Quantcast
Channel: Tiedotteet - ePressi
Viewing all 113056 articles
Browse latest View live

Happoradion Aki Tykki avoimena riippuvuuksistaan: Paha nettipokerikoukku ja kännit kahdesti päivässä

$
0
0

Kärkipari-podcastissa vieraillut Tykki paljastaa Hirsipuu-hittibiisin kertovan laulajan omasta pokeririippuvuudesta. Jopa Vain elämää -kuvausten leikkimielisestä pokeriturnauksesta tippuminen söi miestä kovasti: ”Piti vain yrittää hymyillä siinä, mutta mua vitutti oikeasti.”

 

Aki Tykki tunnetaan paitsi Happoradion laulajana, myös innokkaana pokerin pelaajana. Kärkipari-pokeripodcastin haastattelussa Tykki muistelee kuitenkin reilun kymmenen vuoden takaista aikaa, jolloin rakas harrastus oli muuttunut riippuvuudeksi.

Tykki pelasi tuolloin netissä pokeripelejä, joissa jakojen panokset mitattiin tuhansissa euroissa.

– Olin aika pahasti koukussa siihen aikaan. Ei mua huvittanut tehdä mitään muuta kuin pelata pokeria, Tykki muistelee podcastissa.

Ongelmaksi ei muodostunut kuitenkaan raha, sillä oman kirjanpitonsa mukaan Tykki oli tuolloin voitokas pelaaja. Sen sijaan ongelmia aiheuttivat yökausiksi venyvien pelisessioiden viemä aika sekä isojen pelien tuoma psyykkinen rasite. 

– Mun pää ei enää kestänyt, kun taso koveni. Mun olisi pitänyt tappaa itsestäni luovuus ja tunteet, jotta olisin voinut pärjätä niissä peleissä. Ja jos olisin kylmettänyt tunteeni täysin pokeripöydässä, niin tuskin olisin voinut vain vivusta kääntämällä vaihtaa itseäni taas herkkään ja luovaan tilaan, Tykki kertoo.

 

Riippuvuudesta syntyi hittibiisi

  

Tuohon aikaan Happoradio valmisteli neljättä pitkäsoittoaan. Kappaleiden sävellyksestä ja sanoituksesta vastannutta Tykkiä kiinnosti kuitenkin vain pokerin peluu, eikä uusien kappaleiden tekemisestä meinannut tulla mitään. 

– Mä valitin meidän tuotantopäällikölle, ettei mulla ole mitään asiaa kenellekään. Että mua ei kiinnosta kirjoittaa mitään tekstejä, eikä tehdä mitään biisejä, Tykki muistelee.

– Tuotantopäällikkö ehdotti sitten, että: ”kirjoita vaikka siitä pokerista biisi.” Ajattelin, että tyhmä idea, mutta se jäi kuitenkin pyörimään takaraivoon.

Tuosta takaraivossa pyörineestä ideasta syntyi lopulta listaykköseksi nousseen Kaunis minä -albumin ykkössingle Hirsipuu.

– Keksin sitten tällaisen riippuvuudesta kertovan aiheen, jonka sitten käänsin pokerimaailmaan. Halusin myös jollain tavalla paljastaa, mistä sanat kertovat. Siksi sanoituksissa puhutaan Mikonkadusta ja sieltä löytyy myös kohdat ”vene ei valmistu” ja ”naulat kaatuu jokeen”, joita ei tietenkään muut kuin pokeri-ihmiset ymmärrä.

Mikonkadulla Tykki viittaa siis samalta kadulta löytyvään Helsingin Casinoon. Pokeritermeissä puolestaan ”boat” on täyskäsi ja ”naulat” ässäpari.

 

Pokeritappio Vain elämää -sarjan kuvauksissa kaivelee yhä

 

Hirsipuun teon jälkeen musiikki alkoi taas kiinnostaa ja Tykki alkoi vieroittamaan itseään pokerista.

– Tajusin, että ehkä tämä on parempi pitää harrastuksena, ja vähitellen pudottaa pelien tasoa ja pokeriin käytettyä aikaa. Tämä musahomma on kuitenkin sen verran kutsumusammatti, että ei sitä vain voi lopettaa.

Tykki pelailee edelleen silloin tällöin, mutta kontrolloidusti ja viihdemielessä. Silti edelleen peli menee välillä tunteisiin. Näin kävi esimerkiksi Vain elämää -sarjan kuvauksissa, joissa Tykin päivänä pelattiin tietenkin pokeria.

– Mähän olin eka, joka siitä turnauksesta tippui. Kaikki oli että ”heh heh", mutta mua vitutti oikeasti. Piti vain yrittää hymyillä siinä, että ”joo joo, ei tässä mitään”, Tykki paljastaa.

Onneksi pokeriharrastus on tuonut myös hyviä muistoja. Yksi kohokohdista oli Helsingin Casinolla pelatun, miehen nimeä kantavan Tykkipokeri-turnauksen voitto. 

– 150 pelaajaa, ja lopulta Aki Tykki nostaa pytyn ilmaan. Se oli ihan sairasta, ei tuommoista tapahdu. Onneksi se koko turnaus on streamilla tallessa. Yksi yö, kun en jaksanut pelata pokeria, niin join punkkua ja katsoin sen turnauksen uudestaan läpi. Ja voi vitsi, että se oli siistiä!

 

Keikkareissut alkoivat päiväkänneillä

 

Pokerikoukkunsa lisäksi Aki Tykki puhuu Kärkipari-podcastissa avoimesti myös bändinsä käsistä lähteneestä alkoholinkäytöstä. Keikkakiertueilla viina virtasi, ja kännit vedettiin kahdesti päivässä.

– Kyllä se alkoholin käyttö oli aika hurjaa. Pahimpaan aikaan meillä oli kahdet bileet päivässä. Aamulla kun bussi starttasi, niin oli ekat bileet. Sitten otettiin pieni välikuolema ja illalla kun oli keikka, niin sitten vasta bileet olikin.

Vaikka nykyään yhtyeen meno on rauhoittunut, näkyy tuo alkoholin käyttöä ihannoinut kulttuuri ikuisesti.

– Siksihän meidän bändin nimikin on niin typerä kuin Happoradio. Se ”happo” -sana tuli yhdestä Miljoonasateen biisistä, jossa sillä viitattiin ryyppäämiseen. Meillä oli silloin ajatuksena, että tehdään lauluja vain ryyppäämisestä, Tykki taustoittaa.

– Onneksi se muuttui, koska ei kovin montaa levyä voi kirjoittaa pelkästä dokaamisesta ja krapulasta. Nykyään semmoinen kännäämisellä rehvastelu tai krapulassa möyriminen tuntuu lähinnä urpoilulta.

 

  

Aki Tykin vierailun Kärkipari-podcastissa voi kuunnella tästä: https://soundcloud.com/karkipari/s02e01-aki-tykki 

 

 


EU:n maatalousministerit pyrkivät ratkaisuun yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta

$
0
0

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Luxemburgissa 19.-20. lokakuuta. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Maatalous- ja kalastusneuvostossa on tarkoitus saavuttaa puheenjohtajamaa Saksan johdolla pitkään odotettu neuvoston yleisnäkemys eli kanta yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta. CAP-uudistuksesta on neuvoteltu vuodesta 2018 lähtien ja kesän rahoituskehysratkaisun jälkeen asiassa on nyt mahdollista edetä. Suomi on valmis tukemaan sellaista kokonaisratkaisua, joka toisaalta parantaa CAP:n vaikuttavuutta ympäristö- ja ilmastonäkökulmista sekä takaa maataloustuotannon kannattavuuden ja kannustavuuden.

Neuvoston päätelmissä linjataan jäsenmaiden kanta komission toukokuussa 2020 julkaisemaan Pellolta pöytään –strategiaan. Strategian tavoitteena on kehittää kestävä, terveellinen ja oikeudenmukainen ruokajärjestelmä EU:ssa. Suomi suhtautuu myönteisesti strategian tavoitteisiin ja korostaa, että strategian toimeenpanossa on kiinnitettävä huomiota jäsenmaiden erilaisiin lähtötilanteisiin ja olosuhteisiin.

Pellolta pöytään –strategiassa komissio ilmoittaa antavansa lähivuosina lukuisia lainsäädäntöaloitteita ja toimenpiteitä ruokajärjestelmän kehittämiseksi kestävämpään suuntaan.  Suomi pitää tärkeänä, että lainsäädäntöehdotuksia valmisteltaessa laaditaan kattavat arvioinnit toimien vaikutuksista.

Kalastusasioissa maatalous- ja kalastusneuvoston on muun muassa tarkoitus päättää kalastusmahdollisuuksista Itämerellä vuonna 2021. Suomen lähtökohtana on, että kalastusmahdollisuudet vahvistetaan kestävää enimmäistuottoa, monivuotista suunnitelmaa ja tieteellistä neuvoa noudattaen. Lisäksi Suomi painottaa lohen laitonta kalastusta estävien toimien jatkamista.

Kokousjärjestelyt ovat koronaviruspandemian vuoksi poikkeukselliset ja esimerkiksi henkilömääriä kokoustiloissa on rajoitettu.

MMM:n tiedote Pellolta pöytään –strategiasta 20.5.2020: https://mmm.fi/-/eu-n-uusi-pellolta-poytaan-strategia-on-askel-kestavan-eurooppalaisen-ruokajarjestelman-kehittamiseksi

Lisätietoja:

Maatalousneuvos Kari Valonen, p. +358 295162047

Kalatalousneuvos Risto Lampinen, p. +358 295162458

Ministerin erityisavustaja Satu Haapaniemi, p. +358 295162058

Ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, +358 505162868

Hämeenlinnaan on valmistunut kansainvälisesti edistyksellinen vankila

$
0
0

Hämeenlinnan uusi satapaikkainen suljettu vankila naisille otetaan käyttöön marraskuun alussa. Se on kansainvälisesti ainutlaatuinen hanke ja ensimmäinen uuden vankilakonseptin mukaisesti toteutettu kohde. Konsepti on kehitetty yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen ja hankkeen rakennuttajana toimineen Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijaverkoston kanssa.

Vankilakonsepti on Rikosseuraamuslaitoksen strategisiin tavoitteisiin perustuva uusi toiminta- ja toimitilamalli. Sen ytimessä on vaikuttavuus ja ajatus Rikosseuraamuslaitoksen toiminnasta rikoksettoman elämän oppimisympäristönä. Sellit ovat digisellejä eli niissä on sellipäätteet. Tavoitteena on, että vapautuessaan vangeilla on paremmat edellytykset rikoksettomaan elämään.

– Tämä tarkoittaa sitä täällä Hämeenlinnassa, että kaikki toiminta ja kuntoutus tähtäävät siihen, että rangaistuksen suorittamisen jälkeen henkilöt pystyisivät integroitumaan yhteiskuntaa, kokevat osallisuutta yhteiskunnassa ja sitä kautta kykenevät elämään rikoksetonta elämää, kertoo Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen johtaja Pauli Nieminen Rikosseuraamuslaitoksesta.

Vankilakonseptin kehittämistyöhön ovat osallistuneet myös vankilan henkilöstö ja vangit. Suunnittelussa on hyödynnetty tutkimustietoa ja kokemuksia Pohjoismaista ja Keski-Euroopasta. Tavoitteena on ollut rakentaa kansainvälisesti edistyksellinen vankilaympäristö.

– Uusi vankila on iso askel oikeaan suuntaan naisvankien aseman ja turvallisuuden parantamiseksi, vaikka työtä on vielä paljon. Hämeenlinnassa toiminnot ovat aiempaa sopivampia naisvankien erityistarpeisiin. Tavoitteenamme on, että yhteiskunnan palveluketjua hyödynnetään vankeusaikana, minkä olisi tarkoitus jatkua myös vankeusajan jälkeen. Tiiviimmällä yhteistyöllä kuntoutuksen tehokkuus ja vaikuttavuus paranevat, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Arto Kujala. 

– On ollut hienoa olla toteuttamassa näin ainutlaatuista hanketta, jossa uudenlaisella suunnittelulla ja tilaratkaisuilla pystytään parantamaan toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta, sanoo projektijohtaja, Senaatin rakennuttajapäällikkö Tarja Hietamäki.  

Lähityö lisää turvallisuutta

Hämeenlinnan vankila on merkittävä uudistus koko Rikosseuraamuslaitoksen toimintakulttuurissa. Rikosseuraamusasiakkaita valmennetaan rikoksettomaan elämään vuorovaikutteisesti lähityössä henkilökunnan kanssa.

 –Olemme huomanneet, että vuorovaikutukseen perustuva luottamuksellinen yhteistyösuhde vaikuttaa siihen, miten turvallista vankilassa on työskennellä. Kontaktin luominen vankiin, kiinnostus hänen asioihinsa ja myötävaikuttaminen muutoksessa, vähentää rikosten uusimistodennäköisyyttä ja samalla lisää turvallisuustilannetta vankiloissa. Uudenlaiseen vankeinhoitoon kuuluu siis lähityö toimintakulttuurina, toteaa Pauli Nieminen.

Vankeusaika mahdollistaa myös digitaalisen yhteiskunnan kehityksessä mukana pysymisen. Sellit ovat digisellejä eli niissä on sellipäätteet sähköisten palvelujen käyttöä varten. Sellipäätteiden kehittämistä toteutetaan parhaillaan Älykäs vankila -hankkeessa. Sähköisten palveluiden kautta vangeille saadaan merkittävä määrä uusia kuntoutus- ja koulutuspalveluja.

Allianssimalli yhteistyön ytimessä 

Noin 34 miljoonan euron uudisrakennushankkeen on toteuttanut valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt yhteistyössä rakennusyhtiö SRV:n kanssa. Rakennushanke on toteutettu Senaatin allianssimallilla, jonka Senaatti on kehittänyt erityisesti suurten ja vaativien rakennushankkeidensa toteuttamiseen.  Allianssimalli mahdollistaa vielä toteutusvaiheessa suunnitelmien ja toteutusratkaisujen kehittämisen käyttäjien tarpeet huomioiden. 

Senaatti on panostanut myös rakennuksen mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen. 

– Hiilineutraalisuustavoitteet on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Erityisen ratkaisevaa hiilijalanjäljen pienentämisessä on ollut maalämmön ja aurinkoenergian hyödyntäminen vankilan energiaratkaisuissa, toteaa Hietamäki. 

Vankila rakennettiin vanhan, nykyisin tyhjillään olevan vankilarakennuksen läheisyyteen samalle tontille. Hämeenlinnan vankilassa on myös kattavat ulkoilualueet, joissa on muun muassa luontopolku ja hyvät mahdollisuudet ulkoiluun, liikuntaan ja esimerkiksi kaupunkiviljelyyn. 

– Hämeenlinnan uusi vankila on rakennettu hyvässä yhteistyössä hankkeen suunnitteluryhmän, Senaatin ja Rikosseuraamuslaitoksen kanssa, jotta se vastaisi parhaalla mahdollisella tavalla uudistuvan vankilakonseptin tarpeita. Hanke on ollut poikkeuksellinen muun muassa mittavan turvallisuustekniikan ja uusiutuvien energiaratkaisujen vuoksi. Työmaalla on toiminut parhaimmillaan yli 170 rakentajaa, ja urakoitsijoiden joukossa on ollut runsaasti myös paikallisia toimijoita Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueelta, SRV:n työmaapäällikkö Pasi Haakana kertoo. 

Vangit siirtyvät uuteen vankilaan sunnuntaina 1.11.2020 ja vankila-aloittaa toimintansa maanantaina 2.11.2020 viidellä osastolla.

Tiedotteen liitteenä on ulkokuva vankilsta sekä Valtion taideteostoimikunnan tilausteos, Katja Tukiaisen Sky & Earth, jonka julkistamistilaisuus oli 12.10.2020. Teos on korkeudeltaan 3,8 ja leveydeltään 8,7 metriä. Kuvassa taiteilija Katja Tukiainen ja Valtion taideteostoimikunnan puheenjohtaja Henri Terho.

Lisätiedot:

Pauli Nieminen
Rikosseuraamuslaitos, Länsi-Suomen rikosseuraamusalue, aluejohtaja
puh. 050 344 1216, pauli.nieminen@om.fi

Pia Puolakka, Rikosseuraamuslaitos, Älykäs vankila -hanke, projektipäällikkö
puh. 029 568 8496

Tarja Hietamäki, Senaatti-kiinteistöt, projektijohtaja
puh. 040 051 4636,  tarja.hietamaki@senaatti.fi

Pasi Haakan, SRV, työmaapäällikkö
puh. 040 760 8041, pasi.haakana@srv.fi

Vankilahankkeen tekijät

Käyttäjä: oikeusministeriö, Rikosseuraamuslaitos

Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt

Palveluntuottaja, kärkihankeallianssi: SRV Rakennus Oy

Rakennuttajakonsultti / valvoja HTJ Oy

Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy, Kai Rajakaltio

Muut suunnittelijat: A-insinöörit Oy, Ramboll Finland Oy, Geotek Oy, KK_Palokonsultti Oy, Akukon Oy, Green Building Partners Oy, Sitowise Oy

Kokonaiskustannus noin 34 milj. euroa

Ryanairin talvikauden lennot Lappeenrantaan perutaan koronapandemian vuoksi

$
0
0

Euroopan suurin halpalentoyhtiö Ryanair oli suunnitellut lentävänsä talvikaudella neljä reittiä Lappeenrantaan: Milanon Bergamosta, Berliinistä, Budapestista ja Münchenin lähellä sijaitsevasta Memmingenistä.

Koronapandemian ja muuttuvien rajoitusten takia nämä lennot perutaan, mutta ne aloitetaan uudelleen kesäkaudella 2021.
Lisäksi Wienin reitti avataan huhtikuussa.

- Koronapandemia ja varsinkin jatkuvasti muuttuvat matkustusrajoitukset tekevät tilanteesta hyvin vaikean niin lentoyhtiöille, lentokentille kuin matkustajillekin, sanoo Lappeenrannan lentoaseman toimitusjohtaja Eija Joro.

- Kun vapaa-ajan matkustus alkaa taas elpyä, uskomme, että matkustajat etsivät ennen kaikkea lomakohteita, joissa ei ole ruuhkaa tai suuria väkijoukkoja.

- Juuri sitä Saimaa, Euroopan neljänneksi suurin järvialue, voi tarjota. Me noudatamme kaikkia ohjeita ja suosituksia Lappeenrannan lentokentällä, jotta matkustaminen on miellyttävää sekä turvallista.

- Ryanairin edulliset hinnat kannustavat kokeilemaan jotain uutta, ja kaunis suomalainen järviseutu on juuri sitä. Lähin järvi on vain kahden kilometrin päässä Lappeenrannan lentokentältä, joten loman aloitus ilman ruuhkia on helppoa, Joro jatkaa.

 

Lisätiedot:

Lappeenrannan lentoasema Oy

Eija Joro, toimitusjohtaja
+358 40 5022411
eija.joro@lppairport.fi

Eelis Eskelinen, Hallituksen puheenjohtaja
+358 400 372 153
eelis.eskelinen@lppairport.fi

Teliasta hiilineutraali tänä vuonna – ”Tämä on tärkeä välietappi”

$
0
0

Telia vähensi viime vuonna päästöjään 23 prosentilla, mikä vastaa 100 000 edestakaista lentomatkaa Helsingistä Tukholmaan. Jäljelle jäävät ja väistämättömät oman toiminnan hiilipäästöt kompensoidaan Pohjoismaissa ja Baltiassa jo tänä vuonna, minkä jälkeen yhtiö on hiilineutraali.

 ”Tämä on tärkeä välietappi matkallamme kohti päästötöntä ja jätteetöntä Teliaa koko arvoketjussa alihankkijoista asiakkaisiin vuoteen 2030 mennessä”, Telia Finlandin yritysvastuujohtaja Eija Pitkänen iloitsee.

 Telia käyttää toiminnassaan ainoastaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Tämän seurauksena sekä  muiden päästöjä vähentävien toimenpiteiden ansiosta yhtiön päästöt pienenivät viime vuonna 23 prosenttia, mikä vastaa 100 000 edestakaista lentomatkaa Helsingin ja Tukholman välillä.

 ”Meillä on koko ajan käynnissä lukuisia päästöjä vähentäviä toimenpiteitä.  Parannamme esimerkiksi energiatehokkuuttamme useiden hankkeiden avulla”, Pitkänen kertoo.

 Telia kohdentaa tuoreet kompensaatiopanostuksensa kahteen hankkeeseen: Kongossa istutettaviin sademetsiin sekä uuteen teknologiaan, jolla kehitetään biohiiltä, jota voidaan käyttää muun muassa maaperän elinvoimaisuuden kasvattamiseen.

 ”Maapallon lämpeneminen ei pysähdy, ellemme kykene hyödyntämään uusia teknologioita yhä tehokkaammin”, Pitkänen korostaa.

 Kokonaispäästöt nollaan tällä vuosikymmenellä

 Suomessa Telian toiminta synnyttää vuosittain arviolta 220 000 tonnin päästöt, joista valtaosa aiheutuu niin sanotuista epäsuorista päästöistä; esimerkiksi materiaalihankinnoista tai asiakaslaitteiden käytöstä aiheutuvista päästöistä.

 ”Kompensoimalla omasta toiminnastamme jäljelle jäävät päästöt pidämme huolen siitä, että oma toimintamme ei edistä ilmastonmuutosta”, Pitkänen tiivistää.

 ”Edellytämme kaikilta kumppaneiltamme sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen: päästöttömyyteen koko arvoketjussa vuoteen 2030 mennessä. Monet suuret yhteistyökumppanimme, kuten esimerkiksi Apple, ovat jo kertoneet samankaltaisista tavoitteistaan”, Pitkänen sanoo.

 Telia taistelee ilmastonmuutosta vastaan myös lisäämällä laitteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Parhaillaan Suomea kiertää Telia Recycled -kierrätyskontti, johon suomalaiset voivat palauttaa vanhoja kännyköitään.

 

Telia Companyn mediatiedote

 

Lisätietoja:

Telia Finlandin viestintä
02040 54 000
communications-fi@telia.fi

Eija Pitkänen
yritysvastuujohtaja, Telia Finland
eija.pitkanen@teliacompany.com
040 302 4100

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osuustien kotien lämmitys kohti hiilineutraalia huomista

$
0
0

Lappeenrannan Lämpövoiman tuotantopäällikkö Tiia Kiuru kertoo, että Lappeenrannan Asuntopalvelu halusi ratkaista päivitystarpeessa olleen Pulpin vuokrakiinteistöjensä lämmityksen kustannustehokkaasti ja nykyistä ympäristöystävällisemmin.  
- Tavoitteena oli, että lämmön hinta ei nouse ja että kiinteistöjen lämmitys pystytään tuottamaan uusiutuvilla energialähteillä. Ratkaisuna päädyttiin rakentamaan alueelle uusi pellettikäyttöinen lämpölaitos.  

Kiuru kertoo, että samassa uusittiin myös vanhaa maakaasukäyttöistä lämpölaitosta niin, että se auttaa tarvittaessa talvipakkasten kulutushuipuissa ja pellettilaitoksen huoltotilanteissa: 
- Tarvittaessa lämpö voidaan tuottaa kodeille edelleen myös vanhalla laitoksella. Vanhaa laitosta päivitettiin muun muassa lisäämällä siihen etävalvontaan tulevia mittauksia ja turvalaitteita. 
 

Pulpin uuden lämpölaitoksen toimitti BioMobitek. Pellettikäyttöinen lämpölaitos valmistui nopeasti ja se luovutettiin Lappeenrannan Lämpövoiman käyttöön jo lokakuun alkupuolella.

Sivuvirrasta puhdasta lähilämpöä 

Laitos on hyvä askel kohti täysin vihreää kaukolämpöä ja sopii erinomaisesti niin Lappeenrannan Energian kuin Lappeenrannan kaupungin vihreän ja hiilineutraalin lähitulevaisuuden tavoitteisiin.  

Uuden laitoksen myötä saadaan myös hyödyllistä kokemusta pellettipolttoaineesta.  
- Pellettilämpölaitoksen nimellisteho on 500 kW ja se tuottaa vuosittain noin 2600 MWh lämpöä Osuustien kiinteistöjen käyttöön.  

Pelletit laitokselle toimittaa Stora Enso. Lämpölaitoksessa käytettävät puupelletit valmistetaan sahojen sivuvirroista kuten kutterinlastuista, kuivasta hakkeesta ja sahanpuruista. 

Biomassasta valmistetut puupelletit ovat luotettava, taloudellinen ja ympäristöystävällinen lämmityspolttoaine. Kun pelletit palavat, niistä vapautuu sama määrä hiilidioksidia, jonka puun biomassa imee kasvunsa aikana. Siksi ne ovat hiilineutraaleja.
 - Laitos toimii hyvin itsenäisesti ja sen toimintaa seurataan Lämpövoiman Mertaniemen valvomosta. Paikan päällä käydään useana päivänä viikossa tarkistamassa, että kaikki toimii moitteettomasti, Lämpövoiman tuotantopäällikkö varmistaa. 

 Ensimmäiset kokemukset laitoksen käytöstä ovat lupaavia. Pelletti palaa hyvin ja hiilineutraalia lämpöä uudesta lämpölaitoksesta tulee tasaisesti. 

Lappeenrannan Asuntopalvelujen toimitusjohtaja Martti Mäkelä on myös tyytyväinen uuteen Lämpövoiman pellettilämpölaitokseen, joka lämmittää Pulpin asukkaiden kodit luotettavasti ja nyt myös ympäristöystävällisemmin.

 

Ryanair Routes to Lappeenranta Will Be Postponed for the Winter Season Due to Corona Pandemic

$
0
0

 

Europe’s biggest lowcost carrier Ryanair planned to fly four routes to Lappeenranta from Milan Bergamo, Berlin, Budapest and Memmingen near Münich.

Due to corona pandemic and changing travel restrictions, these routes will be cancelled for the winter season.

These routes are due to start again from summer season 2021 in April. In addition new route from Vienna to Lappeenranta is also due to start in April.

”Corona pandemic and in particular constantly changing travel restrictions have made situation extremely difficult for airlines, airports and for passengers. When leisure travel starts to recover again, we believe that customers first seek uncrowded destinations where they can enjoy relaxing holiday without the crowds.

This is exactly what Europe’s 4th biggest lake area, Lake Saimaa, can offer. At Lappeenranta Airport we follow all instructions and recommendations to make the travel experience comfortable and safe.

Ryanair’s unbeatable low fares offer tempting opportunity to try somewhere new and explore beautiful Finnish Lakeland. Nearest lake is only 2 kms from Lappeenranta Airport, so starting your holiday without crowds could not be any easier”, says Eija Joro, CEO of Lappeenranta Airport.

“Lappeenranta Airport’s unique position close to St. Petersburg and in the heart of best Finnish Lakeland serves large amount of customers. Passengers have found Lappeenranta Airport as an easy gateway to Finland and to exciting metropolis of St. Petersburg. Both Helsinki and St. Petersburg are only 2 hours away from Lappeenranta Airport,” Eija Joro continues.

 

More information:

Lappeenranta Airport Ltd
Eija Joro, CEO
+358 40 5022411
eija.joro@lppairport.fi

 

Eelis Eskelinen, Chairman of the Board
+358 400 372 153
eelis.eskelinen@lppairport.fi

 

Äänekoskella ei uusia koronatartuntoja, toimistotehtävissä siirrytään etätyöhön

$
0
0

Äänekosken kaupunki tiedottaa 16.10.2020 kello 13.00
 
Heti vapaa julkaistavaksi
 
ÄÄNEKOSKELLA EI UUSIA KORONATARTUNTOJA, TOIMISTOTEHTÄVISSÄ SIIRRYTÄÄN ETÄTYÖHÖN
 
Äänekoskella ei ole kolmeen päivään todettu uusia COVID-19- eli koronavirustartuntoja. Hyvän tilanteen taustalla ovat aiempien tartuntojen onnistunut jäljitys ja kuntalaisten sitoutuminen hygieniaohjeiden noudattamiseen.
 
Valtioneuvoston 15.10.2020 antaman suosituksen mukaisesti Äänekosken kaupungin henkilöstö siirtyy laaja-alaisesti etätyöhön 17.10.2020 lukien. Laaja etätyö koskee toimistotehtävissä ja niihin rinnastettavissa muissa tehtävissä olevia.
 
Etätyö ei koske kouluja, päiväkoteja, uimahalleja tai kaupunginkirjastoa, vaan ne pidetään avoinna tavanomaiseen tapaan. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jatkuvat entisellään. Kaupungin järjestämät tapahtumat toteutetaan aiemmin ilmoitetun mukaisesti.
 
Tapahtumissa ja palveluiden käytössä on noudatettava koronaturvallisia käyttäytymistapoja, kuten turvavälejä ja hygienia- ja yskimisohjeita. Maskien käyttämistä suositellaan voimakkaasti.
 
Laaja-alaisen etätyöhön siirtymisen takia Äänekosken kaupungintalo ja kulttuurikeskus Painotalo pidetään yleisöltä ja asiakkailta suljettuina 17.10.2020 lukien. Ennalta sovitut asiakastapaamiset ja erikseen ilmoitetut tapahtumat ja harrastustoiminta toteutetaan ilmoitetun mukaisesti.
 
Laaja-alainen etätyö ja kaupungintalon ja Painotalon suljettuna pitäminen ovat voimassa 31.12.2020 saakka, jollei sitä ennen ilmoiteta muusta päättymisajasta.
 
Lisätietoja:
 
Marju Tammelin
Apulaisylilääkäri
Äänekosken kaupunki, terveyskeskus
040 549 3120
marju.tammelin@aanekoski.fi
 
Aleksi Heikkilä
Hallintojohtaja
Äänekosken kaupunki
040 823 7921
aleksi.heikkila@aanekoski.fi


Espoon seurakunnissa toimitaan turvallisuussuositusten mukaan

$
0
0

Espoon seurakuntien tilojen enimmäishenkilömäärät on asetettu niin, että 1-2 metrin turvavälit toteutuvat. Leppävaaran kirkkoon mahtuu koronarajoitusten aikana 80 henkeä, normaalisti maksimihenkilömäärä on 315 henkeä. Kirkkosalin penkit on aseteltu normaalia väljemmin. Kuva: Jukka Granström.

 

Suomen hallitus antoi 15.10.2020 erilaisia suosituksia koronaviruspandemian hillitsemiseksi. Espoon seurakunnissa toimitaan suositusten mukaisesti. Monet toimintalinjaukset on tehty jo aiemmin pandemian aikana.

Seurakuntien toiminnan turvallisuus perustuu riittäviin turvaväleihin, kehotukseen hyvästä hygieniasta ja suositukseen kasvomaskien käytöstä. Turvatoimilla haluamme pitää huolta kaikista toimintaan osallistuvista ja tiloissamme vierailevista sekä suojata erityisesti riskiryhmiä. Osa toiminnasta ja palveluista hoidetaan myös verkkovälitteisesti etäyhteyksillä.

Tilojen enimmäishenkilömäärillä taataan turvavälit 

Kaikkiin Espoon seurakuntien tiloihin on määritelty enimmäishenkilömäärät, joilla voidaan taata 1-2 metrin turvavälit. Rajoitukset ovat yleisesti ottaen tiukemmat kuin nyt annetussa suosituksessa puolittaa henkilömäärät. Esimerkiksi Espoon tuomiokirkkoon mahtuu normaalisti 550 henkeä, nyt enimmäishenkilömäärä on 150.

Suosittelemme vahvasti, että lapsia lukuun ottamatta kaikki käyttävät kasvomaskeja tilaisuuksissamme ja toiminnassamme.

Seurakuntien väljät tilat tarjoavat turvalliset puitteet kastejuhlille, vihkimisille ja hautaan siunaamisille. Suosittelemme, että Espoossa nämä tilaisuudet järjestetään seurakuntien tiloissa, joissa voidaan taata riittävät turvavälit. Myös näissä tilaisuuksissa osallistujien suositellaan käyttävän maskeja. Kotikasteiden osalta suosituksemme on, että tilaisuuteen osallistuu papin lisäksi enintään 15 henkeä.

Mahdollisimman turvallista toimintaa, tukea kaikkiin tilanteisiin

Espoon seurakuntien syksyllä käynnistyneessä ryhmätoiminnassa on huomioitu turvavälit ja muut viranomaisohjeistukset. Pieni osa toimintaa on tauolla pandemian vuoksi.

Osa seurakuntien toiminnasta ja palveluista tapahtuu etäyhteyksin. Jumalanpalveluksia ja hartauksia striimataan ja videoidaan, jotta niihin voi osallistua paitsi paikan päällä myös verkon välityksellä. Perheneuvonnassa on hyödynnetty videoyhteyksiä keväästä lähtien. Espoon seurakuntien palvelukeskus ja seurakuntien toimistot palvelevat puhelimitse ja sähköpostilla.

Poikkeuksellisena aikana on tärkeää, että kukaan ei jäisi yksin haastavan tilanteen kanssa. Seurakuntien työntekijät ovat tavoitettavissa keskusteluja varten. Keskusteluapua tarjoaa verkkosivujemme TukiChat arkisin klo 15-18. Papin puhelin -numeroiden kautta tavoittaa keskustelukumppanin joka päivä klo 9-21. Tukitoiminnot löytyvät keskitetysti verkkosivuiltamme www.espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea

Etätöitä mahdollisuuksien mukaan, maskit käytössä työpaikoilla

Hallituksen suositus etätyöstä toteutuu myös seurakunnissa niissä tehtävissä, joissa etätöiden tekeminen on mahdollista. Kasvomaskien käytöstä työpaikalla ja sisäisissä kokouksissa on ohjeistettu jo aiemmin. Kokoukset suositellaan järjestettäväksi pääasiassa etäyhteyksin.

Seuraamme viranomaisten ohjeistuksia ja olemme valmistautuneet muuttamaan toimintaa nopealla aikataululla tilanteen niin vaatiessa.

Lisätietoja

Urpu Sarlin 
viestintäpäällikkö, ESpoon seurakunnat 
050 358 1060, urpu.sarlin@evl.fi

Euroopan parlamentin 19.-23.10. täysistunnon aiheet

$
0
0

Ensi viikon täysistunnossa Euroopan parlamentti mm. äänestää EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta, ottaa kantaa uuteen digipalvelusäädökseen ja tekoälyn sääntelyyn, ja kommentoi komission vuoden 2021 työohjelmaa. Myös vuoden 2020 Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon voittaja julkistetaan.

Parlamentti äänestää EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta 

Mepit keskustelevat ja äänestävät täysistunnossa suunnitelmista tehdä maatalouspolitiikasta kestävämpi ja joustavampi, jotta Euroopan ruokaturvallisuus voidaan taata myös jatkossa.

Keskustelu: tiistaina 20.10.

Äänestys: tiistaista perjantaihin 20.-23.10.

Parlamentti ottaa kantaa tulevaan digipalvelusäädökseen 

Mepit keskustelevat maanantaina siitä, miten digitaalisia palveluja, ml. verkkoalustoja ja -kauppapaikkoja, tulisi säädellä. Aiheesta äänestetään tiistaina.

Keskustelu: maanantaina 19.10.

Keskustelu: tiistaina 21.10.; äänestystulokset julkaistaan keskiviikkona 21.10.

Parlamentti edistää tekoälyn sääntelyä EU:ssa 

Mepit esittävät näkemyksensä siitä, miten EU voisi parhaiten säädellä tekoälyä. Tarkoituksena on edistää innovointia ja eettisiä standardeja, ja lisätä luottamusta teknologiaan.

Keskustelu: maanantaina 19.10.

Äänestys: tiistaina 20.10.; äänestystulokset julkaistaan keskiviikona 21.10.

Euroopan komissio esittelee työohjelmansa vuodelle 2021 

Parlamentin jäsenet kommentoivat komission vuoden 2021 työohjelmaa tiistaina iltapäivällä käytävässä keskustelussa.

Keskustelu: tiistaina 20.10.

Vuoden 2020 Saharov-palkinnon voittaja julkistetaan 

Parlamentin puhemies ja poliittisten ryhmien puheenjohtajat päättävät vuoden 2020 mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon saajan torstaina.

Voittajan julkistus: torstaina 22.10.

Lisätietoa

Tietoja muista käsiteltävistä aiheista löytyy englanninkielisestä istuntokatsauksestamme.

Suoraa lähetystä täysistunnosta voi seurata parlamentin verkkosivuilla. Sivustolta löytyvät myös esityslistat, kaikki täysistunnon asiakirjat sekä äänestystulokset. 

Täysistunnon esityslistaluonnos: https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/OJ-9-2020-10-19-SYN_FI.html

Täysistunnon sivusto: https://www.europarl.europa.eu/plenary/fi/home.html

Suora lähetys täysistunnosta (Ebs+): http://ec.europa.eu/avservices/ebs/schedule.cfm?sitelang=en

Valokuvia, videoita ja muuta audiovisuaalista aineistoa toimitusten käyttöön: https://multimedia.europarl.europa.eu

Kyberturvallisuuden kärkipaikalle askel kerrallaan

$
0
0

Elämä opettaa ja kuljettaa, kun vain tekee parhaansa.

Siinä lausahdus, joka on ollut Huawein kyberturvajohtajana (Chief Security Officer, CSO) syyskuussa aloittaneen Marja Dunderfeltin ohjenuorana hänen omalla urapolullaan.  Se alkoi 1990-luvun alussa Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallistoiminnasta ja on johdattanut hänet Soneran, Telian, KPMG:n ja 3Step It:n kaltaisten yhtiöiden kautta jatkuvasti kasvavalle toimialalle, mutta myös alati vaativampiin tehtäviin. Teknologiajätti Huawein CSO-nimityksen myötä hän on samalla noussut yhdelle turvallisuusalan globaaleista kärkipaikoista.

Jälkikäteen katsoen polku näyttää täysin johdonmukaiselta ja suunnitelmalliselta. Totuus on kuitenkin Dunderfeltin mukaan tyystin toisenlainen.

– Valmistuin yo-merkonomiksi vuonna 1992, enkä todellakaan haaveillut yritysjohtajan urasta ja vielä vähemmän töistä turvallisuusalalla, hän naurahtaa.

Toisin kuitenkin kävi. Parin viikon komennuspesti silloisessa Sonerassa muuttui lopulta yli 20-vuotiseksi työrupeamaksi, joka avasi uusia ovia eteenpäin. Työn ohessa Dunderfelt suoritti mm. johtamisen ja oikeustieteen opintoja.

– Olen aina halunnut hoitaa työni mahdollisimman hyvin ja tarttunut tarjolla oleviin mahdollisuuksiin. Hankimme lapset varsin nuorina ja aviomiehelleni kuuluu todella iso kiitos vastuunotosta ja joustavuudesta. Ilman sitä en olisi nyt tässä, Dunderfelt painottaa.

Ennakkoluulot alan miehisyydestä roskakoriin 

Nykyisessä pestissään Dunderfelt vastaa Huawein Suomen maayhtiön sisäisestä ja ulkoisesta kyberturvasta. Toimenkuvaan kuuluu myös seurata ja tulkita alan lainsäädäntöä. Huolehdittavana ovat myös sidosryhmäsuhteet.

Yleinen mielikuva ICT:stä ja kyberturvasta on varsin miehinen. Dunderfeltin mukaan suunta on kuitenkin selvästi tasa-arvoisempaan suuntaan.

– Takavuosina olin monissa alan ammattilaistilaisuuksissa ja koulutuksissa lähes ainoa nainen, mutta en ole antanut sen häiritä. En ole myöskään törmännyt ennakkoluuloihin tai negatiiviseen suhtautumiseen tämän takia, Dunderfelt vakuuttaa.

”Kun tekee työnsä hyvin, se myös huomataan.”
– Marja Dunderfelt

Tänä päivänä tietoturva on arkipäivää jokaisessa organisaatiossa ja uusia osaajia tarvitaan koko ajan lisää. Tämä näkyy myös alan rekrytoinneissa, jossa naisten osuus kasvaa jatkuvasti.

– Turvallisuusala on paljon muutakin kuin pelkkää teknisen alan ymmärrystä. Tarvitaan kykyä hahmottaa kokonaisuuksia, luoda verkostoja, analysoida ja johtaa.

Esimies tukee, ei mikromanageroi 

Marja Dunderfelt on ollut uransa varrella esimiehenä ja johtajana monessa asiantuntijaorganisaatiossa. Samalla hänelle on kirkastunut kuva siitä, kuinka erilaisista persoonista ja kulttuureista koostuva joukko saadaan pelaamaan yhteen.

Esimiestyössä avainasioita ovat kuuntelu, avoin kommunikaatio, aito läsnäolo ja kiinnostus. Myös työlle asetetut tavoitteet on kerrottava selkeästi. Lisäksi ihmiset ovat yksilöitä: joku voi kaivata työhönsä säännöllisesti esimiehen tukea, toinen taas selvittää pulmansa itsenäisesti pohdiskellen.

– Esimiehen tärkein tehtävä on saada osaajat oikeille paikoilleen ja sellaisiin tehtäviin, joissa he pääsevät näyttämään todellisia taitojaan. Omaa henkilöstöä täytyy tukea, mutta se ei saa mennä mikromanageroinniksi, Dunderfelt korostaa.

Kansainvälinen yrityskulttuuri kiehtoo

Huaweilla Dunderfelt tekee työtään itsenäisesti ja vastaa teknologiayhtiölle kriittisimmästä turvallisuudesta vain itselleen ja maajohtajalle. Tukena ovat yli 194 000 huaweilaista ympäri
maailmaa ja teknologiayhtiön vahva tietoturvaosaaminen. 

Huawei hakee jatkuvasti uusia osaajia myös meillä Suomessa. Tarjolla on kansainvälisten urapolkujen lisäksi kiehtova yhdistelmä kiinalaista ja pohjoismaista yrityskulttuuria.

– Kiinalaiseen tapaan kaikki on hyvin järjestelmällistä ja työn tulokset hiottuja. Lisäksi kiinalaiset ovat tunnetusti ahkeria ja tekevät pitkiä työpäiviä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että täällä Suomessa pitäisi työskennellä kellon ympäri. Vika- ja kriisitilanteissa tilanne saattaa tietysti olla hetkellisesti toinen, kyberturvajohtaja muistuttaa. 

Teksti: Timo Sormunen Kuva: Sami Perttilä


Huawei Technologies Oy (Finland)

  • Maailman suurin verkkolaitevalmistaja
  • Ydintoimialueet: televiestintäverkostot, IT, älylaitteet ja pilvipalvelut
  • Yritys työllistää 194 000 työntekijää yli 170 maassa ja on yksityinen, täysin työntekijöidensä omistama
  • Suomen päätoimipiste Helsingissä vuodesta 2008, lisäksi tutkimus- ja tuotekehityskeskukset Helsingissä ja Tampereella
  • Suomessa työllistetään yli 500 henkeä, liikevaihto 290 miljoonaa euroa
Yrityksen verkkosivut

EU:s jordbruksministrar försöker nå en lösning på reformen av den gemensamma jordbrukspolitiken

$
0
0

Rådet (jordbruk och fiske) sammanträder i Luxemburg den 19 och 20 oktober. Jord- och skogsbruksminister Jari Leppä företräder Finland vid mötet.

Rådet för jordbruk och fiske har för avsikt att under ledning av ordförandelandet Tyskland anta en allmän riktlinje om reformen av den gemensamma jordbrukspolitiken (CAP). Förhandlingar om reformen av den gemensamma jordbrukspolitiken har förts sedan 2018 och efter sommarens avgörande om budgetramen är det nu möjligt att gå vidare i frågan. Finland är redo att stödja en sådan helhetslösning som dels förbättrar effekterna av CAP-reformen ur miljö- och klimatperspektiv, dels garanterar en lönsam och sporrande jordbruksproduktion.

I rådets slutsatser fastställs medlemsstaternas ståndpunkt till strategin Från jord till bord, som kommissionen offentliggjorde i maj 2020.  Målet med strategin är att utveckla ett hållbart, hälsosamt och rättvist livsmedelssystem i EU. Finland förhåller sig positivt till målen i strategin och betonar att man vid genomförandet av strategin måste beakta att utgångsläget och förhållandena i de olika medlemsstaterna skiljer sig från varandra. 

I strategin Från jord till bord meddelar kommissionen att den under de närmaste åren kommer att lägga fram ett stort antal lagstiftningsinitiativ och åtgärder för att utveckla livsmedelssystemet.  Finland anser det vara viktigt att det vid beredningen av lagstiftningsförslag görs en omfattande utvärdering av åtgärdernas konsekvenser.

I fråga om fiskefrågor har rådet för jordbruk och fiske för avsikt att fatta beslut om bland annat fiskemöjligheterna i Östersjön 2021. Finlands utgångspunkt är att fiskemöjligheterna stärks med iakttagande av nivån för maximalt hållbart uttag, fleråriga planer och vetenskapliga råd. Dessutom betonar Finland att åtgärderna för att förhindra olagligt fiske av lax bör fortsätta.

Mötesarrangemangen är annorlunda på grund av coronapandemin och det finns till exempel begränsningar i det tillåtna antalet personer i möteslokalerna.

Jord - och skogsbruksministeriets pressmeddelande om strategin Från jord till bord, 20.5.2020

Ytterligare information:

Kari Valonen, lantbruksråd, tfn +358 295 162 047

Risto Lampinen, fiskeriråd, tfn +358 295 162 458

Satu Haapaniemi, ministerns specialmedarbetare, tfn +358 295 162 058

Teppo Säkkinen, ministerns specialmedarbetare, tfn +358 505 162 868

Energiaviraston päätös kapasiteetinlaskentamenetelmästä

$
0
0

Energiavirasto ja muut pohjoismaiset sääntelyviranomaiset ovat tehneet päätöksen pohjoismaisesta kapasiteetinlaskentamenetelmästä vuorokausi- ja päivänsisäisille markkinoille.

Eurooppalainen asetus siirtokapasiteetin jakamisen ja siirtojen hallinnasta velvoittaa kantaverkonhaltijoita laatimaan ehdotuksen vuorokausi- ja päivänsisäisten markkinoiden kapasiteetinlaskentamenetelmästä, jota käyttäen markkinoille tarjottavat siirtokapasiteetit lasketaan. Kansalliset sääntelyviranomaiset hyväksyvät kapasiteetinlaskentamenetelmän ennen sen käyttöönottoa.

Energiavirasto teki 16.10.2020 päätöksen kantaverkkoyhtiöiden keväällä 2020 sääntelyviranomaisille toimittamaan kapasiteetinlaskentamenetelmän muutosehdotukseen. Päätöksessään Energiavirasto lisäsi kantaverkkoyhtiöiden tekemään muutosehdotukseen sääntelyviranomaisille lähetettävän raportin, jossa arvioidaan siirtoihin perustuvan kapasiteetinlaskentamenetelmän (Flow-based) toiminnallisuutta ja tehokkuutta ennen uuden menetelmän käyttöönottoa. Sääntelyviranomaisille tehtävään raportointiin liittyy myös sidosryhmille järjestettävä julkinen kuuleminen.  

Sääntelyviranomaiset arvioivat menetelmän käyttöönoton edellytykset kantaverkkoyhtiöiden toimittaman raportin, sidosryhmäpalautteen sekä sääntelyviranomaisten asettamien kriteereiden perusteella.

Uuteen kapasiteetinlaskentamenetelmään siirrytään, kun se mahdollistaa markkinoiden tehokkaan toiminnan, aikaisintaan huhtikuussa 2022.

 

Lisätietoja Energiaviraston päätöksestä löytyy liitteestä.


Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteitä koskeva asetusehdotus lausunnoille

$
0
0

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteisiin liittyvän asetusehdotuksen. Luonnos valtioneuvoston asetukseksi koskee vuotuisissa valtion talousarvioissa maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuteen osoitetun määrärahan käyttöä eri tarkoituksiin. Lausuntoja voi toimittaa 11.11.2020 asti.

 Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttaminen vaatii fossiilisten päästöjen vähentämisen ohella myös maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön päästöjen vähentämistä sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämistä ja vahvistamista. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisella laajalla maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuudella toteutetaan näitä tavoitteita.

”Maa- ja metsätalous ovat Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ratkaisujen aloja, sillä niissä voidaan lisätä hiilensidontaa ja vähentää maaperäpäästöjä. Onnistumiseen tarvitaan yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita ja niiden välistä yhteistyötä. Nyt lausunnoille lähtevä asetus luo pohjan käytännön ilmastotoimien edistämiseen maankäyttösektorilla”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Määrärahalla rahoitettaisiin hankkeita ja toimenpiteitä, joilla

  • vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä maa- ja metsätaloudessa sekä muussa maankäytössä
  • ylläpidetään ja vahvistetaan hiilinieluja ja -varastoja
  • edistetään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön sopeutumista ilmastonmuutokseen ja
  • edistetään tutkimus- ja muun tiedon käyttöä päätöksenteossa ja käytännön toiminnassa.

Asetuksessa määriteltäisiin säädöspohja ilmastotoimenpiteiden toteuttamiseen osoitetun määrärahan käytölle. Määrärahaa voisi käyttää julkisiin hankintoihin, toimijoille myönnettäviin valtionavustuksiin sekä valtion virastoille ja laitoksille hankkeita ja toimenpiteitä varten osoitettaviin määrärahoihin. Valtionavustusten osalta asetuksessa määriteltäisiin oikeusperusta sekä taloudelliseen toimintaan myönnettävälle valtionavustukselle (valtiontuki) että muuhun kuin taloudelliseen toimintaan myönnettävälle valtionavustukselle. Määrärahaa saisi käyttää myös toimenpidekokonaisuuden koordinointiin.

 Asetuksessa määriteltäisiin myös rahoitettavien hankkeiden ja toiminnan hyväksyttävät kustannukset ja säädettäisiin sekä rahoituksen hakemisesta että rahoituksen käyttöön liittyvästä selvityksestä. Asetus olisi määräaikainen ja voimassa vuoden 2025 loppuun. 

Lausuntopyyntö ja ohjeet lausuntojen antamiseen löytyvät täältä: mmm.fi/lausunnolla

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Erityisasiantuntija Jaakko Nippala, p. 0295 162 119 ja metsäneuvos Marja Kokkonen, p. 0295 162 444 Oikeudelliset kysymykset: lainsäädäntöneuvos Kirsi Taipale, p. 0295 162 451
Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi

 

Mediakutsu: Raahen seutukunnan Vuoden yrittäjät julkistetaan 3.11.2020

$
0
0

Raahen seudun yrittäjäyhdistykset ja Nuorkauppakamari ovat jälleen kokoontuneet valitsemaan kuntien moninaisista yrittäjäpersoonista vuoden 2020 kannustavimmat ja esimerkillisimmät yrittäjät.

 

Palkitsemistilaisuus järjestetään Siikajoella

 

Koronatilanteen vuoksi seutukunnan yhteinen yrittäjäjuhla korvataan pienimuotoisella palkitsemistilaisuudella Törmälän matkailukeskuksessa Siikajoella 3.11.2020 klo 17-20. Vuoden yrittäjiä on valittu viidestä yrityksestä ja jotta palkittavat saisivat kaiken ansaitsemansa huomion, teettää Raahen seudun kehitys heistä kaikista esittelyvideot, joiden ensiesitys nähdään tilaisuudessa.

 

Tilaisuuteen kokoontuvat yhteisen ilon ja hyvän ruuan äärelle palkittavia juhlistamaan edustajat Raahen, Siikajoen, Pyhäjoen ja Vihannin paikallisyhdistyksistä, Nuorkauppakamarilta, Raahen kaupungilta, Siikajoen ja Pyhäjoen kunnista, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:stä, sekä Raahen seutukunnan yrityspalveluista.

 

Ystävällisenä kutsuna toivotamme myös median tervetulleeksi nauttimaan seurasta ja tarjoilusta sekä tietysti haastattelemaan upeita yrittäjiämme. Jotta lautasia on pöydässä riittävästi, pyydämme ilmoittamaan perjantaihin 23.10. mennessä, mikäli osallistutte yhteiseen ruokailuun.

 

Lisätiedot ja ilmoittautumiset tilaisuuteen

 

Kirsi Kivioja, puheenjohtaja

puh. 050 346 1069

kirsi@mainosdraivi.fi

 

Siikajoen Yrittäjät

 

Liite: Kutsu Vuoden yrittäjä 2020 -palkitsemistilaisuuteen


Keuhkohuoli-tukilinjalta keskusteluapua korona- ja keuhkohuoliin

$
0
0


Puheluissa lähdetään aina soittajan huolista ja pyritään löytämään niihin ratkaisuja. Tähän mennessä palveluun soittaneista moni on pitänyt tärkeänä, että puhelu on ollut kiireetön ja on voinut rauhassa keskustella sekä esittää mieltä askarruttavia kysymyksiä.

Soittamista harkitaan usein pitkään


Pohdiskelin itsekseni soittamista Keuhkohuoli-tukilinjaan useita päiviä, mutta olin todella yllättynyt, kuinka puhuminen koronapeloista auttoi minua jaksamaan.

Monet soittajat ovat kertomansa mukaan miettineet pitkään, uskaltaako numeroon soittaa ja kertoa omasta arkiselta tuntuvasta huolestaan. Omien asioiden vähättely on ollut yllättävän yleistä. Ajatusten kanssa on sinnitelty jo jonkin aikaa yksin, ennen kuin puhelimeen tartutaan. Puhelun lopussa moni on huojentuneena kiitellyt keskustelusta, ja puhelu on päättynyt jopa iloisissa tunnelmissa.

Mistä asioista ihmiset ovat ottaneet yhteyttä?

Soittajien huolet ovat koskeneet hengitysoireita, koronan vaarallisuutta ja koronalta suojautumista. Keskusteluissa on käyty läpi, mitä uskaltaa tehdä, miten suojautua ja miten jaksaa, jos koronavirus on keskuudessamme vielä pitkään. Yhteyttä ovat ottaneet myös läheisensä jaksamisesta huolissaan olevia ja pariskuntia, jotka ovat kuuluneet riskiryhmään. Lisäksi numeron ovat löytäneet myös terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat jakaneet huoltaan suojavarusteiden riittävyydestä ja suojautumisesta.

Monissa puheluissa on tullut esiin, että keuhkosairautta sairastavat tarvitsisivat henkilökohtaisempaa ohjausta ja tukea keuhkosairauden omahoitoon ja seurantaan liittyvissä asioissa. Vastaanottotilanteessa ei ehkä ole ollut aikaa potilaan kysymyksille tai kysymykset ovat nousseet vasta kotona.

Oma joukkonsa on ollut koronainfektioon sairastuneet. Keskustelua vaikeuttaa se, että asiantuntijatkaan eivät tiedä tarpeeksi viruksen pitkäaikaisvaikutuksista. Tärkeintä näissä puheluissa on ollut, että soittajaa on kuultu arvostavasti oman tilanteensa asiantuntijana ja hän on saanut jakaa kokemaansa. Suurin osa on kokenut pitkittyneen sairastamisen ja sen aiheuttaman epävarmuuden hyvinkin ahdistavana.

Palvelu avoinna vielä syksyn ajan

Syksyn edetessä toivomme, että keuhkosairaat ja heidän läheisensä sekä koronavirukseen sairastuneet ja koronasta huolestuneet rohkenisivat soittamaan ja kertomaan huolensa. Usein huoli pienenee, kun sen jakaa toisen kanssa.
Maksuton palvelunumero 0800-390310 on avoinna arkisin klo 13–17.

keuhkohuoli.fi

Päivi Pyykkölä
hankevastaava
Filha ry
p.040-5356379
etunimi.sukunimi@filha.fi

Joukkuelajien yhteinen tahtotila: pelien jatkuttava – turvallisesti ja vastuullisesti

$
0
0

Joukkuelajien yhteisenä tavoitteena on taata jatko turvalliselle harrastamiselle ja sarjatoiminnalle, mutta siihen tarvitaan koko urheiluyhteisön yhteistyötä.

Joukkuelajit kokoontuivat perjantaina keskustelemaan koronatilanteesta ja sen vaikutuksista urheiluun. Keskusteluun osallistuivat Salibandyliitto, Jääkiekkoliitto, Palloliitto, Käsipalloliitto, Lentopalloliitto, Koripalloliitto sekä Kaukalopallo- ja Ringetteliitto.

Erityisesti huomio keskustelussa oli Suomen hallituksen torstain uusissa suosituksissa, joista tehdään periaatepäätös valtioneuvoston yleisistunnossa ensi viikolla. Periaatepäätöksen jälkeen aluehallintovirastoilla ja kunnilla on alueellinen ja paikallinen toimivalta ja mahdollisuus tehdä tarvittaessa kulloinenkin epidemiatilanne huomioivia alueellisia ja paikallisia rajoituspäätöksiä.

Joukkuelajit haluavat painottaa, että liikunnan ja urheilun jatkuminen on sosiaalisesti ja terveydellisesti perusteltua ja äärimmäisen tarpeellista.

Lajiliitot, seurat ja hallitoimijat ovat jo tehneet ja tekevät jatkossakin valtavan paljon töitä, jotta urheilu voi jatkua. Urheilu on monessa asiassa suunnannäyttäjä siitä, miten muuttuvaan tilanteeseen on reagoitu. Päätöksenteon on jatkossakin oltava ketterää. Urheilun edustajien on myös syytä olla mukana keskusteluissa, kun koronarajoituksista ja -ohjeistuksista päätetään.

On tärkeää toimia yhdessä, mutta myös yksilön vastuu on merkittävä. Jatketaan toimimista turvallisesti ja vastuullisesti – toimitaan viranomaisohjeiden mukaisesti, huolehditaan käsihygieniasta, turvaväleistä ja maskien käytöstä. Kipeänä urheilutapahtumat on syytä jättää aina väliin.

Liikunta- ja urheilutapahtumien määrä on valtava. Mittakaavaan nähden itse urheilusuorituksen yhteydessä levinneet tartunnat eivät ole nousseet esiin. Erityishuomiota tulee kiinnittää otteluiden ja harjoitusten ympärillä tapahtuvaan joukkuetoimintaan.

Joukkuelajien yhteisen kannanoton laatimiseen osallistuivat:
Salibandyliitto
Jääkiekkoliitto
Palloliitto
Käsipalloliitto
Lentopalloliitto
Koripalloliitto
Kaukalopallo- ja Ringetteliitto

Pohjoismaat jyräsivät jälleen Bocuse d’Or -kilpailuissa - Suomi viides

$
0
0

Euroopan Bocuse d’Or-karsinnat käytiin 15.-16.10. Tallinnassa. Kilpailun kärkeen nousivat totutusti Norja, Tanska ja Ruotsi. Suomi sijoittui viidenneksi ja Anni Peräkylä voitti parhaan assistentin palkinnon. 

Bocuse d’Or on maailman arvostetuin kokkikilpailu. Tallinnassa järjestettyyn Euroopan osakilpailuun osallistui 16 maata, joista 10 parasta valittiin kesäkuun 2021 alussa pidettäviin maailmanmestaruuskisoihin.  Suomen edustaja Mikko Kaukonen ja assistentti Anni Peräkylä sijoittuivat viidenneksi ja ovat siten mukana loppukilpailuissa. Voiton vei Norja, toiseksi tuli Tanska ja kolmanneksi Ruotsi. Islannin neljäs sija sinetöi Pohjoismaiden menestyksen. Anni Peräkylä voitti myös parhaan assistentin palkinnon suorituksestaan.

- Olimme tyytyväisiä erityisesti kala-annokseen. Viiriäiset olivat suurempia kuin meille oli ilmoitettu, mikä aiheutti hiukan hankaluuksia. Kokonaisuudessaan olemme ihan tyytyväisiä, koko joukkue oli kuitenkin ensimmäistä kertaa Bocuse d’Or -kilpailuissa. Kilpailujen jälkeen käymme läpi koko harjoituksen ja suorituksen ja otamme opiksemme kohti Lyonia, Kaukonen kommentoi suoritusta.

Kilpailuissa valmistettiin kilpailuruoat virolaisesta viiriäisestä ja viiriäisen munasta sekä virolaisesta monnista. Monni tarjoiltiin tuomaristolle lautasilta ja viiriäinen kilpailua varten suunnitellulta tarjoiluvadilta. 20 hengen tuomaristo arvioi annoksia maun, ulkonäön, pääraaka-aineiden käytön sekä omaperäisyyden perusteella. Suomen tuomarina toimi Sami Rekola.

Kaukonen tarjoili tuomaristolle rapujuhla-teemaisen monni-annoksen. Monnin herkkää makua täydensivät suomalainen jokirapu, tilli ja paahtoleipä. Lisäkkeinä tarjoiltiin muun muassa juustolla ja akvaviitillä täytetty krustadi sekä omenaa ja fenkolia.

Suomi tuotiin viiriäisannokseen muun muassa metsäsieninä, savuna ja pohjoisen syksyn makuina. Vegaaniset lisäkkeet on tehty puutarhan antimista: sipuli ja punajuuri on maustettu suomalaisilla ruusun terälehdillä ja ruusukaali persiljalla ja omenalla. Annoksen lisäkkeiden oli sääntöjen mukaan oltava vegaanisia.

 - Suomi teki tyylilleen uskollisesti selkeää, yksinkertaista ja tyylikästä. Suomi ja Norja olivat ainoat, jotka tarjosivat viiriäisenrinnan kokonaisena. Se oli selkeä etu; useat maat sortuivat ylityöstämiseen, josta ei ollut lopputuloksen kannalta mitään hyötyä. Suomen joukkueen valmistustapa sopi viiriäiselle täydellisesti. Maun perusteella arvioin Suomen kolmen parhaan joukkoon ennen tulosten julkistamista, kertoo Suomen tuomari, liha-annokset maistellut Sami Rekola.

- Maailman huippukilpailun tarkoitus on kehittää ja koetella huippugastronomian rajoja . Se korostuu erityisesti presentaatiossa ja tekniikoissa - tällä tasolla huippujen maut ovat aina poikkeuksetta kunnossa, Rekola sanoo.

Viiriäisen tarjoiluvadin suunnittelivat ja toteuttivat kuvanveistäjä, muotoilija Pekka Paikkari ja lasitaiteilija, muotoilija Markku Salo. Vadin keskeltä kohoaa laulupuu, jonka oksilla viiriäinen esiteltiin. Teräksestä valmistetun tarjoiluvadin pinnan leikkaa lasinen joki, jonka spiraalimainen elementti on vapaasti puhallettua ja muotoiltua lasia. 

Suomen matka jatkuu kohti Lyonissa kesäkuussa 2021 pidettäviä loppukilpailuja. Joukkue jatkaa kilpailukautta ja harjoittelua alkuvuodesta, kun loppukilpailun pakolliset raaka-aineet ilmoitetaan.

Kuvat (Bocuse d'Or Academy Finland ry, Santeri Stenvall)

https://bocusedorfin.kuvat.fi/kuvat/  

Annoskuvat: https://bocusedorfin.kuvat.fi/kuvat/Bocuse+d'Or+Europe+Tallinna,+Suomen+kisa-annokset/

 

LAUTASELLA

  • Suomalaisella jokiravulla maustettua monnia, briossia ja kruunutilliä
  • Hapanimelä tomaatti, herneitä ja pikkelöityä kurkkua
  • Salaatti vihreästä omenasta, haudutetusta fenkolista, purjosta ja sormilimetistä
  • Keisarinna-juustolla ja akvaviitilla täytetty krustadi
  • Jokirapu-hollandaise
  • Kruunutillillä maustettu paahdettu valkoviinikastike

TARJOILUVADILLA

  • Heinäsavustettua viiriäisen rintaa  
  • Viiriäisen maksalla sydämellä ja yrteillä täytetty viiriäisen koipi
  • Viiriäisen muna, suomalaisia herkkutatteja ja ruskistettua voita
  • Marinoitua sipulia, punajuurta, ruusua ja vadelmaviinietikkaa
  • Lindrothin puutarhan ruusukaalia, persiljaa ja syysomenaa
  • Suprême-kastike viiriäisestä
  • Madeiralla, syyssienillä ja timjamilla maustettu viiriäiskastike

 

Häiriö rautatieliikenteessä Tampere-Jyväskylä rataosalla.

$
0
0

  Muuramen asemalla on vaihdevika. Vaihdevian takia henkilöjunille aiheutuu loppuillan aikana noin 60-90 minuutin myöhästymisiä Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki rataosalla.

Vaihdevika arvioidaan olevan korjattu klo 21.00

F-liiga: Avauserän maalijuhla pohjusti Steelersin vierasvoiton LoSB:sta

$
0
0

F-liigan naisten tasolohko B:ssä pelattiin perjantaina yksi ottelu, jossa Steelers löi vieraskentällä LoSB:n 8-3.

Illan ottelun 11 maalista kahdeksan tehtiin heti avauserässä, jonka Steelers vei 5-3. Kotijoukkue tasoitti vielä viiden minuutin kohdalla tilanteeksi 2-2, mutta sitten Steelers alkoi polkea eroa. Toisessa erässä Mari Seppäsen kaksi maalia ja Erika Laineen osuma kasvattivat vielä eroa, mutta päätösjaksolla pöytäkirjaan näppäiltiin enää yksi jäähy kummallekin. Illan tehopelaajia olivat kolmella pisteellään Steelersin Mari Seppänen (2+1) ja Anika Holopainen (1+2).

Steelers nousi syksyn toisella voitollaan kuuteen pisteeseen ja on lohkossa nyt viidentenä. LoSB hakee Welhojen tavoin edelleen vielä avauspistettään.

Lauantaina F-liigan A-lohkossa pelataan ottelut PSS–TPS, Koovee–FBC Loisto ja EräViikingit–SSRA sekä B-lohkossa ottelu ÅIF–SaiPa.

Viewing all 113056 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>