Maalis-huhtikuussa 2019 toteutettuun valtakunnalliseen kouluterveyskyselyyn vastasi Tuusulassa 1826 opiskelijaa; 901 oli perusopetuksen 4.–5.-luokkalaista lasta, 853 perusopetuksen 8.-9.-luokkalaista nuorta sekä 97 lukion 1.–2.-vuosikurssin ja 245 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Tuusulan tuloksissa viihtyvyyteen, osallisuuteen ja opettajien toimintaan liittyvät asiat ovat parantuneet yläkouluissa. Koulukiusaaminen on alakouluissa laskussa. Huolta herättää sekä ala- että yläkouluissa yhteisöön kuulumisen kokemuksen lasku. Oppimistaitojen ja oppimisen osalta alakoululaisista merkittävä osa kokee, että koulutehtävät eivät innosta ja yläkoululaisista iso osa kokee vaikeuksia oppimisen taidoissa.
Tuusulassa aikuiset välittävät lapsista ja nuorista
Kouluterveyskyselyn yksi suurimpia ilonaiheista on, että vanhempien ja nuorten välinen keskusteluyhteys on hyvää. 48 % yläkouluikäisistä kokee näin. Perheen taloudellista tilannetta pitää huonona tai kohtalaisena vain 20 % yläkouluikäisistä, mikä on valtakunnallista keskiarvoa 25 % selvästi pienempi.
Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä oppilaille kuuluu. Erityisesti yläkoulun osalta on tilanne parantunut. Väittämään ”Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaiden kuulumisista” saatiin Tuusulassa selkeä yli viiden prosenttiyksikön lasku, mikä kertoo hyvästä suunnasta. Opettajilta saatua välittävää palautetta koki saaneensa 46 % 8.- ja 9.-luokkalaisista. Tässäkin oli muutaman prosenttiyksikön verran positiivista kasvua.
Tuusulalaisista 4.- ja 5.-luokkalaisista 89 % on tyytyväinen elämäänsä, 8.- ja 9.-luokkalaisista 77 %. Koulunkäynnistä ilmoittaa pitävänsä 76 % lapsista ja 60 % nuorista.
Tuusulalaiset nuoret harrastavat ja liikkuvat
Vähintään kerran viikossa harrastavia lapsia on 97 % ja nuoria 91 % ikäluokasta.
Liikkuvan koulun vaikutus näkyy siinä, että yläkouluikäisissä vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuus on noussut 5 % ja on selkeästi yli valtakunnan keskiarvon. Vähintään tunnin päivässä liikkuvia yläkouluikäisiä on 27 % nuorista. Vähintään kerran viikossa vapaa-ajallaan ilmoittaa liikkuvansa 8.- ja 9. luokkalaista 75 %.
8.- ja 9.-luokkalaisten tupakointi ja alkoholin käyttö on valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna vähäisempää, mutta nuuskan käyttö on lisääntynyt reilusta neljästä prosentista reiluun kuuteen prosenttiin. Asenteet kannabiksen käyttöä kohtaan ovat hyvin kielteisiä; vain 9 % yläkouluikäisistä hyväksyy kannabiksen käytön omassa ikäryhmässään.
Yhteisöllisyyden eteen on tehtävä töitä
Yläkoululaisista 11 % ei ole yhtään läheistä ystävää. Negatiivista kasvua on tullut viimeisen kahden vuoden aikana 5 %. Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on puolestaan nuorten kohdalla laskussa, ja näin kokee noin 9 % ikäluokasta.
Koulukiusaaminen on alakouluissa laskussa, mutta yläkouluissa lievässä nousussa. Kerran viikossa kiusaamista kokevien osuus on Tuusulassa laskenut kahdeksasta viiteen prosenttiin. Nuorissa nousua on prosentin verran, ja kiusaamista kokee 6 % ikäryhmästä. 69 % alakoululaisista ja 77 % yläkoululaisista ilmoittaa, ettei heitä ole kiusattu kertaakaan lukuvuoden aikana.
58 % lapsista ja 45 % nuorista kokee, että heillä on koulussa aikuinen, jonka kanssa voi puhua mieltä painavista asioista. Alakouluikäisissä tämä on 5 % valtakunnallista keskiarvoa parempi tulos. Yläkouluikäisten tulos vastaa valtakunnallista keskiarvoa.
Huolta herättää sekä ala- että yläkouluissa yhteisöön kuulumisen kokemuksen voimakas lasku. Alakoululaisista vain 37 % ja yläkoululaisista 46 % kokee olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä. Noin puolet ala- ja yläkouluikäisistä tuntee olevansa oman luokkansa tärkeä jäsen. Yhteisöllisyyden kokemus on laskenut valtakunnallisestikin, ja Tuusulassa oppilaiden yhteisöllisyyden kokemukset ovat laskeneet 8-15 %.
Oppilaat saavat apua kokemiinsa ongelmiin
Oppimisen osalta huolta herättää myös alakoululaisten innostuksen lasku koulutehtävistä, ja vain 25 % kokee olevansa usein innoissaan niistä. 39 % alakoululaisista kokee stressiä koulunkäynnistä. Oppimistaidoissa vaikeuksia yläkoululaisilla on 40 prosentilla. Kuitenkin erittäin vahvaa kasvutrendiä on siinä, että nuorista 26 % kokee, että heillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa koulutyön suunnitteluun. Myönteistä kehitystä on Tuusulassa tässä indikaattorissa lähes 10 %. 30 % yläkoululaisista kokee uupumusasteista väsymystä koulutyössä. 82 % 8.- ja 9. luokan oppilaista kokee kuitenkin saavansa apua silloin, kun sitä todella tarvitsee.
Koulunkäyntiin vaikuttavat myös ruokailu, netti ja sisäilma
Viime vuosina Tuusulassa on panostettu kouluruokailuun mm. perustamalla kouluruokaryhmiä. 63 % lapsista ja 23 % nuorista kertoo osallistuneensa kouluruokailun suunnitteluun. Tässä on tullut edelliseen mittauskertaan nähden 3-5 % kasvua. Siitä huolimatta puolet yläkouluikäisistä ilmoittaa, ettei syö koululounasta päivittäin. 40 % yläkouluikäisistä ja 26 % jättää aamupalan syömättä joinakin aamuina.
Lasten ja nuorten riippuvuus netistä on kasvussa valtakunnallisesta ja myös Tuusulassa. 4.–5.-luokkalaista 37 % kertoo usein yrittävänsä vähentää netissä käyttämäänsä aikaa, mutta epäonnistuneensa siinä. 8.-9.-luokkalaisista näin kokee 26 % ikäluokasta. Kasvua kielteisessä nettikäyttäytymisessä on kahdessa vuodessa tullut viisi prosenttiyksikköä.
Sisäilma vaikuttaa opiskeluun vähän valtakunnallista tasoa enemmän. 26 % 8. ja 9. luokan oppilasta on sitä mieltä, että koulun fyysiset työolot häiritsevät oppimista. 4. ja 5. luokan oppilaista tätä mieltä on vain 8 % oppilaista. Tunkkaisesta ilmasta ilmoittaa kärsivänsä 11 % alakoululaisista ja 36 % yläkoululaisista.
Huoli ammattiin opiskelevien tilanteesta on todellinen
Lukiolaisten tulokset vastaavat pääpiirteissään peruskoulun yläluokkalaisten tuloksia. Erot näkyvät eniten ammattikoulu- ja lukio-opiskelijoiden välillä siten, että ammattikoulussa opiskelevat nuoret kokevat lukio-opiskelijoita enemmän negatiivisia asioita hyvinvointiinsa, terveyteensä, opiskeluunsa ja ihmissuhteisiinsa liittyen.
Kouluterveyskysely kertoo laajasti koululaisten tilanteesta Suomessa ja Tuusulassa
Kyselyyn vastasi valtakunnallisesti yli 260 000 perusopetuksen 4.–5.-luokkalaista, 8.–9.-luokkalaista sekä lukion ja ammattioppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijaa. Tuusulassa kyselyyn vastasi 1826 opiskelijaa, joista 901 perusopetuksen 4.–5.-luokkalaista (kattavuus 82 %), 853 perusopetuksen 8.-9.-luokkalaista nuorta (kattavuus 68 %), 97 lukion 1.–2.-vuosikurssin opiskelijaa ja 245 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa.
Tuusulan tulosten tarkempi kooste ja oppilaitosten omat tulokset valmistuvat myöhemmin syksyllä. Koulukohtaisia tuloksia käydään läpi opiskelijoiden ja perheiden kanssa. Yleisiä Tuusulan tuloksia hyödynnetään lasten ja nuorten hyvinvointityön suunnittelussa, toteutuksessa sekä arvioinnin tukena.
Kouluterveyskysely tuottaa monipuolista seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta. Kyselyssä on seitsemän eri aihealuetta ja 250 indikaattoria. Kysely tehdään THL:n toimesta joka toinen vuosi. Keväällä 2019 toteutetun kyselyn tiedot kerättiin vuonna 2019 perusopetuksen 4. ja 5. luokilla 1.3.–29.3., perusopetuksen 8. ja 9. luokilla ja lukiossa 1.4.–30.4. ja ammatillisissa oppilaitoksissa 1.3.–30.4.
THL: Kouluterveyskyselyn tulokset
Lisätietoja:
Oppimisen asiantuntija Katja Elo, katja.elo@tuusula.fi, p. 040 314 4028
Opetuspäällikkö Markus Torvinen, markus.torvinen@tuusula.fi, p. 040 314 3410
Kehittämispäällikkö Tiina Simons, tiina.simons@tuusula.fi, p. 040 314 3403
