Koulutuskeskus Salpauksen Heinolan kampuksella avataan ovet kaikenikäisille koulutuksesta kiinnostuneille 12.-13.11.2019. Molempina päivinä kampukseen ja ammatillisessa koulutuksessa opiskeluun voi tutustua klo 8-14.

Avoimet ovet tarjoavat mahdollisuuden tutustua, millaisia vaihtoehtoja Salpaus voi tarjota. Päivän aikana voi tutustua eri koulutusaloihin ja niiden oppimisympäristöihin ohjatuilla kierroksilla, työnäytöksissä ja toiminnallisissa pisteissä. Opiskelijat kertovat opiskelusta ja omista opintopoluista.

Heinolassa on monialainen kampus, missä voi opiskella yhdeksää eri perustutkintoa sekä ammatilliseen koulutukseen valmentavassa VALMA-koulutuksessa. Heinolan kampuksella opiskellessa on mahdollista suorittaa kaksoistutkinto eli samanaikaisesti ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto. Lukio-opinnot opiskellaan Heinolan lukiossa

Salpaukseen voi hakea opiskelemaan ympäri vuoden jatkuvassa haussa, joka on tarkoitettu aiemman ammatillisen tutkinnon suorittaneille, alanvaihtajille, työelämässä osaamista hankkineille, lukion suorittaneille ja ylioppilaille, lukion keskeyttäneille sekä yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jääneille. Helmi-maaliskuussa oleva yhteishaku on tarkoitettu peruskoulun tai valmentavan koulutuksen päättäville nuorille sekä niille, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä ammatillista koulutusta.

Tutustu Heinolan kampukseen Salpauksen sivuilla 

Kuvia Heinolan kampuksesta median käyttöön

Kysy lisää:

Marita Heino, opinto-ohjaaja, marita.heino@salpaus.fi, 050 385 5570

Tiina Holappa-Lehtinen, opinto-ohjaaja, tiina.holappa-lehtinen@salpaus.fi, 044 708 0041

Pohjoismaisilla yrityksillä on paljon tehtävää, jotta ne menestyisivät seuraavalla vuosikymmenellä, ilmenee konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin (BCG) raportista. Raportti antaa pohjoismaisille yritysjohtajille viisi tärkeää neuvoa, jotka ovat avain menestykseen tulevina vuosina. Yritysten on keskityttävä tekoälyn hyödyntämiseen, työntekijöiden luovuuden ruokkimiseen, muutosten mahdollisuuksiin sekä monimuotoisuuden lisäämiseen.

Kiristyvä kansainvälinen kilpailu asettaa pohjoismaisille yrityksille suuria haasteita alkavalla vuosikymmenellä, todetaan konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin tänään julkistetussa raportissa. Raportti analysoi useiden BCG:n vuosina 2018 ja 2019 tekemien tutkimusten tuloksia yhdessä ja luo kokonaiskuvan siitä, miten ensi vuosikymmenellä on toimittava. Päätelmien mukaan yritysten tulee keskittyä viiteen tärkeään seikkaan menestyäkseen kilpailussa.

BCG:n mukaan yritysten tulee hyödyntää tekoälyä ja automatiikkaa, kannustaa työntekijöitä luovuuteen ja innovointiin, hyödyntää muutoksen tuomat mahdollisuudet, kasvattaa henkilöstön diversiteettiä ja optimoida tuloksen lisäksi myös yrityksen sosiaalista arvoa.

– Ensi vuosikymmenen kilpailuympäristö poikkeaa suuresti tämän päivän tilanteesta. Yritysjohtajien ei pidä tuijottaa vain lyhyen aikavälin ongelmia, vaan pyrkiä pääsemään kilpailijoita edelle näissä viidessä trendissä, sanoo BCG:n partneri ja yksi raportin kirjoittajista Santeri Kirvelä.

Pohjoismaiden mallioppilaat: Spotify, IKEA ja KONE

Uusien ideoiden keksiminen on entistä tärkeämpää ensi vuosikymmenellä. Pohjoismaisten yritysjohtajien tulee kannustaa henkilöstöään luovuuteen ja innovointiin, jotta yrityksissä voidaan yhdistää teknologian ja ihmisten vahvuudet parhaalla mahdollisella tavalla.

BCG haastatteli raporttia varten 136 pohjoismaista yritysjohtajaa. He pitivät luovuuteen kannustamista hyvänä asiana, mutta vaikeuksia tuotti luovuuden johtaminen käytännössä ja uusien ideoiden skaalaaminen yrityksen sisällä. Poikkeuksiakin löytyy ja tutkimuksen mukaan pohjoismaissa luovuudesta ihannoidaan eniten Spotifyta, IKEAa ja KONEtta. Jopa 50 % suomalaisista vastaajista nimesi KONEen, kun kysyttiin erityisen luovasti toimivaa suomalaista yritystä.

Innovointi yhdessä asiakkaiden kanssa ja palvelumuotoilu ovat meille tärkeitä erottautumistekijöitä, sanoo KONEen uuslaitetoiminnasta vastaava johtaja Tomio Pihkala. 

– Yrityksellämme on vahva visio, joka ohjaa innovointiamme. Tulevaisuudessa yritysten tulee ymmärtää asiakkaisiin vaikuttavat trendit ja lisätä yhteistyötä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Myös toimitusnopeuteen panostaminen on yhä tärkeämpää, Pihkala sanoo.

Tekoälyn kokeilusta skaalaamiseen 

BCG:n tutkimus vuodelta 2018 osoitti, että pohjoismaiset yritykset ovat kansainvälisiä kilpakumppaneitaan edellä tekoälyn omaksumisessa. Valitettavasti monet pohjoismaiset yritykset ovat tekoälyn kanssa kuitenkin vasta kokeiluvaiheessa, eivätkä ole vielä skaalanneet tekoälyä laajaan käyttöön. Pärjätäkseen ensi vuosikymmenen kilpailussa, pohjoismaisten yritysten tulee panostaa uuden oppimisen nopeuteen ja hyödyntää uusia teknologioita tehokkaasti.

Pilotoinneista saatuihin kokemuksiin on hyvä nojata, mutta on tärkeää keskittyä skaalaamaan tekoälyn hyödyntämistä täyden taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Yritysten on myös aktiivisesti luotava ekosysteemejä, jolla voidaan vaikuttaa liiketoimintaympäristöön.

– Jos tekoälyosaamisen ja käytännön liiketoimintavaikutusten välille jää kuilu, pohjoismaiset yritykset ovat vaarassa pudota kansainvälisen kilpailun kelkasta, kun teknologiat kehittyvät entistä tehokkaammiksi, Kirvelä sanoo.

Tänään julkaistava Winning the 20’s -raportti perustuu Boston Consulting Groupin ja BCG Henderson Istitute -ajatushautomon tutkimuksiin. Analyysin taustana käytettiin laajaa dataa, jota on kerätty useampiin BCG:n vuosina 2018 ja 2019 julkaisemiin tutkimuksiin. Kokonaisuutta tarkasteltiin nyt erityisesti Pohjoismaiden näkökulmasta.

Tutustu Winning the 20’s raporttiin täältä 

Raportin analyysissä käytetyt tutkimukset:

• What companies canlearnfrom World leaders in SocietalImpact, BCG, 2019
• Fixing the flawed approach to diversity, Peterson Institute, Catalyst, BCG, 2019
• ThinkBig, Start Small, ScaleFast -The AI SuccessRecipe for Nordic Companies, BCG, 2018 
• The Nordic Comeback Kids: Turnaround Stars and TheirStories, BCG, 2018
• World Economic Forum: The Global Gender Gap Report, 2018
• OECD Data: Foreign-born employment, 2019

Santeri Kirvelän haastattelupyynnöt:

Debbie Lagus
Boston Consulting Group
Marketing Coordinator
040 311 6154
lagus.debbie@bcg.com

Koulutuksesta kirjoittava toimittaja: Tule tutustumaan koulutuksen arviointiin ja Karviin lounastapaamisen merkeissä. 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) kutsuu koulutuksesta kirjoittavia toimittajia lounastapaamiseen keskiviikkona 11.12.2019 klo 11.00–12.30. Tarjoamme lounaan Karvin tiloissa, osoitteessa Mannerheiminaukio 1 A, 6. krs, Helsinki. 

Samalla esittelemme koulutuksen arvioinnin ajankohtaisia kuulumisia ja ehdotamme juttuaiheita. Kuulemme myös mielellämme näkemyksiänne, miten voisimme palvella teitä paremmin ja lisätä koulutuksen arvioinnin kiinnostavuutta mediassa. 

Ilmoittaudu lounaalle seuraavasta linkistä tiistaihin 3.12. klo 16 mennessä: https://link.webropolsurveys.com/S/B113215D4460526D.  

Syysterveisin 

Karvin johtaja Harri Peltoniemi ja varajohtaja Hannele Seppälä

Lisätietoja: 

viestintäasiantuntija Virpi Pietiläinen, etunimi.sukunimi@karvi.fi, 029 533 5520

Elisa on laajentanut pääkaupunkiseudun 5G-verkkoa Vantaalle sekä aloittanut kiinteästi asennettavan 5G-laajakaistapalvelun myynnin tänään ensimmäisenä Suomessa. 5G Kotinetti on kustannustehokas tapa saada kotiin nopea ja luotettava nettiyhteys. 5G Kotinetti -palvelun asennukset ovat alkaneet Vantaalla ja Turussa.

Nopeus ja suuri kapasiteetti ovat näkyvimmät 5G:n hyödyt kuluttajille. Nyt niistä pääsee nauttimaan konkreettisesti myös Vantaalla, jossa Elisa on avannut 5G-verkon muun muassa Tikkurilaan sekä alueille Itä- ja Pohjois-Vantaalla. Elisa on aloittanut Vantaalla 5G Kotinetin asennukset, joita on tätä ennen toteutettu myös Turussa.

5G Kotinetti -palvelu on mobiiliverkkoa hyödyntävä kodin nettiyhteys, joka asennetaan esimerkiksi yksittäiseen pientaloon. Talon ulkoseinään kiinnitetään ulkoreititin, joka vie yhteyden sisällä olevaan sisäreitittimeen. – Elisan 5G Kotinetti on erinomainen tapa saada kotiin hyvä, laadukas, vakaa ja kustannuksiltaan kohtuullinen nettiyhteys. 5G:llä pääsee valokuituyhteyden tavoin jopa gigan nopeuksiin, Elisan liiketoimintajohtaja Juha Laukkanen kertoo.

5G Kotinetti on nopea, kustannustehokas ja helppo asentaa

5G-yhteys on erityisen toimiva ratkaisu kodin laajakaistayhteydeksi varsinkin alueilla, jonne ei ole taloudellisesti järkevää rakentaa esimerkiksi kuituyhteyttä.

‒ Haluamme tehdä kaiken asiakkaalle helpoksi: 5G Kotinetin voi ostaa Elisalta avaimet käteen -palveluna, jolloin kokonaisuus toimitetaan asennettuna ja käyttövalmiina. 5G-yhteys on paitsi edullisempi kuin kuituyhteys, myös paljon helpompi ja nopeampi asentaa ‒ silloin vältytään esimerkiksi piha-alueiden avaamiselta, joka kuituyhteyttä rakennettaessa on tehtävä, Laukkanen jatkaa.

5G hyödyttää myös yrityksiä

5G-verkon laajeneminen Vantaalle on merkittävää paitsi kuluttajille, myös yrityksille suunnattujen 5G-palvelujen näkökulmasta. Lisäksi 5G-yhteys parantaa merkittävästi alueella toimivien yrittäjien sekä kotoa käsin etätyötä tekevien internetyhteyksiä.

– Vantaalla on laajoja yrityskeskittymiä. Jo pelkästään Aviapoliksessa, Tikkurilassa ja Myyrmäessä toimii tuhansia yrityksiä, jotka työllistävät kymmeniä tuhansia ihmisiä. 5G:n lyhyt viive ja 10-kertainen nopeus 4G:hen verrattuna ovat selkeitä hyötyjä myös yritysten tarpeisiin, kertoo Elisan liiketoimintajohtaja Petteri Svensson.

Elisa on avannut 5G-verkot tähän mennessä Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Helsinkiin ja Lahteen, joista Turun 5G-verkko on Pohjoismaiden laajin. Uusia 5G-kaupunkeja avataan useita loppuvuoden 2019 aikana. Tällä hetkellä Elisa myy asiakkailleen usean eri valmistajan 5G-puhelimia ja -reitittimiä sekä liittymiä 300 Mbts-, 600 Mbts- ja 1 Gbts -nopeuksilla. Tarkemmin Elisan 5G-verkkoon voi tutustua elisa.fi/kuuluvuus/.

5G Kotinetti -palveluun voi tutustua tarkemmin elisa.fi/5g-kotinetti.

Lisätietoja: Elisa Mediadesk, p. 050 305 1605, mediadesk@elisa.fi

Lineaaristen profiilivalaisinten käyttö kasvattaa suosiotaan kaikissa kodin tiloissa. Profiilivalaisin on helppo tapa taata tehokas ja huomaamaton valo erilaisiin käyttökohteisiin. Valo on kaikissa listoissa tasaista ja pisteetöntä, erot ovat asennustavoissa ja profiilin ulkonäössä. Profiilin malli voidaan valita tyyliin ja muuhun sisustukseen sopivaksi, joko upotettavana tai pintaan asennettavana mallina. Lisäsimme mallistoomme kuusi uutta valoprofiilia, joita voidaan keittiön lisäksi käyttää kodin kaikissa tiloissa makuuhuoneesta kylpyhuonetiloihin tai vaatekomeroihin.

Led-Lilo ja Led-Lila - ohuet valoprofiilit, joissa valo suuntautuu selkeästi taaksepäin. Kohdentuva valo mahdollistaa työtason valaisemisen epäsuorasti takaseinän kautta.

Led-Grade -profiilin etupinta on tasainen, mutta silti valo on saatu suuntautumaan hiukan taaksepäin. Valo kohdentuu optimaalisesti työtasolle heijastuen osittain myös epäsuorasti takaseinän kautta.

Led-Inser Mini -profiili upotetaan kalusteen tasoon ja näkyviin jää ainoastaan ohut profiilin reuna. Led-Inser Mini on syvyydeltään vain 7 mm, mikä mahdollistaa sen asentamisen lähes kaikenlaisiin levyihin.

Led-Decker -profiili kiinnitetään erillisellä asennuslistalla, minkä ansiosta siinä ei ole näkyviä kiinnikkeitä. Valo suuntautuu kolmeen suuntaan hajaantuen tasaisesti valaistavalle pinnalle.

Led-Seam -profiili voidaan upottaa esimerkiksi hyllyn takareunaan, jolloin valo kohdentuu epäsuorasti taustan kautta hyllyille. Valaisin suuntaa valon sekä ylös- että alaspäin. Käyttökohteina ovat vapaasti seinällä olevat hyllyt tai vitriinikaapit. Hyllyn takareunaan sijoitettuna valo on erityisen huomaamaton tunnelmavalo. Vastaavasti hyllyn etureunaan upotettuna se toimii enemmän työskentelyvalona.

Kaikki valaisinuutuudet löydät täältä >

Alla ladattavissa painokelpoisia (_300dpi) kuvia. Lisäkuvamateriaalipyynnöt anu.tapio@lapetekgroup.fi

Pienellä näyttämöllä saa ensi-iltansa 13.11. verevä draama, jonka pääosissa loistavat tähtinäyttelijät Esko Roine ja Asko Sarkola. Pukija päästää katsojat toisen maailmansodan aikaisen kiertueteatterin takahuoneeseen, josta paljastuu yleisön poistuttua ja tähtipölyn hälvetessä intiimi, raadollinen maailma. Sen keskiössä on näyttelijä Sirin johtama teatteriseurue, sekä uskollinen, jatkuvasti uhrautumaan tottunut pukija Norman. Lopulta naamioista riisutaan nekin, joita ei ole tarkoitettu näyttämölle.

Tummia komediallisia sävyjä teokseen ohjaa Pentti Kotkaniemi. Näyttämöllä nähdään myös Mika Kujala, Pihla Maalismaa, Kimmo Rasila, Ulla Reinikainen ja Kirsi Tarvainen. Ronald Harwoodin Pukija-näytelmä vuodelta 1980 on nähty myös Oscar-ehdokkuuden saavuttaneena elokuvana vuonna 1983 ja Anthony Hopkinsin ja Ian McKellenin tähdittämänä tv-elokuvana vuonna 2015.

Torstaina 7.11. klo 12 Pienellä näyttämöllä pidettävässä pressitilaisuudessa nähdään maistiainen esityksestä ja kuullaan sen tekijöitä. Kahvitarjoilu.

Ilmoittaudu mukaan 5.11. mennessä tästä linkistä.

Sadunhohtoinen karkkikauppa, 100-paikkainen perheravintola ja Joulumuorin talo

Joulupukin Pajakylän elämykset monipuolistuvat. Rovaniemen joulunavausviikonloppuna 9.-10. marraskuuta juhlitaan muun muassa uudistunutta Joulupukin karkki- ja suklaapuotia, joka on värimaailmaltaan ja tunnelmaltaan kuin matka joulun satuun.

 ”Tämä on meidän unelmiemme karkkikauppa, jonka toivomme tarjoavan kävijälleen elämyksiä. Jo sisääntulo on niin tarunhohtoinen, että sitä ei voi ohittaa astumatta sisään”, iloitsevat Santa’s Chocolate and Candy Shopin yrittäjät Mari ja Juha Kotaniemi.

Yrittäjien vision on toteuttanut taiteilija Kimmo Takarautio, jonka käsialaa on muun muassa Äkäslompolon kuvatuin maamerkki eli Sampo Kaulasen Jounin kaupan pihalla komeileva maailman suurin poro.

”Vaikka taiteilija on saanut vapaasti käyttää mielikuvitustaan, tuotteiden suhteen olemme olleet erittäin tarkkoja. Meille kunnia-asia on myydä pääasiassa suomalaisia brändejä eli karkkihyllyilleme kelpaavat vain parhaimmat herkut”, Kotaniemet kertovat.

Balmuir-luksusliikkeensä yhteyteen yrittäjäpariskunta on niin ikään avannut uuden shopin, jossa on kuultu erityisesti aasialaisten asiakkaiden toiveita. Santa’s Luxury -putiikin valikoimiin on otettu vain Suomessa valmistettuja tuotteita: Lumenen ihonhoitosarjaa, jonka raaka-aineena on käytetty pohjoisen puhtaan luonnon marjoja sekä käsityönä Suomessa valmistettuja, uniikkeja Gemmi-turkistuotteita. Gemmin nuorekas ja trendikäs katumuoti on löytänyt selkeän ykkösmarkkinan Aasiasta.

Myös paikalliseen muotoiluun erikoistuneita putiikkeja on toivottu pitkään Joulupukin Pajakylän shoppailutarjontaan. Toimeen on tarttunut viisi vuotta Loft-kahvilaa Pajakylän keskusaukion reunalla pyörittänyt Päivi Yazaoui.

”Kahvilassani huomasin, että tämän päivän matkailijat haluavat maistella ja kokeilla kaikkea paikallista: olutta, lähialueen marjoista tehtyjä herkkuja, itse leivottuja kampanisuja”, Yazaoui kertoo.

Päivi on odottanut sopivan liiketilan avautumista designputiikilleen. Nyt kahvilan naapurista vapautuneeseen liiketilaan on avattu Loft Shop, jonka hyllyille on valikoitunut muun muassa rovaniemeläisen Kinoksen pipoja ja lohennahkalompakoita, Olga Borealiksen revontulikynttilöitä ja Taidekuva Jenna K:n tarjottimia.

Pizzaa ja Joulumuorin puuroa
Joulupukin Pajakylän pohjoispääty vilkastuu tänä talvena myös uuden 100-paikkaisen perheravintolan ansiosta. Karkki- ja suklaapuodin naapurissa on avattu Santa’s Pizza & Burger, joka tulee Napapiirin jouluruuhkien aikaan todelliseen tarpeeseen. Matkailijoiden toiveisiin ravintola vastaa myös A-oikeuksillaan.

”Tässä samassa rakennuksessa toimii Kelkkamuseo, jossa voi tutustua eri vuosikymmenien moottorikelkkoihin veloituksetta vaikka ruokaa odotellessa”, vinkkaa ravintolan yrittäjä Jarkko Leinonen, jonka Santa’s Adventures -safarifirmallekin löytyivät palvelutilat ravintolan yhteydestä.

Lapsiperheiden hittiohjelma, Wild Nordicin minimoottorikelkkarata on sekin muuttanut pohjoispäätyyn, aivan Santa’s Pizza & Burgerin taakse.

Tämän talven mittavin uutuuskohde, hirsinen Joulumuorin talo on noussut Joulupukin Kammarin taakse. Elämyksellisen hirsilinna kätkee sisäänsä satumaailman, jossa muun muassa maistellaan muorin puuroa ja koristellaan pipareita. Puolentoista tunnin show on maksullinen ja sen esityskieli on englanti.

JOULUPUKIN PAJAKYLÄN JOULUNAVAUS
Sunnuntaina 10.11.2019

Klo 16 Rovaniemen Joulunavaus 2019 Joulupukin Pajakylän keskusaukiolla

Rovaniemen joulunavaus on perinteinen, hyväntuulinen tapa aloittaa joulunaika Joulupukin kotikaupungissa. Tapahtuma alkaa kello 16 Joulupukin pajakylän pääaukiolla. Tontut ja paikalliset artistit tuottavat yhteisvoimin joulukonsertin, joka huipentuu Joulupukin puheeseen.

Joulunavaus on kansainvälisesti merkittävä tapahtuma, jonka vuoksi ihmisiä saapuu Rovaniemelle kaikkialta maailmasta. Tapahtumaa voi seurata suorana lähetyksenä Visit Rovaniemen Facebook LIVEn kautta ja Livestream-palvelussa alkaen klo 15.45.

Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy. Järjestäjänä toimii Visit Rovaniemi.

Joulunavauspäivän muu ohjelma:

Santa’s Chocolate and Candy Shop
Karkkikaupan avajaiset 10.11. klo 11-19
Erikoiskoistarjouksia ja arvontoja tasatunnein.
Sijainti Pajakylän pohjoispäässä, Balmuirin liikkeen yläkerrassa.

Santa’s Pizza & Burger
Avajaisia vietetään 9.-10.11. Avajaisviikonlopun tarjouksena juustoateria 6,90€.
Samassa rakennuksessa myös kelkkamuseo, johon kaikilla sisäänpääsy veloituksetta.
Osoite Pukinpolku 6

SantaPark
Joulupukin elämysluola SantaPark juhlii kauden avajaisiaan lauantaina ja sunnuntaina. SantaParkin ovet avautuvat lauantaina 9.11. klo 10. Liput 34 € / aikuinen ja 28 € / lapsi. Avajaisviikonlopun ohjelmassa lapsille työpajoja ja askartelua, uutuuksina peliareenoita ja kulmakauppa.

Joulupukin Kammari
Klo12-15 Joulupukin Pajakylän keskusaukiolla esitetään nonstoppina neljä lyhytelokuvaa (kesto n. 15 min) tonttujen joka päiväisestä elämästä Napapiirillä. Lapin Safarit tarjoilee kuumaa mehua kodasta.
Joulupukki on tavattavissa Joulupukin Kammarissa klo 10-18.

Joulumuorin talo
Tapaa Joulumuori ja tontut, maista Joulumuorin makoisaa puuroa, koristele pipareita tonttujen kanssa ja kuule tarinoita joulusta.  Alkamisajat klo 11.00, klo 14.00 ja klo 18.00. Kesto 1,5 h. Hinnat: 48€/hlö, perhelippu 150€ (max 5 hlö). Esityskieli on englanti!

Arctic Circle Husky Park
Ilmainen sisäänpääsy Husky Parkiin klo 10-16. Lisäksi lämmintä mehua ja keksejä Kammilla.
Huskyhali -ohjelma 10€ / hlö (norm.30€ / hlö). Voit silittää ja halailla koiria aidatulla alueella.
Huskyajelut myös mahdollisia klo 16 asti.

Ruotsissa yli tuhat senioria työllistävä FemtioFemPlus tuo sekä kotitalouksille että yrityksille suunnatun palvelukonseptinsa Suomeen. ViiskytViisPlus haluaa rakentaa myös Suomeen maanlaajuisen verkoston, joka tarjoaa monenlaisia työmahdollisuuksia erityisesti yli 55-vuotiaille.

ViiskytViisPlus tarjoaa kotitalouksille ja yrityksille monipuolisia palveluja: kotitöiden hoitamista, remontointiapua, kiinteistönhuoltoa tai vaikkapa puutarhanhoitoa. Palveluista huolehtivat ViiskytViisPlussan seniori-ikäiset työntekijät, jotka haluavat edelleen hyödyntää osaamistaan ja tarjota työpanostaan, mutta joilla on usein vaikeuksia löytää töitä.

ViiskytViisPlus rakentaa nyt Suomeen maanlaajuista verkostoa. Yrityksen tavoitteena on rekrytoida vuodessa vähintään kymmenen franchising-yrittäjää, joiden palveluksessa olisi arviolta 250 seniorityöntekijää. Suomen ensimmäiset ViiskytViisPlus-yrittäjät ovat siuntiolaiset Sami ja Ninni Kinnunen, joiden palveluvalikoimaan kuuluvat muun muassa siivoukset, puutarhanhoitopalvelut, remontit sekä muut kotipalvelut.

Ruotsissa FemtioFemPlus-nimisenä toimiva yritys on noussut kymmenessä vuodessa yhdeksi johtavista franchising-mallilla toimivista kotitalous- ja yrityspalveluiden tarjoajista. Sen yli 40 franchise-yrittäjän palveluksessa on noin 1 000 seniorityöntekijää. Myös asiakkaista suuri osa on senioreita, jotka voivat hankkia palvelusta helposti sopivan määrän tarvitsemaansa apua kotiin.

”Kokeneet työntekijämme ovat koko yhtiömme sydän ja sielu. He eivät vain suorita työtehtäviään, vaan myös pitävät asiakkaille seuraa vaikkapa kahvikupillisen ääressä. Luottamus ja huolenpito ovat arvojemme ytimessä”, FemtioFemPlussan toimitusjohtaja Daniel Larsson sanoo.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan 55–64-vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2018 oli 65,4 prosenttia ja 65–74-vuotiaiden työllisyysaste 11 prosenttia. Ruotsissa vastaavat luvut olivat 78 prosenttia ja 17,3 prosenttia Statistiska centralbyrånin mukaan.

”Paljon osaamista menee hukkaan, kun työhaluiset seniorit eivät löydä töitä. Tähän haluamme tuoda muutoksen tarjoamalla yli 55-vuotiaille mahdollisuuden tehdä töitä joustavasti oman elämäntilanteen mukaan”, ViiskytViisPlussan yrittäjänä ja Suomen yhteyshenkilönä toimiva Ninni Kinnunen sanoo.

”Uskomme, että hyvään palveluun ja seniorityöntekijöiden elämänkokemukseen perustuva toimintamallimme puhuttelee myös suomalaisia. Lisäksi palveluiden kysyntä jatkaa kasvuaan, ja väestön ikääntyminen vain vauhdittaa tätä kehitystä.”

ViiskytViisPlussan franchising-yrittäjät päättävät itse omasta palvelutarjonnastaan. Kaikki seniorityöntekijät ovat työsuhteessa franchise-työnantajaan, joka huolehtii palkanmaksusta ja työnantajavelvoitteista.

ViiskytViisPlus hakee uusia yrittäjiä Yrityspörssi.fi -sivuston kautta. 

”ViiskytViisPlussan ilmoitukset ovat olleet Yrityspörssin katsotuimpien joukossa, ja poikineet jo ennen palvelun lanseerausta useita keskusteluja erinomaisten yrittäjäkandidaattien kanssa ympäri Suomea. Lisää kuitenkin tarvitaan. Franchise-malli tarjoaa aloittavalle yrittäjälle valmiin konseptin tai esimerkiksi yksinyrittäjälle helpon tavan laajentaa toimintaansa valmiin brändin ja työkalujen turvin”, Yrityspörssin toimitusjohtaja Meri Varkoi-Anhava sanoo. 

Lisätietoja antavat:

toimitusjohtaja Daniel Larsson, FemtioFemPlus, +46 73 414 9218, daniel.larsson@femtiofem.se
Suomen yhteyshenkilö Ninni Kinnunen, ViiskytViisPlus, 040 704 0075, ninni.kinnunen@viiskytviis.fi
toimitusjohtaja Meri Varkoi-Anhava, 050 434 9303, meri.varkoi@yritysporssi.fi

 FemtioFemPlus

• perustettu 2009
• yli 40 franchise-yrittäjää, joiden palveluksessa noin 1 000 työntekijää
• liikevaihto 2018 noin 70 miljoonaa Ruotsin kruunua
• pääkonttori Helsingborgissa

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin 3. vuosikurssin valokuvausopiskelijat avaavat Surface-nimisen yhteisnäyttelyn LUJA-galleriaan NiemiCampukselle. Näyttely on koottu Stefan Bremerin Kazakstanissa toukokuussa 2019 pidetyn kontaktikuvaustyöpajan aikana kuvatusta materiaalista.

Kazakstanin pääkaupungista Astanasta löytyy Googlen kuvahaulla kuvia futuristisesta suurkaupungista. Kontaktikuvaustyöpajassa vierailleet opiskelijat kertoivat, että pitkälti kuvahaun tulokset toimivat mielikuvina, kun he matkustivat kaupunkiin toukokuussa 2019. Paikan päällä odottivat aamuauringossa kimmeltävät rakennukset, mutta erityisesti tyhjät kadut ja pölyiset rakennustyömaat.

”Nimi Surface viittaa kokemukseemme Astanasta. Kullatut moskeijan katot ja monumentit, huvipuisto kauppakeskuksessa, yöllinen valojen leikki. Kaikki tämä loi viestiä vauraasta yhteiskunnasta, mutta missä olivat tämän yhteiskunnan ihmiset? Kenelle tämä kaikki oli rakennettu? Ihmisten myötä myös kaupungin henkeä tuli etsiä sen reuna-alueilta.”

Opiskelijat:

• Onni Aaltonen
• Mathias Foster
• Jonne Heinonen
• Rasmus Härkönen
• Elias Lahtinen
• Päivi Mattila
• Valtteri Nevalainen
• Mikael Niemi
• Veera Nivalainen
• Jon Norppa
• Christian Pirskanen
• Charlotta Rajala
• Julia Siven 

Surface-näyttely:

• Näyttely on avoinna 7.11.–1.12.2019
• Avajaiset keskiviikkona 6.11. klo 17–19
• LUJA-galleria (NiemiCampus) | Mukkulankatu 19, Lahti

Lisätietoja:

Lehtori Anu Akkanen | Muotoiluinstituutti

anu.akkanen@lamk.fi | p. 044 708 0131

Kokemus ensimmäisen, ammattikorkeakoulujen yhteisen digitaalisen valintakokeen järjestämisestä on myönteinen niin valtakunnallisesti kuin Hämeen ammattikorkeakoulussa. Uusi yhteinen AMK-valintakoe järjestettiin ensimmäisen kerran 29.10.-1.11.2019. Digitaaliseen AMK-valintakokeeseen osallistui 17 441 hakijaa ja osallistumisprosentti oli 70 %.

Valintakoetilaisuuksia oli tarjolla yhteensä 151, ja ne järjestettiin 20 ammattikorkeakoulussa 27 paikkakunnalla. Yhteishaun yhteydessä hakijat saivat valita mieleisensä kokeen suorituspaikan ja -ajan tarjolla olevista vaihtoehdoista. Samassa koetilaisuudessa hakija pystyi suorittamaan valintakokeen useiden eri alojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksiin.

Ammattikorkeakoulut olivat valmistautuneet AMK-valintakokeen järjestämiseen huolellisesti. Päivien aikana ilmeni muutamia yksittäisiä teknisiä ongelmatapauksia. Tapaukset onnistuttiin kuitenkin ratkaisemaan ja hakijat pystyivät suorittamaan kokeen. Koejärjestelmään liittyvän käytettävyyskyselyn perusteella (n=7972) hakijat kokivat järjestelmän käytön helpoksi (ka 4.2, asteikolla 1-5, jossa 5=täysin samaa mieltä).

”Kyseessä on historiallisesti erittäin laaja ja merkittävä ammattikorkeakoulujen yhteistyö, jonka tuloksena AMK-valintakoe on syntynyt ja nyt onnistuneesti järjestetty ensimmäisen kerran”, toteaa AMK-opiskelijavalinnat kehittämishankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin.

Kohti kevään yhteishakua

Hämeen ammattikorkeakoulussa koe järjestettiin Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksella ja Riihimäen kampuksella.

”Koe meni myös HAMKissa erittäin hyvin. Pieniä teknisiä pulmia ratkottiin IT-tuen avustuksella, eikä mitään isompaa teknistä vaikeutta ollut. Kaikki hakijat olivat hyvissä ajoin paikalla, tietokone mukanaan, oikeassa koepaikassa ja oikeana koepäivänä. Kokeet saatiin käyntiin ajallaan eikä kokeita jouduttu keskeyttämään. Näin ollen kokeet myös päättyivät ajallaan”, kertoo suunnittelija Satu Lohtander HAMKin koulutuksen tukipalveluista.

Kevään yhteishaussa hakijamäärä tulee olemaan merkittävästi suurempi, sillä tänä syksynä koepaikkoja tarjottiin 720, kun keväälle niitä on noin 5700. Nyt koetun perusteella järjestelyihin kuitenkin lähdetään luottavaisin mielin.

”Joitain ohjeistuksia tullaan tarkentamaan kevättä varten, mutta mitään isompaa muutostarvetta ei ole. Hämeenlinnan ja Riihimäen lisäksi koe pidetään keväällä myös Valkeakoskella”, Lohtander kertoo.

Tulokset 29.11. mennessä

Ammattikorkeakouluissa on tarjolla syksyn yhteishaussa 6324 aloituspaikkaa ja AMK-valintakoe on pääasiallinen valintatapa koulutukseen syksyn yhteishaussa. AMK-valintakokeen tulokset julkaistaan 29.11.2019 mennessä. AMK-valintakokeen käyttöönotto on osa opiskelijavalintauudistusta, johon kuuluu myös yhteisen todistusvalinnan käyttöönotto kaikissa ammattikorkeakouluissa. Uudistukset on valmisteltu ammattikorkeakoulujen yhteistyönä.

AMK-valintakoe järjestetään seuraavan kerran kevään 2020 toisessa yhteishaussa. Ammattikorkeakoulujen kevään 2020 toisen yhteishaun hakukohteet on julkaistu ammattikorkeakouluun.fi -sivustolla. AMK-valintakoetilaisuudet sijoittuvat ajalle 1.-5.6.2020. Tarkemmat ammattikorkeakoulujen tarjoamat koepaikat ja ajankohdat julkaistaan vuoden loppuun mennessä.

Lisätietoja ja yhteyshenkilöt:

Marko Borodavkin
Projektipäällikkö, AMK-opiskelijavalintojen kehittämishanke
Metropolia Ammattikorkeakoulu
040 662 5046
marko.borodavkin@metropolia.fi

Satu Lohtander
Suunnittelija
Koulutuksen tukipalvelut
Hämeen ammattikorkeakoulu
040 354 9403
satu.lohtander@hamk.fi

Tapio Rimpioja
Ohjausryhmän puheenjohtaja, AMK-opiskelijavalintojen kehittämishanke
Metropolia Ammattikorkeakoulu
050 376 4063
tapio.rimpioja@metropolia.fi

Petri Lempinen
Toiminnanjohtaja, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
040 766 7805
petri.lempinen@arene.fi

Pressmeddelande på svenska nedan.

Laitilan palvelupisteen aukioloaika muuttuu 8.11.

Jatkossa Laitilan palvelupiste (Keskuskatu 30) on avoinna perjantaisin klo 9–12.

Tarvittaessa asiakas voi varata ajan palvelupisteeseen. Ajanvarausaikoja on tarjolla perjantaisin iltapäivällä. Ajan voi myös varata puhelinpalveluun, jolloin Kelan palveluasiantuntija soittaa asiakkaalle sovittuna ajankohtana.

Puhelimitse, ajanvarauksella ja verkossa

Useimmat Kela-asiat voi hoitaa puhelimitse. Puhelinpalvelussa voi kysyä neuvoa, hakea etuuksia ja saada apua verkkoasiointiin. Kelan puhelinpalvelu on avoinna joka arkipäivä klo 9–16. Palvelunumerot löytyvät osoitteesta www.kela.fi/palvelunumerot.

Puhelinpalveluun tai palvelupisteeseen voi myös varata ajan, jolloin Kelan palveluasiantuntija perehtyy asiakkaan tilanteeseen etukäteen ja soittaa sovittuna ajankohtana. Ajan voi varata osoitteessa www.kela.fi/ajanvaraus tai soittamalla Kelaan. Osaan Kelan palvelunumeroista voi myös jättää soittopyynnön. Kun Kelan palveluasiantuntija soittaa ajanvarauksen tai soittopyynnön tehneelle asiakkaalle, puhelu ei maksa asiakkaalle mitään.

Moneen kysymykseen löytyy vastaus Kelan verkkosivuilta (www.kela.fi), ja useimmat Kela-asiat hoituvat verkossa (www.kela.fi/asiointi). Kelan asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Verkossa voi lähettää hakemuksia ja liitteitä tai tarkistaa oman hakemuksensa käsittelytiedot. Verkkoasiointiin voi halutessaan saada tukea palvelupisteessä tai puhelinpalvelussa.

Lisää tietoa asiakkaille

• Tutustu verkkoasiointiin
• Kysy neuvoa verkossa
• Soita puhelinpalveluun
• Löydä lähin palvelupiste
• Varaa aika

Lisää tietoa medialle

• Läntisen asiakkuusyksikön johtaja Tina Söderman, 040 554 7382, etunimi.sukunimi@kela.fi

Öppettiden för servicestället i Letala (Laitila) ändras 8.11

I fortsättningen är servicestället i Letala (Centralgatan 30) öppet på fredagar kl. 9–12.

Vid behov kan kunderna boka tid till servicestället. Det finns tider att boka på fredag eftermiddag. Man kan även boka tid till telefonservicen, och då ringer FPA:s kundservice upp kunden på den bokade tiden.

Per telefon, på bokad tid och på nätet

De flesta FPA-ärenden kan skötas per telefon. Via telefontjänsten kan man få råd, ansöka om förmåner och få hjälp med att sköta ärenden i e-tjänsten. FPA:s telefontjänst har öppet alla vardagar kl. 9–16. Servicenumren finns på www.fpa.fi/servicenummer.

Det går också att boka tid för kundbetjäning per telefon. Då sätter sig kundrådgivaren in i kundens situation på förhand och ringer upp vid en överenskommen tidpunkt. Tid kan bokas på www.fpa.fi/tidsbokning eller genom ett samtal till FPA. På en del av FPA:s servicenummer kan man också be om att bli uppringd. Då FPA:s kundrådgivare ringer upp en kund som bokat tid eller bett om att bli uppringd är samtalet gratis för kunden.

Svaret på många frågor går att hitta på FPA:s webbplats, och de flesta FPA-ärenden kan skötas i e-tjänsten. Man loggar in på e-tjänsten med sina bankkoder eller med mobil-ID. I e-tjänsten kan man skicka in ansökningar och bilagor samt kontrollera uppgifter om handläggningen av sina egna ansökningar. Vid behov kan man få hjälp med detta på ett serviceställe eller via telefontjänsten.

Närmare information:

• Boka tid
• Läs om FPA:s e-tjänst
• Fråga råd på webben
• Ring FPA:s servicenummer
• Hitta närmaste serviceställe

Närmare information för medierna

• Tina Söderman, chef för Västra kundserviceenheten, 040 554 7382, fornamn.efternamn@fpa.fi

Suomen suurin viihdeohjelma Putous palaa MTV3-kanavan lauantai-iltoihin heti alkuvuodesta 2020. Meno ei järjestyksessään 12. tuotantokaudella hyydy, päinvastoin. Puolentoista tunnin live-lähetysten aikana luvassa on takuuvarmaa koko perheen laatuviihdettä ja Putous-klassikoita kuten livesketsejä sekä supersuosittu sketsihahmokilpailu uusine hokemineen. Tällä kaudella tiedossa on myös uusia ohjelmaosioita, uudet sinipaidat sekä muutto uuteen upeaan studioon ja lavasteisiin. Kotikatsomoissa ohjelman kulkuun päästään vaikuttamaan entistä enemmän. 

Ohjelman juontajana jatkaa Roope Salminen, mutta esiintyjäkaarti kokee tälläkin kaudella muutoksia. Lauantai-iltoja vauhdittavat nyt viime kaudelta tutun Christoffer Strandbergin sekä ohjelmaan paluun tekevän Pilvi Hämäläisen lisäksi uusina tulokkaina joukkoon liittyvät Antti Tuomas Heikkinen, Linnea Leino, Malla Malmivaara, Heikki Ranta ja Mikko Töyssy.

Ohjaajana jatkaa viime kaudella ohjaajadebyyttinsä Putouksessa tehnyt komediakonkari Niina Lahtinen, joka on myös ohjelman pääkäsikirjoittaja. Lahtinen tunnetaan niin näyttelijänä kuin käsikirjoittajana, ja hänen ansioluettelostaan löytyvät muun muassa komediahelmet Siskonpeti ja Yle Leaks. 

TUTUSTU PUTOUSLAISIIN:

ROOPE SALMINEN
Viihdemaailman suvereeni esiintyjä, näyttelijä ja muusikko Roope Salminen tarttuu Putous-juontajan puikkoihin jo viidettä kertaa. Samalla hän jakaa Putousta useimmin juontaneen henkilön tittelin Jaakko Saariluoman kanssa. Joutuuko Roope tällä kaudella pikahahmojen tai tulikokeiden suorittajaksi? Se selviää vain seuraamalla uutta kautta tammikuusta eteenpäin. 
@roopesalminen

ANTTI TUOMAS HEIKKINEN
Tämän kauden henkisen eläkeläisen titteli asetetaan 33-vuotiaalle Antti Tuomas Heikkiselle, joka kuvitteli lapsuudessaan tulevansa keihäänheittäjäksi tai rallikartturiksi. Antti Tuomas on nähty tv-sarjoissa kuten Sunnuntailounas, Roba, M/S Romantic, Sipoon herttua ja Konttori ja hän oli miessivuosan Jussi-ehdokkaana näyteltyään Mikko Alataloa Juice-elokuvassa.
Jyväskylästä kotoisin oleva Antti Tuomas on ilmiömäisen surkea piirtämään, mutta lähes suvereeni pärisyttämään poskiaan. Harrastuksikseen hän kertoo kalavesien äärellä kiroilun, frisbeegolfradalla kiroilun, jääkiekkoillessa (Playstation) kiroilun ja ihan vaan silkan kiroilun. Kun Antti Tuomakselta kysyy millainen hän on luonteeltaan, niin vastauksista löytyy sellaisia piirteitä kuin ystävällinen, hyvä kuuntelija, kannustava, karismaattinen, taitava, hauska, kaunis – eli loistavan näyttelijän lisäksi Antti Tuomas olisi täydellinen Miss Suomi!
@heikkisantti 

PILVI HÄMÄLÄINEN 
”Honey, I’m home!”, huutaa Pilvi Hämäläinen, 34, astuessaan tulevan kauden Putous-studioon, sillä tämä kaksinkertainen sketsihahmo-finalisti ja kerran kisan voittanut Putous-tähti tekee nyt paluun ohjelmaan. Lieksasta kotoisin oleva Pilvi tähditti kausia 8-10 sketsihahmoillaan Aina-Inkeri Ankeinen, Tuija Eronen ja Make-Vauva. Pilvi on nähty myös muun muassa Keisari Aarnio -sarjan toisessa pääosassa ja Villi Kortti -ohjelman vakiopanelistina.
Putoukseen paluunsa syyksi pirskahteleva ja riemukas Pilvi kertoo sen, että livelähetysten aiheuttama stressitila, painajaiset ja krooninen lihasjumi ovat vihdoin poistuneet ja liven aiheuttama hurmostila on voimistunut – eli one more year! Lisäksi Pilvin hampaankoloon on jäänyt sketsihahmo, joka on vielä jäänyt tekemättä. Viimeisen Putous-kautensa jälkeen Pilvi on opetellut ratsastamaan. Sinänsä ihan hyvä, sillä viime aikoina Pilvi on kuvannut Tuukka Temosen ratsastusmaailmasta kertovaa elokuvaa Aika jonka sain.
@pilvi.hamalainen

LINNEA LEINO
Tämä Putous-joukkueen 25-vuotias kuopus tykkäsi jo lapsena olla esillä (ja erityisesti äänessä), ja sai jo silloin päähänsä, että hänestä tulee näyttelijä. Se Linnea Leinosta tuleekin, kun hän valmistuu Tampereen yliopiston näyttelijäntyön opinnoista. Kalenteriaddiktin ja entisen voimistelijan on voinut nähdä muun muassa nuortensarjoissa Dragonslayer666 ja AIKUISET. 
Helsingistä kotoisin olevan Linnean harrastuksia ovat yleinen nautiskelu ja parin viime vuoden aikana löytynyt vaellus. Linnean omasta mielestä hänen erityistaitonsa on pettämätön suuntavaisto. Kovat löylyt, talvella korviin käyvä viima ja käärmeet saavat hänet kestämättömille kierroksille. Arjessaan Linnealla on tapana katsoa aina ennen nukkumaanmenoa vielä varmuuden vuoksi sängyn alle. Uimahalleissa hän hakeutuu saunoihin, joissa istuu toisilleen juttelevia ihmisiä, joiden juttuja voi kuunnella salaa. 

MALLA MALMIVAARA
Malla Malmivaara, 36, vietti jo lapsena ison osan elämästään teatterin katsomossa ja lavan sivuilla. Hän yritti vältellä tulevaa ammattiaan, mutta epäonnistui siinä täydellisesti. Taide vei Mallan mukanaan ja hän onkin näytellyt sarjoissa kuten Suden hetki, Kimmo ja Mustat lesket. Jyväskylästä kotoisin oleva Malla on nähty muun muassa elokuvissa Olavi Virta ja Kaikki oikein ja näyttelijäntöiden ohella hän julkaisee musiikkia artistinimellä MALLA.
Näyttelijäksi valmistumisen lisäksi Malla on saavuttanut elämässään muun muassa Vampulan saappaanheiton mestaruuden vuonna -95 ja voittanut hirveän kasan hopealusikoita vain koska hän oli lapsena sairaan huono hiihtokilpailuissa. Mallalla on erityisen huono nimimuisti ja hän väittää kuulevansa, kun pasta tai kananmunat ovat kypsiä.
@mallamalmivaara

HEIKKI RANTA
Heikki Ranta, 33, on kavereiden kesken ”rantahese”, vaikkei hän lempinimestä niin välitäkään. Näyttelijähaaveita Heikki on kantanut mukanaan lapsesta alkaen, mutta koska Keminmaalla mahdollisuudet olivat rajalliset, oli pakko siirtyä etelämmäksi jahtaamaan unelmia. Heikki on ollut kiinnityksellä Helsingin Kaupunginteatterissa, jossa hän näytteli pääosat muun muassa Kirka-musikaalissa sekä näytelmissä Rakastunut Shakespeare ja Suomen hauskin mies. Kameratöitä Heikillä on takana muun muassa Subilla pyörivässä Rantabaarissa sekä sarjoissa Punk’D Suomi ja Sorjonen.
Luonteeltaan Heikki on hieman neuroottinen, huumorintajuinen ja yltiöoptimistinen. Hän herää joka aamu suurin odotuksin, kunnes joutuu pettymään maailmaan aina uudestaan ja uudestaan.
@rantahese

CHRISTOFFER STRANDBERG
30 ikävuoden (ja sen tuoman ikäkriisin) selättänyt Christoffer Strandberg jatkaa sinipaitojen riveissä ja saa kolmannella kaudellaan Putous-trilogiansa täyteen. Silmäpussittomuus, mennyt nuoruus, rakottomat jalat, kotisohva, rytmitajun puhkeaminen – tässä jokunen asia, mistä Christoffer tällä hetkellä haaveilee. Jos tämä siuntiolainen oli joskus kiireinen, niin nyt hän on vielä kiireisempi. Siitä pitävät huolen muun muassa Tanssii tähtien kanssa -ohjelma, Svenska Teaternin näytelmä I det stora landskapet - en sagolik familjekrönika ja kaikkien suomalaisten vanhempien iloksi heitetyt Nöpö-Felix -keikat. Christoffer muistetaan myös Barbi de Voro -sketsihahmostaan.
Christoffer kertoo lähteneensä Putouksen uudelle kaudelle pelkästään rahan takia, koska I was young and I needed the money -lause ei hänen iässään enää toimi. Nooh, oikea syy on se, ettei hän ole vielä päässyt kokemaan ja kokeilemaan kaikkia salaisia fantasioitaan, joita ohjelmalla on annettavanaan. Laa-la-la-laa-laa-laa-laa-laaaaa!
@ctrandberg 

MIKKO TÖYSSY
Oli aika, kun Suomessa vienti veti, paperitehtaat pyörivät ja ihmisillä oli töitä – ja hetken päästä ei enää ollutkaan – ei myöskään Mikko Töyssyllä Valkeakoskella, kun paperikoneet pysähtyivät. Ajan kuluksi hän marssi paikalliseen harrastajateatteriin, sen kautta kesäteatterin näyttämöille, ja sillä tiellä ollaan edelleen. Näyttelijä ja nallemainen tenori on ihastuttanut ihmisiä erityisesti Villi Kortti -paneelishow'n vakiojäsenenä, mutta on hänet nähty muun muassa uudessa Tuntemattoman Sotilaassakin – tai ainakin sen tv-versiossa, sillä itse elokuvasta Mikon, 38, kenttäpastori leikattiin pois.
Loppuelämänsä ruuaksi Mikko haluaisi valita kebabin, mutta toisaalta hänellä on myös halua elää enemmän kuin kolme vuotta. Mikko hoitaa kehoaan ”rullailemalla lattialla” ja epäilee olevansa varmasti koko jengin kankein näyttelijä. Jos haluaa välittömästi nähdä jotain hauskaa, niin ei tarvitse kuin pyytää Mikkoa kurkottamaan suorilta jaloilta lattiaa kohti tai laittamaan kyynärpäät yhteen.
@mikkotoyssy

Vinkki pukinkonttiin: Liput Putous-lähetyksiin tulevat julkiseen myyntiin 2. joulukuuta Ticketmasterin sivuilla osoitteessa www.ticketmaster.fi/putous 

#putous
Facebook: Putous
Instagram: @mtvputous
Twitter: @MTVPutous

Putous MTV3-kanavalla lauantaisin 18.1.2020 klo 19.30 alkaen. 
Ohjelma on katsottavissa myös C More -suoratoistopalvelussa ja mtv-palvelussa.

Putouksen MTV:lle tuottaa Yellow Film & TV.

Lisätietoja:
Kuvat: Venetsia ja Pressi

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Hanna Kortti, 040 578 2478, hanna.kortti@mtv.fi
Yellow Film&TV, tuottaja Essi Hellén, 040 740 8408, essi.hellen@yellowfilm.fi

Jord- och skogsbruksministeriet har fastställt en förvaltningsplan för vargstammen i Finland. Planen är ett verktyg för att förvalta vargstammen och hantera vargrelaterade konflikter samt ett viktigt instrument för att driva vargpolitiken. För att följa upp genomförandet av planen ska det inrättas ett vargforum.

I förvaltningsplanen ingår flera olika åtgärder som syftar till att tillgodose såväl behoven hos dem som bor i vargrevir som att trygga vargstammens livskraft.

Kanslichef Jaana Husu-Kallio betonar att det har varit viktigt med en konstruktiv vargdialog mellan intressegrupperna och att dialogen ska fortsätta såväl på riksnivå som på regional nivå. För att följa upp genomförandet av planen och behandla vargfrågor ska det inrättas ett vargforum.

- Ett koncept för vargforumet ska arbetas fram av administrationen, forskningen och intressegrupperna. På det första mötet den 21 november ska vi fastställa principerna för forumet, säger styrgruppens ordförande Husu-Kallio.

Planens kortsiktiga mål är minsta livskraftiga population och långsiktiga mål vargens gynnsamma skyddsstatus. Till dessa mål bidrar den uppsättning åtgärder som ingår i förvaltningsplanen och som genomförs till exempel av Finlands viltcentral och Naturresursinstitutet. Också intressegruppernas insats syns i åtgärderna.

För att förvalta vargstammen behöver vi flera åtgärder som omfattar till exempel forskning, förebyggande och ersättande av skador, kommunikation samt stamvårdande insatser. Även arbetet på lokal nivå samt att människor som bor i områden med vargar får verktyg är viktigt. För att genomföra planens åtgärder kommer vi att behöva insatser av olika aktörer. Jag hoppas att det goda samarbetet fortsätter, säger Husu-Kallio.

Bild: Ändringsfaktorerna och åtgärderna i förvaltningen av vargstammen
(De centrala målen för förvaltningsplanen för vargstammen visas i mitten av bilden. Åtgärderna som hänför sig till målen finns vid utkanten av cirkeln.)

Förutsättningarna för stamvårdande vargjakt utreds

I förvaltningsplanen ingår tre projekt. Ett av dem handlar om att definiera och planera stamvårande jakt. EU-domstolen gav den 10 oktober ett förhandsavgörande om stamvårdande jakt. 

- Jakt är en viktig del av stamförvaltningen av stora rovdjur och jag anser att stamvårdande jakt är mycket nödvändig också för vargen. Jord- och skogsbruksministeriet startar tillsammans med centrala intressegrupper ett projekt för att utreda om det utifrån EU-domstolens förhandsavgörande finns förutsättningar att tillåta jakt på varg, säger jord- och skogsbruksministeriet Jari Leppä.

En viktig åtgärd för att förbättra trygghetskänslan och toleransen handlar om att förebygga skador av varg på husdjur och hundar genom rådgivning och utrustning som skyddar husdjur, till exempel stängsel mot rovdjur. Proaktiv kommunikation i områden där vargar håller på att etablera sig är också viktig. 

Länkar:

Förvaltningsplanen för vargstammen i Finland kan läsas och laddas ner på webben
Projektets handlingar och en sammanfattning av utlåtandena har samlats i Hankeikkuna
Presskonferensen om förvaltningsplanen för vargstammen online                                                                     

Ytterligare information:

Sami Niemi, konsultativ tjänsteman, tfn 0295 16 2391
Jaana Husu-Kallio, kanslichef, tfn 029 516 2184
Teppo Säkkinen, ministerns specialmedarbetare, tfn 050 516 2868

fornamn.efternamn@mmm.fi

Suomen joukkue salibandyn naisten MM-turnaukseen Sveitsiin on nimetty. Maailmanmestaruudesta taistellaan Neuchatelissa 7.- 15. joulukuuta. Edellisissä MM-kisoissa joulukuussa 2017 Suomi sijoittui hopealle hävittyään Ruotsille rangaistuslaukauskisan jälkeen luvuin 5-6.

Suomen pelaajista 11 lähtee ensimmäisiin naisten MM-kisoihinsa. Vasta viisi maaottelua on alla Johanna Homilla ja Meri-Helmi-Höynälällä sekä Suvi Hämäläisellä, joka 16-vuotiaana on joukkueen kuopus. Joukkueen kokenein on 104 maaottelua urakoinut puolustaja Mia Karjalainen, joka lähtee pelaamaan maailmanmestaruudesta jo viidennen kerran.

Suomen MM-joukkue (nimen jäljessä ikä, seura, pisteet maajoukkueessa ja MM-kokemus)

Maalivahdit

35 Tiltu Siltanen 30 SB-Pro 31 0+0=0 Toiset MM-kisat
88 Krista Nieminen 32 UH BEO (SUI) 16 0+0=0 MM-ensikertalainen

Puolustajat

6 Sanni Nieminen 28 Classic 48 17+10=27 Kolmannet MM-kisat
11 Laura Manninen 26 Pixbo Wallenstam IBK (SWE) 70 13+18=31 Kolmannet MM-kisat
12 Mia Karjalainen 31 Pixbo Wallenstam IBK (SWE) 104 22+28=50 Viidennet MM-kisat
16 Trine Sällström 21 EräViikingit 24 6+5=11 MM-ensikertalainen
20 Mia Vallenius 22 Koovee 21 7+6=13 MM-ensikertalainen
32 Inka Lampinen 29 PSS 14 1+2=3 MM-ensikertalainen
80 My Kippilä 23 KAIS Mora IF (SWE) 54 14+54=68 Kolmannet MM-kisat

Hyökkääjät

3 Sara Piispa 23 UH BEO (SUI) 14 9+6=15 MM-ensikertalainen
10 Suvi Hämäläinen 16 Pirkkalan Pirkat 5 1+2=3 MM-ensikertalainen
13 Meri-Helmi Höynälä 18 SB-Pro 5 0+0=0 MM-ensikertalainen
18 Johanna Homi 24 Koovee 5 1+0=1 MM-ensikertalainen
21 Ella Sundström 21 PSS 6 6+4=10 MM-ensikertalainen
25 Alisa Pöllänen 25 Classic 31 21+7=28 Kolmannet MM-kisat
27 Oona Kauppi 22 IKSU (SWE) 26 33+18=51 Toiset MM-kisat
28 Veera Kauppi 22 IKSU (SWE) 46 63+35=98 Kolmannet MM-kisat
87 Milja-Maria Saarikoski 20 EräViikingit 9 3+3=6 MM-ensikertalainen
89 Jenna Saario 21 KAIS Mora IF (SWE) 32 18+18=36 Toiset MM-kisat
96 Sofia Leino 22 TPS 12 7+4=11 MM-ensikertalainen

Lasse Kurronen päävalmentaja
Markus Huhtimo valmentaja
Juho Meuronen valmentaja
Aki Vilander valmentaja
Niko Iivonen fysioterapeutti
Jouni Hämäläinen hieroja
Heidi Kurronen hieroja
Tiia Ukkonen team manager

Vuoden 2019 alussa järjestettyjen maanosittaisten MM-karsintojen perusteella paikan MM2019-lopputurnauspaikan lunasti 15 maata. Näiden lisäksi Sveitsi sai suoran lopputurnauspaikan kisojen järjestäjänä.

MM2019-kisojen lohkojako

A-lohko: Puola, Saksa, Suomi, Sveitsi
B-lohko: Latvia, Ruotsi, Slovakia, Tshekki
C-lohko: Japani, Norja, Tanska, Viro
D-lohko: Australia, Singapore, Thaimaa, Yhdysvallat

Alkusarja pelataan neljässä neljän joukkueen lohkossa, jossa kukin maa kohtaa kertaalleen lohkon muut joukkueet. Lohkojako perustuu maarankingiin ja painotettuun arvontaan. Lohkot A ja B koostuvat rankingin kärkimaista ja C- ja D-lohkot alemman rankingin joukkueista.

A- ja B-lohkojen kaksi parasta pääsevät suoraan puolivälieriin, 3. ja 4. sijoittuneet pelaavat C- ja D-lohkojen 1. ja 2. sijoittuneita joukkueita vastaan karsintakierroksen pääsystä puolivälieriin. Lohkovaihe päättyy tiistaina 10.12 ja mitalipelit ovat vuorossa sunnuntaina 15.12. Kisojen pääareena on Patinoires du Littoral -halli, johon mahtuu noin 4000 katsojaa.

Suomen ottelut lohkovaiheessa (Suomen aikaa)

Lauantai 7.12. 13:00 Suomi - Puola
Sunnuntai 8.12. 14:30 Suomi - Sveitsi
Maanantai 9.12. 19:00 Saksa - Suomi

Puolivälierät

Torstai 12.12.
17:00 A1 - voittaja PO4
20:00 A2* - voittaja PO2

Perjantai 13.12.
17:00 B2 - voittaja PO1
20:00 B1*** - voittaja PO3

Välierät

Lauantai 14.12.
15:30 välierä 1
18:45 välierä 2**

Mitalipelit ja sijoitusottelut

Sunnuntai 15.12.
11:00 sijat 7-8
11:30 sijat 5-6
14:30 MM-pronssiottelu
17:30 MM-loppuottelu

* Sveitsin ottelu, mikäli jatkossa
** Sveitsin ottelu, mikäli jatkossa
*** Ruotsin ottelu, mikäli jatkossa

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan Erich Frommin ajattelun ajankohtaisuudesta Helsinkiin Kaisa-talon Kirja & Kahvi -tilaan (Vuorikatu 7) keskiviikkona 6.11. kello 16!

Filosofi ja psykoanalyytikko Erich Frommia luettiin aikoinaan ahkerasti myös Suomessa, ja nyt Frommin ajattelu on kokenut maailmalla renessanssin. Filosofi Jarno Hietalahti ja kirjailija Mika Pekkola kertovat uudesta kirjastaan "Terapiaa mielipuoliselle maailmalle: Erich Fromm ja radikaalihumanismin lupaus". 

Frommin ajattelua käsittelevä kirja kysyy, miksi ihmiset vajoavat aina uudelleen raakuuteen ja välinpitämättömyyteen, vaikka materiaaliset olosuhteet voisivat olla lähempänä niin sanottua paratiisinomaista tilaa kuin koskaan aiemmin.

Kirja on suunnattu kaikille ihmismyönteisestä mutta yhteiskuntakriittisestä ajattelusta kiinnostuneille. Teoksessa käsitellään sekä yhteiskunnallisia patologioita että muutoksen mahdollisuuksia. Kirja hahmottelee myös mahdollisia siirtymästrategioita toisenlaiseen moderniteettiin. Kirja avaa uusia näkökulmia Frommin ajatteluun ja toisaalta haastaa lukijat ajattelemaan niin arkisia kuin erikoisempiakin ilmiöitä Frommin viitoittamalla tiellä.

Erich Frommin suosituinta teosta, Rakkauden vaikea taito (The Art of Loving), on myyty maailmanlaajuisesti yli 25 miljoonaa kappaletta.

Erich Fromm: Terapiaa mielipuoliselle maailmalle: Erich Fromm ja radikaalihumanismin lupaus
256 s., Vastapaino 2019

Tekijöiden yhteystiedot:
Mika Pekkola, pekkola.mika@gmail.com
Jarno Hietalahti, jarno.hietalahti@gmail.com

Arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 3906

Läntiseen Espooseen, Kurttilaan on tulossa uusia asumisoikeusasuntoja.TA-Yhtiöihin kuuluva TA-Asumisoikeus Oy rakennuttaa osoitteeseen Nahkasuutarintie 14 ja 16 kaikkiaan 61 asumisoikeusasuntoa pari-, rivi- ja kerrostaloihin. Ensimmäinen hakuaika asuntoihin on alkanut ja jatkuu 18.11.2019 saakka. Asuntojen arvioitu valmistumisajankohta on 31.12.2020.

Valittavana on erikokoisia kaksioita ja kolmioita sekä neljän ja viiden huoneen perheasuntoja. Pienimmät asunnot ovat 50 m² ja suurimmat 101 m². Kerrostalot ovat kolmekerroksisia ja niissä on hissit. Rivi- ja paritaloasunnot puolestaan ovat kaksitasoisia. Asunnoissa on neutraalit pintamateriaalit ja mukavasti säilytystilaa. Talojen keskellä on suojaisa yhteinen leikki- ja oleskelualue. Autoille on katos- ja avopaikkoja. Nahkasuutarintie 14 ja 16 on savuton kiinteistö.

Pientalovaltainen Kurttilan alue sijaitsee läntisessä Espoossa, Kauklahden ja Saunalahden välissä. Kehittyvällä ja luonnonläheisellä alueella on hyvät ulkoilumahdollisuudet esimerkiksi läheisessä keskuspuistossa. Alue sopii erinomaisesti esimerkiksi lapsiperheille, sillä lähietäisyydellä on päiväkoteja sekä suomen- ja ruotsinkieliset koulut. Kävelyetäisyydellä on myös mm. iso ruokakauppa.

Rakennuskohteen urakoitsijana toimii TNRak Oy ja arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Neva Oy.

Asuntoihin voi tutustua tarkemmin täällä.

Mikä on asumisoikeusasunto?

Asumisoikeusasunto on hyvä vaihtoehto monessa elämäntilanteessa. Asumisoikeusasuntoon ei tarvitse sitoa pääomaa yhtä paljon kuin omistusasuntoon, mutta asumisoikeusasukas saa pysyvän kodin, jossa voi asua niin kauan kuin haluaa. Asumisoikeusasunto on myös huoleton ja helppo, sillä talon omistaja ja huoltoyhtiö huolehtivat kiinteistön kunnosta, ja asunnosta on halutessaan helppo luopua.

Käytännössä asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asumisoikeuden asuntoon. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Muuttaessaan pois asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Lisätietoa asumisoikeusasumisesta ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta ta.fi/asumisoikeus.

Lisätietoja:

Myyntineuvottelija Jaana Järvenpää, TA-Yhtiöt, p. 040 922 0460, etunimi.sukunimi@ta.fi

Teräs- ja metallikaupan myyntiluvut ovat useita vuosia kehittyneet myönteisesti, mutta nyt kauppa on selkeästi hiipumassa. Kuluvan vuoden kolmannen kvartaalin myynti oli 4,1 prosenttia pienempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Koko alkuvuoden myynti puolestaan oli 1,8 prosenttia pienempi kuin viime vuonna.

Tonneissa luvut olivat hieman enemmän miinuksella. Kysyntä on ollut nihkeää sekä rakentamisen että teollisuuden puolella jo kahden vuosineljänneksen ajan. Kauppasota, teräksen tuontikiintiöt ja ylitarjonta etenkin Kaukoidässä tuovat lisää epävarmuutta teräksen kysyntään ja tarjontaan.

Teknisen Kaupan Liiton teräspalvelujaoston puheenjohtaja, toimitusjohtaja Pekka Oja Tibnor Oy:stä toteaa, että markkinat ovat selvästi hidastumassa.

- Usean hyvän vuoden jälkeen tilanne on nyt ehkä normalisoitumassa. Mutta meidän näkökulmastamme taso on tietysti sitä terveempi, mitä korkeampi se on, Oja sanoo.

Toimitusjohtaja Lasse Levola BE Groupista muistuttaa, että teräs- ja metallikaupan tilanteeseen vaikuttavat monet asiat.

- Rakentamiseen puolella ollaan nyt huippuvuosien jälkeen palaamassa takaisin normaalille tasolle. Laitetilauksiin puolestaan vaikuttaa globaali epävarmuus. Isojen laitevalmistajien mukaan tilausten saaminen on heikentynyt.

Kaupan hidastumisesta huolimatta alalla ei pelätä romahdusta tai kriisejä.

- Ensi vuodelta voidaan odottaa vielä lievää laskua, mutta kysynnän huipun taittuminen on tullut jo tänä vuonna. Epävarmuutta on ilmassa, mutta katsotaan nyt, miten vuosi lähtee käyntiin: tuleeko investointeja ja miten paljon rakentamiseen panostetaan, Oja sanoo.

Lisätietoja:

Markku Uitto

Teräspalvelujaoston asiamies

Teknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja

markku.uitto(at)tekninen.fi

0400 407 870

Teknisen Kaupan Liiton teräspalvelujaostoon kuuluvat Alumeco Finland Oy, BE Group Oy Ab, Celsa Steel Service Oy, Elme Metall Finland Oy, Feon Oy, Oy Flinkenberg Ab, Oy Kontino Ab, Outokumpu PSC Finland Oy, Ovako Metals Oy, Polarputki Oy, Stén & Co Oy Ab ja Tibnor Oy.

Suomen luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen suden hoitosuunnitelmaan, jonka maa- ja metsätalousministeriö julkaisi tänään. Sen avulla on mahdollisuus saada maamme susikanta elinvoimaiseksi. Tätä ennen suden kannanhoidollista metsästystä ei pidä aloittaa.

Luonnonsuojeluliiton mielestä suden hoitosuunnitelma on nyt aiempaa parempi. Kolmatta kertaa valmistellun hoitosuunnitelman työssä oli merkittävää eri tahojen keskinäisen ymmärryksen ja yhteistyön kehittyminen. Suunnitelmassa nostetaan nyt hyvin esiin muun muassa salametsästyksen torjunta ja susivahinkojen ehkäisy.

Suunnitelman toteutusta tukee sen valmistelun aikana suunniteltu kuusivuotinen EU:n rahoittama Life BoralWOLF -yhteistyöhanke, joka alkoi lokakuussa. Sen tarkoituksena on viestiä aktiivisesti susikannan järkiperäisestä hoidosta ja hälventää susipelkoa, ehkäistä koira- ja kotieläinvahinkoja sekä torjua suden salametsästystä.

“Uhanalaisen suden kiintiömetsästystä ei voi aloittaa ennen kuin kanta on kasvanut elinvoimaiseksi. Sitä se ei vielä ole. Tätä korostaa myös EU-tuomioistuimen lokakuussa antama päätös”, muistuttaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Luonnonsuojeluliiton mielestä tulevissa hoitosuunnitelmissa tulee ottaa mukaan myös poronhoitoalue, jota ei nyt käsitelty. Liitto on esittänyt poronhoitoalueen etelärajan nostoa pohjoisemmaksi, jolla tehtäisiin tilaa sudelle, ahmalle ja metsäpeuralle.

Lisätietoja:

Harri Hölttä, puheenjohtaja, p. 040 722 9224, harri.holtta(a)sll.fi

Tapani Veistola, erityisasiantuntija, p. 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi

EU:n Life BorealWOLF -hankkeen aloitustiedote:
https://www.sll.fi/2019/09/26/susikonfliktin-lievittamiseen-tahtaava-eu-life-hanke-kaynnistyy/

SLL:n lausunto hoitosuunnitelmasta (6.9.2016):
https://www.sll.fi/2019/09/06/luonnonsuojeluliiton-lausunto-suden-hoitosuunnitelmasta/

EU-tuomioistuimen lokakuussa 2019 Suomelle antama päätös (C-674/17):
http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=218935&pageIndex=0&doclang=FI&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=6838998

Valtakunnallisessa tapahtumassa pohditaan, miten vapaaehtoistoimintaan saadaan mukaan uusia tekijöitä, kuten nuoria ja erityisryhmiä.

Lahdessa järjestetään vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden syysseminaari. Valtakunnallinen tapahtuma tulee nyt ensimmäistä kertaa Lahteen. Paikalle odotetaan 13.11. noin 80 osallistujaa eri puolilta maata. Tapahtuman järjestävät Kansalaisareena ry, Lahden valikkoryhmä ja Lahden Diakonialaitos.

Koulutusseminaarin teema on ”Uusia kohderyhmiä vapaaehtoistoimintaan” ja siellä pureudutaan erityisesti tuettuun vapaaehtoistoimintaan ja nuorten vapaaehtoistoimintaan. Seminaarissa kuullaan kokemuksen ääniä Lahden Diakonialaitoksella kehitetystä tuetusta vapaaehtoistoiminnasta.  Mitä tuettu vapaaehtoistoiminta on tekijälleen antanut ja millaisia kokemuksia toiminta on verkostoille mahdollistanut?

Kansalaisareenan Jeesaan-hankkeessa on kehitetty vapaaehtoistoiminnan kurssi toisen asteen oppilaille. Kurssin avulla lukiolaiset ja ammattikoululaiset tutustuvat vapaaehtoistoimintaan ja voivat löytää itselleen mielekkään tavan osallistua. Seminaarin keskustelut haastavat vapaaehtoistoiminnan tarjoajat pohtimaan, kuinka he saavat nuoret ja erityisryhmät mukaan toimintaansa.

Valikkoverkosto vahvistaa vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden osaamista

Valikkoverkosto on vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valtakunnallinen verkosto. Se koostuu 33 alueellisesta ja temaattisesta ryhmästä, joihin kuuluu yhteensä yli 750 järjestöjen, kuntien, seurakuntien ja yritysten vapaaehtoistoiminnan koordinaattoria.

Valikkoverkosto tekee vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden keskinäisen kohtaamisen, yhteistyön ja vertaistuen helpoksi, sekä kasvattaa koordinaattoreiden ammattiosaamista. Sen kautta kehitetään vapaaehtoistoiminnan laatua, saavutettavuutta ja näkyvyyttä valtakunnallisesti.

Lahden aktiiviseen valikkoryhmään kuuluu yli 30 toimijaa ja se on osa Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkostoa. Verkoston koordinaattorina toimii Kirsi Hyväri Lahden Lähimmäispalvelu ry:stä.

Kansalaisareena on vapaaehtoistoiminnan edunvalvoja ja kehittäjä

Kansalaisareena on vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttaja Suomessa. Luomme edellytyksiä vapaaehtoistoiminnan määrän lisäämiseksi ja laadun kehittämiseksi. Parannamme vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta, monimuotoisuutta, innovatiivisuutta ja näkyvyyttä.

Lisätietoja: 

• Valikkoverkosto: http://www.kansalaisareena.fi/tietoa-meista/valikkoverkosto/
• Syysseminaari: http://www.kansalaisareena.fi/tapahtumat/syysseminaari2019/ 

Sini Hirvonen, suunnittelija, Kansalaisareena ry
sini.hirvonen(at)kansalaisareena.fi
044 988 0490

Mari Brunou, projektikoordinaattori, Lahden Diakonialaitos
mari.brunou(at)dila.fi
040 663 0182

Kirsi Hyväri, Vapaaehtoistoiminnan alueellinen koordinaattori
kirsi.hyvari(at)lahdenlahimmaispalvelu.fi
050 436 2251