Kelasta työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on pienentynyt viidessä vuodessa 15 %. Määrä on kuitenkin pienentynyt vain 40 vuotta täyttäneiden keskuudessa. Alle 40-vuotiaiden saajien määrä on kasvanut lähes 10 % vuodesta 2010.

Kelan työkyvyttömyyseläkettä sai viime vuoden lopussa yhteensä 141 000 henkilöä. Määrä on vähentynyt koko 2010-luvun ajan. Vuoteen 2010 verrattuna saajia on 15 % vähemmän. Kansaneläkkeen saajien määrä vähenee, koska yhä useampi eläkeläinen saa nykyään riittävän suurta työeläkettä. Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä vähenee myös siksi, että pysymme usein vanhuuseläkeikään asti työkykyisinä .

Kelan työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrä on viidessä vuodessa vähentynyt 40 vuotta täyttäneiden joukossa lähes viidenneksen. Erityisen selvästi saajamäärä on pienentynyt 55–59-vuotiaiden ryhmässä. Se on pienentynyt yli 25 %.

Alle 40-vuotiaiden keskuudessa sen sijaan on enemmän Kelan työkyvyttömyyseläkkeen saajia kuin vuonna 2010 kaikissa 5-vuotisikäryhmissä. Eniten on kasvanut 20–24-vuotiaiden eläkeläisten määrä.

Miesten osuus Kelan työkyvyttömyyseläkkeen saajista on kasvanut 2010-luvulla. Vuonna 2013 miehiä oli vuoden 2001 jälkeen ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeen saajina naisia enemmän. Vuonna 2015 naisten osuus oli saajista suurempi vain 55–64-vuotiaissa. Alle 40-vuotiaiden ryhmässä miesten osuus on pysynyt viime vuodet ennallaan eli 55 %:ssa.

Kuntoutustukena työkyvyttömyyseläkkeen sai viime vuonna kymmenesosa eläkeläisistä. Alle 40-vuotiaiden ryhmässä kuntoutustuen saajia oli kolmannes. Kuntoutustuen saajien määrä on pysynyt 2010-luvulla lähes ennallaan. Toistaiseksi myönnettyjen eläkkeiden määrä on vähentynyt vuodesta 2010 noin 16 %.

Viime vuonna jo 60 % sai Kelan työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön perusteella. Yleisimpiä eläkkeiden syitä olivat mielialahäiriöt, skitsofreniat ja älyllinen kehitysvammaisuus. Alle 40-vuotiaista 80 % sai Kelan eläkettä mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön perusteella. Määrä on lisääntynyt viidessä vuodessa 13 %.

Kuka on oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen Kelasta

Kelan työkyvyttömyyseläkkeeseen on oikeutettu henkilö, jonka työeläketulot jäävät pieniksi ja jonka työkyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi. Kelan työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää määräaikaisena kuntoutustukena tai vanhuuseläkeikään jatkuvana työkyvyttömyyseläkkeenä. Työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutustukea maksavat ensisijaisesti työeläkelaitokset, kun henkilöllä on työuraa.

Lisätietoja medialle:
Tilasto- ja tietovarastoryhmä
Suunnittelija Reeta Pösö, 050 551 7386
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lue lisää
Kelan työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä vähenee, mutta kehityksessä on eroja ikäryhmien välillä

Tule kuulemaan Taloustutkimuksen tuoreen selvityksen tulokset. Samalla pääset tutustumaan kiinnostavimpiin uusiin kehysmalleihin ja keskustelemaan niin kulutuskäyttäytymisen kuin muodin tulevista trendeistä asiantuntijoiden kanssa. Mukaasi saat paketin optisen alan tietoa ja kontakteja. Tervetuloa!

Minkälaista on suomalainen silmälasien käyttö ja miten se on muuttunut? Miten kulutuskäyttäytymisen suuret kysymykset, kuten digitalisaatio tai ostovoiman muutokset heijastuvat silmälasien käyttöön?

Kuinka monet silmälasit suomalainen omistaa? Kuinka suuri osa väestöstä käyttää silmälaseja? Missä tilanteissa laseja käytetään, milloin ja ketkä kaikkein useimmin turvautuvat piilolinsseihin? Kuinka paljon keskivertolasit maksoivat? Ostettiinko ne optikolta Suomessa vai ulkomaisesta verkkokaupasta?

Näkemistä ja silmäterveyttä koskevat asiat ovat jatkuvasti ajankohtaisempia yhä useammalle suomalaiselle. Vanheneva väestö, lisääntyvä mobiililaitteiden käyttö kaikissa ikäryhmissä sekä näyttöpäätetyöskentelyn lisääntyminen monilla aloilla tarkoittavat sitä, että näkemisestä ja silmien terveydestä on pidettävä yhä parempaa huolta. Toisaalta silmälasien rooli oman ulkonäön ja tyylin muokkaajana kasvaa, ja kehykset ovat yhä useammin tärkeä asuste.

Nyt julkaistavan selvityksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy. Tulokset julkaistaan medialle I love me -messujen yhteydessä 21.10. klo 11:30. Tutkimustulosten julkistamisen jälkeen toimittajilla on mahdollisuus päästä optikko-stylisti Eija Känsälän stailattavaksi tai seurata muiden osallistujien muodonmuutosta. Miten erilaisilla kehyksillä luodaan täydellinen toimistolook, entä miten muunnutaan illan kuningattareksi? Huippuammattilaisen käsittelyn jälkeen silmälasikehysten valinnan merkitys näyttäytyy uudella tavalla.

Tilaisuudessa on lounas- ja kuohuviinitarjoilu. Lisäksi median edustajilla on mahdollisuus osallistua samaan aikaan Messukeskuksessa järjestettäville I love me -messuille

Aika: perjantaina 21.10. klo 11:15 – 13:00

Paikka: Messukeskus, Kokoustamo, tila 216 - Rento, Messuaukio 1, Helsinki

Ohjelma:      
Klo 11:15 Ilmoittautuminen

Klo 11:30 Silmälasien käyttötutkimus 2016 – suomalainen silmälasien käyttö
Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala ry.
Anne Kosonen, tutkimuspäällikkö, Taloustutkimus Oy

12:00 Silmälasikehykset tyylin avaimena
Eija Känsälä, optikko-stylisti, Synsam

12:30 Lounas

Ilmoittautumiset, lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Meri Karppanen: meri.karppanen@kauppa.fi 

Ilmoittauduthan ti 18.10. mennessä!

TERVETULOA!

Junayhteydet paranevat tuntuvasti eri puolilla Suomea, kun VR:n uudet aikataulut astuvat voimaan 11. joulukuuta.  Liput tälle aikataulukaudelle tulivat myyntiin tänään. Junamatkustamisen vahvan kasvun myötä VR toteuttaa monia asiakkaiden toivomia muutoksia kaupallisilla reiteillään.  Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti velvoiteliikenteeseen lisätään yhteensä 239 junavuoroa viikossa. Velvoitepäätös on voimassa vuoden, joulukuuhun 2017 asti.

VR on tänä vuonna toteuttanut lukuisia muutoksia, joiden ansiosta junamatkustamisen suosio on kasvanut voimakkaasti. VR on tehostanut merkittävästi toimintaansa mahdollistaen pysyvästi lasketut junalippujen hinnat ja ydinreittien matka-aikojen nopeutukset. Tehdyt toimenpiteet ovat lisänneet VR:n kaupallisen liikenteen matkamääriä tammi-syyskuussa noin 7 % viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

Erityisen voimakkaasti matkamäärät ovat kasvaneet seuraavilla reiteillä: Helsinki-Seinäjoki (+25 %), Helsinki-Jyväskylä (+10 %) ja Helsinki-Tampere (+10 %). Myös junien täyttöasteet ovat nousseet yli 40 %:iin pääyhteysväleillä.

- On hienoa, että voimme nyt vastata moniin asiakkaidemme toiveisiin; lisätä kysyttyjä vuoroja ja nopeuttaa reittejä edelleen. Teimme ministeriölle kattavan esityksen velvoiteliikenteen kokonaisuudesta ja olemme iloisia, että he hyväksyivät sen lähes sellaisenaan, sanoo VR:n matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Kaupallisen liikenteen muutokset: Ouluun alle 5,5 tunnissa sekä lisävuoroja Pohjanmaalle, Lappeenrantaan ja Imatralle, lisäpysähdykset Kirkkonummelle, Pännäisiin, Lapualle ja Kauhavalle

VR:n kaupallinen liikenne on noin puolet (44 %) kaikista junavuoroista. Joulukuussa liikenteeseen tulee useita asiakkaiden toivomia lisävuoroja ja -pysähdyksiä. Myös pohjoisen junayhteydet nopeutuvat edelleen, kun Pohjanmaan radan rakennustyöt etenevät.

• Junamatka Helsingin ja Oulun välillä nopeutuu 30 minuuttia, nopeimmillaan matka taittuu jo alle 5,5 tuntiin.
• Vaasa–Seinäjoki-välillä lisätään aamuvuoro molempiin suuntiin 5 kertaa viikossa työmatkaliikenteeseen. Uusi aamuyhteys Vaasasta Seinäjoelle jatkaa suoraan Helsinkiin ollen perillä jo klo 8.33. Lisäksi illan viimeinen vuoro Vaasaan Seinäjoelle siirretään perjantaita lukuun ottamatta kaksi tuntia myöhäisemmäksi, yhteys tulee suorana Helsingistä (lähtö 20.27). • Kirkkonummelle lisätään pysähdys aamuun ja iltaan helpottamaan Turun suunnan liikennettä.
• Pännäisiin lisätään pysähdys aamulla Helsingin suuntaan ja illalla Oulun suuntaan.
• Imatralle tulee uusi varhainen aamuyhteys Helsinkiin sekä paluuyhteys Helsingistä iltapäivällä. Samalla Lappeenrantaan tulee uusi iltapäiväyhteys.
• Yöjuna pysähtyy jatkossa Lapualla ja Kauhavalla
• Tutustu aikatauluihin

VR jatkaa myös aiemmin tänä vuonna aloittamiaan liityntäbussikuljetuksia Vaasan ja Seinäjoen sekä Kirkkonummen ja Karjaan välillä.

Velvoiteliikenteen keskeiset muutokset Etelä-Suomen lähi- ja taajamaliikenteessä:

• Lahti–Riihimäki reitille palautetaan tunnin vuoroväli. Lisäys on 110 vuoroa viikossa eli liikenne kaksinkertaistuu.
• Helsinki–Riihimäki (R) ja Helsinki-Lahti (Z) -linjoille lisätään vuoroja aamuihin, iltoihin ja viikonloppuihin. Yhteensä +25 vuoroa viikossa.
• Riihimäki–Hämeenlinna–Tampere taajamaliikennettä täydennetään neljällä junavuorolla, kun molempiin suuntiin lisätään uusi aamuvuoro ja myöhään illalla kulkeva vuoro. Näin parannetaan työssäkäyntimatkustamista sekä myöhäisen illan liikkumista. Yhteensä +24 vuoroa viikossa.
• Yhteensä 159 vuoroa lisää viikossa (+ 17 %)
• Tutustu aikatauluihin

Velvoiteliikenteen keskeiset muutokset kaukoliikenteessä:

• Joensuu–Pieksämäki liikennöintirakennetta muutetaan. Jatkossa yhteysvälillä ajetaan neljä velvoitejunavuoroa päivässä nykyisen kahden sijaan.
• Tampereen ja Keuruun välinen junaliikenne palautetaan 40 vuoroon viikossa nykyisten 24 sijaan.
• Savonlinna–Parikkala väliä täydennetään aamu- ja iltajunalla kumpaankin suuntaan. Tämä mahdollistaa aamuyhteyden Savonlinnasta Helsinkiin ja iltayhteyden Helsingistä.
• Kuopio–Kouvola välille lisätään kuudesti viikossa yksi vuoro molempiin suuntiin, aamuvuoro Kuopiosta ja iltavuoro takaisin Kouvolasta.
• Tampereelta Poriin liikennöidään yksi lisävuoro aamusta ja paluuvuoro alkuiltapäivästä. • Yhteensä 80 junavuoroa lisää viikossa (+32 %)
• Tutustu aikatauluihin

Lisäksi Turun yöjunaliikenne sekä Helsinki–Kolari ja Helsinki–Rovaniemi sesonkiliikenne sisällytetään velvoiteliikenteeseen, jolloin Lapin yöjunaliikenne on Rovaniemi–Kemijärvi-ostoliikennevuoroja lukuun ottamatta kokonaisuudessaan velvoitteen piirissä. LVM teki päätöksen velvoiteliikenteen sisällöstä vuodeksi, 9.12.2017 asti.

Kasvavien matkamäärien myötä VR:n nopea kaukoliikennekalusto on kaikilta osiltaan käytössä. Osa velvoiteliikenteen lisävuoroista ajetaankin taajamaliikenteen kalustolla, tai vanhemmalta kalustolla, jossa ei ole kaikkia kaukoliikenteen palveluja kuten junaverkkoa tai ravintolavaunua.

Uudet aikataulut astuvat voimaan 11. joulukuuta. Lippuja voi nyt ostaa kaikista VR:n lipunmyyntikanavista.

Tamperelaiselle Tullinkulman Työterveydelle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritys -merkki osoituksena monipuolisista työterveys- ja työelämäpalveluista, joita se tuottaa Tampereen kaupungille, Pirkanmaan sairaanhoitopiirille sekä yrityksille ja yhteisöille. Tullinkulman Työterveydellä on myös Avainlippu-tunnus merkkinä kotimaisesta palvelutuotannosta.

Suomalaisen Työn Liiton myöntämän Yhteiskunnallinen yritys -merkin voi saada yritys, joka on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista hyvää ja joka käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen haasteen ratkaisemiseen. Tärkeää on myös liiketoiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen ja toiminnan avoimuus. Yhteiskunnallinen yritys -merkki auttaa tunnistamaan nämä yritykset luotettavasti, sillä nämä yritykset tekevät hyvää ja jakavat hyvää. Avainlippu kertoo puolestaan siitä, että Tullinkulman Työterveys tuottaa kotimaisia palveluita ja työllistää Suomessa.

– Haimme merkkiä, koska koemme yhteiskunnallisen vastuun tärkeäksi osaksi toimintaamme. Yhteiskuntavastuullisen toiminnan arvot ovat meille tärkeitä ja haluamme tuoda ne osaltamme näkyviksi. Haluamme myös olla mukana edistämässä suomalaisen työn arvostusta ja menestystä sekä toimia kestävän hyvinvoinnin rakentajana, kertoo Tullinkulman Työterveyden toimitusjohtaja Eija Railanmaa.

– Toimintamme tuloksesta yli puolet kanavoituu yhteiskunnalliseen hyvään eli toimintamme kehittämiseen edelleen sekä kaikille tamperelaisille ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin asiakkaille. Merkin avulla pystymme entistä paremmin viestimään yhteiskunnallisia tavoitteitamme ja lisäämään tunnettuuttamme. Olemme erittäin tyytyväisiä, että täytimme merkin tiukat kriteerit, kertoo Railanmaa. Tullinkulman Työterveys tähtää yksilöiden hyvään elämänlaatuun ja pitkään työuraan sekä työyhteisöjen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

– Tullinkulman Työterveys kouluttaa mm. erikoistuvia työterveyslääkäreitä sekä järjestää koulutuksia, joiden tavoitteena on työhyvinvoinnin parantuminen ja näin työkyvyn ja jaksamisen kohentuminen. Tällaisella työväestön työkyvyn kohentumisella on yksilön lisäksi merkitystä laajemminkin yrityksille ja myös yhteiskunnalle. On hienoa saada Tullinkulman Työterveys mukaan Yhteiskunnallisten yritysten kasvavaan joukkoon, toteaa Brand Manager Niina Ollikka Suomalaisen Työn Liitosta.

Lisätietoja

Eija Railanmaa, toimitusjohtaja, Tullinkulman Työterveys Oy, 0400 576 164, eija.railanmaa@tullinkulma.fi
Mari Koski, asiakkuuspäällikkö, Tullinkulman Työterveys Oy, 050 5146081, mari.koski@tullinkulma.fi
Niina Ollikka, brand manager, Suomalaisen Työn Liitto, 040 674 8773, niina.ollikka@suomalainentyo.fi

Tågförbindelserna blir märkbart bättre i olika delar av landet då VR:s nya tidtabeller träder i kraft 11 december.  Biljetterna till den nya tidtabellperioden släpptes idag. I och med att tågresandet kraftigt ökat uppfyller VR många resenärers önskemål genom ändringarna i de kommersiella rutterna.  Enligt kommunikationsministeriets  beslut om trafiken som omfattas av den allmänna trafikplikten ökas turerna med sammanlagt 239 turer i veckan. Pliktbeslutet gäller i ett år, till december 2017.

VR har i år genomfört många förändringar som gjort att tågresandet kraftigt har ökat i popularitet. VR har tydligt effektiverat sin verksamhet och möjliggjort bestående sänkta biljettpriser och snabbare resetider på kärnrutterna. De utförda åtgärderna har gett en ökning på 8 procent av antal resor inom VR:s kommersiella trafik under det gångna året.

Särskilt kraftigt har antalet resor ökat på följande rutter: Helsingfors–Seinäjoki (+25 %), Helsingfors–Jyväskylä (+10 %) och Helsingfors–Tammerfors (+10 %). Även tågens fyllningsgrad har ökat till över 40 procent på huvudförbindelsesträckorna.

- Det är fint att vi nu kan svara på många av våra kunders önskemål: lägga till efterfrågade rutter och göra förbindelserna snabbare. Vi gav ministeriet ett omfattande förslag om den helhet som utgör trafiken som omfattas av allmän trafikplikt och vi är glada över att de godkände förslaget nästan som sådant, säger Maisa Romanainen direktör för VR:s passagerartrafik.

Ändringar i den kommersiella trafiken: Till Uleåborg på mindre än 5,5 timmar och fler turer till Österbotten, Villmanstrand och Imatra, fler tåg stannar i Kyrkslätt, Bennäs, Lappo och Kauhava.

VR:s kommersiella trafik utgör cirka hälften (44 %) av alla tågturer. I december blir det fler extraturer och stopp enligt kundernas önskemål. Tågförbindelserna norrut blir snabbare än tidigare i och med att byggarbetet på Österbottensbanan framskrider.

• Tågresan mellan Helsingfors och Uleåborg blir 30 min snabbare och den kortaste resetiden är nu under 5,5 timmar.
• Rutten Vasa–Seinäjoki får en morgontur till i båda riktningarna fem gånger i veckan. Turen betjänar arbetsresenärerna. Den nya morgonförbindelsen från Vasa till Seinäjoki fortsätter direkt till Helsingfors och är framme redan kl. 8.33. Dessutom trafikerar kvällens sista tur till Vasa från Seinäjoki två timmar senare, med undantag av fredag, förbindelsen kommer direkt från Helsingfors (avgång 20.27).
• Kyrkslätt får ett stopp till på morgonen och kvällen för att underlätta trafiken i riktning mot Åbo.
• Bennäs får ett stopp på morgonen i riktning mot Helsingfors och ett på kvällen i riktning mot Uleåborg.
• Imatra får en ny tidig morgonförbindelse till Helsingfors med retur från Helsingfors på eftermiddagen. Villmanstrand får en ny eftermiddagsförbindelse. • Nattåget stannar i fortsättningen i Lappo och Kauhava.
• Bekanta dig med tidtabellerna

VR fortsätter även med anslutningsbusstransporterna mellan Vasa och Seinäjoki samt Kyrkslätt och Karis som inleddes tidigare i år.

De centrala ändringarna i tågtrafiken som omfattas av allmän trafikplikt i när- och regionaltrafiken i Södra Finland.

• Rutten Lahtis–Riihimäki återgår till ett avgångsintervall på en timme. Ökningen är 110 turer i veckan, vilket innebär att trafiken fördubblas.
• Linjerna Helsingfors–Riihimäki (R) och Helsingfors–Lahtis (Z) får nya turer morgnar, kvällar och veckoslut. Sammanlagt 25 fler turer i veckan.
• Regionaltrafiken på rutten Riihimäki–Tavastehus-Tammerfors kompletteras med fyra tågturer då rutten får en ny morgontur och en sen kvällstur i båda riktningarna. På detta sätt förbättras tågtrafiken för dem som åker tåg till arbetet eller sent på kvällen. Sammanlagt 24 fler turer i veckan.
• Sammanlagt 159 fler turer i veckan (17 %)
• Bekanta dig med tidtabellerna

De centrala ändringarna i tågtrafiken som omfattas av allmän trafikplikt i fjärrtrafiken:

• Trafikeringsstrukturen på rutten Joensuu–Pieksämäki förändras. I fortsättningen trafikeras rutten med fyra avgångar som omfattas av allmän trafikplikt i stället för nuvarande två.
• Tågtrafiken mellan Tammerfors och Keuru återgår till 40 turer i veckan i stället för nuvarande 24 turer.
• Tågtrafiken mellan Nyslott och Parikkala utökas med ett morgon- och kvällståg i båda riktningarna. Detta möjliggör en morgonförbindelse från Nyslott till Helsingfors och en kvällsförbindelse från Helsingfors.
• En nu tur läggs tills sex gånger i veckan på rutten Kuopio–Kouvola, en morgontur från Kuopio och en kvällstur tillbaka från Kouvola. • En extratur på morgonen med returtur på tidig eftermiddag trafikerar från Tammerfors till Björneborg. • Sammanlagt 80 fler turer i veckan (+32 %)
• Bekanta dig med tidtabellerna

Dessutom inkluderas nattågstrafiken till Åbo samt säsongstrafiken Helsingfors–Kolari och Helsingfors–Rovaniemi i trafiken som omfattas av allmän trafikplikt. Detta innebär att nattågstrafiken i Lappland med undantag av den upphandlade trafiken Rovaniemi–Kemijärvi i sin helhet omfattas av trafikplikten. KM fattade beslut om innehållet i trafiken som omfattas av allmän trafikplikt för ett år, till 9 december 2017.

I och med de ökade resemängderna är VR:s snabba fjärrtrafiksmateriel i fullt bruk. En del av extraturerna inom trafiken som omfattas av allmän trafikplikt sker med regionaltrafikens materiel eller med äldre materiel, som dock inte har alla fjärrtrafikstjänster, så som nätanslutning eller restaurangvagn.

De nya tidtabellerna träder i kraft 11 december. Biljetter finns nu att köpa på alla VR:s biljettförsäljningskanaler.

Marja Mills 
KUIN KOHTAISI SATAKIELEN
Harper Lee ja minä                                              

Lämmin ja intiimi henkilökuva yhdestä aikamme rakastetuimmista ja salaperäisimmistä kirjailijoista.

Harper Leen vuonna 1960 ilmestynyt romaani Kuin surmaisi satakielen kuuluu maailmankirjallisuuden ehdottomiin klassikoihin. Se sai heti ilmestyttyään Pulitzer-palkinnon, ja sitä on myyty 40 miljoonaa kappaletta 35 kielellä. Yhä edelleen teos kuuluu useimpien amerikkalaiskoulujen opetusohjelmaan.

Kirjan valtava suosio asetti Harper Leen valokeilaan, jossa kirjailija ei lainkaan viihtynyt. Vuonna 1964 hän lakkasi antamasta haastatteluja ja kieltäytyi siitä pitäen kategorisesti kaikesta julkisuudesta.

Vuonna 2001 toimittaja Marja Mills tuli kuitenkin juttumatkallaan yllättäen kutsutuksi Harper Leen ja hänen sisarensa Alicen kotiin. Se oli alku odottamattomalle mutta syvälle ystävyydelle. Vuonna 2004 Mills muutti sisarusten naapuriin ja vietti seuraavat 18 kuukautta Leen – tai Nellen, kuten ystävät häntä kutsuivat – ja Alicen seurassa.

Vuosikymmeniä yksityisyyttään tarkkaan varjelleet Leen sisarukset kertoivat Millsille elämästään, lapsuudestaan, perheestään, Alabamasta ja Amerikan syvästä etelästä sekä siitä, miten Leen ikoninen romaani on vaikuttanut heidän elämäänsä.

Pitkien keskustelujen tuloksena syntyi teos, joka on enemmän kuin tarina ystävyydestä. Se on kunnianosoitus kahdelle erityislaatuiselle naiselle, heidän terävälle älylleen ja tarinankerronnan uskomattomalle voimalle.

Kuin kohtaisi satakielen

ISBN/EAN 978-952-312-367-0
Luokka 99.1
Suomennos Sirpa Saari
Sidottu
330 s.
Ilmestyy viikolla 44/2016

Marja Mills on Chicagossa asuva journalisti ja kirjailija. Hän työskenteli pitkään toimittajana Chicago Tribune -sanomalehdessä.

”Aave kummittelee Euroopassa – kommunismin aave.”

Poliittisen ajattelun klassikko vuodelta 1848 on unohtumaton analyysi porvariston ja proletariaatin ristiriidasta sekä tulenpalava toimintakehotus maailman työläisille. Marx ja Engels väittävät, että kapitalismi voi korvautua toisenlaisella yhteiskunnalla, jos työväestö tarttuu toimeen. Heidän intohimoinen vakaumuksensa ja iskevä tyylinsä antaa tekstille liki raamatullisen tehon.

Tämä on epäilemättä yksi vaikutusvaltaisimpia teoksia. Mutta olivatko Marx ja Engels väärässä? Vai oikeassa? Vai vasemmalla?  Kysymystä pohtivat filosofit Mikko Lahtinen ja Tuomas Nevanlinna Tampereella Telakalla maanantaina 24.10 klo 18.00. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, lämpimästi tervetuloa!

Karl Marx & Friedrich Engels: Kommunistinen manifesti
Jälkisanat: Mikko Lahtinen
Vastapaino 2016

Arvostelukappaleet:

Vastapaino/Mikko Jämsén, mikko.jamsen@vastapaino.fi, 03 3141 3501

Bair Irincheev
Kannaksen suurtaistelut kesällä 1944 venäläisin silmin

Suomenkielinen kirjallisuus kesän 1944 ratkaisutaisteluista on runsasta, mutta venäläinen näkökulma puuttuu usein kokonaan. Tämä silminnäkijäkuvauksiin ja laajoihin arkistomateriaaleihin perustuva historiateos kuvaa sitä, miten sota nähtiin ja koettiin rintamalinjan toisella puolella.

Kirja kertoo suurhyökkäyksestä Karjalankannakselle puna-armeijan rivimiehen näkökulmasta, puna-armeijan tavoitteista ja tappioista sekä siitä, millaisina vastustajina suomalaisia pidettiin.

Kirjan lähteinä ovat aineistot Venäjän Puolustusministeriön keskusarkistosta, Venäjän keskuskuva-arkistosta, Venäjän tykistömuseosta, Venäjän merivoimien keskusarkistosta sekä kirjailijan vuosina 2000–2014 Pietarissa tekemistä veteraanihaastatteluista.

Lisäksi mukana on uutta tietoa aiemmin salassa pidetyistä asiakirjoista vuosilta 1941–1945, jotka saatiin Venäjän puolustusministeriöltä tutkimuskäyttöön vasta vuonna 2015 sekä venäjänkielisestä kirjallisuudesta, joka ilmestyi 1960- ja 1970-luvulla mutta unohdettiin sitten melkein kokonaan.

Kannaksen suurtaistelut kesällä 1944 venäläisin silmin

ISBN/EAN 978-952-312-049-5
Luokka 92.73
Sidottu, kuvaliite
n. 250 s.
Ilmestyy viikolla 44/2016

Bair Irincheev on helsinkiläinen sotahistorian tutkija, kirjailija ja Kannaksen sotamuseon johtaja. Irincheev on aiemmin julkaissut mm. teoksen Talvisota venäläisin silmin sekä yhdessä Sergei Larenkovin kanssa teoksen Sodan pitkät varjot – taistelujen jäljet ennen ja nyt

Jani Tanskanen on valittu Kansainvälisen voimisteluliitto FIG:n hallitukseen Tokiossa järjestetyssä vaalikokouksessa. Tanskanen on ensimmäinen suomalainen tässä arvostetussa luottamustehtävässä.

Tanskanen valittiin hallitukseen viidenneksi eniten ääniä saaneena ehdokkaana. FIG:n urheilijakomitean puheenjohtajana vuoden 2017 loppuun asti toimiva Tanskanen aloittaa FIG:n hallituksessa alkuvuodesta.

”Tietenkin valinta tuntuu hyvälle ja koen että se on osoitus tekemästäni hyvästä työstä edellisillä kausilla FIG:n Urheilijakomitean puheenjohtajana. Nämä kaudet ovat antaneet itselleni osaamista kaikista voimistelun kilpailulajeista sekä kansainvälisen organisaation hallinnosta ja lisäksi olen saanut kiitosta harrastevoimistelun tärkeyden ymmärtäjänä”, Tanskanen kommentoi valintaansa ja jatkaa

”Isommassa kuvassa tämä on mielestäni myös tunnustus perinteisille suomalaisille arvoille, kuten rehellisyys, tasapuolisuus ja hyvä hallintokäyttäytyminen. Nämä ovatkin muiden muassa asioita, joiden edistämistä aioin jatkaa tulevalla hallituskaudella hallituksen jäsenenä. Muutoksessa näen aina mahdollisuuden ja innolla odotan tulevaa – varmasti työntäyteistä – kautta maailman voimistelun ytimessä.”

Voimisteluliiton kansainvälisen vaikuttavuuden strategiassa tavoitteena on ollut saada suomalaisedustusta FIG:n hallitukseen vuoteen 2020 mennessä. Nyt tapahtunut valinta kertoo niin Tanskasen kuin myös suomalaisen voimistelun vakuuttavasta työstä.

”Voimisteluliitossa olemme tehneet määrätietoista työtä voimistelun kansainvälisessä järjestökentässä, tapahtumissa ja kilpailuissa. On hienoa, että työtämme arvostetaan ja Jani Tanskanen valittiin hallitukseen”, Voimisteluliiton puheenjohtaja Anne Martikainen iloitsee Japanista.

Martikainen luopui Kansainvälisen voimisteluliiton sääntöjen mukaisesti ehdokkuudestaan FIG:n neuvostopaikkaan, kun Tanskanen valittiin hallitukseen.

Samaisessa vaalikokouksessa FIG:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin japanilainen Morinari Watanabe 20 vuotta tehtävässä toimineen Bruno Grandin (ITA) jatkajaksi.

Tanskasen lisäksi Kansainvälisen voimisteluliiton hallitukseen valittiin kuusi muuta jäsentä.

Kansainvälisten tehtäviensä lisäksi Tanskanen työskentelee Suomen Voimisteluliitossa miesten telinevoimistelun lajipäällikkönä. Kansainvälisessä Voimisteluliitossa on 142 jäsenmaata ja voimistelu on yksi olympialaisten suosituimmista lajeista.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt Jani Tanskanen p. 050 613 82

VR has implemented numerous changes this year – changes which have strongly increased the popularity of train travel. VR has significantly increased the efficiency of its operations, making possible a permanent decrease in tickets prices and speeding up travel times for main routes. The implemented measures have led to an increase of 7 % over the last 12 months in the number of journeys being taken on VR’s commercial services.

The total number of journeys has seen a particularly rapid increase on the following routes: Helsinki-Seinäjoki (+25%), Helsinki-Jyväskylä (+10 %) and Helsinki-Tampere (+10%). Also, the use of total train capacity has increased to over 40% on the main routes.

- ‘It is great that we are now able to respond to the requests of many of our customers to increase the number of trains on popular routes and further increase the speed of various connections. We gave a comprehensive presentation to the Ministry of our public service obligation as a whole, and we are very pleased that they approved our proposal with very few changes,’ said Senior Vice President for VR Passenger Services Maisa Romanainen.

Changes to commercial services: to Oulu in under 5.5 hours, additional services to Pohjanmaa, Lappeenranta, Imatra, and extra stops at Kirkkonummi, Pännäinen, Lapua and Kauhava

VR’s commercial services make up around half (44%) of all train services. In December, many of the extra service and stops requested by customers will be provided. Also, train connections to the north will become even quicker as the construction work on the Pohjanmaa track moves forward.

• Travel times between Helsinki and Oulu will decrease by 30 minutes – at its fastest the journey will take less than 5 and a half hours.
• An extra morning service between Vaasa and Seinäjoki will be added in both directions to the commuter services running 5 days a week. This new service from Vaasa to Seinäjoki will continue directly to Helsinki, arriving already at 8:33. Also, the last evening service from Seinäjoki to Vaasa will be moved two hours later (except on Fridays), with a direct connection from Helsinki (departing 20:27).
• A stop will be added at Kirkkonummi for both the morning and evening to support services to and from Turku.
• A stop at Pännäinen will be added in the morning for services to Helsinki and in the evening for services to Oulu.
• Imatra will gain an early morning connection to Helsinki as well as a return connection from Helsinki in the afternoon. Also, Lappeenranta will gain a new afternoon connection.
• The night train will in future stop at Lapua and Kauhava.
• Further timetable information

VR will also continue the connecting bus services between Vaasa and Seinäjoki and between Kirkkonummi and Karjaa, which were introduced earlier this year.

Main changes to the public service obligation in Southern Finland’s local and commuter services:

• The one-hour service interval between Lahti and Riihimäki will be reintroduced. This means an increase of 110 service per week, a doubling of service provision.
• Services will be added for the morning, evening and weekend to the Helsinki-Riihimäki (R) and Helsinki-Lahti (Z) lines. In total, 25 extra services per week.
• The Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere commuter route will receive four additional train services, with both an extra morning service and an extra late evening service running in both directions. This will facilitate both travel for work and late evening travel. In total, 24 extra services per week.
• All these changes add up to 159 extra services per week (+17%)
• Further timetable information

Main changes to the public service obligation for long-distance services:

• The structure of services operating between Joensuu and Pieksämäki will change. In future, four public service train connections will operate along the route each day in place of the current two.
• The number of services running between Tampere and Keuruu will be increased back to 40 a week in place of the current 24.
• A morning and evening service will be added between Savonlinna and Parikkala in both directions. This will enable a morning connection from Savonlinna to Helsinki and an evening connection from Helsinki back to Savonlinna.
• Between Kuopio and Kouvola, an extra service will be added in both directions for six days of the week: a morning service from Kuopio and an evening service back from Kouvola.
• An extra service will run in the mornings from Tampere to Pori, and another extra service will run the other way in the early afternoon.
• In total, 80 extra train services per week (+32%)
• Further timetable information

Additionally, Turku’s night services and the seasonal services between Helsinki and Kolari and between Helsinki and Rovaniemi will come under the public service obligation. This means that, with the exception of the Rovaniemi-Kemijärvi purchased services, all night services to Lapland are entirely within the public service obligation. The Ministry of Transport and Communications made a decision on the content of the public service obligation which will be in force for a year, until 6 December 2017.

With the growing demand for train travel, VR’s fast long-distance rolling stock is in full use. Some of the additional services under the public service obligation will be provided with commuter service rolling stock or older rolling stock. These trains do not have all the services provided by long-distance trains, such as onboard WiFi and restaurant cars.

The new timetables will come into effect on 11 December. Tickets can already be bought through all VR ticket sales channels.

Hans Colliander  ̶  Riitta Aittomäki  ̶  Heikki Kotiranta
Nikkaroi liikkuvat puulelut

Monien kaipailemia entisajan liikkuvia puuleluja ei enää tahdo leluliikkeiden valtavista valikoimista löytyä. Näitä omintakeisia ja hauskoja perinneleluja voi kuitenkin valmistaa lasten iloksi aivan itse.

Tähän kirjaan on koottu kymmeniä vanhanmallisia puuleluja, jotka kaikki ovat toteutettavissa yksinkertaisin menetelmin ja yksinkertaisista materiaaleista.

Tekijät ovat etsineet kirjallisuudesta, museoista, ulkomailta, ihmisten kodeista ja lapsuusmuistoista rakastettuja leluja, joihin he pitkän käsityöläiskokemuksensa turvin kehittelivät valmistusohjeet kotinikkareiden avuksi.

Kirja sisältää kunkin lelun esittelyn, materiaalit, kaavapiirrokset lelun osista sekä selkeät kuvitetut valmistusohjeet.

Kirjasta löytyy ohjeita työnneltäviin, pyöriviin, heiluviin ja lentäviin puuleluihin, mobileihin, karuselleihin ja moniin muihin iloisiin ja nostalgisiin leikkikaluihin.

Nikkaroi liikkuvat puulelut
ISBN/EAN 978-952-312-366-3
Luokka 65
195 x 220 mm
Sidottu, nelivärinen
n. 160 s.
Ilmestyy viikolla 44/2016  

Hans Colliander on erityisopettaja, kirjailija ja puutöihin erikoistunut osa-aikainen käsityöläinen

Riitta Aittomäki on kuvittaja ja käsityöläinen.

Heikki Kotiranta on biologi ja monien sienikirjojen kirjoittaja ja kuvaaja.

Kuva: Riitta Rinta-Tassi

Suomi, Ruotsi ja Tanska pelaavat Myyrmäen jalkapallostadionilla Vantaalla torstaista alkaen amerikkalaisen jalkapallon nuorten eli alle 19-vuotiaiden Pohjoismaiden mestaruudesta. Joukkueet pelaavat kerran toisiaan vastaan, ja mestari on selvillä lauantaihin mennessä.

Kisat alkavat torstaina Suomen ja Tanskan kohtaamisella. Perjantaina vastakkain ovat Ruotsi ja Tanska, ja kisat päättää ottelu Suomen ja Ruotsin välillä.

Päävalmentaja Tero Virtasen mukaan Suomi lähtee kotikisoihin hyvin valmistautuneena. Suomen tähtäin on kevään 2017 EM-karsinnoissa, minkä vuoksi Virtanen ei PM-kisoissa peluuta vanhinta mahdollista ikäluokkaa eli 19-vuotiaita. Saman ratkaisun tekevät myös Tanska ja Ruotsi.

– Meidän valmistautuminen kisoihin ei juuri paremmin olisi voinut sujua, Virtanen kertoo syksyn tiiviistä leirityksestä. – Hyökkäyksemme on valmis nopeaan peliin, ja meillä on käytössämme myös aikuisten sarjoissa menestyneitä pelaajia. Puolustuksessa erityisesti linjassa olemme liikkeellä laajalla materiaalilla.

Tulevien vastustajien pelikuvioista Virtasella on valmiita aavistuksia.

– Tanskaa lähtee varmasti heille perinteisellä sapluunalla eli neljällä laitahyökkääjällä pelaamaan heittopainotteista peliä. Ruotsi sen sijaan on huomattavasti fyysisempi. Ja juuri fyysisyys tekee mielestäni Ruotsista hieman vaarallisemman vastustajan, Virtanen kertoo.

Amerikkalaisen jalkapallon nuorten PM-kisoja on pelattu vuodesta 1997 alkaen. Edellisissä kisoissa kaksi vuotta sitten Tanskassa mestaruuteen pelasi Ruotsi. Suomi sijoittui toiseksi.

Turnauksen jokaisesta ottelusta on nähtävillä live stream -lähetys, ja ottelutallenteet selostuksineen jäävät myös myöhemmin katsottaviksi Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liiton -kanavalle.

 Suomen pelinrakentaja Oskar Drockila

Puolustuksen linjan avainpelaaja Juhani Veijula 

Kisojen sivut

Otteluohjelma:

Torstai 20.10.2016 | 18:00 | Myyrmäen jalkapallostadion, Vantaa:

Tanska–Suomi

Tilastot | Ottelulähetys (selostuskieli suomi)

--

Perjantai 21.10.2016 | 13:00 | Myyrmäen jalkapallostadion, Vantaa:

Ruotsi–Tanska

Tilastot | Ottelulähetys (selostuskieli englanti)

--

Lauantai 22.10.2016 | 13:00 | Myyrmäen jalkapallostadion, Vantaa:

Suomi–Ruotsi

Tilastot | Ottelulähetys (selostuskieli suomi)

Pääsyliput:

5 euroa / ottelu | Alle 16-vuotiaat ilmaiseksi

Suomen joukkue:

 Valmennus ja huolto:

Väitöstyössä on tutkittu sidosryhmäanalyysia ja sen toteuttamista suurien ohjelmistojärjestelmien kehittämistä varten. Sidosryhmäanalyysi on tyypillisesti osa vaihetta, jossa ohjelmiston toiminnollisuutta analysoidaan ja hahmotellaan usean eri sidosryhmän näkökulmasta, erityisesti asiakkaan näkökulmasta. Ohjelmistojen ja järjestelmien kasvaessa on havaittu, että järjestelmälliselle ja kattavammalle sidosryhmäanalyysille on tarvetta ja sen täytyy tukea paremmin erilaisia työskentely- ja kehitysmuotoja isoissa organisaatioissa.

Tässä työssä on tutkittu millaisia tarpeita suuren ohjelmistojärjestelmän kehitysympäristöllä on, millä tavalla sidosryhmäanalyysin tulisi tukea kehitystyötä ja millä tavalla sidosryhmäanalyysi tulisi toteuttaa, jotta se tukee käytännön työtä. Tulosten perusteella järjestelmällinen ja jatkuva eri sidosryhmien näkökulmien mallintaminen osoittautui tehokkaaksi työkaluksi, joka auttoi hahmottamaan, kommunikoimaan ja arvioimaan erilaisia vaatimuksia ja tarpeita varten kehitettävää järjestelmää. Tulokset saavutettiin haastattelututkimusten avulla kahdessa suuressa organisaatiossa ja kehitetty menetelmä toteutettiin yhteistyössä yhden suuren organisaation kanssa.

- - -

Filosofian maisteri Markus Kelanti väittelee Oulun yliopistossa 28.10.2016. Tietojenkäsittelytieteiden alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Stakeholder analysis in software-intensive systems development (Sidosryhmäanalyysi suuren mittakaavan ohjelmistotuotannossa). Vastaväittäjänä toimii professori Markku Tukiainen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Samuli Saukkonen Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Wetteri-salissa (IT 115) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Filosofian maisteri Markus Kelanti

Tiedekunta ja laitos:
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, Tietojenkäsittelytiede

Väittelijän yhteystiedot:
markus.kelanti@gmail.com
040 825 1984

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1368-2

Väitöstyössä tutkittiin ja kehitettiin laserdiodilähetinrakenteita, joilla voitaisiin generoida voimakkaita ja nopeita laserpulsseja erityisesti etäisyysmittaukseen. Työn sovellusalueena on 3D-etäisyyskuvan tuottaminen, jota tarvitaan mm. työkoneiden, robottien ja ajoneuvojen ympäristöhahmotussovelluksissa.

Väitöskirjatyön tuloksena kehitettyjä laserdiodirakenteita ja -lähettimiä käyttäen tällaisen anturin rakennetta voidaan merkittävästi yksinkertaistaa, koska kohteesta takaisinheijastuneen optisen kaiun rekisteröinti voidaan tehdä riittävällä tarkkuudella yksittäisen fotonin perusteella ts. herkimmällä mahdollisella tavalla.

Lupaavimmaksi lähetinrakenteeksi osoittautui uusi laserdiodirakenneperiaate, jossa sisäisen rakenteensa perusteella, asettamatta erityisiä vaatimuksia ohjauselektroniikalle, pystyy tuottamaan halutun kaltaisen optisen pulssin.

- - -

Diplomi-insinööri Brigitte Lanz väittelee Oulun yliopistossa 28.10.2016. Elektroniikan alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Compact current pulse-pumped GaAs–AlGaAs laser diode structures for generating high peak-power (1–50 watt) picosecond-range single optical pulses (GaAs/AlGaAs -laserdiodirakenteita suuritehoisten (1–50 wattia) ja nopeiden (~100 ps) optisten pulssien generointiin). Vastaväittäjänä toimii professori Sergey Gurevich (Ioffe Physical Technical Institute, Pietari, Venäjä) ja kustoksena akatemiaprofessori Juha Kostamovaara Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla OP-salissa (L10) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Diplomi-insinööri Brigitte Lanz

Syntymäaika ja -paikka:
1983 Isny im Allgäu, Saksa

Nykyinen työpaikka:
Oulun yliopisto, tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta

Tiedekunta ja laitos:
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, Elektroniikan piirit ja järjestelmät

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1356-9

Suomalaisen kirjallisuusviennin arvo nousi viime vuonna 8 % edellisvuoteen verrattuna ja nousi siten uuteen ennätykseensä, 2,34 miljoonaan euroon.

Kaksi vuotta sen jälkeen, kun Suomi oli teemamaana Frankfurtin kirjamessuilla, voidaan todeta kirjallisuusvientiin tehtyjen satsausten kantaneen hankkeen päätyttyäkin. Suurin nousu kirjallisuusviennin bruttotuloissa tapahtui vuosien 2011 ja 2012 välillä, jolloin kasvua oli peräti 57 %. Sittemmin taso on pysynyt samana, reilussa kahdessa miljoonassa eurossa. Viime vuonna tehtiin uusi ennätys 2,34 miljoonalla eurolla.

Nämä luvut käyvät ilmi selvityksestä, jolla on mitattu suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvoa 2011–2015. Lajissaan ensimmäisen selvityksen on toteuttanut Media Clever FILIn – Kirjallisuuden vientikeskuksen ja Suomen Kustannusyhdistyksen toimeksiannosta.

Selvityksessä on mitattu suomalaisten kirjojen julkaisuoikeuksien ulkomaille myynnistä saatuja tuloja. Luvut on saatu kotimaisilta kustantajilta ja oikeuksien myyjiltä. Todellista arvoa kasvattavat ulkomaisten agenttien myymät suomalaisteosten oikeudet, joita selvitys ei mittaa.

Kirjallisuuslajeista kaunokirjallisuus ja lasten- ja nuortenkirjallisuus ovat olleet vuorotellen kärjessä. Viime vuoden tuloksissa kaunokirjallisuus on ykkösenä 49 prosentilla, mutta toiseksi on ensi kertaa noussut tietokirjallisuus 31 prosentilla. Kirjallisuusviennin kohdemaista Saksa on pysynyt tärkeänä vuodesta toiseen ja englanninkielinen markkina-alue (USA ja Iso-Britannia) noussut toiseksi.

Suomi oli teemamaana Frankfurtissa maailman suurimmilla kirjamessuilla 2014. Viisivuotisen hankkeen päätavoitteisiin kuului nostaa Suomen kirjallisuusvienti pysyvästi korkeammalle tasolle. Hanketta rahoittivat mm. OKM ja TEM, ja sen koordinoinnista vastasi FILI – Kirjallisuuden vientikeskus.

Suomen kirjallisuusviennin arvo 2011–2015 -selvityksen loppuraportti on julkaistu lokakuussa 2016. Selvitystä on tukenut OKM.

Lisätietoja:
FILIn vs. johtaja Tiia Strandén
p. +358 (0)40 5820 975
tiia.stranden@finlit.fi

FILIn tiedottaja Silja Hakulinen
p. +358 (0)40 5347 526
silja.hakulinen@finlit.fi

Kirjallisuusviennin arvo 2011–2015 | loppuraportti

Seitsemässä valtion taidetoimikunnassa aloittaa ensi vuoden alusta 75 asiantuntijajäsentä. Alueellisissa taidetoimikunnissa on 112 jäsentä. Kaikkien toimikuntien puheenjohtajat ovat taiteilijataustaisia.

Taideneuvosto pyysi ehdotuksia yli 800 taholta, muun muassa taiteen alan järjestöiltä, korkeakouluilta ja maakuntaliitoilta.

Ensi vuoden alusta aloittavat toimikunnat ovat yhtä laaja-alaisia kuin nykyiselläkin kaudella. Esittävien taiteiden toimikunta päättää näyttämö-, tanssi- ja sirkustaiteen sekä performanssi- ja esitystaiteen apurahoista ja palkinnoista. Visuaalisten taiteiden toimikunta päättää kuva- ja valokuvataiteen, sarjakuva- ja kuvitustaiteen sekä ympäristötaiteen apurahoista ja palkinnoista. Audiovisuaalisten taiteiden toimikunta päättää elokuva-, media- sekä valo- ja äänitaiteen apurahoista ja palkinnoista.

”Taiteenalakohtainen vertaisarviointi turvataan hyödyntämällä asiantuntemusta yli toimikuntarajojen. Lisäksi ehdotettuja mutta toimikuntien ulkopuolelle jääneitä asiantuntijoita on tarkoitus saada mukaan hakemusten arviointiin”, toteaa taideneuvoston puheenjohtaja Risto Ruohonen.

Taiteen moninaisuuden ja liikkuvuuden toimikunnan puheenjohtajaksi taideneuvosto nimesi valokuva- ja kuvataiteilija Marja Helanderin. Toimikunnan muut jäsenet taideneuvosto nimeää ensi vuoden alussa, kun muut toimikunnat ovat järjestäytyneet. Jäsenistä kuusi tulee olemaan muiden valtion taidetoimikuntien puheenjohtajia tai varapuheenjohtajia ja kaksi alueellisten taidetoimikuntien puheenjohtajia tai varapuheenjohtajia. Toimikunta päättää liikkuvuus-, monikulttuurisuus- ja monialaisista apurahoista.

Taideneuvosto ja taidetoimikunnat ovat Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) asiantuntijaelimiä. Toimikunnat päättävät vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista kukin omalla alallaan ja alueellaan. Toimikunnat jakavat apurahoja ja palkintoja vuositasolla yhteensä 21,7 miljoonaa euroa. Niiden suorassa päätösvallassa on 64 % Taiken 34 miljoonan euron kokonaistuesta taiteelle ja kulttuurille. Lisäksi ne arvioivat viraston päätösvallassa olevat yhteisöjen avustushakemukset.

Valtion taidetoimikunnat:

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:
Tarja Tuupanen, korutaiteilija, Lappeenranta

Jäsenet:
Pentti Kareoja, arkkitehti, professori, Helsinki
Niina Kilpelä, arkkitehti, Helsinki
Juuso Koponen, informaatiomuotoilija, Helsinki
Kimmo Lintula, arkkitehti, professori (adjunct.), Helsinki
Eero Lintusaari, taidekäsityöläinen, korutaiteilija, Tuusula
Päivi Meuronen, sisustusarkkitehti SIO, Helsinki
Saara Repo, arkkitehti, Kuopio
Mariana Salgado, vanhempi tutkija, Helsinki
Vesa Varrela, muotoilija, lasitaiteilija, Tampere

Audiovisuaalinen taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:
Dag Andersson, verksamhetsledare, Kimito

Jäsenet:
Simo Alitalo, äänitaiteilija, Turku
Joonas Berghäll, elokuvaohjaaja, Helsinki
Tellervo Kalleinen, taiteilija, Helsinki
Mia Kivinen, valosuunnittelija, kuraattori, Helsinki
Hanna Maylett, elokuvaohjaaja, Espoo
Leena Perälä, elokuvasihteeri, Lahti
Miia Rinne, mediataiteilija, Helsinki
Mika Ronkainen, elokuvaohjaaja, Oulu
Sami van Ingen, kuvataiteilija, Helsinki
Sari Väänänen, toiminnanjohtaja, Helsinki

Esittävien taiteiden toimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:
Kirsi Monni, professori, Helsinki

Jäsenet:
Mikael Aaltonen, tuottaja, Helsinki
Kimmo Hietanen, sirkustaiteilija, Helsinki
Saara Juvonen, kulttuurituottaja, Helsinki
Aino Kivi, teatteriohjaaja, Joensuu
Taina Kopra, sirkustirehtööri, ohjaaja, Tampere
Antti Mattila, lavastaja, Helsinki
Reetta Ristimäki, oopperalaulaja, näyttelijä, Helsinki
Lotta Skaffari, asiamies, Tampere
Joachim Thibblin, teatterinjohtaja, Paattinen
Johanna Tuukkanen, taiteellinen johtaja, performanssitaiteilija, Kuopio
Vesa Tapio Valo, dramaturgi, ohjaaja, Helsinki

Kirjallisuustoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:
Tomi Kontio, kirjailija, Helsinki

Jäsenet:
Kristiina Drews, kääntäjä, Helsinki
Anneli Kanto, kirjailija, käsikirjoittaja, Tampere
Satu Koho, kirjallisuuden tutkija, toimittaja, Oulu
Jussi Ojajärvi, kirjallisuuden lehtori, dosentti, Oulu
Jusa Peltoniemi, dramaturgi, kirjailija, Fiskars
Alexandra Salmela, kirjailija, Tampere
Peter Sandström, författare, journalist, Åbo
Mikaela Stömberg-Schalin, författare, Borgå
Esko-Pekka Tiitinen, kirjailija, Joensuu
Sisko-Tuulikki Toijonen, toimittaja, Tampere

Musiikkitoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:
Kimmo Hakola, säveltäjä, Helsinki

Jäsenet:
Jaana Haanterä, viulisti, kapellimestari, Tampere
Sanna Kurki-Suonio, muusikko, Espoo
Maija Kylkilahti, apulaisintendentti, Lahti
Mats Liljeroos, musikvetare, Helsingfors
Marouf Majidi, muusikko, Helsinki
Esa Nieminen, kapellimestari, säveltäjä, Espoo
Markku Ollila, rehtori, Pori
Jenny Robson, muusikko, Espoo
Outi Tarkiainen, säveltäjä, Rovaniemi

Taiteen moninaisuuden ja liikkuvuuden toimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:
Marja Helander, valokuva- ja kuvataiteilija, Helsinki

Jäsenet:
Kuuden valtion taidetoimikunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä kahden alueellisen taidetoimikunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jotka nimetään myöhemmin.

Visuaalisten taiteiden toimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:
Veli Granö, valokuvataiteilija, Porvoo

Jäsenet:
Terhi Ekebom, kuvittaja, sarjakuvataiteilija, Helsinki
Maria Hirvi-Ijäs, kriitikko, tutkija, Helsinki
Minna Henriksson, taiteilija, Helsinki
Villu Jaanisoo, kuvanveistäjä, Pirkkala
Aimo Katajamäki, kuvittaja, kuvataiteilija, Helsinki
Laura Köönikkä, kuraattori, Helsinki
Anni Leppälä, valokuvataiteilija, Helsinki
Ismo Luukkonen, valokuvataiteilija, Turku
Pekka Paikkari, kuvanveistäjä, muotoilija, Sipoo
Kari Södö, kuvataiteilija, Oulu
Anne Tamminen, kuvataiteilija, Hämeenlinna

Alueelliset taidetoimikunnat:

Etelä-Savon taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:
Anne Leinonen, kirjailija, Otava

Jäsenet:
Katriina Honkanen, teatterinjohtaja, Vantaa
Nikke Isomöttönen, orkesterin intendentti, Mikkeli
Kirsti Kovanen, arkkitehti, Mikkeli
Jarkko Liutu, kuvataiteilija, Savonlinna
Eino Logren, kanttori-urkuri, Punkaharju
Riitta Turunen, tekstiilitaiteilija, Varistaival

Hämeen taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:
Mia Mironoff, tanssitaiteilija, Lahti

Jäsenet:
Risto Autio, näyttelijä, käsikirjoittaja, Hämeenlinna
Tapani Bagge, kirjailija, Hämeenlinna
Tuija Lampinen, taidemaalari, Riihimäki
Kirsti Nenye, valokuvataiteilija, Lahti
Simo Ripatti, kuvataiteilija, Turenki
Tiina Salmi, kuvataiteilija, Lahti
Esa Vienamo, etnomusikologi, Parola
Timo Väänänen, muusikko, Lahti

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:
Petteri Ikonen, kuvataiteilija, koulutusalajohtaja muotoilu, Kotka/ Vantaa

Jäsenet:
Mikko Holm, korutaiteilija, Lappeenranta
Annukka Järvi-Herlevi, kirjailija, kriitikko, Reitkalli
Mika Kallio, muusikko, Kouvola
Sanna Kemppainen, näyttelijä, Lappeenranta
Susanna Kivinen, tanssinopettaja, Lappeenranta
Tiina Luhtaniemi, teatterinjohtaja, Jyväskylä / Kouvola
Markku Metso, graafinen suunnittelija, kuvittaja, Koria

Keski-Suomen taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:
Tuukka Toijanniemi, valo-ja äänisuunnittelija, Jyväskylä

Jäsenet:
Miia Elivuo, tanssipedagogi, tanssija, Jyväskylä
Pirjo Hassinen, kirjailija, Jyväskylä
Janne Heinonen, elokuvaohjaaja, Saarijärvi
Marko Hämäläinen, valokuvataiteilija, Muurame
Teija Isohauta, freelancertutkija ja – kuraattori, Korpilahti
Jouni Koskimäki, lehtori ja muusikko, Jyväskylä
Virpi Lehto, kuvataiteilija, Joutsa

Lapin taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:
Liisa Penttilä, teatteri-ilmaisun ohjaaja, Rovaniemi

Jäsenet:
Antti Haase, elokuvaohjaaja, Tornio
Risto Immonen, kuvanveistäjä, Muurola
Tenka Issakainen, kriitikko, Rovaniemi
Tanja Kavasvuo, intendentti, Kemi
Tomi Knuutila, digitaalisen median lehtori, Rovaniemi
Anna Laakso, pianisti, Rovaniemi
Maarit Magga, Duodjin maisteri, Palojoensuu
Jussi Siirilä, kirjailija, Kemi

Pirkanmaan taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:
Antti Haapio, valokuvauksen lehtori, Tampere

Jäsenet:
Anna Angervo, viulisti, Vesilahti
Kari Aronpuro, kirjailija, Tampere
Sirpa Joenniemi, kuvataideintendentti (eläk), Tampere
Jaana Kari, tuottaja, Valkeakoski
Anna Elina Lyytikäinen, näyttelijä, ohjaaja, Tampere
Mia Manner, korumuotoilija, kultaseppä, Nokia
Mikko Metsähonkala, arkkitehti, Tampere
Miika Riekkinen, tanssin lehtori, Tampere

Pohjanmaan taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:
Hannah Kaihovirta, kuvataiteilija, tutkija, Vaasa

Jäsenet:
Liisu Aurasmaa, näyttelijä, Seinäjoki
Mervi Heikkilä, kirjailija, Ylistaro
Teemu Hirvilammi, arkkitehti, Seinäjoki
Niina Kiprianoff, orkesterimuusikko, pedagogi, Nurmo
Jyrki Portin, valokuvataiteilija, Kokkola
Riku Riippa, kuvanveistäjä, Kälviä
Dennis Rundt, författare, chefredaktör emeritus, Kristinestad
Annika Sillander, toiminnanjohtaja, Maalahti

Pohjois-Karjalan taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:
Ulla Mäkinen, tanssin koulutuksen johtaja, Outokumpu

Jäsenet:
Anneli Hynninen, musiikkipedagogi, Joensuu
Aino Kivi, teatteriohjaaja, Joensuu
Jokke Saharinen, kuvataiteilija, kriitikko, Joensuu
Pentti Stranius, kirjailija, Lieksa
Outi Särkikoski, kuvataiteilija, Joensuu
Harri Turunen, kuvanveistäjä, Joensuu

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:
Petri Kauppinen, tanssitaiteilija, koreografi, Oulu

Jäsenet:
Helena Kaikkonen, kuva- ja tekstiilitaiteilija, Oulu
Leo Karsikas, kuvanveistäjä, Kajaani
Tapio Lappalainen, säveltäjä, Haapajärvi
Arja-Liisa Räisänen, toiminnanjohtaja, Oulu
Ulla Schroderus, ohjaaja, Suomussalmi
Jussi Valtakari, taidemaalari, kuvanveistäjä, Taivalkoski
Pauliina Vanhatalo, kirjailija, Raahe
Maria Viitasaari, säveltäjä, musiikinopettaja, Oulu

Pohjois-Savon taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:
Matti Kaarlejärvi, lausuntataiteilija, Kuopio

Jäsenet:
Maarit Hakkarainen, taideasiantuntija, Kuopio
Tatu-Pekka Kekäläinen, kirjailija, Kuopio
Pekka Laasonen, teatterinjohtaja, Kuopio
Pentti Otsamo, sarjakuvataiteilija, Maaninka
Eeri Pihlajakari, tanssin opettaja, Kortejoki
Mari Piipponen, arkkitehti, Kuopio
Satu Vihavainen, oopperalaulaja, Helsinki

Satakunnan taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:
Angelika Meusel, näyttelijä, Pori

Jäsenet:
Maija Anttila, arkkitehti, Kankaanpää
Tapio Haapala, kuvataiteilija, Kokemäki
Tapio Koivukari, kirjailija, Rauma
Heli Latvala, tuottaja, Pori
Markku Ollila, rehtori, Pori
Jenny Valli, museonjohtaja, Rauma

Uudenmaan taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:
Hanna Weselius, yliopiston lehtori, valokuvataiteilija, Helsinki

Jäsenet:
Jouko Aaltonen, elokuvaohjaaja, tuottaja, Helsinki
Marko Alastalo, taiteilija, Vantaa
Annina Holmberg, kirjailija, Helsinki
Kristiina Louhi, kuvittaja, lastenkirjailija, Järvenpää
Hannele Niiranen, tanssitaiteilija, Helsinki
Dan Palmgren, bildkonstnär, Helsingfors
Petr Potchinchtchikov, tuottaja, yrittäjä, Helsinki
Silja Puranen, kuvataiteilija, Tuusula
Leena Rapola, näyttelijä, Helsinki
Jolin Slotte, författare, Sjundeå
Hannu Tolvanen, erikoissuunnittelija, Helsinki

Varsinais-Suomen taidetoimikunta 2017-18

Puheenjohtaja:
Matti Tainio, kuvataiteilija, Kaarina

Jäsenet:
Jukka Aaltonen, teatterinjohtaja, Turku
Tove Appelgren, ohjaaja, kirjailija, Turku
Emilie Gardberg, intendentti, Salo
Sade Kahra, valokuvataiteilija, Turku
Mika Lietzen, sarjakuvataiteilija, Turku
Niina Repo, kirjailija, Turku
Kimmo Schroderus, kuvanveistäjä, Salo
Satu Tuittila, tanssitaiteilija, Raisio

Johtavien liikunnan ja urheilun eurooppalaisten asiantuntijoiden alkuperäisteos ”Foundation for Exercise Professionals” on nyt toimitettu suomen kielelle.

Liikuntafysiologian perusteet -kirjan ovat suomeksi toimittaneet Ari Langinkoski ja Jani Lappalainen. Kirjassa käydään läpi ja sovelletaan käytäntöön liikuntafysiologiaa siinä laajuudessa, jossa jokaisen terveys- ja kuntoliikunnan ammattilaisen tulisi se vähintään osata ja ymmärtää. Tämän tiedon päälle liikunnan ammattilainen voi rakentaa omassa työssään tarvittavaa syvempää ja monipuolisempaa ymmärrystä.

- Nykyajan ihmistä ei kiusaa tiedon puute, vaan tiedon runsaus. Kaikki mahdollinen tieto on muutaman hiiren klikkauksen päässä. Meidän voi usein olla vaikeata hahmottaa, mikä tieto kulloinkin on oleellista, toteaa kirjan toinen toimittaja Ari Langinkoski.

Mitä terveys- ja kuntoliikunnan tai kilpaurheilun parissa työskentelevän ammattilaisen, tai hieman syvempää ymmärrystä kaipaavan kuntoilijan, täytyy vähintään tietää ja ymmärtää ihmisen fysiologiasta? Alkuperäisteos ”Foundation for Exercise Professionals” on toimitettu suomeksi vastaamaan näihin kysymyksiin.

- Teoksen yli 400 tieteellistä lähdeviitettä tarjoavat myös väylän tiedon syventämiseen. Teos soveltuu liikunnan ja urheilun parissa työskentelevien lisäksi erinomaisesti myös kuntoilijoille, jotka haluavat ymmärtää liikunnan lainalaisuuksia syvemmin. Liikuntafysiologian perusteet on teos, joka paikkaa selkeän aukon suomalaisessa liikuntakirjallisuudessa, Langinkoski toteaa.

Näytekirjat ja vedokset:
Kalle Kotiranta, 040 502 2786, kalle.kotiranta@fitra.fi

Lisätiedot ja haastattelut:
Ari Langinkoski, 040 150 8080, ari.langinkoski@trainer4you.fi

TERVETULOA YRITTÄJYYDEN AIHEITA KÄSITTELEVÄÄN SEMINAARIIN!

Yrittäjyyden eväitä ovat uskallus, menestymisen hinku ja itsestä huolehtiminen.Tule tutustumaan yrittäjiin, kuulemaan esityksiä, jotka valottavat yrittämisen eri puolia ja panelistien; Suomen Yrittäjien uuden varapuheenjohtaja Carita Orlandon, Helsingin Yrittäjien Nuorten Yrittäjien HYNY:n puheenjohtaja  Pekka Nurmelan ja tutkija Soili Venton näkemyksiä teemasta.

Aika: 26.10.2016 kello 8.30 - 11.30
Paikka: Life Science Center, auditorio, Keilaranta, Espoo

Ohjelma

08.30 ilmoittautuminen ja aamukahvi
08.55 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja Aide Tonts
09.00 Vapaus ja yrittäjyys, tutkija Soili Vento
09.20 Osaaminen menestyksen takana, koulutustarkastaja Terhi Haapaniemi,Omnia
09.30 Pidä huolta itsestäsi? Liikunta-asiantuntija Annukka Alapappila,Sydänliitto
09.40 Finnvera yrittäjän rahoituskumppanina, rahoituspäällikkö Anna Karppinen, Finnvera
09.50 Vaihtoehtoinen tie yrittäjyyteen, Sanna Laitinen,Ukko.fi
10.00 Digitalisaatio ja asiakaskokemus, Pekka Nurmela, pj, Helsingin Yrittäjät, Nuoret Yrittäjät
10.15 Löydä uusi tapa työskennellä,maajohtaja Klaus Koponen, Regus
10.25 Rakkaus, rohkeus ja rikkaus -paneeli. Panelisteinä toimivat: Carita Orlando, Pekka Nurmela, Soili Vento

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Anja Mertanen, puh 040 760 4634, sähköposti: anja.mertanen@lyhyesti.fi

Värdet på den finländska litteraturexporten ökade med 8 % under förra året jämfört med föregående år och nådde 2,34 miljoner euro, ett nytt rekord.

Två år efter att Finland var temaland på bokmässan i Frankfurt kan man konstatera att satsningarna har fortsatt ge resultat även efter att projektet avslutades. Den största bruttoinkomstökningen i litteraturexporten skedde mellan 2011 och 2012, då tillväxten var hela 57 %. Efter det har nivån förblivit densamma, drygt två miljoner euro. Förra året slogs ett nytt rekord med 2,34 miljoner euro.

Dessa siffror framgår av en utredning som mätt den finländska litteraturexportens värde åren 2011–2015. Utredningen är den första i sitt slag och är utförd av Media Clever på uppdrag av FILI – Center för litteraturexport och Finlands Förlagsförening.

Utredningen har mätt inkomsterna från försäljning av översättningsrättigheter för finländska böcker till utlandet. Siffrorna kommer från finländska förlag och rättighetsförsäljare. Det verkliga värdet höjs ytterligare av utländska agenters försäljning av finländska verk, som inte mäts i utredningen.

Bland litteraturtyperna avlöser skönlitteraturen och barn- och ungdomslitteraturen varandra på toppen. I förra årets resultat ligger skönlitteraturen etta med 49 procent medan facklitteraturen för första gången knipit andraplatsen med 31 procent. Av litteraturexportens destinationsländer har Tyskland förblivit betydande år efter år och det engelskspråkiga marknadsområdet (USA och Storbritannien) klättrat till andraplaceringen.

Finland var temaland på världens största bokmässa i Frankfurt 2014. Ett av det femåriga projektets huvudmål var att lyfta Finlands litteraturexport till en högre stadigvarande nivå. Projektet finansierades av bl.a. undervisnings- och kulturministeriet och arbets- och näringsministeriet, samordningen sköttes av FILI – Center för litteraturexport.

Slutrapporten för utredningen Värdet av Finlands litteraturexport 2011–2015 publicerades i oktober 2016. Utredningen gjordes med stöd av UKM.

Mer information

FILI:s stf. direktör Tiia Strandén
tfn. +358 (0)40 5820 975
tiia.stranden@finlit.fi

FILI:s informatör Silja Hakulinen
tfn. +358 (0)40 5347 526
silja.hakulinen@finlit.fi

Värdet av Finlands litteraturexport 2011–2015 | slutrapport (OBS: enbart på finska, svensk översättning färdig i början av november)

Keväällä 2017 Oulun kaupunginteatterissa nähdään neljä upeaa ensi-iltaa, joista ensimmäisenä vuoronsa saa 13.1. oopperan kantaesitys Neljäntienristeys. Pienen näyttämön uutuutena nähdään 19.1. kantaesitys Kultakausi, komedia kansakunnasta tuuliajolla. Pikisalin ohjelmistoon tulee 28.1. Oulun ammattikorkeakoulun kanssa tehty yhteistyöproduktio RAKASTAKAA!, jossa kuullaan Jacques Brelin lauluja rakkaudesta, elämästä ja kuolemasta. Kevään ensi-illat huipentaa Lontoossa palkittu komediauutuus Pieleen meni, jonka ensi-ilta on 11.3. suurella näyttämöllä. Näytelmän ohjaa Pertti Sveholm, joka on Oulussa ohjannut mm. suosikkinäytelmät The Addams Family sekä Valheet ja viettelijät.

Kevään teatterilippujen valtakunnallinen myynti alkaa torstaina 20.10. klo 8 osoitteessa teatteri.ouka.fi. Vierailuohjelmisto julkistetaan tammikuussa.

KEVÄÄN 2017 UUDET ENSI-ILLAT

Henry Lewis, Jonathan Sayer & Henry Shields
PIELEEN MENI|ensi-ilta lauantaina 11.3. suurella näyttämöllä

Komediauutuus Pieleen meni kertoo innokkaasta teatteriryhmästä, joka on lopultakin löytänyt voimavaroilleen sopivan näytelmän; Murha Havershamin kartanossa.

Murhamysteerin roolitus on kertakaikkisen onnistunut, lavasteet ja rekvisiitta vertaansa vailla. Kaikki on hiottu viimeisen päälle ja ensi-ilta saa tulla! Mutta Murphyn laki astuu voimaan, ja kaikki mikä voi mennä pieleen, menee pieleen. Poskettoman kaaoksen keskellä urheat näyttelijät eivät kuitenkaan lannistu, vaan laittavat likoon itsensä ja osaamisensa.

Alkuperäisteos The Play That Goes Wrong on Mischief Theatre Companyn komedia, josta tuli huippupalkintoja kahminut suurhitti Lontoossa. Se voitti mm. parhaan komedian Olivier-palkinnon vuonna 2015.

Rooleissa Janne Raudaskoski, Elina Keinonen, Mikko Leskelä, Joose Mikkonen, Mika Nuojua, Aki Pelkonen, Merja Pietilä ja Timo Reinikka. Ohjaus Pertti Sveholm. Lavastus ja puvut Jyrki Seppä. Suomennos Mikko Koivusalo.

RAKASTAKAA!| ensi-ilta lauantaina 28.1.2017 Pikisalissa
RAKASTAKAA! on Oulun kaupunginteatterin ja Oamkin yhteistyöproduktio, jossa kuullaan belgialaissyntyisen Jacques Brelin (1929 - 1978) lauluja. Hänen laulunsa ovat yleisinhimillisiä, jokaisen elämää koskettavia ja siksi ikuisia. Brel on räävitön ja säälimätön meitä ihmisiä kohtaan – kuitenkin samaan aikaan humaani ja parantumaton romantikko.

Jokainen illan aikana kuultavista lauluista on oma, pieni tarinansa. Yö, kaipaus, toivo, epätoivo, känni, riemu ja rienaus. Karheita tarinoita rakkaudesta, kuolemasta ja elämäntaistelusta. Sävelet ovat rytmikkäitä, eloisia ja vangitsevia.

Solistit: Jenni Siuruainen ja Antti Annola – Oamk sekä Merja Larivaara ja Kari-Pekka Toivonen. Muusikot: Pasi Hiltula, piano – Oamk, Jukka Nurmela, kontrabasso – Oamk, Anne-Mari Kanniainen, harmonikka ja Aarne Toivonen, lyömäsoittimet. Ohjaus Merja Larivaara. Lavastus Kalle Nurminen.

KULTAKAUSI – Strålande tider | kantaesitys torstaina 19.1. pienellä näyttämöllä

Kultakausi on Oulun kaupunginteatterin, Kajaanin kaupunginteatterin, Kemin kaupunginteatterin, Norrbottensteaterin ja Riksteaterin yhteistyöproduktio. Esitys on myös osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Sata vuotta sitten kultakauden suuret taiteilijat nostivat kansakunnan hämäristä esiin kuvataidetta ja kirjallisuutta. He kirjoittivat käsikirjoituksen, maalasivat lavasteet ja sävelsivät musiikin näytelmään nimeltä Suomi.
Sata vuotta itsenäistymisen jälkeen kenellekään ei tunnu olevan ihan selvää, mitä juhlitaan, kun juhlitaan satavuotiasta Suomea. Mutta onneksi voi aina lähteä risteilylle - vaihtaa vapaalle ja kellua näkymättömän rajan yli kultaisessa kuplassa!

Kultakausi tarjoaa katsojilleen ikkunapaikan, jossa voi nauttia inhimillisen synkkää komediaa samalla kun tähystelee horisontissa keinuvan kansakunnan tilaa.

Näytelmää esitetään yhteistyöteattereissa; ensi-ilta 26.1.2017 Kajaanissa, 2.2.2017 Kemissä ja syksyllä 2017 näytelmä lähtee Ruotsin kiertueelle. Oulussa esityksiä on yhteensä seitsemän tammi-helmikuussa.

Rooleissa Perttu Hallikainen (Kajaani), Mikko Korsulainen (Oulu), Annina Rokka (Oulu), Satu Tala (Kemi) ja Kimmo Tetri (Riksteater). Käsikirjoitus Jukka Heinänen (Oulu) ja Jani Lohikari (Riksteater). Ohjaus Jukka Heinänen ja Riku Innamaa (Kemi). Skenografi Riitta Raunio (Kajaani).

KEVÄÄN MUU OHJELMISTO

Kevään ohjelmistossa jatkavat myös 9.9.2016 kotimaisen kantaesityksensä saanut Merenkulkija sekä Lasse-Maijan etsivätoimisto (ensi-ilta 3.11.2016) ja Jääräpää (kantaesitys 4.11.2016).

Ooppera Neljäntienristeys juhlistaa 100-vuotiasta Suomea kymmenellä esityksellä 13.1. – 11.2.2017. Ooppera tuotetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Oulun Ooppera ry:n, Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun konservatorion kanssa.

Seniorisopattulevat ohjelmistoon joulutauon jälkeen 19.1. alkaen, jolloin jatkuvat Merja Pietilän ja Anne Syysmaan Tanssilavan luona -esitykset. Suuren suosion vuoksi liput kannattaa varata hyvissä ajoin. Seniorisoppa-konsertit ovat Suomi 100 vuotta -teemalla 16.3. klo 11 sekä keväiset konsertit 11.5. klo 11 ja 18. Seniorisopat ovat ainoastaan senioreille. Jalkautumiset Oulun alueen hoito- ja palvelukoteihin jatkuvat. Seniorisoppa-esityksistä vastaa Merja Larivaara, tiedustelut teatteri@ouka.fi.

Lasten ja nuorten teatterifestivaali järjestetään jo 36. kerran 1. – 4.2.2017. Ohjelmisto julkistetaan ja liput tulevat myyntiin 23.11.2016.

Suuren suosion saaneet Nosta lippu salkoon -konsertit jatkuvat kevätohjelmistossa yleisön pyynnöstä. Vauhdista huolehtii 6-henkinen bändi solisteinaan mm. Merja Larivaara ja Kari-Pekka Toivonen sekä tähtiartisti 70-luvulta: la 1.4. Paula Koivuniemi ja pe 21.4. Eini.

Lisätietoja: viestintäsuunnittelija Päivi Vuoti-Karvonen, p. 044 703 7111, paivi.vuoti-karvonen@ouka.fi. Pressikuvat ovat ladattavissa osoitteessa http://teatteri.ouka.fi/galleria/naytelmakuvat