Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, turvallisuusasiat
Turvallisuuspäällikkö
Eerik Laulajainen
puhelin +358503302040
sähköposti Eerik.Laulajainen@tampere.fi

Suomen suurin klubifestivaali Lost in Music käynnistyy lokakuun ensimmäisellä viikolla ja tuo neljän päivän aikana Tampereen keskustan keikkapaikkoihin peräti 75 eri musiikkiesiintyjää. Loka–marraskuun vaihteessa vuoron saa 38. kertaa järjestettävä kansainvälinen Tampere Jazz Happening, joka esittelee Tampereelle nykyjazzin kiinnostavimmat tähdet meiltä ja maailmalta. 

Lost in Music 2.–5.10.

Lost in Music on Tampereella vuosittain järjestettävä kaupunkifestivaali, jonka ohjelmisto tuo monipuolisen livemusiikin keskustan keskeisimmille keikkapaikoille. Tänä vuonna nelipäiväisen tapahtuman ohjelmistossa nähdään 75 eri esiintyjää. 

Festivaali käynnistyy keskiviikkona 2.10. Olympia-korttelissa, jossa lavalla nähdään tämän hetken kotimaisen musiikin kiinnostavimpiin tekijöihin kuuluvat Onniboi, Jesse Markin, New Ro, Iron Country Sisters sekä Detalji. Klubin ja Pakkahuoneen pääkonserttien esiintyjinä nähdään muun muassa JVG, PastoriPike, Poets of the Fall, Pariisin Kevät, Maustetytöt sekä Antti Autio. Perjantaina festivaali järjestää raskaaseen musiikkiin keskittyvän Metal Export Finland -kokonaisuuden Olympia-korttelissa ja Jack the Roosterissa.

Lost in Music on myös tärkeä uuden musiikin foorumi samaan aikaan Tampereella järjestettävän Musiikki & Media -ammattilaistapahtuman kävijöille. Festivaalin showcase-keikat esittelevät musiikkialan vaikuttajille läpileikkauksen kotimaiseen musiikkiin ja nostavat esiin tuoreita tekijöitä.  Lisäksi festivaalin ohjelmistossa nähdään myös useita kansainvälisiä kiinnityksiä: tänä vuonna Lost in Musicissa on mahdollisuus tutustua uuteen musiikkiin muun muassa Tanskasta, Virosta, Norjasta, Venäjältä, Nepalista ja Ranskasta.

Lisätietoja: www.lostinmusic.fi

Tampere Jazz Happening 31.10.–3.11.

Tampere Jazz Happening tuo pimeimpään vuodenaikaan lämmintä tunnelmaa ja nykyjazzin parhaat palat niin kotimaasta kuin kansainväliseltä kentältäkin. 38. kertaa järjestettävän festivaalin konserteissa nähdään tänä vuonna yhteensä 25 eri kokoonpanoa, ja vuoden teemamaa on Ranska. 

Tapahtuma käynnistyy maksuttomalla avajaiskonsertilla, joka esittelee kolme ranskalaisjazzin nousevaa tähteä: Melusine, Three Days of Forest ja House of Echo. Ohjelmiston muita ranskalaisedustajia ovat muun muassa tentetin kanssa esiintyvä kontrabasisti Joëlle Léandre, viulisti Theó Ceccaldin yhtye Freaks sekä laulaja-harpisti Laura Perrudinin kvintetti Laura Perrudin Doksha, jonka ohjelmistoa kuullaan ensi kerran Tampere Jazz Happeningissa.

Kiinnostavimpiin kansainvälisiin tapauksiin kuuluu myös yhdysvaltalainen Ambrose Akinmusire, jonka neljäs studioalbumi Orgami Harvest oli yksi viime vuoden ylistetyimpiä jazzlevytyksiä. Klubin myöhäisilloissa pianisti Omar Sosa ja laulaja-viulisti Yilian Cañizares vievät yleisön kuubalaistunnelmiin, Jamaikan ska- ja reggae-rytmejä puolestaan tarjoilevat 55-vuotista taivaltaan juhliva The Skatalites sekä sveitsiläispasunisti Samuel Blaserin tribuutti Don Drummondille.

Kotimaisista nimistä festivaalilla nähdään muun muassa Yrjö-palkitun rumpalin Jussi Lehtosen kvartetti, Olavi Louhivuoren Superposition!, Lauri Porran Flyover Ensemble sekä kotimaisen jazzin kiintotähdet Juhani ”Junnu” Aaltonen, Reijo ”Reiska” Laine ja Ulf ”Uffe” Krokfors yhdessä Joe McPheen kanssa. 

Lisätietoja: www.tamperejazz.fi

Metsähallituksen Luontopalvelujen meriluonnonsuojelutiimi on julkaissut suosituksen miten huomioida mereiset suojelualueet merialuesuunnittelussa.

”Tavoitteena on suojella Suomen merialueen luontoa entistä paremmin. Suositus tukee rannikkokuntien ja -kaupunkien aluesuunnittelijoiden, ELY-keskusten ja muiden paikallisten toimijoiden työtä. Aluesuunnittelun keinoin on mahdollista tehdä suojelua tukevia ratkaisuja ja osaltaan edistää meren kestävää käyttöä sekä hyvän tilan saavuttamista”, kertoo Matti Sahla, hankkeen projektipäällikkö.

Työ on tuotettu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamassa Merisuojelu-hankkeessa (TILA2 - Merisuojelun tehostaminen ja huomioon ottaminen). 

Mereiset luonnonsuojelualueet auttavat turvaamaan luontoarvojen säilymisen myös tuleville sukupolville. Käytännössä suojelua toteutetaan rajoittamalla toimintoja, jotka vaikuttavat luontoarvoihin haitallisesti. Meriympäristössä suojeltavia luontoarvoja ovat esimerkiksi mereiset luontotyypit, levät, vesisammalet, putkilokasvit, kalat, pohjaeläimet, linnut ja hylkeet.

Koottua tietoa ja tietokantoja

Itämeren ainutlaatuista ja herkkää luontoa suojellaan kansallisten ohjelmien, strategioiden ja lainsäädännön lisäksi kansainvälisellä yhteistyöllä. Merialueiden suojelun ja käytön tavoitteet ovat monitahoisia ja ulottuvat maa-alueelta ulapalle ja pinnasta pohjaan. 

”Suojelualueiden huomioiminen merialuesuunnittelussa vaatii perehtymistä eri suojelualuetyyppeihin ja niiden erityispiirteisiin. Usein aluesuunnitelmia toteuttavat kuitenkin toimijat, jotka eivät välttämättä ole luonnonsuojelun asiantuntijoita. Siksi olemme koonneet suositukseen mahdollisimman tiiviisti Suomen merialueilla esiintyvät suojelualuetyypit, niiden alla suojeltavat suojeluarvot, eri toimintojen rajoitukset ja tietolähteet” sanoo Sahla.

Tieto mereisistä suojelualueista ja luontoarvoista on tällä hetkellä jakautunut useisiin eri organisaatioihin ja tietokantoihin, mikä hankaloittaa tiedon kokonaisvaltaista käyttöä päätöksenteon tukena. Työ sisältää kirjallisen osuuden lisäksi paikkatietopohjaista materiaalia.

”Suosituksen tueksi olemme hankkeessa koonneet paikkatietoaineistopaketin suojelualuerajauksista merellä. Tämä helpottaa suojelualueiden huomioimista alueellisesti”, toteaa Sahla.

Paljon arvokasta suojeltavaa löytyy suojelualueiden ulkopuolelta. Luontoarvojen näkökulmasta mereiset suojelualueet kattavat vain osan arvokkaista kohteista ja lainsäädännön mukaan määritellyt suojeluperusteet vain osan meriluonnon monimuotoisuudesta.

Lisätietoja:

Erikoissuunnittelija Matti Sahla, matti.sahla@metsa.fi, 040 558 6473

LINKKI A-sarjan julkaisuun: 

https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2396.

Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakentamisesta ja laitetoimituksista vastaava urakoitsija TITAN-2 on solminut ranskalais-saksalaisen Framatome-Siemensin kanssa automaatiojärjestelmän (I&C) toimitussopimuksen.

Sopimuksen allekirjoittamista edelsi tarjouskilpailu, johon osallistuivat ydinvoimalaitosten integroitujen automaatiojärjestelmien kansainväliset markkinajohtajat.

Sopimukseen kuluvan työn teknisestä hallinnoinnista vastaa Rosatomin prosessinohjausjärjestelmien integrointiin erikoistunut tytäryhtiö Rusatom Automated Control Systems.

Sopimus allekirjoitettiin Moskovassa järjestettävässä Russian Energy Week -tapahtumassa. Paikalla olivat Rosatom-konsernin kehitystoiminnasta ja kansainvälisestä liiketoiminnasta vastaava apulaispääjohtaja Kirill Komarov, Framatomen toimitusjohtaja Bernard Fontana ja Siemens AG:n Power Generation Operationsin toimitusjohtaja Willi Meixner.

Framatomen teknisiä ratkaisuja käytetään LAES 2 -ydinvoimalassa, joka on Hanhikivi 1:n referenssilaitos.

Allekirjoitetun sopimuksen ensisijaisena prioriteettina on saattaa dokumentaatio vastaamaan rakentamislupamenettelyn vaatimuksia.

Tietoja projektista

Hanhikivi 1 -projektin tavoitteena on rakentaa venäläiseen 3+-sukupolven moderniin VVER 1200 -reaktoriin perustuva ydinvoimalayksikkö, jonka kapasiteetti on 1200 megawattia.

Suomalaisyhtiö Fennovoima on ydinvoimalahankkeen tilaaja ja tulevan voimalan omistaja ja operaattori. Joulukuussa 2013 solmitun ydinvoimalan suunnittelua, toimitusta ja rakentamista koskevan sopimuksen (EPC) mukaisesti hankkeen laitostoimittajana on valtionyhtiö Rosatomiin kuuluvan Rusatom Energy Internationalin tytäryhtiö RAOS Project Oy.

Venäläisosapuoli vastaa lisensoidun, valmiin ja toimivan laitoksen toimittamisesta ”avaimet käteen” -periaatteella.

RAOS Project Oy:n pääurakoitsijana hankkeessa on Rosatom-konserniin kuuluva TITAN-2, joka vastaa rakennustöiden toteuttamisesta ja rakentamisessa tarvittavien laitteiden toimituksista.

Hanhikivi 1 -ydinvoimala rakennetaan pohjoispohjanmaalaisen Pyhäjoen kunnan alueella sijaitsevalle Hanhikivenniemelle. Tällä hetkellä projekti on luvitusvaiheessa ja ydinvoimala-alueella tehdään valmistelevia töitä.

Yhteystiedot medialle:

Press-Service Rusatom Automated Control Systems JSC (RASU JSC)

Puhelin: +7 495 933-43-40, alanumero 541

e-mail: infoday@rasu.ru

Sari Nuolikoski, Eero Ettala, Tuomo Nikkola ja Jussi Pohjoinen etsivät surkeinta kuskia.

Suomen surkein kuski -ohjelmassa seurataan kahdeksaa maamme huonointa kuskia, jotka kilpailevat toisiaan vastaan ajotaituruutta vaativissa tehtävissä. Parhaimmin tehtävistä suoriutuneet kuskit tiputetaan kisasta pois, kunnes jäljellä on enää Suomen surkein kuski.

Alkavalla kaudella saamme seurata niin arkoja ja paniikinomaisesti ajavia sunnuntaisuhareita kuin poliiseja karkuun kaahailevia hurjapäitä. Kuskien taitoja testataan vaihtelevissa olosuhteissa, joissa lumi, jää ja loska tuovat uuden ulottuvuuden vauhti -ja jarrutustehtäviin. Ohjelman juontajana jatkaa Eero Ettala. Kuskien suorituksia arvioivat tuttuun tapaan Jussi Pohjonen, Sari Nuolikoski ja Tuomo Nikkola.

Kuudennen kauden kuskit apukuskeineen:

Raisa, 20, Turku ja Selma, 19, Turku

Raisalla (kuvassa oik.) on ollut ajokortti vasta kaksi vuotta, mutta senkin aikana on ehtinyt tapahtua yhtä sun toista. Ajaessaan inssiään ensimmäisen kerran, Raisa melkein ajoi ihmisen päältä ja täten joutui suorittamaan inssin uudelleen. Eikä kauaa mennyt, kun tilanne lähes toistui Selman muuton yhteydessä, jolloin auton alle oli jäädä kolme ihmistä. Näiden pikkuisten läheltä piti -tilanteiden lisäksi Raisa on melkein ajanut sillalta alas, pakittanut penkkaan sekä ajautunut melkein jokeen auton kanssa. Selman mielestä läheltä piti -tilanteille on tultava loppu.

Patrik, 21, Helsinki ja Arttu, 24, Vantaa

Patrik (kuvassa oik.) on omistanut ajokortin vuoden verran. Tässä ajassa Patrik on jo napannut kahdeksan ylinopeussakkoa ja korttikin on ollut puoli vuotta kuivumassa. Kuorma-autokuljettajana toimivalla apukuskilla Artulla on niin ikään ajokortti kuivumassa. Näin on käynyt jo peräti kahdeksan kertaa. Patrik kuvailee itseään rattiraivon omaavaksi kuskiksi, jonka haasteiksi lukeutuvat tilannenopeudet ja keskittyminen ajamiseen.  

Pia, 47, Vantaa ja Ninette, 49, Helsinki

Päiväkodissa opettajana työskentelevä Pia (kuvassa oik.) on rauhallinen ja arka kuski. Pian mukaan auto vie häntä, eikä hän autoa. Arkuus kuskina juontaa ympäriltä tulleiden apukuskien palautteisiin. Itseluottamus kuskina on romahtanut täysin ja epävarmuuden johdosta auton rattiin hyppääminen on joka kerta suuri kamppailu. Pahimmillaan Pia menee niin lukkoon, ettei pysty enää toimimaan auton ratissa, jolloin vaihtoehdoksi jää enää kuskin vaihto. Itkuilta ja paniikilta ei tehtäviä suoritettaessa vältytä. Jokainen tehtävästä selviäminen on Pialle suuri voitto!

Hanna, 40, Parainen ja Eva, 40, Helsinki

Hanna (kuvassa oik.) on suurperheen äiti, jolta löytyy ajokokemusta lähinnä Paraisten saariston hiljaisilta teiltä. Autokoulun Hanna on ajanut niin ikään melko rauhallisissa merkeissä Ahvenanmaalla. Apukuski Eva on tuntenut Hannan jo yläasteajoilta ja kuvailee Hannaa nauravaksi kuskiksi, joka yrittää naurullaan peitellä hermostuneisuuttaan. Hermostuneisuuden lisäksi Hanna kammoaa poliiseja, hosuu liikenteessä, eikä kykene miettimään matkaa kokonaisuutena. 

Roosa, 21, Seinäjoki ja Emilia, 20, Seinäjoki

Jos lähihoitajaksi opiskelevalta Roosalta (kuvassa oik.) kysytään, mitkä ovat parhaimmat ajokengät, vastaus on korkokengät. Roosa on saanut ajokortin kolme vuotta sitten, mutta ei ole ajanut autoa liki kahteen vuoteen. Autokoulun ensimmäisellä tunnilla Roosalle opetettiin missä polkimet ja käsijarru sijaitsevat, mutta ne menevät edelleen sekaisin keskenään. Roosan kokemattomuuden vuoksi myös liikennesäännöt ovat päässeet unohtumaan.

Heikki, 57, Tampere ja Johanna, 52, Tampere

Heikki (kuvassa oik.) on omistanut ajokortin vuodesta 1979 eikä onnettomuuksiltakaan ole vuosien aikana vältytty. Heikin mielestä kaikille tapahtuu töppäyksiä, mutta Heikin ohjelmaan ilmoittaneen ystävän mielestä töppäyksiä on nyt nähty riittävästi. Apukuskina Heikillä toimii Jossu, jonka mielestä Heikki on nykivä kuski. Rauhallisen Heikin mielestä elämässä ei ole mikään kiire mihinkään, joten miksi liikenteessäkään pitäisi kiirehtiä.

Aleksanteri, 22, Tampere ja Wilma, 21, Tampere

Rauhallinen ja pedantti Aleksanteri (kuvassa oik.) on omistanut ajokortin pari vuotta. Aleksanteri kertoo ajavansa ainoastaan, kun pitää kuskata isompia tavaroita autolla, eli suunnilleen kerran kahteen kuukauteen. Tästä voikin nopeasti laskea, ettei Aleksanteri ole paljoa liikenteessä viihtynyt. Aleksanterin rauhallinen luonne muuttuu liikenteessä hermostuneeksi. Apukuskina Aleksanterilla on tyttöystävä Wilma. Wilman mieleen on jäänyt lukuisat kerrat, kun Aleksanteri on ajanut yksisuuntaista väärään suuntaan ja kokeekin olonsa turvattomaksi hänen kyydissään.

Minna, 55, Kuopio ja Johanna, 31, Kuopio

Minnalla (kuvassa oik.) on mielenkiintoisia ajotottumuksia: hän ei kovin herkästi lähde kääntymään autolla vasemmalle, sillä se on huomattavasti oikealle kääntymistä vaikeampaa. Minna omistaa myös kaksi parkkipaikkaa autolleen: kahden parkkiruudun maksamisen taloyhtiölle on Minnan mukaan halvempaa, kuin kolhuista tulleiden korvauksien maksamisen viereisille autoille. Kahdeksan vuotta sitten Minnalle kävi köpelösti liikenteessä ja auto pyörähti ympäri. Talvella sattunut pyörähdys jätti Minnaan talviajon pelon. Apua pelkoon on tultu hakemaan Suomen surkeimmasta kuskista.

#suomensurkeinkuski

Ohjelman on tuottanut Warner Bros International Television Production Finland.

Suomen surkein kuski MTV3-kanavalla 29.10. klo 20 alkaen.
C Moressa koko kausi tulee kerralla katsottavaksi samana päivänä.
Mtv-palvelussa jaksot ovat katsottavissa esityspäivänä klo 0.01 alkaen.

LISÄTIEDOT:

Esikatselut: Venetsia

Kuvat: Venetsia ja pressi

Vastaava tuottaja, MTV: Jasmi Kuusisto, jasmi.kuusisto@mtv.fi
Vastaava tuottaja, Warner Bros. (7.10. alk.): Suvi Salokoski, suvi.salokoski@warnerbros.com, 041 537 9779
Tuottaja, Warner Bros.: Matti Malinen, matti.malinen@warnerbros.com, 050 5150 198
Ohjelmaviestintä, MTV: Heini Nieminen, heini.nieminen@mtv.fi, 044 351 5059

Filosofinen aikakauslehti niin & näin pureutuu syysnumerossaan 3/2019 tekoälyn ajankohtaisuuksiin sekä maanosamme sisäisiin ja ulkoisiin rajanvetoihin.

Voivatko koneet ajatella? Miten kansalaisia profiloidaan, ohjaillaan ja hallitaan digitaalisen datan avulla? Millaisia rooleja tekoäly saa elokuvissa? Voidaanko esimerkiksi kuvantunnistuksessa ja -tuottamisessa käytetyn syväoppivan tekoälyn ongelmat ratkaista puhtaan tietoteknisesti? Miten Piilaaksossa visioidaan tulevaisuutta?

niin & näin 3/2019:n monialainen teemapaketti luo katsauksen tekoälyn pitkään historialliseen kehitykseen ja sen polttavimpiin aikalaiskysymyksiin. Aihe puhuttaa muutenkin läpi syysnumeron: avaushaastattelussa emeritaprofessori N. Katherine Hayles kertoo, miksi ajattelua ei pitäisi hahmottaa vain ihmis- ja yksilökeskeisesti, ja ajankohtaispalstalla pohditaan tekoälyn tuloa taidekentälle.

Toiseen pääteemaan haastatellun italialaisfilosofi Donatella Di Cesaren mukaan siirtolaisuus vaatii kansalaisuuden ja kansallisvaltioiden uudelleenajattelua. Yliopistotutkija Susanna Lindberg puolestaan pohtii Eurooppaa utooppisena paikkana ja kodittomana alueena. Numeron poliittis-historiallista ulottuvuutta vahvistavat vertaisarvioidut artikkelit Carl Schmittin ja Hannah Arendtin kriisikertomuksista maailmansotien Euroopassa sekä David Humen velkakritiikistä 1700-luvun Britanniassa.

Numeron taiteilijoina lehden sivuilla esiintyvät valokuvan ja veistostaiteen rajapinnassa työskentelevä Jaakko Kahilaniemi sekä vaikuttavista kasviaiheisista maalauksistaan tunnettu Ilari Hautamäki. Taidekylläinen niin & näin 3/2019 vierailee myös Sodankylän ja Oberhausenin elokuvajuhlilla sekä Venetsian biennaalissa.

Kaikki vertaisarvioidut artikkelit julkaistaan avoimesti numeron verkkosivuilla. Lisäksi verkossa ilmestyy dramaturgi, näytelmäkirjailija Ilja Lehtisen ja filosofi, ympäristötutkija Ville Lähteen julkinen kirjeenvaihto toivon ja toivottomuuden vastakkainasettelusta ympäristökeskustelussa.

Yhteydenotot

Jaakko Belt, niin & näin -päätoimittaja, paatoimittaja@netn.fi, 040 592 6971
Jukka Kangasniemi, yhteyspäällikkö, ilmoitukset ja tilaukset, jukka.m.kangasniemi@gmail.com, 040 721 4891

Lahden kaupunki järjestää Ympäristöpääkaupunki 2021 -vuoden kunniaksi nuorille suunnatun seminaarin, jossa pureudutaan kestävään kehitykseen. Päivä kokoaa yhteen lähes 700 Lahden lukioiden 2. vuosikurssin opiskelijaa. IskuCenterissä, eli Mukkulan uudella kampuksella Niemessä järjestettävän tilaisuuden tarkoitus on syventyä yhdessä opiskelijoiden kanssa kestävän kehityksen ja aktiivisen kansalaisuuden teemoihin. Seminaari tarjoaa nuorille myös työelämätaitoja matkalla kohta hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Aamupäivällä kuullaan luentoja ja asiantuntijoiden puheenvuoroja, joiden teemana on nuoret vaikuttajina. Lukiolaisia innostaa vaikuttamiseen mm. Suomen nuorin kansanedustaja Iiris Suomela. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksista ja yhteistyöstä puhumassa on ilmastoaktiivi Laura Kolehmainen.

lltapäivällä opiskelijat osallistuvat työpajoihin, joissa kestävään kehitykseen vaikuttamista harjoitellaan käytännössä. Vaikuttamisen kokemuksia on tarjolla yli 30 työpajan verran ja nuorten kanssa perehdytään mm. kiertotalouteen ja hiilikädenjälkeen. Ilmoittautumisten perusteella suosituimmiksi nousivat mm. eläinten oikeuksia, Itämeren suojelua, sairaanhoitoalan opiskelua ja hyvinvointia luonnossa käsittelevät työpajat. Suosiota keräsivät myös työpajat, joissa rakennetaan tulevaisuuden kaupunkia legopalikoista ja suunnitellaan ekologinen unelmamatka.

Työpajoja on mukana järjestämässä mm. Lahden kaupungin yksiköt, Lamk, alueen yrityksiä ja monet eri yhteisöt ja järjestöt. Tarkoitus on tehdä tutuksi erilaisia vaikuttamismahdollisuuksia sekä kannustaa nuoria aktiivisiksi kansalaisiksi.

Lukiolaisille järjestetty kestävän kehityksen seminaari on osa Lahden valmistautumista Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -vuoteen. Seminaarin järjestää Ympäristökehitys-yksikkö yhdessä Ympäristöpääkaupunki-hankkeen kanssa.

Kutsu medialle

Toimittajat ovat tervetulleita seuraamaan aamupäivän luentoja ja seminaaripäivää.

Aktiivinen kansalaisuus ja kestävä kehitys -seminaari
Ma 7.10.2019 IskuCenter, NiemiCampus, Mukkulankatu 19
klo 8:30 – 15.00.

Lisätietoja

ympäristökasvattaja
Emma Marjamäki
Lahden kaupunki
p. 044 416 4951

ympäristökasvattaja
Lotta Palomäki
Lahden kaupunki
p. 050 539 1693

Uhanalaisten kalojen elämää voi seurata nyt suorassa lähetyksessä WWF:n Luontolivessä. Livekamera sijaitsee Etelä-Karjalassa Hiitolanjoella, jossa elävät Suomen ainoat luonnonvaraiset järvilohet.

Järvilohi ja taimen ovat vaelluskaloja, jotka nousevat jokiin ja puroihin kutemaan. Molemmat lajit ovat uhanalaisia, koska jokien patoaminen on estänyt niiden pääsyn lisääntymisalueille.

”Järvilohi ja taimen eivät ole perinteisessä mielessä suloisia lajeja, mutta uskon livelähetyksemme näyttävän niiden kauneuden ja ainutlaatuisuuden. Joka tapauksessa luvassa on äärimmäisen mielenkiintoinen kurkistus vedenalaiseen maailmaan”, WWF:n johtava sisävesiasiantuntija Elina Erkkilä sanoo.

Livekamera sijaitsee Rautjärvellä Hiitolanjoella, joka virtaa Suomesta Laatokkaan. WWF on sijoittanut kameran paikkaan, johon kalat saattavat uida kutemaan.

”Parhaassa tapauksessa katsojat voivat päästä todistamaan saimaannorppaakin uhanalaisemman järvilohen lisääntymistä”, Erkkilä sanoo.

Hiitolanjoella on vain harvoja alueita, joissa järvilohen ja taimenen kutu onnistuu. Kaikki lisääntymisalueet sijaitsevat kalojen vaelluksen katkaisevan Kangaskosken padon alapuolella vain muutamia satoja metrejä Venäjän rajalta. Vaikka järvilohen ja taimenen tilanne Hiitolanjoella on tällä hetkellä huono, se paranee lähivuosina huomattavasti. WWF tukee kunnianhimoista projektia, jonka seurauksena kaikki Hiitolanjoen padot puretaan.

”Kaikki Hiitolanjoen kolme patoa puretaan vuoteen 2023 mennessä. Livekamera kuvaa nyt yhtä joen harvoista hyvistä lisääntymisalueista, mutta patojen purun jälkeen järvilohille ja taimenille vapautuu valtavasti lisää elintilaa. Se tarkoittaa, että uhanalaiset kalakannat tulevat kasvamaan huomattavasti”, WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.

Hiitolanjoen patojen purkamista rahoittavat valtio, WWF ja Lassi Leppisen säätiö, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, Rautjärven kunta, Simpeleen Osuuspankki, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, LähiTapiola, ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Patagonia, Jasper Pääkkönen, Teemu Juutinen ja Ahti Invest Oy. Hanketta johtaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö.

Kalakamera on osa WWF:n Luontoliveä

Kalakamera on osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua, jossa voi katsoa suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Tällä hetkellä Luontolivessä voi seurata kalojen lisäksi metsäpeurojen elämää. Metsäpeurakameraa on katsottu jo lähes 2 miljoonaa kertaa.

Myös muut Luontoliven kamerat ovat saavuttaneet suuren suosion: Elokuussa sulkeutunut sääksikamera keräsi viidessä kuukaudessa 2,4 miljoonaa katselukertaa. Kyykameraa katsottiin huhtikuun aikana yli 500 000 kertaa. Ikisuosikki Norppaliveä katsottiin lähes 1,5 miljoonaa kertaa.

WWF on toteuttanut kalakameran yhdessä Rautjärven kunnan ja paikallisten vapaaehtoisten kanssa. Kalakamera toteutetaan osana Vauhtia vaellukseen -hanketta. Lähes puolen miljoonan euron hanketta rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR). Hankkeen omarahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön merkittävä lahjoitus WWF:lle. Luontoliven teknisestä toteutuksesta vastaavat Live Eye, Pukki Visuals, BCaster, Frantic ja Longitudi.

WWF:n Luontoliven kalakamera on osoitteessa luontolive.wwf.fi.

Lisätietoja:

johtava sisävesiasiantuntija Elina Erkkilä, 050 522 4540, elina.erkkila@wwf.fi
viestinnän asiantuntija Mari Paavoseppä, 050 345 1972, mari.paavoseppa@wwf.fi (kuva- ja videopyynnöt)

Ruokahetket ovat tärkeä ja odotettu osa varhaiskasvatusta ja päiväkotiarkea. Syksyn ja uuden toimintakauden alussa on hyvä päivittää tiedot varhaiskasvatuksessa tarjottavasta ruoasta, ruokalistoista, ateriasisällöistä sekä ruoanvalmistuksesta.

Lappeenrannan ja Imatran alueilla päiväkoteihin ruoan toimittaa Saimaan Tukipalvelut Oy. Saimaan Tukipalvelut valmistaa ruokaa noin 20 000 annosta päivässä, johon sisältyy varhaiskasvatuksen lisäksi myös koulujen sekä hoiva- ja kotipalveluiden ruoat.   

Ruokahetki on paljon muutakin kuin syömistä

Lappeenrannan keskustan tuntumassa, Peltolan päiväkodissa syöjiä on päivästä riippuen 100–120 henkeä. Peltolan palvelukeittiössä valmistuu aamu- ja välipalat, mutta lounas saapuu valmiina Kimpisen aluekeittiöstä. Peltolan palvelukeittiössä valmistellaan jokaiselle päiväkodin ryhmälle oma ruokakärry, josta löytyy aterian lisäksi ruokailuvälineet, astiat, leivät ja juomat.

Ruokahetkien ohjaaminen on myös yksi varhaiskasvatuksen opettajien ja ohjaajien tehtävistä. Peltolan päiväkodin Poppelitarhan, 4–5-vuotiaiden ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja Ritva Silvennoinen kertoo, että syömisen ohessa opetellaan tärkeitä taitoja.

-          Ruokailuissa pyritään omatoimisuuteen ja kiinnitetään tietysti huomiota hyviin ruokailutapoihin. Lapset hakevat itse ruoat, voitelevat leivät ja kaatavat maidot sekä palauttavat astiat. 

-          Meidän ryhmässä on myös tapana, että yhdessä lasten kanssa samassa pöydässä on myös aikuinen, joka hiukan ohjaa sitä ruokahetkeä ja opastaa esimerkiksi haarukan ja veitsen käytössä.

Peltolan päiväkodissa ruokailun lomassa käydään vilkasta keskustelua. Ruokapöytäpuheet vaihtelevat ulkoleikeistä joulupukkiin ja tulevaisuuden toiveammatteihin. Poppelitarha-ryhmään kuuluvan Viljo Löppösen (5-v.) mukaan ruokailuhetket sujuvatkin hienosti.

-          Ihan mallikkaasti sujuu. Rauhallisesti ainakin.

Varhaiskasvatuksen ruokalista on lapsilähtöisesti suunniteltu ja sen kierto on viisi viikkoa. Listalla on monipuolisesti erilaisia ruokalajeja. Ruokapalvelupäällikkö Taina Behm Saimaan Tukipalveluista kertoo, että ruokalistan suunnittelussa kuunnellaan myös asiakkaita, eli lapsia.

-          Esimerkiksi palaute, että lapset pitävät mahdollisimman yksinkertaisesta ruoasta, missä ei ole sekoitettu liian monia raaka-aineita samaan ruokaan, ohjaa meidän reseptisuunnittelua varhaiskasvatuksen asiakkaille. 

Poppelitarhan Viljon mukaan kaikki päiväkodissa tarjottava ruoka on hyvää, vaikka suosikkikokki löytyykin kotoa.

-          Ruoka maistuu hyvälle, vaikka parasta on kyllä äitin lihapullat. Mutta täällä suosikki on makaronilaatikko. Ja välipalana mansikkakiisseli!   

Hyvä ruoka tuo iloa ja takaa terveen kasvun                          

Päiväkodeissa tarjoiltava ruoka on varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen mukaista, lapsen tervettä kasvua ja kehitystä tukevaa sekä eri säädökset ja määräykset täyttävää. Suositusten mukaisesti kasvisten, marjojen ja hedelmien määrää on lisätty ja vastaavasti punaisen lihan ja lihavalmisteiden määrää on vähennetty. Vähintään kerran viikossa on kasvisruokapäivä.

Merkkinä terveyttä edistävästä ruoasta Sydänliitto on myöntänyt Saimaan Tukipalveluille sydänmerkin jo vuonna 2014. Sydänmerkki takaa, että aterian valmistuksessa on kiinnitetty huomiota sekä rasvan määrään ja laatuun, että suolan ja kuitujen määrään. Saimaan Tukipalveluiden ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä kertoo, että tämän vuoksi liemivalmisteita ei käytetä juuri lainkaan ja ruoat maustetaan perusmausteilla ja yrteillä. Myös sokerin määrää on karsittu.

-          Lisätyn sokerin määrä jää meillä keskimäärin alle virallisen suosituksen, sillä jogurtit, rahkat ja pirtelöt valmistetaan ja maustetaan itse. Sokeria lisätään niukasti, mikäli hedelmä- tai marjasose ei itsessään riitä tuomaan riittävästi makeutta välipalaan tai jälkiruokaan. Kiisselit ovat niin sanottuja tuoremarja- tai hedelmäkiisseleitä, joissa vitamiinipitoisuus on mahdollisimman korkea.

Allergiatapauksissa vanhemman tulee huolehtia, että lapsen ruokavaliotiedot ovat ajan tasalla. Etelä-Karjalan alueella on käytössä Kansallisen allergiaohjelman mukainen erityisruokavalioiden ilmoittamislomake, joka vanhempien tulee täyttää ja palauttaa päiväkotiin. Lomake tulee päivittää vähintään kerran vuodessa ja aina kun ruokavalioon tulee muutoksia. Lomake löytyy Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilta.

Tuomas Arkimies & Kasperi Kunnas

MÖRKÖ JA BRATISLAVAN IHME
Jääkiekon maailmanmestarit 2019

Kirja kertoo Leijonien uskomattoman tarinan, joka huipentui epätodelliselta tuntuneeseen MM-kultaan.

Nimettömälle ja MM-kisojen ensikertalaisia pursunneelle joukkueelle ei ennen kisoja annettu mitään toivoa. Ennakkoon lytätty ryhmä kasvoi kuitenkin päävalmentajansa Jukka Jalosen johdolla kultaiseksi joukkueeksi. Sensaatiomainen maailmanmestaruus oli ylivertainen esitys yhteistyön voimasta.

Suomi löi turnauksen ratkaisuvaiheessa kolme voittamattomana pidettyä joukkuetta, jotka olivat täynnä eturivin NHL-pelaajia. Ensin nöyrtyi Ruotsi, sitten Venäjä ja lopulta finaalissa Kanada. Teko on ilmiömäinen koko lajin historiassa.

Suomi nappasi mestaruuden maailman parhaalla yhteistyöllä. Ennakkoluulottomalle ja raikkaalle joukkueelle kasvot antoi sen mainio ja maanläheinen kapteeni Marko Anttila, joka nousi takarivistä kansallissankariksi, koko Suomen Mörkö-Markoksi.

Tämä kirja kertoo, miten mahdottomasta tuli mahdollista. Se on tarina veljeydestä, yhteistyöstä ja unelmasta – sellaisena kuin joukkueen jäsenet sen itse kokivat.

Tuomas Arkimies (s. 1978) on urheilutoimittaja, joka on seurannut jääkiekkoa koko elämänsä. Arkimies on työskennellyt vuosina 2004-2018 Suomen Tietotoimistossa ja vuodesta 2018 lähtien Ilta-Sanomissa ja Urheilulehdessä.   

 Kasperi Kunnas (s. 1986) on urheilutoimittaja, joka on työskennellyt vuodesta 2011 lähtien MTV:n tv-tuotannoissa ja verkkotoimituksessa.

Mörkö ja Bratislavan ihme
ISBN 9789523129511
Koko 220 x 220 mm
Sidottu, kuvitettu
144 s.
Ilmestyy viikolla 41/2019

19.9.2019 Lontoossa järjestetyssä World Beer Awards -kilpailussa rankattiin maailman parhaat oluet. Kisassa Karhun tölkki ja lasipullo valittiin lajeissaan designiltaan maailman parhaiksi. Jatkuvasti kehittyvän klassikkobrändin uusimmasta designista vastaa McCabe Brands Ltd yhdessä Sinebrychoffin bränditiimin kanssa.

Kansainvälinen olutkilpailu World Beer Awards palkitsee vuosittain oluiden ja siiderien parhaat maut sekä panimojuomien pakkausten upeimmat ulkoasut eli designit. Parhaiden oluiden tittelistä kisasi tänä vuonna yli 3 500 olutta 50 eri maasta. 

Designiltaan maailman parhaaksi valittiin tänä vuonna Karhu 4,6 % -oluen tölkki ja lasipullo, molemmat omissa kategorioissaan.

– On hienoa, että ikoninen Karhu saa kansainvälistä tunnustusta ja työmme sen parissa palkitaan. Olemme otettuja tästä kunniasta, Sinebrychoffin markkinointijohtaja Alexander Sneen kertoo.

– Brändin korkea tunnettavuus ja arvostus eivät tarkoita, ettei brändiä pitäisi kehittää ja uudistaa jatkuvasti. Vanhan ja ikonisen muovaaminen moderniksi pitää tehdä vanhaa kunnioittaen, kuluttajaa kuunnellen, tulevaisuutta suunnitellen, Sneen jatkaa.

Karhun palkitusta designista nautitaan Suomessa usein saunoessa. Karhu-olut on Suomen suosituin saunaolut*. Joka neljäs olut Suomessa nautitaan saunomisen yhteydessä**

Lue lisää World Beer Awards -voittajista:
http://www.worldbeerawards.com/winner/beer/2019/design

*Sinebrychoff Brand Health Tracker Ipsos 2018 Suomi
**Sinebrychoff Tarvetilannetutkimus Marketing Clinic 09/2018 Suomi 

Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Timo Mikkola
Sinebrychoff, timo.mikkola@sff.fi, puh. 040 830 7176

Kaisanet Oy kartoittaa Varkaudessa Käpykangas-Repokangas-Kaura-aho -alueen asukkaiden kiinnostusta valokuidun kautta saataviin nopeisiin laajakaistayhteyksiin. Kartoitettavalla alueella on reilusti yli tuhat taloutta. Omakotitalon kuituliittymä maksaa 690 € ja esimerkiksi 100 Mbit/s laajakaistan kuukausimaksu on 29,90 €/kk.

 Valokuituliittymä on ylivoimaisesti paras, luotettavin ja monipuolisin vaihtoehto nykyaikaisten internet ja IPTV palveluiden käyttöön. Valokuituliittymässä nopeuden vaihtelu- välit ovat pieniä eivätkä esimerkiksi keliolosuhteet vaikuta liittymän laatuun kuten langattomissa yhteyksissä. Valokuituliittymä myös nostaa kiinteistön arvoa.

Kaisanetin Kuluttajapalveluiden liiketoimintajohtaja Esa Reis toteaa, että nopeille laajakaistayhteyksille ja tv-palveluille on Kaisanetin rakentamilla alueilla ollut hyvin kysyntää. "Kaisanet toteuttaa jatkossakin aktiivisesti kuituverkkojen ja palveluiden toimittamista asukaskyselyiden pohjalta. Varkauden osalta teemme rakentamispäätöksen kuluvan syksyn aikana", hän jatkaa.

 "Valokuituverkko rakennetaan, mikäli alueelta saadaan riittävä määrä ennakkotilauksia. Nyt kannattaa tarttua tilaisuuteen ja vastata kyselyyn. Asennustyön osalta on mahdollista hakea myös kotitalousvähennystä verotuksessa" Data-Enteristä kerrotaan.

 Kartoitettava alue ja kyselylinkki löytyvät Kaisanetin verkkosivuilta; https://www.kaisanet.fi/ajankohtaista/uutiset/valokuitukysely-varkaus/

Lisätietoja:    

Esa Reis, Kaisanet Oy

Liiketoimintajohtaja, Kuluttajapalvelut 

044-734 4376,  esa.reis@kaisanet.fi

Unibetin F1-insider Mika Häkkinen analysoi kolumnissaan Venäjän osakilpailua, jossa Ferrarin lupaavalta vaikuttanut viikonloppu päättyi Mercedeksen juhliin. Erilaisella rengastaktiikalla kisaan startanneet Mercedes-kuskit tarvitsivat voittoon turva-auton, jonka radalle toi ironisesti teknisestä viasta kärsinyt Ferrari-auto. Charles Leclerc on kauden aikana oppinut, että Sebastian Vettel ei ole voittanut neljää maailmanmestaruutta olemalla heittopussi.

Sunnuntainen Venäjän osakilpailu oli Mercedeksen strategian ja tiimityön riemuvoitto. Talli päihitti Ferrarin, vaikka italialaistiimin autot olivat taas kerran nopeampia. Voittoa avitti Sebastian Vettelin tekninen vika, joka johti siihen, että tallikaveri Charles Leclerc menetti asemansa ja ajoi lopulta kolmanneksi.

Oli selvää, että Mercedes paiskisi töitä palatakseen voittokantaan vaikean Singaporen viikonvaihteen jälkeen, jossa tallin strategia meni pahasti metsään. Sotšissa oli harjoitusten perusteella selvää, että Ferrarit olivat paljon nopeampia, joten Mercedes otti riskin ja käytti aika-ajojen toisessa osiossa keskikovia renkaita. Mercedes siis aloitti kilpailun keskikovilla renkailla, kun taas Ferrareiden alla olivat pehmeät kumit.

Mercedeksen rengasriski kannatti

Mercedeksen taktiikkana oli aloittaa kisa hitaammilla renkailla, ajaa niin pitkään kuin mahdollista ja toivoa turva-autoa tai virtuaalista turva-autoa, mikä pelaisi heidän pussiinsa. Jos Venäjällä tekee varikkopysähdyksen turva-auton aikana, saa 10 sekunnin edun. Se on huima mahdollisuus.

Suunnitelma toimi täydellisesti. Ferrarin kannalta oli sääli, että juuri Vettelin auton hajoaminen antoi taktisen edun Mercedekselle, minkä seurauksena sekä Lewis Hamilton että Valtteri Bottas pääsivät kuittaamaan Charlesin.

Siinä vaiheessa tiimityö astui kuvaan. Valtterin tehtäväksi jäi puolustaa toista sijaa Charlesia vastaan, joka oli käynyt toistamiseen varikolla ja vaihtanut alleen pehmeät renkaat. Valtteri suoriutui tehtävästä täydellisesti. Hän on hyvä ohittamaan, mutta osaa myös erinomaisesti pitää muut takanaan!

Valtterille Sotšin rata sopii loistavasti, ja hän on voittanut siellä vuonna 2017. Hän teki täydellistä työtä auttaessaan Lewisia ja tuodessaan Mercedekselle kaksoisvoiton.

Ferrarin jännitteet kasvavat

Neljättä kertaa peräkkäin paalupaikalta startanneella Charlesilla oli hyvä syy odottaa kisalta positiivista tulosta. Kaikki alkoi kuitenkin mennä vikaan, kun hän antoi Sebastianille imuapua pitkällä suoralla, joka johtaa radan ensimmäiseen kunnolliseen mutkaan eli mutkaan kaksi. Päästyään johtoon Sebastian saattoi kontrolloida kisaa, minkä hän tekikin täydellisesti.

Ferrari-kuskien välillä on jännitteitä, ja Charles on maksanut kovia oppirahoja. Hän on oppinut muun muassa sen, että Sebastian ei voittanut neljää maailmanmestaruutta olemalla heittopussi. Mercedekseen verrattuna Ferrari-kuskien yhteistyö ei oikein toimi. Asia on saatava kuntoon, jos he haluavat voittaa säännöllisesti. Tallin sisäisestä taistelusta ei koskaan ole apua.

McLaren vahvistaa asemaansa keskikastin parhaana

Venäjällä nähtiin vahva suoritus McLarenilta etenkin kisan alussa, jolloin Carlos Sainz ja Lando Norris antoivat Mercedes-kuskeille painetta ensimmäisissä mutkissa. He ajoivat aika-ajoissa kuudenneksi ja kahdeksanneksi ja tulivat maaliin samoilla sijoilla. McLaren vahvisti asemiaan valmistajien mestaruussarjan neljänneksi parhaana tallina Red Bullin jälkeen. 

On hyvin tyydyttävää nähdä McLaren taas suhteellisen hyvissä asemissa. Tällä viikolla kerrottiin, että talli palaa käyttämään Mercedeksen moottoreita kaudesta 2021 eteenpäin, mikä on merkittävä uutinen. Voitin molemmat maailmanmestaruuteni McLaren-Mercedeksellä, ja tällä viikolla on kulunut 18 vuotta kahdennestakymmenennestä ja viimeisestä McLaren-voitostani. Kumppanuus on kantanut hedelmää aiemmin, ja tallipäällikkö Andreas Seidlin mielestä moottorintoimittajan vaihdos on tärkeä osa McLarenin voittokantaan palaamisen strategiaa. 

Kausi 2019 ei ole vielä ohi, mutta laji kääntää jo katseensa vuoteen 2020 ja jopa 2021, jolloin uusien sääntöjen myötä useammalla tallilla pitäisi olla mahdollisuus kamppailla voitoista. McLarenin päättäväisyys liittyä Mercedeksen, Ferrarin ja Red Bullin seuraan voittotaisteluun on tärkeää sekä tallille että koko F1-sarjalle.

Kuka pääsee niskan päälle Suzukassa? 

Jäljellä on enää viisi osakilpailua. Seuraavaksi matkaamme Japaniin erääseen lempikisaani eräälle maailman parhaalle radalle, Suzukaan. Siellä tiukka taistelu kolmen kärkitallin välillä jatkuu. Ferrarin vauhti ja kiihtyvyys antavat tallille luultavasti hiukan etumatkaa, mikä saattaa pakottaa Mercedeksen ja Red Bullin turvautumaan taas vaihtoehtoisiin strategioihin.

Myös Ferrarin sisäinen taistelu saattaa jatkua, mutta jos he saavat ratkaistua asian ja pystyvät puhaltamaan yhteen hiileen, Mercedeksen on tehtävä hartiavoimin töitä voittaakseen. Eikä vain Japanissa vaan muissakin jäljellä olevissa kisoissa

Mika Häkkinen, Unibet F1 Insider. Kolumnia voi käyttää vapaasti lähteen mainiten.

Suomen laskettelukauden avausta juhlitaan Rukan hiihtokeskuksessa perjantaina 4. lokakuuta klo 9:30 alkaen. Kausi avataan perinteisesti Saaruan rinnealueella kesän yli säilötyn lumen avulla. Kuusamossa hiihtokausi on hämmästyttävän pitkä, tulevalla kaudella peräti 220 päivää.

Rukalla laskukauden alkuun ei vaadita pakkasta ja lumetuksen käynnistämistä, sillä rinteet avataan lumella, jota säilöttiin keväällä talteen noin 112 000 kuutiometrin verran. Tällä lumimäärällä saadaan auki kolme täyspitkää laskettelurinnettä, joista ensimmäisenä perjantaina lasketellaan Saaruan rinteessä numero 13. Seuraavat kaksi rinnettä pyritään saamaan auki mahdollisimman pian avauspäivän jälkeen. Tänä syksynä rikotaan jälleen ennätyksiä, sillä edellinen ennätyksellisen aikainen rinteiden avaus oli 5.10.2018.

– Näin aikainen rinteiden avaaminen onnistuu meidän säilölumiosaamisen ansiosta. Teemme kauden avaukseen tarvittavat lumet lumitykkien avulla talven parhaimmilla pakkassäillä ja säilömme ne eristeiden alla kesän yli. Tämä on huomattavasti energiatehokkaampaa verrattuna siihen, että lumetus käynnistettäisiin syksyn pikkupakkasilla, kertoo Rukakeskuksen paikallisjohtaja Matti Parviainen.

Edellisen talvikauden uutuushissi, Village-2-Valley gondoli aloittaa myös liikennöinnin perjantaina ja kuljettaa Rukan kylästä Saaruan huipulle ja Ruka Valleyn puolelle laskettelijoiden ja lumilautailijoiden lisäksi myös jalankulkijat ja pyöräilijät. Pyörän kanssa gondolia voi hyödyntää siihen saakka, kunnes maahan saadaan luonnonlumi. Lähestyvät syyslomat ovatkin Rukalla varsin täynnä tekemistä, kun samalle päivälle on mahdollista yhdistää esimerkiksi laskettelua, maastopyöräilyä ja patikointia Rukan ja Oulangan kansallispuiston poluilla. Myös Rukan ensilumenlatu avataan säilölumella pe 11.10. Valaistu latu kulkee Rukan kylästä Kaltiolammelta Kelorinteelle ja samaa reittiä takaisin.

Rukan laskukauden avajaisissa on luvassa muun muassa kauden uutuusvälineiden Test Center, alle 10-vuotiaiden oma lumilautailumaa Burton Riglet Park sekä #rukaparkchallenge -videokilpailu. Paikalla nähdään muun muassa Suomen Lumilautaliiton maajoukkuelaskijoita, kuten Enni Rukajärvi, Emmi Parkkisenniemi ja Mikko Rehnberg.

Hissit ovat avoinna 4.10. alkaen klo 9.30–19 päivittäin. Suomen laskukauden avausta Rukalta voi perjantain aikana seurata myös Rukan hiihtokeskuksen Facebook-sivulla live-lähetyksissä klo 9:20, klo 10:30 ja klo 11:30.

Lisätiedot:

Matti Parviainen, paikallisjohtaja, Rukakeskus Oy, puh: 040 068 0282

• Suomen laskukauden avauksen ohjelma: www.ruka.fi/laskukauden-avaus
• Rinne-, hissi- ja lumetustiedot: ski.ruka.fi/rinteet
  

Puutarhakadun katusaneeraukseen liittyvä kadunrakennustyö sulkee kulun ajoneuvoliikenteeltä, Käsityöläis- ja Ursininkadun välillä, 3.10.2019 klo 7.00 - 12.00 väliseksi ajaksi. Hälytysajoneuvojen, bussien ja kevyen liikenteen kulku mahdollinen. Risteyksissä liikenteenohjaajat ja liikenneopasteet.

Kutsu medialle

Emme malta enää pitää kevään 2020 loistavaa ohjelmistoa vakan alla. Kutsumme sinut ohjelmiston julkaisemistilaisuuteen 
torstaina 10.10. klo 12 
(Hämeenpuisto 28, Eino Salmelaisen näyttämö).

Lisäksi esittelemme syyskauden kiinnostavat ensi-illat. Näemme otteet Suuren näyttämön ensi-illasta  Juhannustanssit (ensi-ilta 16.10.), joka nähdään nyt sukupolvitulkintana sekä Eino Salmelaisella ensi-iltansa saavasta Sofokleen klassikosta Antigone (ensi-ilta 15.10.). 

Sydämellisesti tervetuloa

Otso Kautto
teatterinjohtaja

vp. tarjoilua varten mielellään viimeistään 8.10. 

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
tiedottaja Sari Andersson, 050 5969 069, sari.andersson@ttt-teatteri.fi
tiedottaja Mika Kauhanen, 050 401 8252, mika.kauhanen@ttt-teatteri.fi

Tervetuloa tutustumaan uudistuneeseen Kotkan-Haminan seudun hankintapäivään keskiviikkona 9.10. kello 15. Paikkana on Lounashuone Eagle, Kyminlinnantie 6, Kotka.

Uudistuneessa Hankintapäivässä hankintayksiköiden edustajat esittäytyvät standeilla. Mukana ovat:

- Kotkan kaupunki (kehitysjohtaja, uudis- ja infrarakentaminen, hyvinvointi, tekninen kunnossapito, kaupunkisuunnittelu, kaupunkikehitys, hankintatoimi),

- Haminan kaupunki (kaupunginjohtaja, kaupunkikehitys, hyvinvointi, tekninen kunnossapito, ruoka- ja puhtauspalvelut, tapahtumatuotanto, infra, maankäyttö, viestintä- ja markkinointi, hankintatoimi)

- Pyhtään kunta (kunnanjohtaja ja tekninen toimi)

- Kaakon kaksikko (Virolahden ja Miehikkäkälän kunnanjohtajat ja tekninen toimi)

- Ekami

- Kymsote

- Sarastia (hankintapalveluiden päällikkö)

- Kymijoen ravintopalvelut

- Cursor

- Kotkan Asunnot

- Kymenlaakson Kauppakamari

- Seudun yrittäjäjärjestöt (Kotkan Yrittäjät ja Haminan Yrittäjät)

- Kaakkois-Suomen TE-palvelut.

Lisäksi asiantuntija-apua hankintapalveluiden käytössä tarjoavat Cloudia Oy (tarjouspalvelu.fi) ja Mercell Suomi Oy (Hankintavahtipalvelu).

Hankintapäivän ohjelma:

Klo 15.00 Tapahtuman avaus, toimitusjohtaja David Lindström, Cursor oy

Klo 15.30 Ryhmittymän hyödyntäminen hankinnoissa – vinkit yrityksille, hankinta-asiamies Jorma Saariketo, Varsinais-Suomen Yrittäjät

Klo 16.00 Hankinnan suunnittelu – viisi vinkkiä julkisyksikölle, Hankintapalveluiden päällikkö Timo Leppälahti, Sarastia oy

Klo 17.00 Hankinta-asiamiespalvelut, hankinta-asiamies Marianne Ahvenranta, Cursor Oy

Menestyvä yritys tarvitsee tulevaisuudessa entistäkin vahvemman talouskumppanin rinnalleen. Yhdistyneet Pohjanmaan Ekonomitoimisto ja Lawtax konserni tarjoavat sellaisia ratkaisuja ja palveluja, jotka auttavat asiakkaita menestymään nyt ja tulevaisuudessa.

Paikallisuus, pitkät asiakas- ja työsuhteet, asiakasyritysten tuntemus, henkilökohtainen palvelu ja henkilöstön näkeminen yrityksen tärkeimpänä voimavarana - siinä muutama yhteinen arvo, jotka toivat Pohjanmaan Ekonomitoimiston yrittäjän Anu Tieahon ja Lawtax-konsernin yrittäjän Ari Valtosen saman pöydän ääreen pohtimaan tilitoimistoalan mahdollisuuksia ja haasteita.

Syntyi yhteinen ajatus vahvan kumppanuuden luomiseksi asiakasyritysten kasvun vauhdittamiseksi. Ajatus johti siihen, että Pohjanmaan Ekonomitoimisto Oy osti Lawtax konsernin osakekannan 30.9.2019. Lawtax-konserniin kuuluvat Lawtax Oy, Lawtax IT Oy, Lakenova Oy, MV-Tilipalvelu Oy, Kauhajoen Tilipalvelu ja Tilitoimisto Avec Oy.

Kokonaisuus tulee toimimaan Pohjanmaan Ekonomitoimisto - nimellä. ”Tämä nimi kuvastaa hyvin sitä, mitä olemme”, kertovat Anu ja Ari. ”Meillä on Etelä-Pohjanmaan alueella hyvä alueellinen kattavuus: toimistoja on Seinäjoella, Kurikassa, Alavudella, Lapualla, Jalasjärvellä ja Kauhajoella. Tämä on yksi strategisista valinnoistamme: ”keskittämisen sijasta haluamme olla lähellä asiakkaitamme ja tehdä aktiivista yhteistyötä. Meiltä asiakas saa aina henkilökohtaista palvelua tutulta, pysyvältä asiantuntijaltaan.”

Anu ja Ari muodostavat yrityksen johdon yhdessä molempien yhtiöiden avainhenkilöiden kanssa. ”Tällä timanttisella johtoryhmällä pystymme varmistamaan, että asiakkaillamme on parhaat mahdolliset ratkaisut käytössään oman liiketoimintansa talousjohtamisessa”, uskoo Anu.

Anu kertoo: ”Lawtax tuo mukanaan vahvaa lainsäädännön ja verotuksen sekä palkanlaskennan osaamista vahvistamaan asiantuntijaorganisaatiotamme. On hienoa saada heidän kortensa kekoon siihen innostuneeseen ja vahvasti kehittävään tekemisen meininkiin, joka meillä Ekonomitoimistossa on.”

Ari Valtonen uskoo, että yrityskaupan myötä Lawtax -konsernin yhtiöiden asiakkaille on tarjolla entistä monipuolisempia palveluita ja lisää moderneja, sähköisiä työvälineitä. Esimerkiksi järjestelmävalikoima on Ekonomitoimistossa alueen laajin ja ohjelmistovalintaa ohjaa aina asiakkaan liiketoiminta. Lisäksi yrityksellä on vahvat talouspäällikköpalvelut yritysten johdon tueksi.

Muodostamme vahvan talouskumppanin asiakaskunnallemme missionamme: ”mitä tahansa haasteita yrityksen taloudessa kohtaatkaan, me hoidamme ne kaikki.” Tämän teemme yhdessä alan osaavimman henkilöstön kanssa, joille haluamme rakentaa unelmien työpaikan.

Asiakkaiden suuntaan yhdistyminen ei aiheuta muutoksia eli tutut kirjanpitäjät, palkanlaskijat ja talouspäälliköt säilyvät. Uusista mahdollisuuksista ja palveluista tulemme kertomaan kaikilla paikkakunnillamme erilaisissa asiakastilaisuuksissa – tervetuloa tutustumaan! Tai ottakaa yhteyttä ja tulemme paikan päälle kertomaan lisää.

Lisätietoja antavat Pohjanmaan Ekonomitoimisto Oy:n toimitusjohtaja Anu Tieaho puh 0400-587 752, Lawtax konsernin toimitusjohtaja Ari Valtonen puh. 050-555 8813

Niuvanniemen sairaala ja Varsinais-Suomen tapahtumaturvallisuustyöryhmä on valittu vuoden 2019 sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinnon saajiksi. Palkinto myönnettiin 2.10.2019 Helsingissä Finnsec-messutapahtuman yhteydessä. Palkinnon vastaanottivat Niuvanniemen sairaalan turvallisuuspäällikkö Anssi Kuosmanen ja Varsinais-Suomen tapahtumaturvallisuustyöryhmän puolesta tapahtumaturvallisuusvastaava Petri Salminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Turvallisuuspalkinto Niuvanniemen sairaalalle

Niuvanniemen sairaala on yhteistyössä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa kouluttanut järjestelmällisesti koko henkilöstönsä erityisesti paloturvallisuudesta. Sairaalalle on luotu oma, koko henkilökunnalle pakollinen turvakorttikoulutus. Vuosittain järjestettävien 10–15 koulutustilaisuuden myötä myös uudet työntekijät, opiskelijat ja sijaiset saavat koulutuksen.

Niuvanniemen sairaala vastaa laadukkaiden valtakunnallisten oikeuspsykiatristen erityistason sairaanhoitopalvelujen ja mielentilatutkimusten tuottamisesta sekä osaltaan oikeuspsykiatrian alan henkilöstön työpaikkakoulutuksesta ja kehittämistoiminnasta. Sairaala toimii Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana, jonka tarkoituksena on huolehtia oikeuspsykiatrian perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimuksesta.

Turvallisuuspalkinto Varsinais-Suomen tapahtumaturvallisuustyöryhmälle

Tapahtumaturvallisuustyöryhmän toiminta perustuu kokonaisturvallisuuden huomioimiseen. Se ohjaa yleisötilaisuuksien järjestäjiä turvallisen tapahtuman järjestämisessä kokoontumislain ja pelastuslain mukaisesti. Työryhmään kuuluu sairaanhoitopiirin lisäksi edustus Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta ja Lounais-Suomen poliisilaitokselta.

Työryhmän toiminta on uraauurtavaa ja ainutlaatuista Suomessa. Tiiviin moniviranomaisyhteistyön ansiosta kuluttajaturvallisuus on parantunut suurissa yleisötapahtumissa. Jopa tuhansia ihmisiä keränneiden massatapahtumien kuormittavuus terveydenhuollon ja muiden viranomaisten palveluissa on vähentynyt huomattavasti.

Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta

Turvallisuuspalkinnon taustalla on sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta, johon kuuluvat Suomen Palopäällystöliitto, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuntaliitto, Mehiläinen hoivapalvelut, pelastustoimi, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Tehy sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto. Toimikunnan puheenjohtaja on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö Jussi Rapeli.

Turvallisuustoimikunta myöntää vuosittain Sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuuspalkinnon esimerkillisestä työstä alan turvallisuuden kehittämiseksi. Palkinnon voi saada onnettomuuksien ehkäisytyöstä, tapahtumasta tai toiminnasta, jolla on estetty tai rajoitettu vahinkojen määrää, ansiokkaasta toiminnasta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan turvallisuuden kehittämiseksi tai alan turvallisuutta edistävän laitteen, toimintatavan tai vastaavan kehittämisestä. Palkintoa on jaettu vuodesta 2005 alkaen.

Lisätietoa: Camilla Volanen, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto, camilla.volanen(at)sppl.fi, 044 773 2112

Lahden kaupungin uuden henkilöstöjohtajan valinta on edennyt haastatteluihin. Haastatteluun kutsuttiin 32 hakijan joukosta kuusi henkilöä.

Henkilöstöjohtaja vaihtuu, kun nykyinen johtaja Anne-Maj Salmi jää eläkkeelle. Uuden henkilöstöjohtajan haku päättyi 30.9. Viran kelpoisuusehtona on ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys kunnallis- ja henkilöstöhallintoon.

Haastatteluun kutsuttiin henkilöstöpäällikkö Anneli Hyvärinen, henkilöstöjohtaja Pirjo Manninen, henkilöstöjohtaja Maija Nivala ja kehittämispäällikkö Tina Sweins. Kaksi hakijaa ei halua nimeään julkisuuteen.

Henkilöstöjohtajan haastatteluryhmässä ovat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén, I varapuheenjohtaja Juha Rostedt, II varapuheenjohtaja Aleksi Mäntylä, kaupunginjohtaja Pekka Timonen, konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen ja rekrytointikonsultti.

Lisätiedot,
konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen, 050 5569815