Lähituen saaminen erilaisten digipalveluiden ja -ratkaisujen käyttöönottoon ja käyttämiseen on koronapandemian vuoksi entistä epäsuositumpaa, kun fyysisiä kontakteja suositellaan nyt välttämään. Yrityksissä on nyt selvää kysyntää etätuen saamiselle, kun sekä yrittäjien että yritysten henkilöstön joukossa etätyöskentely on osa arkea.

Etätuen tarve on noussut erityisesti pk-yrityksissä, joissa erilaisia digitaalisia ratkaisuja muun muassa etätyön ja verkkokaupan helpottamiseksi otetaan kovaa vauhtia käyttöön. Viime viikon loppupuolella oli huomattavissa selvä muutos, kun yrityksissä mietittiin pika-aikataululla uusia toimintatapoja hoitaa liiketoimintaa.

– Erityisesti alle 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä oltiin meihin viime viikon aikana yhteydessä Elisan Yritysguruun ja Elisa Oma IT -palveluun neljänneksen verran enemmän verrattuna tavalliseen viikkoon. Tällä viikolla kehityssuunta on ollut yhteydenottomäärissä hyvin samankaltainen kuin viime viikolla, eli nousu yhteydenottojen määrässä on edelleen tavallisuudesta poikkeavaa, kertoo Elisan liiketoimintajohtaja Mikko Pöyry.

Etätyöskentelyyn liittyvälle tuelle nyt eniten kysyntää

Eniten yhteydenottoja tulee Microsoft Teams-sovelluksen käyttämisestä, jota hyödynnetään nyt paljon etätyöskentelyssä muun muassa chat-, puhe- ja videoneuvottelumahdollisuuksien vuoksi. Pienyrityksille onkin mahdollista saada Team-sovellus maksutta käyttöön puolen vuoden ajaksi. Sovelluksen oikeaoppisen käyttämisen neuvoille on nyt kysyntää. Kaikki tuki annetaan etänä ja pilvipalveluita hyödyntäen läpi koko Suomen. 

– Asiantuntijamme ovat pystyneet vastaamaan kasvaneeseen etätuen yhteydenottojen määrään hyvin. Selvittelemme jo nyt erilaisia vaihtoehtoja, joilla hyvästä palvelutasostamme pidetään kiinni myös jatkossa, jos neuvojen ja opastuksen tarve kasvaa vielä räjähdysmäisesti. Meille on tärkeää pystyä auttamaan ja tukemaan nyt kaikenlaisia yrityksiä. Monet ovat todella tiukan paikan edessä koronapandemian aiheuttamien vaikutusten vuoksi, Elisan IT-tukipalveluiden johtaja Sanna Sarpila toteaa.

Uusia ratkaisuja otetaan nopeasti käyttöön

Virtuaalisten työpöytien käyttöönotolle on noussut selkeä kysyntäpiikki yrityksissä, joissa työtä tehdään normaalisti toimistolla olevilla kiinteillä työasemilla, eikä käyttäjille ole olemassa kannettavia tai muita etätyölaitteita.

– Näissä tilanteissa virtuaalinen työpöytä tarjoaa todella nopeasti ja kustannustehokkaasti mahdollisuuden hyödyntää mitä tahansa kotoa löytyvää laitetta etätyöskentelyyn, esimerkiksi tablettia tai kotitietokonetta, Pöyry kertoo.

Lisätietoja:
Elisan Mediadesk, mediadesk@elisa.fi p. 050 305 1605

Team-sovellus pk-yrityksille maksutta käyttöön puolen vuoden ajaksi

Luolavuoren koulun, Turun Lyseon koulun ja Juhana Herttuan koulutalon toiminta nykyisissä koulurakennuksissa on tarkoitus lopettaa kevään 2020 aikana. Kouluja koskeva väistötilasuunnitelma tuodaan Turun kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 30.3.

Luolavuoren koulussa (Luolavuorentie 36), Lyseon koulussa (Varusmestarintie 19) ja Juhana Herttuan koulutalossa (osa Topeliuksen koulua, Hansakatu 2) on tehty alkuvuoden 2020 aikana rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Tutkimusten loppuraportit eivät ole vielä valmistuneet, mutta tähän mennessä saaduista tutkimustuloksista ja havainnoista on keskusteltu palveluntuottajien kanssa.

Kaikkien kolmen koulun välitulokset viittaavat siihen, että toiminta kouluissa tullaan lopettamaan, ja koulujen opetustoiminta siirtyy syyslukukaudesta 2020 alkaen väistötiloihin.

Vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi koulutilat ovat tällä hetkellä hyvin vähällä käytöllä. Tämän vuoksi Luolavuoren ja Lyseon koulujen sekä Topeliuksen koulun Juhana Herttuan koulutaloa koskevat korvaavat tilajärjestelyt voidaan toteuttaaa jo kevätlukukauden 2020 loppuajaksi.

Koulukohteiden sisäilmatilanne ja väistötilojen alustava kokonaissuunnitelma viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn 30.3.2020, jonka jälkeen asia käsitellään myös kasvatus- ja opetuslautakunnassa. Väistötila-asia on tarkoitus käsitellä lopullisesti kaupunginvaltuustossa 20.4.2020.

Esitettävät väistötilaratkaisut kouluille

Väistötilojen tarve on noussut vasta äskettäin esiin, joten lopullista väistötilasuunnitelmaa ei ole vielä pystytty laatimaan. Alustavien suunnitelmien mukaan syyslukukaudesta 2020 alkaen opetustoimintaa järjestetään osittain tilaelementtiratkaisuissa, ja osittain hyödynnetään myös olemassa olevia kiinteistöjä.

Lyseon koulun kentälle esitetään tilaelementtitoteutusta. Muiden koulujen sijoittumissuunnitelmat ovat vielä työstettävänä. Mahdollisia väistötilakohteita, joita tilaelementtirakennusten lisäksi tarkemmin selvitetään, ovat Ruiskatu 8:n kiinteistö, Turun Aikuiskoulutuskeskuksen tilat Kärsämäessä sekä mahdollisesti Turun ammatti-instituutin Kellonsoittajankadun toimipiste.

Koulukohtaiset välitulokset

Juhana Herttuan koulutalo

Juhana Herttuan koulutalossa tehdyissä tutkimuksissa havaittiin vaurioita alapohjarakenteessa ja mikrobivaurioita erityisesti ulkoseinien lämmöneristeissä, mutta myös yläpohjan eristeissä. Myös ikkunoiden tilkkeissä havaittiin mikrobivaurioita. Muovipintaisten lattioiden osalta todettiin materiaalin vaurioitumista, jonka seurauksena rakennuksen sisäilmaan pääsee vapautumaan kemiallisia yhdisteitä.

Koulutalon vaurioituneista rakenteista ja rakenneosista on myös todettu ilmayhteys sisätiloihin. Lisäksi kiinteistön ilmanvaihdon on todettu olevan osittain elinkaarensa päässä, ja sen suunnitellussa toiminnassa on havaittu puutteita.

Turun Lyseon koulu

Lyseon koulun lattia- ja ulkoseinärakenteissa sekä ikkunarakenteissa on havaittu sekä vaurioita että virheellisiä toteutustapoja. Mikrobivauriolla ja muovimattovaurioilla todettiin olevan heikentävää vaikutusta sisäilman laatuun. Myös vesikatossa on todettu viitteitä vaurioista, mutta rakenteen tutkimukset ovat vielä osittain kesken.

Luolavuoren koulu

Luolavuoren koulun tutkimustulokset osoittivat, että koulun vanhemmalla osalla on useita korjaustoimenpiteitä vaativia vaurioita rakennuksen molempiin kerroksiin vaikuttavissa rakenneosissa. Vanhalla osalla todettiin ulkoseinissä ja välipohjissa mikrobivaurioita, joista on ilmayhteys sisäilmaan. Yläpohjan ja vesikaton mikrobinäytteiden tulokset eivät ole vielä tulleet.

Lisäksi Luolavuoren koulurakennuksessa havaittiin puutteita ilmanvaihdon toiminnassa ja alapohjan maaperän kosteuden nousun aiheuttamia vaurioita lattiapinnoitteissa. Myös laajennusosalla todettiin korjausta vaativia vaurioita, kuten paikallisia vaurioita muovimaton alla, mutta niiden määrä ja laajuus on huomattavasti vanhaa osaa pienempi.

Loppuraportit julkaistaan kaupungin verkkosivuilla

Turun Lyseon ja Luolavuoren koulujen tutkimukset suoritti FCG Oy ja Juhana Herttuan koulutalon tutkimukset Kiwa Inspecta Oy.

Koulujen henkilökuntaa sekä oppilaiden huoltajia on tiedotettu opetustoimintaa koskevista väistötilasuunnitelmista Wilman kautta 26.3. Sisäilmatutkimusten loppuraporttien valmistumisesta, niiden tuloksista ja tulevista jatkotoimenpiteistä aikatauluineen tiedotetaan tarkemmin kevään aikana Wilma-viesteillä ja Turun kaupungin ajankohtaiset kiinteistöt -sivulla.

Lisätiedot:

Tuomas Koskiniemi, tilapalvelujohtaja, tuomas.koskiniemi@turku.fi, p. 040 355 6296

Tommi Tuominen, perusopetuksen tulosaluejohtaja, tommi.tuominen@turku.fi, p. 040 679 0629

Lappeenrannan kaupungin toimitilatoimikunta on jatkanut lasten ja nuorten palveluiden palveluverkkotarkastelua. Käsittelyssä on huomioitu saadut kuntalaispalautteet sekä päivitetty Sammonlahden koulun kuntoarvio. Toimitilatoimikunta esittää Sammontalon rakentamista niin, että kokonaisuus valmistuu vuoden 2024 aikana. Aiempaan palveluverkkoehdotukseen ei tullut muita muutoksia. Toimitilatoimikunnan esitys etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon huhtikuussa 2020.

Toimitilatoimikunnan puheenjohtajan Risto Kakkolan mukaan helmikuussa valmistunut palveluverkkoehdotus on Sammontaloa lukuun ottamatta sellaisenaan esitettävissä kaupunginvaltuuston päätettäväksi.  

- Sammontalon osalta toimitilatoimikunnan tuli ratkaista, minkä kokoisena päiväkoti ja koulu rakennetaan sekä rakennetaanko talo yhdessä erässä vai vaiheittain. Päädyimme ehdottamaan, että Sammontalo rakennetaan yhdessä erässä. Kourulaan jo ensi syksynä sijoitettava varhaiskasvatuksen tilaelementti suunnitellaan siten, että tiloissa voidaan myöhemmin antaa vuosiluokkien 1-2 opetusta.

Toimitilatoimikunta ehdottaa, että Sammontaloon rakennetaan tilat kuudelle varhaiskasvatusryhmälle, kolmelle esiopetusryhmälle sekä koululle, jossa on 640 oppilaspaikkaa. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen tiloista osa suunnitella niin, että ne toimivat tarvittaessa joko varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen tiloina.

Kakkolan mukaan Sammontaloon tulee aiemman päätöksen mukaisesti myös liikuntatilat, nuorisotilat sekä kirjastotilat. Toimitilatoimikunta edellytti myös, että suunnittelussa otetaan huomioon Sammontalon toteuttaminen niin, että sen tiloja voidaan tarvittaessa laajentaa kustannustehokkaasti, jos se osoittautuu tarpeelliseksi.

- Keskustelimme myös siitä, miten nyt parhaillaan saatavat kokemukset etäopetuksesta voivat vaikuttaa koulutilojen tarpeeseen. Perusopetus tulee tulevaisuudessakin ensisijaisesti olemaan lähiopetusta, mutta saattaa olla, että peruskoulun viimeisten luokkien kohdalla etäopetusta hyödynnetään nykyistä enemmän. Tällä voi olla vaikutusta tilatarpeisiin, kommentoi Kakkola.  

Palveluverkkotarkastelua valmistellaan Lappeenrannan osalta laskevan väestöennusteen näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen osalta suunnitelmia laaditaan vuoden 2025 lapsimääräennusteiden mukaan. Perusopetuksessa tarkastelua on tehty vuoden 2034 tilanteen mukaisesti.

Toimitilatoimikunta esittää, että Sammontalon arvioitu valmistumisaika olisi vuoden 2024 lopussa. Sammontalon valmistumisen jälkeen tarvitaan kuitenkin vielä muutaman vuoden ajan osaa nykyisistä koulutiloista, sillä Sammontalon mitoitus perustuu tulevien vuosien arvioituun lapsimäärään. Siirtymävaiheessa tarvittavista tiloista päätetään erikseen lähempänä siirtymäajankohtaa.

Kaupunki sai yhteensä 35 kuntalaispalautetta liittyen helmikuussa julkaistuun palveluverkkotarkastelun esitykseen. Palautteisiin lukeutuivat myös nuorisovaltuuston ja lasten parlamentin lausunnot palveluverkkoperiaatteista, Kuusimäen, Kourulan ja Lavolan asukasyhdistys ry:n, Simolan ja lähikylien kylätoimikunnan, Lavolan koulun vanhempaintoimikunnan, Sammonlahden koulun, OAJ:n Lappeenrannan Seudun Paikallisyhdistys ry:n ja Sosiaalialan Korkeakoulutetut Talentia Etelä-Karjala ry:n lausunnot. Sammontaloa koskevissa palautteissa korostettiin Sammontalon merkitystä alueen elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä.

Lue lisää palveluverkkouudistuksesta kaupungin verkkosivuilta.

Lisätiedot:
Tuija Willberg
Toimialajohtaja
Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut
040 070 5875
tuija.willberg@lappeenranta.fi

Luonnollinen ilmaston vaihtelu vaikutti merkittävästi jääkauden ajan ihmismääriin Euroopassa 30 000–13 000 vuotta sitten. Tämä selviää tutkija Natalia Korhosen väitöskirjasta, joka käsittelee ilmaston muutosta ja vaihteluita aina viime jääkaudesta lähitulevaisuuteen.

Natalia Korhosen väitöskirjassa on tutkittu viime jääkauden lopun luonnollisen ilmaston muutoksen vaikutusta ihmisten määrään Euroopassa. Mallinnettujen väestömäärien vaihtelut korreloivat merkitsevästi riippumattoman arkeologisen aineistoon perustuvan väestömäärän muutosten arvioiden kanssa.

”Tämä viittaa siihen, että ilmasto on vaikuttanut merkittävästi jääkauden ajan ihmismääriin Euroopassa”, tutkija Natalia Korhonen kertoo. ”Kun ilmasto viileni, ihmisten määrä väheni, ja kun ilmasto lämpeni, ihmisten määrä kasvoi.”

Väitöskirjassa jääkauden ilmastoa simuloitiin 100 000 vuoden aikaskaalan ilmastomallinnukseen soveltuvalla ilmastomallilla. Jääkauden aikaisen väestömäärän arviointia varten puolestaan hyödynnettiin nykyilmaston ja nykyisten metsästäjä-keräilijä-kansojen väestöntiheyden yhteyttä. Tietojen perusteella rakennettiin väestöntiheysmalli, johon syötettiin ilmastomallinnuksen avulla saatuja tietoja Euroopan ilmastosta jääkauden aikana 30 000–13 000 vuotta sitten. Tuloksia verrattiin riippumattomiin arkeologisiin arvioihin väestömäärän vaihteluista Euroopassa tuona aikakautena.

Kuuden viikon sääennusteet paranivat yläilmakehästä saatavilla tiedoilla

Natalia Korhonen tutki väitöskirjassaan myös kuuden viikon päähän ulottuvien sääennusteiden osuvuutta Pohjois-Euroopassa. Tutkimusaineistona olivat Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n viikkokeskilämpötilaennusteet.

”Kaikkien kuuden ennusteviikon osalta ennusteiden todettiin olevan keskimäärin parempia kuin pelkkiin tilastoihin perustuva ennuste”, Natalia Korhonen summaa.

Ensimmäisen ja toisen ennusteviikon jälkeen ennusteiden laatu heikkeni selvästi. Kuuden viikon ennusteiden kehittämistä varten väitöskirjassa tutkittiin yläilmakehän, eli stratosfäärin, tuulien ja arktisen värähtelyn tilastollista yhteyttä.

Pohjois-Euroopan 3–6 viikon päähän ulottuvia viikkokeskilämpötilojen ennusteita pystyttiin talviviikkojen osalta parantamaan hieman, kun niissä hyödynnettiin stratosfäärin tuulihavaintoja.

Väitöstyö tarkastetaan Helsingissä 27.3.2020

Natalia Korhosen väitöstyö ”Assessing Impacts of Climate Variations and Change on Different Time Scales” (Ilmaston muutosten ja vaihteluiden vaikutusarviointeja eri aikaskaaloissa) tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina 27.3.2020 klo 12. Tilaisuutta voi seurata ainoastaan etänä osoitteessa https://helsinki.zoom.us/j/411987783.

Vastaväittäjänä toimii professori Markku Rummukainen (Lund University, Ruotsi) ja kustoksena toimii professori Heikki Järvinen Helsingin Yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksesta.

Lisätietoja:

tutkija Natalia Korhonen, Ilmatieteen laitos, natalia.korhonen@fmi.fi

Väitöskirja on saatavilla Helda-tietokannassa: http://hdl.handle.net/10138/313608

Linnanniemen kilpailun tuomaristo on päättänyt jatkaa kilpailuaikaa koronaepidemian vuoksi. Näin kilpailuun osallistuvilla on aikaa sopeutua yllättävään tilanteeseen. Kilpailun uusi päättymisaika on 28.5.2020 klo 16.00 (GMT+3).

Järjestämme Turun linnan ympäristön ja Aurajokisuun länsirannan alueelle kansainvälisen ideakilpailun, jonka tavoitteena on löytää tälle historiallisesti ja kulttuurisesti merkittävälle alueelle kattava kokonaisidea sekä monipuolisia kehittämisvaihtoehtoja.

Kilpailuehdotukset palautetaan sähköisesti kilpailun verkkosivujen www.turku.fi/linnanniemi kautta ohjeiden mukaisesti ennen kilpailuajan päättymistä.

Linnanniemen ideakilpailu jatkuu 28.5.asti, jonka jälkeen kilpailun palkintolautakunta arvioi ehdotukset. Kilpailuehdotukset asetetaan myös kaupunkilaisten nähtäville ja kommentoitavaksi.

Linnanniemen ideakilpailun järjestää Turun kaupunki yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto ry. SAFA:n ja Suomen Maisema-arkkitehtiliitto MARK:n kanssa.

Lisätiedot:

Kilpailusihteeri Paula Markkula, arkkitehti SAFA, +358 (0)40 539 0625, adce@co1.inet.fi

Kilpailusivusto: www.turku.fi/linnanniemi

Poikkeusolojen vuoksi Jämsän kaupungin sisäinen joukkoliikenne siirtyy kesäaikatauluihin 30.3.2020 alkaen.

Koulukyyteihin oikeutettujen oppilaiden kuljetukset järjestetään erikseen siltä osin, kun oppilaat osallistuvat lähiopetukseen. Samalla astuu voimaan pysyvä vuorojen vähennys, joka tapahtuisi alkuperäisen aikataulun mukaan kesäkuun alussa.

Pysyvää vaikutusta on pääasiassa arkipäivien sekä viikonloppujen aikaisen aamun ja myöhäisillan vuoroihin. Aikataulut löytyvät Jyväskylän Liikenteen aikatauluoppaasta.

Lisätietoja:

logistikko Joona Nurmi  p. 0400 506 811

The jury has decided to extend the competition period due to the coronavirus epidemic. Thus, those attending the competition will have more time to adjust to the unforeseen situation. The new deadline for the competition is 28 May 2020 at 4 pm (GMT+3).

The competition will be organised for the area comprising Turku Castle, its surroundings and the western bank of the mouth of the Aura River in order to find a comprehensive overall idea as well as versatile development options for this historically and culturally important area.

All competition entries must be submitted electronically via the competition website www.turku.fi/en/linnanniemi before the end of the competition period, in accordance with the instructions.

A competition jury has been appointed for evaluating the competition entries. The competition entries will also be made available for public evaluation on the competition website.

The competition is organised by the City of Turku in collaboration with the Finnish Association of Architects (SAFA) and the Finnish association of Landscape Architects (MARK).

Additional information:

Competition Secretary Paula Markkula, architect SAFA, +358 (0)40 539 0625, adce@co1.inet.fi

The competition website: www.turku.fi/en/linnanniemi

Eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta Jämsän perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitokset ovat valtioneuvoston päätöksellä suljettu 13.4.2020 asti.

Koulujen opiskeluhuoltohenkilöstö jatkaa työtään pääasiassa etänä. Perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten kuraattorit ja psykologit tavoittaa toistaiseksi puhelimitse parhaiten arkipäivisin klo 8-16. Asiakas voi jättää myös tekstiviestin tai soittopyynnön Wilma-viestillä. Ensisijaisesti yhteyttä pyydetään ottamaan oman koulun tai oppilaitoksen nimettyyn työntekijään.  Koteihin ja yli 18-vuotiaille opiskelijoille on lähetetty Wilman kautta tiedote asiasta.

Yksilövastaanottotyötä jatketaan ensisijaisesti etävastaanottona puhelimen tai luotettavan etäyhteyskanavan välityksellä. Vastaanottoaikoja kuraattoreille ja psykologeille voi varata normaalisti. Perhetapaamisia, verkostotapaamisia ja muita monialaisia palavereja ei järjestetä kouluilla ja oppilaitoksilla toistaiseksi, ellei tilanne sitä akuutisti vaadi. Jo sovitut tapaamiset siirretään tai hoidetaan etäyhteyksillä.

Virka-ajan jälkeen akuuteissa kriisitilanteissa asiakas voi ottaa yhteyttä Kriisikeskus Mobileen:

https://kriisikeskusmobile.fi/keski-suomen-sosiaalipaivystykset/

Koulujen terveydenhoitajat ja koululääkärit ovat Jämsän Terveyden palveluksessa. Kouluterveyden huollon palveluista terveydenhoitajat ovat tiedottaneet Wilman kautta.

Mikäli perusopetuksen oppilaalla tai lukion opiskelijalla on tarve lainata koulun kannettavaa tietokonetta tai tablettia, voi huoltaja tai lukion opiskelija pyytää laitetta lainaan ottamalla yhteyttä kunkin koulun yhteyshenkilöön joko sähköpostin tai Wilman välityksellä. Kaikki sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@jamsa.fi. Yhteyshenkilöt on kerrottu koteihin menneessä tiedotteessa.

Lisätietoja:

ma. opetusjohtaja-opistojen rehtori Sini Käkönen, p. 040 751 4731
lukiokoulutuksen rehtori Juha Damskägg, p. 040 836 1604, vastuualueena kaupungin oppilas- ja opiskelijahuolto
rehtori Petteri Järvinen, Gradia Jämsä, p. 040 341 5022

360Mediatalo Oy on kehittänyt selainpohjaisen oppimisalustan reaaliaikaiseen ja vuorovaikutteiseen opetukseen. 360Luennot-alustan avulla opettajat voivat opettaa ja ohjata oppilaitaan etänä.

− Oppimisalustamme on suunnattu ensi sijassa peruskouluille ja alakoululaistenkin on helppo käyttää sitä, kertoo 360Mediatalon toimitusjohtaja Henrik Helin. − Alusta on tietoturvallinen, sillä se ei vaadi erillisen ohjelmiston lataamista koneelle eikä myöskään oppilaiden kirjautumista henkilötiedoillaan.

360Luennot on oppimisympäristö, jossa opettaja on reaaliaikaisesti yhteydessä oppilaidensa kanssa. Opetus siirtyy opettajan tietokoneen webkameralta 360Luennot-alustalle, jossa oppilaat voivat seurata opettajan opetusta. Näköyhteyden kautta he näkevät sekä opettajan että tämän tietokoneen näytön ja esitysdiat.

Riittää, että oppilailla on käytössään tietokone tai tabletti sekä verkkoyhteys. Opetustilanne on interaktiivinen, joten oppilaat voivat olla ääniyhteydessä opettajan ja muiden oppilaiden kanssa ”viittaamalla” eli pyytämällä puheenvuoroa.  

Koulut voivat tilata oppimisalustan verkkosivulta 360luennot.fi.

360Luennot-työkalu pohjautuu 360Mediatalon kehittämään 360Education-julkaisualustaan, joka on tarkoitettu Virtual Reality -koulutukseen. 360Luennot-alustan avulla opettajalla on mahdollisuus hyödyntää myös 360-kuvamateriaalia opetuksessaan. Jos oppilailla on käytössään VR-lasit, he voivat osallistua opetukseen myös niitä käyttäen.

360Education-julkaisualusta on käytössä monella toimialalla esimerkiksi pelastusalan koulutuksessa, ensiapukoulutuksessa, sairaalakoulutuksessa ja kansainvälisessä korkeakoulutuksessa.

Startup-yritys 360Mediatalo Oy on toiminut virtuaalitodellisuuden alalla vuodesta 2015 lähtien. Yrityksellä on toimipaikat Helsingissä ja Turussa.

Lisätietoja:
360Mediatalo Oy, toimitusjohtaja Henrik Helin,
henrik.helin@360mediatalo.fi,
puh. 044 282 0372

360Mediatalo.fi

tiedotusvälineille

Keskustan puoluehallitus päätti siirtää sääntömääräisen puoluekokouksen kesäkuun alusta syyskuun alkuun. Kokous järjestetään 4.-6.9.2020 Oulussa.

-Suomi elää koronaviruksen myötä poikkeusoloja, joten on selvää, että poliittiset kokoukset ja suurtapahtumat järjestetään vasta silloin, kun se on terveydelle turvallista. Keskustan puoluekokouksessa on tuhansia ihmisiä läsnä ja puoluehallitus arvioi, ettei kokouksen järjestäminen kesäkuussa ole käytännössä mahdollista, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoo.

Puoluehallitus totesi kokouksessaan myös, ettei puoluevaltuuston vuosikokouksen järjestäminen suunnitellusti huhtikuun lopussa ole mahdollista. Kokous pyritään järjestämään 6.-7.6. Puoluehallitus käsittelee puoluevaltuuston kokouksen koollekutsumista 7.5.

lisätiedot: puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen puh. 040 539 50 90

Espoon seurakunnat avasivat TukiChatin verkkoon

Espoon seurakuntien TukiChatti on avattu torstaina 26. maaliskuuta seurakuntien verkkosivuilla. Palvelu toimii arkipäivisin kello 10–16.

- Haluamme tarjota espoolaisille tukea tässä poikkeustilanteessa. Siksi viime viikolla päätettiin uuden tukipalvelun avaamisesta ja tänään se saatiin auki, kertoo diakonian asiantuntija Lilli Snellman.

TukiChatti tarjoaa keskusteluapua, henkistä ja hengellistä tukea sekä tietoa Espoon seurakuntien palveluista poikkeustilanteessa. Palvelu tapahtuu anonyymisti Espoon seurakuntien verkkosivuilla toimivan keskusteluikkunan kautta. Kuuntelijoina ja keskustelijoina toimivat seurakuntien työntekijät eri työntekijäryhmistä. Tarpeen mukaan palvelua voidaan muuttaa ja päivittää.

Palvelu on tarkoitettu kaikenikäisille espoolaisille, jotka kaipaavat henkistä ja hengellistä tukea. Lilli Snellman kertoo, että päivystäjiksi on ilmoittautunut hyvin työntekijöitä. Vastaajia on tällä hetkellä kahdenkymmenenviiden työntekijän reservi. Chatin keskustelijoina tulee olemaan pappeja, diakoniatyöntekijöitä, perhetyöntekijöitä ja lastenohjaajia. Linjoilla on yhtä aikaa päivystämässä useampi työntekijä.

Chatin löydät verkkosivuiltamme: www.espoonseurakunnat.fi

TukiChatin lisäksi kaikissa Espoon seurakunnissa päivystää Papin puhelin joka päivä klo 9-21. Myös kasvatuksen ja perhesuhteiden ammattilaiset tarjoavat puhelintukea perheille.

Lisätietoja:

Diakonian asiantuntija Lilli Snellman, lilli.snellman@evl.fi, 040 531 1006

tiedotusvälineille

Keskustan puoluehallitus päätti siirtää sääntömääräisen puoluekokouksen kesäkuun alusta syyskuun alkuun. Kokous järjestetään 4.-6.9.2020 Oulussa.

-Suomi elää koronaviruksen myötä poikkeusoloja, joten on selvää, että poliittiset kokoukset ja suurtapahtumat järjestetään vasta silloin, kun se on terveydelle turvallista. Keskustan puoluekokouksessa on tuhansia ihmisiä läsnä ja puoluehallitus arvioi, ettei kokouksen järjestäminen kesäkuussa ole käytännössä mahdollista, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoo.

Puoluehallitus totesi kokouksessaan myös, ettei puoluevaltuuston vuosikokouksen järjestäminen suunnitellusti huhtikuun lopussa ole mahdollista. Kokous pyritään järjestämään 6.-7.6. Puoluehallitus käsittelee puoluevaltuuston kokouksen koollekutsumista 7.5.

lisätiedot: puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen puh. 040 539 50 90

Ilmanlaatu on Turun seudulla heikentynyt liikenteen ja tuulen nostaman katupölyn vuoksi. Katupölyä syntyy, kun liikenne nostaa kuivilta kaduilta pölyhiukkasia, jotka ovat lähtöisin hiekoitushiekasta, tien pintojen kulumisesta ja nastarenkaiden käytöstä. Keskiviikkona 25.3.2020 ylitettiin Paraisten keskustassa hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) raja-arvotaso (50 µg/m³). Vuorokausipitoisuus oli Paraisten mittausasemalla 66 µg/m³. Raja-arvotaso (50 µg/m³) saa ylittyä korkeintaan 35 kertaa vuodessa. Ylitys oli toinen Paraisilla tänä vuonna. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on kasvattanut kuiva ja tuulinen sää.

Tänä aamuna ilmanlaatu on ollut hyvää tai tyydyttävää Turun, Kaarinan, Naantalin keskustoissa sekä Raision Ihalassa ja välttävää Paraisilla. Katupöly saattaa heikentää ilmanlaatua siihen asti, kunnes kadut saadaan puhdistettua hiekoitushiekasta.

Hiukkaspitoisuuksien kohoaminen saattaa aiheuttaa oireita erityisesti herkillä ihmisryhmillä, kuten astmaatikoilla ja pikkulapsilla. Nuha, yskä, hengitysoireet sekä kurkun ja silmien kutina ovat tavallisimpia haittavaikutuksia. Terveyshaittoja voi vähentää seuraamalla ilmanlaatua sekä välttämällä liikkumista ja pidempiaikaista oleskelua vilkkaiden teiden läheisyydessä. Autoilijat voivat helpottaa pölyongelmaa hiljentämällä ajonopeuksia.

Lisätietoja ilmanlaadusta saa ilmanlaatuportaalista, johon Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä tuottaa mittaustietoa: https://ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu

Lisätietoja: vs. ilmansuojeluasiantuntija Petra Sainisto, Turun kaupunki, puh. 040 652 6055

Luolavuoren koulun, Turun Lyseon koulun ja Juhana Herttuan koulutalon toiminta nykyisissä koulurakennuksissa on tarkoitus lopettaa kevään 2020 aikana. Kouluja koskeva väistötilasuunnitelma tuodaan Turun kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 30.3.

Luolavuoren koulussa (Luolavuorentie 36), Lyseon koulussa (Varusmestarintie 19) ja Juhana Herttuan koulutalossa (osa Topeliuksen koulua, Hansakatu 2) on tehty alkuvuoden 2020 aikana rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Tutkimusten loppuraportit eivät ole vielä valmistuneet, mutta tähän mennessä saaduista tutkimustuloksista ja havainnoista on keskusteltu palveluntuottajien kanssa.

Kaikkien kolmen koulun välitulokset viittaavat siihen, että toiminta kouluissa tullaan lopettamaan, ja koulujen opetustoiminta siirtyy syyslukukaudesta 2020 alkaen väistötiloihin.

Vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi koulutilat ovat tällä hetkellä hyvin vähällä käytöllä. Tämän vuoksi Luolavuoren ja Lyseon koulujen sekä Topeliuksen koulun Juhana Herttuan koulutaloa koskevat korvaavat tilajärjestelyt voidaan toteuttaaa jo kevätlukukauden 2020 loppuajaksi.

Koulukohteiden sisäilmatilanne ja väistötilojen alustava kokonaissuunnitelma viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn 30.3.2020, jonka jälkeen asia käsitellään myös kasvatus- ja opetuslautakunnassa. Väistötila-asia on tarkoitus käsitellä lopullisesti kaupunginvaltuustossa 20.4.2020.

Esitettävät väistötilaratkaisut kouluille

Väistötilojen tarve on noussut vasta äskettäin esiin, joten lopullista väistötilasuunnitelmaa ei ole vielä pystytty laatimaan. Alustavien suunnitelmien mukaan syyslukukaudesta 2020 alkaen opetustoimintaa järjestetään osittain tilaelementtiratkaisuissa, ja osittain hyödynnetään myös olemassa olevia kiinteistöjä.

Lyseon koulun kentälle esitetään tilaelementtitoteutusta. Muiden koulujen sijoittumissuunnitelmat ovat vielä työstettävänä. Mahdollisia väistötilakohteita, joita tilaelementtirakennusten lisäksi tarkemmin selvitetään, ovat Ruiskatu 8:n kiinteistö, Turun Aikuiskoulutuskeskuksen tilat Kärsämäessä sekä mahdollisesti Turun ammatti-instituutin Kellonsoittajankadun toimipiste.

Koulukohtaiset välitulokset

Juhana Herttuan koulutalo

Juhana Herttuan koulutalossa tehdyissä tutkimuksissa havaittiin vaurioita alapohjarakenteessa ja mikrobivaurioita erityisesti ulkoseinien lämmöneristeissä, mutta myös yläpohjan eristeissä. Myös ikkunoiden tilkkeissä havaittiin mikrobivaurioita. Muovipintaisten lattioiden osalta todettiin materiaalin vaurioitumista, jonka seurauksena rakennuksen sisäilmaan pääsee vapautumaan kemiallisia yhdisteitä.

Koulutalon vaurioituneista rakenteista ja rakenneosista on myös todettu ilmayhteys sisätiloihin. Lisäksi kiinteistön ilmanvaihdon on todettu olevan osittain elinkaarensa päässä, ja sen suunnitellussa toiminnassa on havaittu puutteita.

Turun Lyseon koulu

Lyseon koulun lattia- ja ulkoseinärakenteissa sekä ikkunarakenteissa on havaittu sekä vaurioita että virheellisiä toteutustapoja. Mikrobivauriolla ja muovimattovaurioilla todettiin olevan heikentävää vaikutusta sisäilman laatuun. Myös vesikatossa on todettu viitteitä vaurioista, mutta rakenteen tutkimukset ovat vielä osittain kesken.

Luolavuoren koulu

Luolavuoren koulun tutkimustulokset osoittivat, että koulun vanhemmalla osalla on useita korjaustoimenpiteitä vaativia vaurioita rakennuksen molempiin kerroksiin vaikuttavissa rakenneosissa. Vanhalla osalla todettiin ulkoseinissä ja välipohjissa mikrobivaurioita, joista on ilmayhteys sisäilmaan. Yläpohjan ja vesikaton mikrobinäytteiden tulokset eivät ole vielä tulleet.

Lisäksi Luolavuoren koulurakennuksessa havaittiin puutteita ilmanvaihdon toiminnassa ja alapohjan maaperän kosteuden nousun aiheuttamia vaurioita lattiapinnoitteissa. Myös laajennusosalla todettiin korjausta vaativia vaurioita, kuten paikallisia vaurioita muovimaton alla, mutta niiden määrä ja laajuus on huomattavasti vanhaa osaa pienempi.

Loppuraportit julkaistaan kaupungin verkkosivuilla

Turun Lyseon ja Luolavuoren koulujen tutkimukset suoritti FCG Oy ja Juhana Herttuan koulutalon tutkimukset Kiwa Inspecta Oy.

Koulujen henkilökuntaa sekä oppilaiden huoltajia on tiedotettu opetustoimintaa koskevista väistötilasuunnitelmista Wilman kautta 26.3. Sisäilmatutkimusten loppuraporttien valmistumisesta, niiden tuloksista ja tulevista jatkotoimenpiteistä aikatauluineen tiedotetaan tarkemmin kevään aikana Wilma-viesteillä ja Turun kaupungin ajankohtaiset kiinteistöt -sivulla.

Lisätiedot:

Tuomas Koskiniemi, tilapalvelujohtaja, tuomas.koskiniemi@turku.fi, p. 040 355 6296

Tommi Tuominen, perusopetuksen tulosaluejohtaja, tommi.tuominen@turku.fi, p. 040 679 0629

Lähituen saaminen erilaisten digipalveluiden ja -ratkaisujen käyttöönottoon ja käyttämiseen on koronapandemian vuoksi entistä epäsuositumpaa, kun fyysisiä kontakteja suositellaan nyt välttämään. Yrityksissä on nyt selvää kysyntää etätuen saamiselle, kun sekä yrittäjien että yritysten henkilöstön joukossa etätyöskentely on osa arkea.

Etätuen tarve on noussut erityisesti pk-yrityksissä, joissa erilaisia digitaalisia ratkaisuja muun muassa etätyön ja verkkokaupan helpottamiseksi otetaan kovaa vauhtia käyttöön. Viime viikon loppupuolella oli huomattavissa selvä muutos, kun yrityksissä mietittiin pika-aikataululla uusia toimintatapoja hoitaa liiketoimintaa.

– Erityisesti alle 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä oltiin meihin viime viikon aikana yhteydessä Elisan Yritysguruun ja Elisa Oma IT -palveluun neljänneksen verran enemmän verrattuna tavalliseen viikkoon. Tällä viikolla kehityssuunta on ollut yhteydenottomäärissä hyvin samankaltainen kuin viime viikolla, eli nousu yhteydenottojen määrässä on edelleen tavallisuudesta poikkeavaa, kertoo Elisan liiketoimintajohtaja Mikko Pöyry.

Etätyöskentelyyn liittyvälle tuelle nyt eniten kysyntää

Eniten yhteydenottoja tulee Microsoft Teams-sovelluksen käyttämisestä, jota hyödynnetään nyt paljon etätyöskentelyssä muun muassa chat-, puhe- ja videoneuvottelumahdollisuuksien vuoksi. Pienyrityksille onkin mahdollista saada Team-sovellus maksutta käyttöön puolen vuoden ajaksi. Sovelluksen oikeaoppisen käyttämisen neuvoille on nyt kysyntää. Kaikki tuki annetaan etänä ja pilvipalveluita hyödyntäen läpi koko Suomen. 

– Asiantuntijamme ovat pystyneet vastaamaan kasvaneeseen etätuen yhteydenottojen määrään hyvin. Selvittelemme jo nyt erilaisia vaihtoehtoja, joilla hyvästä palvelutasostamme pidetään kiinni myös jatkossa, jos neuvojen ja opastuksen tarve kasvaa vielä räjähdysmäisesti. Meille on tärkeää pystyä auttamaan ja tukemaan nyt kaikenlaisia yrityksiä. Monet ovat todella tiukan paikan edessä koronapandemian aiheuttamien vaikutusten vuoksi, Elisan IT-tukipalveluiden johtaja Sanna Sarpila toteaa.

Uusia ratkaisuja otetaan nopeasti käyttöön

Virtuaalisten työpöytien käyttöönotolle on noussut selkeä kysyntäpiikki yrityksissä, joissa työtä tehdään normaalisti toimistolla olevilla kiinteillä työasemilla, eikä käyttäjille ole olemassa kannettavia tai muita etätyölaitteita.

– Näissä tilanteissa virtuaalinen työpöytä tarjoaa todella nopeasti ja kustannustehokkaasti mahdollisuuden hyödyntää mitä tahansa kotoa löytyvää laitetta etätyöskentelyyn, esimerkiksi tablettia tai kotitietokonetta, Pöyry kertoo.

Lisätietoja:
Elisan Mediadesk, mediadesk@elisa.fi p. 050 305 1605

Team-sovellus pk-yrityksille maksutta käyttöön puolen vuoden ajaksi

Lappeenrannan kaupungin toimitilatoimikunta on jatkanut lasten ja nuorten palveluiden palveluverkkotarkastelua. Käsittelyssä on huomioitu saadut kuntalaispalautteet sekä päivitetty Sammonlahden koulun kuntoarvio. Toimitilatoimikunta esittää Sammontalon rakentamista niin, että kokonaisuus valmistuu vuoden 2024 aikana. Aiempaan palveluverkkoehdotukseen ei tullut muita muutoksia. Toimitilatoimikunnan esitys etenee kaupunginvaltuuston päätöksentekoon huhtikuussa 2020.

Toimitilatoimikunnan puheenjohtajan Risto Kakkolan mukaan helmikuussa valmistunut palveluverkkoehdotus on Sammontaloa lukuun ottamatta sellaisenaan esitettävissä kaupunginvaltuuston päätettäväksi.  

- Sammontalon osalta toimitilatoimikunnan tuli ratkaista, minkä kokoisena päiväkoti ja koulu rakennetaan sekä rakennetaanko talo yhdessä erässä vai vaiheittain. Päädyimme ehdottamaan, että Sammontalo rakennetaan yhdessä erässä. Kourulaan jo ensi syksynä sijoitettava varhaiskasvatuksen tilaelementti suunnitellaan siten, että tiloissa voidaan myöhemmin antaa vuosiluokkien 1-2 opetusta.

Toimitilatoimikunta ehdottaa, että Sammontaloon rakennetaan tilat kuudelle varhaiskasvatusryhmälle, kolmelle esiopetusryhmälle sekä koululle, jossa on 640 oppilaspaikkaa. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen tiloista osa suunnitella niin, että ne toimivat tarvittaessa joko varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen tiloina.

Kakkolan mukaan Sammontaloon tulee aiemman päätöksen mukaisesti myös liikuntatilat, nuorisotilat sekä kirjastotilat. Toimitilatoimikunta edellytti myös, että suunnittelussa otetaan huomioon Sammontalon toteuttaminen niin, että sen tiloja voidaan tarvittaessa laajentaa kustannustehokkaasti, jos se osoittautuu tarpeelliseksi.

- Keskustelimme myös siitä, miten nyt parhaillaan saatavat kokemukset etäopetuksesta voivat vaikuttaa koulutilojen tarpeeseen. Perusopetus tulee tulevaisuudessakin ensisijaisesti olemaan lähiopetusta, mutta saattaa olla, että peruskoulun viimeisten luokkien kohdalla etäopetusta hyödynnetään nykyistä enemmän. Tällä voi olla vaikutusta tilatarpeisiin, kommentoi Kakkola.  

Palveluverkkotarkastelua valmistellaan Lappeenrannan osalta laskevan väestöennusteen näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen osalta suunnitelmia laaditaan vuoden 2025 lapsimääräennusteiden mukaan. Perusopetuksessa tarkastelua on tehty vuoden 2034 tilanteen mukaisesti.

Toimitilatoimikunta esittää, että Sammontalon arvioitu valmistumisaika olisi vuoden 2024 lopussa. Sammontalon valmistumisen jälkeen tarvitaan kuitenkin vielä muutaman vuoden ajan osaa nykyisistä koulutiloista, sillä Sammontalon mitoitus perustuu tulevien vuosien arvioituun lapsimäärään. Siirtymävaiheessa tarvittavista tiloista päätetään erikseen lähempänä siirtymäajankohtaa.

Kaupunki sai yhteensä 35 kuntalaispalautetta liittyen helmikuussa julkaistuun palveluverkkotarkastelun esitykseen. Palautteisiin lukeutuivat myös nuorisovaltuuston ja lasten parlamentin lausunnot palveluverkkoperiaatteista, Kuusimäen, Kourulan ja Lavolan asukasyhdistys ry:n, Simolan ja lähikylien kylätoimikunnan, Lavolan koulun vanhempaintoimikunnan, Sammonlahden koulun, OAJ:n Lappeenrannan Seudun Paikallisyhdistys ry:n ja Sosiaalialan Korkeakoulutetut Talentia Etelä-Karjala ry:n lausunnot. Sammontaloa koskevissa palautteissa korostettiin Sammontalon merkitystä alueen elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä.

Lue lisää palveluverkkouudistuksesta kaupungin verkkosivuilta.

Lisätiedot:
Tuija Willberg
Toimialajohtaja
Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut
040 070 5875
tuija.willberg@lappeenranta.fi

Luonnollinen ilmaston vaihtelu vaikutti merkittävästi jääkauden ajan ihmismääriin Euroopassa 30 000–13 000 vuotta sitten. Tämä selviää tutkija Natalia Korhosen väitöskirjasta, joka käsittelee ilmaston muutosta ja vaihteluita aina viime jääkaudesta lähitulevaisuuteen.

Natalia Korhosen väitöskirjassa on tutkittu viime jääkauden lopun luonnollisen ilmaston muutoksen vaikutusta ihmisten määrään Euroopassa. Mallinnettujen väestömäärien vaihtelut korreloivat merkitsevästi riippumattoman arkeologisen aineistoon perustuvan väestömäärän muutosten arvioiden kanssa.

”Tämä viittaa siihen, että ilmasto on vaikuttanut merkittävästi jääkauden ajan ihmismääriin Euroopassa”, tutkija Natalia Korhonen kertoo. ”Kun ilmasto viileni, ihmisten määrä väheni, ja kun ilmasto lämpeni, ihmisten määrä kasvoi.”

Väitöskirjassa jääkauden ilmastoa simuloitiin 100 000 vuoden aikaskaalan ilmastomallinnukseen soveltuvalla ilmastomallilla. Jääkauden aikaisen väestömäärän arviointia varten puolestaan hyödynnettiin nykyilmaston ja nykyisten metsästäjä-keräilijä-kansojen väestöntiheyden yhteyttä. Tietojen perusteella rakennettiin väestöntiheysmalli, johon syötettiin ilmastomallinnuksen avulla saatuja tietoja Euroopan ilmastosta jääkauden aikana 30 000–13 000 vuotta sitten. Tuloksia verrattiin riippumattomiin arkeologisiin arvioihin väestömäärän vaihteluista Euroopassa tuona aikakautena.

Kuuden viikon sääennusteet paranivat yläilmakehästä saatavilla tiedoilla

Natalia Korhonen tutki väitöskirjassaan myös kuuden viikon päähän ulottuvien sääennusteiden osuvuutta Pohjois-Euroopassa. Tutkimusaineistona olivat Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n viikkokeskilämpötilaennusteet.

”Kaikkien kuuden ennusteviikon osalta ennusteiden todettiin olevan keskimäärin parempia kuin pelkkiin tilastoihin perustuva ennuste”, Natalia Korhonen summaa.

Ensimmäisen ja toisen ennusteviikon jälkeen ennusteiden laatu heikkeni selvästi. Kuuden viikon ennusteiden kehittämistä varten väitöskirjassa tutkittiin yläilmakehän, eli stratosfäärin, tuulien ja arktisen värähtelyn tilastollista yhteyttä.

Pohjois-Euroopan 3–6 viikon päähän ulottuvia viikkokeskilämpötilojen ennusteita pystyttiin talviviikkojen osalta parantamaan hieman, kun niissä hyödynnettiin stratosfäärin tuulihavaintoja.

Väitöstyö tarkastetaan Helsingissä 27.3.2020

Natalia Korhosen väitöstyö ”Assessing Impacts of Climate Variations and Change on Different Time Scales” (Ilmaston muutosten ja vaihteluiden vaikutusarviointeja eri aikaskaaloissa) tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina 27.3.2020 klo 12. Tilaisuutta voi seurata ainoastaan etänä osoitteessa https://helsinki.zoom.us/j/411987783.

Vastaväittäjänä toimii professori Markku Rummukainen (Lund University, Ruotsi) ja kustoksena toimii professori Heikki Järvinen Helsingin Yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksesta.

Lisätietoja:

tutkija Natalia Korhonen, Ilmatieteen laitos, natalia.korhonen@fmi.fi

Väitöskirja on saatavilla Helda-tietokannassa: http://hdl.handle.net/10138/313608

Miljoonat ihmiset näyttävät jälleen Earth Hourissa, kuinka huoli ilmastosta ja luonnosta koskettaa ihmisiä ympäri maailmaa. Koronaviruksen vuoksi Earth Houria vietetään tänä vuonna turvallisesti kotona ja somessa. Lisäksi tunnettujen maamerkkien valot sammuvat useissa kunnissa ja kaupungeissa ympäri Suomen.

Lauantaina 28.3. klo 20.30 valot sammuvat Lahden seudulla. Lahdessa kaupunki sekä useat yritykset ovat mukana ilmaisemassa huolensa ilmaston ja luonnon puolesta. Lahdessa valot sammuvat muun muassa kaupungintalosta, radiomastoista, ABC-liikenneasemien mainostolpista sekä kauppakeskus Triosta. Heinolassa Earth Hourissa on mukana seurakunta, joka järjestää verkossa striimattavan Toivon tunti -tapahtuman.

Hämeenlinnassa kaupunki, seurakunta sekä joukko järjestöjä olivat suunnitelleet Earth Hour -viikolle tapahtumia vilisevän Ilmaston viikon, mutta vallitsevan tilanteen vuoksi yleisötapahtumat on peruttu. Ilmaston viikkoa voi kuitenkin viettää somessa sekä striimin välityksellä. Esimerkiksi Earth Hour -illan päätapahtuma on siirretty verkkoon.

Earth Hourin tunnetuin teko on sammuttaa turhat valot tunniksi, mikä on symbolinen ele ilmaston ja luonnon puolesta. Tänä vuonna WWF haluaa nostaa Earth Hourissa esiin monimuotoisen luonnon merkityksen ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä korostaa ihmisten yhtenäisyyttä.

”Elämme poikkeuksellista aikaa, joka vaatii meiltä yhteishenkeä ja solidaarisuutta. Siitä Earth Hourissakin on kyse. Meidän on huolehdittava toisistamme ja yhteisestä planeetastamme”, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.

Huoli ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuuden häviämisestä on yhdistänyt miljoonat ihmiset ympäri maailmaa jo yli 10 vuoden ajan. Viime vuonna Earth Houriin osallistui 188 maata tai maantieteellistä aluetta.

Suomessa Earth Hourissa kiinnitetään huomiota myös ruuan ilmastovaikutuksiin. Earth Hour tarjoaa mahdollisuuden rauhoittua hyvän kasvisruuan äärellä.

”Hyvä ruoka yhdistää ihmisiä myös silloin, kun emme voi kokoontua tapahtumiin tai suurten pöytien ääreen. Yhteisen kokkaus- ja ateriahetken voi järjestää etänäkin. Nyt on sallittua käyttää kännykkää ruokapöydässä”, vinkkaa WWF:n ruokaan erikoistunut suojeluasiantuntija Mari Koistinen.

Lisää vinkkejä Earth Hourin viettoon kotona sekä alueesi valomerkit löydät täältä. Kaupungit, kunnat, yritykset ja yhteisöt voivat vielä lisätä online-tapahtuman tai valomerkin nettisivuilta löytyvälle kartalle.

Kuvia Earth Hourista median käyttöön.

Lisätiedot

Silja Annila, viestinnän asiantuntija, p. 050 349 6371, silja.annila@wwf.fi
Noora Laaksonen, Earth Hour -koordinaattori, p. 050 471 6127, noora.laaksonen@wwf.fi

Earth Hour lyhyesti

- WWF:n Earth Hour sai alkunsa Australian Sydneyssä vuonna 2007, jolloin siihen osallistui yli kaksi miljoonaa ihmistä. Vuonna 2008 tapahtuma laajeni maailmanlaajuiseksi.
- Vuonna 2019 mukana oli yhteensä 188 maata ja maantieteellistä aluetta sekä miljoonia yksityishenkilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä.
- Suomessa Earth Hour järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009. Vuonna 2019 Earth Houriin osallistui ennätysmäärä suomalaisia, jopa noin 1,7 miljoonaa (Kantar TNS).
- Tapahtuman aikana näytetään valomerkki ilmaston ja luonnon puolesta sammuttamalla turhat valot. Tänä vuonna kaikissa maissa valomerkin näyttäminen ei ole mahdollista, joten moni järjestää digitaalisia tapahtumia ja kannustaa osallistumiseen kotona. WWF:n Earth Hour ei ole sähkön- eikä energiansäästötempaus, vaan tapahtuman tarkoitus on innostaa ihmisiä ilmastoystävälliseen elämään ja viestiä päättäjille, että ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen edellyttävät ripeitä toimia.
- WWF:n Earth Houria vietetään tänä vuonna lauantaina 28.3.2020 kello 20.30–21.30.