Kaksipäiväinen Eurooppa-foorumi alkaa torstaina 27.8., ja kaikki ovat tervetulleita keskustelemaan ja kyselemään Euroopasta livelähetyksiin osoitteessa www.europeforum.fi. Ohjelmiin voi osallistua kommentoimalla ja esittämällä kysymyksiä mobiilisovelluksessa, tapahtumasivulla ja Twitterissä. Keskustelut tallennetaan, ja ne ovat katseltavissa myöhemmin muun muassa YouTubesta.

Livesivun kautta pääsee myös virtuaaliselle Eurooppa-torille, jossa foorumin ohjelmajärjestäjät esittelevät toimintaansa.

Eurooppa-foorumi on valtakunnallinen kansalaisjärjestöjen ja julkisen vallan yhteistyöstä syntyvä keskustelufoorumi, jossa kuka tahansa voi osallistua keskusteluun politiikkojen, päättäjien ja asiantuntijoiden kanssa.

Suomi on ollut EU:ssa 25 vuotta – nyt Eurooppa-keskustelu on tärkeämpää kuin koskaan

Tämän vuoden foorumin keskiössä ovat Suomen 25-vuotinen EU-jäsenyys, Green Deal ja ulkopolitiikka sekä järjestöt ja nuoret. Suomen poliittisen kauden avaustapahtumassa asiantuntijat, päättäjät ja yleisö osallistuvat korkeatasoisiin keskusteluihin, joissa puhujina ovat muun muassa komissaari Jutta Urpilainen ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen.

Kahden päivän aikana nuorisojärjestöjen ohjelmissa käsitellään muun muassa EU:n globaalia roolia sekä EU:n suhteita Kiinaan ja Afrikkaan. Nuorten EU-huippukokoukseen ja sen tulosten tarkasteluun osallistuu myös komissaari Jutta Urpilainen.

Talous- ja tiedepäivänä torstaina 27.8. pureudutaan erityisesti Green Dealin vaikutuksiin sekä Itämeren tilaan ja alueen haasteisiin. Lisäksi torstaina keskustellaan Turun terveysklusterista eurooppalaisen tutkimuksen veturina, turvallisista tietoverkoista kestävän digitaalisen kasvun ytimessä sekä pikamuodista ja EU:n roolista yritysvastuullisuuden edistäjänä.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokelan moderoimassa keskustelussa tarkastellaan vuonna 1995 Euroopan unioniin liittyneiden Suomen, Ruotsin ja Itävallan suhdetta Euroopan unioniin ja tulevaisuuteen.

Perjantaina 28.8. politiikka ja tiede kohtaavat, kun ohjelmissa pohditaan etenkin Suomen 25-vuotista EU-taivalta sekä suunnataan katse myös tulevaisuuteen: millaista Eurooppaa Suomi haluaa? Minne EU ja Suomi ovat menossa? Komissaarikeskustelussa ajatuksia vaihtavat komissaari Jutta Urpilainen sekä entiset komissaarit Jyrki Katainen ja Erkki Liikanen. Työmarkkinajärjestöt puolestaan keskustelevat Suomen seuraavasta 25 vuodesta EU:ssa.

Vakautta ja vaurautta – Eurooppa-politiikka osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa -seminaarissa keskustelevat muun muassa valtiovarainministeri Matti Vanhanen, komissaari Jutta Urpilainen, MEP Alviina Alametsä, Eurooppanuorten puheenjohtaja Iiris Asunmaa, EU:n sotilasesikunnan päällikkö Esa Pulkkinen, johtaja Mika Aaltola, Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston johtaja Timo Pesonen sekä kansanedustajat Ilkka Kanerva, Mika Niikko ja Erkki Tuomioja. Seminaarin avaa ministeri Pertti Salolainen. Juontajana toimii Ylen EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen.

>> Katso foorumin koko ohjelma: www.europeforum.fi/ohjelma

Median edustajien osallistuminen Eurooppa-foorumiin

Eurooppa-foorumin aikana 27.–28.8. media on tervetullut osallistumaan tapahtumaan joko paikan päällä Turussa tai etänä livelähetyksen kautta osoitteessa www.europeforum.fi. Median edustajia pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon, mikäli haluavat osallistua foorumiin paikan päällä: irene.pendolin@turku.fi.

Foorumin rajallisessa osallistumisessa paikan päällä noudatetaan tarkoin viranomaisten suuria tilaisuuksia koskevia ohjeita takaamalla turvavälit sekä tarjoamalla osallistujille kasvomaskit ja tarvittavat tuotteet hygieniasta huolehtimiseksi. Ohjeistuksia täsmennetään tarvittaessa päivittyvän tilanteen mukaan.

Foorumin ohjelmaan ja keskusteluihin on ilmainen ja rajoittamaton pääsy kaikille livelähetyksen kautta osoitteessa www.europeforum.fi. 

Lisätiedot

• Anders Blom, puheenjohtaja, Eurooppa-Foorumi Turussa ry, p. 0400 523 049
  Aappo Pukarinen, projektipäällikkö, Eurooppa-Foorumi Turussa ry, p. 0400 630 592 / aappo.pukarinen@europeforum.fi
• Mediayhteydet: viestintäsuunnittelija Irene Pendolin, Turun kaupunki, irene.pendolin@turku.fi / p. 040 848 6242
• Tapahtumasivu ja livelähetys: www.europeforum.fi
• Eurooppa-foorumin tiedotteet, logot ja kuvat: www.europeforum.fi/eft/media
• #eurooppafoorumi #europeforum #turku
• Suuntaa Euroopan tulevaisuuteen – Eurooppa-foorumin 2020 video
• Eurooppa-foorumi Facebookissa
• Koostevideo vuoden 2019 Eurooppa-foorumista

Tätä on Eurooppa-foorumi Turussa:

• Eurooppa-foorumi on vuosittainen poliittisen sesongin avaus, jossa pohditaan Suomen roolia Euroopassa ja Euroopan unionissa. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2018.
• Vuonna 2020 tapahtuma teemalla ”Suomi 25 vuotta EU:ssa” toteutuu suurelle yleisölle verkon välityksellä osoitteessa www.europeforum.fi.
• Eurooppa-foorumi tarjoaa ajankohtaista EU-tietoa sekä edistää avointa, tutkittuun tietoon perustuvaa laajaa keskustelua kansalaisten ja päättäjien kesken.
• Vuoden 2020 kaksipäiväisessä foorumissa ohjelmajärjestäjiä on yli 30: Valtioneuvosto, Ulkoministeriö, Euroopan komission Suomen edustusto, Eurooppanuoret, Turun Eurooppanuoret, Eurooppalainen Suomi, Euroopan parlamentin Suomen toimisto, Turun Paasikivi-seura, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Euroopan nuorten parlamentti, Euroopan muuttoliikeverkosto, Allianssi ry, Pohjoinen kasvuvyöhyke, AKAVA, EK, SAK, STTK, MTK, Baltic Area Legal Studies BALEX / Centrum Balticum, Europe Direct V-S, Interact Office Turku, DNA Oyj, Ison-Britannian Suomen suurlähetystö, Austrian Embassy, Puolustusministeriö, Alueiden komitea, Suomen Geopoliittinen seura, Paasikivi-seura, Ulkopoliittinen instituutti, Suomen arktinen seura, Suomen sotatieteellinen seura, DNA Oyj, Eduskuntatutkimuksen keskus, Turun Eurooppanuoret, MEP Heidi Hautalan toimisto.

Matti Suur-Hamarin solisluu murtui maastopyöräillessä ja on nyt leikattu. Kuntoutus tehdään yhdessä lumilautamaajoukkueen uuden yhteistyökumppanin Urheilu Mehiläisen kanssa.



Hallitseva paralympiakultamitalisti Matti Suur-Hamari saa vielä hetken odottaa lumille pääsyä. Suur-Hamarin solisluu murtui maastopyöräilyonnettomuudessa, minkä seurauksena käsi leikattiin maanantaina. Taukoa on nyt edessä noin kuukauden verran.


- Tässä on vähän tällainen tokkurainen meininki, kun olin eilen tullut leikkauspöydältä. Solisluu meni poikki kesäharjotteluissa maastopyörän kanssa. Kivi oli polulla odottamassa sopivassa kohtaa, niin siihen se napsahti. Neljä viikkoa nyt pitää ottaa iisimmin, ja sitten pääsee takaisin työn touhuun. Tämä ei hirveästi talvikauteen vaikuta: kaiken pitäisi olla ennen lumia kunnossa. Siitä sitten kisaturneelle, Suur-Hamari kommentoi.



Kyseessä on samaan käteen sattunut vamma, johon La Molinan maailmancupin kisassa sattunut haaveri esti toissakautena Pyhän MM-kisoihin osallistumisen.



- Espanjan meni AC-nivel ja sieltä sidokset, mutta nyt oli vain solisluu poikki. Muutama sentti vasemmalle edellisestä. Nätti murtuma tuli, ja sinne saatiin eilen rautalevy laitettua tueksi ja ruuvailtua kiinni.



Maajoukkueen vastuulääkäri Klaus Köhler Urheilu Mehiläiseltä vahvistaa tilanteen:



- Matti kaatui maastofillarilla, ja seurauksena solisluun murtuma. Siinä oli sen verran siirtymää, että kannatti tässä vaiheessa leikata. Leikkaus oli eilen ja sujui hyvin. Nyt on noin kuukauden huili edessä, Köhler kommentoi.



Kesäharjoittelut Suur-Hamarille menivät omien sanojen mukaan nappiin, vaikka harmillinen tapaturma tulikin:



- Treenien suhteen kesän sain tehtyä aika hyvin, ja olosuhteista huolimatta pääsin treenaamaan aika täysipainosesti. Hyvä fiilis ollut läpi kesän. En ollut maastopyörällä sinällään mitään ihmeellistä tekemässä, mutta kuten lumilautailussa myös maastopyöräilyssä on omat riskinsä mukana. Osuin pieneen kantoon ja siitä tangon yli, ja alastulossa oli kivi sopivasti odottamassa. Muuten ukko oli kunnossa solisluuta lukuun ottamatta, mutta kismitti kantaa fillari metsästä kolme kilsaa pois. Totta kai nämä harmittaa ja ovat jarruttavia juttuja päälajin tekemiseen, mutta riskejä rupeaa hirveästi varovaan ja pelkäämään, niin se heijastuu myös itse lajiinkin. Tämä on pieni hidaste, ja aikataulullisesti en ole huolissani. Marraskuun alussa on ensimmäiset kisat, ja sinne on hyvin aikaa, Suur-Hamari kertoo.



Lumilautaliitto ja Urheilu Mehiläinen yhteistyöhön



Suomen Lumilautaliitto ja Urheilu Mehiläinen ovat aloittaneet yhteistyön, jonka tavoitteena on sekä aikuisten että nuorten lumilautamaajoukkueiden kokonaisvaltainen terveyden ylläpito, terveiden treenipäivien maksimoiminen sekä tapaturmien ja vammojen hoito. Urheilu Mehiläisen lääketieteellinen tiimi toimii jatkossa maajoukkueiden urheilijoiden, valmennuksen ja huollon tukena kaikissa terveyteen liittyvissä kysymyksissä.



- Olemme ilolla tukemassa omalla osaamisellamme suomalaisia huippuja lajissa, jota harrastetaan rohkealla ja hyvällä asenteella aina maailman huipulta harrastelaskijoihin. Meillä lääkäreillä on yli viiden vuoden historia laskijoiden kanssa lumilautailun parissa ja olemme toimineet laskijoiden lääketieteellisessä tiimissä muun muassa Pyeongchangin olympialaisissa. Tämä alkava yhteistyö Urheilu Mehiläisen kanssa on luonteva jatkumo näiden huippu-urheilijoiden terveyden ylläpitoon ja vammojen ennaltaehkäisyyn, Urheilu Mehiläisen ylilääkäri Mikko Kirjavainen kertoo.



Joukkueen vastuulääkäreinä toimivat ortopedi Mikko Kirjavainen sekä liikuntalääketieteen erikoislääkäri Klaus Köhler. Urheilijoiden tukena toimii lisäksi laaja joukko Mehiläisen muita asiantuntijoita, laaja toimipisteverkosto sekä OmaMehiläisen Digiklinikka.



Lumilautaliiton huippu-urheilujohtaja Jussi-Pekka Kinnunen ottaa alkavan yhteistyön ilolla vastaan:



- Yhteistyö Urheilu Mehiläisen kanssa on hieno lisäys huippu-urheilustrategiaamme ja toimii niin laskijoiden kuin henkilökunnan tukena erityisesti tällä hetkellä vallitsevassa maailmantilanteessa. Yhteistyöllä voimme tarjota laskijoille turvaa kaikissa lääkinnällisissä asioissa, ja tarvittava tuki on saatavilla missä ja milloin tahansa, Kinnunen kertoo.



Aikuisten maajoukkueen viralliset tukijat ovat Ruka ja Urheilu Mehiläinen.



Lisätietoja:

huippu-urheilujohtaja Jussi-Pekka Kinnunen, email. jussi-pekka.kinnunen@fsa.fi / puh. 050 557 7321
viestintäpäällikkö Tuukka Tams, email. tuukka.tams@fsa.fi / puh. 044 543 1740
Mehiläinen, yhteydenotot Mehiläisen viestinnän Minna Kontulaisen kautta minna.kontulainen@mehilainen.fi / puh. 0405176194

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseen Turun kaupungin sivistystoimialalle Pois poikkeusoloista -hankkeelle rahoitusta 4 832 550,25 euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 5 086 895,00 euroa ja toteutusaika 1.8.2020 - 31.7.2021. 

Turun kaupungin varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen runsaasta 24 000 lapsesta ja oppilaasta suurin osa opiskeli poikkeusoloissa kevään poikkeustilan aikana. Perusopetus siirtyi suurelta osin etäopetukseen, ja varhaiskasvatuksessa sekä esiopetuksessa yksiköiden täyttöaste laski dramaattisesti. Lisäksi suuri osa esiopetuksen lapsista ei palannut lähiopetukseen enää kevään aikana. 

- Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana ja erityisesti niiden jälkeen on noussut huoli eriarvoisuuden kasvusta etenkin vieraskielisten sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden keskuudessa. Korona-avustuksella palkataan sata opetuksen, ohjauksen ja tukitoimien ammattilaista päiväkoteihin ja kouluihin tukemaan lapsia ja nuoria, sivistystoimialan kehittämispäällikkö Anu Parantainen kertoo. 

Valtionavustusta koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseksi myönnettiin kaikkiaan noin 84 miljoonaa euroa 532:lle varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestäjälle. Myönnetyt avustukset (pdf)

Lisätiedot: 

Anu Parantainen 
Kehittämispäällikkö, Meri- ja teknologiakoulutusfoorumin koordinaattori 
Turun kaupunki, sivistystoimiala 
puh. 044 907 3475 
anu.parantainen(at)turku.fi 

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Lahden väkiluku oli heinäkuun 2020 lopussa 119 944.

Väestön määrä lisääntyi kuukauden aikana 83 henkilöllä. Väestönlisäystä vuoden alusta on ollut 151 henkilöä. Syntyneitä oli heinäkuussa 24 henkilöä vähemmän kuin kuolleita. Muuttoliike kasvatti samalla väkilukua 107 henkilöllä, josta maahanmuuttajista oli nettovaikutus 51 henkilöä ja sisäisestä muutosta 56 henkilöä.

Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu.

Linkki uutiseen

Muut julkaisut

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus avaa ovensa maatalouden ammattilaisille, kun maatalouden ja maatalouskoneiden erikoisnäyttely KoneAgria järjestetään 14.–16.10.2021 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Tampere valikoitui messujen järjestämispaikaksi keskeisen ja helposti saavutettavan sijaintinsa ansiosta. Suomen Messut Osuuskunta järjestää tapahtuman ProAgria Tapahtumat Oy:n toimeksiantona yhteistyössä Tampereen Messut -konsernin kanssa.

– Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyösopimukseen ProAgria Tapahtumat Oy:n kanssa, sillä tapahtuma ei hyödytä pelkästään meitä, vaan se tuo myös merkittäviä tulo- ja työllisyysvaikutuksia koko Tampereelle ja Pirkanmaalle. Tällä kumppanuussopimuksella pyrimme pitkäaikaiseen yhteistyöhön ProAgria Tapahtumat Oy:n kanssa maatalouskonenäyttelyiden järjestämiseksi Tampereella parittomina vuosina, Tampereen Messut -konsernin toimitusjohtaja Hannu Vähätalo sanoo.

ProAgria Tapahtumat Oy ja Suomen Messut Osuuskunta toteuttivat keväällä KoneAgria-tapahtuman kävijöille ja näytteilleasettajille laajan tutkimuksen selvittääkseen heidän toiveitaan tapahtuman sisällöistä ja sijainnista. Tampere voitti kilpailussa muun muassa saavutettavuutensa ansiosta. Myös aiempi kokemus konenäyttelyistä Tampereella, Tampereen Messut -konsernin tarjoamat kattavat palvelut ja konenäyttelyihin soveltuvat esteettömät tilat painoivat lopulta vaakakupissa valintaa tehtäessä.

– Tampere valikoitui järjestämispaikaksi keskeisen sijaintinsa perusteella. Messut tahdotaan järjestää keskellä vilja- ja karjasuomea. Riittävät tilat, erinomaiset yhteydet ja runsas hotellitarjonta mahdollistavat onnistuneen messukokemuksen kävijöille ja näytteilleasettajille. Uskomme maatalousyrittäjien pitävän järjestelyä onnistuneena laadukkaiden kotimaisten ammattinäyttelyiden ansiosta, kuvaa valintaa ProAgria Tapahtumat Oy:n hallituksen puheenjohtaja Henri Honkala.

KoneAgria on joka toinen vuosi järjestettävä maatalouden ja maaseudun ammattilaisten, maatalouskoneiden, tarvikkeiden ja palvelujen erikoisnäyttely. Tapahtuma on tunnettu, arvostettu ja vahva konenäyttely, joka kerää yhteen alan ammattilaiset ja tarjoaa runsaasti alaan liittyvää ammattitietoa erilaisina ohjelmina. 1980-luvulta saakka järjestetty tapahtuma pidetään syksyllä 2021 jo 16. kertaa. Edellisen kerran KoneAgria järjestettiin vuonna 2019 Jyväskylässä ja siellä vieraili yli 12 000 messukävijää.

LISÄTIEDOT:

www.koneagria.fi #koneagria2021

Tampereen Messut -konserni / Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy

Hannu Vähätalo, toimitusjohtaja, p. 0500 620 806, hannu.vahatalo(a)tampereenmessut.fi

ProAgria Tapahtumat Oy, Henri Honkala, hallituksen puheenjohtaja, p. 040 8277 100, henri.honkala(at)proagria.fi

Suomen Messut Osuuskunta, Leo Potkonen, konseptikehittäjä, p. 045 665 8577, leo.potkonen(at)messkukeskus.com

Europaforumet som räcker i två dagar börjar på torsdagen 27.8. och alla är välkomna med för att diskutera och ställa frågor i livesändningen på adressen www.europeforum.fi. Man kan delta med att kommentera och ställa frågor via mobilappen, på evenemangwebbplatsen och på Twitter. Diskussionerna sparas och alla kan se dem senare till exempel på YouTube.

Från livewebbplatsen kommer man också till Europatorget, där forumets arrangörer presenterar sin verksamhet.

 Europaforumet är ett nationellt diskussionsforum som arrangeras i samarbete mellan medborgarorganisationer och offentliga makten där vem som helst kan delta i samtalen med politiker, beslutsfattare och sakkunniga.

Finland har varit 25 år i EU - Europadiskussionen är nu viktigare än någonsin

I centret för evenemanget i år är Finlands 25-åriga EU-medlemskap, Green Deal och utrikespolitiken samt organisationerna och ungdomen. I evenemanget som öppnar den finska politiska säsongen deltar experter, beslutsfattare och publiken under två dagar i högklassiga diskussioner där bland annat kommissarien Jutta Urpilainen och finansministern Matti Vanhanen är som talare.

Under två dagar behandlas i ungdomsorganisationernas program bland annat EU:s globala roll samt EU:s relationer med Kina och Afrika. Även kommissarien Jutta Urpilainen deltar i ungdomarnas EU-toppmöte och i att granska dess resultat.

På Europaforumets ekonomi- och vetenskapsdag på torsdagen 27.8. fördjupar vi oss i effekterna av Green Deal samt i Östersjöns tillstånd och regionens utmaningar. Dessutom talas det om Åbo hälsokluster som en draghäst för europeiska forskningen, om säkra datanät i kärnan av en hållbar digital tillväxt samt om fast fashion och EU:s roll i att främja företagsansvaret.

I ett av Utrikespolitiska institutets programledare Juha Jokela modererat samtal reflekteras de året 1995 i Europeiska unionen anslutna Finlands, Sveriges och Österrikes relation till Europeiska unionen i framtiden.

På fredagen den 28.8. möts politik och vetenskap då på programmen behandlas framför allt Finlands 25-åriga väg i EU och därtill vänds blicken mot framtiden: hurdan Europa vill Finland ha? Vart är EU och Finland på väg? I kommissionärdiskussionen diskuterar kommissionären Jutta Urpilainen samt före detta kommissionärer Jyrki Katainen och Erkki Liikanen. Arbetsmarknadsorganisationerna diskuterar på fredagen om Finlands nästa 25 åren i EU.

På seminariet ”Stabilitet och välstånd - Europapolitiken som en del av Finlands utrikes- och säkerhetspolitik” diskuterar bland annat finansministern Matti Vanhanen, kommissionären Jutta Urpilainen, MEP Alviina Alametsä, Eurooppanuoret ordförande Iiris Asunmaa, Chef för EU:s militärstab Esa Pulkkinen, chef Mika Aaltola, direktören för generaldirektoratet för försvarsindustri och rymdfrågor i Europeiska kommissionen Timo Pesonen samt riksdagsledamöterna Ilkka Kanerva, Mika Niikko och Erkki Tuomioja. Seminariet öppnas av minister Pertti Salolainen. Som programvärd är Yles EU-korrespondent Susanna Turunen.

>> Rikta dig mot Europas framtid och kom med till Europaforumet 27–28.8.2020 på adressen www.europeforum.fi/sv!

Om deltagandet av mediernas representanter på Europaforumet

Medierna är välkomna att delta i evenemanget under Europaforumets tidpunkt 27-28.8. antingen på plats i Åbo eller på distans via livesändningen på adressen www.europeforum.fi. Representanter av medierna ombedes att anmäla sig i förväg om de vill delta på forumet på plats: irene.pendolin@turku.fi.  

I det begränsade deltagandet på plats iakttas myndigheternas anvisningar gällande stora tillfällen noggrant med att garantera skyddsavstånden samt med att erbjuda deltagarna munskydd och de produkter som behövs för att ta hand om hygienen.  Anvisningarna preciseras vid behov enligt den uppdaterade situationen.

En kostnadsfri och obegränsad tillgång till diskussionerna för alla finns på adressen www.europeforum.fi. 

Tilläggsuppgifter

• Anders Blom, ordförande, Europaforum Åbo rf, tfn. 0400 523 049
  Anders Blom, ordförande, Europaforum Åbo rf, tfn. 0400 630 592 / aappo.pukarinen@europeforum.fi
• Mediakontakter: kommunikationsplanerare Irene Pendolin, Åbo stad, irene.pendolin@turku.fi, tfn 040 848 6242
• Evenemangets webbplats och livesändning: www.europeforum.fi
• Europaforumets pressmeddelanden, logon och bilder: www.europeforum.fi/eft/media
• #eurooppafoorumi #europeforum #turku
• Rikta dig mot Europas framtid – Europaforumet 2020 video
• Europaforumet på Facebook
• Montagevideo av årets 2019 Europaforum

Det här är Europaforum Åbo:

• Europaforum Åbo är en årlig öppning av den politiska säsongen där Finlands roll i Europa och i Europeiska unionen reflekteras.   Evenemanget arrangerades för första gången år 2018. 
• Året 2020 ordnas evenemanget för stora allmänheten via nätet på adressen www.europeforum.fi.
• Europaforumet bjuder på aktuell EU-kunskap och främjar en öppen på forskningsbaserad information grundad bred diskussion mellan medborgarna och beslutsfattarna. 
• Årets 2020 två dagars forum har över 30 programarrangörer: Statsrådet, Utrikesministeriet, Finska ambassaden i Europeiska komissionen, Eurooppanuoret, Turun Eurooppanuoret, Finland i Europa, Europaparlamentets Informationskontor i Finland, Åbo universitet, Åbo Akademi, Europeiska ungdomsparlamentet, Europeiska migrationsnätverket, Allianssi ry, Nordiska tillväxtzonen, AKAVA, EK, SAK, STTK, MTK, Baltic Area Legal Studies BALEX / Centrum Balticum, Europe Direct V-S, Interact Office Turku, DNA Abp, Stor-Britanniens ambassad i Finland, Austrian Embassy, Försvarsministeriet, Regionkommittén, Suomen Geopoliittinen seura, Paasikivi-samfundet, Utrikespolitiska institutet, Arktiska Föreningen i Finland r.y., Finlands krigsvetenskapliga samfund, DNA Abp, Centret för riksdagsforskning, Turun Eurooppanuoret, MEP Heidi Hautalas kontor.

Miten arvostusta rakennetaan ja tuhotaan somessa ja muilla digitaalisilla kanavilla? Koronapandemia on pistänyt ihmisten ja organisaatioiden arjen uusiksi. Pandemia on kärjistänyt yhteiskunnallista keskustelua ja voimistanut jakoa ”meihin” ja ”heihin”. Keskustelua käydään kuplissa, jotka näyttävät etääntyvät toisistaan. 

”Kirjamme tekee näkyväksi polarisoitumiseen johtavia kehityskulkuja, sillä viime kädessä kyse on siitä, että ihmiset pitävät eri asioita arvokkaina tai arvottomina”, korostavat uutuuskirjan Arvostustalous toimittajat Harri Jalonen, Nina Helander ja Leena Mäkelä. 

Arvostusta ei voi myydä eikä ostaa – se pitää ansaita. Arvostus on yleisesti haluttua, mutta sen tarjonta on niukkaa, minkä vuoksi arvostuksen tarpeen tyydyttäminen vaatii ponnistelua ja siitä on kilpailtava. Kirjassa avataan arvostustalouden dynamiikkaa erityisesti digitalisoituvassa toimintaympäristössä. 

”Digitalisaatio etenee hurjaa vauhtia, mutta välillä tuntuu siltä, että kehityksen tiimellyksessä ei ole ehditty pohtimaan sitä, onko kaikki se, mihin teknologia kykenee järkevää, suotavaa tai liiketoiminnallisesti kannattavaa, saati arvostusta tuovaa”, toteavat toimittajat.

Kirjan teoreettisessa osassa pureudutaan erilaisiin arvonlajeihin ja arvostamisen muotoihin. Empiirisemmin painottuneessa osassa kerrotaan, miten arvostustalouden periaatteita voidaan hyödyntää tosielämässä ja millaisten käytäntöjen avulla liiketoimintaa voidaan tehdä arvokkaaksi. Kirjan päättävässä yhteenvedossa pohditaan arvostustalouden tulevaisuutta. 

Teos on ensimmäinen suomenkielinen ja monitieteelliseen tutkimukseen perustuva kirja arvostuksen rakentamisesta ja rakentumisesta digiyhteiskunnassa. Kirja auttaa lähestymään arjen vuorovaikutustilanteita ja ymmärtämään niitä kehystäviä ja usein vaikeasti hahmotettavia erilaisia arvokkaaksi kelpuuttamisen tapoja sekä niihin liittyviä ristiriitoja.

Harri Jalonen, Nina Helander & Leena Mäkelä (toim.): Arvostustalous – Kuinka arvostus rakennetaan ja rakentuu digiyhteiskunnassa.
433 s., Vastapaino 2020

Toimittajien yhteystiedot:
Harri Jalonen: harri.jalonen@uwasa.fi
Nina Helander: nina.helander@tuni.fi
Leena Mäkelä: leena.makela@tuni.fi

Arvostelukappaleet:
Vastapaino: mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 3906

Floridan Suomen kunniakonsuli Peter J. Mäkilä kutsuu teidät Amerikkalainen unelma -kirjan julkistamistilaisuuteen.

Tilaisuus järjestetään Siirtolaisuusinstituutissa torstaina 17.9 klo 14.00 (Hämeenkatu 13 Turku 3.krs). Kutsu ja ilmoittautuminen liitteessä.

Yrittäjä, kunniakonsuli Peter J. Mäkilän uskomaton ja pitkä tie amerikkalaiseen unelmaan. Siitä, miten hän nuorena miehenä lähti Atlantin ylitse Amerikkaan vain muutama dollari taskussaan. Miten hän selvisi lukuisista vastoinkäymisistä.

Osansa kirjassa saavat myös monet presidentit, poliitikot, julkkikset sekä tavalliset suomalaiset, joita on pelastettu vankiloista ja milloin mistäkin pulasta.

Peter kertoo uskomattomia tarinoita suomalaisista Amerikassa. Kuinka monet heistä joutuivat palaamaan maitojunalla takaisin bisnesten ja muiden suunnitelmien mentyä pieleen - jotkut jopa plastiikkapussissa lentokoneen ruumassa.

Peterin elämä on loistava esimerkki siitä, että amerikkalainen unelma on mahdollista kenelle tahansa. Hän lähti pennittömänä siirtolaisena Suomesta Amerikkaan, vieraaseen maahan, ja kovalla työllä raivasi tiensä yritysjohtajaksi. Aluksi hän jopa keräsi pulloja saadakseen perheelleen elannon. Matkaa amerikkalaiseen unelmaan ei pysäyttäneet sydänkohtaukset, syövät, kuolema, lukuisat hirmumyrskyt eivätkä muutkaan vastoinkäymiset. Monet kirjailijat ovat kysyneet mahdollisuutta kirjoittaa Peterin elämästä kirjan ja nyt vihdoin se on tulossa kirjailija Mike Waven kirjoittamana.

Tällainen tarina on aina kiehtonut suomalaisia.

Haastattelupyynnöt:

Peter Makila
p. 044 030 8809
petermakila@bellsouth.net 

Mike Wave
040 4167550
myynti@icebreakermedia.fi

Tiedotteessa keskitytään koronaepidemian vaikutuksiin työllisyyteen kesäkuussa 2020 ja  muutoksiin helmi-heinäkuun2020 qikqnq 12 suurimmassa kaupungissa ja koko maassa.

Työttömyysaste laski koko maassa ja kaikissa suurissa kaupungeissa lomautettujen määrän vähetessä heinäkuun aikana. Eniten työttömyysaste laski kuukauden aikana Kouvolassa (-2,9 prosenttiyksikköä), Lahdessa laskua oli     -1,6 prosenttiyksikköä.

Työttömien määrä väheni Lahdessa heinäkuun 2020 aikana -882 henkilöllä, lomautettujen määrä -1 028 henkilöllä ja nuorisotyöttömien määrä -127 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi heinäkuun aikana 89 henkilöllä.

Lahden työttömyysaste oli vuoden 2020 heinäkuun lopussa 19,1 %, 5,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin helmikuussa 2020, mutta 1,6 prosenttiyksikköä alempi kuin kesäkuussa 2020. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukainen koko maan työttömyysaste oli heinäkuussa 14,7 %.

Työttömiä työhakijoita oli Lahdessa heinäkuussa 10 731, 2 787 henkilöä enemmän  kuin vuosi sitten. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 1 663 henkilöä, 380 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleita oli 2 6234, 377 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Uusia avoimia työpaikkoja oli Lahdessa heinäkuun lopussa 934, 80 työpaikkaa vähemmän kuin vuosi sitten.

SUURIMPIEN KAUPUNKIEN työttömyysaste oli vuoden 2020 HEINÄkuun lopussa korkein Joensuussa (20,0 %), Lahdessa (19,1 %) ja Tampereella (18,8 %), matalin Kuopiossa, 14,1 %, ja koko maassa 14,7 %.

Vuoden 2020 helmikuun lopusta työttömyysaste noussut eniten Vantaalla (+8,2 pros. yksikköä), Helsingissä (+7,6 pros. yksikköä) ja Tampereella (+7,5 pros. yksikköä) vähiten Kouvolassa ,+2,9 pros. yksikköä. Lahdessa kasvua oli +5,4 pros. yksikköä ja koko maassa +5,3 pros. yksikköä maalis-kesäkuun aikana.

Heinäkuun 2020 aikana työttömyysaste on laskenut eniten Kouvolassa (-2,9 pros. yksikköä), Jyväskylässä (-1,9 pros. yksikköä) ja Lahdessa (-1,6 pros. yksikköä), koko maassa laskua oli 1,1 prosenttiyksikköä. Vähiten laskua oli Porissa (-0,5 pros. yksikköä) ja Tampereella (-0,7 pros. yksikköä). 

Työttömien määrä väheni heinäkuun 2020 aikana eniten Helsingissä, 4 363 henkilöllä, myös Vantaalla ja Espoossa laskua oli yli 1 400 henkilöä, Lahdessa 882 henkilöä. Koko maassa työttömien määrä väheni 24 908 henkilöllä heinäkuun 2020 aikana. 

Lomautettujen määrä väheni heinäkuun 2020 aikana eniten Helsingissä, -5 666 henkilöllä, myös Epoossa ja Vantaalla laskua oli noin 2 000 henkilöä. Lahdessa laskua oli 1 028 henkilöä.  Koko maassa lomautettujen määrä väheni 34 974 henkilöllä heinäkuun 2020 aikana.

Alle 25 vuotiaiden työttömien määrä väheni heinäkuun 2020 aikana eniten Helsingissä, -712 henkilöllä, ja Oulussa,       -285 henkilöllä. Lahdessa laskua oli -127 henkilöä.  Koko maassa alle 25 vuotiaiden työttömien määrä väheni  4 826 henkilöllä heinäkuun 2020 aikana.

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi heinäkuun 2020 aikana eniten Helsingissä, 414 henkilöllä, ja Tampereella 215 henkilöä, Lahdessa kasvua oli 89 henkilöä.  Koko maassa pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi  2 543 henkilöllä heinäkuun 2020 aikana.

Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli oli HEINÄkuun lopussa 2020 koko maassa 20,7 %. Matalin nuorisotyöttömyysaste oli Turussa ja Espoossa (noin 18 %), korkein Lahdessa (27,3 %) ja Jyväskylässä (26,6 %).

Nuorisotyöttömyysaste laski heinäkuun 2020 aikana koko maassa -1,8 prosenttiyksikköä, eniten vähennystä suurista kaupungeista oli Kouvolassa (-3,4 prosenttiyksikköä), Lahdessa -2,0 prosenttiyksikköä.

Ulkomaalaisten työttömyysaste oli HEINÄkuun lopussa 2020 koko maassa 32,8 %. Suurista kaupungeista matalin ulkomaisten työttömyysaste oli Espoossa (29,3 %), korkein Joensuussa (51,0 %), Lahdessa (46,5 %) ja Jyväskylässä (46,0 %)

Ulkomaalaisten työttömyysaste on kasvanut heinäkuun 2020 aikana koko maassa 0,1 prosenttiyksikköä. Eniten kasvua suurista kaupungeista oli Oulussa (+3,9 prosenttiyksikköä) ja Joensuussa (+3,4 prosenttiyksikköä), Lahdessa kasvua oli +1,2 prosenttiyksikköä.

Lahden työllisyysaste on noussut vuodesta 2015 lähtien ja oli ennakkotietojen mukaan 69 % helmikuun 2020 lopussa. Työttömien määrän raju kasvu kuitenkin laski työllisyysasteen 62,5 prosenttiin toukokuun lopussa. Heinäkuun lopussa  2020 Lahden työllisyysaste oli ennakkotietojen mukaan 64,8 %.

Vuoden 2020 heinäkuun lopussa Lahdessa oli työttömänä (sis. lomautetut) 10 731 henkilöä, 2 787 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten ja      2 077 henkilöä enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Vuoden 2012 heinäkuuhun verrattuna työttömiä oli 2 468 henkilöä (23 %) enemmän.

Vuoden 2020 heinäkuussa Lahdessa oli 1 663 nuorisotyötöntä, 380 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten ja 307 henkilöä enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Vuoden 2012 heinäkuuhun verrattuna alle 25- vuotiaita työttömiä oli 375 henkilöä (29 %) enemmän.

Pitkäaikaistyöttömiä oli Lahdessa vuoden 2020 heinäkuun lopussa 2 623, 377 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten ja 287 henkilöä vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Vuoden 2012 heinäkuuhun verrattuna pitkäaikaistyöttömiä oli 340 henkilöä (19 %) enemmän.

Pauli Mero

Tutkija

Lahden kaupunki

Konsernipalvelut, kehityspalvelut

p.050 398 5435

Kirkkokatu 27

Lahti

Myös lukuvuoden avajaiset järjestetään tänä vuonna uudella tavalla.

Lapin ammattikorkeakoulun lukuvuosi käynnistyy sekä uusien että jatkavien opiskelijoiden osalta erityisjärjestelyin. Järjestelyillä vältetään isojen opiskelijajoukkojen kohtaamiset.

Osa uusistakin opiskelijoista aloittaa opinnot etänä

Uusille opiskelijoille pakollisen verkko-orientaatiopaketin jälkeen aloitetaan varsinaiset tutkintokohtaiset opinnot joko verkossa tai paikan päällä kampuksilla. Kasvokkaisiin tapaamisiin ovat ensimmäisinä ennättäneet metsätalousinsinööri- ja agrologiopiskelijat Rovaniemellä.

Verkossa lukuvuosi alkaa muun muassa liiketalouden, tietojenkäsittelyn ja liikunnan uusilla opiskelijoilla, Kemin insinööriopiskelijoilla sekä kaikilla YAMK-koulutusten uusilla opiskelijoilla.

Kuvataiteen opiskelijat kokoontuvat opintojen aloitukseen Tornioon 31.8. Syyskuun ensimmäisinä päivänä opintonsa aloittavat muun muassa osa insinööriryhmistä Rovaniemellä, hoitotyön opiskelijaryhmät Kemissä ja Rovaniemellä, sosionomiopiskelijat Kemissä ja matkailun restonomiopiskelijat Rovaniemellä.

Uusien opiskelijoiden lukuvuoden ensimmäiset tapaamiset on kerrottu kootusti ammattikorkeakoulun verkkosivulla.

Osa jatkavistakin opiskelijoista on jo käynyt kampusrakennuksissa käynnistämässä syksyn opintorupeaman. Jatkavat opiskelijat aloittavat uuden lukuvuoden lukujärjestyksensä mukaan.

Kemi-Tornioon saapuneet vaihto-opiskelijat pääsivät kokoontumaan Kosmos-talolla ensimmäistä kertaa 25. elokuuta kahden viikon karanteenin jälkeen.

Lukuvuoden avajaiset 1. - 4. syyskuuta

Tänä vuonna Lapin ammattikorkeakoulu viettää lukuvuoden avajaisia yhden tapahtumapäivän sijaan neljän päivän ajan.

Päävastuun avajaisten järjestelyistä kantaa opiskelijakunta ROTKO, ja viikon tärkeimpänä tavoitteena on tehdä ammattikorkeakoulun ja opiskelijajärjestöjen toimintaa ja toimijoita tutuksi uusille opiskelijoille.

Tutustumista varten järjestetään teemallisia ständipäiviä kampusrakennusten auloissa. Discordissa voi osallistua muun muassa kokkiliveen, viininmaistajaisiin ja livepeleihin.

Avajaisviikko huipentuu perjantaina 4.9. avajaisiin. Tilaisuus alkaa verkossa klo 12. Tämän jälkeen opiskelijat voivat osallistua vielä rastikierrokselle kampusten lähimaastossa. Perjantain juhlallisuudet päättyvät klo 19 alkaen haastekisaan ja iltaohjelmaan Discordissa.

Avajaisten ohjelmaa päivitetään verkkosivulle https://lapinrotko.fi/avajaiset/

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja kevytautoja koskevien lakien kumoamisesta.  Teknisen Kaupan Liitto on kevytautolain kumoamisen kannalla.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja kevytautoja koskevien lakien kumoamisesta. Suomen alkuperäisen ehdotuksen mukaan kevytautot olisivat 60 kilometrin tuntinopeuteen rajoitettuja enintään 1 500 kilogrammaa painavia autoja, joita saisivat ajaa 15-vuotiaat mopoautokortilla. Esitys olisi luokitellut kevytautot traktoreiden ajoneuvoluokkaan.

Hallituksen uudesta esityksestä käy selväksi, että komissio ei anna suostumustaan ajokorttidirektiivin soveltamisalan poikkeuksesta. Koska kevytautoja koskevaa lainsäädäntöä ei ole mahdollista muuttaa siten, että se täyttäisi Euroopan Unionin lainsäädännön vaatimukset, kevytautoja koskevat lakimuutokset tulee kumota.

Lisäksi hallitus toteaa vaikutusarviossaan, että ko. lakien voimaantulon kumoaminen ei vaikuttaisi nykytilaan liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden, liikenteen päästöjen tai nuorten liikkumisen kannalta. Teknisen Kaupan Liiton moottoripyöräjaosto pitää ehdotusta kannatettavana ja odotettuna. 

– Teknisen Kaupan Liiton moottoripyöräjaosto kannattaa hallituksen kevytautolait kumoavaa esitystä, koska lakiehdotukset olivat jo alun perin EU:n ajokorttilainsäädännön vastaiset. Liiton moottoripyöräjaosto on kevytautolakien valmistelun yhteydessä tuonut moneen otteeseen esille huolia lain oikeellisuudesta, vaikutuksista liikenneturvallisuuteen sekä markkinoiden vääristymiseen liittyen, kertoo moottoripyöräjaostoin puheenjohtaja Mikko Summa.  

Liikenneturvallisuusriskien kasvu eritoten jalankulku- ja pyöräliikenteelle kaupunkialueilla sekä koulujen läheisyydessä olisi ollut merkittävä. Teknisen Kaupan Liiton johtava asiantuntija Hannu Kyyhkynen pitääkin hallituksen esitystä odotettuna EU:n virkakoneiston ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa käytyjen pitkällisten keskustelujen jälkeen.

– Nuorison liikkumismahdollisuuksien helpottamiseksi ja liikenneturvallisuuden kehittämiseksi voidaan löytää muitakin ratkaisuja. Näistä esimerkkejä voisivat olla motorisoidun kaksipyöräliikenteen tasapuolisempi huomiointi niin kaupunkiliikenteessä kuin taajamien ulkopuolellakin sekä sähköajoneuvoille kohdennetut verohelpotukset, summaa Kyyhkynen 

Liikenne- ja viestintäministeriö odottaa lausuntoja kevytautolain kumoamiseen liittyen 31.8.2020 mennessä.

Lisätietoja:

Hannu Kyyhkynen
Johtava asiantuntija
Teknisen Kaupan Liitto
hannu.kyyhkynen(at)tekninen.fi
p. 050 599 4942

Mikko Summa
Moottoripyöräjaoston puheenjohtaja
mikko.summa(at)harley-davidson.com
p. 040 1421 993

Lähde: Kevytautolakien kumoaminen lausuntokierrokselle, Tiedote, Liikenne- ja viestintäministeriö 25.8.2020. https://valtioneuvosto.fi/-/kevytautolakien-kumoaminen-lausuntokierrokselle

Syyskuun 25. päivänä vietetään toista kertaa Valmentajan päivää. Päivän teemana on jälleen #kiittikoutsi, #ThanksCoach, ja se järjestetään liitettynä Euroopan urheiluviikon #beactive-toimenpiteisiin.

Valmentajan päivän ideana on tuoda urheiluvalmentajien arvokasta toimintaa esiin jakamalla kiitoksia sosiaalisessa mediassa ja järjestämällä pieniä yllätyksiä omille valmentajille.

Suomessa on arviolta 80 000 urheiluvalmentajaa ja Euroopassa noin yhdeksän miljoonaa. Valmentajilla on valtava vaikutus elämäämme ja yhteiskuntaamme. Valtaosa valmentajista toimii vieläpä ilman korvausta vapaaehtoispohjalta. Valmentajia voi toki kiittää vaikka jokaisena päivänä, mutta erityisen hyvä päivä kiitoksille on Valmentajan päivä 25.9.

Valmentajan päivän aloite lähti liikkeelle viime vuonna Suomesta, kun Suomi oli EU-puheenjohtajamaana vetovastuussa Euroopan urheiluviikosta. Aloitteen takana ovat Suomen Valmentajat, Suomen Ammattivalmentajat SAVAL, Suomen Olympiakomitea ja Valmentajuuden maailmanjärjestö ICCE (International Council for Coaching Excellence). Suomessa asiaa eteenpäin vie myös Euroopan urheiluviikon kontaktipiste opetushallitus.

Valmentajan päivän lanseeraus Suomessa onnistui erittäin hyvin vuonna 2019. Kiitoksia jaettiin niin yksityishenkilöiden, ryhmien ja joukkueiden kuin urheilussa toimivien tahojenkin sosiaalisen median kanavissa. Tänä vuonna halutaan haastaa vieläkin enemmän henkilöitä ja tahoja mukaan ‒ nyt on kuukausi aikaa suunnitella viestejä ja yllätyksiä valmentajille.

Viime vuonna kampanja virisi käyntiin Suomen lisäksi myös joissakin muissa EU-maissa ja tänä vuonna sitä viedään maailmalle vielä viime vuotta painokkaammin.

- Muiden Euroopan maiden valmentajajärjestöt ovat ottaneet aloitteen hyvin vastaan. Myös Euroopan Komissio on viestinyt toimenpiteestä ja haastanut muita EU-maita mukaan. On mielenkiintoista nähdä, miten #ThanksCoach-häshtäg näkyy maailmanlaajuisesti sosiaalisessa mediassa Valmentajan päivänä. Euroopan urheiluviikkoon yhdistetyn Valmentajan päivän lisäksi Kanadassa vietetään samaan aikaan jo perinteeksi muodostunutta Valmentajan viikkoa, jossa on sama tunniste, pohtii Suomen Valmentajien toiminnanjohtaja Sari Tuunainen

- Erinomaista, että Valmentajan päivä on osa Euroopan urheiluviikon toimenpiteitä. Komission tavoite viikolle on liikunnan lisääminen, mutta myös liikunnan ja urheilun merkityksen edistäminen. Valmentajan päivä vastaa tähän haasteeseen loistavasti tuoden näkyväksi valmentajien merkityksen, kommentoi Terhi Liintola, vastaava asiantuntija Opetushallituksesta.

Media ja eri tahot voivat käyttää alta löytyviä aineistoja Valmentajan päivän ennakkoviestinnässä. Nämä aineistot on tehty vuonna 2019. Uusia aineistoja julkaistaan tulevan kuukauden aikana.

#kiittikoutsi / Seitsenottelija Tiia Hautala: https://www.youtube.com/watch?v=aR9aVccHY24

#kiittikoutsi / Nyrkkeilijä Amin Asikainen: https://www.youtube.com/watch?v=rtMrBAq663Y

#kiittikoutsi / voimistelijatytöt, Olarin Voimistelijat: https://www.youtube.com/watch?v=KrEjDYyQ4ss

When have you thanked your coach? (englanninkielinen, pitkä versio): https://www.youtube.com/watch?v=6tZ_Fme5iYU

When have you thanked your coach? (englanninkielinen, lyhyt versio): https://www.youtube.com/watch?v=dQMiCW3ai5s

Lisätietoja:

www.suomenvalmentajat.fi

Sari Tuunainen, toiminnanjohtaja, Suomen Valmentajat 050 3282036

Saimaan tukipalvelut tarjoaa päiväkotilapsille, koululaisille ja lukio-opiskelijoille kaikkiaan 60 000 särkikalapuikkoa, joissa on noin 1500 kiloa kalaa. 

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun (TSYK) lukio haastoi kaikki Suomen koulut mukaan syömään Itämeren lähikalaa Itämeripäivänä 27.8.2020. Kotimaisen kalan avulla voidaan poistaa vesistöistä fosforia, mikä vähentää Itämeren rehevöitymistä. Syömällä lähikalaa tuetaan myös paikallisia kalastajia. 

– Haaste on otettu täällä Etelä-Karjalassa vastaan ja sen myötä Imatran ja Lappeenrannan lukioissa sekä peruskouluissa toteutetaan Itämeripäivää muun muassa syömällä Järvikalapuikkoa ja pyöryköitäasiaan kuuluvine lisukkeineen. On mieluisaa olla mukana haasteessa, joka tukee ympäristömyönteistä toimintaa ja lisää suomalaista työtä. Kala on sitä paitsi maukasta ja terveellistä ravintoa, kertoo ruokatarjoilusta vastaavan Saimaan tukipalvelut Oy:n ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä. 

Saimaan tukipalveluissa on etsitty parasta järvikalavaihtoehtoa. 

– Päädyimme järvikalapuikkoon, joka oli testeissämme erinomaisen hyvä. Kalapitoisuus on korkea ja panerointi on gluteeniton. Olemme laskeneet, että tarjoamme Itämeripäivänä kalapuikkoa 15 000 ruokailijalle, Särmälä ynnäilee. 

Tempauksen ei ole tarkoitus olla kertaluontoinen. Särmälän mukaan sillä haetaan pysyvämpää muutosta.

 – Tämä on meille aika iso ponnistus, mutta mitäpä sitä ei tehtäisi hyvän asian puolesta. Ilmastoasian lisäksi tällä on se hyvä puoli, että löysimme todella hyvänmakuisen kalatuotteen, josta uskomme myös nuorten pitävän. 

Järvikalapuikon sekä pyörykän valmistuksessa käytetty särki on kotimaista, hoitokalastusmenetelmällä pyydettyä kalaa. 

Lisätietoja:
Taina Behm
Saimaan tukipalvelujen ruokapalvelupäällikkö
taina.behm@saimaantukipalvelut.fi, puh.040 837 6094

Espoon seurakuntien omistama Rinnekappelin kiinteistö on päätetty purkaa. Seurakuntien toiminta ja Rinnekodin oman papin työ asukkaiden parissa tapahtuu pääosin muissa tiloissa ja se jatkuu ennallaan. Messut ja muut kappelissa olleet kokoontumiset järjestetään jatkossa Rinnekodin muissa tiloissa.

Rinnekappeli sijaitsee kehitysvammaisille palveluja tarjoavan Rinnekodin alueella Espoon Lakistossa. Esko Hyvärisen suunnittelema pieni kappeli valmistui vuonna 1972. Tontista solmittiin 50 vuoden vuokrasopimus, joka päättyy tämän vuoden lopussa. Rinnekodin toiminnan painopiste on vuosien aikana muuttunut niin, että alueella on aiempaan verrattuna merkittävästi vähemmän asukkaita. Näin kappelin käyttö nykymuodossaan on hyvin vähäistä. Lisäksi rakennus vaatisi lähitulevaisuudessa mittavaa peruskorjausta. Tästä syystä rakennuksesta ollaan luopumassa.

Rinnekappeli on ollut merkittävä paikka Rinnekodin asukkaille sen eri vaiheissa. Rinnekappelissa ja sen pihamaalla vietetään sunnuntaina 20. syyskuuta kiitosmessua ja juodaan juhlakahvit. Messua on mahdollisuus seurata myös verkon kautta.

Lisätietoja

Rinnekappelin kiinteistö

• Petteri Leinonen, kiinteistöjohtaja, Espoon seurakuntayhtymä
  050 340 5230, petteri.leinonen@evl.fi

Seurakuntien toiminta Rinnekodissa

• Markku Elo, johtava sairaalapastori, Espoon seurakuntayhtymä
  050 336 1484, markku.elo@evl.fi
• Kirsi Muurimäki, vs. kappalainen, Espoon tuomiokirkkoseurakunta
  050 438 0164, kirsi.muurimaki@evl.fi

Oikeustieteiden kandidaatti Sari Anetjärvi on valittu Espoon seurakuntayhtymän hallintopäällikön virkaan.

Hallintopäällikkö johtaa Espoon seurakuntayhtymän viraston palvelukeskusta ja toimii aluekeskusrekisterin johtajana. Hallintopäällikön tehtäviin kuuluu hoitaa seurakuntayhtymän lainopillisia asioita, huolehtia henkilöstöjohtokunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten täytäntöönpanosta. Hän toimii myös seurakuntayhtymän työsuojelupäällikkönä ja palkka-asiamiehenä sekä toteuttaa ja kehittää seurakuntayhtymän palvelustrategiaa. Seurakuntayhtymän palvelukeskuksen viisi toimintayksikköä vastaavat seurakuntayhtymän yleis- ja henkilöstöhallinnon lisäksi keskitetysti mm. Espoon seurakuntien jäsentietojen ylläpidosta, toimitusvarauksista sekä hautauksiin ja hautojenhoitoon liittyvistä asioista.

Anetjärvi toimii tällä hetkellä Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin lakimiesasessorina. Aiemmin hän on toiminut useita vuosia Espoon seurakuntayhtymän hallintopäällikkönä. Anetjärvi on niin työnsä kuin luottamustehtäviensä kautta laajasti perehtynyt kirkon ja seurakuntien työhön ja hallintoon.

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti virantäytöstä kokouksessaan 24.8.2020. Hallintopäällikön virka oli avoinna kesäkuussa edellisen viranhaltijan siirryttyä toisen työnantajan palvelukseen.

Lisätietoja

Risto Hämäläinen, hallintojohtaja, Espoon seurakuntayhtymä
050 350 9595, risto.hamalainen@evl.fi

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) lukuvuoden avajaiset 2020–2021 järjestetään verkossa keskiviikkona 2.9. poikkeusoloista johtuen. Verkkolähetys alkaa kello 13.00 YouTubessa. 

Avajaisohjelmassa pääsee kurkkaamaan uusiin tiloihimme Linnanmaan kampuksella sekä kuulemaan Kontinkankaan kampuksemme kuulumiset. Lähetyksessämme selviää myös, ketkä ovat vuoden oamkilainen, opettaja ja opiskelija ja mitkä ovat vuoden opinnäytetyöt ja julkaisu.

Tänä syksynä Oamkissa aloittaa yli 1 900 uutta tutkinto-opiskelijaa. Uusista opiskelijoista reilut 1 600 aloittaa AMK-tutkinnon opiskelun ja reilut 300 aloittaa opiskelemaan ylempää AMK-tutkintoa. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi opiskelun aloittaa myös ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutusten ja avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Yhteensä Oamkissa on noin 9 000 opiskelijaa.

Ammattikorkeakoulut kantoivat yhteiskuntavastuuta lisäämällä opiskelijamääriä huomattavasti. Amkeissa aloitti tänä vuonna yli 5 600 uutta opiskelijaa enemmän kuin viime vuonna. Aloituspaikkojen lisäämisellä haluttiin purkaa korkeakoulujen hakijasumaa, ehkäistä nuorisotyöttömyyttä sekä vastata tulevaisuuden työvoimatarpeisiin.   

Oamkin alkavasta lukuvuodesta tekee erityisen se, että Linnanmaalle on remontoitu Oamkille uudet tilat, jonne on muuttanut kaikki muut paitsi sosiaali- ja terveysalan koulutus.

– Lukuvuoden aloitus on aina juhlan paikka, vaikka koronan vuoksi olemme siirtyneet pääosin etäpetukseen ja etätyöhön. Toivotan kaikille opiskeluintoa syksyyn! Muistetaan myös pitää itsestämme ja toisistamme huolta, kannustaa viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala.

Avajaislähetyksessä esiintyvät musiikin ja tanssinopettajaopiskelijamme.

Oamk on Pohjois-Suomen suosituin korkeakoulu, sillä kevään toisessa yhteishaussa jokaista Oamkin aloituspaikkaa tavoitteli keskimäärin 3,5 ensisijaista hakijaa. Oamkin vetovoimaluku oli Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluista ja yliopistoista korkein. Kätilö- ja ensihoitajakoulutuksiin oli ennätysmäärä hakijoita. 

Lisätietoa:

Viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala
050 569 3565
anne-maria.haapala@oamk.fi   

oamk.fi/avajaiset

Pääkirjastossa asiakaskäynnit ovat tehdyn seurannan mukaan painottuneet aamupäivään: klo 10-11 käyntejä oli keskimäärin kolminkertainen määrä klo 18-19 tuntiin verrattuna. 

Suuntaus on tarpeen huomioida aukioloaikojen määrittelyssä.  Vielä edellisellä talvikaudella käytettyä itsepalvelutuntia (klo 10-11) ei siis palauteta vaan kirjasto avautuu asiakaspalveluineen klo 10 alkaen.

Pääkirjaston aukioloajat ovat 1.9. alkaen seuraavat:

ma-ke         10-19
to-pe          10-17
la               10-14 (syys-huhtikuu)

Kesän aikana Kuoreveden ja Länkipohjan kirjastoissa on ollut valvoja paikalla ja aukioloaika lyhyt, mutta 1.9. alkaen ne ovat jälleen avoinna omatoimisesti joka päivä klo 7-21. 

Lehtilukusali Jämsän Matkahuollossa on 1.9. alkaen avoinna klo 8.30 – 16.30.

Kirjastoauto Severuksen reittiaikataulun voi tarkistaa www.jamsa.fi/palvelut/kirjasto. Aikataulun voi myös saada kaikista Jämsän kirjastoista. Muutoksia aikatauluun ei tässä yhteydessä tehdä.

Kirjastossa huolehditaan asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuudesta

Kirjastoon tulee saapua vain terveenä ja oireettomana. Ripeä asiointi on suositeltavaa. Istumapaikkoja on edelleen käytössä normaalia vähemmän, hygieniaohjeita ja käsidesiä on esillä ja tilojen siivous on tehostettua.

Tapahtumia järjestetään tapauskohtaisesti harkiten ja niihin laaditaan turvallisuus- ja hygieniaohjeet.  

Kirjastopalveluiden aukioloja, palvelutarjontaa ja järjestelyjä saatetaan muuttaa esimerkiksi Suomen hallituksen tai Aluehallintoviraston linjausten ja suositusten pohjalta.

Tervetuloa asioimaan kirjastossa!

Lisätietoja:

kirjastopalvelupäällikkö Merja Mäkinen, merja.makinen@jamsa.fi, p. 040 832 1123.

Keski-Uudenmaan sote jakaa kasvomaskeja THL:n suosituksen mukaisesti yhdessä jäsenkuntiensa kanssa (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) vähävaraisille asukkaille. Tavoitteena on koronaepidemian pahenemisen ennaltaehkäiseminen.

Maskien jakelu käynnistyy pienillä erillä Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Nurmijärvellä torstaina 27.8., sekä viikon päästä 3.9. myös Tuusulassa ja Mäntsälässä. Maskivarastomme täydentyy lähiviikkojen aikana.  

Kasvomaskeja jaetaan arkisin aikuissosiaalityön neuvontapisteissä:

• Järvenpäässä, klo 10 – 14, JUSTissa, Lääkärikuja 1, 2.krs.
• Tuusulassa, klo 10 – 14, Autoasemankatu 2, 2krs.
• Hyvinkäällä, klo 10 – 14, Rentolla, Suutarinkatu 2 D, 2. krs.
• Nurmijärvellä, klo 10 – 13, Virastotalolla, Keskustie 2 A, 2. krs.
• Mäntsälässä, klo 10 – 14, Eteva-talolla, Karhukuja 1, 1. krs.

Ensimmäisessä vaiheessa kertakäyttöisiä maskeja jaetaan 10 kappaleen erissä käyttötarpeen mukaan. Maskia noudettaessa on hyvä huomioida, että maskit jaetaan irtokappaleina, jolloin asiakkaalla on hyvä olla mukana suojapussi maskeille. Maskeja ei tule noutaa oireisena.

Maskeja tullaan jakamaan Keusoten toimipisteiden lisäksi jäsenkuntien jakelupisteissä, kuten kunnanvirastoissa ja kirjastoissa. Jäsenkuntien tarkat jakelupisteet ja niiden aukioloajat löytyvät kuntien verkkosivuilta tai osoitteesta www.keski-uudenmaansote.fi.

THL suosittaa maskin käyttöä, kun  

- olet joukkoliikenteessä, jossa lähikontakteja ei aina voida välttää

- olet matkalla koronavirustestiin ja kun odotat testin tulosta ja sinulla on välttämätön syy liikkua kodin ulkopuolella

- palaat riskialueelta Suomeen ja siirryt maahantulopaikasta, kuten lentokentältä, karanteeniin ja lisäksi, jos sinulla on karanteenin aikana välttämätön syy liikkua kodin ulkopuolella.

Kasvomaskia voi käyttää myös muissa tilanteissa, jos turvavälien pitäminen on mahdotonta. Kuntalaisia kehotetaan ensisijaisesti huolehtimaan turvavälien noudattamisesta ja hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta.

Muistilista maskin käyttöön

• Varaa mukaan käsihuuhdepullo ja tarvittaessa ylimääräisiä maskeja vaihtoa varten.
• Pese tai desinfioi kädet ennen kuin asetat uuden tai puhtaan maskin.
• Aseta maski kasvoille hyvissä ajoin ennen liikennevälineeseen nousemista.
• Varmista, että maski asettuu tiivisti kasvoille ja peittää suun, nenän ja leuan.
• Älä koske maskiin tai siirrä sitä leuan alle tai otsalle käytön aikana.
• Jos kosket maskiin käytön aikana, pese tai desinfioi kätesi ennen koskemista ja sen jälkeen.
• Älä pue käytettyä maskia uudelleen. 
• Vaihda maski uuteen, jos se kostuu tai likaantuu.
• Poista maski puhdistetuin käsin tarttumalla sen nauhoista. Älä koske maskin ulkopintaan. 
• Laita kertakäyttöinen maski suoraan roskiin käytön jälkeen ja uudelleen käytettävä kangasmaski muovipussiin tai suoraan pesukoneeseen.
• Pese tai desinfioi kädet maskin poistamisen jälkeen.
• Pese kangasmaski 60 asteessa aina käytön jälkeen tai keitä sitä viisi minuuttia vedessä, johon on lisätty hieman pesuainetta. Huuhtele maski ja kuivata se paikassa, jossa on raitis ilma.
  Lähde: THL

• Lisätietoja: kuntayhtymän johtaja, Pirjo Laitinen-Parkkonen, pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi, p. 040 182 5797
• www.keski-uudenmaansote.fi/koronavirus

Rovaniemen kaupunginhallitus käsittelee 31.8. kokouksessa kaupunkikonsernin osavuosikatsausta ajalla 1.1.-30.6.2020.  

Rovaniemen kaupungin taloutta rasittavat tällä hetkellä koronatilanteen aiheuttama verotulotilitysten lasku sekä rakenteellinen tulojen ja menojen epätasapaino. 

Verotulotilitysten kertymä oli kesäkuun lopussa 1,9 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan, mutta talousarviossa odotettuun nähden kasvu on ollut liian pientä. Nettomenot ovat kasvaneet 2,1 miljoonaa euroa eli 1,​1 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. 

Peruskaupungin tilikauden alijäämä oli kesäkuussa -10,5 miljoonaa euroa. Viime vuonna vastaavaan aikaan alijäämää oli -17,7 miljoonaa euroa. Koko vuoden osalta peruskaupungin alijäämäksi arvioidaan noin -6 miljoonaa euroa. Mahdollinen loppuvuodelle ajoittuva poikkeustila voi vielä lisätä alijäämää. 

Konsernin alijäämä on -11,9 miljoonaa euroa kesäkuun jälkeen. Konsernin lainakanta oli 30.6.2020 noin 333 miljoonaa euroa eli 5285 euroa/asukas. 

Osavuosikatsaus etenee kaupunginhallituksesta vielä valtuuston käsittelyyn.

Kaupunginhallitus käsittelee kokouksessaan myös harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakemista valtiovarainministeriöltä. Esityksenä on, että kaupunki hakisi kahden miljoonan euron korotusta vuodelle 2020. Perusteena on kaupungin vaikea taloustilanne.

Apukan korjattua asemakaavaehdotusta esitetään hyväksyttäväksi

Kaupunginvaltuusto päätti 15.6. palauttaa Apukan asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi asianhallintajärjestelmään kirjaamatta jääneen Ely-keskuksen lausunnon vuoksi. Lausunnon pohjalta kaavaa on nyt täydennetty mm. tulvamääräyksen osalta. 

Asemakaavassa alueelle muodostuu matkailua palvelevien rakennusten korttelialue, kerrosluvulla II. Rakennusoikeutta kaavassa alueelle osoitetaan alueen lounaisosaan 4000 kerrosneliömetriä, joka sisältää jo alueella aiemmin olevia rakennuksia. Koillisosaan osoitetaan rakennusoikeutta 2500 kerrosneliömetriä, joka sisältää myös jo alueella aiemmin olevia rakennuksia. Alueelle kaavassa osoitetaan myös mm. uutta retkeily- ja ulkoilualuetta noin 3,5 hehtaaria sekä vesialuetta. Lopullisesti asemakaavasta päättää kaupunginvaltuusto. 

Kaupunginhallituksen käsittelyssä on myös mm. Suopungin urheilukentän pitkäaikainen vuokraaminen koiraurheilutoimintaa varten. Esitys on, että alue vuokrattaisiin 30 vuodeksi. Rovaniemen Käyttökoirat -yhdistyksen tarkoituksena on rakentaa kentälle puolilämmin halli koiraurheilutarkoitukseen. 

Kokouksen esityslista: https://rovaniemi.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginhallitus/Kokous_3182020

Lisätiedot: Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi, p. 040 625 6535

Lohjan Omenakarnevaalit ja Syysmarkkinat perutaan tältä vuodelta

• Seuraavat Omenakarnevaalit järjestetään la 18.9.2021

Lohjan perinteisiä Syysmarkkinoita ja Omenakarnevaaleja ei järjestetä tänä vuonna koronapandemian vuoksi.

-Molemmat tapahtumat ovat keränneet vuosittain tuhansia kävijöitä, joiden turvallisuuden takaaminen tässä tilanteessa olisi käytännössä mahdotonta, perustelee tapahtumat järjestävän Omenakarnevaalit ry:n puheenjohtaja Päivi Kallo.

Aluehallintoviranomaisen määräysten mukaan yli 500 hengen tapahtumissa on pystyttävä säilyttämään osallistujien ja seurueiden välinen 1 – 2 metrin turvaetäisyys koko tilaisuuden ajan, myös tapahtumaan saavuttaessa ja sieltä poistuttaessa.

Omenakarnevaaleilla on käynyt päivän aikana 4000-5000 vierasta, myyntikojuja on noin sata ja lisäksi ohjelmaa on ollut museon tiloissa ja ohjelmateltalla.

-Tungoksen ja tiiviiden jonojen syntymistä myyntikojuilla olisi vaikea estää. Tapahtumiin on vapaa pääsy, joten yleisön päästäminen alueelle porrastaen ei onnistu.

Vapaa sisäänpääsy tarkoittaa myös, että pahimmassa tapauksessa mahdollisten tartuntaketjujen jäljittäminen olisi hankalaa.

Koronaepidemian leviämisen ehkäisemiseksi on peruttu suuri määrä markkinoita myös muualla Suomessa. Jo aiemmin on päätetty, ettei Tammisaaren, Porvoon ja esimerkiksi Salon syysmarkkinoita järjestetä. Myös Lohjan Kaupungin pandemiatyöryhmä on suositellut tapahtumien peruuttamista.

Syysmarkkinat oli tarkoitus järjestää Lohjan torilla ja Kauppakadulla 11.-12.9. ja Omenakarnevaalit Lohjan museon alueella 19.9.

-Päätös tapahtumien siirtämisestä ensi vuoteen tehtiin raskain mielin. Molemmilla on takanaan pitkä katkeamaton perinne: Omenakarnevaaleja on vietetty Lohjalla vuodesta 1992, mutta syysmarkkinoilla on jo satavuotinen historia.

Katseet suunnataan nyt ensi vuoteen, jolloin Omenakarnevaalit järjestetään la 18.9.2021. Myös Syysmarkkinat järjestetään ensi vuonna, ja niiden ajankohta päätetään loppuvuoden aikana. Omenakarnevaaleille perinteisesti huipentunut Omenatyttökilpailu pyritään myös tänä vuonna toteuttamaan vaihtoehtoisella tavalla syyskuun aikana. Omenakarnevaaleilta jo myyntipaikkansa lunastaneisiin ollaan yhteydessä mahdollisimman pian paikkamaksun palauttamiseksi tai paikkavarauksen siirtämiseksi ensi vuodelle.

Lohjan Omenakarnevaalit ja Lohjan Syysmarkkinat järjestää Lohjan Omenakarnevaalit ry yhteistyössä Lohjan Kaupungin kanssa.