Matkailupalveluiden tiedonhaku ja ostaminen ovat siirtyneet vahvasti verkkoon ja digitaalisiin kanaviin. Seudullinen matkailupalveluiden markkinointi- ja myyntiyhtiö Lahden seutu - Lahti Region Oy keskittää entisestään resurssejaan digitaalisten matkailun markkinointi-, myynti- ja neuvontapalveluiden kehittämiseen. Vastaavasti Kauppakeskus Triossa toimiva Visit Lahti -info sulkee ovensa vuoden lopussa ja perinteinen matkailuneuvonta siirtyy osaksi Lahden kaupungin uutta Palvelutoria sen toiminnan käynnistyessä.  

Lahden seutu – Lahti Region Oy:n toimitusjohtaja Raija Forsmanin mukaan matkailun toimintaympäristö on muuttunut ja matkailuneuvonnan, markkinoinnin ja myynnin on siirryttävä sinne, missä asiakkaat ovat, ja mistä he tietoja etsivät.

- Matkailijat etsivät tietoa kellon ympäri verkosta ja sosiaalisen median kanavista. Siksi myös Lahti Region keskittää resurssejaan entistä enemmän digitaalisten palveluidensa kehittämiseen siten, että tietoa on saatavilla ja palveluita ostettavissa helposti ja nopeasti eri kielillä. Erilaisten digitaalisten alustojen ja ratkaisujen kehittämisen avulla pystymme palvelemaan asiakkaitamme ympäri maailmaa ja reaaliaikaisesti, hän toteaa.

Forsman kertoo, että Kauppakeskus Triossa vuodesta 2013 toiminut Visit Lahti -info on huolehtinut myös osasta Kauppakeskus Trion neuvontapalveluita. Trion omistava Citycon Oy siirtyy vastaamaan jatkossa näistä palveluista. Jatkuvasti pienentyvä seudullisten matkailuneuvontapalveluiden kysyntä siirtyy erillisellä yhteistyösopimuksella osaksi Lahden kaupungin hallinnoimaa Palvelutoria sen toiminnan käynnistyessä.

- Koulutamme Palvelutorilla toimivalle Lahti-Pisteelle vastuullisia matkailuneuvonnan asiantuntijoita, jotka antavat neuvontaa tarvittaessa sähköisten palvelukanavien käytössä. Matkailijoille suunnattujen seudun matkailuesitteiden jakelu keskittyy myös Palvelutorille. Elävöittääksemme matkailun näkyvyyttä, selvitämme jatkossa erilaisten Pop up -matkailuneuvontapisteiden toteutusta kaupungin keskustaan matkailusesonkien ja suurtapahtumien ajaksi. Pidämme huolen, että matkailuesitteitä on laajasti saatavissa niin hotellien auloista, huoltoasemilta kuin mm. rajanylityspaikoiltakin niitä kaipaaville vieraillemme, Forsman summaa.

LISÄTIETOJA:

Raija Forsman, toimitusjohtaja, Lahden seutu - Lahti Region Oy, p. 040 516 2803, raija.forsman@lahtiregion.fi
Laura Packalén-Vehko, projektipäällikkö, Lahden Palvelutori, p. 050 398 5903, laura.packalen-vehko@lahti.fi

Joutsenon Ahvenlammen ulkoilualue on täydentynyt kuntoportailla, jotka on otettu käyttöön marraskuun alussa. Ahvenlammen kuntoportaissa on nousua 25 metriä ja niissä on 123 askelmaa. Ahvenlammen kuntoportaisiin ei ole tulossa talvikunnossapitoa, mutta valaistus on suunnitteilla. Portaiden vieressä kulkee ulkoilureitti, jolloin esimerkiksi alastulo on mahdollista sitä pitkin. 

Ahvenlammen kuntoportaita ensimmäisten joukossa testaamassa olleet Katariina Jussila ja Minttu-koira ovat tyytyväisiä alueen parantuneisiin liikkumismahdollisuuksiin.

- Pidin ehdottomasti portaista! Niillä saa hyvän lisän tavalliseen lenkkeilyyn ja esimerkiksi sykettä nostavaan harjoitteluun. Hyvä asia portaissa on kaiteet, jotka mahdollistavat turvallisen liikkumisen esimerkiksi ikääntyneille.

- Ahvenlampi on ympäri vuoden tosi mieluisa ympäristö ulkoliikunnalle, mutta toivoisin tänne vielä lisää voimaharjoittelun mahdollistavia pisteitä, kommentoi Jussila.

Aiemmin tänä syksynä myös Lappeenrannan Huhtiniemeen avattiin uudet kuntoportaat. Liikuntajohtaja Pasi Koistisen mukaan kuntoportaista saatu palaute on ollut positiivista.

- Kuntoportaat on otettu erittäin innokkaasti vastaan. Näyttää siltä, että tarve kuntoportaille on ollut suuri. Liikuntajohtajan sydäntä lämmittää erityisesti se, että monenlaiset liikkujat ovat löytäneet portaat.

Uusien kuntoportaiden avulla halutaan lisätä lappeenrantalaisten liikkumista ja aktiivisuutta kaupungin liikkumisohjelman hengessä. Liikkumisohjelma korostaa kaupunkilaisten mahdollisuutta liikkua kodin lähellä.    

- Kuten kesällä käyttöönotetut ulkokuntosalit, myös kuntoportaat ovat matalan kynnyksen helposti saavutettavia lähiliikuntapaikkoja, kommentoi Koistinen.

79 -vuotiaan Niilo Tervasen pitkäaikainen toive on toteutumassa. Hän saa vihdoin lahjoittaa 90 -luvulla huutokaupasta ostamansa keihään takaisin alkuperäiselle omistajalle Kimmo Kinnuselle.

─Tarkoitus jo ostohetkellä oli, että jossain vaiheessa lahjoitan keihään takaisin Kinnusen perheelle. Nyt se päivä on tullut, Tervanen kertoo.

Äänekosken torilla 90 -luvun alkupuolella järjestetyssä huutokaupassa kerättiin rahaa mammografialaitteen hankitaan Äänekoskelle. Kimmo Kinnunen lahjoitti kuuluisan voittokeihäänsä huutokaupattavaksi hyvän tarkoituksen puolesta. Sana kaupattavasta keihäästä kiiri nopeasti myös Shellillä huoltoasemayrittäjänä toimineen Tervasen korviin.

─Jorma (Kinnunen) ja muutama muu kaveri tuli kysymään, että olisiko minulla mahdollista lähteä mukaan keihään hankintaan, jotta se saataisiin pidettyä Äänekoskella. Tottahan minä suostuin! Ei näin arvokasta esinettä saanut päästää Äänekoskelta pois, Tervanen muistelee tapahtumia ennen huutokauppaa.

Huutokaupassa kelpasi vain käteinen raha ja keihään arvon ennakoitiin nousevan useisiin tuhansiin markkoihin. Tervanen marssi paikalliseen pankkiin ja pyysi saada nostaa tililtään 20 000 markkaa käteisenä, jonka hän arveli riittävän keihään ostoon. Tunnollisena miehenä hän lupasi palauttaa heti loput, jotta polttoainelaskut huoltoasemalla saataisiin maksettua.

Huutokauppa alkoi iltapäivällä ja torilla kävi jännittynyt kuhina, kun vuorossa oli Kimmon keihäs. Tarjousten huutaminen alkoi ja hinta kohosi kohoamistaan.

─Kun oltiin jo hyvän aikaa huudettu, kävi Jorma nyppäämässä hieman huolestuneen oloisena hihasta ja kysyi, onko minulla vielä laittaa rahaa? Vastasin, että varmasti on, Tervanen naurahtaa muistellessaan huutokauppatilannetta.

Kun hinnassa oli jo neljäs nolla perässä, alkoivat vastahuutajina toimineet laukaalaisetkin jo hiljentyä. Keihäs saatiin kuin saatiinkin pidettyä Äänekoskella.

Keihäs majaili jonkun aikaa Shellin huoltoasemalla näytillä, mutta turvallisuussyistä arvokas esine siirrettiin muualle varkauden pelossa. Nyt, yli 25 vuoden jälkeen, Niilo Tervanen luovuttaa keihään takasin alkuperäiselle omistajalleen.

─Halusin keihään päätyvän paikkaan, jossa se on kaikkien nähtävillä. Uusi urheiluareena on juuri sopiva tähän tarkoitukseen. Arvostan suuresti Niilon elettä lahjoittaa keihäs, siihen liittyy paljon muistoja ja tunnearvo on mittaamaton, Kimmo Kinnunen kommentoi lahjoitusta.

Keihään tunnearvo on varmasti mittaamaton myös muille, kuin itse heittäjälle. Se on osa Äänekosken urheiluhistoriaa. Se on muisto, johon liittyy yhtenäisyyden ja ylpeyden tunnetta, jota paikalliset kokivat legendaarisen voiton myötä. 90,82 m on luku, joka ei unohdu koskaan.

Kimmo Kinnusen keihäs tullaan sijoittamaan Äänekoski Areena Pankkarin Wall of Local Heroes – pysyvään näyttelyyn. Näyttely aukeaa kevään 2020 aikana.

Kuva: Kimmo Kinnunen ja Niilo Tervanen. Keihään lisäksi Tervanen lahjoitti kahdet piikkarit, joista toiset olivat Kimmolla MM 1991 kisoissa ja toiset isä Jorma Kinnusella Münchenissä vuonna 1972.

Päätökset kunnan osarahoituksesta työmarkkinatukeen tehtiin 2000-luvun alussa. Toimintaympäristö on kuitenkin nyt aivan toisenlainen ja työmarkkinatuen saajien määrän nousussa näkyy vahvasti Suomen sosiaaliturvan uudistamisen tarve.

Työttömille suunnatut palvelut ovat kehittyneet ja moninaistuneet mutta Suomen lainsäädäntö ei ole pysynyt tämän kehityksen perässä ja työmarkkinatuen kuntaosuuden aktiivisutta kerryttäviä palveluita ei ole päivitetty. Suhdannevaihtelut vaikuttavat työmarkkinatuen saajien palvelutarpeisiin. Noususuhdanteessa korostuu työkyvyttömien osuus, mikä johtuu työmarkkinatuen luonteesta viimesijaisena etuutena.

Kuntaosuudessa on kunnalle kohtuuttomia rakenteellisia ongelmia. Kuntaosuutta maksetaan mm. silloin kun Kela tekee virheen ja maksaa perusteettomasti työmarkkinatukea sekä peruu takaisinperinnän. Edelleen kuntaosuutta maksetaan silloin kun soviteltua työmarkkinatukea saava on vähintään 4 tuntia viikossa osa-aikatyössä tai kun työmarkkinatuen saaja on sairauspäivärahalain tarkoittamalla tavalla työkyvytön mutta ei ole työeläkelain tarkoittamalla tavalla työkyvytön.

Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala ovat päättäneet yhdessä esittää Kuntaliitolle työmarkkinatuen rakenteellisten ongelmien ratkaisuehdotuksia:

- osa-aikatyössä olevat tai soviteltua työmarkkinatukea saavat luetaan aktiivisessa toimenpiteessä oleviksi ja osa-aikatyö poistaa työmarkkinatuen kuntaosuuden,
- sairauspäivärahalain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömien työmarkkinatuen saajien sairauspäivärahan enimmäisaika poistetaan,
- mikäli Kela maksaa työmarkkinatukea itse tekemänsä virheen perusteella, Kelan tulee maksaa työmarkkinatuki näissä tilanteissa kokonaisuudessaan ja
- kunnan työmarkkinatuen maksuosuuden poistavien palveluiden vaihtoehtoja lisätään.

 Lisätiedot:

Työllisyyskoordinaattori Mervi Anttila, Janakkalan kunta, mervi.anttila@janakkala.fi, puh.
03 6801 898
Strategiapäällikkö Mira Sillanpää, mira.sillanpaa@hameenlinna.fi, Hämeenlinnankaupunki, puh.
03 621 2013, 050 5694638

EY:n Vuoden nuori yrittäjä -palkinto UKKO.fi:n perustaja Ukko Kumpulaiselle
- Kevytyrittäjäpalvelun perustajalle tunnustus vahvasta kasvusta ja ilmiön luomisesta

Maailman arvostetuin yrittäjäkilpailu EY Entrepreneur of the Year on palkinnut UKKO.fi:n perustajan ja toimitusjohtajan Ukko Kumpulaisen Young Entrepreneur 2019 eli Vuoden nuori yrittäjä -tunnustuksella. EY jakaa tunnustuksia ja palkitsee kasvuyrittäjiä, jotka innostavat muita visiollaan, saavutuksillaan ja johtajuudellaan.

Finlandia-talolla järjestetyssä gaalassa tuomaristo korosti Kumpulaisen palkintoa jaettaessa erityisesti UKKO.fi:n toiminnan merkittävää vaikuttavuutta, vahvaa kasvua sekä kykyä luoda omasta toiminnastaan ilmiö.

Vuonna 2012 Kumpulaisen kanssa UKKO.fi:tä olivat perustamassa Olli Kopakkala, Antti Turpeinen ja Marko Yli-Paavola. Nyt palvelulla on jo yli 80 000 käyttäjää ja kevytyrittäjäpalvelun liikevaihto on yli kaksinkertaistunut viimeisen kahden vuoden aikana; viime vuonna liikevaihto oli noin 83 miljoonaa euroa ja kasvu jatkuu vahvana.

Yrityksen kehittämä kevytyrittäjyys-termi on muodostunut uudenlaisen työnteon synonyymiksi koko toimialan kasvaessa:

”UKKO.fi on ollut ennakkoluulottomasti mukana muuttamassa suomalaista työelämää ja tapaa tehdä työtä. Yrityksen kautta yksityishenkilöiden, yhdistysten ja yritysten kynnys työllistämiseen on madaltunut”, EY:n tiedotteessa linjataan.

“Tämä palkintohan tuli siitä hyvästä, että koko porukka on tehnyt mainiota duunia ja painettu pää märkänä hommia vuodesta toiseen. Eli kiitos kuuluu koko UKKO.fi-väelle ja tietysti kevytyrittäjille, tämä on meidän kaikkien palkinto”, Ukko Kumpulainen kommentoi palkintoaan ja jatkaa:

“Jo itsessään tämän tunnustuksen saaminen tuntuu hienolta, mutta vielä upeampaa on, jos tämä auttaa inspiroimaan niitä nuoria yrittäjiä ja kevytyrittäjiä, joita autamme kasvattamaan omaa bisnestä ja menemään kohti omia unelmia. Toiveenamme on, että jokainen voisi tehdä työkseen sitä mitä rakastaa.”

Kumpulainen itse on päätynyt yrittäjäksi sattuman kautta. Omaa yrittäjäuraansa hän kuvaa seuraavasti:

”Kun on paljon ideoita toteutettavaksi, ja kun tekee paljon, jalostuvat jotkut ideat lopulta myös taloudellisesti kannattaviksi yrityksiksi. Siksi kannustan erityisesti nuoria lähtemään testaamaan niitä omia ideoita. Koskaan ei voi tietää, mikä idea lähtee lentoon.”

Kevytyrittäjä myy ja markkinoi itse oman työnsä, mutta käyttää laskuttamiseen laskutuspalvelua. Laskutuspalvelu huolehtii kaikista hallinnollisista tarpeista, kuten veroista ja vakuutuksista, eikä kevytyrittäjä tarvitse omaa y-tunnusta.

Lisätietoja:

Ukko Kumpulainen, UKKO.fi:n toimitusjohtaja
040 842 9985
ukko.kumpulainen@ukko.fi

Potilasjärjestö Suomen Päihderiippuvaiset ry julkaisee oman hoito-oppaan päihderiippuvuuden ja läheisten hoitoon. Ammattipiireissä aiemmin kohua herättänyt opas on ensimmäinen hoitosuositus ammattilaisilta, joilla on sairaudesta omakohtainen toipumiskokemus. Sellaisena se on myös kannanotto toipumiskokemuksen arvosta palveluiden suunnittelulle ja arvioinnille.

Oppaan julkaisutilaisuus on Kansalaisinfossa 5.11. klo 13. Tilaisuuden avaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Käytännönläheistä hoito-opasta on odotettu niin sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisten kuin päihde- ja mielenterveyspalveluja tarvitsevienkin keskuudessa.

- Olemassa olevat hoitosuositukset painottuvat haittojen vähentämiseen ja hoitoon. Suomen Päihderiippuvaiset ry:n oppaassa keskitytään kokonaisvaltaiseen toipumiseen, kertoo potilasjärjestön toiminnanjohtaja, hoito-opastyöryhmän puheenjohtaja Tarja Orre.

- Myös toipumiskeskeisen hoidon edustajia tulisi ottaa mukaan päihdepalvelujen suunnitteluun ja ohjausryhmiin, Orre painottaa ja kannustaa alalla toimivia avoimempaan keskusteluun ja vuorovaikutukseen.

Myös potilasjärjestön yhteistyötahon, Recovery Research Instituten perustaja ja johtaja, Harvardin yliopiston päihdelääketieteen professori John F. Kelly rohkaisee kaikkia laajempaan yhteistyöhön addiktioista käsvien ihmisten ja heidän perheittensä hyvinvoinnin ja terveyden parantamiseksi.

- Alkoholi- ja huumeongelmista toipumisessa keskeistä on sitoutuminen ja yhteys toisiin, professori Kelly korostaa.

Tarja Orre pitää huolestuttavana, että nyt valmistelun loppuvaiheessa olevassa mielenterveysstrategiassa ei päihde-sanaa juuri näy, vaikka päihdeasioiden on ilmoitettu sisältyvän strategiaan. Työryhmän mukaan ratkaisu on pelkästään retorinen.

- Ongelma, josta ei puhuta, alkaa elää hallitsemattomasti omaa elämäänsä. Ongelman myöntäminen on lähtökohta riippuvuudesta toipumiselle. ”Yhteiskunnallisen kiellon” purkamisen voidaan ajatella toimivan samoin. Vasta kun myönnämme, että päihderiippuvuus on Suomessa yleinen ja merkittävä sairaus, pystymme panostamaan hoitoon asian laajuuden vaatimalla vakavuudella, sanoo Orre.

Vapaaehtoisena asiantuntijatyönä toteutettu ’Opas päihderiippuvuuden ja läheisten hoitoon’ tulee luettavaksi Suomen Päihderiippuvaiset ry:n verkkosivuille.

Päihdelääkäri Matti Rossin ja lääkäri Jari Myllyniemen mukaan kyseessä on asiantuntevasti ja tasapuolisesti laadittu puheenvuoro tärkeään ongelmaan.

- Oppaassa kiteytyy ja tuodaan yksinkertaisesti esiin, olennainen tieto ja kokemus, jota olemme oppineet tästä sairaudesta ja sen vaikutuksista yksilöihin ja perheisiin, toteavat lääkärit Rossi ja Myllyniemi.

Puuilo muuttaa uusiin tiloihin Oulun Ruskossa, jonne rakennetaan Puuilolle uudet liiketilat. Uusi tavaratalo rakennetaan Raitotien ja Gneissitien kulmaukseen, noin kilometrin päähän nykyisestä tavaratalosta.  Uusi Ruskon Puuilo avataan syksyllä 2020. Tarkempi avajaisaikataulu tarkentuu rakennustöiden edetessä. Rakennustyöt tontilla ovat jo alkaneet maansiirtotöillä.

”Laajennamme määrätietoisesti myymäläverkostoamme Suomessa, mutta samaan aikaan päivitämme nykyistä kauppapaikkaverkostoamme. Oulun Ruskon tavaratalo on yksi meidän vanhimmista yksiköistämme, ja se on ollut jo pitkään meille epäkäytännöllinen ja liian pieni. Parkkipaikkoja asiakkaille on ollut liian vähän ja henkilöstömme työskentelyolosuhteet eivät ole olleet parhaat mahdolliset. Nyt laitamme nämä asiat uuden tavaratalon avulla kerralla kuntoon”, kommentoi toimitusjohtaja Juha Saarela.

”Tämä on asiakkaillemme ja henkilökunnallemme oikein hyvä muutos. Uuden tavaratalon pihalle tulee runsaasti parkkipaikkoja ja sisälle huomattavasti väljemmät sekä valoisammat tilat. Myytävät tavarat mahtuvat jatkossa paremmin esille ja tavarataloon tulee selkeyttä. Henkilökuntamme työskentelyolosuhteet paranevat huomattavasti uusien tilojen ansiosta. Asiakkaan näkökulmasta meillä asiointi on jatkossa selvästi mukavampaa ja helpompaa”, sanoo Puuilo Oulu Ruskon myymäläpäällikkö Aleksi Mainio.

”Puuilon kasvu Suomessa jatkuu vahvana. Avaamme ensi viikolla tavaratalon Porvooseen, joka on meidän 27. tavaratalo. Ensi vuoden kalenteri laajentumisten osalta on jo täynnä. Laajentumisuutisia on jatkossakin tulossa, koska konseptillemme näyttää olevan markkinassa kovasti kysyntää. Tänä vuonna kasvumme on ollut reipasta kaikissa ketjun tavarataloissa ja verkkokaupassa”, jatkaa toimitusjohtaja Juha Saarela.

Puuilo avasi alkuvuodesta 2019 uudet tavaratalot Helsingin Itäkeskukseen, Saloon ja Kokkolaan, sekä avaa vielä tänä vuonna marraskuussa tavaratalon Porvooseen. Vuodelle 2020 yhtiö on jo aiemmin tiedottanut uusista tavarataloista Kotkaan ja Seinäjoelle. Lisäksi yhtiö rakentaa vuoden 2020 aikana uuden tavaratalon Lahteen, jossa vanha Lahden myymälä uudelleen sijoitetaan Renkomäen alueelle.

Lisätietoja:

Juha Saarela, toimitusjohtaja, Puuilo Oy, +358 50 409 7641

Metsähallituksen teettämä Ruunaan retkeilyalueen maankäytön ja luontomatkailun yleissuunnitelma on valmistunut. Suunnitelman tavoitteena oli selvittää retkeilyalueen nykytila ja sen kehittymismahdollisuudet.

Ruunaan retkeilyalueen kävijämäärät ovat sahanneet viimeiset vuodet alempana kuin kymmenen vuotta sitten. Suurimmaksi syyksi siihen, että kävijämäärät eivät ole lähteneet kasvuun, on todettu riittämättömät ja vanhentuneet majoituspalvelut. Niihin on johtanut se, että yksityiset yritykset eivät ole itse voineet investoida juuri sellaisiin rakennuksiin, jotka olisivat niille tarpeellisia. Sen sijaan Metsähallitus on ylläpitänyt rajallisin resurssein retkeilyalueella olemassa olevaa rakennuskantaa. Varsinaisen retkeilyalueen ulkopuolelle on kuitenkin syntynyt jo jonkin verran yksityisten yritysten majoitus- ja muita palveluita.

Ruunaan retkeilyalueen kehittäminen lähtee Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta, jota ollaan parhaillaan päivittämässä. Retkeilyalue on nykyisessä merkitty nykyisessä kaavassa virkistysalueeksi. - Valitettavasti tämä on rajoittanut rakentamisen vain Neitikoskelle, Metsähallituksen kehityspäällikkö Jere Rauhala sanoo. Uuteen maakuntakaavaan Ruunaalle toivotaan sellaista kaavamerkintää, joka mahdollistaa paremmin alueen kehittämisen.

Samalla Metsähallitus muuttaa käytäntöjään niin, että retkeilyalueille voivat investoida myös yksityiset. - Työpaikat ja aluetalousvaikutukset syntyvät viipymän kautta. Nyt viipymän kasvattamista haittaavat käyttötarkoituksessaan tiensä päähän tulleet rakennukset, Rauhala sanoo.

Ruunaan retkeilyalueen majoitus perustuu 4-6 hengen mökkeihin. -Ulkomailta bussilla tuleva seurue haluaa kuitenkin nykypäivänä majoittua pariskunnittain, ja sama koskee yhä enemmän myös kotimaisia asiakkaita, Rauhala sanoo. Tällöin yli puolet majoituskapasiteetista jää käyttämättä, mutta samaan aikaan sitä ei ole riittävästi.

- Meillä on hyviä kokemuksia Hossasta, jossa retkeilyalue lakkautettiin, kun alueelle perustettiin kansallispuisto. Tällöin paikallisille toimijoilla syntyi investointimahdollisuus, jota he ovat myös käyttäneet rakentamalla uusia, nykyaikaisia majoitustiloja, Rauhala kertoo.

- Ruunaan retkeilyalueella ja sen ympäristössä on maankäytöllisesti hyviä paikkoja, joille on mahdollista rakentaa niin, että alueet retkeilyalueen perusolemus säilyy, Rauhala sanoo.

Uudessa yleissuunnitelmassa Neitikosken alueesta syntyy Ruunaan palvelu- ja aktiviteettikeskus ja rakentaminen keskittyy sinne. - Kattilakoskesta tulee kalastuskeskus ja myös sinne on mahdollisuus rakentaa uutta Natura-alueet huomioiden, Rauhala kertoo.

Lisäksi on tunnistettu kaksi uuden rakentamisen mahdollista aluetta retkeilyalueen ulkopuolelta. - Naarajärven ja Siikajärven alueet sopivat majoitukseen ja erilaisille aktiviteeteille, Rauhala selvittää.

Ruunaan yleissuunnitelmaa on tehty yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa ja heitä osallistaen, kuten Metsähallituksen toimintatapoihin kuuluu. - Yhteiseen työpajaa osallistui runsas joukko viranomaisia myöten, Rauhala iloitsee.

- Tuntui, että kaikki ovat Ruunaan kehittämisen puolella ja meillä on yhteinen vahva tahtotila viedä Ruunaata eteenpäin.

Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen pitää tärkeänä Ruunaan alueen kehittämistä. - Uskomme, että sekä Ruunaan että Kolin alueella on mahdollisuus kasvattaa matkailuelinkeinojen merkitystä entisestään ja sitä kautta luoda Lieksaan uusia investointeja ja työpaikkoja. - Metsähallituksen tekemä yleissuunnitelma antaa pohjan alueen jatkokehittämiselle.

Ruunaa on ainoa paikka Euroopassa, jossa voi laskea koskea puuveneellä. Se on myös tärkeä freestylemelonnan keskus ja tunnettu kalastuspaikka. Ruunaalla on hyvät edellytykset kasvaa kansainvälisesti kiinnostavaksi ympärivuotiseksi luontomatkailun huippukohteeksi.

Työ jatkuu niin, että Lieksan kaupunki valmistautuu kaavoitukseen Ruunaan alueella. Samaan aikaan Metsähallitus keskustelee alueen toimijoiden kanssa uusista investointimahdollisuuksista.

Lisätiedot
Kehityspäällikkö Jere Rauhala, Metsähallitus Kiinteistökehitys, jere.rauhala@metsa.fi, 0400 825 983
Kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen, Lieksan kaupunki, jarkko.maattanen@lieksa.fi, 040 104 4001

TIEDOTE

Ammattikorkeakoulujen uusi yhteinen AMK-valintakoe järjestettiin ensimmäisen kerran 29.10.-1.11.2019. Digitaaliseen AMK-valintakokeeseen osallistui 17 441 hakijaa ja osallistumisprosentti oli 70 %.

Valintakoetilaisuuksia oli tarjolla yhteensä 151, ja ne järjestettiin 20 ammattikorkeakoulussa 27 paikkakunnalla. Yhteishaun yhteydessä hakijat saivat valita mieleisensä kokeen suorituspaikan ja -ajan tarjolla olevista vaihtoehdoista. Samassa koetilaisuudessa hakija pystyi suorittamaan valintakokeen useiden eri alojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksiin.

Ammattikorkeakoulut olivat valmistautuneet AMK-valintakokeen järjestämiseen huolellisesti. Päivien aikana ilmeni muutamia yksittäisiä teknisiä ongelmatapauksia. Tapaukset onnistuttiin kuitenkin ratkaisemaan ja hakijat pystyivät suorittamaan kokeen. Koejärjestelmään liittyvän käytettävyyskyselyn perusteella (n=7972) hakijat kokivat järjestelmän käytön helpoksi (ka 4.2, asteikolla 1-5, jossa 5=täysin samaa mieltä).

-Kyseessä on historiallisesti erittäin laaja ja merkittävä ammattikorkeakoulujen yhteistyö, jonka tuloksena AMK-valintakoe on syntynyt ja nyt onnistuneesti järjestetty ensimmäisen kerran, toteaa AMK-opiskelijavalinnat kehittämishankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin.

Ammattikorkeakouluissa on tarjolla syksyn yhteishaussa 6324 aloituspaikkaa ja AMK-valintakoe on pääasiallinen valintatapa koulutukseen syksyn yhteishaussa. AMK-valintakokeen tulokset julkaistaan 29.11.2019 mennessä. AMK-valintakokeen käyttöönotto on osa opiskelijavalintauudistusta, johon kuuluu myös yhteisen todistusvalinnan käyttöönotto kaikissa ammattikorkeakouluissa. Uudistukset on valmisteltu ammattikorkeakoulujen yhteistyönä.

AMK-valintakoe järjestetään seuraavan kerran kevään 2020 toisessa yhteishaussa. Ammattikorkeakoulujen kevään 2020 toisen yhteishaun hakukohteet on julkaistu ammattikorkeakouluun.fi -sivustolla. AMK-valintakoetilaisuudet sijoittuvat ajalle 1.-5.6.2020. Tarkemmat ammattikorkeakoulujen tarjoamat koepaikat ja ajankohdat julkaistaan vuoden loppuun mennessä.

Myös Xamkissa valintakokeet sujuivat hyvin

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk) AMK-valintakokeet järjestettiin kaikilla kampuksilla. Koska hakija sai itse valita, missä valintakoepaikassa osallistuu kokeeseen, Xamkin kampuksilla järjestettäviin kokeisiin osallistui myös muihin ammattikorkeakouluihin hakevat. Xamkiin hakevat saattoivat puolestaan osallistua kokeeseen jossain muualla.

-       Valintakokeet sujuivat hyvin ja tilaisuudet pääsivät alkamaan aina aikataulun mukaisesti. Juuri mitään ongelmia ei ollut, Xamkin opiskelijapalvelupäällikkö Leena Kurki-Pölönen kertoo.

Xamkissa on syksyn yhteishaussa tarjolla yhteensä 517 aloituspaikkaa.

Lisätietoja ja yhteyshenkilöt:

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Leena Kurki-Pölönen, opiskelijapalvelupäällikkö, puh. 040 717 9992, leena.kurki-polonen@xamk.fi

Marko Borodavkin

Projektipäällikkö, AMK-opiskelijavalintojen kehittämishanke

Metropolia Ammattikorkeakoulu

040 662 5046

marko.borodavkin@metropolia.fi

Tapio Rimpioja

Ohjausryhmän puheenjohtaja, AMK-opiskelijavalintojen kehittämishanke

Metropolia Ammattikorkeakoulu

050 376 4063

tapio.rimpioja@metropolia.fi

Petri Lempinen

Toiminnanjohtaja, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

040 766 7805
petri.lempinen@arene.fi

Rovaniemen kaupunginhallitus on päättänyt 4.11. esityksestään organisaatiouudistukseksi. Kaupunginhallitus on käynyt läpi keskeisiä vaihtoehtoja ja niiden arvioituja vaikutuksia.

- Kaupunginhallitus esittää kaupungille kahden toimialan mallia. Hallinnon rajat eivät saa olla esteenä tehokkaassa palveluiden tuottamisessa. Tämän myötä myös toimialalautakuntien määrä vähenee ja jatkossa molemmilla toimialoilla on kaksi lautakuntaa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Liisa Ansala toteaa.

- Vaikka esityksessä jaostojen määrä kasvaa, ei niillä ole tarkoitus kasvattaa hallintoa. Jaostojen tehtävä on poliittisesti ohjata nyt priorisoituja tavoitteita: kaupungin tulee jatkossa panostaa kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä lapsiperheiden palveluihin, Ansala korostaa. 

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että hallinto-organisaation muodostaisivat elinvoimapalvelujen ja sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialat (kahden toimialan malli) sekä hallinto- ja tukipalveluiden toimintayksikkö. 

Toimielinorganisaatio jakautuisi lautakuntiin ja jaostoihin alla olevan mukaisesti: 

• Elinvoiman toimialalla lautakuntia olisivat elinvoimalautakunta ja ympäristölautakunta. Elinvoimalautakunnan alaisuuteen perustettaisiin jätehuoltojaosto ja kylien kehittämisjaosto.

• Sivistys- ja hyvinvointipalveluiden toimialalla lautakuntia olisivat sivistyslautakunta ja perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnan alaisuuteen perustettaisiin yksilöasioiden jaosto;ja sivistys- ja hyvinvointilautakunnan ja perusturvalautakunnan yhteinen lapsiperhepalveluiden jaosto.

• Lisäksi perustettaisiin keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta.

• Kaupunginhallituksen alaisuuteen organisoitaisiin nimitysjaosto ja tilajaosto sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaosto.​

• Kaupunginhallituksen alaisuuteen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategisen johtamisen yhteyteen perustettaisiin nuorisovaltuusto,​ vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto.​

Kaava-​asioiden vireilletulo sekä luonnosvaiheen valmistelu ja päätöksenteko organisoitaisiin elinvoimalautakunnan alaisuuteen,​ ja ehdotusvaiheen päätöksenteko organisoitaisiin kaupunginhallituksen alaisuuteen kuitenkin siten,​ että muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavamuutosten kaavaprosessi (vireilletulo,​ luonnosvaihe,​ ehdotusvaihe,​ hyväksyminen) tulisi elinvoimalautakunnan alaisuuteen.​

Kaupungin tarvitsemista toimitilaratkaisuista,​ kiinteistöjen hallinnasta ja jalostamisesta vastaisi kaupunginhallituksen alaisuuteen organisoitava tilapalvelukeskus-​yksikkö,​ joka organisoitaisiin osaksi hallinto-​ ja tukipalveluita. Tilapalvelukeskuksen tehtävä olisi osallistua palveluverkkosuunnitelmiin, teettää toimialoille toimitilaratkaisujen tarveselvityksiä ja hankesuunnitelmia, vastata kiinteistökehitys- ja myyntitehtävistä sekä kehittää toimintamalleja elinkaarijohtamisen ja omaisuudenhallinnan tehostamiseksi.

Ruoka-​ ja puhtauspalvelut organisoitaisiin osaksi hallinto-​ ja tukipalveluita.​ Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen poikkihallinnollista strategista johtamisesta toteutettaisiin Hallinto- ja tukipalvelut -toimintayksiköstä.

Valtuusto käsittelee uudistusta 11.11. ja päättää siitä lopullisesti osana hallintosääntökäsittelyä loppuvuonna 2019. Uudistus astuisi voimaan 1.1.2020 alkaen.

Kokouksessa Esko-Juhani Tennilä (vas.) esitti Maria-Riitta Mällisen (sd.) kannattamana, että nykyiset aluelautakunnat olisivat säilyneet. Muutosesitys kaatui äänin 2-9. 

Rovaniemi hakee työllisyyden kuntakokeiluun 

Rovaniemen kaupunginhallitus päätti, että kaupunki hakee työllisyyden kuntakokeiluun, jonka on tarkoitus käynnistyä keväällä 2020. Kokeilujen tavoitteena on edistää nykyistä tehokkaammin työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. 

Rovaniemen osallistumisen ehtona on, että valtionhallinnon resurssointi kokeiluun on riittävää. Lopullinen kokeiluhakemus tuodaan kaupunginhallitukselle tiedoksi joulukuussa. Kaupunki toimisi kokeilussa isäntäkunnan roolissa ja kuntien välinen yhteistyösopimus laadittaisiin ennen kokeilun alkamista.

Kaupunginjohtajaksi hakeneiden haastattelut käynnissä  

Rovaniemen kaupunginjohtajahaku on edennyt hakijoiden haastatteluihin. Kelpoisuusehdot täyttäneet 11 hakijaa haastatellaan kuluvalla viikolla 4.-8.11. 

Kaupunginhallitus päätti, että päätöksen soveltuvuusarviointiin lähettävistä tekee haastattelutyöryhmä. Työryhmään kuuluvat kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaikkien hallitus- ja valtuustoryhmien edustajat, työryhmän sihteerinä toimii henkilöstöjohtaja. 

Tavoitteena on, että valtuusto valitsee uuden kaupunginjohtajan joulukuussa. Kaupunginjohtaja valitaan kuuden vuoden määräajaksi. Nykyinen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen jää eläkkeelle syyskuussa 2020. 

Näsmänkiepin korvaavat tilat hankesuunnitteluun ja terveydenhuollon tilajärjestelyt

Kaupunginhallitus päätti käynnistää Näsmäntien palvelutalon korvaavien tilojen ensimmäisen vaiheen hankesuunnittelun. Tavoitteena on laatia hankesuunnitelma, jossa vuokrasopimusmallilla toteutettaisiin 60 asuntoa/paikkaa nykyisen Näsmänkiepin tontille. Kaupunki vuokraisi tilat kilpailutuksen voittaneelta rakennuttajalta. Mahdollisen hankintapäätöksen tekee kaupunginhallitus. Hankkeen on tarkoitus valmistua kesällä 2021.

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan myös mm. hyväksyä opiskelijaterveydenhuollon, suun terveydenhuollon ja kuntoutuksen tilajärjestelyt perusturvalautakunnan (9.10.) esityksen mukaisesti. Kuntoutusyksikkö siirretään Rinteenkulman kauppakeskukseen Metsäruusun kiinteistöstä Pöykkölästä. Saarenputaan ja Vaaranlammen hammashoitolat keskitetään Pienteollisuustalolle ja opiskelijaterveydenhuolto siirtyy Pienteollisuustalolta Rinteenkulman kauppakeskukseen. Tavoitteena mm. toiminnan tehostuminen, synergiaedut ja kustannussäästöt. Kaupunginhallitus velvoittaa lisäksi, että Tilaliikelaitos neuvottelee kiinteästä vuokrasopimuksen (3+2 vuotta) optiosta Rinteenkulman tilojen osalta.  

Lisätiedot: 

Liisa Ansala, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, liisa.ansala(at)rovaniemi.fi, 044 577 7514

Hämeenlinnan kirkossa vietetään levollista, tunnelmallista ja hoitavaa Taizé – valon iltaa sunnuntaina 10.11.

kello 17 alkavassa Taizé-illassa lauletaan paljon. Lauluja säestää ammattilaisista ja harrastajamuusikoista koottu soitinryhmä ja yhteislaulua tukee kuoro. Laulut ovat hyvin yksinkertaisia, vähäsanaisia ja kauniita ja niitä toistetaan useita kertoja. Lauluja lauletaan pääasiassa suomeksi, mutta myös englanniksi, saksaksi, latinaksi, espanjaksi ja ranskaksi.

Taizé-rukouslaulujen lomassa luetaan yksi Raamatun teksti useammalla kielellä, pidetään pieni meditaatiohiljaisuus ja tarjotaan mahdollisuus ehtoollisella käymiseen. Kirkko on valaistu kynttilöin. Illan jälkeen on glögitarjoilu Kirkkopuistossa.

Jos tuntee vetoa laulamiseen äänissä, siihenkin on mahdollisuus. Puolituntinen ennen tilaisuuden alkua, kello 16.30 alkaen, on varattu illan laulujen stemmojen harjoitteluun kanttori Anna-Maria Lehtoahon ja Tawastica-kuoron kanssa.

Taizé-yhteisö on kansainvälinen, ekumeeninen yhteisö, jonka kotipaikka on Etelä-Burgundissa Ranskassa. Yhteisössä järjestetään tapahtumia, joihin tuhannet nuoret aikuiset tulevat eri puolilta maailmaa. Taizé-rukoushetkiä järjestetään ympäri maailmaa. Taizé-rukoushetkien keskeisinä elementteinä ovat meditatiiviset rukouslaulut, Raamatun tekstit ja hiljainen mietiskely. ”Kuuntelemaan jää Herraasi. Sydäntäsi hän rohkaiskoon.”

Taizé – valon ilta Hämeenlinnan kirkossa su 10.11. klo 17.

Korrigering: Egentliga Finlands räddningsverk skickade idag 4.11.2019 kl 8 ett meddelande angående dopet av Tövsalas och Gustavs nya oljebekämpningsbåtar. I meddelandet sades det att de nya båtarna ersätter båtar från år 2004. De gamla båtarna som ersätts är i verkligheten från år 1984. Nedan det korrigerade meddelandet.

Oljebekämpningsfartygen som Egentliga Finlands räddningsverk skaffade i början av året får sina namn på stranden vid Hakkenpääs såg, adress Hakkenpääntie 786, Tövsala. Tillfället börjar kl. 9.30 och är öppet för allmänheten och media.

De nya fartygen är tillverkade i havsaluminium och lämpar sig både för bekämpning av oljeskador samt vid behov för släcknings-, räddnings- och sjukvårdsuppgifter. Tövsala och Gustavs har planerats bli hemmahamn för fartygen, där de ersätter de äldre oljebekämpningsfartygen som är från 1984.

Med fartygsanskaffningen effektiviseras bekämpningen av oljeskador och räddningsverksamheten på Skärgårdshavet. De gamla fartygen auktioneras troligtvis ut på räddningsverkets offentliga auktion under den kommande hösten.

Mer information om de nya fartygens anskaffningsgrunder, finansiering och teknik kan läsas på meddelandet som publicerades i maj (på finska): https://www.vspelastus.fi/uutinen/2019-05-15_varsinais-suomen-pelastuslaitos-uusii-aluskalustoaan

Mer information:

Chef för sjöverksamheten Jukka Marjunen, 050 431 9501 eller jukka.marjunen@turku.fi

Korjaus tiedotteeseen: Varsinais-Suomen pelastuslaitos lähetti tänään 4.11.2019 klo 8 tiedotteen Taivassalon ja Kustavin uusien öljyntorjunta-alusten kastajaisista. Tiedotteessa kerrottiin, että alukset korvaavat vanhemmat vuodelta 2004 peräisin olevat öljyntorjuntaveneet. Vanhemmat alukset ovat todellisuudessa vuodelta 1984. Alla korjattu tiedote.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alkuvuonna hankkimat öljyntorjunta-alukset saavat nimet Hakkenpään sahan rannassa, osoitteessa Hakkenpääntie 786, Taivassalo. Tilaisuus alkaa klo 9.30 ja on avoin yleisölle sekä medialle.

Uudet alukset on valmistettu merialumiinista ja soveltuvat öljyvahinkojen torjunnan lisäksi tarvittaessa myös sammutus-, pelastus- ja sairaankuljetustehtäviin. Alusten kotisatamiksi on suunniteltu Taivassaloa ja Kustavia, jossa ne korvaisivat vuodelta 1984 peräisin olevat vanhemmat öljyntorjuntaveneet.

Alushankintojen myötä öljyvahinkojen torjunta sekä pelastustoiminta Saaristomerellä tehostuvat. Vanhat alukset todennäköisesti huutokaupataan pelastuslaitoksen julkisessa huutokaupassa kuluvan syksyn aikana.

Tarkempaa tietoa uusien alusten hankintaperusteista, rahoituksesta ja tekniikasta on luettavissa toukokuussa julkaistusta uutisesta: https://www.vspelastus.fi/uutinen/2019-05-15_varsinais-suomen-pelastuslaitos-uusii-aluskalustoaan

Lisätietoja:

Meritoimintapäällikkö Jukka Marjunen, 050 431 9501 tai jukka.marjunen@turku.fi

Motonet Oy:n hallituksen puheenjohtaja Harri Broman on valittu Kaupan liiton hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2020. Varapuheenjohtajaksi on valittu SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä.

Kaupan liiton liittokokous on tänään 4.11. nimittänyt liiton hallituksen vuodelle 2020. Puheenjohtajaksi on valittu Motonet Oy:n hallituksen puheenjohtaja Harri Broman ja varapuheenjohtajaksi SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä.

Liiton hallituksessa on yhteensä 20 jäsentä. Uusia jäseniä vuonna 2020 ovat toimitusjohtaja Petri Arvo Keskusautohalli Oy:stä, toimitusjohtaja Nina Ehrnrooth Partioaitta Oy, toimitusjohtaja Johan Friman K Auto Oy:stä, toimitusjohtaja Jari Latvanen Stockmann Oyj:stä sekä toimitusjohtaja Nicholas Pennanen Lidl Suomi Ky:stä.

Kaupan liiton hallitus 2020

Hallituksen puheenjohtaja Harri Broman, Motonet Oy, puheenjohtaja*

Pääjohtaja Taavi Heikkilä, SOK, varapuheenjohtaja*

Toimitusjohtaja Petri Arvo, Keskusautohalli Oy

Toimitusjohtaja Nina Ehrnrooth, Partioaitta Oy

Toimitusjohtaja Johan Friman, K Auto Oy

Pääjohtaja Mikko Helander, Kesko Oyj*

Toimitusjohtaja Heikki Häggkvist, Wetteri Yhtiöt Oy

Toimitusjohtaja Kai Kaasalainen, Tamro Oyj

Toimitusjohtaja Minna Kokka, Suomalainen Kirjakauppa Oy

Toimitusjohtaja Mikael Kämpe, Ramirent Finland Oy

Toimitusjohtaja Jari Laine, Varusteleka Oy

Toimitusjohtaja Jari Latvanen, Stockmann Oyj

Toimitusjohtaja Antti Määttä, Osuuskauppa Keskimaa

Toimitusjohtaja Sam G. Nieminen, SGN Group Oy*

Toimitusjohtaja Nicholas Pennanen, Lidl Suomi Ky

Kauppias Toni Pokela, K-citymarket Iso Omena

Toimitusjohtaja Harri Päiväniemi, Stark Suomi Oy

Toimitusjohtaja Teemu Rissanen, R-kioski Oy

Toimitusjohtaja Mikko Teittinen, Bang & Bonsomer Group Oy

Toimitusjohtaja Daniel Ward, Eurokangas Oy

*) Hallituksen työvaliokunnan jäsen

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Mari Kiviniemi, p. 050 511 3189, mari.kiviniemi(at)kauppa.fi

Turun kaupunki lahjoittaa kaksi viisivuotista professuuria Turun yliopistolle alkaen vuodesta 2020. Turun kaupunginhallitus päätti lahjoituksesta kokouksessaan 4.11.2019.

Kyseessä on Turun kaupungin lahja ensi vuonna sata vuotta täyttävälle Turun yliopistolle. Lahjoitusprofessuurit on suunnattu kone- ja materiaalitekniikkaan, joissa yliopisto aloittaa ensi vuoden syksyllä uudet diplomi-insinöörien koulutukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö laajensi heinäkuussa 2019 Turun yliopiston tekniikan koulutustarjontaa antamalla yliopistolle konetekniikan ja materiaalitekniikan koulutusvastuut.  

Kahden lahjoitusprofessuurin kustannukset ovat vuositasolla 240 000 euroa. Turun yliopiston tekniikan diplomi-insinöörikoulutuksiin otetaan ensi vuonna yhteensä 273 opiskelijaa. Uusiin kone- ja materiaalitekniikan koulutuksiin otetaan 100 opiskelijaa. Yliopisto kasvattaa myös jo käynnissä olevien biotekniikan ja tietotekniikan diplomi-insinöörikoulutusten sisäänottoa.

– Turussa toimivien korkeakoulujen, suurimpana kohta satavuotiaan Turun yliopiston, arvo kaupungille ja Turun tulevaisuudelle on mittaamaton. Turun yliopisto on nyt aloittanut nousun merkittävien tekniikan alan tiedeyliopistojen joukkoon, mikä on Turun ja Lounais-Suomen alueen kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta suorastaan historiallinen edistysaskel, toteaa Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

– Tätä on tavoiteltu pitkään. Yhdessä sitoutumalla pystymme vastaamaan tulevaisuuden osaamisen ja tuotekehityksen tarpeisiin, tukemaan suhdanteista riippumatonta kilpailukyvyn kasvua ja vahvistamaan erittäin laadukasta innovaatioalustaa. Tulemme näkemään alueen vetovoiman kasvua, uusia yrityksiä sekä uusia ja uudenlaisia työpaikkoja, Arve jatkaa.

– Turun kaupungin lahjoitus on merkittävä lisäys alueen tekniikan koulutukseen ja tutkimukseen. Samalla kaupunki näyttää hyvää esimerkkiä siinä, miten konkreettisesti voidaan yliopistolle lahjoittamalla tukea oman alueen osaamisen ja sitä kautta hyvinvoinnin kasvua, Turun yliopiston rehtori Jukka Kola sanoo.

Professori, Teknologiakampus Turun johtaja Mika Hannula toimii tekniikan koulutuksen kokonaissuunnitelmasta vastaavan työryhmän puheenjohtajana. Suunnitteluun on otettu mukaan alueen korkeakoulujen lisäksi muut tekniikan yliopistot, alueen yrityksiä sekä opiskelijat.

– Uudet diplomi-insinöörikoulutukset ja Turun yliopistoon rakentuva innovatiivinen tekniikan kokonaisuus luovat alueelle paljon lisää tekniikan osaamista ja myös uusia mielenkiintoisia opiskelumahdollisuuksia. Turun kaupungin lahjoitus on hieno osoitus siitä yksituumaisuudesta, jolla talousalueen kilpailukyvystä ja hyvinvoinnista halutaan yhdessä huolehtia. Kahden tekniikan professorin lahjoittaminen Turun yliopistolle on ennen kaikkea investointi hyvään tulevaisuuteen, Hannula sanoo.

Turun yliopiston tekniikan kokonaisuuden verkkosivusto: www.utu.fi/tekniikka

Kuva Turun yliopiston teekkarilakista (Kuva: Turun yliopiston viestintä): https://mediabank.utu.fi/admin/mb/_download.php?media_ids=97551&template=5&h=5acd342ecf37ce495cdd5abfde4a5f71&p=b3130c7dcce48053f9911d30a59d3358

Lisätietoja:

Kaupunginjohtaja Minna Arve, p. 02 2627 224, minna.arve@turku.fi / avustaja Pasi Ahola, p. 040 120 7326, pasi.ahola@turku.fi

Rehtori Jukka Kola, p. 029 450 5050, jukka.kola@utu.fi

Teknologiakampus Turun johtaja, professori Mika Hannula, p. 040 033 1838, mika.hannula@utu.fi

§ 428 Talousarvio 2020 ja taloussuunnitelma 2020–2024

Kunnanhallitus päätti tehdä valtuustolle ehdotuksen vuoden 2020 talousarvioksi sekä vuosien 2020–2024 taloussuunnitelmaksi.

§ 429 Kasvun ja talouden hallintaohjelma

Kunnanhallitus päätti merkitä asian tiedoksi.

§ 430 Uusimaa-kaava 2050

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää antaa Uusimaa-kaava 2050 -ehdotuksesta esityslistassa esitellyn mukaisen muistutuksen, jonka loppuun lisättiin vielä yksimielisesti seuraavaa

Tuusulanjärven Natura-alueen suojelutavoitteet toteutetaan vesilain ja/tai luonnonsuojelulain nojalla. Maakuntakaavassa ei tule määritellä Tuusulanjärven eteläpään osalta toteutustapaa, vaan merkintä "Voimassa olevien maakuntakaavojen suojelualue, joka esitetään Uusimaa-kaavassa" on kumottava nykyisestä voimassa olevasta maakuntakaavasta.

Samalla Tuusulan kunta toteaa:

1. Maakuntakaavassa osoitettu alue on epämääräinen piirrostavaltaan ja mittakaavasta johtuen sijainnin rajat vaikeasti selville otettavissa
2. Natura-alueen suojeluperustetta lintuvesi ei pidä jatkotoimissa millään tavalla kiristää
3. Natura-alueella maa-alueen ja veden välinen raja on määrittelemätön ja
4. Natura-alueen rajaus on virheellinen tai vähintään epämääräinen, kun se ulottuu jopa Tuusulanjärven eteläosan itäpuolelle.

§ 431 Viljelysmaiden vuokrahinnoittelu

Kunnanhallitus päätti

• asettaa ensimmäisellä hakukierroksella ilman hyväksyttäviä tarjouksia jääneiden peltolohkojen pohjahinnaksi 100 €/ha
• korjata 13 peltolohkon osalta pohjahintaryhmää
• että ensimmäisellä hakukierroksella vuokraamatta jääneistä pelloista järjestetään uusi tarjouskilpailu.

§ 432 Konduktöörinkuja, asemakaavan muutosehdotus nro 3509

Kunnanhallitus päätti

• hyväksyä laaditun Konduktöörinkujan asemakaavan muutosehdotuksen
• asettaa asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten
• ja lausuntojen esittämistä varten.

§ 433 Hyrylän keskustan taideohjelma

Kunnanhallitus päätti

• hyväksyä liitteenä olevan Hyrylän keskustan taideohjelman
• hyväksyä, että keskustan alueella otetaan käyttöön taideohjelman mukaisesti tontinluovutusehdoissa, kaavoituksen käynnistämissopimuksissa ja maankäyttösopimuksissa Taiteen prosenttiperiaate
• hyväksyä, että myöhemmin valituista yhdyskuntatekniikan keskustan alueen projektien budjeteista voidaan mahdollisuuksien mukaan jatkossa varata esimerkiksi noin 2% julkisia taidehankintoja varten.

§ 434 Asunto Oy Lehtosato, kaavamuutoshakemus

Kunnanhallitus päätti, että Kissankellontien jatkeena olevaa puistoaluetta ja sille mahdollisesti merkittävää ajoyhteyttä voidaan harkita tarkasteltavan Lahelanpelto III -asemakaavatyön yhteydessä.

§ 435 Niemi-Saari Mari, eron myöntäminen luottamustoimesta ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan jäsenen valinta

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää

• myöntää Mari Niemi-Saarelle eron hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan jäsenyydestä
• valita Niemi-Saaren tilalle uuden jäsenen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

§ 436 Viranhaltijapäätösten otto-oikeus

Kunnanhallitus päätti, ettei mainittuja viranhaltijapäätöksiä oteta kuntalain 92 §:n nojalla kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

§ 437 Toimielinten pöytäkirjojen otto-oikeus

Kunnanhallitus päätti, ettei mainituissa toimielinten pöytäkirjoissa käsiteltyjä asioita oteta kuntalain 92 §:n nojalla kunnanhallituksen käsiteltäväksi:

§ 438 Ilmoitusasiat

Kunnanhallitus totesi ilmoitusluontoiset asiat tietoonsa saatetuksi.

§ 439 Muut asiat

Susanna Pitkänen: Keski-Uudenmaan sote

Marko Härkönen ja Tanja Rontu-Hokkanen: rekrytointi

Esityslista

Kaupunginhallitus päätti pääkirjastohankkeen toteuttamisesta kaupungin omana hankkeena tai kiinteistöyhtiönä. Lisäksi kaupunginhallitus päätti muun muassa Kuhmoisten jätehuollon järjestämisen jatkamisesta yhdellä vuodella ja Jokivarren puukoulun peruspalveluiden kilpailutuksesta.

Sopimus Kuhmoisten alueen jätehuollon järjestämisestä vuonna 2020

Jämsän kaupunki on irtisanonut isäntäkuntasopimuksen Kuhmoisten kunnan kanssa 1.1.2020 alkaen. Kuhmoisten kunta ei ole tehnyt päätöksiä jätehuoltojärjestelmästä, kuljetusten kilpailuttamisesta ja jätehuoltoviranomaisuudesta ym. jätehuoltoon liittyvästä.

Jämsän kaupunginhallitus päätti solmia Kuhmoisten kunnan kanssa yhden vuoden määräaikaisen yhteistyösopimuksen asumisessa syntyvän jätteen jätehuollon järjestämisestä kuten tähänkin saakka.

Asfalttikartelliasiasta sovintoratkaisu

Asfalttikartelliasiassa on kysymys kartelliepäilystä, jossa asfaltointeja tekevät yhtiöt olisivat sopineet etukäteen asfaltointiurakoiden alueista ja hinnoittelusta. Jämsän kaupunki on jättänyt haastehakemuksen käräjäoikeudelle vuonna 2012. Asiassa on ollut useita kantajia.

Kaupunginhallitus päätti, että Jämsän kaupunki peruuttaa YIT Oy:tä kohtaan nostamansa vaatimukset. Molemmat osapuolet vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan ja peruuttamisen jälkeen kummallakaan osapuolella ei ole asfalttikartelliin liittyviä vaatimuksia. Luopumisen ehtona on, että YIT Oy tekee vastaavan päätöksen asiassa.

Jokivarren puukoulun ateria-, kiinteistö- ja puhtauspalveluiden kilpailutus

Jokivarren puukoulun toiminnan käynnistyttyä on ilmennyt tarvetta hoitaa tiloja ja siellä tarjottavia palveluja keskitetysti. Tällä hetkellä palveluista huolehtivat kaupungin omat toimialat hajautetusti. Tehtävät olisi mahdollista hoitaa myös yritystoimintana.

Kaupunginhallitus päätti, että Jokivarren puukoululla tarvittavat ateria­, puhtaus­ ja kiinteistönhoitopalvelut kilpailutetaan neuvottelumenettelyä käyttäen.

Talouden toteuma 1 - 9 / 2019

Jämsän kaupungin talousarvion toteutumaraportista ilmenee muun muassa, että kaupunki ja liikelaitokset yhteen lukien käyttötalouden tuotot ovat korkeammat (1,31%) ja kulut hieman alhaisemmat (-0,79%) kuin  vastaavana ajankohtana viime vuonna.

Kaupunki ilman liikelaitoksia on tuottojen osalta toteutunut 73,05 %, joka on 3,14 % edellisvuoteen verrattuna enemmän, kulujen osalta toteuma on 74,07 %, vähennystä on ­0,67 % vuoden 2018 samaan ajankohtaan verraten.

Verotulojen toteuma on noin 63,9 milj.€, joka on ­6,57 % pienempi edellisen vuoden samaan ajankohtaan verrattuna. Valtionosuuksien toteuma on noin 31,2 milj.€, joka on edellisvuoden lukuun verrattuna ­1,28 % vähemmän.

Kaupunginhallitus merkitsi syyskuun 2019 toteumaraportit ja toimialojen tulosaluekohtaiset selvitykset tiedoksi.

Jämsänkosken entisen terveysasemakiinteistön myynti

Jämsänkosken entinen terveysasema on ollut myytävänä huutokaup­pa.com -sivuilla. Rakennuksen kokonaispinta-ala on noin 1.820 m2 ja tontin pinta-ala on 8.199 m2.

Kaupunginhallitus päätti myydä Jämsänkosken entisen terveysaseman korkeimman tarjouksen perusteella (3.300 euroa) myyntiesitteen ehdoilla.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian perussopimuksen muutos

Perussopimusta muutetaan  vastaamaan lainsääsäädännössä tapahtuneita muutoksia. Muuttuneet lainsäädännöt ovat Kuntalaki ja Laki ammatillisesta koulutuksesta.

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuuston esityksen uudeksi perussopimukseksi.

Jäsenehdokkaiden nimeäminen Keski-Suomesta Länsi- ja Sisä-Suomen liikuntaneuvostoon toimikaudeksi 2020–2023

Kaupunginhallitus nimesi  jäsenehdokkaaksi  Länsi- ja Sisä-Suomen liikuntaneuvostoon toimikaudeksi 2020–2023 Lotta Aholan ja Mika Kyrön.

Valtuustoaloitteet

Tarjouspyyntöjen käsittely luottamuselimissä, valtuustoaloite

Valtuustoaloitteessa esitetään, että kaikki tarjouspyynnöt käsiteltäisiin luottamuselimissä ja liikelaitoksissa ennen niiden julkaisemista ilmoituskanava Hilma järjestelmässä, jossa kunnat ilmoittavat julkisista hankinnoistaan.

Annetussa vastauksessa todetaan muun muassa, että esitetyn mukainen menettely vaikuttaisi sellaisenaan hankintoihin jäykistävästi ja pidentäisi hankintojen läpivientiaikaa.  Menettely myös vaarantaisi tarjouskilpailuun osallistuvien tahojen tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Hankintojen valmistelu on hankinta- ja kuntalain hyvää tuntemusta vaativaa operatiivista toimintaa, jota ei voi edellyttää luottamushenkilöiltä. Lisäksi todetaan, että paikallisilla yrityksillä on aina tasavertaiset ja yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun.

Kaupunginhallitus päätti antaa seliteosan mukaisen vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen lisättynä lauseella: Mikäli lautakunta erikseen vaatii, on tarjouspyyntö tuotava lautakuntaan ennen sen julkistamista.

Pekka Laaksonen esitti Seija El Sayedin kannattamana vastauksen täydentämistä edellä olevalla lauseella.  Äänestys 4-5: Kaupunginjohtajan ehdotusta kannattivat Ulla Patronen, Jorma Poti, Tarmo Konstari, ja Sanna Rajala. Pekka Laaksosen ehdotusta kannattivat Markku Kankainen, Leena Pärnäjärvi, Jukka Haaparanta, Pekka Laaksonen ja Seija El Sayed.

Entisen Längelmäen rantayleiskaavoituksen käynnistäminen, valtuustoaloite

Aloitteessa esitetään Längelmäen alueen rantayleiskaavoituksen käynnistämistä:

Annetussa vastauksessa todetaan, että kaavoitustoimi on laatinut Längelmäen ja sen lähiympäristön suuntaa antavan mitoituslaskelman, josta nähdään alueen potentiaalisten rakennuspaikkojen määrä. Selvitys osoittaa, että todennäköisesti yleiskaavoituksen yhteydessä osoitettavien rakennuspaikkojen määrä on niin vähäinen, ettei kaavan aloittaminen ole tässä vaiheessa mielekästä.

Kaupunginhallitus antaa teknisen lautakunnan päätöksen mukaisen vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen ja esittää kaupunginvaltuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteen johdosta annetun selvityksen riittäväksi.

Jämsän pääkirjastohanke

Jämsän kaupunki ja WasaGroup ovat jatkaneet neuvotteluja uuden pääkirjastohankkeen rakentamisesta. Neuvottelujen tuloksena on esitetty vaihtoehtoa, joka perustuisi vaiheittaiseen rakentamiseen.

Ensimmäisessä vaiheessa toteutettaisiin Keskuskadun suuntaisesti rakennuskorttelin yhdelle tontille rakennus, joka sisältäisi kaupungin tilat sekä mahdollisesti liiketilaa. Ensimmäisen vaiheen rakennus olisi II-kerroksinen ja kooltaan n. 2 200 – 2 300 kem2, kaupungin vaatimat tilat sijoittuisivat kahteen kerrokseen. Kaupunki vuokraisi tilat neuvonnalle, kirjastolle ja nuorisotoimelle.

Toisessa vaiheessa WasaGroupilla olisi mahdollisuus optiosopimuksella rakentaa samaan kortteliin nykyisten Koulukadun ja Koulukujan kulmaukseen kerrostalorakentamisen lisäksi liike- ja toimistotilaa. Sopimuksen mukaan tontin varaus raukeaa, jos WasaGroupille ei ole myönnetty rakennuslupaa vuoden 2023 loppuun mennessä.

Kaupunginhallitus päätti, että kirjastohanketta ei toteuteta vaiheistettuna WasaGroupin kanssa. Pääkirjasto toteutetaan omana hankkeena tai kiinteistöyhtiönä.

Jämsän kaupungin työajanseurantapalvelun hankinta

Kaupunginhallitus päätti valita työajanseurantapalvelun toimittajaksi Max Technologies Oy:n neljän vuoden sopimuskaudelle. Valinnan perusteena oli kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Tarvittava määräraha sisältyy vuoden 2020 talousarvioon ja se otetaan huomioon taloussuunnitteluvuosille sopimuskauden mukaan.

Tilaisuudet

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 2. joulukuuta käsitellään vuoden 2020 talousarvio.

Lisätietoja:

kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jorma Poti p. 0400 200 467
ja kunkin asiakohdan valmistelijat

Tampereen fine dining -ravintola Hella & Huone on jatkanut uudessa omistuksessa nyt yli vuoden verran. Sommelierin ja keittiömestarin yhteistyölle perustuva tarjonta kattaa kuuluisat maistelumenut sekä viinikellarin uudet antimet. Myös suuren suosion saaneet joululounaat tekevät paluun.

Salhojankadulla sijaitseva fine dining -tähti Hellan & Huoneen omistajat keittiömestari Ilmari Saarikoski ja sommelier Humberto Pulido Garcés eivät jää laakereille lepäämään. Tästä todisteena ovat ravintolan kuuden ja yhdeksän ruokalajin kehittyvät maistelumenut sekä laatua pullollaan oleva viinilista. Menusta voi halutessaan poimia myös yksittäisiä ruokalajeja nautittavaksi.

Näin pikkujoulukautena ryhmiä hemmotellaan mahdollisuudella varata vaikka koko ravintola käyttöönsä. Paljon suosiosta kertoo se, että useampi viime vuoden pikkujouluporukoista uusi varauksensa samantien myös vuoden päähän.

Hella & Huone palvelee myös lounaskansaa viikoittain vaihtuvalla, kolmesta ruokalajista koostuvalla menulla. Erityinen, suitsutusta kerännyt joululounas tarjoaa jouluisia makuja neljän herkullisen ruokalajin muodossa.

– Lounaat ovat samalla matalan kynnyksen tapa päästä tutustumaan Hellan & Huoneen keittiön antimiin ja tyyliin, keittiömestari Ilmari Saarikoski kertoo.

Viinien osalta uusia tuulia edustavat erityisen laadukkaita viiniyksilöitä sisältävät Prestige-paketit. 

– Kannustamme ihmisiä tutustumaan viinilistaamme ennakkoluulottomasti. Sieltä löytyy helmiä ihan varmasti joka makuun tarjoten jotain uutta myös kokeneemmille viiniharrastajille.

Lisätiedot:
Ilmari Saarikoski
Keittiömestari, ravintolan toinen omistaja
puh. +358 50 5149862

Tilintarkastuksen kansainväliset ISA-standardit ohjaavat tilintarkastuksen tulevaisuuden suuntaa. Niiden rooli on kasvussa, sillä standardien noudattaminen parantaa tilintarkastuksen laatua ja sitä kautta myös tilinpäätösten luotettavuutta, sanoo Vaasan yliopistossa perjantaina 8. marraskuuta väittelevä KTM Elina Haapamäki.

Väitöstutkimuksen mukaan tutkijat näkevät kansainväliset tilintarkastusstandardit (International Standards on Auditing, ISA) yhtä tärkeinä globaalin liiketoiminnan raportointikielen muodostamisessa kuin kansainväliset tilinpäätös- eli IFRS-standardit, vaikka ISA-standardeihin liittyvä tutkimus ei ole tähän mennessä ollut yhtä suosittua tutkijoiden keskuudessa kuin IFRS-tutkimus.

– ISA-standardit nähdään tärkeinä, koska ISA-standardien kehittymiselle ja käyttöönotolle on ollut selkeä tarve kansainvälisen liiketoiminnan ja investointien kasvettua, sanoo Haapamäki.

Haapamäen laskentatoimen ja rahoituksen alan väitöskirjatutkimus tarkastelee taloudellisen raportoinnin ja tilintarkastuksen sääntelyn yhtenäistämistä.

ISA-standardien suhde raportoinnin laatuun kiinnostaa eniten

Väitöskirjassa paneudutaan muun muassa kansainvälisiin ISA-tilintarkastusstandardeihin liittyviin tutkimussuuntauksiin. Tutkimus kokoaa ja tunnistaa seitsemän erilaista teemaa, joiden ympärille ISA-standardeihin liittyvä aikaisempi tutkimus voidaan nivouttaa. Lisäksi ISA-standardeihin liittyvien tieteellisten tutkimusten vaikuttavuutta tarkastellaan viittausanalyysin avulla.  

Viittausanalyysista käy ilmi, että ISA-standardien suhde taloudellisen raportoinnin laatuun on tutkimussuuntaus, josta tutkijat ovat eniten kiinnostuneita.

– Yritysten julkaiseman tilinpäätöstiedon luotettavuuden varmentaminen on tärkeää sidosryhmien päätöksenteolle ja siten talouden toimivuudelle, sanoo Haapamäki.

Muut identifioidut tutkimussuuntaukset tarkastelevat muun muassa ISA-standardien historiaa ja kehitystä, ISA-standardien käyttöönottoa, kansallisten ja kansainvälisten tilintarkastusstandardien välistä suhdetta, taloudellisen raportoinnin laatua, tilintarkastuskertomusten sisällön harmonisointia, tilintarkastuksen tehokkuutta sekä IFRS- standardien noudattamisen ja ISA-standardien käyttöönoton välistä yhteyttä.

Poliittiset tekijät vaikuttavat IFRS- ja ISA-standardien käyttöönottoon

Väitöskirjassa tutkitaan myös tilintarkastuksen sääntelyä sekä maakohtaisten tekijöiden vaikutusta kansainvälisten tilinpäätös- ja tilintarkastusstandardien käyttöönottoon.

Maakohtaiset tekijät on tutkimuksessa luokiteltu poliittisiin, taloudellisiin ja lainsäädännöllisiin tekijöihin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että poliittisilla tekijöillä on vaikutusta IFRS- ja ISA-standardien käyttöönottoon. Poliittiset tekijät, kuten vaikkapa vapaat vaalit, vapaa media, mielipiteenvapaus ja yhdistymisvapaus, vakaa sääntely ja korruption valvonta, lisäävät todennäköisyyttä kansainvälisten standardien käyttöönottoon.

Tilintarkastuksen sääntelyyn liittyvien tulosten mukaan vapaaehtoiseen tilintarkastukseen vaikuttavat monet yrityskohtaiset tekijät. Tulokset korostavat, että tilintarkastusvelvollisuuden määrittäminen on monimutkainen kokonaisuus, johon eri institutionaaliset tekijät vaikuttavat. Tilintarkastusvelvollisuuteen liittyvä keskustelu on väitöstutkimuksen mukaan kompleksista, koska poliittiseen keskusteluun sisältyy kilpailevia intressejä, jännitteitä ja näkökulmia.

Kuvateksti: Elina Haapamäki väittelee Vaasan yliopistossa perjantaina 8. marraskuussa. Aiheena on taloudellisen raportoinnin ja tilintarkastuksen sääntelyn yhtenäistäminen. Kuva: Riikka Kalmi/Vaasan yliopisto (KUVAT ladattavina linkkeinä alla)

Väitöstiedot

KTM Elina Haapamäen laskentatoimen ja rahoituksen alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Essays on Financial Reporting and Auditing Regulation” tarkastetaan perjantaina 8.11.2019 klo 12 Vaasan yliopiston päärakennuksen Kurtén-auditoriossa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Lili-Anne Kihn (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Teija Laitinen. Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Väittelijän tiedot

Elina Haapamäki on syntynyt Hämeenlinnassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseon lukiosta vuonna 2005. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2011 Vaasan yliopistosta. Hän on väitöskirjatyönsä aikana työskennellyt tohtorikoulutettavana, apurahatutkijana ja yliopisto-opettajana Vaasan yliopistossa.

Haapamäki on kiinnostunut korkeakoulupedagogiikasta ja sen kehittämisestä. Haapamäki on osallistunut HELLA-Higher Education Learning Lab -kehittämishankkeeseen ja opiskelee korkeakoulupedagogiikkaa Åbo Akademissa. Hän asuu nykyään Mustasaaressa.

Lisätiedot

Elina Haapamäki, puh. 029 449 8471, 050 349 9508, elina.haapamaki(at)univaasa.fi

Haapamäki, Elina (2019). Essays on Financial Reporting and Auditing Regulation. Acta Wasaensia 429. Väitöskirja. Vaasan yliopisto. University of Vaasa.

Julkaisun pdf :  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-879-5

TampereMissio Palvelut Oy:lle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus osoituksena liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä. TampereMissio Palvelut Oy tuottaa asumisen ja asumisen tuen palveluita pääasiassa tamperelaisille ikäihmisille ja kehitysvammaisille henkilöille.

TampereMissio Palvelut Oy:n toiminta käynnistyy 1.1.2020, kun Tampereen Kaupunkilähetys siirtää palvelutuotantonsa perustamaansa ja täysin omistamaansa tytäryhtiöön. Sen yhtiöjärjestyksen mukainen tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen laadukkailla sosiaali- ja terveyspalveluilla vastuullisesti ja kestävästi. ​Tampereen Kaupunkilähetys on toiminut Tampereella jo 138 vuoden ajan. Yhdistyksen nimi muuttuu TampereMissio ry:ksi vuoden 2020 alusta.

Yhteiskunnallisia yrityksiä voi toimia millä tahansa toimialalla yritysmuodosta riippumatta. Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Yhteiskunnallinen yritys -merkki auttaa tunnistamaan nämä yritykset luotettavasti. Yhteiskunnallinen yritys -merkin voi saada yritys, joka on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista hyvää ja joka käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tai ympäristöongelman ratkaisemiseen. Tärkeää on myös liiketoiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen ja toiminnan avoimuus.

– Palvelutuotantomme yhtiöitetään TampereMissio Palvelut Oy:hyn ensi vuoden alusta ja haimme Yhteiskunnallisen yritys -merkkiä uudelle yhtiölle. Olemme todella ylpeitä, että saimme merkin käyttöoikeuden. Ensisijaisesti yhtiön tuottama voitto käytetään toiminnan kehittämiseen. Pitkäjänteinen kehittäminen on mahdollista pitkäjänteiselle omistajalle, toteaa toimitusjohtaja Tarja Eho.  

– Yhteiskunnallisten yritysten liiketoiminnassa näkyy niiden ensisijainen päämäärä ja arvopohjainen missio, eli tuottaa liiketoimintansa kautta yhteiskunnallista hyvää. TampereMissio Palvelut Oy tuottaa ja kehittää tamperelaisille ikäihmisille ja kehitysvammaisille henkilöiden palveluita. Tämä on eriomainen esimerkki yhteiskunnallisesta yrityksestä, joka tekee ja jakaa hyvää, toteaa markkinointipäällikkö Niina Ollikka Suomalaisen Työn Liitosta.

Lisätietoja

Tarja Eho, toimitusjohtaja, TampereMissio Palvelut Oy, tarja.eho@tamperemissio.fi, 040 748 7470

Niina Ollikka, markkinointipäällikkö, Yhteiskunnallinen yritys -merkki, Suomalaisen Työn Liitto, niina.ollikka@suomalainentyo.fi, 040 674 8773