yliopistollinen sairaala Japanin Sendaissa allekirjoittavat tänään yhteisen aiepöytäkirjan. Allekirjoitustilaisuus järjestetään koronavirusepidemian vuoksi verkossa.

Englanninkielisessä verkkotilaisuudessa kuullaan lyhyesti pöytäkirjan sisältö, tervehdykset Oulun ja Sendain kaupungeilta sekä lausunnot Suomen ja Japanin suurlähetystöiltä. Tarkempi ohjelma löytyy englanniksi tämän kutsun lopusta.

Allekirjoitustilaisuus on avoin lehdistölle sekä yliopistojen edustajille Microsoft Teamsin kautta.

Aiepöytäkirja perustuu elinkeinojen edistämiseen liittyvään hautomosopimukseen, jonka osapuolina ovat Oulun kaupunki, BusinessOulu, Sendain kaupunki sekä Sendain kaupungin elinkeino-organisaatio.

Oulu ja Sendai allekirjoittivat ensimmäisen yhteisen hautomosopimuksensa jo vuonna 2005, ja sopimusta on päivitetty tämänn jälkeen useaan otteeseen. Viimeksi sopimus uusittiin marraskuussa 2019, jolloin yhteistyön keskiöön nostettiin korkean teknologian toimialat.

Yliopistosairaaloiden välinen yhteistyösopimus luo organisaatioiden välille tiiviimpää yhteistyötä muun muassa älykkäiden sairaaloiden kehittämiseksi. Sopimuksen taustatiedot löytyvät tämän tiedotteen liitteestä.

Lehdistön ja yliopistojen edustajia pyydetään ilmoittamaan osallistumisestaan sähköpostitse alla olevalle yhteyshenkilölle.

Aika: Maanantai 19.10. klo 10.00–10.50

Tilaisuus järjestetään verkkotapahtumana Microsoft Teams -alustalla. Linkin saa rekisteröitymisen jälkeen.

Yhteyshenkilö:

Takako Uchida, Japani-asioiden koordinaattori, BusinessOulu

takako.uchida@businessoulu.com

+358 50 375 7948

Program for the ONLINE Signing Ceremony between OYS and TUH in 19^th Oct. 2020

Participation platform:  Microsoft Teams arranged by BusinessOulu

Main venue in Oulu: Online only

Main Venue in Sendai: Online only

Time: 4 p.m. - 4:50 p.m. (JST) / 10 a.m. – 10:50 a.m. (EEST)

(NOTE) There is a possibility to extend the time schedule due to unexpected (technical) troubles. 

Program:

(1)    Opening by Tohoku University Hospital

(2)    Introduction of Tohoku University Hospital by Director Teiji Tominaga

(3)    Introduction of Oulu University Hospital by Director Ilkka Luoma

(4) Message from Sendai, Japan

- Live message, Mayor Kazuko Kohri, the City of Sendai

- Live message, Dean Nobuo Yaegashi, Graduate School of Medicine, Tohoku University

- Live message, Ambassador Pekka Orpana, Embassy of Finland in Japan

(5) Message from Oulu, Finland

- Live message, Mayor Päivi Laajala, the City of Oulu

- Live message, Dean Anne Remes, Faculty of Medicine, University of Oulu

- Live message, Ambassador Takashi Murata, Embassy of Japan in Finland

(6) Signing MOU

(7) Photo session

(8) Q&A Session by press

(9) Closing remarks by Oulu University Hospital

Yrittäjänaiset saivat kolme edustajapaikkaa Suomen Yrittäjien valtuustoon. Yrittäjien liittokokouksessa lauantaina 17.10. Jyväskylässä valittiin ensimmäistä kertaa valtuusto, jossa on 75 yrittäjävaltuutettua. Suomen Yrittäjänaisten edustajiksi valtuustoon valittiin puheenjohtaja Tiina Koski (varalla Mia Ristioja), varapuheenjohtaja Kristiina Engström (varalla Marjo Määttä) ja hallituksen jäsen Tiina Lepola (varalla Kati Vasell). Yrittäjänaiset on Yrittäjien kolmanneksi suurin toimialajärjestö.

- Tuemme edunvalvonnan osalta Yrittäjien tavoitteita kaikilta osin. Yrittäjänaisten jäsenet ovat usein pieniä yrityksiä ja vielä useammin yksinyrittäjiä. Suomen Yrittäjien tekemä työ yrittäjien hyväksi erityisesti koronakevään aikana on ollut todella merkittävää, toteaa Yrittäjänaisten puheenjohtaja Tiina Koski.

- Meidän tehtävämme on tuoda esille perhevapaakustannusten epäreilu jakautuminen nais- ja miesvaltaisten yritysten välillä. Pyrimme myös tuomaan esille tasa-arvoon liittyviä ongelmakohtia työelämässä yleisesti, Koski jatkaa.

Koronan aiheuttamat rajoitukset, matkailun ja kaupan pysähtyminen ovat olleet monelle yrittäjälle iso kriisi. Kevään aikana yrittäjät ovat joutuneet jättämään laskuja maksamatta tai ottaneet lisävelkaa. Nyt loppuvuodesta monen kassavirta loppuu ja tulemme näkemään useita konkursseja tai liiketoiminnan loppumista. Kannattavan yritystoiminnan päättyminen väliaikaisen maailmanlaajuisen kriisin seurauksena on iso kustannus yhteiskunnalle. Pienyrittäjien merkitys työllistämiseen ja alueensa elinvoimaan on tärkeä. Yrittäjien ja toimialajärjestöjen edunvalvontatyö on merkittävää. Erityisesti kriisiaikoina tarvitaan edunvalvonnan lisäksi vahvoja vertaistukiverkostoja.

LISÄTIETOJA:
Tiina Koski
puheenjohtaja, Suomen Yrittäjänaiset 
tiina.koski@yrittajanaiset.fi, p. 050 375 9234

Carita Orlando
toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjänaiset 
carita.orlando@yrittajanaiset.fi, p. 040 544 5519

Suomen Yrittäjänaisten liittokokouksessa lokakuun alussa valittiin Tiina Koski yksimielisesti jatkamaan puheenjohtajana. Hän on toiminut liiton puheenjohtajan yhden kauden eli kaksi vuotta. Yrittäjänaisten hallituksen varsinaisina jäseninä jatkavat Tiina Karppinen (Iisalmi), Marjo Määttä (Kuusamo), Mia Ristioja (Turku) ja Kati Vasell (Tampere). Uudelleen tuli valituksi Kristiina Engström (Turku), Ulrika Larpes (Helsinki), Tiina Lepola (Forssa) ja uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Tiina Pöhö (Tampere).

Suomen Yrittäjänaiset on vuonna 1947 perustettu valtakunnallinen etujärjestö yrittäjänaisten asialla. Vaikutamme yrittäjänaisten aseman parantamiseksi ja kannustamme naisia menestyvään yrittäjyyteen. Verkostoomme kuuluu noin 5000 jäsentä 60 paikallisyhdistyksessä. Suomen Yrittäjänaiset on Euroopan suurin naisyrittäjien järjestö.

Miten suomalaisten vientiyritysten tilaukset ovat kehittyneet ja millaiset ovat loppuvuoden ja talven näkymät? Suomen suurin vientiala, teknologiateollisuus, julkistaa tuoreen tilauskanta- ja henkilöstötiedustelun sekä yrityspulssikyselyn tulokset Teams-tilaisuudessa perjantaina 23. lokakuuta kello 11.00.

Tarjolla on tuoretta tietoa mm. tilausten, tilauskannan, liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehityksestä sekä kokonaisarvio koronakriisin vaikutuksista vientiin ja Suomen talouteen. Tuore yrityspulssikysely kertoo lisäksi muun muassa sen, onko yritysten odotuksissa tapahtunut muutoksia syksyn aikana.

Kyselyjen tulokset esittelee pääekonomisti Petteri Rautaporras. Tuloksia ovat arvioimassa myös Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola ja työmarkkinajohtaja Minna Helle. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii viestintäjohtaja Nora Elers.

Osallistumaan pääset tästä linkistä.

Ilmoitathan osallistumisestasi 22.10. mennessä: masu@teknologiateollisuus.fi tai puhelimitse 040 512 5861.

 
Kuulemisiin!

Helvi Kaijomaa
Viestintäpäällikkö, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
puh. 040 512 5861

Lahden kaupunki kerää hyvinvointi- ja turvallisuustyönsä tueksi tietoa asukkaidensa hyvinvoinnista ja koetusta turvallisuudentunteesta.

Tietoa hyödynnetään neljän vuoden välein tehtävän hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman laatimisessa, millä ohjataan kaupungin hyvinvointipolitiikkaa. Siinä kuvataan asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä ja niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä päivitetään vuosittain osana kunnan taloussuunnittelua.

Kysely toimii pohjana myös Lahden asuntopoliittisen ohjelman päivitystyössä ja asuinalueiden kehittämisessä. Kysely on osa Ympäristöministeriön rahoittamaa lähiöohjelmaa vuosille 2020-2022. Turvallisuusosiosta laaditaan lisäski AMK -opinnäytetyö.

Verkkokysely on auki kolme viikkoa 9.11. saakka: https://webropol.com/s/hyvinvointijaturvallisuuskysely2020. Myös paperilomakkeella vastaaminen onnistuu. Paperilomakkeita on saatavilla Palvelutorin Lahti-Pisteellä, minne täytetyn lomakkeen voi myös jättää.

Yhteystietonsa jättäneiden vastaajien kesken arvotaan kolme 20 euron lahjakorttia Lahden Seudun liikenteen matkakorttien lataamiseen ja kaksi 10 kerran lippupakettia Lahden uimahalleihin.

Lisätietoja,  
asuntoasiainkoordinaattori Helene Vanninen, helene.vanninen@lahti.fi, 044 482 0862
erityisasiantuntija Pia Haverinen, pia.haverinen@lahti.fi, 050 398 7621

Vuosi sitten julkistettu Turun palvelukartta sai saavutettavamman ja selkeämmän käyttöliittymän syysloman aikana. Helsingin kaupungin johdolla kehitettävän palvelukartan pääasiallinen tehtävä on helpottaa jokaisen turkulaisen arkista elämää tarjoamalla palvelutietoja kätevästi hyödynnettäväksi.

Uudistuksen painopiste oli saavutettavuuden ja tiedon löydettävyyden parantamisessa. Palvelutiedot esitetään entistä selkeämmässä muodossa ja uusittu digipalvelu toimii myös ruudunlukijalla. Lisäksi palvelun hakutoimintoja on kehitetty. Mustavalkoinen näkymä karttaan ja palvelutietoihin on monille helpompi tapa sisäistää ja havainnoida tietoa. Samalla Turussa otettiin käyttöön karttanäkymän vahvakontrastinen versio, joka on toistaiseksi ollut merkittävin Turun panos Helsingin kaupungin kanssa tehtävään yhteiskehittämiseen.

Palvelukartalta löytyy samalta sivulta muun muassa lähin päiväkoti, museo tai liikuntapaikka. Haku auttaa tietyn toimipisteen etsimisessä, sekä monipuolisemmin alueen tai tietyn teeman palveluihin tutustumisessa auttaa palvelulistaus.

Jo aiemmin palvelukartta tarjosi erilaisille kohderyhmille tietoja tilojen toimivuudesta.

– Saavutettava palvelu tarjoaa myös vajaan 300 toimipisteen esteettömyystiedot, jolloin jokainen voi tarkastaa esimerkiksi lastenrattaiden kanssa liikkuessaan, miten vaikka kirjastoon pääsee parhaiten, muistuttaa kaupungin esteettömyyskoordinaattori Jyri Kuparinen.

Nyt verkkopalvelu ja palvelutiedot toimivat kaikilla päätelaitteilla ja apuvälineillä. Ruudunlukuohjelmaa käyttävälle itse karttanäkymä osoitetietoineen ei ole hyödynnettävissä, mutta kaikki tarvittavat palvelutiedot ovat muuten saatavilla. Päivityksen myötä palvelukartta täyttää digitaalisille palveluille asetetut saavutettavuusvaateet.

Reittitiedot löytyvät föli.fi:stä

Palvelukartan päivityksen myötä reittiä toimipisteeseen etsivä ohjataan ulkopuoliseen Föli.fi:n reittihakuun. Kartan entinen reittihaku ja reittien esittämistapa eivät toimineet optimaalisesti ruudunlukuohjelmalla ja muilla apuvälineillä, joten uutta ratkaisua kehitetään.

Seuraavaksi laajennetaan palvelutietoja

Tällä hetkellä palvelukartan sisältö kattaa Turun kaupungin palvelujen tiedot, jotka löytyvät turku.fi:stä.

Viime syksynä kartan julkistamisen jälkeen tuli palautetta palvelutietojen suppeudesta, ja mukaan toivottiin erityisesti kaupallisia tietoja.

Seuraavaksi kartalle tuodaan maakunnalliset julkishallinnon palvelutiedot kansallisesta palvelutietovarannosta. Tulevaisuudessa maakunnan julkiset palvelut löytyvät siis yhdestä osoitteesta. Kaupallisten palvelutietojen osalta hidasteena on, ettei alueella ole tietokantaa, josta voisi tuoda yritystiedot aukioloineen kartalle Googlen tapaan.

Palvelukarttaa kehitetään asukkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan, joten palaute on erittäin tervetullutta. Palautetta voi antaa esimerkiksi suoraan palvelukartta-palvelussa tai kaupungin palautepalvelun kautta.

Palvelukartta on alkujaan Helsingin kaupungin luoma avoimen lähdekoodin toteutus, ja sen kehitystyö jatkuu vahvana pääkaupungin koordinoimana yhteistyönä. Pääkaupunkiseudulla maailman saavutettavin palvelukartta julkistettiin tammikuussa.

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta eli niin sanottu saavutettavuuslaki edellyttää, että julkishallinnon digi-, verkko- ja mobiilipalvelut ovat kaikkien käyttäjien itsenäisesti hyödynnettävissä.

Palvelukartta löytyy osoitteilla

• suomeksi https://palvelukartta.turku.fi
• ruotsiksi https://servicekarta.turku.fi
• englanniksi https://servicemap.turku.fi

Lisätiedot

Turun kaupungin esteettömyysasioista kaupungin esteettömyyskoordinaattori Jyri Kuparinen, p. 050 501 1507

Palvelukartan toteutuksesta erityisasiantuntija Sanna Moisala, p. 040 159 4874

Turun kehätie -hankkeen toisessa rakennusvaiheessa on valmistunut ensimmäinen rampin korjaus, kun Aurajoen ylittävä ramppisilta sekä rampin alittava jalankulun ja pyöräilyn kehäsilta on saatu korjattua. Tiistaina 20.10.2020 kehätien liikenne Naantalin suunnasta valtatielle 10 siirtyy kiertotieltä takaisin korjatulle rampille.

Kuva: Kauselan eritasoliittymän ramppi ja jalankulun ja pyöräilyn väylä takaisin alkuperäiselle reitille.

-          Kehätien parantamisen toinen vaihe on lähtenyt hyvin käyntiin ja ensimmäinen Aurajoen ylittävä ramppisilta on saatu takaisin liikenteelle luvatussa kahdessa kuukaudessa. Myös Kirismäen päässä olevat uudet sillat valmistuvat kovaa vauhtia. Turun kehätien parantamiselle suunniteltu aikataulu ja budjetti pitävät hyvin, toteaa projektipäällikkö Juha Sillanpää Väylävirastosta.

Kuvat: Kauselan eritasoliittymän rampin kiertotiellä sekä jalankulun ja pyöräilyn reitillä tehtiin elokuussa asfaltointitöitä.

Taustatietoa

2. rakennusvaihe 2020-2023 Kausela-Pukkila

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Juha Sillanpää, Väylävirasto p. 029 534 3608, juha.sillanpaa@vayla.fi

Projektipäällikkö Ilkka Kaarakainen, Kreate Oy p. 040 524 7319, ilkka.kaarakainen@kreate.fi

Seuraa hanketta:

Verkkosivuiltamme http://www.vayla.fi/turunkehatie
Facebookissa http://www.facebook.com/E18Turunkehatie/

Turun kehätie on osa E18-tietä, joka on yksi eteläisen Suomen keskeisistä liikenneväylistä. Rakennushankkeessa Kauselan ja Kirismäen välinen osuus kehätietä rakennetaan nelikaistaiseksi. Samalla parannetaan myös valtatietä 10 Kauselan eritasoliittymän ja Kaarinantien välisellä osuudella. Väylävirasto toteuttaa hankkeen yhteistyössä Liedon kunnan ja Kaarinan kaupungin kanssa. Hanke parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä tukee alueen elinkeinoelämää ja maankäytön suunnittelua. Työt käynnistyivät maaliskuussa 2019 ja ne valmistuvat vuonna 2023.

Helsingin Kirjamessut verkossa järjestetään 22.–25.10.2020. Tiedetorin ohjelmaa kuullaan suorana lähetyksenä Töölö-lavalta torstaina 22.10. ja perjantaina 23.10. klo 16.00–18.00. Kaksipäiväinen ohjelma tarjoaa näkökulmia muun muassa kieleen, suomalaisten alkuperään ja maailmaa mullistaviin viruksiin. Tiiviissä verkko-ohjelmassa on panostettu monitieteisyyteen.

Virolaisen arkeologian professorin Valter Langin käänteentekevä uutuuskirja Homo Fennicus johdattaa lukijan suomalaisten alkukodin jäljille. Mukaansatempaava teos perustuu genetiikan, kielitieteen ja arkeologian uusimpiin tutkimustuloksiin, joista Lang kertoo Tiedetorilla torstaina 22.10. klo 16.30. Suomalaisten juurien lisäksi torstain ohjelmassa uppoudutaan tulevaisuuden tutkimukseen, alkuräjähdykseen ja Tieteen päivien 2021 teemaan Hyvä ja paha tieto.

Perjantaina 23.10. klo 16.30 Tiedetorilla kuullaan akatemiatutkija Matti Jalasvuoren kirjasta Virus – kosmoksen kapellimestari. Jalasvuori käsittelee viruksia osana elämänsyntyprosessia. Olisiko ihmisiä olemassa ilman viruksia? Perjantaina keskustellaan myös ihmisten kyvystä ymmärtää erilaisia ilmeitä, eleitä, ääniä, puhetilanteita ja painotuksia. Akateemikko Riitta Hari haastattelee Mistä kieli meihin tulee? teoksen kirjoittanutta Anneli Kauppista Tiedetorilla klo 17.00. Lisäksi Tiedetorilla kuullaan, miten ajatukset syntyvät ja mitä on biotaide.

Tiedetori on ollut osa Helsingin Kirjamessuja vuodesta 2013 lähtien. Tapahtuman ohjelmaa koordinoi Tieteellisten seurain valtuuskunta.

Lisätietoja:

www.tiedetori.fi

Mandi Vermilä
vastaava tapahtumatuottaja
Tieteellisten seurain valtuuskunta

(09) 228 69 221 | mandi.vermila@tsv.fi

Turun kaupunki on aloittanut luonnon monimuotoisuusohjelman laadinnan ympäristöarvojen säilyttämiseksi. Tavoitteena on luoda käytännön toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja edistämiseksi Turussa. YK:n mukaan luonnon köyhtyminen on ennenäkemättömän nopeaa ja uhkaa ihmiskunnan hyvinvointia.

Turun kaupungin ohjelmaa valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Tavoitteena on pohtia uudesta näkökulmasta kaupunkiorganisaation ja kaupunkilaisten totuttuja toimintatapoja ja löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla luonnon monimuotoisuutta voidaan jatkossa ottaa huomioon entistä paremmin. Asukkaita kutsutaan kommentoimaan ja antamaan omia ehdotuksiaan luonnon monimuotoisuutta parantaviksi toimenpiteiksi tulevan talven aikana. Asukkaiden näkemyksiä kerätään Kerro kantasi -palvelun kautta.

Kaupunki ja kaupunkilaiset voivat vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen

”Yksittäisillä ihmisillä ja kunnilla on monia tapoja vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen. Usein ratkaisut ovat yksinkertaisia ja viihtyisyyttä lisääviä” kertoo lumo-ohjelmatyön projektipäällikkö Tanja Ruusuvaara-Koskinen.

Kaupunki on merkittävä maanomistaja ja hoitaa suurta viheralueverkostoa sekä laajoja metsiä. Kaupunki vaikuttaa kasvillisuuden määrään kaavoituksen, yleisten alueiden suunnittelun ja rakennuslupien kautta.  Omilla päätöksillään kaupunki määrittelee viheralueiden laajuuden, hoitotasot ja -tavat sekä valitsee istutettavat kasvit.

Uutena luonnon monimuotoisuutta tukevana työkaluna on siniviherkerroin, joka on suunnittelijoille tarkoitettu työkalu, jolla ohjataan tonttien viherpinnan määrää ja laatua sekä hulevesien hallintaa. Vihreän lisääminen tuo kaupunkiympäristöön ekosysteemipalveluita.

Tonttien ulkopuolellakaan hulevesiverkosto ei koostu pelkästään putkista, vaan siihen lukeutuvat avouomat kuten ojat ja kaupunkipurot. Hulevesiverkoston kunnossapito on tärkeää.

Voimakkaasti umpeenkasvaneita ja liettyneitä uoman osia joudutaan avaamaan, jotta uoman vetoisuus säilyy riittävänä ja vältytään tulvavahingoilta. Kunnossapidossa voidaan kuitenkin suosia luonnonmukaisia ratkaisuja ja yhdistää kunnostettavalle osalle mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kaksitasouomia, tulvatasanteita ja kosteikkoja. Nämä toimet vähentävät uomien avaustarvetta, toimivat tulvasuojelumenetelminä ja samalla luovat elinympäristöä monelle virtavettä elinympäristönään käyttävälle lajille. Myös vedenlaatu ja uomien varsien virkistyskäyttöarvo kasvavat.

“Kaupunki voi siis käytännön toiminnassaan edistää luonnon monimuotoisuutta hulevesien luonnonmukaisella hallinnalla ja usein jo pelkästään sillä, että uusilla kaava-alueilla säilytetään uomat avoimena putkituksen sijaan”, kertoo ympäristönsuojelusuunnittelija Liisa Vainio.

Asukkaat ja taloyhtiöt voivat puolestaan tehdä monimuotoisuutta lisääviä ratkaisuja omilla tonteillaan. Hyviä käytäntöjä ovat esimerkiksi jättää osa nurmikosta ajamatta sekä lisätä kotoperäistä kasvillisuutta pihoille ja parvekkeille.

Luonnon monimuotoisuus on ihmiselle välttämätöntä

Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan muun muassa lajien runsautta, elinympäristöjen monimuotoisuutta ja geneettistä kirjoa. Huoli luonnon tilasta on maailmanlaajuinen. YK totesi jo vuosikymmen sitten, että luonnon monimuotoisuuden kato on saatava pysähtymään. Hallitustenvälisen luontopaneelin (IPBES, 2019) mukaan luonnon monimuotoisuuden ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden hävittäminen on nyt ennennäkemättömän nopeaa.

Luonnon köyhtyminen ei ole vain ympäristökysymys, vaan uhkaa myös ihmiskunnan hyvinvointia. Esimerkiksi ravintokasvien pölyttäminen, ilmaston säätely ja eroosion torjunta kärsivät monimuotoisuuden heikkenemisestä. Luonnolla on tutkitusti myös kykyä ennaltaehkäistä ja hoitaa esimerkiksi ihmisten uupumusta, stressiä ja ahdistusta.  Lisäksi on havaittu, että luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja allergioiden lisääntymisen välillä on suora yhteys. Uusimmissa tutkimuksissa on havaittu luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vaikuttavan jopa diabeteksen ja Alzheimerin taudin kehittymiseen.

Luonnosta saatavien viherpalveluiden laatu heikkenee, jos kaupunkien viheralueet vähenevät ja luonto muuttuu yhä pienipiirteisemmäksi. Rakentaminen sirpaloi luontoa ja jäljelle jäävien viherlaikkujen on vaikeampi ylläpitää monimuotoista lajistoaan. Kaupungin viheralueiden, pientareiden, katupuuston, viherseinien ja -kattojen, pihojen ja jopa parvekekasvien muodostamaa verkostoa tulisikin vaalia, sillä monimuotoisina ne ovat merkittävä luonnon ja kaupunkilaisten hyvinvointia edistävä resurssi.

Lisätiedot:
Tanja Ruusuvaara-Koskinen, luonnon monimuotoisuusohjelman valmistelun projektipäällikkö, puh. 040 482 9506
Liisa Vainio, ympäristönsuojelusuunnittelija, puh. 040 526 4767 (vesiasiat)

– Olen yrittäjähenkinen ja kiinnostunut monista asioista ja tykkään tehdä töitä ihmisten kanssa. Tuo kiinnostus moneen näkyy siinä, että minusta piti tulla konserttipianisti, opiskelin kaupallista alaa ja myös lentoemännäksi. Yritykseni oli lanseeraamassa Coca Cola Lightiä Suomeen ja päädyin vähän vahingossa Stockmannille apulaisostajaksi, kertoo Merkkuna paremmin tunnettu Merja nuoruusvuosistaan. 

Stockamannin vuodet osoittautuivat antoisiksi ja opettivat paljon, sillä esimiehet siellä olivat pääosin loistavia. 

– Opiskelin samalla markkinoinnin johtoa, sillä halusin kuitenkin kokeilla muuta ja päädyin mainostoimistoon projektijohtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi. Sieltä olikin helppo siirtyä perheyrittäjäksi mieheni aloittamaan yritykseen. Classic Pizza Restaurant on toiminut neljännesvuosisadan ja sitä ennen meillä oli ravintola Jonathan kolmen vuoden ajan Hangossa.

”Olemme paljon vartijoita”

 Nykyisin Classic Pizza -ravintoloita on 17 ja Merkku on niiden kehitys- ja laatujohtaja vastaten mm. ketjun laajentumisesta. Se onkin kansainvälistynyt ja saanut paljon tunnustuksia. Kymmenen vuotta sitten hän perusti miehensä kanssa toisen ravintolaketjun, tuorepastoihin erikoistuneen Makaronitehdas Oy:n, jonka toimitusjohtaja hän myös on.

– Menestyksemme on mahdollistanut vain ja ainoastaan hyvä tiimimme. Keskustelemme asioista avoimesti ja haluan, että mahdollisimman moni tulee kuulluksi. Otan mielelläni vastapalloja ja näenkin, että yritykselle on vaarallista, jos johtoryhmä on liian homogeeninen. Omistajat tietysti päättävät lopullisesti, mutta monia päätöksiä tehdään yhdessä, selvittää Merkku johtamisensa periaatteita.Hän kokee työnantajana olevansa paljon vartijana, sillä yritys palkkaa jatkuvasti myös ensimmäiseen työpaikkaansa tulevia nuoria. 

– Haluan, että he kokevat millainen on hyvä työpaikka ja että he voivat myöhemmin analysoida mitkä tekijät siihen meillä vaikuttivat ja vaatia seuraavalta vielä parempaa.

Mene mukavuusalueesi ulkopuolelle

Merkku toteaa, että on kivuliasta ja hankalaa mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Sinne kannattaa kuitenkin suunnata, sillä siellä oppii yleensä ne parhaat jutut elämässä. 

Tärkeää on myös kuunnella sydämen ääntä.

– Kun johonkin tekemiseen tuntee palavaa intohimoa, kannattaa sydämen ääntä seurata. Pitää kuitenkin myös muistaa, että vastoinkäymisiä tulee, eikä heti pidä lannistua. Pitkäjänteisyyttä ja kestävyyttä tarvitaan, sillä sydämen äänen kuunteleminen ei tarkoita, että elämä olisi silloin helppoa. 

Teksti: Maija-Liisa Saksa Kuvat: Sami Perttilä

Classic Pizza Restaurants

Classic Pizza Restaurantia ja Makaronitehdasta yhdistää tinkimättömyys ruuan laadusta ja palvelusta. Aloitimme iloisessa ja rennossa Hangossa perheyrityksenä vuonna 1996. Nyt 25 vuotta ja lukemattomia pizzoja myöhemmin, ideamme toimii edelleen: Tarjoamme pizzaa jota ei muualta Suomesta saa. Makaronitehtaassa keskitymme yhteen asiaan: tekemään Suomen parasta tuorepastaa luomukananmunista. Sekä pizzamme että pastamme voit aina kruunata lasillisella aailman parasta pientilasamppanjaa (RL Legras).

www.makaronitehdas.fi

 Yrityksen verkkosivut

Turun kaupunginjohtaja Minna Arveen vuoden 2021 talousarvioesitys panostaa kaupungin kasvuun ja koronan aiheuttamasta notkahduksesta selviämiseen. Turku on jo aloittanut voimakkaat toimenpiteet koronakriisistä selviämiseksi ja jatkaa erilaisia toimia kaupungin perustoiminnan kehittämiseksi sekä kasvun tukemiseksi.   

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve julkisti talousarvioesityksensä maanantaina 19.10. Turun kaupunginhallitus käsittelee esitystä 26.10.2020. 

Kaupunginjohtaja Arveen esittämä talousarvioesitys vuodelle 2021 ja taloussuunnitelma kaudella 2022 - 2024 on laadittu siten, että talous on tasapainossa vuonna 2023 ja suunnitelmakauden päätteeksi vuosikate ylittää poistot. Talousarvioesityksessä Turun kunnallisveron esitetään pysyvän ennallaan 19,50 prosentissa. 

- Kuluvan vuoden aikana kaupungin talous on kokenut iskun, joka tulee heijastumaan myös ensi vuodelle. Tavoitteena on kuitenkin tasapainottaa taloutta vastaamaan voimassa olevaa taloussuunnitelmaa. Vuoden 2021 tilikauden alijäämätavoite on -22,1 miljoonaa euroa, kaupunginjohtaja Minna Arve sanoo. 

Kuntatalous on koko Suomessa vaikeassa tilanteessa. Koronan aiheuttamat taloudelliset vaikutukset kasvattivat jo aiemmin haastavan taloustilanteen vaikutukset moninkertaisiksi.    

Verorahoituksen kehitykseen liittyykin poikkeuksellista epävarmuutta ja tavoitteen saavuttaminen edellyttää toiminnan välittömiin tuottoihin ja kuluihin kohdistuvia uusia toimenpiteitä.  

- Poikkeusaikana meidän pitää kyetä nopeisiin ja vaikutuksiltaan pystyviin toimenpiteisiin. Siksi Turku voimistaa ja vahvistaa perusrakenteitaan entistä ketterämmiksi ja toimivammiksi. Olemme sitoutuneet siihen, että Turun talous saadaan jälleen nousuun ja sille vahvalle kasvu-uralle, jolla se oli ennen korona-aikaa. Siihen tarvitsemme myös entistä vahvempaa kumppanuutta eri toimijoiden kanssa, kaupunginjohtaja Minna Arve sanoo. 

Kustannuksia pyritään hillitsemään monin toimenpitein 

Vuoden 2021 toiminnan nettomenotavoite on Turussa -1146,3 miljoonaa euroa. Taso on kuluvan vuoden toisen osavuosikatsauksen ennustetta pienempi, mutta vallitsevan poikkeustilanteen seurauksena vuodet eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Tämän lisäksi kustannuskehitystä pyritään hillitsemään monin toimenpitein jo kuluvan vuoden aikana. 

Turku on tarttunut taloustilanteen oikaisemiseen: vuonna 2019 aloitettua sopeuttamisohjelmaa jatketaan aktiivisesti. Vuoden 2020 aikana heikentyneeseen taloustilanteeseen reagoidaan päivittämällä sopeuttamisohjelmaa.  

Päivitys koostuu kolmesta kokonaisuudesta. Taloutta pyritään tasapainottamaan toimenpiteillä, jotka välittömästi parantavat kaupungin taloudellista asemaa. Näiden toimenpiteiden vaikutukset kohdentuvat kuluvan vuoden lisäksi myös ensi vuodelle. 

Toisena sopeuttamisen kokonaisuutena on uusien toimenpiteiden määrittäminen. Tämä tarkoittaa sellaisten keinojen etsimistä, joilla turkulaisten palvelut voidaan järjestää aiempaa järkevämmin ja tehokkaammin. 

- Kaupunkilaisten palveluihin sopeuttamisen ei pitäisi näkyä säästöinä, vaan entistä parempina ja tehokkaampina palveluina, kaupunginjohtaja Arve sanoo. 

- On tärkeä kuitenkin ymmärtää, että jos koronan aiheuttama poikkeustilanne jatkuu pitkään, se vaikuttaa väistämättä myös palveluihin. Turku ei pysty ylläpitämään nykyisenkaltaista palvelutasoa, jos taloudellinen pohja kaventuu pitemmällä ajanjaksolla. 

Kolmantena sopeuttamistoimiin liittyvänä ja taloutta kestävästi parantavana kokonaisuutena on uuden kasvun tukeminen yhdessä kumppaneiden kanssa. 

- Kasvun merkitys vaikeasta tilanteesta selviämisessä on todella tärkeä. Pidämme investointitason korkealla koronapandemian vaikutuksista huolimatta ja teemme voimakasta yhteistyötä alueen elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Avainsanana on yhteistyö, Arve painottaa. 

Merkittävimmät kehittämisinvestoinnit tehdään kaupungin kärkihankkeissa yhteistyössä lukuisten kumppaneiden kanssa. Turun kärkihankkeet ovat Keskustan kehittäminen, Turun Tiedepuisto sekä Smart & Wise Turku.

Väkiluku kasvaa, työttömyys samoin  

Turun asukasluku oli elokuussa 2020 194 016 asukasta. Vuositasolla lisäystä on 1342 henkeä. Muunkielisten osuus väestöstä oli 12,1 prosenttia, jossa on kasvua 0,3 prosenttia vuoden 2019 tilanteeseen.  

Työttömyysaste oli Turussa 12,7 prosenttia (8/2020), joka tarkoittaa 3,7 prosenttiyksikön nousua. Pitkäaikaistyöttömien oli niin ikään nousussa: määrä on nyt 4276 henkeä, kun se kolme vuotta sitten oli 3715 henkeä.  

Kunnallisverotulojen perusteena olevat palkkatulot heikentyivät vuonna 2020 ja koko veropohjan palautuminen oli hidasta. Verotulojen kertymää esitetään vahvistettavaksi maltillisilla kiinteistöveroprosenttien tarkistuksilla. Samalla esitetään luopumista tällä hetkellä erikseen laskutettavasta hulevesimaksusta. 

Kaupunginjohtaja Arve esittää yleisen kiinteistöveroprosentin nostamista 1,15:een, vakituisen asunnon 0,45:een ja muun kuin vakituisen asunnon 1,10:een prosenttiin. 

Kaupunginjohtajan esittämät kiinteistöveroprosenttien tarkistukset: 

Rakennushankkeet kertovat kaupungin kasvusta 

Kaupungin investointimenot ovat koko taloussuunnitelmakaudella yhteensä 613 miljoonaa euroa. Valtaosa eli 481 miljoonaa euroa käytetään rakentamiseen: toimitilojen osuus summasta on 246 miljoonaa euroa ja infrarakentamisen 235 miljoonaa. 

- Rakennamme monitoimitaloja sekä korjaamme erityisesti kouluja ja päiväkoteja. Monta kaupungin eri toimintoja saman katon alle yhdistävää monitoimitaloa on tulossa Pansio-Pernoon, Linnakaupunkiin, Runosmäkeen ja Skanssiin. Haluamme, että erityisesti lasten ja nuorten olosuhteet ovat kaupungissa kunnossa, kaupunginjohtaja Arve sanoo.  

Toimitilahankkeet painottuvatkin uudisrakennuksiin, mutta myös rakennusten peruskorjauksiin ja laajennuksiin. Kouluista peruskorjataan muiden muassa Lyseon koulu, Sirkkalan koulu ja Hannunniitun koulu ja päiväkodeista Kaskenkadun päiväkoti. Valtaosa infrainvestoinneista on kiinteistökehityskohteita, strategisia hankkeita ja korjausvelkakohteita.  

Tämän lisäksi kaupunki toteuttaa kaupungin taseen ulkopuolisia investointihankkeita kuten raitiotien kehitysvaiheen sekä vuokrahankkeita, esimerkkeinä Sofiankadun ja Elinanpuiston päiväkodit ja päihdehuollon tilaratkaisut.  

Muita mittavia uudishankkeita suunnitelmakaudella ovat uusi Konserttitalo ja kaupungin henkilöstön Byråbo-hankkeen kiinteistö. 

Infran ja toimitilojen investointiohjelmat perustuvat voimassa olevaan taloussuunnitelmaan. Investointitasoihin ei ole tehty muutoksia koronapandemian aiheuttamista vaikutuksista huolimatta. Investointimenojen tavoite on 110,2 miljoonaa euroa. 

Kaupungin toiminta- ja investointikyky pyritään turvaamaan taloudellista asemaa parantavien toimenpiteiden avulla. Ensisijaisesti pyritään saavuttamaan pysyvää sopeuttavaa vaikutusta, mutta tarpeen vaatiessa käytetään myös säästöhenkisiä toimenpiteitä. 

Turun kaupungin henkilöstö on venynyt hienosti 

Koronan vuoksi etänä työskentelevien määrä kasvanut voimakkaasti ja etätyöskentelyn ennakoidaan jatkuvan aiempaa suurempana vuonna 2021 koronatilanteen tulevaisuudesta riippumatta.  

- Etätyö ja uudet digitaaliset työtavat otettiin Turussa nopeasti käyttöön ja ne ovat tulleet jäädäkseen. Ennakoimme, että suuri osa haluaa jatkaa etätyötä edelleen ja siihen kannustetaan kaikkia niitä, joiden työhön se sopii, kaupunginjohtaja Arve sanoo. 

Turun kaupungin henkilöstön määrä on noussut palveluiden kasvaneen kysynnän vuoksi erityisesti sivistystoimialalla ja hyvinvointitoimialalla. Taloussuunnitelmassa on toimenpiteitä, joilla pyritään hillitsemään henkilöstömenojen kehitystä. 

Turun johtamisjärjestelmän uudistaminen pormestarien vetämäksi kesäkuusta 2021 alkaen tulee myös vaikuttamaan henkilöstösuunnitelmiin ja -rakenteisiin sekä kaikkien kaupungin toimielinten tavoitteisiin.

- Turun kaupungin henkilöstö on venynyt äärimmäisyyksiin koronapandemian edessä. Kiitän jokaista kaupungin työntekijää erinomaisesta työstä vaikeassa tilanteessa. Me olemme nyt yhdessä selvinneet tähän saakka, ja me selviämme yhdessä seuraavastakin vaiheesta. Koronakriisi on vahvistanut meistä jokaista, kaupunginjohtaja Minna Arve sanoo. 

Vuoden 2021 talousarvion käsittelyn aikataulu:  

• 26.10. kaupunginhallituksen 1. talousarviokäsittely 
• 9.11. kaupunginhallituksen 2. talousarviokäsittely (myös 3. osavuosikatsaus) 
• 16.11. kaupunginvaltuuston käsittely 

Lisätietoja:

Kaupunginjohtaja Minna Arve, yhteydenotot kaupunginjohtajan avustajan Pasi Aholan kautta, p. 040 1207 326, pasi.ahola@turku.fi
Talousjohtaja Valtteri Mikkola, p. 044 9075 211, valtteri.mikkola@turku.fi

Herkullinen hyvänmielen ohjelma Koko Suomi leipoo palaa uusin jaksoin Maikkarin maanantai-iltoihin 16.11. klo 20. Sarjan kuudennella kaudella toisistaan mittaa ottaa 12 taitavaa jauhopeukaloa ympäri Suomea. Ohjelman juontajana jatkaa Anne Kukkohovi ja tuomareina viime kaudelta tuttu kaksikko Markus Hurskainen ja Toni Rantala.

Uudelle kaudelle haki mukaan valtava määrä innokkaita kotileipureita - hakemuksia tuli yli 500! Pääsykoeprosessi oli tänä vuonna hyvin erilainen kuin yleensä, sillä koronaepidemian vuoksi kilpailijoille ei voitu pitää perinteistä koeleivontaa. Haastattelut ja leivontatehtävät tehtiin tällä kertaa etänä videoyhteyden kautta. Erityisolosuhteista huolimatta taitava ja persoonallinen 12 leipurin joukko saatiin helposti kasaan. 

Kilpailemassa tällä kaudella ovat muun muassa Sastamalan oma rojalisti Markku Ellalla, Instagramissa suositun “Pala Kakkuu” -tilin takana oleva Linnea Weckström, poroajo-kilpailussa mainetta niittänyt rovaniemeläinen Niko Kovalainen sekä japanilaiseen kulttuuriin hurahtanut, Vallilan valloittava Muru Vähänikkilä.

Kausi koostuu yhteensä 11 jaksosta, joista yksi on jouluteemainen erikoisjakso. Lisää tietoa joulujakson sekä kauden ensimmäisten jakson sisällöstä löydät tiedotteen lopusta.

Tutustu kaikkiin kilpailijoihin: 

Linnea Weckström, 28, Helsinki Energinen Linnea on ammatiltaan personal trainer. Sen lisäksi hän opiskelee Helsingin yliopistossa psykologiaa. Tulevaisuudessa hän toivoisi voivansa yhdistää leipomisen ja psykologin ammattitaidon leivontaterapia-konseptiksi. Tällä hetkellä hän kuitenkin haluaisi mieluiten leipoa hääkakkuja. Linnea tekee tilauskakkuja sekä opettaa kakkujen koristelua. Ennen ohjelmaan osallistumista hän arvioi osaavansa tehdä vain kakkuja ja kaikki muu leivonta onkin sitten hepreaa. Linnea hakikin ohjelmaan mukaan oppiakseen lisää.  Instagram: @palakakkuu

Niko Kovalainen, 26, Rovaniemi Niko on syntynyt Pellossa, pienessä kaupungissa Tornionjokilaaksossa. Hän on intohimoinen pilkkijä, mutta kilpailee myös kuninkuussarjassa porokilpa-ajoissa. Tällä hetkellä hän työskentelee kuljetusalalla, mutta haki ohjelmaan mukaan löytääkseen jonkun uuden suunnan elämälleen ja tietenkin nähdäkseen, onko niin hyvä leipuri, kuin muut kehuvat. Niko oppi leipomisen Ellu-tädiltään ja Iines-mummolta. Hän muistaa perinteiset valkeat piparit, joita he tekivät jouluisin mummon kanssa koko suvulle ja on myös perinyt mummon vanhat leivontavälineet ja reseptit. Nikon omaa erityisalaa ovat täydelliset voisilmäpullat ja juhlahetkiin marenkikakku hillatäytteellä.  Instagram: @Niksako

Katja Mäntyniemi, 42, Kauhajoki  Katja on leiponut pienestä pitäen ja oppinut, että kaikki tehdään itse. Hän pitää itseään intohimoisena leipurina, joka yrittää aina parhaansa. Katjan perheeseen kuuluu mies Kyösti ja neljä lasta, joista yksi asuu vielä kotona. Katja on myös todella innokas urheilija ja pyöräilee joka aamu pitkän lenkin Kauhajoen peltojen välissä ja käy kuntosalilla body stepissä. Tulevaisuudessa hän haaveilee omasta kahvilasta. Katjan saattaa myös muistaa vuodelta 1991 ikonisen Tenavatähti-laulukilpailun finaalista! Instagram: @mantyniemikatja

Markku Ellala, 67, Sastamala  Markku on elämänsä aikana ehtinyt tehdä jo vaikka mitä! Hän on ollut muun muassa tanssinopettaja ja seksuaaliterapeutti. Tällä hetkellä hänen elämänsä on Kuninkaallinen huvila Villa Royal, jonka hän on suunnitellut ja sisustanut itse sisustaitelijan ammattitaidolla. Markku on myös rojalisti ja egyptologian intohimoinen harrastaja. Markun perheeseen kuuluu vaimo, neljä lasta, yhdeksän lastenlasta sekä koira. Markku on leiponut pienestä pitäen, mutta on nyt innostunut kuninkaallisista resepteistä. Hän pitää itseään erikoisena leipurina ja leipoessa ”mieli kertoo ohjeen”. Markku harjoitteli ohjelmaa varten tuntitolkulla. Hän haki mukaan, jotta pääsisi oppimaan lisää ja laatimaan vaativiakin reseptejä.  www.markkuellala.net

Zanni Azizi, 34, Turku  Zanni perhe muutti Suomeen Irakin Ramadanista vuonna 1997. Hänen perheeseensä kuulu mies ja kaksi lasta. Sisarukset ja vanhemmat ovat myös osa jokapäiväistä arkea. Ammatiltaan Zanni on tulkki, mutta on nyt kotona pienen tyttärensä kanssa. Zannin leipomukset ovat aina täynnä väriä ja hän käyttää rohkeasti erilaisia makuyhdistelmiä. Leipoessa hän tykkää yhdistellä synnyinmaansa ja kotimaansa makuja. Zannille leipominen on terapiaa ja leipoessaan hän tuntee itsensä kokonaiseksi. Zanni haki mukaan ohjelmaan, koska halusi testata oman stressin sietokykynsä. Toinen syy oli, että hän haluaa murtaa suomalaisten ennakkoluuloja maahanmuuttajataustaisista naisista.  “Mekin tehdään ihan normaaleja asioita ja halutaan tavoitella unelmiamme!” Zannin unelma on joskus perustaa oma pieni kahvila ja kirjoittaa blogia.  Instagram: @zanniskitchen

Lea Kinnunen, 23, Rovaniemi  Lea opiskelee Lapin yliopistossa kuvataidekasvatusta, mutta suunnittelee myös kotitalousopintojen aloittamista. Tulevaisuudessa hän haluaisi perustaa kissakahvilan. Leipominen on Lealle stressaavasta arjesta irtautumista, sekä sosiaalista tekemistä, sillä hän mielellään leipoo ystäviensä kanssa. Hän on innostunut kokeilemaan myös suvussa kulkeneita perinnereseptejä, kuten mustikkakukkoa ja hämmästyshuttua. Leipomisen lisäksi Lea pelaa ”luokattoman” paljon tietokonepelejä. Lea haki mukaan ohjelmaan ystävien ehdotuksesta. Hän oli myös itse viehättynyt ohjelman hyväntuulisuudesta ja tekemisen meiningistä.  Instagaram: @vaaleansininenn

Mari Pihlajamäki, 31, Turku  Mari aloitti leipomisen vasta pari vuotta sitten ja perusti samalla Instagram-tilin ”Saamarin kakut”, johon alkoi lisäillä kuvia kakuistaan. Leipominen vei täysin mennessään ja nyt hän haaveilee jo omasta reseptikirjasta ja leivontaohjelmasta! Marille tärkeintä on perhe ja juuri perhe kannusti hakemaan mukaan ohjelmaan, vaikka kokemusta ei ollutkaan vielä paljon. Hän asuu Turussa yhdessä pienen Haru-koiran kanssa ja työskentelee kysynnänsuunnittelijana HK Scanilla. Mari on myös innokas urheilija ja lenkkeilyn lisäksi käy treenaamassa crossfitsalilla. Instagram @saamarinkakut www.saamarinkakut.fi

Miro Matero, 19, Suomussalmi  Miro on todella taitava hapanjuurileipuri. Hän innostui leivonnasta noin viisi vuotta sitten, kun oli sitä ennen katsonut äidin ja mummon touhuja. Hänellä on oma YouTube kanava, Tasty Finland, missä hän julkaisee leipomuksiaan viikoittain. Leipomisen lisäksi Miro soittaa viulua ja hiihtää. Korona-aikaan hän ja hänen äitinsä kiersivät pihoilla soittamassa ja ilahduttamassa muita. Miro on ylioppilas ja pääsi suoraan opiskelemaan kotitalousopettajaksi Itä- Suomen yliopistoon, mutta sitä ennen hän suorittaa armeijan sotilassoittokunnassa Parolassa.  Instagram: @tasty_finland  Facebook: Hapanleipuri YouTube: Tasty Finland

Anne Ezedin, 54, Helsinki  Anne on kotoisin Virosta ja usein hänen leivonnaisissaan yhdistyy opit omalta emalta lapsuudesta sekä uuden kotimaan perinteet. Säväykseen leivontaan antaa myös innostus Lähi-idän leivonnaisiin, jonka hän on saanut Libanonissa syntyneen miehensä kautta. Puolison lisäksi perheeseen kuuluu kaksi tytärtä ja kolme lastenlasta, joiden kanssa Anne viettää mielellään aikaa. Rivitalonsa takapihalla hänellä on upea puutarha ja erityisenä intohimona on värikkäät Heirloom-tomaatit. Koko Suomi leipoo- ohjelmaan Anne haki mukaan, koska halusi tavata samanhenkisiä ihmisiä ja päästä juttelemaan leipomisesta. Tulevaisuudessa hän haaveilee pienen kesäkahvilan perustamisesta maaseudulle, sekä matkailusta tutustuen eri maiden leivontakulttuureihin. Facebook: Annen köökki

Pihla Sallinen, 15, Iisalmi  Kilpailun juniori on tänä vuonna 15-vuotias Pihla. Pihla ällistytti taidoillaan jo koeleivoinnoissa ja oli selvää, että vaikka kilometrejä on takana vähemmän kuin muilla, on taitoja ja tietämystä silti rutkasti! Pihla asuu perheensä kanssa kauniissa pappilassa Iisalmessa. Hänen leivontatyylinsä on herkkä ja kaunis. Pihla kertoo, että kilpailussa yllätti sen rankkuus, jota ohjelmaa katsoessa ei huomaa: ”On yllättävän raskasta antaa kaikkensa leipoen kahdesti päivässä ja puskea vaan eteenpäin.” Pihla haaveilee oman leivontakirjan kirjoittamisesta. Tulevaisuudessa hän haluaisin myös perustaa modernin jälkiruokabaarin.  Instagram: @metsavadelma

Timo Berg, 41, Vantaa  Timo on ammatiltaan isännöitsijä. Hänen perheeseensä kuuluu vaimo ja kaksi lasta. Timo aloitti leipomisen vähän vahingossa: nuorena poikamiehenä hän leipoi keittokirjoista ja oikeastaan vain yhtäkkiä huomasi, että pitää siitä. Timo leipoo mieluiten teknisesti haastavia reseptejä ja oikeastaan mitä vaan, paitsi kermakakkuja. Timolle leipominen on arjesta irrottautumista ja muiden ilahduttamista. Leipomisen lisäksi  hän ulkoilee perheen kanssa ja haaveilee lomasta. Leipominen tulee aina olemaan vain mukava harrastus.  Instagram: @bergtima

Muru Vähänikkilä, 34, Helsinki  Muru rakastaa japanilaista kulttuuria ja se näkyy myös leivonnassa. Hänen bravuurejaan ovat muun muassa matchakorvapuustit ja kinakoässät. Murun haaveena on perustaa pop up -kahvila, jossa tarjoiltaisiin teeteemaisia herkkuja. Hän haluaisi mahdollisesti joskus vielä asua Kiotossa. Tällä hetkellä Muru asuu avopuolisonsa ja kahden pupunsa kanssa Helsingissä Vallilassa. Hän on ammatiltaan kulttuurituottaja. Muru haki ohjelmaan mukaan haastaakseen itseään, ja odottikin erityisesti tuomareilta saatua palautetta – hyvää ja huonoa. Muru ilostutti heittäytymisellään koko porukkaa ja toi Koko Suomi leipoo -keittiöön aivan uusia makuyhdistelmiä!  Instagram: @murumakes  Blogi: www.murumakes.fi

Juontaja ja tuomarit 

Anne Kukkohovi 

Ohjelman pitkäaikainen juontaja Anne Kukkohovi kutsuu Koko Suomi leipoo -kuvauksia maailman parhaaksi kesätyöpaikaksi. ”Ohjelmaa tekee iso ammattitaitoinen tiimi, sään tuomiin haasteisiin reagoidaan ja ongelmia ratkotaan yhdessä. Ja nyt, kun koko maailma on huolissaan, ohjelma tuo tarpeellista iloa, lohtua ja pientä pakoa murheilta”, Anne sanoo. Koko Suomi leipoo -ohjelman ulkopuolella Anne jatkaa hyvinvointi ja kauneusalalla. Uutena yrityksenä on virtuaalinen mallitoimisto, jota hän kehittelee yhdessä Peter Vesterbackan kanssa. 

Toni Rantala 

Toni Rantala on Konditoria pH7:n sekä ravintola Kerhon perustaja. Ammatiltaan hän on kondiittorimestari. Toni on mukana ohjelmassa nyt toista kertaa. ”Tällä kertaa tuomarointi oli jo helpompaa ja rennompaa. Ja yhteistyö Markuksen kanssa sujuu hyvin. Olimme välillä pelottavankin yksimielisiä asioista”, Toni paljastaa. Leivontatrendeistä Toni vinkkaa seuraavana nousussa olevan hotdog-sämplyöiden. ”Ja makeiden puolella jyllää tuttu ja turvallinen suklaa.” 

Markus Hurskainen 

Markus Hurskainen jatkaa Koko Suomi leipoo -tuomarina pitkän kokemuksen mukanaan tuomalla varmuudella. Markus on yksi suosittujen Story-ravintoloiden perustajista ja hän toimii myös leipomokonsulttina. ”Annen, Tonin ja minun muodostama kolmen kopla on melkoinen häröpallo. Oli mahtavaa palata Koko Suomi leipoo -telttaan juuri heidän kanssaan”, Markus sanoo. Markus julkaisee tänä vuonna ensimmäisen oman kirjaansa Makeeta, joka keskittyy täysin hänen intohimoonsa eli nimensä mukaisesti makeaan leivontaan.

Tietoa jaksoista 1-3 ja joulujaksosta:

Jakso 1: Rakkausleivonta
16.11. klo 20 MTV3

Ensimmäisessä jaksossa aloitetaan tutustuminen kahteentoista kilpailijaan. Teknisessä tehtävässä leivotaan Pehtoorin pusupullia. Taidonnäytetehtävässä puolestaan leivotaan rakkaimmille ja tärkeimmille. Leipurit ovat saaneet suunnitella leivonnaisen, jonka omistavat läheisilleen. Tuttuun tapaan tuomarit passittavat yhden leipureista päivän päätteeksi kotiin ja yksi heistä valitaan jakson tähtileipuriksi.

Jakso 2: Bileet!
23.11. klo 20 MTV3

Nyt kun teltassa leipomiseen on jo totuttu, on aika pitää bailut! Teknisenä tehtävänä on leipoa ”Backbyn hätävara” -kakku. Kaikilla on reseptissä sama pohja, mutta sekä täytteeseen että koristeluun pitää käyttää erilaisia juhlapöydän antimia. Taidonnäytetehtävässä leipureiden tulee suunnitella leivoksia, joiden inspiraationa toimii cocktail tai mocktail. Näistä syntyikin upeita uusia juhlien hittituotteita!

Jakso 3: Keksitaidetta
30.11. klo 20 MTV3

Teknisessä tehtävässä ylistetään ihanaa Anne Kukkohovia, kun leipureiden tehtävänä on luoda Anne-täytekeksit. Keksin täytyy siis jotenkin ilmentää Anne Kukkohovia. Taidonnäytetehtävässä leipureiden tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa keksi-installaatio. Teoksen pitää olla vähintään 30 cm korkea ja koostua vähintään viidestä eri osasta. Tehtävä oli kilpailijoiden mielestä kauden vaikein! Taideteokset romahtelivat yksi kerrallaan, leipurit kiroilivat ja vaipuivat epätoivoon. Pari kilpailijaa kuitenkin myös onnistui pitämään teokset pystyssä kuin ihmeen kaupalla!

Jakso 5: Joulupulla on rakennettu
14.12. klo 20 MTV3

Joulun erikoisjaksona teemana on stressitön joulu. Jakson leppoisa tunnelma antaa katsojille hengähdystauon joulun kiireiden keskellä sekä vinkkejä iisimpään jouluun. Jouluisia leivonnaisia ovat leipomassa All Female Panelin -koomikot Anna Rimpelä, Helena Pöllönen, Ida Grönlund ja Saana Peltola. Jaksossa leivotaan kuusipullia ja mahdollisimman stressittömiä joululeivonnaisia. Tuomari-Markus pääsee kakun leivontaan ja Toni tekee suklaataiturina koristeita muiden leivonnaisiin. Lisäksi Toni pääsee tekemään koiralle herkkuja, mutta kuinka käy, kun vieraileva tuomari Renzo pääsee herkkujen äärelle? Stressittömiä joululeivonnaisia ovat arvioimassa viime kaudelta tutut Amanda ja Bettina. Amanda voitti viime kauden, Bettinan ollessa yksi finalisteista.

Ohjelman MTV:lle on tuottanut Warner Bros. International Television Production Finland.

#kokosuomileipoo

Koko Suomi leipoo maanantaina 16.11. klo 20 alkaen MTV3-kanavalla.
Ohjelma on katsottavissa myös C Moressa ja mtv-palvelussa.

Lisätietoja:

Kuvat, ennakkokatselut: MTV:n pressisivut ja Venetsia

Vastaava tuottaja, MTV: Kati Launiainen, kati.launiainen@mtv.fi, 040 131 5655
Ohjelmaviestintä, MTV: Heini Nieminen, heini.nieminen@mtv.fi, 044 351 5059
Tuottaja, Warner Bros.: Tiina Hietanen, tiina.hietanen@warnerbros.com, 050 449 3823

Euroopan toivo tuo suomalaisen lukijakunnan ulottuville valikoiman Václav Havelin (1936–2011) aiemmin Suomessa julkaisemattomia puheita ja kirjoituksia. Tekstien punaisena lankana kulkee Euroopan tehtävän ja historian puntaroiminen: Havel pohtii, miten Euroopasta voitaisiin rakentaa oikeudenmukaisempi paikka elää. 

Kokoelma sisältää Havelin merkittäviä esseitä ja puheita eri vuosikymmeniltä: esseet "Voimattomien voima" (1978), "Politiikka ja omatunto" (1984), "Erään varautuneisuuden anatomia" (1985) ja "Kesämietteitä" (katkelma laajemmasta tekstistä vuodelta 1991) sekä kolme Havelin presidenttikauden puhetta (mm. puhe vuodelta 1996 Saksan Aachenista Kaarlen Suuren palkinnon jakotilaisuudesta).

Havel oli idealisti, joka muutti Eurooppaa. Elämänsä aikana hän ehti toimia kirjailijana, toisinajattelijana ja presidenttinä, eikä hän tahtonut sitoutua mihinkään poliittisiin ideologioihin, tulivat ne sitten vasemmalta tai oikealta. Euroopan toivo esittelee Havelin vision kylmän sodan jälkeisestä Euroopasta. Kun maailma elää geopoliittisessa murroksessa ja eurooppalainen yhteistyö etsii suuntaansa, Havelin visio oikeudenmukaisesta Euroopasta on ajankohtaisempi kuin koskaan. 

https://netn.fi/kirjat/euroopan-toivo

Arvostelukappaleet yhteyspäällikkö Jukka Kangasniemi (jukka.m.kangasniemi@gmail.com)

Václav Havel 
Euroopan toivo. Esseitä ja puheita 1978–2002 
Suom. & toim. Minna Suikka 
213 sivua 
ISBN 978-952-7189-65-8 
Sähkökirjan ISBN 978-952-7189-66-5 
Hinta 28 € 
Sähkökirjan hinta 16,95 € 

Jo yli puolet suomalaisista käyttää maksullisia tilausvideopalveluita. Kasvu on ollut nopeaa, sillä esimerkiksi C Moren parissa vietetty aika on kohonnut tämän vuoden syyskuussa 53 % viime vuoden syyskuuhun nähden. Telian asiakaskyselyn mukaan kaksi kolmesta on kiinnostunut edullisista viihdesisällöistä liittymähankintojensa yhteydessä. Uusi C More TV -tuote on räätälöity tähän tarpeeseen.

”TV-ohjelmien ja varsinkin suoratoistopalvelujen parissa vietetään entistä enemmän aikaa. Nyt kun MTV on osa Teliaa ja Teliasta on tullut yksi Pohjoismaiden suurimmista tv-yhtiöistä, pystymme tuomaan sisällöt ja liittymät tarjolle uudenlaisena kokonaisuutena. Asiakkaat saavat etuja, joita he ovat odottaneet, joista he hyötyvät ja joita vain mediatalon muskeleilla on mahdollista toteuttaa”, sanoo Telian kuluttajaliiketoiminnasta vastaava johtaja Juha Kivelä.

Telian ja MTV:n uusi yhteistuote, C More TV, tuo jatkossa C More -suoratoistopalvelun suositut viihdeohjelmat kuluttajien puhelimiin ja älylaitteisiin edullisesti, alle viidellä eurolla. Etu on voimassa Telian liittymäasiakkaille, niin uusille kuin nykyisillekin.

Täysin uutta tuotteessa on se, että siinä yhdistyy kuluttajille kaksi tuttua tapaa katsoa suoratoistosisältöjä: mainoksellinen ja mainokseton. C More TV:ssä mainoksia on hieman joidenkin kotimaisten ohjelmien yhteydessä, mikä mahdollistaa C More TV:n edullisen hinnan. Vastaavanlaista yhdistelmätuotetta ei Suomessa ole aiemmin nähty.

C More TV pitää sisällään kaikki C Moren kotimaiset viihde-, draama- ja lifestyle-sarjat sekä laajan kattauksen kansainvälisiä ja kotimaisia suosikkielokuvia sekä lastenohjelmia. Lisää sisältöjä tulee joka viikko.

Suomi pesee muut Pohjoismaat – suoratoistosisältöjen katselu kiihdyttää mobiilidatan kulutusta

Telia ja MTV iskevät uudella tuotteellaan suoraan kuluttajien tarpeeseen nauttia sisällöistä, missä ja milloin vaan. Tutkimukset osoittavat, että vuosi sitten ihmisten halu viettää aikaa videoiden ja suoratoistopalveluiden parissa vei mobiililiikenteestä jo 63 prosentin siivun. Ericsson mobility report -tutkimuksen mukaan liikkuvan kuvan katselun arvioidaan kohoavan 76 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Sisältöjä kulutetaan nimenomaan entistä useammin mobiililaitteilla, ja Suomessa kuluttajien ahkera videoista ja suoratoistosisälöistä nauttiminen näkyy mobiiliverkkojen korkeina datankäyttölukuina. Tulokset eroavat muista Pohjoismaista täysin. Vuonna 2019 suomalaisten datankäyttö ylsi 36 gigabittiin kuussa, kun esimerkiksi Ruotsissa dataa käytettiin vain 11 gigabitin verran^*.

”C Moresta on rakennettu kotimaisten suoratoistopalvelujen edelläkävijä. Olemme todella iloisia, että sen parissa vietetty aika on kasvanut tämän vuoden syyskuussa 53 prosenttia viime vuoden syyskuuhun nähden. Laadukkaille kotimaisille sisällöille on selvästi kysyntää! Uusi C More TV yhdistää hienosti tavoitteemme tarjota Telian asiakkaille loistokattaus sisältöjä laadukkailla yhteyksillä edulliseen hintaan”, hehkuttaa C More -suoratoistopalvelun johtaja Saara Pekkonen MTV:ltä.

Myös Kivelä korostaa, että tuotteessa yhdistyvät Telian ja MTV:n osaamisen parhaat puolet.

”C More TV on hyvä esimerkki siitä, miten asiakkaat saavat Telialta aina parasta vastinetta rahoilleen”, hän kiteyttää.

Telian liittymäasiakkaille C More TV maksaa 4,95 euroa kuussa. Mikäli asiakas peruu liittymäasiakuuden, hinta on 9,95 euroa kuussa.

 

* Nordic-Baltic Telecom Statistics 2019

C More TV: TOP 10 – suosituimmat sisällöt**

1. Salatut elämät
2. Rantabaari
3. Ex-Onnelliset
4. Ensitreffit alttarilla
5. Yökylässä Maria Veitola
6. Maajussille morsian
7. Nyrkki
8. Murha Sandhamnissa
9. Posse
10. Olet mitä syöt

** suosituimmat C More TV:ssä saatavilla olevat sisällöt viimeisen kolmen kuukauden aikana

Lue lisää C Moren lokakuun ja marraskuun kiinnostavimmista sisältötärpeistä.

Kuvateksti: Ex-Onnelliset on yksi suosituimmista C More -alkuperäissarjoista. Sarjaa pääsee seuraamaan nyt myös C More TV -tuotteen kautta.

Lisätietoja:
Telia Finlandin viestintä
02040 54000
communications-fi@telia.fi

MTV Oy viestintä
Tea Siikonen, viestintäpäällikkö
040 539 5498
tea.siikonen@mtv.fi

Plan International Suomen näyttelyssä Unelma tulevaisuudesta valokuvaaja Mikko Toivosen valokuvat ja journalisti Iida Riekon tekstit tutustuttavat syyrialaispakolaisten elämään ja unelmiin pakolaisleireillä Jordaniassa.

Miljoonat ihmiset ovat paenneet Syyrian sisällissotaa. Heistä arviolta 1,4 miljoonaa elää Jordaniassa. Syyrialaispakolaisten on vaikea päästä töihin ja koulutukseen, ja suuri osa perheistä elää köyhyydessä. Moni kärsii traumanjälkeisistä oireista, kuten pelkotiloista ja masennuksesta. Pakolaistytöt kohtaavat erityisiä vaikeuksia ikänsä ja sukupuolensa vuoksi. Heidän koulutuksensa keskeytyy useammin kuin poikien, ja moni joutuu varhaisavioliittoon perheen vaikeuksien vuoksi. Myös seksuaalinen väkivalta yleistyy kriisien aikana.

Lastenoikeusjärjestö Plan International tukee Jordaniassa pakolaisperheitä Azraqin pakolaisleirillä ja Itä-Ammanissa. Humanitaarisessa työssään Plan keskittyy varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja lastensuojeluun sekä edistää erityisesti lasten ja äitien ravinnonsaantia ja terveydenhoitoa. Unelma tulevaisuudesta -näyttelyyn on kuvattu ja haastateltu Azraqin pakolaisleirillä sekä Itä-Ammanin slummissa tyttöjä ja naisia, jotka kertoivat tärkeimmistä unelmistaan. Haaveet ja paremman tulevaisuuden tavoittelu auttavat heitä jaksamaan epävarmuutta ja arkipäivän vaikeuksia.

Näyttelyn on valokuvannut Plan International Suomen visuaalinen suunnittelija Mikko Toivonen ja näyttelyn tekstit on kirjoittanut Plan International Suomen viestinnän suunnittelija Iida Riekko.

Unelma tulevaisuudesta -näyttely on esillä Lauritsalan kirjastossa (Hallituskatu 27) 31. lokakuuta saakka. Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina maanantaista torstaihin kello 10–19 ja perjantaisin klo 10–17. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Lisätietoja: Näyttelyn yhteyshenkilö p. 05 616 4771 Roosa Repo.

Lisätietoja Planista ja Planin vapaaehtoistyöstä: Plan Suomen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori  Maiju Tuomainen, p. 050 476 5411, maiju.tuomainen@plan.fi

Lastenoikeusjärjestö Plan International haluaa oikeudenmukaisen maailman, jossa kaikkien lasten oikeudet ja tasa-arvo toteutuvat. Siksi Plan parantaa erityisesti kehitysmaiden tyttöjen elämää ja suojelua. Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton Plan perustettiin vuonna 1937, ja Suomessa toiminta alkoi vuonna 1998. Työskentelemme yli 70 maassa.