Turun kaupunki järjestää asukastilaisuuden asemakaavanmuutoksesta, joka koskee Läntisen Rantakadun ja Linnankadun välistä aluetta Hotelli Marinasta Teatterisillalle asti (Linnankatu 24-32 ja Läntinen Rantakatu 23-31)

Nykyinen asemakaava mahdollistaa uudisrakennuksen rakentamisen Hotelli Marinan tontille. Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tutkia laajempaa uudisrakennusta Läntiselle Rantakadulle asti.

Kaavassa tutkitaan myös asuin- ja liikekerrostalon rakentamisen mahdollisuutta Linnankatu 24 kohdalle siten, että nykyinen jalankulku- ja pyöräily-yhteys Humalistonkadulta Teatterisillalle säilyy. Kaavamuutosalueeseen sisältyy myös näiden uudisrakennushankkeiden väliin jäävät tontit, joiden osalta on tarkoitus ajanmukaistaa mm. rakennussuojelun osalta vanhentunut asemakaava.

Kaupungin tavoitteena on vahvistaa kaupunkikeskustan asemaa kaupunkilaisten yhteisenä, elävänä ja viihtyisänä olohuoneena parantamalla korkeatasoisia julkisia kaupunkitiloja ja kävelypainotteisia alueita erityisesti jokirannassa.

Tilaisuus järjestetään Puutarhakadun auditoriossa (Puutarhakatu 1) keskiviikkona 26.10.2016 klo 18.00-20.00

Ohjelma:

Tilaisuuden avaus
Täydennysrakentaminen ylläpitää keskustan elinvoimaa ja palveluja
Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Niko Aaltonen

Kaavan kulku, aikataulu ja saadut mielipiteet
Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen, Turun kaupungin ympäristötoimiala

Alustavien luonnosten esittely
Schauman Arkkitehdit, Sigge Arkkitehdit, LRP-Arkkitehdit

Keskustelua

Lisätietoa:

Herrainkulman osallistumis- ja arviointisuunnitelma (linkki kaavahakuun)

Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen, Turun kaupungin ympäristötoimiala, Puh. 050 430 4790

Euroopan avaruusjärjestön ESAn ExoMars Schiaparelli -luotain laskeutui eilen klo 17.48 Marsin pinnalle, mutta laskeutujaan ei ole saatu yhteyttä laskeutumisen jälkeen. Laskeutujan mukana oli Ilmatieteen laitoksen toimittamia tutkimuslaitteita, joidentavoitteenaolimitataMarsinkaasukehän paine- ja kosteusolosuhteita.

Noin 600-kiloinen Schiaparelli pääsi Marsin pinnalle matkattuaan avaruudessa noin seitsemän kuukauden ajan. Laskeutumisen tiedetään onnistuneen ainakin laskuvarjojen avautumiseen saakka. Laskeutujalta tulleet tiedot loppuivat noin 50 sekuntia ennen odotettua laskeutumista. Tällöin jarruraketit olivat olleet pari sekuntia käynnissä ja laskuvarjon olisi pitänyt irrota. Näiden laskeutumisen loppuhetkien jälkeen laskeutujasta ei ole saatu radiosignaalia. ”Vielä ei ole täysin selvää, mitä tapahtui”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Timo Nikkanen toteaa. Sekä Mars Express että TGO ja MRO satelliitit jatkavat signaalien kuuntelemista seuraavien päivien aikana ja ovat valmiita vastaanottamaan Schiaparellin dataa, jos radioyhteys syntyy.

Schiaparelli-laskeutujan emoalus (TGO – Trace Gas Orbiter) sen sijaan on asettunut Marsin kiertoradalle onnistuneesti ja tulee jatkamaan tutkimustoimintaansa seuraavat viisi vuotta.

”Eilisestä laskeutumista tullaan oppimaan paljon, kunhan kaikki laskeutujan telemetriatiedot saadaan analysoitua. Myös Ilmatieteen laitos sai tietoa uusien teknologien toimivuudesta. DREAMS-P:ssä olevat uudentyyppiset paineanturit ja mittaustietokone kestävät todistetusti matkan Marsiin ja niitä voidaan siten käyttää ExoMars 2020 -laskeutujassa ja muissa tulevissa Mars-laskeutujissa hyvillä mielin”, tutkija Timo Nikkanen sanoo.

Laskeutujan tärkein tehtävä oli testata laskeutumistekniikkaa, jota käytetään ensimmäiseen eurooppalaiseen Mars-mönkijän laskeutumisessa vuonna 2020. Ilmatieteen laitos toimittaa mittalaitteita myös ExoMars2020-laskeutujaan.

Marsin kaasukehän painetta ja kosteutta mitataan suomalaisilla laitteilla

Schiaparelli-laskeutujan kyydissä oli Marsin kaasukehää havainnoiva DREAMS-tutkimuslaitteisto, jonka osana ovat Ilmatieteen laitoksen kehittämät kaasukehän painetta ja kosteutta mittaavat laitteet DREAMS-P ja DREAMS-H. Paine- ja kosteusintrumenttien sisällä Marsiin lentää myös suomalaisen Vaisala Oyj:n anturiteknologiaa.  Ilmatieteen laitos on aikaisemmin operoinut samankaltaisia laitteita mm. NASAn Curiosity-marsmönkijän (2012 -) ja Mars Phoenix -laskeutujan kyydissä (2008).

”Näyttää siltä, että valitettavasti meiltä jää nyt yhä saamatta yhtäaikaiset paine- ja kosteusmittaukset kahdesta eri paikasta Marsin pinnalta. NASAn Curiosity kuitenkin toimii ja mittaa yhä edelleen, joten saamme koko ajan kuitenkin yhdestä paikasta tutkittavaa mittausdataa. Samanaikaiset tiedot kahdesta eri paikasta olisivat olleet mielenkiintoisia”, Nikkanen toteaa.

Ilmatieteen laitos toimittaa vastaavanlaiset paine- ja kosteusinstrumentit myös ESAn ExoMars 2020-laskeutujaan sekä NASAn Mars 2020 -mönkijään, ja näiden laitteiden valmistaminen onkin jo täydessä vauhdissa.

ExoMars on kaksiosainen
ExoMars 2016 -laukaisu koostuu Marsia kiertämään asettuvasta emoaluksesta (TGO – Trace Gas Orbiter) sekä Marsin pinnalle laskeutuvasta Schiaparelli-laskeutumismoduulista. ExoMars on ESAn ja Venäjän Roskosmosin yhteinen kaksiosainen Mars-tutkimusohjelma. ExoMars 2016 -laukaisu koostuu Marsia kiertämään asettuvasta emoaluksesta (TGO – Trace Gas Orbiter), sekä Marsin pinnalle laskeutuvasta Schiaparelli-laskeutumismoduulista. TGO-luotaimen päätavoite on tutkia kiertoradalta käsin metaanin ja muiden vähäisen pitoisuuden omaavien kaasujen esiintymistä Marsissa ja paikantaa näiden kaasujen lähteitä. Metaanin kiistaton löytyminen olisi signaali joko alkeellisesta orgaanisesta toiminnasta tai geologisesta aktiivisuudesta. 

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Walter Schmidt, puh. 050 324 3107, walter.schmidt@fmi.fi

Tutkija Timo Nikkanen, puh. 040 764 8091, timo.nikkanen@fmi.fi

Vanhempi tutkija Maria Genzer, puh. 029 539 4724, maria.genzer@fmi.fi

(Maria Genzer on laskeutumisen aikana ESAn komentokeskuksessa Darmstadtissa)

ESA:n tuorein tiedote aiheesta: http://www.esa.int/Our_Activities/Space_Science/ExoMars/Schiaparelli_descent_data_decoding_underway

Huutoniemen uuden monitoimitilan avajaisia vietetään ke 26.10. klo 18–20. Entisissä Huutoniemen kirjaston tiloissa toimii nyt sekä nuorisotila että kirjasto.

Tilan nimestä on järjestetty nimikilpailu, jonka tulokset julkistetaan avajaisissa. Kaikille avoimessa ja maksuttomassa tapahtumassa esiintyvät muun muassa improvisaatioteatteri Intopiukeet, Library Ladies –kuoro, Rokkikoulun Tragedy–yhtye sekä nuori rap-artisti Funtsi. Ohjelmassa on myös korupaja, tarinatuokio, kasvomaalausta sekä valokuvauskoppi. Kävijöille tarjotaan myös täytekakkukahvit.

Toimintaa yhteistyönä

Vaasan kaupungin nuorisopalvelut järjestää Huutoniemen monitoimitilassa kerhotoimintaa alakouluikäisille iltapäivisin sekä perinteistä nuorisotalotoimintaa yläkoululaisille iltaisin. Tila on avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 14–21, tiistaisin klo 12–19 ja perjantaisin klo 12–21.

Kirjaston puolesta tilassa on lainattavana kattava lasten ja nuorten kokoelma sekä mahdollisuus lukea lehtiä, palauttaa aineistoa ja noutaa varauksia. Lukemassa ja lainaamassa voi käydä aina tilan ollessa auki. Kirjastonhoitaja on paikalla tiistaisin klo 12–19 ja perjantaisin klo 12–16. Muina aikoina kirjastopalvelut toimivat itsepalveluna, eli lainat ja palautukset tehdään automaateilla.

Jatkossa tavoitteena on saada saman katon alle myös yhdistyksiä ja muita toimijoita.

Lisätietoja antaa: nuorisosihteeri Mervi Ahola, 040 7677670, mervi.ahola@vaasa.fi

Kuvateksti: Huutoniemen kirjaston tiloissa toimii nyt sekä kirjasto että nuorisotila. Kuvassa vastaava kirjastonhoitaja Leena Seppänen.

Invigningen av det nya allaktivitetsutrymmet i Roparnäs hålls onsdag 26.10 kl. 18-20. I Roparnäs biblioteks tidigare utrymmen finns nu både ett ungdomsutrymme och bibliotek.

En namntävling om vad utrymmet ska heta har ordnats, och resultatet offentliggörs på invigningen. Under evenemanget, som är avgiftsfritt och öppet för alla, uppträder bland annat improvisationsgruppen Intopiukeet, kören Library Ladies, bandet Tragedy District från Rockskolan samt den unga rapparen Funtsi. På programmet finns också smyckeverkstad, berättelsestund, ansiktsmålning samt fotobås. Besökarna bjuds också på kaffe och tårta.

Verksamhet i samarbete

Vasa stads ungdomsservice ordnar klubbverksamhet i allaktivitetsutrymmet i Roparnäs för barn i lågstadieåldern på eftermiddagarna och traditionell ungdomsgårdsverksamhet för högstadieelever på kvällarna. Utrymmet är öppet måndagar, onsdagar och torsdagar kl. 14-21, tisdagar kl. 12-19 och fredagar kl. 12-21.

På bibliotekssidan av utrymmet finns en täckande barn- och ungdomssamling att låna samt möjlighet att läsa tidningar, återlämna material och hämta reserveringar. Läsa och låna kan man göra alltid då utrymmet är öppet. Bibliotekarien är på plats tisdagar kl. 12–19 och fredagar kl. 12–16. Övriga tider fungerar biblioteksservicen som självbetjäning, dvs. lån och återlämning sker med automater.

I framtiden är målet att få också föreningar och andra aktörer under samma tak.

Ytterligare information ger: ungdomssekreterare Mervi Ahola, 040 7677670, mervi.ahola@vasa.fi

Bildtext: I Roparnäs biblioteks utrymmen finns nu både bibliotek och ungdomslokal. På bilden Leena Seppänen, ansvarig bibliotekarie.

Julkaisuvapaa perjantaina 21.10. klo 11

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myöntää nuoren arkkitehdin Bryggman-apurahan 2016 arkkitehti Tuulikki Tanskalle. Apuraha myönnetään Tanskan ansioista algoritmiavusteisen suunnittelun, opetuksen ja tutkimuksen parissa. Apuraha myönnetään lisäksi tutkimuspainotteiseen projektiin, jonka tavoitteena on kehittää suunnittelijoiden ja tuotannon välistä kommunikointia sekä toteuttaa yhteistyökumppanien kanssa massakustomoitu puurakentamiseen soveltuva tuote.

Apurahan jakoi SAFAn varapuheenjohtaja Janne Teräsvirta 21.10. Turun Linnassa järjestetyssä tilaisuudessa.

Tuulikki Tanska on suunnittelutoimisto MUUANin perustajaosakas ja algoritmisten suunnittelu- ja tuotantometodien kehitykseen sekä puurakentamiseen erikoistunut arkkitehti. Hän on työskennellyt Oulun Yliopiston arkkitehtuurin osastolla tutkimusprojekteissa sekä kehittämässä algoritmisten suunnittelumenetelmien opetusta. Yhteistyössä arkkitehti Toni Österlundin kanssa hän on toteuttanut useita kokeellisia puurakenteita ja paviljonkeja. Tuulikki Tanska työskentelee tällä hetkellä oman toimistonsa lisäksi ALA arkkitehdeillä mm. Helsingin keskustakirjaston suunnittelussa.

– Rakennusalalla voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän digitalisaation ja algoritmisen suunnittelun tarjoamia mahdollisuuksia. Haluan olla mukana viemässä suunnittelun ja tuotannon tehokkuutta parhaalle mahdolliselle tasolle sekä etsiä ratkaisuja suunnittelun ja tuotannon välisen kommunikaation parantamiseksi. Nyt on oikea aika etsiä myös tutkimuksen keinoin uusia rakennustapoja ja alkaa luoda sen mahdollistamaa uutta arkkitehtuuria, Tuulikki Tanska sanoo.

Rakennusala digitalisaation murroksessa

Projekti jatkaa Tanskan diplomityön teemoja keskittyen erityisesti käytännön toteutusprosesseihin. Diplomityössään Tanska tutki geometrisen optimoinnin menetelmiä arkkitehtisuunnittelussa sekä puurakenteiden ongelmakenttää kaksoiskaarevalla muodolla. Tanska sai SAFAn myöntämän nuoren arkkitehdin Wuorio‐palkinnon diplomityöstään Geometrisen optimoinnin menetelmät arkkitehtisuunnittelussa - Algoritmiavusteisesti suunniteltu puurakenteinen uimahalli Oulun Linnanmaalle vuonna 2014.

– Mielestäni digitalisaation murroksessa oleva rakennusala tarvitsee arkkitehdin ammattikunnan roolin määritelmän tarkennusta ja arkkitehdin määrätietoista uusien digitaalisten prosessien hallintaa sekä johtamista rakennushankkeissa, Tanska sanoo.

Nuoren arkkitehtuurin forum Turussa 21.-22.10.

Turussa järjestetään Erik Bryggmanin syntymän 125-vuotisjuhlavuoden osana 21.-22.10.2016 ensimmäinen Nuoren arkkitehtuurin forum. Apuraha luovutetaan perjantain seminaaripäivän alkajaisiksi. Apurahan saajan lisäksi seminaarissa kuullaan puheenvuoroja myös aiemmilta Bryggman apurahan saajilta, Anu Puustiselta (Avanto Arkkitehdit) ja Vesa Oivalta (Anttinen Oiva Arkkitehdit) sekä Bryggman -kirjan syksyllä julkaisevalta Mikko Laaksoselta. Lauantaina 22.10. klo 10-14 ohjelmassa on opastettu kiertokävely merkittävään turkulaiseen arkkitehtuurin, jota eri aikojen nuoret arkkitehdit ovat kaupunkiin luoneet.

Lehdistön edustajat ovat tervetulleita osallistumaan Nuoren arkkitehtuurin forumiin.

Lisätietoja:

–       Tuulikki Tanska, p. 040 594 3944, tuulikki.tanska@muuan.fi

–       Janne Teräsvirta, p. 040 543 4243, janne.terasvirta@gmail.com

–       www.bryggman.fi

Tiedote

21.10.2016

WOLFSKIN TECH LAB: YHDISTELMÄ URBAANIA TYYLIÄ JA HUIPPULUOKAN TOIMINNALLISUUTTA

WOLFSKIN TECH LAB ON NYT SAATAVISSA YKSINOIKEUDELLA HELSINGIN KESKUSTAN STOCKMANNILTA JA STOCKMANN.COM:STA

Kaupunkimaisesta tyylistä inspiraationsa saanut ja teknologian vauhdittama WOLFSKIN TECH LAB on korkealaatuinen mallisto uudelle sukupolvelle. Mallisto on suunniteltu korkealuokkaista toteutusta, toiminnallisuutta ja tyyliä johtoteemoina pitäen. Mallistossa on käytetty muun muassa TEXAPORE-teknologiaa, joka suojaa ääriolosuhteissa optimaalisella tavalla: Se on veden- ja tuulenpitävä sekä hengittävä. Malliston tyyli on ajaton, moderni ja elegantti. Toiminnallisuuden ja laadun avulla tuotteet yhdistävät urbaanin elämäntyylin ja luonnon, sopien näin kumpaankin maailmaan – kellon ympäri, 365 päivänä vuodessa. WOLFSKIN TECH LAB pilottiprojektia kehitetään edelleen ja jatketaan tulevaisuudessa. 

SYNTYNYT KAUPUNGISSA, OLOSUHTEIDEN INSPIROIMA.

TYYLI KOHTAA TEKNOLOGIAN.

Tuotekuvat ladattavisa täältä.

Wolfskin Tech Lab katalogi

Lisätietoja:

 JACK WOLFSKIN FINLAND AND BALTICS

BONGE OY

Itälahdenkatu 25

00210 Helsinki

info@bonge.fi

+358104409180

Lisätietoja antaa: Kitty Teeriaho

kitty@bonge.fi

Fira Palvelut toteuttaa marraskuussa putkiremontin kahdessa viikossa. Lehdistötilaisuudessa perjantaina 4.11. klo 11.00 asiantuntijamme kertovat, millä tavoin seuraavana maanantaina Roihuvuorelaisessa kerrostalossa alkava putkiremontti voidaan toteuttaa selvästi keskimääräistä nopeammin.

Firan mukaan peräti 60 prosenttia rakennusprojektien työajasta menee hukkaan. Tervetuloa kuulemaan, miten parannamme alan tuottavuutta paremmalla suunnittelulla ja organisoinnilla.

Tilaisuudessa putkiremontista kertovat:

-       Sami Kokkonen, toimitusjohtaja, Fira Palvelut

-       Laura Kähkölä, palveluinsinööri, Fira Palvelut

-       Juha Piironen, työpäällikkö, Fira Palvelut

-       Mikko Jauhiainen, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja

Pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen lounastarjoilun järjestämiseksi.

Paikka: Satumaanpolku 5, Roihuvuori, Helsinki

Aika: Perjantaina 4.11. klo 11:00 – 12:00

RSVP: 31.10. mennessä osoitteeseen simo.arvo@drum.fi, 0401325682

Sokerin runsaalla käytöllä tiedetään olevan monia haittavaikutuksia sekä yleisterveydelle että suunterveydelle.

Hammaslääkäriliitto kannattaa lisätyn sokerin verottamista yhtenä keinona parantaa suomalaisten suunterveyttä. Lisätty sokeri tarkoittaa muuta kuin esimerkiksi hedelmien ja maitotuotteiden omaa luontaista sokeria. Terveysperusteisella sokeriverolla voidaan tukea terveyttä edistäviä valintoja ja näin ehkäistä useita kansansairauksia.

– Hampaiden reikiintyminen kääntyisi laskuun, jos jokaisen sokerinsaanti alenisi 5-10 %:iin päivittäisestä energiasta. Toinen suunterveydelle tärkeä asia on nauttia sokeriset ruoat ja juomat säännöllisten aterioiden yhteydessä. Pelkillä suosituksilla ja neuvonnalla sokerinsyöntiä ei ole saatu vähenemään. Elintarviketeollisuus ja kauppa ovat myös olleet varsin haluttomia toimimaan vapaaehtoisesti sokerinkäytön vähentämiseksi. Siksi lisätylle sokerille tarvitaan tuntuva vero, sanoo terveyden edistämisen asiantuntijahammaslääkäri Hannu Hausen Hammaslääkäriliitosta.

Karieksen reikiinnyttämiä hampaita on tällä hetkellä noin joka viidennellä aikuisella suomalaisella (Terveys 2011 -tutkimus).

Monet ruoat ja juomat sisältävät hiilihydraatteja, joista suun bakteerit muodostavat hampaita liuottavia happoja. Helposti happoa muodostavia hiilihydraatteja ovat kaikki sokerilla makeutetut tuotteet kuten makeiset, leivonnaiset, hillot, marmeladit, murot, jogurtit, limsat, energiajuomat ja osa makuvesistä.

Hampaat kestävät keskimäärin noin 5–6 happohyökkäystä päivässä. Siksi syöntikertoja ja varsinkin jatkuvaa napostelua tai sokerijuomien siemailua kannattaa välttää. Tärkeää on lisäksi hampaiden harjaus fluoritahnalla kahdesti päivässä sekä happohyökkäyksen katkaisevan ksylitolin nauttiminen syömisen jälkeen.

Lisätietoja:

Terveyden edistämisen asiantuntijahammaslääkäri Hannu Hausen, p. 040 502 0715, hannu.hausen@outlook.com 


Osoitelähde: Terveystoimittajat ry ja ePressi.com

Yhteistyösopimus mahdollistaa Changzhoun yliopistossa kaksi vuotta opintoja suorittaneiden sairaanhoitajaopiskelijoiden tulon SAMKin sairaanhoitaja (AMK) -koulutuksen opiskelijoiksi.

SAMK on allekirjoittanut kaksoistutkinto (Double Degree) -yhteistyösopimuksen Changzhoun yliopiston hoitotyön tiedekunnan kanssa. Tavoitteena on, että Changzhoun yliopiston opiskelijat suorittavat SAMKissa maksullisena koulutuksena suomalaisen EU-direktiivit täyttävän sairaanhoitajakoulutuksen. Kaksoistutkintosopimuksen mukaan osa tutkintoon hyväksytyistä opinnoista on suoritettu Kiinassa.

SAMKilla on pitkät liiketalouden ja tekniikan aloilta alkaneet yhteistyösuhteet Changzhoun yliopiston kanssa. Ajatus SAMKin hyvinvointi ja terveys -osaamisalueen mukaantulosta Kiina-yhteistyöhön sai alkunsa Kiinan vanhustenhuollon haasteellisesta, uudistuksia vaativasta tilanteesta, ja vauhdittui merkittävästi SAMKin palkattua oman työntekijän Kiinaan.

Pohjana vanhustenhuollon laaja asiantuntemus

SAMK järjestää vanhustenhuollon AMK ja ylempi AMK (Master) -koulutuksia. Sillä on myös vanhustenhuollon laajaa asiantuntemusta ja osaamista. Kiina-yhteistyö on merkinnyt yhteistyötä myös Changzhoun miljoonakaupungin eri maakuntien ja yksityisten vanhustenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteena on työntekijöiden ammatillisen osaamisen vahvistaminen mm. muistisairauteen liittyvissä kysymyksissä. Kiinan vanhustenhuollon uudistaminen edellyttää uusien toimintamallien luomista ja myös tähän työhön SAMKia on haastettu mukaan.

Nyt solmittu sopimus on merkittävä päänavaus hyvinvointi ja terveys -osaamisalueelle ja koko SAMKille tilanteessa, jossa korkeakoulujen kansainvälistyminen on opetus- ja kulttuuriministeriön ja myös ammattikorkeakoulun oman strategian yhtenä painopisteenä. Kansainvälinen opiskelijavaihto voi toteutua myös koko 3,5-vuotisen tutkinnon suorittamisena SAMKissa, sillä syksyllä 2017 SAMK aloittaa englanninkielisen sairaanhoitaja (AMK) -koulutuksen.

Lisätiedot:

Hyvinvointi ja terveys -osaamisalueen johtaja Tuula Rouhiainen-Valo, 044 710 3490

Katso myös Kiinalainen juttu -blogi.

Kuvateksti: Sopimuksen allekirjoittivat hyvinvointi ja terveys -osaamisalueen johtaja Tuula Rouhiainen-Valo (vasemmalla) ja Vice Dean of School of Nursing Wang Liqun. (Kuva: Chujun Xiao)

Näkemisen ja silmäterveyden toimialan teettämässä tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten silmälasienkäyttö- ja kulutustottumuksia. Valtaosa suomalaisista käyttää silmälaseja jossain elämänvaiheessa. Useimmiten näönhuollon tuotteet ostetaan optikkoliikkeestä kotimaasta. Suomalaisilla on yhä enemmän silmälaseja, keskimäärin hieman yli kahdet. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy.

Suomalaisista lähes 70 % käyttää silmälaseja joko jatkuvasti tai silloin tällöin. Yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä laseja käyttävät jo lähes kaikki. Naiset ovat miehiä säännöllisempiä silmälasienkäyttäjiä. Jolleivat lasit ole käytössä jatkuvasti, niitä käytetään tyypillisimmin lukiessa, TV:tä katsoessa ja autolla ajaessa.

Piilolinssejä käyttää joko säännöllisesti tai silloin tällöin 5 % vastaajista. Piilolasien käyttäjistä niitä jatkuvasti käyttävien osuus on kasvanut kymmenellä prosenttiyksiköllä 39 prosenttiin kahden viime vuoden aikana. Vajaa kolmannes piilolasien käyttäjistä käyttää niitä urheillessa tai muussa harrastuksessa. Juhlissa tai iltamenoissa piilolaseja käyttää neljännes.

Vastaajista 85 % on viimeksi ostanut silmälasinsa optikkoliikkeestä kotimaasta. Verkkokaupasta silmälasit on viimeksi laseja ostaessaan hankkinut vain alle prosentti vastaajista. Piilolaseja sen sijaan hankitaan myös verkkokaupoista. Kolmannes piilolinssien käyttäjistä on hankkinut piilolaseja joko oman optikkoliikkeen nettisivuilta tai muusta verkkokaupasta. Piilolinsseistä 68 % ja aurinkolaseistakin 44 % ostetaan optikolta.

Viimeisimmät silmälasit on määrännyt useimmin optikko kuin silmälääkäri. 63 % silmälasien käyttäjistä on mennyt ensin optikon vastaanotolle ja 29 % suoraan silmälääkärille. Silmälääkäri on määrännyt silmälasit 39 prosentille, joista neljännes on tullut vastaanotolle optikon kehotuksesta. Vajaa kymmenes silmälasien käyttäjistä kertoo käyttävänsä valmislaseja, eli silmälaseja, joita optikko tai silmälääkäri ei ole määrännyt.

Optikolla tarkastuksessa käyvät keskimääräistä useammin nuorimmat silmälasien käyttäjät. Silmälääkärin näöntarkastukseen hakeudutaan suoraan useimmin silmien terveystarkastuksen yhteydessä, ja yli 60-vuotiaat käyvätkin keskimääräistä useammin silmälääkärillä tarkastuttamassa myös näkönsä.

Suomalaiset omistavat yhä enemmän silmälaseja. Vuonna 2008 neljät tai useammat lasit oli vain viidellä prosentilla, ja nyt 11 prosentilla vastaajista. Vastaavasti vain yhdet lasit omistavien osuus on laskenut 58 prosentista 46 prosenttiin. Yhä useammalla vastaajalla on vähintään kahdet lasit: miehillä keskimäärin 2,01 paria ja naisilla 2,23.

Silmälasien hankintaan keskimääräisesti käytetty rahamäärä on hieman kasvanut parin viime vuoden aikana. Suomalaisen silmälasit maksoivat keskimäärin 377 euroa mediaanihinnan ollessa 350 euroa.

Tutkimus on toteutettu henkilökohtaisina haastatteluina. Kysymykset esitettiin 1018 henkilölle. Kohderyhmänä olivat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset kuluttajat. Haastattelut tehtiin syyskuun 2016 alussa yhteensä 89 paikkakunnalla. Koko tutkimusraportti on tiedotteen liitteenä ja median nähtävissä osoitteessa naery.fi.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Panu Tast, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry, p. 040 5422227, panu.tast@naery.fi
Tutkimuspäällikkö Anne Kosonen, Taloustutkimus Oy, p. 010 7585 264, anne.kosonen@taloustutkimus.fi

Suomen riistakeskus on myöntänyt kannanhoidollisia poikkeuslupia 30 ilveksen metsästykseen Kainuuseen poronhoitoalueen ulkopuolelle. Lupa-alueittain määrä jakautuu siten, että Kuhmossa voidaan metsästää 14 ilvestä, Sotkamossa viisi ilvestä, Paltamossa ja Puolangan poronhoitoalueen ulkopuolisella alueella kummassakin kolme ilvestä, Ristijärvellä ja Kajaanin riistanhoitoyhdistyksen alueella kummassakin kaksi ilvestä sekä Vuolijoen riistanhoitoyhdistyksen alueella yksi ilves. 

Kuhmon, Sotkamon ja Ristijärven päätöksiin on asetettu lupaehto, jolla varmistetaan se, että metsästys suuntautuu riittävän paljon metsäpeurojen vasonta- ja talvehtimisalueille.

Maa- ja metsätalousministeriö nosti Kainuun saaliskiintiötä lausuntokierroksen jälkeen kymmenellä ilveksellä, jotta Suomen riistakeskus voi kohdentaa riittävästi poikkeuslupia metsäpeuran suojelemiseksi Kainuussa. Panta-aineistojen mukaan metsäpeurojen vasojen elossa säilyvyys on heikkoa, sillä vain kolmasosa syntyneistä oli elo-syyskuussa enää hengissä. Lisäksi aikuisten metsäpeurojen kuolinsyistä noin 60 % on määritetty suurpetojen aiheuttamaksi. Myös metsäpeura-alueen pohjoispuolella poronhoitoalueella ovat ilvesten aiheuttamat porovahingot kasvaneet voimakkaasti. Ennakkoarvion mukaan koko poronhoitoalueella ilvesten porotaloudelle tänä vuonna aiheuttamat vahingot tulevat nousemaan 1,45 miljoonaan euroon. Voimakkaampi pyynti metsäpeura-alueella ja poronhoitoalueen läheisyydessä tulee todennäköisesti vähentämään poronhoitoalueelle vaeltavien ilvesten määrää ja niiden aiheuttamia porovahinkoja.

Poronhoitoalueen ulkopuolisella alueella ilveksen metsästys alkaa 1. joulukuuta ja se kestää helmikuun 28. päivään.

Poronhoitoalueen kannanhoidolliset ilvesluvat myönnetty jo aiemmin tänä vuonna

Aiemmin tänä vuonna Suomen riistakeskus on myöntänyt poronhoitoalueelle Kainuuseen poikkeuslupia yhteensä 14 ilveksen pyydystämiseen. Poronhoitoalueella ilvestä voi poikkeusluvilla metsästää 1. lokakuuta – 28. helmikuuta. Lumen puutteen takia pyyntiä ei ole vielä voitu käynnistää.

Lisätietoja:

vs. riistasuunnitteija Janne Miettinen 029 431 2264

Tiedote

21.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Jääkiekkolegenda Jere Karalahti avaa sanaisen arkkunsa koskien episodia, jossa Liigaan palannut Pelicansin Antti Tyrväinen taklasi HPK:n Antti Lehtivuorta. Karalahti nimeää kolme pääkohtaa, joilla tragedia olisi voitu välttää, ja samalla kritisoi pehmeää suuntaa, johon hänelle rakas suomalainen jääkiekko on kulkemassa.

Karalahti kommentoi myös siihen, miten Tyrväisestä maalataan kuvaa kilipäisenä hulluna, joka haluaa saada jengin kuolemaan kaukalossa.

”Tyrväinen on viimeisiä vanhan liiton ukkoja, jonka kiekkoajattelussa taklaukset ajetaan loppuun ja taklattava osaa ottaa ne vastaan.”

HPK:n päävalmentaja Antti Pennanen saa Karalahdelta kritiikkiä, kuten myös kurinpitopäällikkö Sampo Liusjärvi.

Lue kaikki Jeren näkemykset Expektin blogista:

http://bit.ly/JereBlogi_CaseTyrvainen 

Tiedustelut ja yhteydenotot:

Mika Lahtinen

Viestinnän konsultti

+33 (0)6 46 26 59 09

Pyhäinpäivänä 5.11.2016 klo 12.00 järjestetään perinteinen merenkulkijoiden ja mereen menehtyneiden muistohetki Merisatamanrannassa Helsingin Eirassa Ursinin kalliolla. Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.

Hartauspuheen pitää kenttärovasti Timo Waris merivoimista. Musiikista vastaa Mikaelin laulajat -kuoro. Suomen Merimies-Unionin edustajat laskevat seppeleen merenkulkijoiden muistomerkille, ja Suomen Meripelastusseuran alukset tekevät kunniakäynnin aikana ohimarssin.

Tilaisuuden jälkeen meripelastusalukset ovat yleisön nähtävillä ja vierailtavina Kauppatorin rannassa. Suomen Merimieskirkko tarjoaa kaikille pullakahvit toimitiloissaan Albertinkatu 2, Helsinki.

Muistohetken järjestelyistä vastaa yhteensä 17 merenkulkujärjestöä ja viranomaista. Tilaisuuden käytännön järjestelyt hoitaa vuosittain Suomen Merimieskirkko ry.

Lisätietoja ohjelmasta ja haastattelumahdollisuuksista: merenkulkijatyön johtaja Jaakko Laasio, Suomen Merimieskirkko ry, puh. 0400 156 660.

Kuvat: Marko Toljamo.

OHJELMA

Mikaelin laulajat, johtaa Jukka Okkonen: Leevi Madetoja, Oi Jeesus kiitos nimellesi sun
Puhe: kenttärovasti Timo Waris, merivoimat
Hiljainen hetki vainajien muiston kunnioittamiseksi
Mikaelin laulajat: Sune Carlsson, Slut samman mina händer
Seppeleenlasku: Suomen Merimies-Unioni SMU ry
Mikaelin laulajat: Eero Erkkilä, Loppukoraali kantaatista Tamburo Militaro

Kunniakäynnin järjestäjätahot (vuosittaisen seppeleenlaskuvuoron mukaisessa järjestyksessä)

Suomen Merimies-Unioni SMU ry
Suomen Varustamot ry
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry
Suomen Meripelastusseura ry
Suomen Konepäällystöliitto ry
Suomen Tietoliikennetekniset ry
Rajavartiolaitos
Helsingin Laivanpäällikköyhdistys ry
Satamaoperaattorit ry
Merimiespalvelutoimisto
Meriliitto ry
Luotsiliitto ry
Merivoimat
Suomen Laivanpäällystöliitto ry
Meriliikenneohjaajat ry
Suomen Merimieskirkko ry (hoitaa tilaisuuden käytännön järjestelyt vuosittain)

Into julkaisee e-kirjan "Uusi yliopistolaki 2020" tiistaina 25.10.2016 kello 13 Gaudeamus Kirja & Kahvissa (Vuorikatu 7, Helsinki), tervetuloa!

Uusi yliopistolaki 2020 on Yliopistokäänne-projektin tuottama näkemys tulevaisuuden yliopistosta Suomessa ja maailmalla. Yliopistojen on otettava niille kuuluva paikkansa vastuunkantajina kansallisten ja maailmanlaajuisten ongelmien kriittisessä erittelyssä ja ratkaisemisessa. Vanhoihin ihanteisiin vetoaminen ei tässä tilanteessa riitä. On konkreettisten toimenpiteiden aika. Nykyinen, vuoden 2010 yliopistolain viitoittama yliopistopoliittinen linja on tullut tiensä päähän. Yliopistojen autonomia ja koko yliopistoyhteisön osallistuminen päätöksentekoon eivät toimi eivätkä toteudu nykyisen järjestelmän vallitessa.

4000 yliopistolaista allekirjoitti yliopistokäänne-vetoomuksen keväällä 2016 (yliopistokaanne.fi). Yliopistokäänne-projekti on nyt saavuttanut toisen vaiheensa, kun sen perustelema ja laatima uusi yliopistolain luonnos julkaistaan. 

Lain ja sen laajat ja yksilöidyt perusteet laatineeseen työryhmään ovat kuuluneet professorit Visa Heinonen, Jukka Kekkonen, Veli-Pekka Lehto ja Heikki Patomäki sekä joukko muita vetoomuksen alkuperäisiä allekirjoittajia, joita julkistamistilaisuudessa edustaa professori Annamari Ranki. 

Alkuperäisiin allekirjoittajiin kuuluvat myös kansanedustajat Li Andersson, Satu Hassi ja Erkki Tuomioja, joista Andersson ja Tuomioja pääsevät mukaan julkistamistilaisuuteen.

"Uusi yliopistolaki 2020" e-kirja on saatavilla Into Kustannuksen sivuilta intokustannus.fi maanantaina 24.10.2016.

Lisätietoja:
Visa Heinonen (visa.heinonen@helsinki.fi; 050-415 1228)
Jukka Kekkonen (jukka.kekkonen@helsinki.fi; 050-525 5652)
Veli-Pekka Lehto (veli-pekka.lehto@helsinki.fi; 050-427 1896)
Heikki Patomäki (heikki.patomaki@helsinki.fi; 040-518 4854)

Suomen riistakeskus on myöntänyt joulukuun alusta alkavalle pyyntikaudelle Lappiin poronhoitoalueen ulkopuolelle kannanhoidollisen poikkeusluvan viiden ilveksen pyyntiin. Myönnetyt luvat on kohdennettu tiheimmille ilvesalueille, kaksi lupaa Keminmaan ja kolme lupaa Tornion riistanhoitoyhdistyksen alueelle. Edellisenä metsästyskautena vastaavien alueiden ilvessaalis oli yhteensä neljä eläintä.

Ilvesten pyyntiä suositellaan kohdennettavaksi mahdollisen vahinkokohteen tai asutuksen läheisyydessä liikkuvaan yksinäiseen eläimeen. Ongelmaksi koetuista tai pelottomasti käyttäytyvistä ilveksistä kannattaakin ilmoittaa alueen metsästäjille. Pyynnillä pyritään myös vähentämään poronhoitoalueelle vaeltavien ilvesten määrää ja sitä kautta poronhoitoalueella aiheutuvia porovahinkoja. Poronhoitoalueen ulkopuolella ilveksen kannanhoidollinen metsästys poikkeusluvilla alkaa 1. joulukuuta ja kestää helmikuun 28. päivään saakka.

Poronhoitoalueen kannanhoidollisista poikkeusluvista päätettiin elokuun lopulla. Suomen riistakeskuksen Lapin toimialueelle kannanhoidollisia poikkeuslupia myönnettiin yksi Ylitorniolle. Maa- ja metsätalousministeriö ei ole rajoittanut poikkeuslupien nojalla saaliiksi saatavien ilvesten määrää poronhoitoalueella, mutta metsästykseen vaaditaan kuitenkin aina Suomen riistakeskuksen myöntämä tapauskohtaiseen harkintaan perustuva kannanhoidollinen tai vahinkoperusteinen poikkeuslupa.

Havainnot suurpetojen pentueista tai asutuksen lähellä liikkuvista eläimistä on suositeltavaa ilmoittaa tuoreeltaan lähimmälle petoyhdyshenkilölle tai riistanhoitoyhdistykselle. Yhteystiedot löytyvät riistakeskuksen sivuilta riista.fi.

Lisätietoja:

Sami Tossavainen, Riistapäällikkö

029 431 2304, sami.tossavainen@riista.fi

Ainakin 30 seurakunnassa järjestetään rukoushetkiä rauhan puolesta sekä muita rukouspäivän tapahtumia maanantaina 24.10. Tällöin vietetään rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivää sekä YK:n päivää.

Kirkkojen kansainvälisen vastuuviikon yhteydessä vietettävä rukouspäivä kutsuu rukoilemaan rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta. Tänä vuonna rukouspäivänä kaikuvat myös Aleppon kellot, joita soitetaan maanantaina klo 17 viimeisen kerran.

Monissa kirkoissa kokoonnutaan kuuntelemaan yhdessä Aleppon kelloja ja rukoilemaan sodan uhrien puolesta. Rukoushetkien lisäksi järjestetään esimerkiksi hyväntekeväisyyskonsertteja ja ekumeenisia tapahtumia.

Helsingissä Rautatientorilta klo 17 alkava Save Syria -marssi Syyrian rauhan puolesta päättyy Tuomiokirkon edustalle, jossa osallistujat muodostavat yhdessä jättikokoisen rauhanmerkin. Mukana tapahtumassa ovat muun muassa Kirkko Helsingissä ja Kirkon ulkomaanapu. Tapahtuman järjestävät laaja joukko yksittäisiä kansalaisia sekä rauhan- ja ihmisoikeustyötä tekeviä ammattilaisia.

Aleppon kellot levinneet 19 maahan

Kallion seurakunnasta Helsingistä alkunsa saanut Aleppon kellot -ilmiö on levinnyt ympäri kotimaan – ja maailman. Kellot ovat soineet 12.10. alkaen Suomessa ainakin 375 kirkossa. Maailmanlaajuisesti kellojen soittamiseen on osallistunut jo yli 700 kirkkoa. Mukana on kirkkoja ainakin 19 maasta, muun muassa Ruotsista, Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista, Etelä-Afrikasta ja Australiasta.

Aleppon kelloja soitetaan päivittäin klo 17. Soittamalla saattokelloja seurakunnat haluavat muistaa Syyrian Aleppon pommituksien uhreja. Tavallisesti hautajaisten yhteydessä kuultavat saattokellot soivat rukouspäivään 24.10. saakka.

Lisätiedot:

evl.fi/alepponkellot
Ekumeeninen vastuuviikko
Rukouspäivän tapahtumatiedot Facebookissa
Aleppon kelloihin liittyvät asiat Samuli Suonpää, 050 5760 990
Rukouspäivään liittyvät asiat Terhi Paananen, 050 3019 268

Korjaus aiemmin päivällä lähetettyyn salibandymaajoukkueen pelaajalistaan marraskuun neljän maan turnaukseen: Turnaukseen on nimetty Classicin hyökkääjä Sami Johansson mutta ei Happeen hyökkääjä Juuso Heikkistä.

Tässä on Suomen salibandymaajoukkue Ruotsin Växjössä 4. – 6. marraskuuta pelattavaan neljän maan EuroFloorball Tour -turnaukseen. Suomi kohtaa Växjön Fortnox Arenalla Sveitsin, Tshekin ja Ruotsin.

Marraskuun EFT-turnaus on samalla viimeinen näyttöpaikka ja kenraaliharjoitus joulukuussa Latvian Riiassa pelattavaan MM-turnaukseen. Suomen MM-joukkue julkistetaan melkein heti EFT-viikonlopun jälkeen eli torstaina 10. marraskuuta.

Suomen ottelut EFT-turnauksessa (ajat Suomen aikaa):

Pe 4.11. klo 14 Suomi - Sveitsi
La 5.11. klo 16.30 Tshekki - Suomi
Su 6.11. klo 15.45 Ruotsi - Suomi

Suomen joukkue:

Nuorten vuoden 2012 pujottelun maailmanmestarin oikea lonkka ei kestä huippu-urheilun rasituksia.

Kuusamolaisen Santeri Paloniemen molemmat lonkat operoitiin noin puolitoista vuotta sitten keväällä, eikä oikea ole toipunut toivotulla tavalla.

- Tiedossa oli, että kyse on vaativasta jutusta, johon sisältyy riskinsä. Molemmat lonkkamaljat käännettiin operaatioissa oikeisiin asentoihin, Paloniemi tarkentaa.

Paloniemen oikea jalka leikattiin tammikuussa ja vasen toukokuussa 2015.

- Oikea lonkka, joka leikattiin ensimmäisenä, ei enää kestä alppihiihdossa tulevia tärähdyksiä ja rasitusta. Kyllähän tämä harmittaa. Urheilussa tarvitaan myös lahjakkuutta, ja mulla sitä ei nivelten osalta ollut, kuusamolainen jatkaa.

Lisätiedot:

Lisätiedot:

Päävalmentaja Janne Haarala, +358 44 094 8009 

Viestintäpäällikkö Mikko Suursalmi +358 400 933 563

Hyvien tekojen ottelu keräsi tänään Tampere Areenalle 1057 ihmistä tukemaan Maailman luonnonsäätiö WWF:ää ja nostamaan punaisen kortin rasismille Classicin kanssa. Bonuksena Classic löi Salibandyliigan ottelussa sarjajumbo M-Teamin 10-3.

Vielä avauserän lopussa M-Teamin Antti Itkonen kavensi Classicin 2-0-johdon yhteen maaliin, mutta toisessa isännät katosivat horisonttiin. Nico Salo nosti rangaistuslaukauksesta 3-1, Sami Johansson 4-1, Joonas Pylsy 5-1 ja kolme sekuntia ennen taukosummeria uudelleen Johansson 6-1.

Classicin perjantai-illan tehomiehiä olivat Sami Johansson (3+1), Nico Salo (2+1) ja Janne Lamminen (1+2). Antti Itkonen iski helsinkiläisvieraiden maaleista kaksi.

Salibandyliiga jatkuu lauantaina otteluilla Oilers - Koovee ja Happee - Nokian KrP.

Yhdistetyllä sähkön- ja lämmöntuotannolla on suuri merkitys kotimaisen energian lisäämisessä ja Suomen energiajärjestelmän toimivuudelle huippukulutustilanteissa, joissa vaihtelevaa energiantuotantoa ei aina ole tarjolla.

Suomen sähköjärjestelmä nojaa vahvasti energiatehokkaaseen yhteistuotantokapasiteettiin. Suomessa kulutetusta sähköstä yli 25 % tuotetaan energiatehokkaissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP), joissa polttoaine-energiasta saadaan talteen jopa 90 %. Suomen sähköntuotannon hetkellisestä kyvystä tuottaa sähköä yhteistuotantolaitosten osuus on huomattava, noin 40 %.

Halvan sähkön seuraus: CHP-kapasiteetti korvautuu lämpölaitoksilla

Kun ikääntynyt CHP-laitos uusitaan, sähkön nykyinen matala markkinahinta ohjaa investoinnit pelkkää lämpöä tuottaviin kattiloihin, ja kyky tuottaa sähköä menetetään. Bioenergia ry:n ÅF-Consultilta tilaaman selvityksen mukaan investoinnit CHP-kapasiteettiin eivät ole nykytilanteessa kannattavia. Tällä on pitkäaikaisia vaikutuksia Suomen sähköntuotannon rakenteeseen, koska toteutettujen lämpökattilainvestointien käyttöikä on 40‒50 vuotta. Pelkälle lämpökuormalle mitoitettuja kattiloita ei voi jälkikäteen muuttaa CHP-laitoksiksi.

‒ Nykyistä CHP-tuotantokapasiteettia poistuu teknisen käyttöikänsä päätyttyä markkinoilta noin 3 150 MW vuoteen 2030 mennessä. Tämä on jopa yli 40 % nykyisten CHP-laitosten sähkökapasiteetista. Kotimaiseen energiaan  eli puuperäisiin polttoaineisiin, turpeeseen ja muuhun biomassaan perustuvaa CHP-kapasiteettia poistuu noin 1 240 MW. Lisäksi osasta nykyistä CHP-kapasiteettia saatetaan luopua taloudellisesti kannattamattomana ennen teknisen käyttöiän saavuttamista, kertoo johtava konsultti Leena Sivill ÅF-Consult Oy:stä.

Huippukulutustilanteissa CHP-laitosten lauhdeturbiineja tarvitaan

Suomessa on noin 50 CHP-laitosta, joilla on tarvittaessa kyky tuottaa normaalia enemmän sähköä. Tämä CHP-laitosten lauhdekapasiteetti lisää sähkön toimitus- ja huoltovarmuutta huippukysynnän aikana. Olemassa olevien CHP-laitosten lauhdekapasiteetin ylläpitäminen on nykyisillä sähkön hinnoilla kannattamatonta.

Sähkömarkkinoilta heikosti vetoapua – uusia kannustimia tarvitaan

Yhteistuotantolaitosten korvausinvestointien tilanne korjaantuu vasta, kun sähkön markkinahinnassa tapahtuu selkeä pitkäaikainen nousu tai rinnalle kehitetään uusia kannustimia.

Päästöoikeuksien ja kivihiilen hintojen sekä sähkön kysynnän samanaikainen matala taso ovat painaneet sähkön markkinahinnat alas. Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 %:iin, ja omavaraisuus yli 55 %:iin sisältäen mm. turpeen. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan nykytoimin näitä tavoitteita ei saavuteta.

‒ Sähkön toimitusvarmuuden ylläpito vaatii toimia CHP-kapasiteetin investointiedellytysten parantamiseksi. CHP-kapasiteetin poistuminen myös vaikeuttaisi uusiutuvan energian ja omavaraisuustavoitteiden saavuttamista, toteaa toimitusjohtaja Harri Laurikka Bioenergia ry:stä.

Lisätietoja:

johtava konsultti Leena Sivill, ÅF-Consult Oy, puh. 050 432 4615

toimitusjohtaja Harri Laurikka, Bioenergia ry, puh. 040 163 0465