Asfaltointityö haittaa liikennettä Satakunnantiellä 16 - 18.7.2019. Työaika 7 - 17. Työkoneita liikenteen seassa.

Kohde 1: Satakunnantiellä välillä Oikotie-Rieskalähteentie heti kameratolpan jälkeen oikealla kaistalla Raisioon päin mennessä.

Kohde 2: Satakunnantiellä välillä Raikonkuja-Nuijamaankatu Raisioon päin mennessä oikealla kaistalla ja pyörätien välikaistojen  kohta kun tullaan Satakunnantien yli Tiensuunkujan päästä tullessa hiekkapolkua Satakunnantielle.

Kohde 3: Satakunnantiellä Turkuun päin tullessa  välillä Vakka-Suomentie-Raikonkuja oikealla kaistalla.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa eli SYT järjesti kesäkuussa neljättä kertaa nettikilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää tai yrittäjätiimiä. Nettikilpailun keulakuvana toimi alppihiihdon maailmanmestari ja yrittäjä Kalle Palander.

SYT:n kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena oli löytää yrittäjiä tai yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.

- Tänä vuonna kilpailuun tuli toistasataa ehdotusta.  Kilpailun voittajana tänä vuonna halusimme palkita nuoren ja rohkean Kiffel Oy:n yrittäjän Jenni Parpalan, joka on lähtenyt uudistamaan perinteistä toimialaa. Alun perin hän perusti siivousalan yrityksensä, jotta voisi viettää enemmän aikaa lastensa kanssa. Samaa ideaa hän toteuttaa myös yrityksessään.  Kiffelin toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkailleen ja työntekijöilleen enemmän omaa aikaa läheistensä kanssa, kertoi Jokinen.

Jenni Parpala on kehittänyt yrityksensä toimintaa määrätietoisesti, eikä ole pelännyt palkata työtekijöitä, koska hän us­koo­, et­tä me­nes­ty­vä yri­tys tar­vit­see tyy­ty­väi­set ja va­ki­tui­set työn­te­ki­jät. Hän on onnistunut luomaan siivousyrityksen, johon halutaan töihin. Hän työllistää tällä hetkellä yli kymmenen ihmistä Vaasassa ja kolme Saariselällä.

-Minulla on motivoituneet työntekijät, jotka hoitavat hommansa mallikkaasti. Maksan työntekijöille keskimääräistä parempaa palkkaa, jotta myös työntekijät voivat elää yrityksen arvojen mukaisesti, sanoi Parpala.

Pärjääminen todella kilpailulla alla on vaatinut paljon työtä, uudistumiskykyä, sinnikkyyttä ja riskinottoa. Matkaan on mahtunut niin onnistumisia kuin myös haasteita. 

-Vaikein paikka oli viime kesänä, jolloin minulla diagnosoitiin tosi paha loppuun palaminen. Olin puolivuotta sairauslomalla, jolloin yritykselläni oli tosi vaikeat ajat, kertoi Parpala.

Kilpailun voittaja julkistettiin ja palkittiin tänään Porin SuomiAreenalla, MTV:n torilavalla. Palkinnon jakavat Kalle Palander sekä SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen.

Viime vuonna Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi valittiin energia-alan mullistaja, LeaseGreen Oy:n toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto.

Jenni Parpalan yrittäjätarinan voit katsoa täältä:https://www.youtube.com/watch?v=loOQFb8CyGQ

Lisätietoa: Merja Jokinen,merja.jokinen@syt.fi 050 596 600

Kesätanssit idyllisessä Törnävänsaaren paviljongissa

Lavatanssit ovat täynnä tunnelmaa kauniilla Törnävänsaarella tänäkin kesänä – nyt sunnuntaisin! Upea saari keskellä Seinäjokea tarjoaa tanssikansalle viihdettä kesäsunnuntaisin kello 18 - 22. Tanssittajina Paviljongissa ovat alansa kotimaiset huiput Teemu Roivainen, Antti Ahopelto, Leif Lindeman, Finlanders, Markku Aro, Pekkaniskan Pojat sekä Komiat-orkesteri.

Seinäjoen Törnävänsaaren vierailuun kannattaa yhdistää myös kierrokset Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseoon, Törnävän kirkkoon sekä Törnävän kartanoon. Törnävän kesäteatterin ohjelmistossa on tänä kesänä Monty Pythonin musikaali SPAMALOT eli suomeksi Hullu maailma. 

https://seinajoenkaupunginteatteri.fi/ohjelmisto/tornavansaaren-lavatanssit/

Kaupunginhallitus kutsuu seitsemän henkilöä haastateltavaksi kaupunginjohtajan tehtävään. Ehdokkaat haastatellaan elokuussa.

Haastateltaviksi kutsutaan:

Anna-Liisa Juurinen, valtiotieteiden maisteri, Jämsä
Hanna Helaste, hallintotieteiden maisteri, Keitele
Merja Olenius, yhteiskuntatieteiden maisteri, Joutsa
Markku Vehkaoja, upseeri, filosofian maisteri, Jyväskylä
Sari Karhu kauppatieteiden ja kasvatustieteiden maisteri, Jyväskylä

sekä suostumuksensa antaneet
Eeva Kyrönviita, Ruoveden kunnanjohtaja ja
Eero Vainio, Petäjäveden kunnanjohtaja

Kaupunginjohtajan tehtävää haki 18 henkilöä. Rekrytointiryhmä ja henkilöstökonsultointeihin erikoistunut Psycon ovat tehneet ansiovertailun haastatteluun kutsuttavista hakijoista. Arviointikriteereinä ovat olleet mm. tutkinnot ja muu ansioituneisuus, taidot ja osaaminen, motivaatio ja näkemykset.

Kaupunginhallitus nimesi keskuudestaan valintaryhmän jäseniksi Jorma Potin, Pekka Laaksosen, Ulla Patrosen, Jukka Haaparannan, Merja Lahtisen, Lotta Aholan ja Markku Kankaisen.

Valintaryhmä haastattelee ehdokkaita 8. – 9. elokuuta.
Kaupunginhallitus delegoi valintaryhmälle lopulliseen henkilöarviointiin kutsuttavien henkilöiden valinnan.

Tavoitteena on, että valintaryhmä tekee esityksen kaupunginhallitukselle syyskuussa ja kaupunginvaltuusto valitsee uuden kaupunginjohtajan 23. syyskuuta 2019.

Lisätietoja:

Kaupunginvaltuuston pj. Merja Lahtinen p. 040 846 8907
Kaupunginhallituksen pj. Jorma Poti p. 0400 354 974

Kaupunginhallitus kutsuu seitsemän henkilöä haastateltavaksi kaupunginjohtajan tehtävään. Ehdokkaita haastattelee kaupunginhallituksen nimeämä valintaryhmä.

Esityslista http://jamsa.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=20191287

Kaupunginjohtajan rekrytointi/haastatteluun kutsuttavat

Kaupunginhallitus kutsuu seitsemän henkilöä haastateltavaksi kaupunginjohtajan tehtävään.

Haastateltaviksi kutsutaan:
Anna-Liisa Juurinen, valtiotieteiden maisteri, Jämsä
Hanna Helaste, hallintotieteiden maisteri, Keitele
Merja Olenius, yhteiskuntatieteiden maisteri, Joutsa
Markku Vehkaoja, upseeri, filosofian maisteri, Jyväskylä
Sari Karhu, kauppatieteiden ja kasvatustieteiden maisteri, Jyväskylä

sekä suostumuksensa antaneet
Eeva Kyrönviita, Ruoveden kunnanjohtaja ja
Eero Vainio, Petäjäveden kunnanjohtaja

Kaupunginjohtajan tehtävää haki 18 henkilöä. Rekrytointiryhmä ja henkilöstökonsultointeihin erikoistunut Psycon ovat tehneet ansiovertailun haastatteluun kutsuttavista hakijoista. Arviointikriteereinä ovat olleet mm. tutkinnot ja muu ansioituneisuus, taidot ja osaaminen, motivaatio ja näkemykset. Henkilöarviointien tulokset ovat salassa pidettäviä asiakirjoja julkisuuslain 6 luvun 24 §:n 29 kohdan nojalla.

Kaupunginhallitus nimesi valintaryhmään Jorma Potin, Pekka Laaksosen, Ulla Patrosen, Jukka Haaparannan, Merja Lahtisen, Lotta Aholan ja Markku Kankaisen.

Kaupunginhallitus delegoi valintaryhmälle lopulliseen henkilöarviointiin kutsuttavien henkilöiden valinnan.

Esityslistan kohta 4.:
Jämsän kaupungin ja Jämsän Terveys Oy:n välinen sopimuskiista

Kaupunginhallitus käsitteli sopimuskiistaan liittyvää kannetta ja vastakannetta.
Oikeudenkäyntiaineisto on salassa pidettävää.

(Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § ”Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, 19. kohta: viranomaisen oikeudenkäynnin osapuolena oikeudenkäyntiin valmistautumista varten laatimat ja hankkimat asiakirjat, jos tiedon antaminen asiakirjasta olisi vastoin julkisyhteisön tai 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen, säätiön tai henkilön etua oikeudenkäynnissä”).

Selvityspyyntö yksityistieavustusten jakoperusteista

Pertti Peltola on jättänyt tekniselle lautakunnalle aloitteen, jossa ehdotetaan yksityistieavustusten jakamista uudenlaisin jakoperustein. Sen mukaan "avustukset jaettaisiin tiekunnille teiden käyttöluokituksen mukaan laskennallisen kilometrikorvauksen mukaisesti jaettavissa olevan määrärahan suhteessa. Aurauksesta ym. johtuvista muuttuvista kustannuksista johtuen tiekunnan rahavaroja voitaisiin käyttää yhden tai useamman tilivuoden aikana. Perusparannukseen ja poikkeavaan kunnossapitoon varattaisiin oma haettavissa oleva määräraha."

Tekninen lautakunta on päättänyt, että avustusperusteita ja siihen liittyviä menettelytapoja ei muuteta. Kaupunginhallitus kävi jakoperusteista ja selvityspyynnöstä periaatteellisen keskustelun.

Kaupunginhallitus päätti antaa tekniselle lautakunnalle suosituksen, että tienhoitokuntien avustusten perusteet ja menettelytapaa kehitetään tarkoituksenmukaisemmaksi.

Varhaiskasvatuksen opettajan toimen täyttölupa

Varhaiskasvatuksen opettaja on irtisanoutunut toimestaan 28.6.2019. Kaupunginhallitus myönsi vakinaisen täyttöluvan varhaiskasvatuksen opettajan toimelle 1.8.2019 alkaen.

Erityisluokanopettajan vakanssin muuttaminen erityisopettajan vakanssiksi

Sivistyslautakunta on esittänyt, että Jämsänkosken yhtenäiskoulussa oleva erityisluokanopettajan virka muutetaan erityisopettajan viraksi 1.8.2019 alkaen. Yhtenäiskoulussa ei ole tehtävää vastaavia erityisluokkia vuosiluokilla 1-6. Erityisopetus on pääosin järjestetty inklusiivisesti pienryhmäopetuksena ja oppilaiden tarpeiden mukaan. Muutos tehdään koulun sisäisesti.

Kaupunginhallitus päätti muuttaa erityisluokanopettajan vakanssin erityisopettajan vakanssiksi.

Määräalan myynti Jämsän Patalahti Oy:lle

Kaupunginhallitus päätti myydä noin 7 500 neliömetrin suuruisen määräalan tilasta 182-410-16-8 (Saksala) Jämsän Patalahti Oy:lle 1 616 euron kauppahinnalla ja muilta osin kauppakirjan ehdoin.

Sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtajan palkan väliaikainen tarkistaminen

Sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Erkki Kainulaisen kokonaispalkka on 1.8.-31.12.2019 5 711,16 euroa/kk. Tehtäviin sisältyy myös hankinta- ja logistiikkapalvelujen tulosaluejohtajan tehtävät.

Kaupunginhallitus päätti, että toimialajohtajan palkkaan tehdään tasokorotus yhdessä muiden hallintosäännön 25 §:ssä mainittujen viranhaltijoiden mahdollisen tasokorotuksen yhteydessä.

Keskuskadun avajaiset

Keskuskadun remontti valmistuu suunnitelman mukaisessa aikataulussaan. Avajaiset järjestetään lauantaina 28.9.2019.

Avajaisalueena toimii koko saneerattu osuus kadusta. Lisäksi tapahtumaa järjestetään maauimalan liikuntapuiston alueella, Seppolan koulun piha-alueella,  Jämsän äijän aukiolla sekä satamassa. Kaikkiin esityksiin on vapaa pääsy. Keskuskadun remonttibudjetti ei sisällä määrärahaa avajaisten järjestämiseen.

Kaupunginhallitus myönsi 5 000 euron määrärahan avajaisten järjestelyihin.

Tilaisuudet ja tiedoksi merkittävät asiat

Kauhavan kaupungin valtuusto vierailee Jämsässä perjantaina 27.9.2019. Yhteyshenkilönä kaupunginvaltuuston pj. Merja Lahtinen.

Orivesi 150 -juhlaa vietetään 15.8.2019 klo 15-18 Taidekeskus Purnussa.
Jämsän kaupungin edustajina ovat Merja Lahtinen, Sanna Rajala ja Anna-Liisa Juurinen.

Juokslahden saunakylässä vietetään saunapäivää 27.7.2019

Lisätietoja:

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jorma Poti p. 0400 200 467
ja kunkin asiakohdan valmistelijat

Suomen suurimman keskustelutapahtuman SuomiAreenan Avajaisbileet keräsivät maanantaina satapäisen yleisön juhlimaan MM-kultaleijonia SuomiAreena-rantaan. Paikalle oli kerääntynyt yli 700 ihmistä hurraamaan porilaislähtöisille Oliwer Kaskelle, Niko Ojamäelle ja Juho Lammikolle. 

Avajaisbileet juonsi legendaarinen Antero Mertaranta, ja juhlakansaa villitsi myös paikalle tuotu MM-pokaali ”Poika”. 

– SuomiAreenalla oli komea startti. Rapsakasta kesäsateesta huolimatta paikalle oli tullut runsain joukoin ihmisiä juhlistamaan Porin omia kultasankareita, ja tunnelma oli mitä lämpimin, iloitsi SuomiAreenan vastaava tuottaja, Mediahubin sisältöliiketoimintajohtaja Mari Haavisto.

Porin kaupunki paljasti juhlissa rakentavansa Isomäen alueelle paikallisten sankareiden kunniaksi paljon toivotut kuntoportaat, jotka nimetään Mestareiden portaiksi. Juhlassa Kaskea, Lammikkoa ja Ojamäkeä muistettiin myös personoiduilla, Porin brändin mukaisilla pelipaidoilla.

SuomiAreena-viikon aikana luvassa on myös paljon muuta jääkiekkohuumaa. MM-kullan voittaneiden Leijonien kapteeni Marko ”Mörkö” Anttila vierailee tiistaina MTV Uutiset Liven vieraana ja keskiviikkona pelataan jääkiekon hyväntekeväisyysottelu Isomäki Areenalla.

Tiistai jännittävä politiikkapäivä

Huomenna tiistaina hallitus ja oppositio kohtaavat SuomiAreenassa ensimmäisen kerran vaalien jälkeen puheenjohtajatentissä. Tentin juontavat MTV Uutisten politiikan toimittajat Juha Kaija ja Johanna Tuuri.

Maanantaina startanneet SuomiAreenan Arvopuheet saavat myös jatkoa tiistaina, kun pääministeri, sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne kohtaa lavalla opetusministerin, vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin ja perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon.

– Tiistai on kova päivä politiikassa. Antti Rinne on ensimmäistä kertaa pääministerin roolissa SuomiAreenan lauteilla. On jännittävää nähdä miten oppositio haastaa häntä tentissä, Haavisto sanoo.

Lisätiedot:

Mari Haavisto, SuomiAreenan vastaava tuottaja, Mediahubin sisältöliiketoimintajohtaja, puh. 050-3956135

Tiina Lehtonen, SuomiAreenan tuottaja, Porin kaupunki puh. 044-7011021

Leea Ollikainen, tapahtumatuottaja, SuomiAreena, Mediahub, puh. 040-7338857

Lasten päivittäistä liikkumista on seurattu Touhulan päiväkodeissa alkuvuodesta asti. Seurantaa on tehty digitaalisilla ReimaGO-aktiivisuusrannekkeilla ja siihen on osallistunut noin 3200 lasta. Tulokset kertovat, että 5–6-vuotiaat liikkuvat poikkeuksellisen aktiivisesti kaikkina arkipäivinä päiväkodissa vietettynä aikana. Touhula on ensimmäinen päiväkoti, jossa ReimaGO-aktiivisuusrannekkeet on otettu näin laajasti käyttöön.

ReimaGO-aktiivisuusranneke mittaa kaiken tasoista liikettä, joten tulokset ovat suuntaa antavia, kun niitä peilataan esimerkiksi virallisiin liikuntasuosituksiiin, jotka ovat päiväkoti-ikäiselle kaksi tuntia liikkumista päiväkodissa sekä tunti sen ulkopuolella. Touhulan päiväkodeissa Turussa lapset ylittivät ReimaGO:n mittausten perusteella päivittäistä kokonaissuositusta vastaavan määrän jo päiväkodissa vietettynä aikana liikkuen jopa kolme ja puoli tuntia päivässä. 

”Olemme erittäin innoissamme hyvistä tuloksista. Meidän aikuisten tehtävänä on luoda lapsille ympäristöjä, joissa lasten omaehtoinen aktiivisuus pääsee vauhtiin. Liikkuminen edistää lasten hyvinvointia, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia pitkälle aikuisuuteen”, kertoo viestintäjohtaja Ossi Ahto Touhulasta.

”Liikunta ja liikkumiseen kannustava pedagogiikka on tärkeä osa päiväkotimme arkea.Lapset ovat hyvin luovia keksimään liikettä omaan arkipäiväänsä. Lisäksi kannustamme lapsia liikkumiseen ohjatulla toiminnalla kuten yhteisillä pihaliikuntahetkillä sekä säännöllisillä retkillä metsään, lähileikkipuistoihin ja urheilukentälle. Myös liikkeeseen kannustavilla tiloilla ja välineillä on suuri merkitys. Lastemme lempipuuhiin kuuluvat muun muassa pallottelu, trampoliini, ohjatut hippaleikit, metsäretket, temppuradat ja pulkkailu.”, Touhula Vähäheikkilän päiväkodin johtaja Heidi Hirvonen kuvailee.

Touhulan päiväkodeissa lapsille on kerrottu tuloksista esimerkiksi näyttämällä, kuinka kauas koko ryhmä olisi kerätyillä askeleilla matkannut. Lapset ovat myös itse kiinnostuneita seuraamaan omaa liikkumistaan ja asettamaan omia tavoitteitaan. 

Tulokset auttavat suunnittelemaan arkea päiväkodissa ja kotona lasten ehdoin, esimerkiksi hahmottamaan, kuinka pitkiä matkoja lapset jaksavat pyöräillä tai kävellä. 

”ReimaGO-aktiivisuusranneke mittaa kaikenlaista aktiivisuutta päivän aikana ja innostaa lapsia ilon ja leikin kautta liikkumaan. Samalla saamme tietoa, joka auttaa meitä kehittämään toimintaamme. Jos jossain päiväkodissa aktiivisuus osoittautuu jostain syystä alhaisemmaksi, voimme antaa tukea ja vinkkejä päivittäisen liikunnan lisäämiseksi. Esimerkiksi päiväkotien kesken jaetaan aktiivisesti hyviä vinkkejä”, kertoo Ossi Ahto.

Lisätietoja:

Ossi Ahto
viestintäjohtaja
Touhula
puh. 040 083 3883
ossi.ahto@touhula.fi

Lasten päivittäistä liikkumista on seurattu Touhulan päiväkodeissa alkuvuodesta asti. Seuranta tehtiin digitaalisilla ReimaGO-aktiivisuusrannekkeilla ja siihen on osallistunut noin 3 200 lasta. Tulokset kertovat, että 5–6-vuotiaat liikkuvat poikkeuksellisen aktiivisesti kaikkina arkipäivinä päiväkodissa vietettynä aikana. Touhula on ensimmäinen päiväkoti, jossa ReimaGO-aktiivisuusrannekkeet on otettu näin laajasti käyttöön.

ReimaGO-aktiivisuusranneke mittaa kaiken tasoista liikettä, joten tulokset ovat suuntaa antavia, kun niitä peilataan esimerkiksi virallisiin liikuntasuosituksiin, jotka ovat päiväkoti-ikäiselle kaksi tuntia liikkumista päiväkodissa sekä tunti sen ulkopuolella. Sodankylän Touhula-päiväkodissa lapset ylittivät ReimaGO-mittausten perusteella reippaasti päivittäisen kokonaissuosituksen jo päiväkodissa vietettynä aikana liikkuen miltei neljä tuntia päivässä. Myös Rovaniemen Touhula-päiväkodeissa päästiin yli kokonaissuosituksen kun lapset liikkuivat päiväkotipäivän aikana kolme ja puoli tuntia. 

”Olemme erittäin innoissamme hyvistä tuloksista. Meidän aikuisten tehtävänä on luoda lapsille ympäristöjä, joissa lasten omaehtoinen aktiivisuus pääsee vauhtiin. Liikkuminen edistää lasten hyvinvointia, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia pitkälle aikuisuuteen”, kertoo viestintäjohtaja Ossi Ahto Touhulasta.

”Liikunta ja liikkumiseen kannustava pedagogiikka ovat olennainen osa päiväkotimme arkea. Lapset ovat hyvin luovia keksimään liikettä omaan arkipäiväänsä. Meillä liikkumiseen kannustetaan lisäksi ohjatulla toiminnalla kuten retkillä erilaisissa maastoissa ja liikunnallisilla leikeillä oppimisen lomassa. Päiväkotimme sijaitsee sekä metsän että liikuntakentän vieressä, joita molempia hyödynnämme säännöllisesti. Retkeilemme ja tutkimme ympäröivää luontoa lähimetsissä”, päiväkodin johtaja Katja Lustig Touhula Vekarakolosta kuvailee.

Touhulan päiväkodeissa lapsille on kerrottu tuloksista esimerkiksi näyttämällä, kuinka kauas koko ryhmä olisi kerätyillä askeleilla matkannut. Lapset ovat myös itse kiinnostuneita seuraamaan omaa liikkumistaan ja asettamaan omia tavoitteitaan. 

Tulokset auttavat suunnittelemaan arkea päiväkodissa ja kotona lasten ehdoin, esimerkiksi hahmottamaan, kuinka pitkiä matkoja lapset jaksavat pyöräillä tai kävellä. 

”ReimaGO-aktiivisuusranneke mittaa kaikenlaista aktiivisuutta päivän aikana ja innostaa lapsia ilon ja leikin kautta liikkumaan. Samalla saamme tietoa, joka auttaa meitä kehittämään toimintaamme. Jos jossain päiväkodissa aktiivisuus osoittautuu jostain syystä alhaisemmaksi, voimme antaa tukea ja vinkkejä päivittäisen liikunnan lisäämiseksi. Esimerkiksi päiväkotien kesken jaetaan aktiivisesti hyviä vinkkejä”, kertoo Ossi Ahto.

Lisätietoja:

Ossi Ahto
viestintäjohtaja
Touhula
puh. 040 083 3883
ossi.ahto@touhula.fi

Viime viikolla pelatussa kisassa piti pelata koko Tokyo Teamin, mutta Eetu Heino on loukkaantunut.

-Minulla on ollut Espanjasta asti lonkkavamma, joka on pahentunut niin, että en pysty pelaamaan. Nyt olen saanut kuntoutusohjelman ja toivon, että jalka tulee MM-kisaan mennessä kuntoon, Heino kertoi.

White Nights 2019
10.-14.7.2019, Gatchina, Venäjä
International Challenge
Palkintosumma 25 000 USD

Airi Mikkelä otti ensimmäisellä kierroksella voiton venäläisestä Daria Dzhedzhulasta 21-16 21-8- Toisella kierroksella vastaan asettunut, kisan neljänneksi sijoitettu belgialainen Lianne Tan oli kuitenkin liikaa ja Airin kisa päättyi 21-10 21-13.

Kalle Koljonen pelasi erittäin vahvan kisan ja otti kolme hienoa voittoa, joista ennakko odotuksiltaan kovin oli peli venäläistä Vladimir Malkovia vastaan. Malkov oli kisan kolmanneksi sijoitettu ja hänen sijoituksensa maailmanlistalla on 53. Koljonen on saman listan sijalla 89. Malkov taipui Koljosen käsittelyssä 21-14 22-20. Lauluun lähtivät myös kroatialainen Zvonimir Durkinjak 21-12 21-16, irlantilainen Nhat Nguyen 21-14 13-21 17-21 ja intilainen Kiran George 21-11 19-21 21-23. Vasta semifinaalissa vastaan tullut malesialainen Iskandar Zulkarnain päihitti Koljosen kolmessa erässä 17-21 21-19 12-21. Zulkarnain voitti lopulta koko kisan.

-Kyllähän tämä kisa oli aika onnistunut multa. Tuli neljä todella hyvää voittoa kisan aikana. Semifinaalissa valitettavasti tankki tyhjeni 3.erässä totaalisesti 10-11 tilanteessa, joka johti lopulta jalka kramppeihin. Ne kun alkoi, niin tiesin aika äkkiä, että loppu peli tulee olemaan aika selviytymistä ja malesialainenkin huomasi sen ja käytti tilaisuuden hyväkseen. Olen silti todella tyytyväinen tähän kisaan, vaikka finaali paikkaa ei tullut. Tästä on hyvä jatkaa kautta eteenpäin, Kalle Koljonen kommentoi.

Kalle Koljosen kaikki ottelut ja tulokset

Kisaan osallistui myös maajoukkuepelaaja Iikka Heino, joka voitti ensimmäisellä kierroksella englantilaisen Ethan Rosen 21-13, 21-18 ja toisella kierroksella upeasti kisan ykköseksi sijotetun intialaisen Subhankar Deyn, jonka maailman ranking on 41. Iikka itse pitää sijaa 119. Kolmannella kierroksella Iikka pelasi kolmieräisen, huipputasaisen trillerin venäläistä Egor Kurdyukovia vastaan, jolle hän taipui 21-18 22-24 19-21.

Kisaan osallistuivat myös Juha Honkanen ja Jesper Paul, jotka hävisivät venäläispari Vladimir Nikuloville ja Artem Serpionoville avausottelussa 21-16 21-14. Jesper Paul osallistui myös miesten kaksinpelin karsintaan, jossa hän otti kolme voittoa ja lähetti kotiin venäläisvastustajat Igor Pushkarevin ja Andrey Parakhodin sekä virolaisen Hans-Kristjan Pilven. Pääkisan ensimmäisellä kierroksella vastaan tullut Kiran George oli kuitenkin liikaa tällä kertaa ja Paul putosi kisasta.

Kaikki suomalaisten ottelut ja tulokset

Kansainvälinen tutkijaryhmä on tunnistanut lypsylehmien pötsistä joukon periytyviä mikrobeja, joilla on keskeinen vaikutus eläimen aineenvaihduntaan ja tehokkuuteen. Tulosten perusteella voidaan suunnitella kestäviä mikrobiperusteisia jalostusratkaisuja maidon- ja lihantuotannon päästöjen vähentämiseksi ja tuotannon tehokkuuden lisäämiseksi.

Science Advances -lehdessä heinäkuussa julkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin pötsin pieneliöstöstä pieni ydinjoukko mikrobeja, joiden esiintyminen on riippuvainen isäntäeläimen perimästä ja joilla on keskeinen vaikutus eläimen moniin ominaisuuksiin, kuten metaanipäästöihin, aineenvaihduntaan ja maidontuotannon tehokkuuteen.

”Löydökset ovat suuri tieteellinen läpimurto, ja niillä on myönteinen vaikutus kahteen keskeiseen tulevaisuuden ruoantuotannon ongelmaan, ilmastonmuutokseen ja ruoan riittävyyteen”, sanoo tutkimustulosten analysointia johtanut professori Itzhak Mizrahi NIBN-instituutista.

Tulokset perustuvat RuminOmics-hankkeessa kerättyihin tuloksiin yli tuhannesta eurooppalaisesta lypsylehmästä Suomessa, Ruotsissa, Iso-Britanniassa ja Italiassa. Suomesta hankkeeseen osallistui Luonnonvarakeskus edesmenneen professori Kevin Shingfieldin ja professori Johanna Vilkin johdolla. Tutkimuksessa olivat mukana erikoistutkijat Ali R. Bayat ja Ilma Tapio.

”Luken navetan metaboliakammioissa mitattiin kasvihuonekaasupäästöjä sadalta lehmältä. Lisäksi tarkkailtiin ruoansulatusta, tuotosominaisuuksia, energiatehokkuutta ja aineenvaihduntaa sekä pötsin mikrobikoostumusta”, Johanna Vilkki kertoo.

Työkaluja jalostukselle

Tutkimustulokset tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää tietoa työssä kohti nykyistä ilmastoystävällisempää ja kestävämpää ruoantuotantoa. Pötsin mikrobistoon voidaan vaikuttaa jalostuksella tai siirtämällä rehutehokkuuteen tai metaanipäästöihin liittyviä suotuisia mikrobeja vasikan pötsiin sen varhaisessa kehitysvaiheessa. 

”Luonnonvarakeskuksessa meneillään olevassa tutkimuksessa olemme havainneet, että aikuisen, rehutehokkaan lehmän mikrobeja siirtämällä voidaan vaikuttaa vasikan mikrobiomin kehitykseen, ja nyt seuraamme vaikutuksia tuotantoikään asti”, kertoo mikrobitutkija Ilma Tapio Lukesta.

Tutkimuksessa käytettiin kahta lypsykarjarotua, mutta todennäköisesti vastaavia tuloksia voitaisiin soveltaa myös lihakarjaroduilla tai muilla märehtijöillä.  Koska ruokinta vaikuttaa ratkaisevasti pötsin pieneliöstön koostumukseen ja toimintaan, tulevissa tutkimuksissa ja sovelluksissa pitäisi ottaa huomioon käytettävissä oleva ruokinta.

”Ennustamalla periytyviin mikrobeihin liittyviä vaikutuksia eri yhteyksissä voidaan kehittää kestävämpää ja ympäristöystävällisempää karjataloutta”, Vilkki sanoo.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Johanna Vilkki, Luke, puh. +358295326640, johanna.vilkki@luke.fi

Artikkeli Science Advances -julkaisussa: A heritable subset of the core rumen microbiome dictates dairy cow productivity and emissions

RuminOmics-hanke

Uusi Polku-palvelu tekee yrittämisen aloittamisesta aiempaa helpompaa. Palvelu tarjoaa aloittelevalle yrittäjälle kaikki yrityksen perustamiseen, käynnistämiseen ja pyörittämiseen tarvittavat palvelut. Palvelu myös kannustaa yrittämistä harkitsevia tutustumaan ja testaamaan itselle sopivaa yritysmuotoa, ja madaltaa siten kynnystä yrittämisen aloittamiselle. Erityislaatuisen palvelusta tekee kattava kumppaniverkosto, joka koostuu markkinoiden johtavista yrityksistä.

Polku-palvelun kautta voi ryhtyä helposti kevytyrittäjäksi Y-tunnuksella, perustaa toiminimen tai osakeyhtiön vaivattomasti. Juuri perustetulle tai jo olemassa olevalle yritykselle löytyy Polusta kattava valikoima työkaluja ja sopivimmat palvelut. Polku-palvelussa mukana olevien yhteistyökumppaneiden kautta yrittäjä saa vaivattomasti käyttöönsä taloushallinnon palvelut, vakuutukset, digitaaliset työkalut ja laitteet. Palvelun käyttäjä maksaa vain siitä, mitä tarvitsee – Polku ei peri kuluja yritystoiminnasta, vaan ainoastaan valituista palveluista.

- Kevytyrittäjyys on voimakkaassa kasvussa. Haluamme mahdollistaa uudelle yrittäjälle ja yrittämisen aloittamista pohtivalle helpon ja turvallisen tavan luoda menestyksekästä toimintaa. Tuomme todellista arvoa yhdistämällä voimat eri yritysten kanssa. Tällä kokonaisuudella tarjoamme parhaat palvelut yrityksen koko polun varrelle, sanoo Yrittäjän Polku Oy:n toimitusjohtaja Peter Aho.

- Tämä on ehdottomasti yksi mielenkiintoisin hanke, jota olemme olleet rakentamassa yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Palvelu on aidosti yrittäjän tarpeesta lähtevä kokonaisuus, sanoo Polku-hankkeesta vastaava Satu Uski. 

Palvelun tavoitteena on madaltaa kynnystä yrittämisen aloittamiselle ja helpottaa yrittäjän arkea. Jatkossa yrittäjän ei tarvitse selvittää yrityksen vakuutus- tai taloushallintoasioita monesta eri paikasta, vaan kaikki tieto ja apu löytyvät Polusta. Eri palvelukokonaisuudet tarjoaa Administer, Finago, Elo, LähiTapiola ja Telia. 

- Yrittäjä saa yhden verkkopalvelun kautta apua kaikkiin tarpeisiinsa. Tarjoamme henkilökohtaista palveluamyös puhelimitse. Kehitämme palvelua jatkuvasti asiakkaiden palautteen ja kokemusten perusteella. Tavoitteenamme on kasvaa merkittäväksi palveluntarjoajaksi yrittäjille, Satu Uski jatkaa.

Lisätietoja:

Peter Aho, toimitusjohtaja, Yrittäjän Polku Oy, puh. 040 501 3661
Satu Uski, Polku-hankkeen vetäjä, puh. 040 765 8192

Polku tarjoaa tärkeimmät palvelut aloittavalle yrittäjälle menestyksekkään liiketoiminnan käynnistämiseen: mukana yhteistyössä palveluineen ovat Administer (taloushallinnon kokonaispalvelu), Finago (taloushallinto-ohjelmistot), Telia (yrityksen työkalut viestintään, toimistotyöhön ja verkkonäkyvyyteen) LähiTapiola (vastuu- ja oikeusturvavakuutus, omaisuuden vakuutus ja täysajan tapaturmavakuutus) sekä Elo (YEL-vakuutukset). Polku-palvelun toteutuksesta vastaa Tieto.

www.yrittäjänpolku.fi

Julkisten tilojen, kuten uimahallien ja koulujen siivoojien työoloja ja kemikaalialtistusta tutkinut yliopisto-opettaja Marko Hyttinen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että ajan puute on yksi suurimmista siivoustyön riskeistä. Myös siivouskertojen vähentäminen voi olla uhka siivoojien terveydelle. Siivoustaajuudesta tinkiminen saattaa altistaa siivoajia enemmän pölylle, minkä vuoksi he voivat joutua käyttämään vahvempia kemikaaleja lian irrottamiseen.  

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tapahtumassa Helsingissä puhunut yliopisto-opettaja Marko Hyttinen Itä-Suomen yliopistosta kokee, että kemikaaliturvallisuus toteutuu varsin hyvin siivoustyössä.

– Tutkimustemme perusteella siivoojat ovat aika hyvin selvillä kemikaaleista eli mitä ja millä tavoin niitä tulee käyttää. Käyttöturvallisuustiedotteet olivat kaikissa kohteissa käytössä ja myös suojavälineitä osattiin pääasiallisesti hyödyntää asianmukaisesti, vaikka kehitettävääkin löytyi esimerkiksi hengityssuojaimien käytössä, Itä-Suomen yliopiston sisäympäristön ja työhygienian ryhmässä työskentelevä Hyttinen sanoo.

Tutkimuksissa havaittiin, että kemikaalien käyttö on ylipäätään vähentynyt ylläpitosiivouksen aikana. Sen ansiosta esimerkiksi ilmaan tulee hyvin vähän orgaanisia yhdisteitä.

– Siivoustyöhön liittyvät riskit, kuten astma ja sisäilmaoireet eivät saaneet vahvistusta tutkimuksistamme. Siivoojien altistus eri kemikaaleille ja esimerkiksi pölylle jäivät pääasiallisesti alle määriteltyjen raja-arvojen, Hyttinen kertoo.

Auta itseäsi ja siivoojaa: altaaseen suihkun kautta 

Uimahalleissa ja kylpylöissä joudutaan tilojen erityisluonteen vuoksi käyttämään vahvoja kemikaaleja, kuten klooripohjaisia desinfiointiaineita.

– Vahvojen kemikaalien käyttöä voitaisiin vähentää, kun orgaanista likaa kulkeutuisi vähemmän allasveteen. Jokainen uimari ja kylpijä voi vaikuttaa tilanteeseen peseytymällä ennen altaaseen menoa, Hyttinen muistuttaa.

Yliopisto-opettaja suosittelee, että siivouksessa otettaisiin käyttöön niin sanottu huoltoaika, jolloin tilassa ei ole asiakkaita. Esimerkiksi osassa uimahalleja on käytössä kerran viikossa huoltoaamu, jonka vuoksi halli aukeaa tavallista myöhemmin.

– Yksi merkittävimmistä työturvallisuutta ja -terveyttä uhkaavista tekijöistä siivoustyössä on kiire ja stressi. Lisäksi perussiivouksen aikana siivoojat kokevat usein myös merkittävää pöly- ja kemikaalialtistumista. Huoltoajat havaittiin tutkimuksissamme hyviksi, sillä silloin siivoojat voivat tehdä työtään rauhallisemmin ja huolellisemmin, Hyttinen kertoo.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto käynnisti viime vuonna ”Tunnista ja hallitse kemialliset tekijät” -kampanjan, jonka puitteissa selvitetään myös suomalaisten työntekijöiden altistumista kemiallisille tekijöille. Lisätietoja: https://www.terveellinentyo.fi/tunnista-ja-hallitse-kemialliset-tekijat/

Lisätietoja:

Itä-Suomen yliopisto, Marko Hyttinen

p. 0403553220, s-posti: marko.hyttinen@uef.fi

Tiedotteen lähteet:

Oireeton siivoustyö – työympäristön ja taustatekijöiden vaikutus siivoojien hyvinvointiin

Lapsiperheille usein pienikin säästö on merkittävä. Miltä kuulostaisi, jos voisit säästää 20.000 euroa tai enemmän lapsesi kasvaessa aikuiseksi? Nyt se on mahdollista, kun muutat Utajärvelle! Jos muutat Utajärvelle perustettavaan GeoHouse Älykylään, voit moninkertaistaa säästön.

Utajärven kunta tarjoaa lapsiperheille kotihoidontuen kuntalisän, maksuttoman varhaiskasvatuksen ja aamu-/iltapäiväkerhotoiminnan, sekä maksuttoman lukion. Jos yksilapsisen perheen lapsi on kotihoidossa 2 vuotta, käy varhaiskasvatuksessa eskariin asti, osallistuu aamu-/iltapäiväkerhotoimintaan kolmannelle luokalle asti ja suorittaa lukion ja ajokortin Utajärvellä, perhe säästää 20.327 euroa.

Lisää säästöä asumalla

Utajärvelle on suunnitteilla maailman ensimmäinen Älykylä, jossa kaikki asumiseen liittyvät asiat on mietitty asukkaiden edun mukaisesti. Ensisijaisesti haetaan asumisen kustannussäästöjä ja korkeaa elämisen laatua uudella asumisen mallilla. Moderni asuinalue on hiilineutraali, ympäristöystävällinen ja energiaomavarainen.

Perinteiseen omakotitaloasumiseen (indeksitalo) verrattuna voit säästää uuden asumisosuuskuntamallin ansiosta jo omavastuuosuudessa kymmeniä tuhansia euroja. Lisäksi asuminen voi olla jopa yli 300 euroa edullisempaa kuukaudessa. Vuositasolla säästö voi olla yli 3.600 euroa ja lapsen aikuistuessa olet säästänyt jopa 65.000 euroa.

Lue lisää www.Älykylä.fi

Maalla asuu onnellisia ihmisiä

Maaseudulla asuminen on kaupunkiasumista vähemmän stressaavaa. Suomessa ja maailmalla on tehty useita tutkimuksia, joiden tulokset ovat samanlaisia. Maalla ihmiset ovat onnellisempia. Onnellisuuteen vaikuttaa muun muassa kiireettömyys, luonnon läheisyys ja yhteisöllisyys. Maalla on myös enemmän elintilaa ja pienemmät asumisen kustannukset.

Lisätietoja:

Juri Laurila, 040-514 5000, juri.laurila@arctic2020.fi

toimitusjohtaja, ASV Arctic Smart Village Oy

Vaikka uusia innovaatioita tarvitaan ruuantuotantoon, ne eivät syrjäytä peltoja. Vihreiden kasvien kyky sitoa auringon energiaa on edelleen tehokkain keino tuottaa ravintoa, sanoo Helsingin yliopiston agroekologian professori Juha Helenius. Nykyistä maataloustuotantoa pitää kuitenkin muuttaa kestävämpään suuntaan. 

Ruuan tarve maailmassa ei vähene. Vaikka Suomessa syntyvyys on alhainen, on väestö globaalisti kasvussa. Samalla ruuantuotannon kestävyyden rajat ovat alkaneet tulla vastaan. Nykyinen ruuantuotannon ja kulutuksen järjestelmä kiihdyttää ilmastonmuutosta, köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta ja kuormittaa vesistöjä. 

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vaikuttaa myös ruokaturvaan. Monimuotoisuus merkitsee ruuantuotannossa sitä, että niin sanotut ekosysteemipalvelut, kuten kasvien pölyttäminen, toimivat. 

- Peräti kolmannes maailman maapinta-alasta on jo ruuantuotannossa, mutta nykyisellä tuotantotavalla maan tuotantokyky laskee. Meidän on luotava systeemi, jolla ruoka tuotetaan kestävästi, agroekologian professori Juha Helenius sanoo.

Yhdeksi tulevaisuuden ratkaisuksi on kaavailtu bioreaktoreita, joissa ruokaa tuotettaisiin soluista. Nykyisin tällaista ruokaa kutsutaan keinoruuaksi. 

- Tieteen näköpiirissä ei ole tapaa tuottaa ruokaa niin, että se korvaisi kasvit ja pellot. Tieteen keinovalikoimassa ei ole ruuantuotantoon mitään, mikä ohittaisi fotosynteesin tehokkuuden. Siksi peltoja, joissa vihreät kasvit sitovat auringon energiaa, tarvitaan myös tulevaisuudessa, Helenius sanoo.

- Meidän on kuitenkin kehitettävä nykyistä maataloustuotantoa niin, että pellot ovat ympärivuotisesti vihreitä, ravinteet kiertävät paremmin  ja tuotanto on hiilineutraalia, hän jatkaa.

Esimerkiksi Hyvinkään Palopurolla toimii ravinne- ja energiaomavarainen, elintarvikejalostukseen yhdistetty lähi- ja luomutuotannon malli, joka perustuu ravinteiden kierrätykseen ja uusiutuvan energian tuottamiseen. 

Ruoka voidaan jo nykyään tuottaa energiaomavaraisesti niin, että energiaa riittää maatilan työkoneiden elintarvikejalostuksen lisäksi vielä myyntiinkin, Palopuron tapauksessa biokaasuautoille. Tämä uusi alkutuotannon, jalostuksen ja jakelun malli edellyttää paikallisuutta. 

- Yksittäisille tiloille biokaasulaitos on liian kallis investointi, mutta useiden tilojen on mahdollista tehdä yhteistyötä, josta jokainen saa hyötyä, kuten Palopurolla tehdään, Helenius sanoo.

Hänen mukaansa ruuantuotanto voi myös synnyttää uutta yhteisöllisyyttä. Kun ruuantuotannon tekijöitä voi kutsua alueellisesti "omiksi", syntyy paitsi tunne kotoisuudesta, myös uudenlaista vastuunottoa ruuantuotantoa kohtaan.

Lisää aiheesta keskiviikkona SuomiAreenan Puuvilla-lavalla, Keinolihaa vai hiiliviljelyä - kuka luo ruoantuotannon innovaatiot –keskustelu, jossa mukana agroekologian professori Juha Helenius, luomuviljelijä Samuli Laurikainen, kestävien ruokajärjestelmien apulaisprofessori Hanna Tuominen ja johtaja Janne Saarikko Founder Institutesta. Keskustelun juontaa Simo Frangén.

Keskiviikon keskustelu: http://proluomu.fi/suomiareena-keinolihaa-vai-hiiliviljelya/

Yhteystiedot:

Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry, 040 581 9252, 
marja-riitta.kottila@proluomu.fi

Kansalaisaloite kaivoslain muuttamiseksi siirtyy eduskunnan käsittelyyn saatuaan tarvittavan määrän allekirjoituksia. 

- On hyvä, että kaivostoiminnasta ja raaka-aineista keskustellaan. Metallit ja mineraalit olivat monella tapaa esillä myös eri puolueiden ohjelmissa eduskuntavaaleissa, toteaa Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela.

Kaivosteollisuus ry odottaa syksyllä alkavalta kaivoskeskustelulta kokonaisvaltaista lähestymistä. Tarvitsemme raaka-aineita ja Suomessa on alaan liittyen paljon mahdollisuuksia. Moderni suomalainen yhteiskunta voi olla esimerkkinä siitä, miten kannamme oman vastuumme yhteiskunnan raaka-ainehuollossa. 

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa on lukuisia kirjauksia kaivostoimintaan liittyen. Lisäksi hallitusohjelman valmistumisen yhteydessä TEM:n asettama selvityshenkilö, korkeimman hallinto-oikeuden emeritus presidentti Pekka Vihervuori luovutti kaivostoimintaa koskevan lainsäädännön kehittämistarpeita koskevan raportin. 

- Muutoshalukkuutta on paljon mutta erityisesti Vihervuoren selvitysraportti vahvistaa sen, että tarvitaan laajapohjaista jatkoselvitystä. Jäämme odottamaan eduskunnan ja hallituksen toimenpiteitä, toteaa Suomela.  

- Yhteiskunta tarvitsee metalleja ja mineraaleja. Ilmastonmuutoksen hallintaan tarvitaan uusia teknologiaratkaisuja, ja niihin kaivostoiminnan tuotteita. Esimerkiksi akkuklusteri tarjoaa Suomelle uusia mahdollisuuksia teknologian ja samalla työpaikkojen luomiseen, jatkaa Suomela.

Lisätiedot:

Pekka Suomela
toiminnanjohtaja, Kaivosteollisuus
040 533 2848
pekka.suomela@teknologiateollisuus.fi

Luukkaantorilla, Lauritsalan alue- ja liikekeskuksessa on julkisesta häiriökäyttäytymisestä tullut kesäaikaan lähes jokapäiväistä. – Alueen asukkaat ovat lähestyneet monia eri tahoja asian tiimoilta ja asukkaiden pyynnöstä pidämme nyt keskustelutilaisuuden, jonka tavoitteena on yhdessä asukkaiden ja eri toimijoiden välillä keskustella miten alue voitaisiin jälleen saada rauhalliseksi, kertoo Pia Haakana, Lappeenrannan kaupungin asukasyhteyshenkilö.

Keskustelutilaisuus pidetään tiistaina 23.7.2019 klo 17 alkaen Lauritsala -talon yläkerrassa, Hallituskatu 20, Lappeenranta. Paikalla ovat keskustelemassa alueen asukkaat, Lauritsalan alueraadin jäsenet, Lappeenrannan nuorisotoimi sekä Poliisi.

Asukkaiden kertomaa

- Lauritsalan suihkulähde ja vieressä oleva katettu kauppakäytävä on ollut koko kesän iltaisin nuorison tihutöiden ja häirinnän kohteena. Meteli on kovaa, mopojen kumeja poltetaan ja musiikki soi täysillä, kertoo lähitalossa asuva asukas. Talossa asuu myös useita vuorotyöläisiä, joiden pitäisi päästä ajoissa nukkumaan, mutta ulkoa kuuluvan melun takia, sitä on turha edes yrittää.

Lähitalojen asukkaat tuntevat itsensä voimattomaksi tämän asian suhteen. Poliisit käyvät alueella usein, mutta nuoret palaavat poliisien poistuttua takaisin. Nuoria on iltaisin paikalla noin 20 – 50 henkilöä. Alueella on tehty lukuisia tihutöitä, jotka kohdistuvat kaupungin ja läheisten taloyhtiöiden tappioksi.

Asukkailta on tullut myös palautetta päiväsaikaan ja alkuillasta alueella häiriötilanteita aiheuttavista nuorista aikuisista sekä vanhemmista, joilla on havaittu päihdekäyttäytymistä. Asukkaat, jotka asuvat alueella kokevat tilanteen Luukkaantorilla olevan ongelmallinen.

- Asukkaat ovat tervetulleita tilaisuuteen kertomaan omia kokemuksiaan tilanteesta. Olisi hienoa myös, jos nuoretkin tulisivat paikalle keskustelemaan rakentavassa hengessä, kuinka saadaan asia yhdessä selvitettyä niin, että lopputulos olisi kaikille osapuolille hyvä ja alue koettaisiin jatkossakin turvalliseksi ja mukavaksi, kannustaa Pia Haakana osallistumaan keskustelutilaisuuteen.

Hyvät tavat ja järjestyslaki määrittelevät raamit julkisella paikalla käyttäytymiseen

- Kesä on meille kaikille mukavaa yhdessäolon aikaa ja on kiva kokoontua yhteen useammankin kaverin kanssa, mutta tuolloin pitää muistaa miten käyttäytyä ja osata ottaa huomioon myös muut, toteaa Sirpa Räikkönen, Lappeenrannan kaupungin nuorisotoimenjohtaja. - Lappeenrannan nuorisotilat ovat kesätauolla lukuun ottamatta IsoKristiinan Krisseä. Krisseen ovat kaikki tervetulleita ma-pe klo 13 - 17. Nuoret ovat aina kokoontuneet kavereiden kanssa ja niin tulee ollakin. Yleiset käyttäytymissäännöt ovat ilmeisesti nyt unohtuneet, toteaa Räikkönen.

Vuonna 2003 tuli Suomessa järjestyslaki, joka korvasi kuntien omat järjestyssäännöt. Laissa todetaan selkeästi, että yleisen järjestyksen häiritseminen tai turvallisuuden vaarantaminen yleisellä paikalla on kielletty muun muassa metelöimällä ja muulla vastaavalla tavalla. Myös päihdyttävän aineen nauttiminen on kiellettyä yleisellä paikalla taajamassa. - Järjestyslain tarkoituksena on edistää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, meille kaikille, muistuttaa Haakana.

Vanhempien huolenpito ja seuranta on tärkeää

Luukkaantorilla myöhään illalla aikaansa viettävien nuorten ikähaarukka on noin 10 – 17 vuotta. Päihteidenkäyttöä on ollut havaittavissa.

Mannerheimin lastensuojeluliiton sivustolla todetaan vanhemmuudesta murrosikäisen lapsen kohdalta kuinka vanhemmuus on usein taiteilua tilan antamisen ja rajojen välillä. Murrosikäinen haluaa usein enemmän kuin mihin hänen kypsyytensä riittää. Kun pallo karkaa välillä nuoren käsistä, vanhempien on oltava aitana, joka ottaa pallon kiinni.

Perheessä käydään jatkuvasti keskustelua rajoista, vapaudesta ja vastuusta. Toisaalta nuoreen halutaan luottaa, mutta silti vanhempi ei voi olla sinisilmäinen. Nuori tarvitsee vanhemmat, jotka ovat huolissaan, pettyvät nuoren toilailuista, ilahtuvat onnistumisista, suuttuvat laiminlyönneistä ja sanovat tarvittaessa ei.

Lapsen kasvatusvastuu kuuluu ensisijaisesti vanhemmille, ei häiriökäyttäytymisen kohteena oleville asukkaille tai eri viranomaisille.

Lisätietoja

Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö, Lappeenrannan kaupunki, puh. 045 8403 696, pia.haakana@lappeenranta.fi 

Suomen riistakeskus Oulu on myöntänyt toimialueensa viidelle hirvitalousalueelle yhteensä 5795 pyyntilupaa tulevalle hirvenmetsästyskaudelle. Myönnetty lupamäärä on selvästi pienempi kuin vuonna 2018, jolloin pyyntilupia myönnettiin 8 459 kappaletta. Tänä vuonna suurimmassa osassa aluetoimiston alueesta rajoitettiin myös pyyntiluvilla sallittua aikuisten hirvien määrää.

Luonnonvarakeskus arvioi koko Oulun riistakeskusalueen hirvikannan kooksi viime syksyn jahdin jälkeen noin 9 400 hirveä. Edellisen vuoden verotuksella hirvikanta laski tavoitetasoon alueen viidestä hirvitalousalueesta neljällä ja oli yhdellä hirvitalousalueella sen ylärajalla. Maapinta-alaan suhteutettuna hirvitiheys oli välillä 2,0-3,2 hirveä tuhannella hehtaarilla hirvitalousalueesta riippuen.

Suomen riistakeskus Oulun alueellinen riistaneuvosto on asettanut hirvitiheyden tavoitteet hirvitalousaluekohtaisesti välille 2,0-3,1 hirveä tuhannella hehtaarilla. Myönnetyllä lupamäärällä pyritään pitämään hirvitiheydet asetetuilla tavoitetasoilla. Hirvikannan rakenteen osalta puolestaan tavoitellaan tilannetta, jossa naaraita on enintään 1,5 yksilöä yhtä urosta kohti, ja metsästyksen jälkeen jäävään talvehtivaan kantaan jää 20-30 prosenttia vasoja.

Hirveä on mahdollista pyytää vahtimalla pellolta 1. syyskuuta alkaen. Lokakuun toisena lauantaina käynnistyvä varsinainen hirvenmetsästyskausi jatkuu puolestaan vuoden loppuun, ja sen jälkeenkin hirveä saa metsästää ilman koiraa tammikuun 15. päivään asti. Poikkeuksena Oulun riistakeskusalueella ovat Kuusamon ja Taivalkosken kunnat, jotka metsästävät Lapin mukaisesti aikaistetun hirvenmetsästyksen malliin. Täten varsinainen metsästyskausi alkaa siellä jo 1. syyskuuta, mutta keskeytyy kiimarauhoituksen ajaksi syyskuun 21. päivästä lokakuun toista lauantaita edeltävään päivään.

Lisätietoja: Suomen riistakeskus Oulu, Harri Hepo-oja, riistapäällikkö

029 431 2262, harri.hepo-oja@riista.fi

HJK pelaa tiistaina 16.7. Mestarien liigan ensimmäisen karsintakierroksen toisen osaottelunsa torshavnilaista HB:tä vastaan. Unibet näyttää ottelun verkkosivuillaan suorana lähetyksenä. 

Viikko sitten pelatussa ensimmäisessä kohtaamisessa HJK ei antanut vierailleen mitään mahdollisuuksia. Klubi voitti 3-0, vaikka pelasi suuren osan ottelusta alivoimalla Faith Friday Obilorin katseltua punaista korttia. Maaleista vastasi ottelussa kaksi kertaa osunut Lassi Lappalainen sekä kerran verkkoa heiluttanut Daniel O’Shaughnessy. Kaksi maaleista syntyi ensimmäisellä puoliajalla ja viimeisen niitin vastustaan verkkoon Lappalainen iski 66 minuutin kohdalla. Färsaarten mestarista ei lopulta ollut HJK:n haastajaksi, ja jatkopaikan karkaaminen helsinkiläisten käsistä vierasottelussa olisi jättimäinen sensaatio.

Peliyhtiö Unibet näyttää tiistain toisen osaottelun verkkosivuillaan suorana lähetyksenä. Ottelu alkaa kello 21 Suomen aikaa. Lähetyksen katsominen on ilmaista. Se vaatii kuitenkin rekisteröitymisen, minkä lisäksi pelitilillä on oltava rahaa tai veto lyötynä edeltävän 24 tunnin aikana. Lähetyksessä testataan koko ruudun kokoista eli Full Screen -striimiä.

Tiistai 16.7.2019 kello 21.00 HB-HJK @Unibet TV 

Unibet TV näyttää myös torstaina 18.7. pelattavan Eurooppa-liigan Vitebs - KuPS -ottelusarjan toisen osaottelun suorana ja yksinoikeudella.

Luonnonvarakeskus, Strateginen tutkimus ja ympäristöministeriö kutsuvat sinut hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n Climate Change and Land -raportin esittelytilaisuuteen

torstaina 8. elokuuta klo 13–15 Tiedekulmaan, Yliopistonkatu 4, Helsinki.

Tilaisuudessa kuulet tuoreeltaan 8. elokuuta julkistettavan raportin keskeiset tulokset asiantuntijakommentteineen. Raportin keskeistä sisältöä ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset ja hillitsemisen keinot maankäyttösektorilla sekä ilmastonmuutoksen vaikutus ruokaturvaan. Paneelikeskustelussa ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen, tutkijat ja teollisuuden edustajat avaavat raportin merkitystä erityisesti Suomen ilmasto- ja maankäyttöpolitiikan näkökulmasta.

Voit seurata myös kansainvälistä julkistustilaisuutta suoratoistopalvelun kautta klo 11.00 alkaen. Suoratoiston linkki julkistetaan myöhemmin.

Tapahtumassa ei ole erillistä mediatilaisuutta, mutta asiantuntijat ovat käytettävissä haastatteluihin paneelikeskustelun jälkeen klo 15 alkaen.

Ilmoittaudu tilaisuuteen

Ohjelma:

13.00 Kahvitarjoilu

13.30 Tilaisuuden avaus

           Pääjohtaja Johanna Buchert (Luke)

13.35 Raportin keskeiset tulokset ja asiantuntijakommentit

Raisa Mäkipää (Luke), Tuomo Kalliokoski (Helsingin yliopisto) ja Elina Lehikoinen (Aalto-yliopisto)

14.15 Paneelikeskustelu: Miten Climate Change and Land -raportin pääviestien tulisi heijastua Suomen ilmasto- ja maankäyttöpolitiikkaan?

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, Juha Mäntylä (MetsäGroup), Juha Nousiainen (Valio), Sini Harkki (Greenpeace) Anna Repo (Luke) ja Minna Kaljonen (Syke)

15.00 Haastattelumahdollisuus

Tilaisuuden juontaa toimittaja Reetta Räty.

Tervetuloa!

Lisätietoa:
Alisa Vänttinen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 219, alisa.vanttinen@ym.fi.

Anna Toppari, Luonnonvarakeskus (Luke), p. 0295 325 828, anna.toppari@luke.fi.

Eettistä ja ekologista koiranruokaa valmistava Edgard & Cooper kokosi viisi kesäistä vinkkiä, jotta koira saa viettää kesän terveenä ja häntä heiluen.

1)      Varmista riittävä vedensaanti

Aivan kuten ihminenkin myös koira tarvitsee kesähelteillä nesteytystä. Hyvä nyrkkisääntö on 50 ml vettä päivässä painokiloa kohti. Esimerkiksi 20-kiloinen koira tarvitsee litran vettä päivässä.

2)      Suojaa koiran iho auringolta

Auringon ultraviolettisäteily on koiralle haitallista samaan tapaan kuin ihmisellekin. Koiran ihon suojaamiseen sopii parhaiten lapsille tarkoitettu myrkytön, sinkkipohjainen aurinkorasva. Sivele sinkkivoiteella selän ja kylkien lisäksi herkästi palavat korvanpäät.

3)      Tarjoa lisäenergiaa marjoista

Oletko koskaan kokeillut tarjota koirallesi marjoja? Moni suomalainen koira napsii salaa mustikoita metsässä ja mansikoita kasvimaalla. Ne ovat koiralle turvallista ravintoa, samoin kuin karpalo, mustaherukka ja vadelma. Varmista kuitenkin, etteivät marjat ylitä kymmentä prosenttia lemmikin päivittäisestä energiansaannista.

4)      Pidä koirasi aktiivisena

Tiedäthän että venyttely ja liikunta tekevät hyvää lemmikillesi? Venyttely lämmittää lihassäikeet toimintavalmiiksi. Se lievittää jännitystä selkälihaksissa ja lapaluissa sekä tuottaa endorfiineja aivoissa. Pienikin venytysharjoitus tai kävelylenkki voi saada ihmeitä aikaan niin fyysisesti kuin henkisestikin! Muista kuitenkin antaa hurtalle helteellä hengähdys- ja juomataukoja, jotta meno ei käy liian raskaaksi.

5)      Valitse vain laadukasta ruokaa

Valitse koirallesi ruokaa, jossa on runsaasti tuoretta lihaa – ei prosessoituna tai kuivattuna. Suosi tuotteita, joissa käytetään aitoja, ravitsevia raaka-aineita lihaluujauhon sijaan. Lihan joukossa voi olla lisukkeena hedelmiä, kasviksia, marjoja ja yrttejä.

Lisätietoja:

OSG Viestintä, Niko Haikala

p. 040 585 0264, s-posti: niko.haikala@osg.fi