Metsähallitus sulkee Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kansallispuistojen sekä muiden Metsähallituksen hoitamien suosituimpien retkeilykohteiden tupia ja kotia korona-viruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Myös kansallispuistojen talvireittien ylläpito on lopetettu tältä talvelta. 

Autio- ja päivätupia sekä kotia suljetaan muun muassa Rokualla, Syötteen alueella, Oulangalla sekä Valtavaaran suojelualueella, Riisitunturin ja Hossan kansallispuistoissa.

Rakennukset lukitaan ja oviin laitetaan ilmoitus käyttökiellosta. Ilmoituksia laitetaan myös reittien lähtöpisteisiin ja muille keskeisille paikoille. Tieto suljetuista paikoista päivitetään Metsähallituksen luontoon.fi-verkkopalveluun kohteiden sivuille.

Myös kansallispuistojen talvireittejä kiinni

Pudasjärvellä, Syötteen kansallispuiston alueella kulkevia hiihtolatuja ei enää ylläpidetä. Samoin ei enää ylläpidetä kansallispuiston talviretkeilyreittejä, joita on käytetty mm. pyöräilyyn, lumikenkäilyyn ja erämaahiihtoon. Myös Syötteen kansallispuiston erämaareitin ylläpito on lopetettu tältä talvelta.

Syötteen latupooli ylläpitää edelleen Syötteen matkailualueen ydinalueen latuja. Lisätietoja Syötteen matkailualueen palveluista: https://syote.fi/. Myös Rokuan latupooli ylläpitää edelleen alueen latuverkostoa ja monitoimiuraa.

Kuusamossa Oulangan kansallispuiston erämaareitti on suljettu, samoin Suomussalmella Hossan kansallispuistossa hiihtolatujen ja monitoimireittien ylläpito on lopetettu tältä talvelta.

Metsähallituksen luontokeskukset ovat olleet pääsääntöisesti kiinni jo noin viikon verran. Syötteen luontokeskuksen yrittäjävetoinen Kahvila Korppi on vielä palvellut ulkoilijoita, mutta sulkee ovensa toistaiseksi torstaina 26.3. klo 17. Metsähallituksen Luontopalvelujen asiakaspalvelu toimii edelleen puhelimitse sekä somen ja sähköpostin välityksellä. 

Kaikkien tulee seurata Suomen hallituksen antamia matkustusohjeita- ja määräyksiä ja toimia niiden mukaan. Suosituimpia retkeilykohteita kannattaa välttää eikä maastoon tulisi lähteä liian kauas. Myös luonnossa on syytä muistaa samat terveysviranomaisten ohjeet kuin kaupungeissa ja taajamissa: kanssaretkeilijöihin on pidettävä riittävä turvaväli ja hyvä hygienia on muistettava taukopaikoilla ja retkikohteiden käymälöissä.

Metsähallituksen Luontopalvelujen koronavirukseen liittyvä ajantasainen ohjeistus on koottu tänne: https://www.luontoon.fi/koronavirusohjeet

Lisätietoja (Syöte, Rokua):

Kenttäpäällikkö Jouni Kosonen, Metsähallitus, p. 0400 285157, jouni.kosonen@metsa.fi

Lisätietoja (Oulanka, Hossa, Riisitunturi):

Kenttäpäällikkö Leena Jartti, Metsähallitus, p. 040 634 1653, leena.jartti@metsa.fi

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi selvitti nuorisoalan, nuorisotyön ja nuorisotyötä tekevien tilannetta järjestämällä alan toimijoille suunnatun nettikyselyn. Kyselyyn vastasi lähes 350 nuorisoalan toimijaa. Kyselystä selviää, että nuorisotyö on siirtynyt pääosin verkkoon. Kokosimme yhteen kyselyn tuloksia. 

Kyselyyn vastasi noin 350 nuorisoalalla työskentelevää tai vapaaehtoisesti nuorten kanssa toimivaa henkilöä. Eniten vastauksia saatiin kunnallisesta nuorisotyöstä (yli 40 % vastaajista) ja nuorisoalan järjestöistä (noin 30 % vastaajista). Vastauksia tuli myös esimerkiksi ev. lut. seurakuntien nuorisotyöstä ja nuorten työpajatoiminnan parista. 

Maantieteellisestä näkökulmasta vastauksia saatiin kattavasti kaikista manner-Suomen maakunnista sekä myös niiltä, jotka työskentelevät nuorisoalalla valtakunnallisesti. Eniten vastauksia saatiin Uudeltamaalta (28 %), Varsinais-Suomesta (12,5 %) ja Pohjois-Savosta (8 %).

Nuorisotyötä tehdään nyt etänä digitaalisin menetelmin

Valtaosa vastaajista (noin 80 %) kertoi, että työ on muuttunut koronavirustilanteen vuoksi etätyöksi. Nuorisotyötä tehdään nyt pääsääntöisesti digitaalisin menetelmin digitaalisissa kanavissa. Keskeisimpiä kanavia nuorisotyössä tällä hetkellä ovat eri somekanavat kuten Instagram, Snapchat ja TikTok. 

Nuoriin pidetään myös yhteyttä videopuheilulla esimerkiksi Discordissa ja Skypessä. Whatsappissa keskusteluja käydään ryhmächateissa sekä suoraan nuoren kanssa henkilökohtaisesti. Lisäksi nuorisoalan toimijat järjestävät nuorille kyselytunteja esimerkiksi Instagram-liven kautta, sopivat ulkoilutreffejä nuoren kanssa ja soitettavat nuorelle perinteisesti puhelimella. 

Syrjäytyminen vaarassa lisääntyä

Koulua käydään etänä, harrastukset ovat tauolla ja nuorisotilat suljettu. Poikkeustila aiheuttaa nuorille yksinäisyyttä ja ahdistusta esimerkiksi omasta tai perheen taloudellisesta tilanteesta. Erityiseksi huoleksi nuorisoalan toimijat nostavat syrjäytymisen lisääntymisen, kun palvelut eivät ole enää saatavilla. 

“Mielenterveyden haasteiden tuki on muuttunut satunnaisiksi puheluiksi, uutisten seuraaminen ahdistaa ja esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, koulutus sekä muut ryhmätoiminnot ovat muuttuneet verkkotyöskentelyksi tai vaihtoehtoisesti peruuntunut kokonaan. Tämä tulee näkymään lisääntyvinä mielenterveyden haasteina”, eräs vastaaja kirjoittaa. 

Palveluiden sähköistyessä ongelmaksi asiointia hankaloittaa myös se, että kaikilla nuorilla ei ole välttämättä omaa tietokonetta tai sellaista puhelinta, johon erilaisia applikaatioita voisi ladata. Myös esimerkiksi KELA-hakemusten täyttäminen nuoren kanssa etänä voi olla haastavaa. 

“Kaikilla nuorilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia osallistua sosiaalisen median palveluihin, joka aiheuttaa eriarvoisuutta ja eristää osan nuorista yhteisöstään hyvin tehokkaasti”, toteaa eräs vastaaja. 

Nuorisotyön tarve ei ole kadonnut mihinkään – ratkaistavia asioita riittää

Vastauksista nousee vahvasti esille se, että nuorisotyön tarve on kasvanut poikkeustilan kehityttyä. Moni kunta on kuitenkin lomauttaunut nuorisotyöntekijöitään. 

“Nuorisotoimet, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajat tulisi ehdottomasti olla toiminnassa poikkeustilan aikana, koske ne ovat monelle ainoa sosiaalinen kontakti”, yksi vastaaja kirjoittaa.

Ratkaistaviksi asioiksi kyselyssä nostetaan mm. oikeanlaisten ja nuorille helposti lähestyttävien digitaalisten alustojen löytäminen sekä osaaminen näiden käyttöön. Koulutusta digitaalisista menetelmistä kaivataan, vaikka monella ne ovat jo hallussa. 

Vastaajat toivovat myös selkeää linjaa ja ohjeistusta siitä, miten jalkautuvaa nuorisotyötä poikkeusoloissa tehdään. 

“Jalkautuvaa nuorisotyötä varmaan tarvittaisiin nyt. Nuoret kokoontuvat edelleen ryhmissä, ja kasvokkain tapahtuva keskustelu on tehokkain tapa saada viesti "pysytään kotona" perille”, kirjoittaa vastaaja. 

Monet nuorisoalan järjestöt kertovat olevansa taloudellisessa pinteessä, kun budjetoidut osallistumismaksut ja tapahtumatuotot jäävät saamatta. Samoin korjaustoimenpiteet poikkeustilanteen jälkeen mietityttävät jo nyt montaa kyselyyn vastannutta nuorisoalan toimijaa. 

“Unohdetaanko nuoret, kun kriisi on ohi ja pitää paikata taloutta?”, pohtii eräs vastaaja. 

Kysely on edelleen auki ja siihen voi vastata kaikki nuorisoalalla toimivat – niin nuorisoalalla töitä tekevät kuin vapaaehtoisenakin toimivat. Allianssi tulee käyttämään kyselyn vastauksia viestinnän ja vaikuttamistyön tukena. 

Lisätietoja

Anna Munsterhjelm, toiminnanjohtaja
anna.munsterhjelm@alli.fi
040 587 9514

Salla Merikukka, viestintäpäällikkö
salla.merikukka@alli.fi 
044 416 5282

Miljoonat ihmiset näyttävät jälleen Earth Hourissa, kuinka huoli ilmastosta ja luonnosta koskettaa ihmisiä ympäri maailmaa. Koronaviruksen vuoksi Earth Houria vietetään tänä vuonna turvallisesti kotona ja somessa. Lisäksi tunnettujen maamerkkien valot sammuvat useissa kunnissa ja kaupungeissa ympäri Suomen.

Lauantaina 28.3. valot sammuvat Mikkelissä ja Pieksämäellä. Mikkelissä pimenevät Pitäjänkirkko ja Tuomiokirkko, kun taas Pieksämäellä kaupunki sammuttaa ulkovalaistuksen kulttuurikeskuksesta ja muutamasta koulusta. 

Earth Hourin tunnetuin teko on sammuttaa turhat valot tunniksi, mikä on symbolinen ele ilmaston ja luonnon puolesta. Tänä vuonna WWF haluaa nostaa Earth Hourissa esiin monimuotoisen luonnon merkityksen ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä korostaa ihmisten yhtenäisyyttä.

”Elämme poikkeuksellista aikaa, joka vaatii meiltä yhteishenkeä ja solidaarisuutta. Siitä Earth Hourissakin on kyse. Meidän on huolehdittava toisistamme ja yhteisestä planeetastamme”, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.

Huoli ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuuden häviämisestä on yhdistänyt miljoonat ihmiset ympäri maailmaa jo yli 10 vuoden ajan. Viime vuonna Earth Houriin osallistui 188 maata tai maantieteellistä aluetta.

Suomessa Earth Hourissa kiinnitetään huomiota myös ruuan ilmastovaikutuksiin. Earth Hour tarjoaa mahdollisuuden rauhoittua hyvän kasvisruuan äärellä.

”Hyvä ruoka yhdistää ihmisiä myös silloin, kun emme voi kokoontua tapahtumiin tai suurten pöytien ääreen. Yhteisen kokkaus- ja ateriahetken voi järjestää etänäkin. Nyt on sallittua käyttää kännykkää ruokapöydässä”, vinkkaa WWF:n ruokaan erikoistunut suojeluasiantuntija Mari Koistinen.

Lisää vinkkejä Earth Hourin viettoon kotona sekä alueesi valomerkit löydät täältä. Kaupungit, kunnat, yritykset ja yhteisöt voivat vielä lisätä online-tapahtuman tai valomerkin nettisivuilta löytyvälle kartalle.

Kuvia Earth Hourista median käyttöön.

Lisätiedot

Silja Annila, viestinnän asiantuntija, p. 050 349 6371, silja.annila@wwf.fi
Noora Laaksonen, Earth Hour -koordinaattori, p. 050 471 6127, noora.laaksonen@wwf.fi

Earth Hour lyhyesti

- WWF:n Earth Hour sai alkunsa Australian Sydneyssä vuonna 2007, jolloin siihen osallistui yli kaksi miljoonaa ihmistä. Vuonna 2008 tapahtuma laajeni maailmanlaajuiseksi.
- Vuonna 2019 mukana oli yhteensä 188 maata ja maantieteellistä aluetta sekä miljoonia yksityishenkilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä.
- Suomessa Earth Hour järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009. Vuonna 2019 Earth Houriin osallistui ennätysmäärä suomalaisia, jopa noin 1,7 miljoonaa (Kantar TNS).
- Tapahtuman aikana näytetään valomerkki ilmaston ja luonnon puolesta sammuttamalla turhat valot. Tänä vuonna kaikissa maissa valomerkin näyttäminen ei ole mahdollista, joten moni järjestää digitaalisia tapahtumia ja kannustaa osallistumiseen kotona. WWF:n Earth Hour ei ole sähkön- eikä energiansäästötempaus, vaan tapahtuman tarkoitus on innostaa ihmisiä ilmastoystävälliseen elämään ja viestiä päättäjille, että ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen edellyttävät ripeitä toimia.
- WWF:n Earth Houria vietetään tänä vuonna lauantaina 28.3.2020 kello 20.30–21.30.

SeAMKin hallitus päätti kokouksessaan torstaina 26. maaliskuuta, että Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtorin tehtävää hakeneista henkilöistä haastatteluun kutsutaan seuraavat viisi henkilöä:

• Honkonen Risto
• Koivunen Vesa
• Kuosmanen Pauli
• Suutarinen Marjaana
• Varamäki Elina.

Haastatteluiden ajankohta jätettiin vielä avoimeksi poikkeustilanteen vuoksi.

Lisätietoja:

Lisätietoja antavat hallituksen puheenjohtaja, professori Kari Hokkanen, puh. 050 61211 ja rehtori/toimitusjohtaja Tapio Varmola, puh. 040 830 4100.

Maa- ja metsätalousministeriö ja Ruotsin meri- ja vesiviranomainen ovat sopineet Tornionjoen kalastussääntöön liittyvistä poikkeuksista. Uusia kalastusmääräyksiä aletaan soveltaa 1.6.2020 alkaen.

Tornionjoella sovellettavat kalastusmääräykset ovat vuoden 2020 kalastuskaudella lähes samat kuin vuonna 2019.

Ainoat uudet määräykset koskevat mahdollisuutta pitää saaliina Tornionjoen merialueella saatavia rasvaeväleikattuja taimenia ja mahdollisuutta jatkaa siian ja hauen kalastusta Kilpisjärvessä koko syyskauden ajan. Rasvaeväleikatun taimenen saaliiksi ottamista merellä tullaan seuraamaan, jotta varmistetaan että järjestely ei johda luonnonvaraisten taimenten pyyntipaineen kasvuun.

Maa- ja metsätalousministeriö ehdotti Ruotsille, että jokikalastuksessa kiellettäisiin uppoavien heittopainojen käyttö. Tältä osin sovittiin, että kalastuksenvalvojat seuraavat punttikalastusta tulevalla kaudella ja että pyritään paikallisesti sopimaan siitä, että heittopainoissa ei käytetä lyijyä.

Suomi ja Ruotsi jatkavat lisäksi keskusteluja Tornionjoen kalastusta koskevasta pidemmän aikavälin strategiasta.

Suomi ehdotti neuvotteluissa, että Tornionjoen kalastussääntöön kuuluvalla merialueella rysiä tulisi nostaa merestä, kun lohikiintiö on täyttynyt tai vähintään kerran päivässä kokea rysät ja tyhjentää lohet niistä. Tästä ei voitu sopia, mutta keskustelu aiheesta jatkuu syksyllä.

Kalastusmääräyksistä neuvotellaan vuosittain, jotta ne pysyisivät ajan tasalla suhteessa kalakantojen tilaan. Samalla pyritään varmistamaan, että kalastus sopimusalueella on kestävää. Määräykset viedään kansalliseen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen mukainen pöytäkirja julkaistaan myös valtiosopimussarjassa.

Tornionjoella on tarkoitus myös testata sähköisen saalisilmoitusjärjestelmän toteuttamisvaihtoehtoja tulevana kesänä. Osaa luvanmyyntipaikoista koskevan kokeilun tarkoitus on kartoittaa toimivaa tapaa, jolla kalastajat voisivat ilmoittaa saaliinsa esimerkiksi kännykällä tutkimus- ja tilastointikäyttöä varten.

Linkit:
Pöytäkirja Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön poikkeuksista kaudelle 2020 

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 0295 162 494, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste, p. 0295 162 152, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Koronavirustilanteen vuoksi virtuaaliseksi muutetussa palkintojenjaossa ehdokkaat eivät olleet läsnä, vaan saivat seurata voittajien julkistusta etäyhteyksin.

Pohjoisen parhaat -tapahtumagaalassa torstaina 26. maaliskuuta palkittiin Pohjois-Pohjanmaan onnistuneimmat tapahtumat ja tapahtuma-alan ammattilaiset viime vuodelta. Valinnoissa painotettiin paitsi tapahtumien onnistuneisuutta, myös ympäristötyötä, kuten kierrätyksen järjestämistä.

”Voittajiksi valittiin alueelle ja alueen ihmisille merkittäviä tapahtumia, jotka erottuvat muista. Palkituissa tapahtumissa näkyy se, miten pieni tapahtuma voi kasvaa, saada lihaa luittensa ympärille ja tulla merkittäväksi, jokavuotiseksi tapahtumaksi”, sanoo gaalan tuottaja Merja Koistinen BusinessOulusta. 

Tapahtumakävijät saivat helmikuussa sanomalehti Kalevan verkkosivuilla äänestää suosikkejaan kulttuuri-, messu- ja urheilutapahtumien kategorioissa. Finaaliin yltäneiden joukosta tuomaristo valitsi voittajat.

Parhaana kulttuuritapahtumana palkittiin Taivalkoskella järjestettävä Päätaloviikko. Tuomaristo kehuu, että tapahtuma on erilainen, koko kylän tapahtuma, joka nostaa pohjoispohjalaista kansankulttuuria esiin ja kerää runsaan joukon asiasta kiinnostuneita ihmisiä yhteen.

Parhaan messutapahtuman palkinnon pokkasi oululainen Designtori, aidosti ympäristötietoinen tapahtuma, jossa mietitään myös globalisaation nurjaa puolta. Tuomaristo kuvailee Designtoria messutapahtumaksi, joka ei tunnu messutapahtumalta. Designtori antaa mahdollisuuden uusille tulijoille.

Parhaaksi urheilutapahtumaksi julistettiin Ookkonää hevostellu, joka esittelee hevosharrastuksen kirjoa tavalliselle kansalle. Vuosi vuodelta kasvava Oookonää hevostellu on onnistuneesti profiloitunut koko perheen tapahtumaksi.

Yleisön suosikkitapahtumana palkittiin autoharrastajien Hifi & Tuning Show – kavereiden kesken Hötsi. Yleisö perustelee valintaa sanomalla, että Hötsi on paras.

Maakunnan osaamiselle kiitosta

Parhaan business-tapahtuman palkinnon sai Oulussa järjestettävä Northern Glow. Tuomaristo sanoo, että tapahtuma on onnistunut puhuttelemaan yleisöä hienolla tavalla. Kansainväliset huippuosaajat ovat tarjonneet esityksillään arvokkaita näkökulmia. Tapahtumalla on potentiaalia kasvaa merkittäväksi ammattilaisten foorumiksi.

Vuoden 2019 tapahtumatuottajiksi valittiin Heino Ruuskanen ja Marko Koivula, jotka ovat vuosien ajan ja ympärivuotisesti järjestäneet Pudasjärven Urheilijoiden tapahtumia, kuten Umpihankihiihdon SM-kilpailuja ja Kesäpilikin MM-kilpailuja. Tapahtumat tuovat Pudasjärven kaupunkia monipuolisesti esille.

Vuoden palveluntarjoajana palkittiin Oulun Telttavuokrauksen Tomi Käsmä. Kymmenen vuotta Käsmän kanssa yhteistyötä tehnyt festivaalijärjestäjä kuvailee, että Käsmä on telttojen ja rakenteiden toimittajana erittäin sitoutunut asiakkaisiinsa. Käsmä tekee pitkäjänteisesti töitä festivaalialueen parantamiseksi.

Erityismaininnan sai Iissä järjestettävä Ilmasto Areena. Tuomaristo kehuu, että kaikille avoin kaksipäiväinen, koko perheen tapahtuma on moniulotteinen ja teemaltaan tärkeä. Ilmasto Areena ylläpitää keskustelua ilmastoasioista ympärivuotisesti ja tuo alan uusinta tietoa kuultavaksi. Ii on ollut näkyvästi esillä ilmastoteemoista Suomessa ja Euroopassa. Koko Iin kunta oli sitoutuneesti mukana tapahtumassa.

Tuomariston muodostivat Piia Rantala-Korhonen (Oulun kaupunki), Jussi Väätäinen (Kaleva Media), Hilkka Haaga (Oulun kaupunginhallitus), Heikki Myllylahti (Oulu Urban Culture ry), Marjukka Manninen (Haapaveden vs. kaupunginjohtaja), Pasi Ruuskanen (Osuuskauppa Arina) ja Juha Laukka (Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry).

Parhaan business-tapahtuman valitsivat Mika Kulju (Oulun kauppakamari), Marjo Kolehmainen (Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät) sekä Helena Pikkarainen (BusinessOulu). Tapahtuma-ammattilaisten ehdotusten pohjalta he päättävät myös vuoden erityismaininnan, tapahtumatuottajan ja palveluntarjoajan.

Voittajat saavat palkinnoksi oululaisen Lastun suunnittelemat Revonliekki-pystit ja niin ikään oululaisen ChocoSomnian suklaata. Palkinnot lähetetään voittajille postitse.

Virtuaaligaalan juonsivat Oulun teatterin näyttelijä Tuula Väänänen ja freelance-näyttelijä-muusikko Pete Miettunen.

Palkintojenjaon streamauksesta vastasi oululainen AV-tuotantoyhtiö Saha Prod. Pohjoisen parhaat -kilpailun järjesti BusinessOulu yhteistyössä Kaleva Median kanssa.

Lisätietoja:
https://sivustot.kaleva.fi/pohjoisenparhaat/
Merja Koistinen, tuottaja, BusinessOulu, 050 361 7924, merja.koistinen@businessoulu.com

Lahden seudun joukkoliikennelautakunnalle esitetään käteismaksuista luopumista torstaista 2.4.2020 alkaen. Käteisen rahan käytöstä luovuttaisiin valmiuslain voimassaolon ajaksi. Joukkoliikennelautakunta päättää asiasta tiistaina 31.3.2020.

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana tai kosketuksen kautta, ja toimenpiteellä pyritään suojelemaan sekä kuljettajien että matkustajien terveyttä, kun lähikontaktit kuljettajan ja matkustajien välillä vähenevät ja käteisen rahan käsittely loppuu.

Käytännössä käteisen rahan käytöstä luopuminen tarkoittaa sitä, että bussista ei voi ostaa kertalippua eikä siellä voi ladata matkakorttia. Matka maksetaan Waltti-matkakortilla, LSL:n mobiilisovelluksesta ostetulla mobiililipulla tai ennakkoon lippuautomaatista ostetulla paperisella kertalipulla.

Lippuja voi hankkia muista myyntikanavista:
- Waltti-nettikauppa (matkakortin myynti ja lataus) 
- Lippuautomaatit (matkakortin lataus, kerta- ja päiväliput) 
- Myyntipisteet (matkakortin myynti ja lataus, päiväliput)
- Mobiilisovellus (kerta- ja päiväliput) 

Käteisellä rahalla ostettujen kertalippujen osuus kaikista lipputuotteista on tähän asti ollut noin 15 %.

Käteistä rahaa käytetään yleisesti yhteiskunnassa ja esimerkiksi ruokakaupoissa käteistä rahaa käsitellään jatkuvasti poikkeusoloista riippumatta. Linja-autojen kuljettajien on kuitenkin vaikeaa päästä pesemään käsiä riittävän usein, ja siksi on tarkoituksenmukaista, että kuljettajat eivät koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen aikana käsittele käteistä rahaa.

Käteisen rahan käytöstä on luovuttu toistaiseksi myös HSL:n linja-autoliikenteessä sekä Turun ja Oulun joukkoliikenteessä.

Lisätietoja koronatilanteen muista vaikutuksista joukkoliikenteeseen Lahden seudun liikenteen päivittyvästä tiedotteesta.

Högsta domstolens plenum har i dag utnämnt hovrättsrådet, JK, VH Wilhelm Norrman till kanslichef vid högsta domstolen.

Norrman börjar arbeta som kanslichef den 1 juni 2020. Han har tidigare skött flera olika uppgifter vid Helsingfors hovrätt samt arbetat som tingsdomare och som forskare vid justitieministeriet.

Mera information: Referendarierådet Kaisa Kuparinen, tfn 02956 40028, kaisa.kuparinen(at)oikeus.fi

Korkeimman oikeuden täysistunto on tänään nimittänyt hovioikeudenneuvos, OTK, VT Wilhelm Norrmanin korkeimman oikeuden kansliapäällikön virkaan.

Norrman aloittaa tehtävässään 1. kesäkuuta 2020. Aikaisemmin hän on toiminut useissa eri tehtävissä Helsingin hovioikeudessa sekä käräjätuomarina ja tutkijana oikeusministeriössä.

Lisätiedot: Esittelijäneuvos Kaisa Kuparinen, p. 02956 40028, kaisa.kuparinen(at)oikeus.fi

Oulu10-palvelupisteissä ei voi enää 1.4.2020 alkaen maksaa Oulun Sähkönmyynti Oy:n, uuden energiayhtiö Oomi Oy:n tai laskuttajayhtiö Oomi Palvelut Oy:n energialaskuja.

Oulu10-palvelupiste palvelee vain Oulun kaupungin yhtiöitä, minkä vuoksi maksumahdollisuus päättyy huhtikuun alusta alkaen. Muutos koskee kaikkia Oulu10-palvelupisteitä Oulussa, Haukiputaalla, Oulunsalossa, Ylikiimingissä, Kiimingissä ja Yli-Iissä.

Suosittelemme laskujen maksutavaksi suoramaksua tai e-laskua. Laskuja voi maksaa edelleen myös oman pankin palvelupisteellä.

Sähkön katkaisumaksuissa pyydämme ottamaan yhteyttä maksuvalvontaamme, puh. 09 2315 0469. Maksuvalvonta on avoinna arkisin klo 8-20 ja lauantaisin klo 10-20.

Asiakaspalvelumme tavoitat numerosta 08 5584 3100 ma-to klo 8-18 ja pe klo 9-16.

Maa- ja metsätalousministeriö lisää valtiontakauksien myöntövaltuutta maatilojen maksuvalmiuslainoille. Tällä pyritään varautumaan koronaviruksesta aiheutuviin maatilojen talousvaikeuksiin. Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) kautta myönnetään maatiloille alkutuotantoon ja maatilayritysten juoksevien kuluihin valtiontakauksia enintään 15 miljoonan euron edestä.

Tällä hetkellä on tarvetta varautua koronaviruksen (COVID-19) mahdollisesti maatalousyrittäjille aiheutuvien maksuhäiriöiden ja muiden taloudellisten haittojen minimoimiseksi. Maataloustuotannon kannalta suurin riski on tuottajan/tuottajien sairastuminen tai lähipiirissä ilmenneestä tartunnasta johtuvan karanteenin aiheuttama työvoimapula.

Suurin osa maatiloista on perheyrityksiä, joissa töitä tehdään pienellä henkilömäärällä. Jos eläinten hoitajat sairastuvat, eläinten terveys, hyvinvointi ja tuotos voivat heikentyä. Koronaviruksen seurauksena voi syntyä myös työntekijäpulaa elintarvikkeiden jalostuksessa tai viivästyksiä esim. kuljetuksissa. Nämä tekijät voivat aiheuttaa viiveitä tai alenemia tilityksiin tuottajille.

”Koronaviruksesta johtuva tilanne on täysin poikkeuksellinen. Turvataksemme ruuantuotantoa haluamme tukea tiloja selviämään tilapäisistä maksuvaikeuksista. Suomalaisen ruokahuollon kannalta valtiontakausten myöntäminen on järkevä tapa auttaa ruuan tuottajia juuri nyt. Tilat tarvitsevat taloudellisia puskureita selvitäkseen myös työntekijöiden saatavuudesta aiheutuvista ongelmista”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Takauksen kohteena olevan lainan enimmäismäärä voi olla 62500 euroa. Valtiontakaus koskisi enintään 80 prosenttia takauksen kohteena olevan lainan määrästä, eli enintään 50 000 euroa. Laina-aika on enintään viisi vuotta. Takaus voitaisiin myöntää lainalle, jonka luotonantaja myöntää tilapäisissä maksuvalmiusvaikeuksissa olevalle maatalousyritykselle.Valtiontakauksella halutaan turvata ruuantuotantoa ja maatalouden toimintaa myös poikkeusoloissa. Tilapäisistä vaikeuksista huolimatta yrityksellä tulee kuitenkin olla edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan.

Tarkoituksena on, että Ruokavirasto avaa haun mahdollisimman pian ja antaa samalla tarkemmat määräykset takauksen hakemisessa käytettävistä lomakkeista ja hakuajoista. Takauspäätöstä haettaisiin paikallisesta ELY-keskuksesta sen jälkeen, kun luotonantaja olisi antanut luottolupauksen.

Lisätietoja:

Erityisavustaja Satu Haapaniemi, p. +358 50 400 5193

Jord- och skogsbruksministeriet ökar bevillningsfullmakten för statsborgen för likviditetslån till gårdar. På detta sätt vill man förbereda sig på de ekonomiska svårigheter som coronaviruset orsakar gårdarna. Genom gårdsbrukets utvecklingsfond (Makera) beviljas gårdar statsborgen för primärproduktion och lantbruksföretagens löpande kostnader till ett belopp av högst 15 miljoner euro.

För närvarande finns det behov av att bereda sig på att minimera de betalningsstörningar och andra ekonomiska skadeverkningar som coronaviruset (COVID-19) eventuellt orsakar lantbruksföretagarna. Den största risken inom jordbruksproduktionen handlar om att producenten/producenterna insjuknar eller att det blir brist på arbetskraft om någon i närmiljön sätts i karantän grund av coronavirussmitta.

Största delen av gårdarna är familjeföretag som sköts bara av ett fåtal människor.

Om djurskötarna blir sjuka kan djurens hälsa, välbefinnande och avkastning försämras.

Till följd av coronaviruset kan det också bli brist på arbetskraft vid förädling av livsmedel eller förseningar till exempel i transporter. Dessa faktorer kan orsaka fördröjningar eller minskningar i fråga om redovisningar till producenterna.

”Det råder en ovanlig situation på grund av coronavirussmittan. För att trygga matproduktionen vill vi stödja gårdarna så att de klarar av de tillfälliga likviditetssvårigheterna. Med tanke på den inhemska livsmedelsförsörjningen är statsborgen ett smart sätt att  hjälpa producenterna just nu. Gårdarna behöver ekonomiska buffertar för att kunna lösa även de problem som följer av bristen på arbetskraft”, säger jord- och skogsbruksminister Jari Leppä.

Det lånebelopp som borgen beviljas för får vara högst 62 500 euro. Statsborgen kan gälla högst 80 procent av det lånebelopp som borgen beviljas för, det vill säga högst 50 000 euro. Lånetiden är högst fem år.

Borgen kan beviljas för lån som kreditgivaren beviljar ett lantbruksföretag som har tillfälliga likviditetssvårigheter. Med statsborgen vill man trygga livsmedelsproduktionen och jordbrukets verksamhet också under undantagsförhållanden. Trots tillfälliga svårigheter ska företaget dock ha förutsättningar för kontinuerlig lönsam verksamhet.

Avsikten är att Livsmedelsverket ska ordna en ansökan så snart som möjligt och samtidigt meddela närmare föreskrifter om ansökningstider och de blanketter som ska användas vid ansökan om borgen. Ansökan om statsborgen lämnas in till den lokala NTM-centralen efter att kreditgivaren godkänt låneansökan.

Ytterligare information:

Satu Haapaniemi, specialmedarbetare, tfn +358 50 400 5193

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom aloitti toimintansa 1.1.2019. Virastouudistuksen tavoitteeksi asetettiin palvelujen, liiketoimintaympäristön ja tiedon hyödyntämisen mahdollistaminen entistä paremmin. Uudistuksella vahvistettiin myös kykyä vastata toimintaympäristön muutoksiin sekä huomioida asiakkaiden tarpeita.

Traficom on liikenteen ja viestinnän vastuullinen ja uudistuva asiantuntija. Edistämme liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta sekä varmistamme laadukkaat, turvalliset ja kohtuuhintaiset viestintäyhteydet ja -palvelut Suomessa. Katsomme rohkeasti ja määrätietoisesti tulevaisuuteen. Vauhditamme digiyhteiskunnan innovaatioita ja kokeiluja sekä tuemme kestävää kehitystä elinympäristömme suojelemiseksi. Traficom on palveleva liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteri- ja valvontaviranomainen.

Vuoden 2019 aikana rakensimme ja kehitimme uutta yhteistä toimintatapaa suunnitelmallisesti ja laadimme virastolle uuden toimintastrategian. Sen mukaisesti huolehdimme elintärkeästä ympäristöstä, annamme mahdollisuuden innovatiivisille palveluille sekä varmistamme toimivat ja turvalliset yhteydet. Toimintastrategian painopisteiksi valitsimme kestävän ympäristön, parhaat yhteydet ja vaikuttavan asiakaskokemuksen.

Varmistaaksemme viraston tehtävien toteuttamisen tehokkaasti ja tuloksekkaasti käynnistimme organisoinnin suunnittelun. Osallistimme tähän henkilöstöä monin eri tavoin. Suunnittelun pohjalta uudistimme organisaatiomme 1.1.2020 alkaen neljäksi osaamisalueeksi ja kolmeksi vaikuttavuusverkostoksi. Tällä vahvistamme viraston uudistumiskykyä sekä moninäkökulmaista ajattelua ja päätöksentekoa Erityisesti painotamme tiedon jakamista, vastuullisuutta, yhteisjohtajuutta ja yhteistyötä.

Lue lisää Traficomin ensimmäisestä toimintavuodesta 2019:

Traficomin vuosi 2019 -julkaisu

Liikenne- ja viestintäviraston tilinpäätös 2019

Osana liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistusta Viestintävirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi sekä tietyt Liikenneviraston toiminnot yhdistyivät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiksi 1.1.2019.

Nuorisopalveluissa panostetaan poikkeusaikana läsnäoloon ja digitaaliseen nuorisotyöhön ja nuoren yksilölliseen tukeen. Nuorisotyöntekijöitä tapaa myös alueilla, missä nuoret liikkuvat.Nuorisotyö on nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Nuorisotyötä tehdään koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilan aikana tehostetusti verkossa.

-Pyrimme vaikuttamaan positiivisesti ja kannustavasti nuorten asenteisiin, kertoo nuorisotoimenjohtaja Jouni Kivilahti Lahden kaupungin nuorisopalveluista. Tavoitteena on olla läsnä nuorten arjessa ja osaltamme mahdollistaa tavallisten arkirutiinien säilyttäminen.

Nuorisotyö pyrkii läsnäololla ennaltaehkäisemään mahdollisten ongelmien syntyä, joita poikkeustila saattaa aiheuttaa.
- Nuorilta saamamme palautteen perusteella verkossa kohtaaminen koetaan tärkeäksi, sanoo Kivilahti.

Nuoret tarvitsevat aikuisen tukea ja ohjausta poikkeustilanteessa

Nuorisotyöntekijöitä tavoittaa puhelimitse sekä laajasti verkossa eri kanavilla, kuten Instagramissa, TikTokissa, Discordissa, Snapchatissä sekä Whatsapissa. Verkossa on tarjolla tukea ja jutteluseuraa sekä viihdyttävää vapaa-ajan tekemistä kisojen, visojen ja haasteiden merkeissä. Koonti kanavista ja yhteystiedoista löytyy osoitteesta: lahti.fi/nuorisopalvelut ja ajankohtaiset toiminnot löytyvät sosiaalisen median eri kanavista.

Nuorille on tarjolla työllisyys- ja tukipalveluita verkossa. Tällä pyritään ylläpitämään nuorten työkykyä poikkeustilan aikana. Nuorten tukipalvelut, Domino tarjoaa 15-25 -vuotiaille lahtelaisille nuorille kokonaisvaltaista tukea yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti. Ohjaamon työntekijöiden kanssa voi keskustella työstä, työnhausta, opiskelusta, tulevaisuuden suunnitelmista tai mieltä askarruttavista asioista.

Etsivät nuorisotyöntekijät ovat yhteydessä nuoriin puhelimessa, tekstareilla, erilaisilla sähköisillä välineillä ja tarvittaessa kasvokkain ulkona tai omassa toimistossa. Monialaisiin yhteistyötapaamisiin mennään nuorten kanssa edelleen tarvittaessa. Nuorisotyöntekijöitä on myös tavattavissa eri puolilla kaupunkia, alueilla missä nuoret liikkuvat.

- Levitämme rauhoittavaa, viranomaisten hyväksymää ja ajantasaista tietoa. Pyrimme vähentämään levottomuutta ja ahdistusta. Lisäksi kannustamme nuoria verkkonuorisotyön kanavien äärelle, Kivilahti kiteyttää.

Lahden kaupungin nuorisotilat ja nuorten työpajat on suljettu sekä ryhmätoiminnot on keskeytetty 17.3. alkaen toistaiseksi.

Ajantasainen tieto ja koonti poikkeusajan toiminnoista, kanavista ja yhteystiedoista löytyy osoitteesta: lahti.fi/nuorisopalvelut ja Facebookissa sekä Instagramissa.

Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuuna on jättämässä valtakunnallisen kannanoton nuorisotyön tärkeydestä poikkeustilanteessa: Nuorisotyö on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Kannanoton on allekirjoittanut 28 suurimman kaupungin nuorisotoimenjohtajaa ja pienempien kuntien nuorisotyön edustajaa jokaisen Aluehallintoviraston alueelta. Myös Lahden kaupungin nuorisotoimenjohtaja Jouni Kivilahti on kannanoton allekirjoittanut. Osaamiskeskus Kanuunaa hallinnoi Lahti.

Lisätietoja

Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut,
nuorisotoimenjohtaja Jouni Kivilahti, p. 050 518 4492 

Lahden nuorisopalveluilla ja Brädillä on teille painavaa asiaa!

Lomautus johtuu koronaepidemian aiheuttamasta poikkeustilanteesta. 

Lomautuksen pituus on keskimäärin neljä viikkoa ja se toteutetaan pääosin kesäkauden aikana.

Teatterin viimeinen esitys kevätkaudella oli Peppi Pitkätossun ensi-ilta 14. maaliskuuta. Kaikki sen jälkeiset esitykset on peruttu epidemian hillitsemiseksi. Myös teatteriravintolan toiminta on keskeytetty.

Esitysten peruminen aiheuttaa Seinäjoen kaupunginteatterille mittavat tappiot.
- Lomautuksilla pyrimme turvaamaan teatterimme toiminnan jatkumisen taas kesän jälkeen. Syksyn ensimmäinen ensi-ilta on Evita-musikaali 19. syyskuuta ja uskomme että koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on jo siihen mennessä ohi, sanoo toimitusjohtaja Markko Heinonen.

Peppi Pitkätossu palaa Seinäjoen kaupunginteatteriin kevätkaudella 2021. Minna Rytisalon romaaniin perustuva Rouva C. saa ensi-iltansa marraskuussa. Lisää ensi-iltoja julkistetaan jo ensi viikolla.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Markko Heinonen, puh. 0400 134 744

Nopeasti luotu Fast Expert Teams- asiantuntijaverkosto selvittää etätyöhön siirtymisen vaikutuksia työelämään. Kaikkia etätyöhön siirtyneitä työntekijöitä pyydetään vastaamaan aiheeseen liittyvään kyselyyn.

Vallitseva koronaepidemia on muuttanut nopeasti asiantuntijatyön tekemisen tapoja Suomessa. Koronaviruksesta johtuva poikkeustilanne aiheuttaa suuren haasteen yhteiskunnan fyysiselle, henkiselle ja taloudelliselle toiminnalle.

”Vuorovaikutus kasvotusten ei ole mahdollista, mutta monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen vaatii eri alan asiantuntijoiden nopeaa yhteistoimintaa. Erityisesti kriisitilanteessa perinteinen organisaatioiden välinen yhteistyö on auttamattoman hidasta”, sanoo LUT-yliopiston tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist.

Ongelman ratkaisemiseksi on kehitetty Fast Expert Teams -verkosto. Sen ideana on tuoda nopeasti eri alojen asiantuntijoita yhteen ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia digitaalisesti. Verkostossa testataan uutta dynaamisten tiimien toimintamallia ja tuotetaan päätöksentekijöille tietoa ja toimenpide-ehdotuksia toimintamallin kehittämiseksi Suomessa.

Blomqvist toimii verkoston kokoonkutsujana ja johtajana. Toimintamalli pohjaa Blomqvistin tutkimukseen digitaalisista organisoitumismuodoista, luottamuksesta ja tietoprosesseista.

”Maaliskuun toisella viikolla tilanne alkoi näyttää huolestuttavalta. Keskustelin asiasta eri asiantuntijoiden kanssa ja totesimme, että nyt on hetki toimia. Yhden päivän aikana tavoitimme laajan joukon eri asiantuntijoita ja meillä oli ensimmäinen toimintasuunnitelma valmiina. Haluamme yhdessä välttää Suomen halvaantumisen”, Blomqvist kertoo. 

Nopeasti luotu verkosto

Blomqvistin aloite innosti eri alojen asiantuntijat yhteistyöhön yli organisaatiorajojen. Nopeasti alkunsa saaneessa digitaalisessa verkostossa on mukana jo yli 70 asiantuntijaa eri yliopistoista, tutkimuslaitoksista, yrityksistä ja ministeriöistä.

”Jo nyt näyttää siltä, että nopealla verkostomaisella toiminnalla ja digitaalisuutta hyödyntäen mahdottomasta voi tulla mahdollista”, sanoo Blomqvist.

Eri alan toimijat tuovat mukanaan omaa osaamistaan. Mukana yhteistyössä on esimerkiksi digitaalisten palveluiden suunnitteluun keskittynyt Gofore-yhtiö.

”Haluamme tukea verkostomaisten ja teknologia-avusteisten johtamistapojen hyödyntämistä monimutkaisessa toimintaympäristössä. Luotamme asiantuntijoiden kykyyn kantaa vastuuta ja toimia itsenäisesti ja aloitteellisesti”, toteaa Goforen johtava konsultti Petri Takala.

Vapaaehtoisuuteen perustuvan verkoston tavoitteena on raportoida toimenpidesuosituksistaan heti pääsiäisen jälkeen. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää valtakunnallisesti ja verkosto on esitelty myös OECD:lle Suomen toimintatapana Covid-19 tilanteessa.

”Nopeat ongelmanratkaisutiimit ovat hieno esimerkki digitaalisuuden hyödyntämisestä vallitsevan koronatilanteen aikana. Hyödynnämme tutkimuksen tuloksia kriisin tuomien haasteiden ratkaisemisessa”, sanoo neuvotteleva virkamies Pirjo Kutinlahti työ- ja elinkeinoministeriöstä. 

Siirryitkö koronan vuoksi etätyöhön?  Vastaa kyselyyn!

Verkoston yliopistot yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa ovat laatineet kyselyn, jonka avulla pyritään saamaan kokonaiskuva työn tekemisen tavoissa tapahtuneesta nopeasta muutoksesta. On erittäin tärkeää, että kyselyyn vastaisi mahdollisimman moni etätyöhön siirtynyt työntekijä.

”Kyselyllä selvitetään, miten suomalaiset suhtautuvat etätyöhön ja millaiset valmiudet heillä on sen tekemiseen ja siinä tarvittavien teknologioiden käyttöön”, sanoo viestinnän professori Anu Sivunen Jyväskylän yliopistosta.

Kysely on auki 13. huhtikuuta saakka.

Linkki kyselyyn: Corona-work-survey 

(https://uvacommscience.eu.qualtrics.com/jfe/form/SV_cZplUBb64MgVKF7)

Fast Expert Teams -verkostoon kuuluu asiantuntijoita LUT-yliopistosta, Aalto-yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Työterveyslaitokselta, Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä, Sitra Labista, Tiedeakatemiasta, Goforesta, Howspacesta, Skillhivesta, Solvedista, Hämeen liitosta sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Lisätietoja:

Kirsimarja Blomqvist, tietojohtamisen professori, LUT-yliopisto kirsimarja.blomqvist@lut.fi , p. 040 755 1693
Heikki Ailisto, tutkimusprofessori, VTT heikki.ailisto@vtt.fi , p. 040 555 0726
Annina Ropponen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos annina.ropponen@ttl.fi, p. 043 825 1392
Matti Vartiainen, työ- ja organisaatiopsykologian professori, Aalto-yliopisto, matti.vartiainen@aalto.fi , p. 050 555 3380
Anu Sivunen, viestinnän professori, Jyväskylän yliopisto, anu.e.sivunen@jyu.fi , 040 735 4279
Thomas Olsson, tietotekniikan apulaisprofessori, Tampereen yliopisto thomas.olsson@tuni.fi , p. 040 849 0819
Kaisa Henttonen, dosentti, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto, kaisa.henttonen@uef.fi , p. 050 4352664
Petri Takala, johtava konsultti, Gofore petri.takala@gofore.com, p. 040 – 563 6273
Pirjo Kutinlahti, neuvotteleva virkamies, työ- ja elinkeinoministeriö, pirjo.kutinlahti@tem.fi p. 029 504 8260

Turun kaupunki supistaa väliaikaisesti asiakaspalvelupisteidensä aukioloaikoja ajankohtaisen koronavirustilanteen takia. Käyntiasiakkaiden määrät asiakaspalvelupisteissä ovat jo nyt kääntyneet laskuun ja todennäköistä on, että käyntiasiakkaiden määrät vähenevät lähiaikoina vielä entisestään. Lisäksi kaupunki suosittelee kaikille sähköisten palveluiden käyttämistä ja muita asiointikanavia, jotta koronaviruksen leviämistä edistäviä fyysisiä asiakaskontakteja syntyisi mahdollisimman vähän.

Palvelupistekohtaiset aukioloajat ovat perjantaista 27.3. alkaen seuraavat:

Turku-piste Puolalankatu 5

• Käyntiasioinnin palveluaika on arkisin kello 9-12.
• Kassa – ja henkilöstökassapalvelut käyntiasiointi klo 9-12 ja puhelimitse klo 15 asti.
• Kaupunkiympäristötoimialan asiakaspalvelun käyntiasiointi arkisin kello 9-12.
• Kirjaamo palvelee sähköisesti.
• Varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa ei käyntiasiointia, puhelin ja chat palvelevat.

Rakennusvalvonnan asiakaspalvelu Puolalankatu 5

• Käyntiasioinnin palveluaika on arkisin kello 9-12. Puhelimitse ja sähköisten kanavien kautta palvellaan maanantaista torstaihin kello 9-15.30 ja perjantaisin kello 9-15.
• Rakennusvalvonnan arkisto on suljettu 13.4. asti.

Skanssin Monitori

• Käyntiasioinnin palveluaika on maanantaista torstaihin kello 12-18 ja perjantaisin kello 12-17.
• Monitorin aukioloajat saattavat muuttua, jos kauppakeskuksen aukioloaikoja rajoitetaan.

Infotori - omakielinen neuvonta Skanssin Monitorissa

• Infotori on auki vain ajanvarauksella ma-pe klo 9-12 (venäjä, englanti, saksa, arabia, persia sekä kurdi).
• Etäpalveluna edellä mainitut kielet ma-pe klo 13-16 (puhelin ja sähköposti).
• Muiden kielten tarjonnan osalta kehotetaan seuraamaan Infotorin verkkosivuja www.turku.fi/infotori.

Matkailuneuvonta Aurakatu 4

Käytössä ainoastaan etäpalvelut. Ei käyntiasiointia.

Liikunnan asiakaspalvelu

On suljettu.

Kauppatorin infokontti

On suljettu.

Fölin palvelutoimisto Aurakatu 5

Fölin palvelutoimisto palvelee normaalin aukioloajan mukaisesti maaliskuun loppuun asti mutta sen jäl-keen supistetusti 1.4. lähtien seuraavasti:

• Käyntiasioinnin palveluaika on maanantaisin kello 8-18, tiistaista perjantaihin kello 8-14 ja lauantaisin kello 9-14.
• Puhelinpalvelu ja chat arkisin kello 8-18 ja lauantaisin kello 9-14.

Muutokset ovat mahdollisia

Kaikkien palvelupisteiden aukioloajat saattavat muuttua nopeastikin koronatilanteen vuoksi. Muutoksista kerrotaan kaupungin verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Lisätietoja:

• Kehittämispäällikkö, asiakkuudet ja osallisuus Sari Kinnunen, puh. 050 598 5838
• kaupunkiympäristötoimialan johtaja Christina Hovi, puh. 050 558 9210
• joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte, puh. 044 907 5121

Valtioneuvosto antoi tänään asetuksen Tenon kalastussääntöön ensi kaudelle tehtävistä tarkistuksista. Muutos lasten lupakäytännössä tuo helpotusta kalastukseen lastenlasten kanssa. Muut muutokset kalastussääntöön ovat vähäisiä.

Suomi ja Norja allekirjoittivat 24.3.2020 Tenon kalastussäännön muutoksia koskevan pöytäkirjan. Valtioneuvosto hyväksyi pöytäkirjan ja antoi asetuksen Tenon kalastussääntöön torstaina 26.3.

Tenojoen vesistön yläosan lohikantoja pitää elvyttää vielä useita vuosia, jotta ne saadaan kestävälle tasolle. Kalastussääntöön ei voitu tästä syystä tehdä sellaisia muutoksia, jotka lisäisivät merkittävästi lohiin kohdistuvaa kalastuspainetta.

Sen sijaan lasten kalastusmahdollisuuksia saatiin parannettua vapalupien osalta niin, että esimerkiksi muualla asuvan lapsenlapsen on mahdollista päästä kalaan Utsjoella asuvien isovanhempiensa kanssa.

– Tällaista mahdollisuutta on kaivattu kalastusperinteen siirtämistä varten, kertoo neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste maa- ja metsätalousministeriöstä.

Paikkakuntalaisille lapsille ja nuorille on käytössä edullinen kausilupa ilman rajoittavaa kytkentää aikuisten lupiin, eikä sen rinnalle ollut mahdollista liittää täysin ilmaista lupaa.

Asiaa koskeviin neuvotteluihin osallistui ministeriöiden ja kalataloushallinnon lisäksi kalastusoikeuden haltijoita molemmista maista. Muutoksista neuvoteltiin myös Saamelaiskäräjien kanssa.

Kalastusluvat tulevat aikanaan myyntiin Lapin ELY-keskuksen lupakauppaan. Alustavasti lupien myynnin on kaavailtu alkavan 20.4.2020, mutta poikkeusolot voivat vielä vaikuttaa myynnin aloitukseen. Lapin ELY-keskus tiedottaa asiasta tarkemmin, kun se on ajankohtaista. 

Kalastuskautta 2020 koskevat tarkistukset kalastussääntöön:

• Kaikkiin kalastuslupatyyppeihin on mahdollista liittää lasten kalastuslupia lapsille, jotka asuvat Tenon vesistön jokilaaksojen ulkopuolella. Lasten saamat saaliit raportoidaan luvanhaltijan saalisraportoinnin yhteydessä.

• Jokisuiden kalastuskieltoalueiden rajat on määritetty sivujokikohtaisesti sivujokien erityisominaisuudet huomioon ottaen. Tenon pääuomassa suoja-alue päättyy joen syväväylään, mutta pienemmässä Inarinjoessa jokisuut on rauhoitettu koko uoman leveydeltä. Tarkemmat tiedot kieltoalueiden rajoista käyvät ilmi tämän tiedotteen liitteenä olevasta pöytäkirjasta.

• Norjan rantakalastuslupien aluekohtaista jakoa on muutettu niin, että lupia on runsaammin tarjolla Utsjoen kirkonkylän, Vetsikon ja Nuorgamin alueiden vastarannalla, vaikka siirretty määrä pienenee. Norjan kalastuslupia voi hankkia Norjan puolen lupakaupasta.

• Rantakalastusluvan kalastusajat muuttuvat.  Lupavuorokausi alkaa klo 19 ja vuorokautinen rauhoitusaika siirtyy yöaikaan, klo 24—07.

• Muiden kalalajien kuin lohen verkkokalastusaika voi alkaa jo jäiden lähdöstä ja jatkuu kesäkuun 15. päivään saakka. Tarkoitus on parantaa mahdollisuuksia kalastaa esimerkiksi haukea, jonka runsastuminen on aiheuttanut huolta. Samalla pitää kuitenkin huolehtia siitä, että lohen sivusaaliskuolleisuus ei kasva.

• Myös verkkopyydysten havasmateriaaleja koskeviin sääntökohtiin tehtiin pieniä tarkennuksia.  Paikkakuntalaislupien saalisraportointi tapahtuu samalla rytmillä kuin edellisvuonna.

• Soutajalta vaaditaan kalastuslupa viime vuoden tavoin.

Vuosittaisten tarkistusten lisäksi neuvottelut Tenon määräaikaisen kalastussäännön muuttamisesta ovat käynnistymässä Norjan kanssa kuluvana vuonna. Tarkemmat yksityiskohdat ovat vielä auki korona-tilanteen vuoksi.

Linkit:
Tenon kalastussäännön muutoksia koskeva pöytäkirja 29.3.2020

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste, p. 029 516 2152, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Keusoten seuraa alueensa asukkaiden varmistettuja koronavirustartuntoja. Tartunnat on aiemmin julkaistu koko kuntayhtymän alueen osalta, mutta jatkossa tartuntatilastoja julkaistaan myös kuntakohtaisesti.   

Koronaviruksen leviäminen Keusoten alueella on nyt nopeutumassa. Olemme poikkeuksellisessa tilanteessa, jota myös valtiovallan tekemät toimenpiteet kuvaavat. Tartuntoja voidaan rajata vain, jos alueemme asukkaat noudattavat viranomaisten ohjeita. Sen avulla voimme kaikki vaikuttaa epidemian leviämiseen ja terveydenhuollon resurssien riittävyyteen epidemian aikana. - Koska tilanne on nyt muuttumassa, julkaisemme myös kuntakohtaiset tiedot. Toivomme, että tämä kannustaa kaikkia toimimaan sen eteen, että tartunnat pysyvät niin vähäisinä kuin mahdollista omalla alueella, sanoo kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen.

Varmistettujen koronavirustartuntojen määrä 26.3.

Varmistettuja koronatartuntoja Keusoten alueen asukkailla on torstaihin 26.3. mennessä ollut neljäkymmentäseitsemän (47).

Varmistettujen koronatartuntojen määrä painottuu Järvenpäähän (25), Nurmijärvelle (12) ja Tuusulaan (8). – Huomioitavaa on, että luvut ovat kuitenkin vain niistä potilaista, jotka ovat käyneet koronanäytteenotossa. Todellisuudessa luvut voivat olla tätäkin suuremmat, tarkentaa kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen.

Tartuntojen kokonaismäärät ja kuntakohtaiset tilastot on saatavilla Keusoten verkkosivustolta www.keski-uudenmaansote.fi/koronavirus vielä tämän viikon aikana.

Lisätiedot kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen, p. 040 182 5797

Tietoa koronaviruksesta:

• Ajankohtaista Keusoten alueen koronavirustartunnoista www.keski-uudenmaansote.fi/koronavirus
• Kansallinen koronavirusseuranta ja ohjeet kansalaisille, www.thl.fi
• Yleiset hengitystieinfektion kotihoito-ohjeet https://www.terveyskyla.fi/keuhkotalo/tietoa-keuhkosairauksista/hengitystieinfektiot/itsehoito
• Muutokset palveluissamme, www.keski-uudenmaansote.fi

Tilanne maailmalla ja Suomessa on koronaepidemian vuoksi täysin poikkeuksellinen. Eri ikäryhmät yrittävät sopeutua nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen. Nuoret tarvitsevat kaverisuhteita, luotettavia aikuisia ja rutiineja turvalliseen arkeen. Nyt nämä arjen peruspilarit horjuvat tai puuttuvat kokonaan. Nuoria ahdistaa ja pelottaa epidemia itsessään. Nuoret itse tai heidän läheisensä saattavat kuulua riskiryhmään. Eristyminen voi pahentaa masennusta, paniikkihäiriöitä ja pelkotiloja. Monen nuoren kohdalla poikkeustila vaikuttaa perheen toimeentuloon ja vanhempien jaksamiseen. Mielenterveys- ja päihdeongelmat perheessä korostuvat entisestään, kun nuori on vailla koulun ja vapaa-ajan turvallisia aikuiskontakteja, harrastuksia ja kavereita.

Vaikka nuorisotilat ja -toiminnot ovat kiinni, nuorisotyön on syytä jatkua. Tällä hetkellä nuoret hakevat tietoa ja turvaa erityisesti verkosta ja sosiaalisesta mediasta. Onneksi verkossa ovat myös nuorisotyöntekijät, jotka kohtaavat nuoria virtuaalisesti heidän suosimissaan kanavissa ja poikkeustilaa varten perustetuissa verkkopalveluissa. On tärkeää, että turvalliset nuorisotyöntekijät ovat mukana keskusteluissa, koska kaikki verkossa liikkuvat aikuiset eivät suinkaan sellaisia ole. Verkon välityksellä nuorisotyöntekijät voivat myös tukea yksittäisiä nuoria ja tarvittaessa kannatella heitä muita palveluja odottaessa.

Poikkeustilanne on kestänyt vasta reilun viikon. Tilanteen pitkittyessä turhautuminen kasvaa, ja yhteiskuntarauhan ylläpitäminen on tärkeää. Jalkautuva nuorisotyö on siellä missä nuoret liikkuvat. Nuorisotyö on nyt ainoa perheen ulkopuolinen toimija nuorten kasvaneella vapaa-ajalla. Poikkeustilanne loppuu joskus ja on tärkeää, että yhteys nuoriin säilyy poikkeustilan aikana. Tämä helpottaa myös aikanaan paluuta arkeen.

Ei jätetä nuoria yksin keskelle lisääntynyttä vapaa-aikaa. Nuorisotyöntekijöitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.  

Kannanoton on laatinut Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuuna.  Kannanoton on allekirjoittanut 28 suurimman kaupungin nuorisotoimenjohtajaa ja pienempien kuntien nuorisotyön edustajat jokaisen Aluehallintoviraston alueelta. Kanuunaa hallinnoin Lahden kaupunki ja rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoja

Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuuna

Suvi Lappalainen
verkostopäällikkö
p. 050 383 6453
suvi.lappalainen@lahti.fi

Katariina Soanjärvi
puheenjohtaja
p. 050 350 7939
katariina.soanjarvi@jkl.fi

www.nuorisokanuuna.fi

Allekirjoittaneet nuorisotoimenjohtajat

Katariina Soanjärvi, Jyväskylä
Merja Nordling, Espoo
Nella Sepänheimo, Rovaniemi
Johanna Paananen, Salo
Mikko Vatka, Helsinki
Jouni Erola, Joensuu
Marjut Nurmivuori, Oulu
Tuula Ahonpää, Vaasa
Jari Väänänen, Kuopio
Pekka Hautamäki, Seinäjoki
Anne Leppänen, Pori
Jukka Etu-Seppälä, Pori
Annina Lehtiö-Vainio, Turku
Jouni Kivilahti, Lahti
Merja Hukkanen, Lohja
Merja Winha-Järvinen, Nurmijärvi
Eija Pyrrö, Kajaani
Anu Puro, Järvenpää
Maritta Rihu, Kouvola
Nina Jorkama, Porvoo
Kimmo Hölkki, Lappeenranta
Susanna Lakanaho, Kokkola
Tarja Sinioja, Mikkeli
Pekka Mäkelä, Vantaa
Mervi Hiltunen, Hämeenlinna
Tuula Tissari, Kotka
Mika Joensuu, Hyvinkää
Rea Poikonen, Rauma
Anne Kihlman, Mäntsälä
Marjo Niittymäki, Urjala
Mia Konradsdal, Paimio
Sanna Mäyrä, Oulainen
Virpi Tuovinen, Puumala
Petteri Salmijärvi, Salla