Vammaisfoorumin tekemän kyselyn mukaan vammaisilla ihmisillä on yhä paljon ongelmia liikkumisessa julkisissa tiloissa sekä katu- ja puistoalueilla. Myös viranomaisviestintä ja hätäviestintä aiheuttavat heille haasteita. Alle 25-vuotiaat kokevat tulevansa syrjityksi tiedonsaannissa esimerkiksi koulussa.

Kyselyssä selvitettiin vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista Suomessa YK:n vammaisyleissopimuksen kahden ensimmäisen voimassaolovuoden aikana. Sopimus allekirjoitettiin Suomessa 10.6.2016 ja se on osa Suomen velvoittavaa lainsäädäntöä. Kyselyssä esteettömyys ja saavutettavuus on käsitetty laajasti.

”Sanaa esteettömyys käytetään huolettomasti ja väärin. Ymmärtämättömyys terveiden maailmassa – jos yksi vammainen ihminen on päässyt tilaan, ei se tarkoita, että tila olisi kaikille esteetön.” (vastaus kyselystä)

YK-sopimuksen artiklan 9 mukaan esteettömyys ja saavutettavuus mahdollistavat vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän ja täysmääräisen osallistumisen kaikilla elämänalueilla. Esteettömyyteen liittyviä ongelmia on kyselyn mukaan koettu melko usein tai jatkuvasti julkisissa tiloissa (38 %) sekä katu- ja puistoalueilla (20 %). Julkisten tilojen osalta ylivoimaisesti suurin osa kyselyyn vastanneista kommentoi rakennusten sisäänkäyntien esteellisyyttä liikkumis- ja toimimisesteisten kannalta. Katu- ja puistoalueilla jalkakäytävien korkeat reunat, portaat ja liian jyrkät luiskat ovat talvikunnossapidon ohella yleisimpiä huolenaiheita.

Saa­vu­tet­ta­vuu­della tar­koi­tetaan verk­ko­pal­ve­lui­ta, so­vel­luk­sia ja jul­kai­su­ja sekä palvelujen saavutettavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä ja mahdollisuutta osallistua itseä koskevaan päätöksentekoon. Kyselyn mukaan saavutettavuuteen liittyviä ongelmia on melko usein tai jatkuvasti tiedotuksessa ja viestinnässä (28 %), eniten puutteita on tekstimuotoisessa viranomaisviestinnässä ja hätäviestinnässä.

Sosiaalinen esteettömyys liittyy asenteisiin, yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen sekä ilmapiiriin, jossa jokainen voi toimia ilman pelkoa syrjinnästä, väheksymisestä tai kiusaamisesta. Kyselyn mukaan puutteita on tiedonsaannissa ja asiallisessa kohtelussa. Syrjintää tiedonsaannissa kokevat alle 25-vuotiaat vastaajat, heistä syrjintää koulussa ja opiskeluissa sekä sosiaalipalveluissa ja työelämässä on kokenut 53 %. Yli 25-vuotiaista syrjintää on kokenut noin 30 %. Eniten epäasiallista kohtelua kokevat alle 25-vuotiaat, 69 % ja yli 65-vuotiaat, 41 %.

Vammaisfoorumi suosittaa seuraavia toimenpiteitä:

• puhutaan suoraan vammaiselle henkilölle, ei hänen avustajalleen, läheiselleen
• lisätään monikanavaista tiedonsaantia selkeällä kielellä ja kuvituksella
• hyödynnetään esteettömyysasiantuntijoita tehokkaammin palvelujen suunnittelu- ja kehittämistyössä (mm. vanhojen rakennusten korjausrakentaminen, digisovellusten tekeminen)
• otetaan vammaiset henkilöt mukaan kokemusasiantuntijoiksi palveluiden ja muiden toimintojen suunnitteluun, toteutukseen, tutkimukseen ja arviointivaiheisiin
• tehostetaan hankinnoista vastaavien hankintaosaamista esteettömyyttä ja saavutettavuutta paremmin huomioivaksi.

Kyselyn eri teemoja käsitellään tarkemmin Vammaisfoorumin järjestämässä seminaarissa 4.9. klo 12.30–17 Juhlasali, G18, Yrjönkatu 18, 00120 Helsinki. Katso seminaarin ohjelma >>  Median edustajat ovat tervetulleita paikalle! Ilmoittautumiset marica.nordman@samsnet.fi.

Lisätietoja: Vammaisfoorumin raporttityöryhmä, Ylva Krokfors, Invalidiliitto ry. p. 044 4650 525.

Vammaisfoorumi on 30 vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö.Keväällä 2018 Vammaisfoorumi toteutti kyselyn vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisesta Suomessa YK:n vammaisyleissopimuksen voimassaoloaikana 2016–2018. Kyselyllä selvitettiin vammaisyleissopimuksen oikeuksien toteutumista Suomessa vammaisten ihmisten arjessa. Kyselyä käytetään YK:lle annettavan raportin pohjana, kun järjestöt antavat YK:lle rinnakkaisraporttinsa Suomen maaraportin ohessa. Kyselyssä kartoitettiin kaikki vammaisyleissopimuksen aihealueet. Siihen vastasi yli 1500 vammaista tai pitkäaikaissairasta ihmistä tai heidän läheistään.

Hyvä vastaanottaja

Keskustan pj-ehdokkaiden tenttikierros alkaa olla viimeistä suoraa vaille valmis. Katri Kulmunin ja Antti Kaikkosen tähdittämä kiertue on ollut menestys, parhaimmillaan tilaisuuksissa on ollut parisen sataa kuulijaa.

Mutta vielä on kiertuetta ja kesää jäljellä ja toivotamme lämpimästi toimituksenne edustajan tervetulleeksi seuraamaan tenttejä!

Lisätietoja kustakin tapahtumasta voit kysyä piirien toiminnanjohtailta. Yhteystiedot löydät linkin takaa: https://www.keskusta.fi/Suomeksi/Yhteystiedot/Piirit 

TERVETULOA!

Kymenlaakso 
Torstaina 22.8. klo 18-19.30 (kahvit 17.30 alkaen) 
Kouvolankylän VPK-talolla, Palovartijantie 5 Kouvola. Tilaisuuden juontajana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen.

Varsinais-Suomi ja Satakunta
Perjantaina 23.8. klo 18 alkaen (sauna ja pihapelit jo klo 16 eteenpäin)
Loimaan Kalikka, Valtatie 204, Yläne (Pyhäjärven rannalla, matkalla opasteita).
Tapahtuma on avoin kaikille. Alueelta löytyy tekemistä koko perheelle uimisesta ja tikanheitosta aina tiukkaan poliittiseen keskusteluun asti. Tilaisuuden juontajana viestintäpäällikkö Laura Ruohola.

Pohjois-Karjala 
Lauantaina 24.8. klo 13.45-15
Keskustanuorten tilaisuus Elokoulun yhteydessä, Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskus, Lomatie 12, 75500 Nurmes.

Lauantaina 24.8. Klo 16.30 kahvit, tilaisuus alkaa klo 17.00. 
Rantakatu 2B, Joensuu. Kesäravintola Tuulaaki tai huonon sään sattuessa Pakkahuone. Tilaisuuden juontajana toimittaja Keimo Lehtiniemi.

Itä-Savo  ja Etelä-Savo
Sunnuntaina 25.8. klo 12-13.30 
Juva, koulukeskus, Koulutie 1. Tilaisuuden juontajana poliittinen sihteeri Helena Pakarinen.

Karjala
Sunnuntaina 25.8. klo 16.30-18.00. 
Saimaan Ammattiopisto Sammon auditorio, Armilankatu 40, Lappeenranta. Tilaisuuden juontajana poliittinen sihteeri Helena Pakarinen.

Helsinki, Keskustan eduskuntaryhmän kokouksen yhteydessä
Maanantaina 26.8. klo 17 
Keskustan puheenjohtajaehdokkaat Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni osallistuvat kaikille avoimeen puheenjohtajatenttiin Sanomatalon mediatorilla.

Keski-Suomi
Perjantaina 30.8. klo 18-19.30. 
Jyväskylän pääkirjasto,Wolmarinsali,Vapaudenkatu 39-41 
Tilaisuuden juontajana/vetäjänä toimittaja Aila Paloniemi.

Pohjois-Savo 
Lauantaina 31.8. 18-20.00 
Lapinlahti, Alapitkän nuorisoseurantalo, Räsäläntie 3

Kainuu 
Sunnuntaina 1.9. klo 13-14.30 
Kajaani, Teppanakeskus, Ilmarintie 6

Helsinki ja Uusimaa
Tiistaina 3.9. klo 18-19.30 
Mercuria Kauppiaitten Kauppaoppilaitos, Martinlaaksontie 36, Vantaa.

Jämsän kaupungin uimahalli Koskikaran toiminta keskeytyy kolmen viikon ajaksi joulukuussa. Uimahallin pesutilojen laatoituksien saumaukset korjataan.

Terveystarkastaja on kiinnittänyt huomiota pesutilojen seinien ja lattioiden laatoituksen saumojen huonoon kuntoon ja siivottavuuteen. Jämsän Ateria- ja puhtauspalveluliikelaitos vahvistaa, että rikkonaisista saumoista johtuen vaadittavaa puhtausluokkaa ei voida saavuttaa.

Pesutilojen lattioiden saumojen tiivistys tehdään takuukorjauksena.  Korjauksen suorittaa uimahallien laatoitukseen erikoistunut Mestarilaatoitus Oy.  Aikataulullisista syistä johtuen korjausta ei ole voitu tehdä aikaisemmin.

Uimahallin ja kuntosalin sulkuaika on 2.- 25. joulukuuta 2019.

– Uimahallilla suoritettiin jo aiemmin soodapuhallus laatoissa havaittujen epoksijäämien poistamiseksi, mutta se ei ollut riittävä. Nyt tehtävät korjaustoimenpiteet tehdään takuukorjauksena.  Korjattavien saumauksien kuivumisajat vaikuttavat sulkuajan pituuteen, toteaa tekninen johtaja Tarja Kuisma.

– Joulukuu on uimahallin syyskauden hiljaisin käyttökuukausi, jonka vuoksi se valittiin korjauksen ajankohdaksi. Lisäämme asiakkaille uimahallin sulkemisesta aiheutuvan häiriön vuoksi jo ostettujen kausi- ja sarjakorttien käyttöaikaa yhdellä kuukaudella, vapaa-aikapalvelupäällikkö Katja Pohjoismäki lupaa.

Jämsän kaupungin uimahalli Koskikara on rakennettu 1972. Uimahalli on peruskorjattu 1997. Laajat korjaustoimenpiteet 2017-2018, pääurakoitsijana Mestaritiimi Oy. Viimeisimmän korjauksen kustannukset olivat 1 780 880 €.  Valtionavustusta korjaukseen saatiin 320 000 €.

Vuotuinen asiakasmäärä on noin 70 000.
Kaupungin subventio / asiakas v. 2018 oli 8,60 €
Vakinaista henkilökuntaa: 3
Kahvila- ja puhtauspalvelut: Jämsän Ateria- ja puhtauspalveluliikelaitos
Kiinteistön hoito: kaupungin tilapalvelut

Lisätietoja:

kiinteistöpäällikkö Jari Ihainen p.  0400 860 068
vapaa-aikapalvelupäällikkö Katja Pohjoismäki p. 040 571 6556

Du spelar in, vi ger ut.      

SLS/Finlands svenska folkmusikinstitut (SLS/FMI) utlyser möjlighet till utgivningssamarbete. Utgivningen sker i institutets skivserie Folkmusik från Finlands svenskbygder på nätet och i CD-format. Ansökan är öppen för alla som spelar, sjunger eller annars utövar folkmusik eller musik kopplad till genren.

Utgivningen sker inom ramen för institutets verksamhetsplan och -budget och görs under 2020. Ett avtal uppgörs mellan samarbetsparterna. SLS/FMI reserverar resurser för utgivningens tryckkostnader, grafik, foto, tillståndsavgifter, distribution, nätspridning och marknadsföring. Artisten ansvarar för övriga kostnader och för det praktiska utförandet av inspelningen. 

Ansökningar lämnas in senast 7.10.2019 på sls.fi/skivutgivningssamarbete2020

Till ansökan bifogas en demoinspelning i wav- eller mp3-format, minst 15 minuter lång.

För mer information, kontakta

Annika Richard
producent, SLS/Finlands svenska folkmusikinstitut
annika.richard@sls.fi
+358 6 319 5605 / +358 40 487 0900

Galaxy Tab S6 on kaupoissa perjantaina 23. elokuuta. Kyseessä on kevyt ja tyylikäs tabletti, jonka uudet, tehokkaat ja älykkäät ominaisuudet takaavat parhaan mahdollisen käyttökokemuksen kaikkialla.

Espoo, 22. elokuuta 2019 – Samsungin uusin ja kehittynein tabletti on huomenna kaupoissa. Galaxy Tab S6 on Samsungin ensimmäinen tabletti, jossa on seitsemän nanometrin suoritin, näyttöön upotettu sormenjälkitunnistin, kaksoispääkamera sekä Bluetoothilla ja liiketunnistimella varustettu S Pen -kynä. Kynässä on kauko-ohjaus ja langaton lataus, ja sen akku kestää jopa 11 tuntia vain kymmenen minuutin latauksella. 

Tyylikkäästi lasista ja metallista muotoiltu tabletti tukee jopa kahdeksaa erillistä käyttäjäprofiilia, mikä antaa usealle käyttäjälle mahdollisuuden työskennellä, ilmaista luovuuttaan ja nauttia viihteestä milloin ja missä tahansa.

• Uudistettu S Pen antaa luovuuden virrata

Galaxy Tab S6:n mukana tuleva S Pen -kynä on monipuolinen, luovuutta ja tuottavuutta tukeva työkalu. Kynässä on nyt liiketunnistus, jonka avulla käyttäjät voivat hallita tablettia esimerkiksi S Penin liikkeillä. Samoin videoiden ja valokuvien ottaminen sekä multimediasisällön tarkastelu onnistuvat etänä, vaikka tabletti itse ei olisi käyttäjän käsissä. 

• Kehittynyttä teknologiaa sujuvoittamaan jokapäiväistä elämää

Galaxy Tab S6 on Samsungin ensimmäinen tabletti, jossa on kaksoispääkamera ultralaajakulmalinssillä. Ultralaajakulmalinssin ansiosta käyttäjät voivat tallentaa kuvauskohteen juuri sellaisena kuin he itse sen näkevät, 123 asteen näkymänä. Kehittyneen teknologiansa avulla Galaxy Tab S6 auttaa käyttäjiään ottamaan ammattimaisia kuvia säätämällä automaattisesti asetuksia ja tehosteita. Parhaan mahdollisen viihdekokemuksen varmistamiseksi Galaxy Tab S6 on varustettu 10,5 tuuman Super AMOLED -näytöllä, HDR10+-tuella ja neljällä AKG:n virittämällä Dolby Atmos -kaiuttimella. Galaxy Tab S6 tarjoaa fiksuilla rauta- ja ohjelmistoratkaisuillaan optimaalisen ruudunpäivityksen ja pienemmän näyttöviiveen, lyhyet latausajat sekä liudan muita ominaisuuksia pelaajille.  

• Kodin keskuksella on uusia toimintoja – Daily Board -toiminto on koko perheen ilmoitustaulu

Valokuvien, säätietojen ja kellonajan lisäksi käyttäjät voivat hallita Daily Board -toiminnolla muistiinpanoja, vaihtaa musiikkia ja tarkistaa kalenteritapahtumia. Erityisen lataustelakan avulla Galaxy Tab S6 voidaan asettaa pystyyn kiinteäksi osaksi modernia kotia – aina ladattuna ja käynnissä.

Galaxy Tab S6:n myynti alkaa perjantaina 23. elokuuta värivaihtoehtoina Mountain Gray, Cloud Blue ja Rose Blush. Sen suositushinnat ovat 749 € (Wi-Fi) ja 799 € (4G).

Lisätietoa Samsung Galaxy Tab S6:sta osoitteissa: www.news.samsung.com/galaxy, www.samsungmobilepress.com ja www.samsung.com/galaxy 

Varhaiskasvatuksen kansallinen tietovaranto Varda on otettu käyttöön vuoden 2019 alussa. Vardaan on jo tallennettu tietoja varhaiskasvatustoimijoista, toimipaikoista ja varhaiskasvatuksessa olevista lapsista.  

1.9.2019 alkaen Vardaan tallennetaan tiedot myös varhaiskasvatuksessa olevien lasten huoltajista. Palveluseteliyksiköitä koskevat huoltajien tiedot sekä yksityisen hoidon tuella toimivien kaikki tiedot viedään Vardaan vuoden 2020 aikana.  

Varda-tietovarannon pohjalta muun muassa edistetään varhaiskasvatuksen kehittämistä ja päätöksentekoa, tilastoidaan ja tutkitaan varhaiskasvatusta sekä hoidetaan viranomaistehtäviä.  

Tietovarannon ylläpidosta vastaa Opetushallitus. Varhaiskasvatuslaki velvoittaa kuntia ja kuntayhtymiä tietojen tallentamiseen.  

Vardaan tallennettavat huoltajien tiedot   

Lahden kaupunki siirtää lasten ja heidän Väestötietojärjestelmässä olevien huoltajiensa tiedot Vardaan varhaiskasvatuksen tietojärjestelmästä. Vardaan tallennetaan huoltajista seuraavat henkilötiedot:

• nimi, henkilötunnus, oma oppijanumero, äidinkieli, kotikunta ja yhteystiedot
• varhaiskasvatuksen asiakasmaksun määrä ja palvelusetelin arvo
• varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain mukainen perheen koko
• maksupäätöksen alkamis- ja päättymispäivämäärä

Lisäksi Opetushallituksen ylläpitämän oppijanumerorekisterin kautta Vardassa huoltajan tietoihin yhdistyvät rekisteröidyn lapsen seuraavat tiedot:

• nimi, oppijanumero ja henkilötunnus tai muu vastaava yksilöintitieto, kansalaisuus, sukupuoli, äidinkieli ja tarpeelliset yhteystiedot.  

Vardaan rekisteröidyn oikeuksista kerrotaan Lahden kaupungin verkkosivuilla: https://www.lahti.fi/palvelut/varhaiskasvatus

Lisätiedot

Lahden kaupunki, sivistyksen palvelualue, varhaiskasvatuspalvelut, 
palvelupäällikkö Suvi Ruusunen, p. 050 539 1651, suvi.ruusunen@lahti.fi

Opetushallitus:  tietosuoja@oph.fi tai 029 533 1000 (keskus) 
Varhaiskasvatuksen tietovaranto Varda Opetushallituksen verkkopalvelussa https://oph.fi/fi/palvelut/varhaiskasvatuksen-tietovaranto-varda (suomi) ja https://oph.fi/sv/tjanster/informationsresursen-inom-smabarnspedagogiken-varda (ruotsi) 
Varhaiskasvatuksen tietovarannon tietosuojaseloste: https://opintopolku.fi/wp/tietosuojaseloste/varda-palvelun-tietosuojaseloste/ 
Varhaiskasvatuslaki (540/2018): https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540

Viemäri- ja vesijohtotyö sulkee läpiajon kaikelta liikenteeltä huomiseen iltapäivään saakka Tarkk`ampujankatu 28 kohdalta. Tonteille ajo sallittu. Haittaa molemmissa ajosuunnissa. Paikalla liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Lahden kaupunginhallitus antaa maanantaina Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle lausunnon, joka koskee kaupunginvaltuuston 13.5.2019 tekemään päätöksen liittyvää valitusta.

Kaupunginvaltuusto päätti toukokuussa 2019 sijoittaa täysin omistamansa yhtiön KOKO Lahti Oy:n osakepääomaan 2 miljoonaa euroa. KOKO Lahti Oy ja sen täysin omistama tytäryhtiö Lahti Events Oy ovat neuvotelleet KymiRing Oy:n kanssa sopimuskokonaisuuden niin, että KOKO Lahti Oy / Lahti Events Oy sijoittaa mainitun summan edelleen KymiRing Oy:n osakepääomaan, ja samalla Lahti Events Oy saa yksin oikeuden toimia moottorirata-alueen tapahtumajärjestäjänä.

Valituksen tekijät vaativat päätöksen kumoamista, koska heidän mielestään päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja koska valtuuston on ylittänyt toimivaltansa. Kaupungin vastine-esityksessä todetaan, että valitus on hylättävä kokonaisuudessaan perusteettomana.

Kaupungin vastine-esityksen mukaan asia ei ole koskenut ketään KOKO Lahti Oy:n hallituksen jäsentä henkilökohtaisesti, eivätkä he ole olleet valtuutettuina esteellisiä osallistumaan päätöksentekoon valtuuston kokouksessa. Mikäli asia kuuluisi yhteisössä asianomaisen valtuutetun vastuulle ja hoidettavaksi, voitaisiin katsoa asian koskevan häntä henkilökohtaisesti. Tässä tilanteessa asia on koskenut Lahden kaupungin täysin omistaman osakeyhtiön asiaa eikä asia ole kuulunut kenenkään hallituksen jäsenen vastuulle tai hoidettavaksi.

Lahden kaupunki katsoo, että se on valtiontukiviranomaisena riittävästi huolehtinut valtiontukea koskevien säännösten noudattamisesta varmistamalla, että sijoituspäätös on tehty siten kuin markkinatalouden ehdoin toimiva yksityinen sijoittaja olisi tehnyt. Kielletyn valtiontuen kriteerit eivät täyty. Keskeisellä markkina-alueella ei ole sellaisia kilpailijoita, joihin nähden KymiRing Oy olisi saanut säännösten tarkoittamaa selektiivistä tukea, joka olisi vahvistanut sen asemaa taloudellisesti muihin kilpaileviin yrityksiin nähden. Näin ollen toimenpide ei myöskään voi vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Lisäksi toimenpide kuuluu kaupungin toimialaan.

Kaupunginhallituksen esityslista: http://ktweb.lahti.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=HALL&pvm=26%2e8%2e2019%2013%3a30

Lisätietoja:
kaupunginlakimies Pekka Virkkunen, p. 044 416 3072

Ranta-Kartanon kaksi kaavamuutosta ovat edenneet hyväksyttäviksi. Ympäröivät kadut ovat valmistuneet ja puistosuunnittelu etenee. Alueen tuulioloista on valmistunut selvitys.

Ranta-Kartanon kaksi kaavamuutosehdotusta tulevat kaupunginhallituksen käsittelyyn seuraavassa kokouksessa. Esityksen mukaan kaavat on tarkoitus esittää hyväksyttäväksi syyskuun kaupunginvaltuustolle. Kyösti Kallion kadun puolen kolmen korttelin kerroslukuihin ja rakennusoikeuksiin sekä muihin kortteleiden sisäisiin merkintöihin esitetään vastaavia muutoksia kuin on tehty kaavaan jo rakenteilla olevan aloituskorttelin osalta. Kortteleiden torniosat olisivat 10-kerroksisia ja matalammat osat 2-4 –kerroksisia. Muutokset lisäävät rakennushankkeiden toteuttamiskelpoisuutta. Muutos ei koske puistoalueita.

Kartanonkadun puolen kortteleihin kaavamuutos mahdollistaisi vesiliikuntakeskuksen 50 metrin uimaratoineen, kylpylähotellin ja pysäköintitalon rakentamisen. Hotelli sijaitsee lähimpänä Pikku-Vesijärveä ja se on korkeimmilta osiltaan 11-kerroksinen. Vesiliikuntakeskus on alueen keskellä ja noin 550-paikkainen pysäköintitalo sijoittuisi lähimmäksi vanhaa linja-autoasemaa.  Hankkeesta kaupungilla on yhteistyösopimus Kinos Property Investment Oy:n kanssa. Kaupunginvaltuusto teki kesäkuussa päätöksen, että kaupunki sitoutuu vuokraamaan uimahallin ja tulemaan enemmistöosakkaaksi pysäköintitaloon, mikäli hanke toteutuu kokonaisuudessaan.

Kaavojen kotisivut:

https://www.lahti.fi/palvelut/kaavoitus/kartano-kyösti-kallion-kadun-varren-korttelit

https://www.lahti.fi/palvelut/kaavoitus/kartano-kartanonkadun-varren-korttelit

Katu-urakka valmistui etuajassa

Aluetta ympäröivien katujen rakennusurakka valmistui etuajassa keskikesällä. Urakassa tehtiin myös Paasikivenaukion ensimmäinen vaihe. Aukion ja puistoväylän rakentaminen jatkuu tulevina vuosina korttelialueiden rakentamisen tahdissa. Kortteleiden väliin vanhan Jalkarannantien paikalle tulee puisto, jossa kulkee pyöräilyn ja jalankulun väylät Aleksilta Pikku-Vesijärven puistoon.

Ensimmäiset talot rakenteilla

Kyösti Kallion kadun varrella olevan Skanskan korttelin rakennustyöt ovat käynnissä. Kortteliin tulee 96-asuntoinen Saga Care palvelutalo Salpalinna sekä torniosaan 36 osakehuoneistoa. Rakennukset valmistuvat vuonna 2020. Skanskan mukaan Ranta-Kartanoon on suunniteltu omaleimaista, energiatehokasta ja ekologista keskustarakentamista.

Pumptrack-rata syyskuun lopulla

Puretun urheilutalon paikalle Kyösti Kallion kadun ja Ståhlberginkadun kulmaukseen rakennetaan syyskuussa kaupunkilaisten liikunta- ja harrastekäyttöön tilapäinen pumptrack-rata. Radalla voi liikkua polkupyörän lisäksi kaikilla muillakin pyörällisillä kulkuvälineillä, joissa ei ole moottoria. Rata valmistuu syyskuun lopulla ja se on käytössä, kunnes aluetta tarvitaan rakentamiselle.

Alueen tuuliolot selvitetty

Kaupunki teetti alueelle puistosuunnittelun yhteydessä tuulisuus- ja pienilmastoselvityksen, koska useissa palautteissa on esitetty huoli alueen mahdollisesta tuulitunnelimaisuudesta.  Selvityksen mukaan Ranta-Kartanon katutaso on tuulioloiltaan turvallinen ja pääasiassa myös viihtyisä. Kaavan mukainen rakentaminen ei aiheuta erityisiä tuulisuppiloita tai muuta vastaavaa haittaa. Olosuhteita voidaan tehokkaasti vielä parantaa puiden ja pensaiden avulla. Selvityksen suosituksia käytetään puistosuunnittelussa mm. kasvillisuuden, oleskelualueiden sijoittelun ja pergoloiden rakenteen suunnittelussa.

Selvitys on kokonaisuuden luettavissa täältä: https://www.lahti.fi/PalvelutSite/AluehankkeetSite/Documents/Ranta-Kartanon_tuulisuus_pienilmasto_v2.pdf

 Lisätietoja:

kaavamuutokset: kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski, p. 050 398 5113

Pumptrack-rata: hortonomi Kati Konivuori, p. +358444164795

alueen kehittäminen: projektipäällikkö Pirkko-Leena Jakonen, p. 044 416 3503

sähköposti etunimi.sukunimi@lahti.fi

kaavamuutoksista 

Kutsu median edustajille

Tervetuloa Riihimäelle torstaina 5.9.2019 klo 10.00 – 14.30

Taiteen kasvukäytävä -tapahtuma kokoaa Riihimäelle 5.9. kuntien kehittämisen ja rakentamisen asiantuntijoita sekä taidealan edustajia. Tapahtumassa pohditaan, miten kuntien kehittämisessä kaavoitukseen ja rakentamiseen voidaan luovan suunnittelun keinoin tuoda käyttäjänäkökulmaa ja laatua. Esimerkkinä käydään läpi julkisen taiteen toteutuksen malleja. 

Aika: Torstai 5.9.2019 kello 10 – 14.30

Paikka: Punainen talo, Pohjoinen Asemakatu 10, 11130 Riihimäki 

Ohjelma

10:00 Riihimäen kaupungin tervehdys: Riihimäen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riku Bitter ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkuri

10:15 Valtteri Aaltonen, kunta- ja omistajaohjausministerin valtiosihteeri

• Kuntien tulevaisuuden näkymät: Millä kunnat pärjäävät?

10:30 Professori Maunu Häyrynen, Turun yliopisto

• Kulttuurisuunnittelu ja kuntakehittäminen

11:00 Ratkaisupöydät / Lounas(sämpylä) noutopöydästä

• Vertaisoppiminen: Viisi teemapöytää, joissa viiden kaupungin/kunnan taidetyöryhmät esittävät onnistuneen casen ratkaisut

Pöytä 1. Seinäjoki TEEMA: Kunnan palvelurakenne
Pöytä 2. Hämeenlinna TEEMA: Monialainen työryhmä
Pöytä 3. Riihimäki TEEMA: Kuntabrändi
Pöytä 4. Kangasala TEEMA: Kohtaaminen
Pöytä 5. Sipoo TEEMA: Tulevaisuus

12:30 Teemapöydät esittävät ratkaisunsa & keskustelua

14:00 Päätös: Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko

Tervetuloa mukaan!

Ilmoittautumiset:
https://www.taidekayttoon.fi/ajankohtaista1/2019/8/16/taiteen-kasvukytv-tapahtuma-riihimell-592019

Britanniasta Suomeen rantautunut Green Flag Award -järjestelmä ja auditointi tunnistaa ja palkitsee laadukkaasti ylläpidetyt viheralueet ja asettaa tason kansainvälisesti ensiluokkaisille viheralueille. Vuonna 2019 palkittujen puistojen määrä lähes tuplaantuu, kun tunnus jaetaan Suomessa viidelle eri puistolle. Tulokset julkaistaan Kaupunginpuutarhurien kesäluentopäivillä Forssassa 22.8.2019.

Kansainvälinen viheralueiden laadun tunnus, Green Flag Award, on palkinnut puistoja Suomessa jo vuodesta 2016 lähtien, jolloin Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampuksen puistolle myönnettiin ensimmäinen GFA-tunnus. Vuonna 2019 tunnuksen voittaneita puistoja on yhteensä viisi; Lahden Pikku-Vesijärven puisto, Tampereen Hatanpään Kartanonpuisto ja arboretum sekä Kotkan kolme puistoa: Vesipuisto, Katariinan Meripuisto ja Jokipuisto. Puistot saivat erityistä tunnustusta niiden monipuolisista palveluista yhteisölle ja tasokkaasta kunnossapidosta.

Lahti ja Tampere uusivat GFA -tunnuksensa

Lahden Pikku-Vesijärven puisto palkitaan jo kolmannen ja Tampereen Hatanpään kartanonpuisto ja arboretum toisen kerran Green Flag Award -tunnuksella. Pikku-Vesijärvi sai tunnustusta erityisesti viihtyisästä kokonaisuudesta ja monipuolisesta kaupunkipuiston ympäristöstä.

- Puiston vahvuutena on sen osien erilaisuus, rakennetusta perinteisestä puistosta tiheään kaupunkimetsään, kirjoittavat GFA tuomarit Eeva-Kaarina Ståhlström ja Sanna Kuula raportissaan.

Hatanpään kartanonpuiston kulttuurihistoriallinen näkökulma ja sen merkitys valtakunnallisesti kiinnitti erityisesti tuomareiden, Seija Nurkkalan ja Ville Immosen huomion.

- Hatanpään kartanonpuisto ja arboretum on erittäin kiinnostava ja näyttävä tutustumis- ja vierailukohdekokonaisuus ja varmasti tärkeä matkailuvaltti koko kaupungille.

Kotkan kaupungille jopa kolme Green Flag Award -tunnusta

Kotkan kaupunki osallistui Green Flag Award hankkeeseen ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Osaksi kansainvälistä laatupuistojen verkostoa pyrkivät Sapokan vesipuisto, Katariinan Meripuisto ja Jokipuisto.

Sapokan Vesipuistolle myönnettiin tunnustus monipuolisista toiminnoista ja näyttävyydestä. Tuomareiden mukaan erilaiset habitaatit rytmittävät puistossa kävelyä, ja luovat hienosti erilaisia tunnelmia.

- Eri kasvilajeja on käytetty hyvin osaavasti ja niitä on sijoitettu lajille sopiviin kasvupaikkoihin, jossa ne näyttävät luontaisesti viihtyvän, kommentoivat kaikki Kotkan puistot arvioineet GFA tuomarit Titta Holmala-Kylmäkoski ja Sara Luhtaniemi Tampereen kaupungilta.

Kotkan Jokipuisto sai kiitosta erityisesti komeista graniittimuureista vesiputouksineen, lummelammesta ja näyttävistä istutuksista. Tuomareiden mielestä Jokipuisto on yksi hienoimpia puistoja Suomessa, ja kaupunki sai tunnustusta arvokkaasta työstä puiston eteen.

-  Jokipuisto on ainutlaatuinen kohde, joka hurmaa upeilla näkymillä ja rakenteilla. Pienelle alueelle on saatu koottua monia eri elementtejä, jotka ovat tasapainossa keskenään. Tunnelma on harmoninen ja rauhoittava.

Katariinan Meripuistossa tuomareiden huomio kiinnittyi erityyppisiin toimintoihin, jotka vetävät puoleensa erilaisia käyttäjiä. Puistossa huomioidaan upeiden kallioiden ja merimaisemien lisäksi liikunnan iloa ja leikin riemua.

-  Meripuisto on upea kokonaisuus, jonka historia on edustavasti näkyvissä. Puistokokonaisuus on luonnonarvoiltaan erittäin monipuolinen, varsinkin kasvillisuuden ja linnuston osalta.

”Green Flag -tunnuksen saaminen luo runsaasti etuja viheralueelle: kohde – esimerkiksi puisto – saa auditoinnista eväitä kehittää toimintaa puiston käyttäjien ja matkailijoiden näkökulmista, esimerkiksi opastusta, palveluita ja toiminnallista sisältöä. Se parantaa viheralueiden arvostusta sekä edistää puiston osapuolien yhteistyötä entisestään.”

Green Flag huomioi viheralueen käyttäjät, ympäristön ja toimintastrategian

Englannissa vuonna 1996 perustettu tunnus ylläpitää mainettaan standardijärjestelmänä erinomaisesti ylläpidetyille puistoille ja viheralueille. Järjestelmä arvioi viheralueiden hoitoa, käyttäjien osallistumismahdollisuuksia, kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja sekä ilmastonmuutosta ennakoivia toimenpiteitä puistoalueella 27 kohtaa sisältävän kriteeristön avulla.

Vuonna 2019 kansainvälisesti voittaneita puistoja on ennätysmäärä. Yhteensä 2096 puistoa ja viheraluetta, 14 maassa, 4 eri maanosassa. Suurin osa palkituista viheralueista sijaitsee Isossa-Britanniassa, jonka lisäksi hanke on levinnyt Belgiaan, Ruotsiin, Meksikoon, Espanjaan, Saksaan, Turkkiin, Arabiemiraatteihin, Australiaan, Uuteen-Seelantiin ja Suomeen.

Suomessa Hämeen ammattikorkeakoulun, HAMK, rakennettu ympäristö on toiminut kansainvälisessä yhteistyössä GFA-asioissa jo vuodesta 2015. Heikki Peltoniemi ja Sari Suomalainen ovat tutustuneet GFA-järjestelmään Isossa-Britanniassa ja tuoneet osaamista Suomeen.

Vuonna 2019 Viherympäristöliitto ry solmi sopimuksen Keep Britain Tidy -organisaation kanssa. Viherympäristöliitto hallinnoi ja kehittää Green Flag -hanketta Suomessa. Tavoitteena on kehittää palkinnosta koko viheralan ja suomalaisten tuntema tunnus.

Lisätiedot:

Seppo Närhi, pääsihteeri, puh. 0400 419 085, Viherympäristöliitto ry, seppo.narhi@vyl.fi

Essi Mäkinen, GFA-koordinaattori, puh. 040 7499 331, Viherympäristöliitto ry, essi.makinen@vyl.fi

Green Flag Award -hanke Suomessa: https://www.vyl.fi/alan-kehittaminen/green-flag-award/

Green Flag Award website: http://www.greenflagaward.org.uk/

Suomen joukkueen viimeinen edustaja painin MM-kisajoukkueessa selviää karsintatapahtumassa, joka järjestetään Kuortaneella tiistaina 27.8. klo 11 alkaen. Tapahtumassa painitaan kreikkalais-roomalaisen painin sarjan 97 kg edustuspaikasta paras kolmesta järjestelmällä.

Vastakkain ovat:

Elias Kuosmanen

• 23 vuotta
• Seura: Helsingin Haka
• Saavutukset: mm. EM-3 2019 & 2018 - yhteensä 7 arvokisamitalia

Arvi Savolainen

• 20 vuotta
• Seura: Lahden Ahkera
• Saavutukset: mm. U20 MM-1 2018, U23 EM-1 2019 - yhteensä 8 arvokisamitalia

Tapahtumassa otellaan 2-3 ottelua ja kaksi otteluvoittoa saavuttanut valitaan MM-joukkueeseen. Karsintaottelut otellaan n. 30 minuutin välein Kuortane-hallissa ja ensimmäinen ottelu käynnistyy klo 11. Ottelutapahtumassa käydään myös muiden maajoukkueiden MM-karsintaotteluita.

Kuortaneella alkaa sunnuntaina 25.8. kansainvälinen painileiri, johon osallistuu yhteensä 12 maan kreikkalais-roomalaisen painin maajoukkueet.

Tapahtuma on maksuton ja sekä median edustajat että painista kiinnostunut yleisö ovat tervetulleita seuraamaan. Tapahtuma on myös nähtävissä suorana Painiliiton Facebook-sivujen kautta.

Painin MM-kilpailut käydään 14. – 22.9.2019 Nur-Sultanissa, Kazakstanissa. Kaikkien olympiasarjojen kuusi parasta saavuttaa maalleen suoran paikan Tokion 2020 Olympialaisiin.

tiedote pdf-muodossa

***

Painiliiton tiedote julkaistu 16.8.2019

Painin MM-joukkue julkaistu

Suomen Painiliitto on nimennyt joukkueen painin maailmanmestaruuskilpailuihin, jotka käydään kuukauden kuluttua Kazakstanin pääkaupungissa Nur-Sultanissa. Suomen joukkueeseen on nimetty yksi nais- ja kaksi miesvapaapainijaa sekä viisi kreikkalais-roomalaisen painin miespainijaa.

Joukkueessa mukana on luonnollisesti hallitseva maailmanmestari Petra Olli, joka hakee tällä kertaa menestystä sarjassa 62 kg. Ollin sarjassa, kuten kaikissa muissakin suomalaissarjoissa kuusi parasta painijaa lunastaa maalleen suoran maapaikan Tokion 2020 Olympialaisiin.

Vapaapainissa mukana ovat vuosi sitten seitsemänneksi MM-matolla sijoittunut Ville Heino sarjassa 86 kg sekä hänen nuorempi veljensä Jere Heino sarjassa 125 kg.

Kreikkalais-roomalaisessa painissa suurimmat odotukset kohdistuvat sarjaan 97 kg, jonka edustaja valitaan karsinnan jälkeen. Karsinta järjestetään kansainvälisen leirin yhteydessä Kuortaneella ja siinä ottelevat kevään EM-pronssimitalisti Elias Kuosmanen sekä juniorien MM-kultamitalisti Arvi Savolainen. Kokemusta joukkueessa edustaa jo kaksi kertaa olympiamatolla Suomea edustanut 36-vuotias Rami Hietaniemi ja nuoruuden voimaa vastikään Saksan GP -turnauksessa arvokkaan sarjavoiton napannut 21-vuotias Konsta Mäenpää.

Suomen joukkue painin MM-kisoihin 14. – 22.9.2019 Nur-Sultanissa, Kazakstanissa:

Naispaini

62 kg: Petra Olli, Lappajärven Veikot

Vapaapaini

86 kg: Ville Heino, Porin Paini-Miehet
125 kg: Jere Heino, Porin Paini-Miehet

Nais- ja vapaapainin valmentaja: Ahto Raska

Kreikkalais-roomalainen paini

60 kg: Lauri Mähönen, Lapin Veikot
77 kg: Niko Erkkola, Ilmajoen Kisailijat – varamies: Matias Lipasti, Ilmajoen Kisailijat
87 kg: Rami Hietaniemi, Nurmon Jymy – varamies: Toni Metsomäki, Ilmajoen Kisailijat
130 kg: Konsta Mäenpää, Ilmajoen Kisailijat – varamies: Tuomas Lahti, Ylä-Tikkurilan Kipinä

Sarjan 97 kg edustaja valitaan Kuortaneella painittavan katsastusottelun jälkeen. Ottelussa kohtaavat Elias Kuosmanen, Helsingin Haka ja Arvi Savolainen, Lahden Ahkera

Valmentajat: Marko Yli-Hannuksela ja Juha Lappalainen

Lääkäri: Mika Lehto
Hieroja: Hannu Kuronen
Joukkueenjohtaja: Marko Korpela

Tuomari: Stevo Petrovic

Lisätietoja: puheenjohtaja Tuomo Karila, 050-4624959

MM-kilpailut käynnistyvät kreikkalais-roomalaisella painilla ja suomalaisista ensimmäisenä matolle pääsevät sarjat 87 kg ja 97 kg, jotka alkavat sunnuntaina 15.9. Petra Ollin sarja 62 kg alkaa torstaina 18.9. Kaikissa sarjoissa mitaliottelut painitaan seuraavan päivän iltatilaisuudessa.

Lumi- ja jäärakentaminen on kasvava pohjoissuomalaisen matkailurakentamisen ja -palveluiden osa-alue, jolle tarvitaan lisää ammattitaitoisia lumi- ja jääveistäjiä pohjoiselta alueelta. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan toteuttamassa Taitoa lumelle: Lumi- ja jääveistäjien työelämälähtöinen koulutus -hankkeessa järjestetään jo toisena talvena peräkkäin työelämälähtöinen koulutuskokonaisuus.

Haku koulutukseen on alkanut. Koulutus ajoittuu syksylle ja talvelle 2019-2020 kolmena moduulina, jotka ovat suunnittelun ja veiston perustaidot (viikko 43), turvallisuus (2 päivää loka-marraskuun aikana) sekä työssäoppiminen piloteissa (2 viikkoa marras-joulu-tammikuun aikana).

Hankkeessa koulutetut lumi- ja jääveiston erityisosaajat voivat toimia teknisen toteutuksen ja turvallisuusvaatimukset huomioiden erilaisissa lumi- ja jäärakentamisen ympäristöissä ja työryhmissä. Koulutuksella lisätään käytännön veistämisen taitojen lisäksi vuorovaikutustaitoja tilaajan ja muiden suunnittelijoiden kanssa toimiessa. Paikallisten toimijoiden taitojen lisääntyminen edistää alalle työllistymistä ja alan yrityksille se merkitsee osaavan työvoiman saatavuutta omalta alueelta. Viime talvena koulutukseen osallistui 10 henkilöä työskennellen alan matkailukohteissa Rovaniemen ja Kittilän seudulla.

Koulutushanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Rahoittava viranomainen on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Tiedustelut alkavasta koulutuksesta:

Hankkeen vastuullinen johtaja Timo Jokela
0407396034

Projektipäällikkö Antti Stöckell
040 4844408

etunimi.sukunimi(at)ulapland.fi

Kuva: Antti Stöckell. ”Lehtojärvi”: Koulutukseen osallistunut Anna Heikkilä veistämässä lunta Arctic Snow Hotelilla Lehtojärvellä joulukuussa 2018.

Reserviläisliitto suhtautuu positiivisesti tänään mediassa esille nousseeseen Varusmiesliiton kannanottoon kutsuntojen ulottamisesta koko ikäluokkaan mutta vaatii täsmennyksiä ehdotukseen erityisesti kustannusjaon osalta.

Reserviläisliitto linjasi jo vuoden 2019 eduskuntavaaliohjelmassaan, että miespuolista väestönosaa koskettavat kutsunnat tulisi laajentaa myös naisia koskeviksi joko kutsumalla naiset varsinaisiin kutsuntoihin tai järjestämällä heille vastaavantyyppinen tilaisuus. Koko ikäluokan tavoittaminen lisäisi naisten maanpuolustustietämystä ja -tahtoa sekä naisten hakeutumista nykyistä laajemmassa määrin asepalvelukseen.

– Julkisessa keskustelussa ei vain ole liiemmin tuotu esiin sitä, että liiton vision mukaisia kokonaisturvallisuuspäiviä itse asiassa pilotoitiin jo viime syksyn kutsuntojen yhteydessä, Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola ihmettelee.

Edelleen Hakola tarkentaa, että tilaisuuksien tulisi sisältää terveystarkastus kaikille ja keskustelussa tulisi pohtia, miten siitä aiheutuvat kustannuksen jaettaisiin eri hallinnonalojen kesken. Näin päästäisiin pelkän idean esittämisen tasolta lähemmäs realistisempaa keskustelua kutsuntojen ulottamisesta koko ikäluokkaa koskeviksi.

– Mahdolliset naisten kutsunnat tai kokonaisturvallisuuspäivä eivät ole vain puolustusvoimien asia vaan niillä on laajempi yhteiskunnallinen merkitys sen suhteen, miten koko ikäluokka sitoutetaan kokonaisturvallisuuteen. Tämä avaisi myös näköalaa nykyistä merkityksellisemmälle siviilipalvelukselle, Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola linjaa.

Reserviläisliitto on linjannut vaaliohjelmassaan, että Suomen puolustuksen tulee jatkossakin rakentua miesten yleisen asevelvollisuuden ja reserviläisistä muodostettavien sodan ajan joukkojen varaan. Liitto ei aja koko ikäluokalle pakollista asepalvelusta.

Lisätietoja

Varapuheenjohtaja
Terhi Hakola
050 350 8020
terhi.hakola@reservilaisliitto.fi

Puheenjohtaja
Ilpo Pohjola
040 018 2700
ilpo.pohjola@reservilaisliitto.fi

Ruissalon telakka-aluetta ja Ruissalon alkupäätä pitkään vaivannut pula pysäköintipaikoista ratkesi, kun Turun Satama järjesti osan varastoalueistaan autojen pysäköintiin. Samalla pysäköintialueen valvonta siirtyi Satamalta Turun kaupunkiympäristötoimialalle. Alue on pysäköintikäytössä toistaiseksi.

Ruissalonsillan läheisyydessä sijaitseva uusi pysäköintialue palvelee sekä Ruissalon telakka-alueella asioivia että saaressa ulkoilevia. Parkkipaikoille kulku tapahtuu Tuontikadun ja Konttikadun liittymän kautta. Alueella liikkuu sataman ja vapaavaraston tavaraliikennettä, joten pysäköintialueelle kuljettaessa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta ja käyttää merkittyjä kulkureittejä.

Uutta parkkitilaa on yhteensä yli 7 000 neliömetriä ja parkkipaikkoja on mitoitettu 240 autolle.

Maksuttomalla pysäköintialueella on käytössä kahdeksan tunnin pysäköintirajoitus kiekon kanssa. Rajoituksella halutaan varmistaa, että parkkipaikkoja käytetään saarella asioivien tarpeisiin eikä pitkäaikaiseen pysäköintiin.

• Uuden pysäköintitilan järjestäminen on positiivinen asia. Nyt auton voi jättää ulkoiluretkellä jo mantereelle, eikä sitä tarvitse pysäköidä enää esimerkiksi tienpientareelle. Ruissalon Tapahtumatelakalla järjestetään jatkossa yhä enemmän monipuolista ohjelmaa suurelle yleisömäärälle, joten tämän pysäköintiratkaisu tulee parantamaan tapahtuma-alueen saavutettavuutta merkittävästi, Turun Sataman satamamestari Antti Pekanheimo kertoo.

Ruissalon Telakalla veneitä, innovaatioita sekä ruoka- ja taide-elämyksiä

Ruissalon Tapahtumatelakalla vierailee tänä viikonloppuna 23.–25.8. veneharrastajia, jotka myyvät ja ostavat käytettyjä veneitä ja niiden oheistuotteita. Veneet Esillä on Suomen suurin käytettyjen veneiden myyntitapahtuma. Yleisölle maksuttoman tapahtuman järjestää Naantalin Venemessut.

Lisätietoja Veneet Esillä -tapahtumasta: https://veneetesilla.fi/

Ensi viikolla 29.8.–30.8. telakalla järjestettävällä SHIFT Business Festivalilla esitellään, kuinka uudella teknologialla ratkotaan tämän päivän suurimpia ongelmia. Maksullinen tapahtuma tuo yhteen tekoälyn kehittäjät, sen soveltajat eri teollisuudenaloilta ja startup- sekä teknologiayritysten innovaation ja osaamisen.

Tarkemmat tiedot SHIFTistä: https://theshift.fi/

5.–8. syyskuuta samasta paikasta löytyy nautintoja, ideoita ja inspiraatiota ruoan ja taiteen ystäville. Food & Art Festivalin ohjelma tarjoaa ruokailukokemuksia, keskusteluita sekä kiinnostavia taidekokemuksia neljän päivän ajan. Festivaalialueelle on vapaa pääsy.

Tietoa Food & Artista: https://www.foodandart.fi/

Lisätietoja Ruissalon pysäköintialueesta antavat:

Turun kaupunki: yhteysjohtaja Antti Kirkkola, p. 050 559 0103, antti.kirkkola@turku.fi

Turun Satama: satamamestari Antti Pekanheimo, p. 050 5533 125, antti.pekanheimo@portofturku.fi

Elokarnevaaleja vietetään Mäntyharjun torilla perjantaina 30.8. klo 15-19. Tapahtuman avaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Leena Pekkanen, joka myös juontaa koko tapahtuman.

Elokarnevaalien ohjelmassa on myös leikkimielinen maalaustapahtuma, jonka huutokauppatuotto käytetään lasten ja nuorten taideretkeen. Taiteilijoiksi ovat lupautunut mm. Jukka Ollikainen, Osmo Pöntinen, Tarja Olli ja Juho Sihvonen. He maalaavat esiintymislavalla klo 15-16.30, valmiit taideteokset huutokaupataan klo 17.30. Huutokauppaan odotetaan ja toivotaan runsasta osanottoa, sillä syntyvät taideteokset ovat varmasti uniikkeja ja joidenkin taiteilijoiden kohdalla jopa ainutkertaisia. Samalla mahdollistetaan nuorten taideretken toteutuminen.

Esiintyjistä estradille pääse ensimmäisenä kello 15.15 Jokeri Pokeri Box eli taikuri Simo Aalto yhdessä avustajavaimonsa Kirstin kanssa. Heidän tarjoilemansa taikashow kiinnostaa varmasti niin lapsia kuin aikuisiakin. Jokeri Pokeri Box esiintyy vielä toisen kerran uudella setillä viiden jälkeen.

Jokeri Pokeri Boxin jälkeen lavan ottavat haltuun Zäpämmät. Zäpämmät on kahden naisen duo, jonka luonteessa on vähän kainoa kesätyttöä kuin myös rohkeaa naista. Marjo soittimenaan suomalainen kantele ja Pauliinan käsissä ja jaloissa kaikenlaiset ääntä tuottavat instrumentit vievät kuulijat kauniiden ja rosoisten laulujen äärelle. Zäpämmät esiintyvät klo 16 alkaen.

Paikallinen lauluyhtye Nooni pääsee lavalle klo 18. Nooni johdattelee yleisön nauttimaan naiskuoron kauniista soinnista ja päättää Elokarnevaalien ohjelmaosuuden muun muassa Mårtensonin, Kärjen ja Sarmannon säveliin.

Tapahtuman ajan torilla on myös muun muassa sesongin herkkuja lähituottajilta, koululuokkien myyntikojut sekä tuote-edustajia.

Lisätietoja:

Eija Kling
markkinointipäällikkö/Mäsek Oy
eija.kling@mantyharju.fi
Puh. 040 774 1902

Heinolan biotalous tarjoaa yrityksille runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Aiheesta on tehty useita kokeiluja ja kehittämishankkeita.  Seuraavaan vaiheeseen siirrytään yhteistyössä alueen uuden korkeakoulun kanssa.

Heinolan kaupunki on toteuttanut viimeisen viiden vuoden aikana useita biotaloushankkeita yhteistyössä Heinolan teollisuuden ja muiden yritysten kanssa.

Heinolan seudun bio- ja kiertotalouden ekosysteemiin kuuluu 800 tuottajaa alkutuotannossa, 40 bioalan yritystä, 15 bioalan kaupan yritystä, yli 100 bio- ja kiertotalouden ekosysteemiin kuuluvaa yritystä sekä yli 1000 työpaikkaa runsaan 300 MEUR liikevaihdolla.

Ympäröivältä alueelta löytyy 150 km säteellä lähes miljoona tonnia hyödyntämätöntä raaka-ainetta. Yrityshankkeiden avulla on valmistunut kahdeksan erilaista raaka-aineselvitystä ja neljä erilaista raaka-aineiden koeajoa. Tälläkin hetkellä Heinolan kaupunki on mukana neljässä eri laitos- ja yritysinvestointineuvottelussa. Lisäksi selvittelyn alla on useita yrityslähtöisiä innovaatio- ja kokeiluaihioita.

Uudet bio- ja kiertotalouden avaukset etenevät. Hämeen ELY-keskus on myöntänyt Heinolan kaupungille 180.000 euron hanke- ja tutkimusrahoituksen peltobiomassan jatkojalostamiseen.  Tavoitteena on kehittää oljen hyödyntämiselle kannattava malli, jotta siitä voidaan jalostaa alueella bioetanolia. Heinolan kaupunki lähtee viemään uutta Vihreän kasvun biokylä -hanketta eteenpäin yhteistyössä alueen korkeakoulujen, Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT-yliopisto) ja Lahden ammattikorkeakoulun eli tulevan LAB-ammattikorkeakoulun kanssa.

”Heinolan odotukset korkeakouluyhteistyön suhteen ovat suuret. Tarkoitus on löytää yritysten kannalta oikeat työkalut 2020-luvun elinkeinopolitiikkaa varten. Haluamme aktiivisesti olla mukana kehittämässä Heinolan yritysten kilpailukykyä ja yhteistyötä ensi vuosikymmenellä. Nykyiset toimintamallit eivät siihen riitä. Uudenlainen yhteistyö alueen johtavien korkeakoulujen kanssa on meille mielenkiintoinen kehittämismahdollisuus”, toteaa Heinolan elinkeinopäällikkö Timo Kaattari.

”Korkeakouluyhteistyöllä halutaan tarjota Heinolan yrityksille mahdollisuus liiketoiminnan ja kilpailukyvyn kehittämiseen ensi vuosikymmenellä. Tarjoamme yrityksille toimivan ja nopean kanavan korkealaatuisten tutkimus- ja kehittämisresurssien hyödyntämiseen”, jatkaa Kaattari.

Uusi yhteistyö sai vakaan perustan, kun Heinolan kaupunki ja Lahden ammattikorkeakoulu allekirjoittivat 22.8.2019 sopimuksen kehittämistehtävien resursoinnista tulevina vuosina. Yhteistyötä koordinoiva projektipäällikkö Sanna-Mari Wallin Lahden ammattikorkeakoulusta näkee, että Heinolassa on hyvät puitteet uusille bio- ja kiertotalouden avauksille, sillä alueella on vakaa metsäteollisuuden yrityspohja ja hyvinvoiva maatalous.

Lahden ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu yhdistyvät uudeksi ammattikorkeakouluksi 1.1.2020. Fuusion toteutuminen riippuu enää siitä, hyväksyykö valtioneuvosto uuden ammattikorkeakoulun toimiluvan. Fuusiossa syntyvän ammattikorkeakoulun nimi on LAB-ammattikorkeakoulu eli LAB. Yritysyhteistyö ja alueen elinkeinorakenteen uudistaminen on nostettu yhdeksi uuden ammattikorkeakoulun tärkeimmäksi tavoitteeksi.

”Uudenlainen yhteistyömalli Heinolan kaupungin kanssa on LAMKin ja vuodenvaihteessa syntyvän LABin näkökulmasta tervetullut avaus ”, toteaa Lahden ja tulevan LAB-ammatti-korkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen tyytyväisenä.

”Aluekehitys on AMKien lakisääteinen tehtävä, jonka toteuttamiseen nyt allekirjoitettu sopimus tarjoaa täysin uuden ulottuvuuden. Julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö tulee olemaan LABin toiminnan ytimessä. Haluamme olla entistä keskeisempi osa alueen elinkeinoelämän kehittymistä ja kansainvälistymistä”, jatkaa rehtori Kilpeläinen.

Lisätietoja:                                              

Heinolan kaupunki                                  

Elinkeinopäällikkö Timo Kaattari            

p. 050 576 8600                                      

timo.kaattari@heinola.fi                        

Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK)

Projektipäällikkö Sanna-Mari Wallin

p. 044 708 5142

sanna-mari.wallin@lamk.fi

Syyskuussa on jälleen mahdollista osallistua maailman suurimpaan valokuvauskilpailuun kuvaamalla eri puolilla Suomea sijaitsevia kulttuuriympäristöjä, historiallisia rakennuksia tai arkeologisia kohteita. Kilpailu järjestetään Suomessa jo kolmatta kertaa. Tavoitteena on innostaa mukaan mahdollisimman laaja joukko ihmisiä ja tehdä kulttuuriperintöä näkyväksi ja tunnetuksi.

Tänä vuonna hiljennytään kuvaamaan teemalla Pyhä paikka. Kuvan kohteena voi olla esimerkiksi muinainen uhripaikka tai arkkitehtonisesti häikäisevä uskonnollinen rakennus. Aihetta voi myös tulkita haluamallaan tavalla.

Kuvattavista kohteista on koottu listaukset Wikipediaan. Myös muita kohteita voi kuvata. Lisäksi kilpailuun voi osallistua jälleenvalokuvaamalla historiallisia valokuvia sarjassa Kadonneet paikat ja rakennukset. Kilpailun verkkosivuilla opastetaan kännykkäsovelluksen käyttämisessä.

Kilpailun yhteydessä järjestetään useita tapahtumia

• Wikimediaan tallennettua saamelaista kuvaperintöä kuvaillaan uudelleen Kolttasaamelaisten asuttamisen 70-vuotisjuhlan markkinoilla Sevettijärvellä 24.8. Kts. ohjelma

• Työpaja Valokuvataiteen museossa Helsingissä 5.9. jatkaa ja avaa teemaa. Työpajan jälkeen järjestetään jälleenvalokuvausretki Salmisaaren teollisuusalueen ympäristössä. Lisätietoja

• Helsingin Vallisaareen suunnataan valokuvaamaan 14.9.

Kilpailuun osallistutaan tallentamalla kuvat kilpailun nettisivujen kautta 1.–30.9.2019. Kuva saa olla otettu aikaisemminkin. Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailun järjestävät Suomessa Wikimedia Suomi ry ja Museovirasto yhteistyössä Ajapaikin ja Valokuvataiteen museon kanssa.

Tarkemmat ohjeet löytyvät Wiki Loves Monuments -kilpailun verkkosivuilta.

Kuvattavat kohteet Wikipediassa.

Kuvattavat kohteet kartalla ja kännykässä.

Jälleenvalokuvaus

Ajapaik-kännykkäsovellus jälleenvalokuvaukseen.

Kuvia vuoden 2018 kilpailusta

Suomen kilpailun voittaja vuonna 2018: Vaajakosken vanha vesivoimalaitos. Kuvaaja Teuvo Salmenjoki

Suomen kilpailun finalistit 2018

Kansainvälisen kilpailun voittajat 2018

Lisätietoja

Susanna Ånäs, Wikimedia Suomi ry, susanna.anas@wikimedia.fi +358 40 557 8039

Yli-intendentti Ulla Salmela, Museovirasto, ulla.salmela@museovirasto.fi +358 295 33 6251

Wikimedia Suomi ry

Museovirasto

Ajapaik

Valokuvataiteen museo

PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalon mielestä joka kesä toistuva keskustelu talkootyöstä ei ole festivaalien järjestäjienkään etu. Siksi olisi hyvä istua neuvottelupöytään. Työ- ja sosiaalioikeuden dosentin, OTT Jaana Paanetojan toteaa juuri julkaistussa artikkelissa, että talkootyö-nimikkeen käyttö saattaa peittää työsuhteen.

Kuluneenakin kesänä on käyty keskustelua erilaisten festivaalien talkootöiksi kutsutuista tehtävistä. Talkoolaisten asemaa on kuitenkin käsitelty pitkälti verotuksen ja verohallinnon tulkintojen kautta: ovatko esimerkiksi ilmaiset festivaaliliput ja ylläpito verotettavaa tuloa.

Festivaaleja järjestetään Suomessa hyvin erilaisilla pohjilla. On yhdistyksiä, joissa yhteiseen asiaan sitoutuneet ihmiset järjestävät talkoilla festivaaleja.  Ongelmallisena voi pitää erityisesti yritysmuotoista liiketoimintaa, jossa paikka paikoin tehdään erittäin hyvää tulosta ja iso osa työvoimasta on paikalla talkoostatuksella.

”Olennainen kysymys on kuitenkin se, voidaanko näitä kaikkia tehtäviä aidosti pitää talkootöinä vai ovatko ne työsuhteita”, PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo toteaa.

Aito talkootyö on nimittäin työtä, jossa ei synny työsuhdetta eikä työhön osallistuva saa näin työntekijälle kuuluvaa suojaa. Aidossa talkootyössä ei ole työnantajaa eikä näin ollen myöskään tahoa, jolla olisi esimerkiksi vakuuttamisvelvollisuus työtapaturmien varalta.

”Aidossa talkootyössä on oltava kysymys työstä, jossa työsuhteelta vaadittavat, laissa säädetyt tunnusmerkit eivät täyty”, OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja sanoo.

Hän on tutkinut laajasti nykypäivän talkootyötä työoikeuden kannalta ja kirjoittanut sen pohjalta tänään Edilexissä julkaistun artikkelin. Paanetojan mukaan perinteisen talkootyön käyttöala näyttää laajentuneen viime vuosina aiempaa laajemmalle, ja työ on saanut uusia piirteitä.

Paanetoja kiinnittää Edilex-artikkelissaan huomiota siihen, että niin alustataloudessa kuin nykypäivän talkootyössäkin näkyy pyrkimys mieltää tai rakentaa työtä koskeva oikeussuhde muuksi kuin työsuhteeksi. Hän muistuttaa, että sopimuksilla tai mielikuvilla ei asiaa kuitenkaan ratkaista:

”Ratkaisu oikeussuhteen luonteesta tehdään arvioimalla työsuhteen tunnusmerkkien täyttymistä tosiasiallisissa työnteko-olosuhteissa”, Paanetoja muistuttaa artikkelissa. PAM on pyytänyt häneltä aiemmin asiantuntija-arviota talkootyöstä.

PAMin Ylitalo luonnehtii ammattimaisesti toteutettuja festivaaleja tärkeiksi, sillä ne tekevät Suomesta mielenkiintoisen ja mukavan maan niin matkailijoille kuin omallekin väelle.

”Meidän mielestämme toimintaa olisi hyvä kehittää kaikkien osapuolten kannalta kestävältä pohjalta. Työnantajavastuiden kiertäminen on riski myös yrityksille eikä jokakesäinen talkookeskustelu palvele niitäkään”, Ylitalo arvioi.

PAM esitti työnantajaliitto MaRalle ja sen jäseninä oleville alan yrityksille neuvottelua talkootyöstä jo tälle kesälle. Liikkeellelähtö kuitenkin myöhästyi.

”Koska seuraava festivaalikesä on käsillä nopeammin kuin uskommekaan, ehdotammekin, että aloittaisimme alan toimijoiden kanssa keskustelut nyt hyvissä ajoin siitä, miten kesäisten festivaalien työvoimatarve tyydytetään niin, että se kestää tarkastelun myös työlainsäädännön näkökulmasta”, Ylitalo ehdottaa.

 Artikkelin Edilexissä löydät täältä.

Lisätietoja:

PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo 050 588 1170

Hennalan sotavankileiri oli Suomen suurimpia, ja siellä kärsi pahimmillaan yli 10 000 punavankia. Uutuuskirja Hennalan helvetti tarkastelee karuissa oloissa toimineen kasvatusosaston toimintaa.

Lahden Hennala on yksi sisällissotamme tunnetuimmista kuolemanleireistä. Vankileirin epäinhimillisistä oloista ja laittomista teloituksista tiedetään viimeaikaisten tutkimusten ansiosta jo paljon, mutta leirin muu toiminta on tähän saakka jäänyt katveeseen. Tuija Wetterstrandin uutuuskirja Hennalan helvetti tarkastelee Hennalan vankileirihelvettiä kasvatusosaston työn kautta. ”Jäljittäessäni Hennalassa vankina olleen isoenoni vaiheita törmäsin punakaartilaisten muistelmissa mainintoihin kirjastosta, soittokunnasta, kuorosta sekä muusta virkistys­ ja valistustoiminnasta. Halusin selvittää, mitkä olivat kasvatusosaston työntekijöiden motiivit ja minkälaisia vaikutuksia heidän työllään oli,” Wetterstrand summaa.

Hennalan ensimmäinen kasvatusjohtaja Yrjö Alanen aloitti työnsä 4. kesäkuuta 1918, pian kenttäoikeuksien ja pikateloitusten jälkeen. Hennalassa oli tuolloin vielä lähes 11 000 vankia. Sotavankilaitoksen kasvatusosasto pyrki tarjoamaan henkistä huoltoa ja virkistystoimintaa nälän, lian, ahtauden ja tautien vaivaamille punavangeille. Monet kasvatusosaston työmenetelmistä olivat nykynäkökulmasta varsin moderneja, kuten vankien kanssa käydyt ryhmä- ja yksityiskeskustelut, musiikin käyttö terapiamuotona, yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen lehtikirjoitusten avulla sekä kasvatustyöntekijöiden jalkautuminen vankien kotipaikkakunnille rauhoittelemaan tulehtunutta ilmapiiriä.

”Kasvatustyöntekijät joutuivat kasvotusten vankien kauhean kohtalon kanssa ja katsomaan usein kuolemanhätää silmästä silmään. He eivät olleet vartijoita, jotka pahimmillaan toimivat omien oikkujensa mukaan julmasti vankeja kohtaan. Kasvatustyöntekijöiden työhön kuului vankien kohtaaminen vertaisenaan ja heidän kuuntelemisensa. – – Heitä kannusti työhönsä vahva sosiaalinen omatunto ja lähetyskutsumus.”

”Olisiko pitänyt – tai voinut – tehdä enemmän? Vaikea kysymys, johon vastaaminen ei ole helppoa. Ainakin Lahden ensimmäinen kasvatusjohtaja Yrjö Alanen teki kaikkensa vaikuttaakseen päättäjiin niin, että sotavankileirit olisi suljettu. Häntä vain ei kuunneltu, koska viha ja kostonhimo velloivat vahvoina ja toisaalta jo perustettua rakennelmaa ei haluttu lähteä purkamaan. – – Kasvatusosaston työntekijät toimivat sotavankileireissä täysin toivottomassa tilanteessa kesällä 1918. Yhtä työntekijää kohden oli tuhansia vankeja.”

Kasvatusosaston työntekijöiden vilpitön yritys kohentaa vankien oloja epäonnistui kuitenkin pahasti, kun rankaisumieliala etenkin korkeammassa johdossa oli liian kova.

FM Tuija Wetterstrand on arkeologi, historioitsija ja tietokirjailija. Hänen aikaisempia teoksiaan ovat mm. Suomen kalliomaalaukset (SKS 2013, yhdessä Jukka Parkkisen kanssa) sekä Punaisten panssarijuna 1918 (Into, 2017). Myös Wetterstrandin isoeno oli vankina Hennalassa.

”Isoenoni Anton selvisi Hennalan helvetistä luultavasti pitkälti sen vuoksi, että hän sai ruokapaketteja kotoaan Asikkalan Vesivehmaalta, josta pääsi käymään päiväseltään Hennalaan. Helppoa se ei ollut. Suvun kesken elää edelleen tarina, jossa ruokapakettia veljelleen vievä isoäitini Ida sai hevoskärrykyydin ison talon isännältä matkalla Hollolan Paimelan laivarantaan, mistä pääsee vuoroaluksella Vesijärven satamaradan laiturille ja siitä paikallisjunalla Lahteen. Isännän kuullessa millä matkalla isoäitini oli, hän heitti Idan kärryiltään ja kirosi punikit alimpaan helvettiin.”

Media on lämpimästi tervetullut teoksen julkistamistilaisuuteen Hennalan kasarmialueen kupeessa sijaitsevaan Sotilaslääketieteen museoon (Helsingintie 199 B, Lahti) lauantaina 31.8. klo 16 alkaen. Tilaisuudessa on hernekeittotarjoilu. Lisätiedot: https://www.facebook.com/events/2361756604065587/.

Tilaa arvostelukappale:
arvostelukappaleet@finlit.fi
Arvostelukappaleen voi saada myös pdf-muodossa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
viestintä- ja markkinointikoordinaattori Marianne Hiirsalmi, marianne.hiirsalmi@finlit.fi, p. 050 501 9510

Tuija Wetterstrand
Hennalan helvetti
ISBN 978-951-858-086-0
SKS 2019
Sisällysluettelo