Quantcast
Channel: Tiedotteet - ePressi
Viewing all 113201 articles
Browse latest View live

Oulun Suomipop Festivaali keräsi yleisöä 22 000

$
0
0


Kuva: Julius Konttinen

Toista kertaa Oulussa järjestetty Suomipop Festivaali keräsi Kuusisaareen yhteensä 22 000 juhlijaa. Hyvässä säässä vietetty festivaali tarjoili kolmen päivän aikana Suomen ykkösartistien keikkoja. Lavalla nähtiin laaja joukko esiintyjiä Lauri Tähkästä Kaija Koohon ja SANNIsta Juha Tapioon ja Eppu Normaaliin.

Vielä tänään lauantaina yleisöä viihdyttää Raskasta Suomipoppia solisteinaan Antti Railio, JP Leppäluoto ja Antony Parviainen. Koko festivaalin päättää tänä kesänä paluun tehnyt Bomfunk MC’s

”Yleisö on kokenut alueen viihtyisäksi. Tapahtumassa on ollut hienoa piknik-tunnelmaa, kun ihmiset istuvat nurmikoilla ja nauttivat kesästä, hyvästä musiikista, juomasta ja ruoasta sekä toisistaan”, kommentoi tapahtuman tuotantopäällikkö Sarianna Matikainen.

Suomipop Festivaali järjestetään Oulun Kuusisaaressa jälleen ensi vuonna 9.-11.7.2020. Lipunmyynti tapahtumaan alkaa Tiketissä tulevana maanantaina 15.7.

Kuvia median käyttöön: https://bit.ly/2XPmqG2
Kuvaaja Julius Konttinen

www.suomipopfestivaali.fi
www.facebook.com/suomipopfestivaalioulu
@suomipopfest
#suomipopfestivaali #suomipopoulu

Lisätiedot:
Nelonen Media Live Oy, tuotantopäällikkö Sarianna Matikainen, sarianna.matikainen@nelonenmedia.fi
Nelonen Media Live Oy, promoottori Timo Isomäki, timo.isomaki@promoter.fi
ProPromotion Oy, tiedottaja Taija Holm, 040 748 3435, taija@propromotion.fi 


Kadunrakennustyö Kohmontiellä 15.7.2019

$
0
0

Hidastustöyssyn rakentaminen haittaa liikennettä Kohmontien ja Kohmonkujan risteysalueella, maanantaina, klo 6.30 - 15.00 välisenä aikana. Haittaa molemmissa ajosuunnissa. Paikalla liikenteenohjaajat ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Kauden viimeinen Amateur Series pelattiin Rovaniemellä

$
0
0

Rovaniemellä Toramon frisbeegolfradalla kilpailtiin 13.-14.7.2019 kesän viimeinen frisbeegolfin Amateur Series -SM-karsintakilpailu. Kilpailu koostui yhteensä kolmesta kierroksesta, joista kaksi pelattiin lauantaina ja viimeinen kierros sunnuntaina. 

Rovaniemellä pelattiin yhteensä kahdeksassa eri amatööriluokassa. Amatööriluokissa kilpailee pelaajia, jotka eivät ole ottaneet vastaan rahapalkintoja kilpailuista. MA1- ja FA1-luokkien lisäksi Rovaniemellä pelattiin MJ18-, MJ15- ja FJ15-junioriluokissa sekä MA40-, FA40- ja MA50-masteriluokissa. 

Rovaniemellä pelattu Amateur Series oli kesän viides ja samalla viimeinen SM-karsintakilpailu. Aiemmin kesällä vastaavat kilpailut on järjestetty Ähtärissä, Raaseporissa, Oulussa ja Orimattilassa. Amateur Series -kilpailuissa kunkin luokan parhaille pelaajille on ollut jaossa paikkoja amatöörien ja junioreiden omiin SM-kilpailuihin. Junioreiden SM-kilpailut järjestetään 3.-4.8.2019 Riihimäellä ja amatöörien SM-kilpailut 9.-11.8. Sipoossa. 

MA1-luokassa voitto ratkottiin ratkaisupelillä

MA1-luokassa kilpailu tiivistyi päätöspäivänä sunnuntaina erittäin tasaväkiseksi, kun peräti viisi pelaajaa oli viimeisen kierroksen jälkeen tasatuloksessa kilpailun johtopaikalla. Kahden kierroksen jälkeen kilpailua johtanut Antti-Väinö Tuokila (Oulun frisbeeseura) sekä Jani Halonen (Arctic Circle Disc Golf, Rovaniemi), Niko Alava (Rovaniemen Rolffarit), Joni Tuomiranta (Oulun frisbeeseura) ja Timo Räsänen (Kempeleen frisbeeseura) olivat kaikki päätöskierroksen jälkeen kaikki lukemissa 179 heittoa (-4). 

Voitto päädyttiin tasatilanteessa ratkaisemaan äkkikuolema-periaatteella pelattavalla ratkaisupelillä. Jatkoväylillä pisimmän korren veti Halonen, joka nappasi näin voiton nimiinsä ennen kakkossijan jakavia Tuokilaa, Alavaa, Tuomirantaa ja Räsästä. 

FA1-luokassa Amateur Series -voiton vei Jonna Säkkinen (Pieksämäen Ohiheittäjät) tuloksella 204 heittoa (+21). Toiseksi sijoittui Suvi Ylipuranen (Arctic Circle Disc Golf). 

Mastereissa ja junioreissa avauspäivän kärkinimet pitivät pintansa

MA40-luokassa avauspäivän jälkeen kilpailua johtanut Tommi Siurua Lohjan Liitokiekkoilijoista säilytti asemansa kilpailun loppuun saakka. Siurua nappasi voiton Rovaniemeltä neljän heiton marginaalilla jaetulle toiselle sijalle heittäneisiin Janne Martimoon (Jätkän Kiekko, Kemi) ja Timo Pirkolaan (Pyhäjoen Frisbeeseura) nähden. FA40-luokan kilpailun voitti Ritva Huovinen (Arctic Circle Disc Golf) ennen Tuija Niskalaa (Arctic Circle Disc Golf). 

MA50-luokan kilpailussa voiton vei Antero Saarelainen (Vuorelan Veikot, Siilinjärvi). Mika Tuokila (Oulun frisbeeseura) nousi päätöspäivän kirillään toiseksi ja Hannu Oikarinen (Arctic Circle Disc Golf) oli kolmas.

MJ18-junioriluokan voittoon heitti kierros kierrokselta tuloksiaan parantanut Juhani Rytilä Oulun frisbeeseurasta. Toiseksi sijoittui Nummelan frisbeeseuraa edustava Aaro Tuomela ja kolmanneksi Brahestad Skippersiä edustava Benjamin KallunkiMJ15-luokan ykkönen oli Veeti Siliämaa (Frisbeegolf Ruka) ja FJ15-luokkan voittaja Sanni Oikarinen (Arctic Circle Disc Golf).

Matkamäärät jälleen vahvassa kasvussa kotimaan kaukoliikenteessä – asiakastyytyväisyys ennätystasolla

$
0
0

Kesäkuussa kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin yhteensä 1,2 miljoonaa matkaa, +13 % viime vuotta enemmän. Eniten matkustus kasvoi Helsingin ja Rovaniemen (+35 %), Helsingin ja Oulun (+33 %) sekä Helsingin ja Lappeenrannan välillä (+26 %). Tänä kesänä moni valitsee kesälomakohteen kotimaasta ja matkustaa sinne junalla. VR on varautunut useisiin eri kesätapahtumiin lisävuoroilla. 

Matkamäärien lisäksi asiakastyytyväisyys on nousussa. VR:n kauko- ja lähiliikenteessä asiakastyytyväisyyttä mitataan neljä kertaa vuodessa suositteluhalukkuutta mittaavalla NPS-indeksillä. Huhti-kesäkuussa kaukoliikenteen NPS nousi erinomaiselle tasolle 50. Myös VR:n lähiliikenteessä NPS-luku oli huhti-toukokuussa hyvällä tasolla 31, parantuen reilusti alkuvuodesta.  

Tyytyväisimpiä asiakkaat olivat jälleen henkilökunnan ystävälliseen ja ammattitaitoiseen palveluun ja turvalliseen sekä mukavaan matkan tekoon. Kaukoliikenteessä tyytyväisyys junien kuulutuksiin oli parantunut. Tyytyväisyys täsmällisyyteen oli parantunut sekä kauko- että lähiliikenteessä edellisestä mittauksesta, mutta se nähtiin edelleen kehityskohteena. Lisäksi junien siisteys nousi esiin kehityskohteena. 

Kesätapahtumiin sujuvasti junalla 

Suomessa on runsaasti suosittuja kesätapahtumia, joihin pääsee sujuvasti ja huolettomasti junalla. VR onkin varautunut lisäkapasiteetilla suosituimpiin tapahtumiin ja junavuoroja on lisätty muun muassa Ilosaarirockiin, Metallican Hämeenlinnan konserttiin, Tampereen BlockfestiinPoriJazzeille, Kotkan Meripäiville ja Jyväskylässä pidettävään Neste Rallyyn.

VR tekee yhteistyötä Asuntomessujen kanssa, jotka järjestetään Kouvolassa 12.7.-11.8.2019. Messuille pääsee sujuvasti junalla – matka-aika Kouvolaan esimerkiksi Helsingistä on alle 1,5 tuntia ja messualueelle on maksuton kuljetus Kouvolan matkakeskukselta koko tapahtuman ajan. Asuntomessuilla järjestetään 9.8. suuri liikkumisen paneelikeskustelu, jossa myös VR on mukana. Katso lisää täältä.

Ratatyöt jatkuvat – uudet aikataulut voimaan 12.8.  

Väylävirasto tekee kesällä eri puolilla Suomea runsaasti ratatöitä, jotka vaikuttavat myös junaliikenteeseen. Esimerkiksi Kouvola–Kotkan satama-välillä junat korvataan busseilla 29.7.–11.8. Lisätietoa kesän ratatöistä Väyläviraston sivuilta. Tarkemmat aikataulut löytyvät matkahausta verkkosivuiltamme osoitteessavr.fi.

Väyläviraston HELRA-hanke Helsingin ratapihan parantamiseksi sekä lisäraiteen rakennustyöt vaikuttavat junaliikenteeseen Pasilassa. HSL:n E- ja Y-lähijunat eivät kulje arkisin 15.-28.7. ja liikennettä korvataan U- ja L-junilla. Myös muille junille voi tulla pienempiä myöhästymisiä ja aikataulumuutoksia. Lisäksi Pasilan laiturinumerointi muuttuu ja oman junan lähtölaituri kannattaakin tarkistaa ennen lähtöä Väyläviraston ylläpitämiltä aseman infonäytöiltä. Lisätietoa HELRA-hankkeesta Väyläviraston sivuilltäällä.

Uudet aikataulut tulevat voimaan 12.8. ja niiden myötä VR:n ruuhka-aikana liikennöivät D-lähijunat palaavat kesätauolta liikenteeseen Helsingin ja Riihimäen välillä. Samalla D-junan lähtöaika Helsingistä aikaistuu viidellä minuutilla. Myös HSL:n lähijunaliikenteeseen tulee muutoksia, kun 12.8. alkaen K-junat alkavat pysähtyä Käpylässä, Pukinmäessä ja Tapanilassa. Samalla N-junat jäävät pois. Y-junat puolestaan pysähtyvät 12.8. alkaen myös Kauklahdessa. Lisätietoa HSL:n sivuilla täällä.

Kaukoliikenteessä erityisesti työmatkustajien suosiossa olevat aamun ja iltapäivän nopeat junavuorot Helsingin ja Turun välillä palaavat liikenteeseen uusien aikataulujen myötä. Kesäkauden pysähdykset Härmän asemalla puolestaan päättyvät 12.8. alkaen. Kaukoliikenteen syksyn päivä- ja yöjunien liput ovat nyt ostettavissa.

Lappeenrannan kaupungin lasten ja nuorten harrastustoiminta-avustusta vähävaraisille lapsiperheille voi hakea 19. elokuuta asti

$
0
0

Lappeenrannan kaupungin lasten ja nuorten harrastustoiminta-avustuksen haku syyskaudelle 2019 on avattu kaupungin verkkosivustolla. Tuki on tarkoitettu vähävaraisille lapsiperheille. Hakemukset tulee lähettää viimeistään 19.8.2019.

Tuki suunnataan erityisesti alle 18-vuotiaille lappeenrantalaisille lapsille ja nuorille, joiden on vaikeaa aloittaa tai jatkaa harrastusta perheen tiukan talouden vuoksi.

Taloudellista tukea voidaan myöntää lukukausi-, tunti- ja kausimaksuihin. Harrastuksen on oltava ohjattua ja säännöllistä, ja harrastuksen järjestäjän tulee toimia Lappeenrannassa. 

Tuki harrastustoimintaan on yksilötukea. Tukea ei myönnetä suoraan ryhmille, harrastusseuroille tai oppilaitoksille.

Yksittäiselle hakijalle myönnetty avustus maksetaan joukkueelle, seuralle, yhdistykselle, kerholle tai oppilaitokselle, jossa lapsi tai nuori harrastaa lukukausimaksua vastaan ja avustuksen suuruus voi siten olla vain lukukausimaksun suuruinen. Tukea ei myönnetä esimerkiksi harrastusvälineisiin tai lisenssimaksuihin. 

Tukea myönnetään vain sellaisiin harrastuksiin, joiden toiminta tapahtuu kaupungilta vuokratuissa kohteissa ja joiden järjestäjänä toimii seura, yhdistys ja/tai taiteen perusopetuksen oppilaitos.

Tukeen oikeutetut tulo- ja varallisuusrajat tulee tarkistaa harrastustoiminta-avustuksen hakusivulta etukäteen.

Hakijan tulee täyttää seuraavat kriteerit: 

– Kotikunta Lappeenranta

– Voimassa oleva tai alkamassa oleva harrastus jossakin seurassa, kerhossa, yhdistyksessä ja/tai oppilaitoksessa, joka toimii Lappeenrannassa

– Tulo- ja varallisuusrajat. 

Lisätietoja:

Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen
puh. 040 522 9373, sanna.natunen@lappeenranta.fi
(tavoitettavissa 5.8. alkaen)

Työllisyyskoordinaattori Salla Peltonen
puh. 040 652 8687, salla.peltonen@lappeenranta.fi
(tavoitettavissa 17.7. asti ja 7.8. alkaen)

Lisätietoa, hakemuslomake ja laskuri: https://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Paatoksenteko-ja-talous/Talous/Harrastusavustuslaskuri

KAINUUSEEN HIRVEN PYYNTILUPIA HIEMAN VÄHEMMMÄN KUIN VIIME VUONNA

$
0
0

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevalle syksylle 1800 hirven pyyntilupaa Kainuun alueelle. Yhdellä pyyntiluvalla voi kaataa yhden aikuisen hirven tai kaksi hirven vasaa. Riistakeskus arvioi kokonaissaaliin nousevan 2200 eläimeen. Viime syksynä kaadettiin 2515 hirveä.

Hyrynsalmella, Ristijärvellä, Kuhmossa ja Paltamossa pyyntilupamääriin ei tullut juurikaan muutoksia viime vuoteen verrattuna. Suomussalmella lupamäärä pieneni viidenneksen ja Puolangalla lähes 60 prosenttia. Luvat kasvoivat Sotkamossa viidenneksen ja Vuolijoella kolmanneksen.

Kainuun alueellinen riistaneuvosto on asettanut tavoitetiheydet maakunnan neljälle hirvitalousalueelle. Suomussalmella tavoitetiheyshaarukka on 2.5-3.3 hirveä tuhannella hehtaarilla ja muilla alueilla 2.4-3.0. Hirvikannan arvioidaan olevan sovituissa raameissa ensi syksyn jälkeen. Suunnitelman mukaan hirviä olisi tuhannella hehtaarilla Suomussalmella 2.9, Paltamo-Puolanka-Hyrynsalmi-Ristijärvi-alueella 2.7, Kuhmossa 2.4 ja Sotkamo-Kajaani-Vuolijoki-alueella 2.7.

Saaliissa tulee olla riittävästi vasoja, jotta hirvikanta olisi ikärakenteeltaan luonnonmukainen. Tämä on varmistettu lupaehdoilla.  Suomussalmen, Hyrynsalmen, Ristijärven, Puolangan ja Kuhmon pyyntiluvista saa vain osan käyttää aikuisten hirvien metsästykseen. Muualla riittävään vasaverotukseen toivotaan päästävän suositusten avulla. Aikuisten hirvien pyynnissä huomio tulee kiinnittää siihen, että kantaan jää riittävästi sonneja. Sen sijaan Kuhmossa lehmiä tulisi säästää.

Hirven metsästys alkaa lauantaina 12. lokakuuta. Metsästysaika kestää tammikuun 15. päivään saakka, mutta koiraa ei saa kuitenkaan käyttää tammikuun pyynnissä. Lisäksi pyyntilupia voi käyttää tietyin ehdoin syyskuun alusta lähtien vahtimalla pellolta. Tarkoituksena on vähentää hirvien aiheuttamia vahinkoja viljelyksillä.

Riistakeskus kehottaa kaikkia hirviseurueita lähettämään edustajansa hirvipalavereihin, joita riistakeskus ja riistanhoitoyhdistykset järjestävät ennen jahdin alkua. Niissä käydään läpi metsästyksen turvallisuuteen ja järjestelyihin liittyviä asioita.

 

Kesäkuun haittaohjelmakatsaus: Emotetin hiljaiseloon ei kannata tuudittautua

$
0
0

Check Pointin tietoturvatutkijat kertovat, että Emotet-bottiverkko vietti hiljaiseloa suurimman osan kesäkuusta, mutta saattaa palata takaisin uusien haittaominaisuuksien kera.

ESPOO  – 15. heinäkuuta 2019 -- Tietoturvayhtiö Check Pointin tutkijaryhmä kertoo, että suurin toiminnassa oleva bottiverkko Emotet pysyi kesäkuussa pääosin passiivisena eikä sen tekemiä hyökkäyksiä juurikaan tavattu. Koko vuoden ensimmäisen puoliskon Emotet pysyi globaalin haittaohjelmalistauksen viiden kärjessä massiivisten roskapostikampanjoidensa myötä.

Check Pointin tutkijat uskovat, että Emotet on laitettu telakalle huolto- ja päivitystoimenpiteiden ajaksi, mutta on jälleen aktivoituessaan entistä suurempi uhkatekijä.

“Emotet on vuodesta 2014 tullut laajalti tutuksi pankkitroijalaisena, mutta viime vuodesta lähtien sitä on käytetty myös bottiverkkona laajoissa roskapostikampanjoissa sekä muiden haittaohjelmien jakamisessa. Vaikka Emotet olikin kesäkuussa pääosin passiivisena, se oli silti viidentenä globaalissa haittaohjelmalistauksessamme, mikä kertoo sen yleisyydestä. On hyvin todennäköistä, että Emotet palaa vielä uusien haittaominaisuuksien kera”, sanoo Check Pointin Threat Intelligence and Research Director Maya Horowitz.

“Kun Emotet on kerran asennettu koneelle, se kykenee levittämään itseään roskapostikampanjoiden kautta, lataamaan koneelle muita haittaohjelmia (kuten Trickbotin, joka puolestaan saastuttaa koko isäntäverkon pahamaineisella Ryuk-kiristyshaittaohjelmalla) sekä tunkeutumaan verkon muihinkin jäseniin.”

Suomen yleisimmät haittaohjelmat kesäkuussa 2019:

  1. Jsecoin – Louhintaohjelma, joka on mahdollista upottaa verkkosivulle. Sivuston käyttäjä voi halutessaan esimerkiksi ostaa pelirahaa louhimalla kryptovaluuttaa. Esiintyvyys 6 % organisaatioista.
  2. Emotet – Kehittynyt, itsemonistuva ja modulaarinen troijalainen. Tullut laajalti tutuksi pankkitroijalaisena, mutta viime vuodesta lähtien sitä on käytetty myös bottiverkkona laajoissa roskapostikampanjoissa sekä muiden haittaohjelmien jakamisessa. Esiintyvyys 6 %.
  3. Formbook – Windows-käyttöjärjestelmiin kohdistuva InfoStealer, joka tunnistettiin ensi kertaa vuonna 2016. Muun muassa kerää verkkoselainten kirjautumistietoja, ruutukaappauksia ja näppäimistön painalluksia. Esiintyvyys 5 %.
  4. Cryptoloot – Kryptovaluutan louhija, joka käyttää hyödykseen uhrin suorittimen ja näytönohjaimen tehoja. Esiintyvyys 4 %.
  5. XMRig – Avoimen lähdekoodin laitteille tarkoitettu Monero-louhija, joka tunnistettiin ensi kertaa vuonna 2017. Esiintyvyys 4 %.
  6. Bundler, 7. Scar, 8. Ramnit, 9. Babilon 10. Trickbot, Gandcrab ja Typum

Maailman yleisimmät haittaohjelmat kesäkuussa 2019 Top 3:

  1. XMRig – Avoimen lähdekoodin laitteille tarkoitettu Monero-louhija, joka tunnistettiin ensi kertaa vuonna 2017.
  2. Jsecoin – Louhintaohjelma, joka on mahdollista upottaa verkkosivulle. Sivuston käyttäjä voi halutessaan esimerkiksi ostaa pelirahaa louhimalla kryptovaluuttaa.
  3. Cryptoloot – Kryptovaluutan louhija, joka käyttää hyödykseen uhrin suorittimen ja näytönohjaimen tehoja.
  4. Dorkbot, 5. Emotet, 6. Ramnit, 7. Hawkeye, 8. Nanocore, 9. Formbook, 10. Trickbot

Mobiilihaittaohjelmien globaalilla listalla ykkösenä oli Lotoor, joka on Android-laitteiden haavoittuvuuksia hyödyntävä hakkerityökalu. Kakkoseksi kohosi Triada, Android-laitteiden takaovi, jonka avulla hyökkääjä saa laitteen pääkäyttäjäoikeudet. Kolmanneksi yleisin mobiilihaittaojelma Ztorg taas on troijalainen, joka hankkii Android-laitteella laajat käyttäjäoikeudet ja kykenee asentamaan itsenä lisäksi myös muita sovelluksia laitteelle.

Check Pointin tutkijat listasivat myös käytetyimmät haavoittuvuudet. Kesäkuussa kärkipaikkaa piti edelleen SQL-injektiotekniikka 52 prosentin esiintyvyydellä. OpenSSL TLS DTLS Heartbeat Information Disclosure oli kesäkuun toiseksi hyödynnetyin haavoittuvuus 43 prosentin esiintyvyydellä, ja kolmanneksi kohosi Joomla Object Injection Remote Command Execution, jonka esiintyvyys oli 41 prosenttia organisaatioista kautta maailman.

Kuukausittain laadittava haittaohjelmatilasto perustuu Check Pointin ThreatCloudinTM tietoihin. Se on maailman laajin verkosto, joka kerää tietoja kyberhyökkäyksistä ja näyttää ne reaaliaikaisesti kartalla. Verkosto tunnistaa päivittäin miljoonia haittaohjelmatyyppejä analysoidessaan yli 250 miljoonasta verkko-osoitteesta saamiaan tietoja.

Täydellinen Top 10 -haittaohjelmalista löytyy Check Pointin blogista osoitteesta:  https://blog.checkpoint.com/2019/07/09/june-2019s-most-wanted-malware-emotet-crypto-malware-mining-xmrig/

Check Pointin uhkientorjuntaresurssit ovat saatavilla osoitteessa:  http://www.checkpoint.com/threat-prevention-resources/index.html


Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Rami Rauanmaa, Head of Security Engineering, Finland and Baltics, Check Point Software Technologies, ramira@checkpoint.com

Maija Rauha, viestintäkonsultti, OSG Viestintä, maija.rauha@osg.fi, p. 0400 630 065


Seuraa Check Pointia:

Twitter: http://www.twitter.com/checkpointsw

Facebook: https://www.facebook.com/checkpointsoftware

Blog: http://blog.checkpoint.com

YouTube: http://www.youtube.com/user/CPGlobal

LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/check-point-software-technologies

Moi: Suomalaiset seuraavat sähköposteja lomallaankin päivittäin

$
0
0

 

Onko sinun vaikea irrottautua lomallasi kokonaan työasioista? Et ole ainoa, sillä 90 prosenttia suomalaisista lukee lomallaankin sähköposteja päivittäin ja 77 prosenttia myös vastaa niihin saman päivän aikana. Tämä selviää matkapuhelinoperaattori Moin tutkimusyhtiö Kantarilla teettämästä kyselytutkimuksesta.

Suomalaiset arvelevat puhuvansa puheluita lomalla vähemmän kuin arkena, 31 prosenttia arvioi puhuvansa lomalla vähintään jonkin verran vähemmän kuin arkena. 25 prosenttia arvelee lähettävänsä myös tekstiviestejä vähintään jonkin verran vähemmän kuin arkena. Jos suomalaisen haluaa saada lomalla kiinni, niin hän vastaa kuitenkin puheluihin erittäin tunnollisesti. 35 prosenttia vastaa puheluihin heti, 34 prosenttia tunnin sisällä ja 29 prosenttia saman päivän aikana. 98 prosenttia suomalaisista siis sanoo olevansa puheluiden kautta tavoitettavissa joka päivä.

Suomalaisten sanojen ja tekojen välillä näyttää olevan melkoinen ristiriita. 46 prosenttia sanoo ottavansa etäisyyttä digitaalisuuteen lomansa aikana. Kuitenkin valtaosa suomalaista kokee joko tarvetta tai painetta olla tavoitettavissa käytännössä koko ajan: 40 prosenttia vastaa lomallaan työpuheluihin, 7 prosenttia sanoo vastaavansa myös sähköposteihin heti ja 19 prosenttia vastaa sähköposteihin tunnin sisällä.

”Somepaastosta puhutaan paljon ja suomalaisia kannustetaan jättämään sosiaaliset verkostot vähemmälle huomiolle loman ajaksi. Kyselytutkimuksemme mukaan somen seuraaminen lomalla ei näyttäisi olevan kuitenkaan läheskään yhtä iso ongelma suomalaisille kuin sähköpostien vilkuilu tai niihin vastaaminen. Suomalaiset kaipaavat siis digipaaston sijaan työpaastoa. Irtautukaa työstänne lomalla, edes muutamiksi päiviksi kerrallaan”, toteaa Moin toimitusjohtaja Petri Lahtinen.

 

Tutkimuksesta lyhyesti

Tutkimuksen teetti Moi ja sen toteutti Kantar TNS 14.-19.6. välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 1 104 henkilöä (15-74-vuotiasta) ja se toteutettiin Kantar TNS:n viikkovastaajapaneelissa.

 

Tutkimustuloksia lyhyesti:

-       64 prosenttia suomalaisista arvioi käyttävänsä lomalla puhelinta yhtä paljon tai enemmän kuin arkena.

-       74 prosenttia pitää puhelimen jokseenkin koko ajan mukanaan lomalla

-       40 prosenttia suomalaisista vastaa työpuheluihin myös loman aikana.

-       38 prosenttia kertoo lukevansa työsähköpostia lomalla. 

-       34 prosenttia myös vastaa työsähköposteihin lomalla.

-       98 prosenttia suomalaisista on lomalla tavoitettavissa puhelimitse ja tekstiviestillä saman päivän aikana

-       97 prosenttia kertoo vastaavansa lomallaan myös whatsapp-viesteihin saman päivän aikana.

-       77 prosenttia reagoi sähköposteihin lomalla saman päivän aikana.

-       46 prosenttia sanoo tahtovansa kuitenkin ottaa etäisyyttä digitaalisuuteen lomansa aikana.

 

Lisätiedot:

Petri Lahtinen

Toimitusjohtaja, Moi Mobiili Oy

045 7870 4727

petri.lahtinen@moi.fi


Fingrid Kansalaistorilla SuomiAreenassa

$
0
0

Porissa järjestetään maanantaista 15.7. perjantaihin 19.7. kestävä SuomiAreena. Areena on yhteiskunnallisiin keskusteluihin keskittyvä tapahtuma, joka järjestetään jo 17. kerran. Tämän vuoden teemana on tulevaisuuden osaaminen ja innovaatiot.

Torille ja kävelykadulle levittäytyvällä Kansalaistorilla erilaiset järjestöt ja yritykset esittelevät toimintaansa. Paikalla on eri alojen asiantuntijoita, jotka tarjoavat tietoa ja tekemistä. 

Kansalaistorilla sijaitsee myös MTV-lava, josta lähetetään viikon aikana muun muassa kaikki suorat ohjelmat MTV3-kanavalle.

Fingrid osallistuu tapahtumaan ensimmäisen kerran. Yhtiön löytää Kansalaistoriksi kutsutulta Eetun aukio, koju numero 46 (Itäpuiston ja Yrjönkadun kulmaus). Fingridin teemana on kertoa kantaverkon 90-vuotisesta historiasta, mutta myös tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Alueella ilmestyvässä Satakunnan Kansassa ja Maaseudun Tulevaisuudessa kerrotaan Fingridin tehtävästä.

Fingridin työntekijöistä Fingridin mökissä työskentelevät: Heidi Uimonen, Laura Mikkola, Jenni-Julia Saikkonen, Taneli Leiskamo, Onni Härmä, Mikko Poranen. Käytännön järjestelyistä paikan päällä vastaa Hanna-Kaisa Liikanen.

Mökissä vierailevilla on mahdollista muun muassa "polkea kuntopyörillä kantaverkkoon sähköä" ja saada aktiivisuudesta itselleen kahvilipuke. Muutoin tarjoamme kuulijoille yleistietoa Fingridistä ja kantaverkosta. Heidi Uimonen osallistuu kahteen paneelikeskusteluun maanantaina 15.7.

Heidi on kello 12.00-13.00 Energiateollisuuden kisassa mukana kilpailemassa asiantuntijoiden joukkueessa lukiolaisia ja Teknologiateollisuutta vastaan. Kello 18.00 Heidi hyppää Työ- ja elinkeinoministeriön paneeliin puhumaan sähköjärjestelmän siivoustalkoista sähkömarkkina-asiantuntijan roolissa.

Fingrid seuraa SuomiAreenaa omien some-tiliensä kautta. Seuraa sinäkin. Päivityksiä on tulossa yhtiön Twitter, Facebook, LinkedIn ja Instagram -tileille.

 

Lisätietoja:
Marjaana Kivioja, viestintäpäällikkö, puh. 030 395 5267

Kuluttajatutkimus selvitti: Suomalaiset mobiiliostamisen edelläkävijöitä – Vaivattomuus vetää verkkoshoppailemaan

$
0
0

Hintavertailupalvelu Hintaoppaan kuluttajatutkimuksesta selviää, että miehet ostavat verkosta elektroniikkaa, naiset muotia. Kotimaiset verkkokaupat ovat ulkomaisia suositumpia, ja ostaminen on siirtynyt viimeisen vuoden aikana voimakkaasti mobiililaitteisiin.

Hintaoppaan kuluttajatutkimuksen mukaan jo kaksi kolmasosaa suomalaisista tekee verkko-ostoksia muutaman kerran puolessa vuodessa tai useammin. Vastaajista 4 prosenttia tekee verkko-ostoksia joka viikko, 28 prosenttia joka kuukausi ja 34 prosenttia muutaman kerran puolessa vuodessa. Säännöllinen nettishoppailu on suositumpaa miesten kuin naisten keskuudessa, ja alueellisesti verkosta ostaminen on aktiivisinta pääkaupunkiseudulla. 

Suomalaiset ostavat verkosta matkoja ja majoitusta (62%), muotia ja vaatteita (56%) sekä elektroniikkaa (51%). Miehistä noin 67 prosenttia ostaa verkosta elektroniikkaa, kun taas naisten keskuudessa muoti (70,1%) on yleisin verkko-ostamisen kohde.    

”Vastaajien mukaan tärkeimmät syyt tehdä ostoksia verkossa ovat vaivattomuus (59% vastaajista), valikoiman ja hintojen vertailun helppous (56% vastaajista) ja vapaus valita ostostentekoajankohta ja -paikka vapaasti (54% vastaajista). Kotimaiset verkkokaupat ovat ainakin vielä vastaajien keskuudessa ulkomaisia suositumpia, sillä noin 45 prosenttia vastaajista ostaa joko pelkästään tai useimmiten kotimaisista verkkokaupoista, ja molempia tasapuolisesti käyttää noin 38 prosenttia shoppailijoista”, kertoo Hintaoppaan maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett.

Suomalaiset ovat valmiita odottamaan ostamiaan tuotteita. 

”Neljännes vastaajista sanoo, ettei tuotteen toimitusajalla ole merkitystä. Noin 40 prosenttia on puolestaan valmis odottamaan 4–6 päivää, eli esimerkiksi Amazon Primen joissain maissa lupaama toimitus saman päivän aikana ei tuntuisi olevan suomalaisille mikään kynnyskysymys verkkoshoppailussa”, Matinvesi-Bassett jatkaa. 

Nettishoppailu tekee myös hintavertailusta helpompaa. Tutkimus osoittaa, että jo noin 95 prosenttia suomalaisista vertailee hintoja eri kauppojen välillä verkko-ostoksia tehdessään. Yleisintä vertailu on elektroniikan, matkojen ja muodin kohdalla. 

Mobiiliostaminen huimassa nousussa

Hintaopas selvitti myös matkapuhelinostamista suhteessa tietokoneella tai tabletilla tehtäviin ostoksiin. Vielä vuonna 2018 Hintaoppaan suomalaiset käyttäjät tekivät 44 prosenttia verkko-ostoksistaan pöytäkoneella. Matkapuhelimella ja tabletilla tehtiin 56 prosenttia ostoksista. Vuodessa mobiiliostamisen osuus on kasvanut peräti 71 prosenttiin ja perinteisemmän pöytäkoneostamisen osuus on enää 29 prosenttia. 

Kasvu on ollut vauhdikkainta matkapuhelimen käytön kohdalla: puhelinostamisen osuus kaikesta verkko-ostamisesta on noussut vuodessa 43,7 prosentista peräti 62,4 prosenttiin. 

”Suomalaiset ovat tässä suhteessa mobiiliostamisen ykkösmaa. Vastaavat luvut Norjan ja Ruotsin Hintaoppaassa ovat 69-31 mobiilin hyväksi. Briteissä ja Uudessa-Seelannissa luvut noudattavat 60/40-suhdetta, eli näissä maissa pöytäkoneostamisen osuus on säilynyt vielä merkittävänä”, Matinvesi-Bassett avaa.

hintaopas.fi-palvelu sisältää 783 verkkokauppaa, 3 150 000 indeksoitua hintaa ja183 000 indeksoitua tuotetta, ja pystyy sitä kautta vertailemaan erittäin kattavasti suomalaisten verkko-ostoskäyttäytymistä. Ilmainen Hintaopas-sovellus on saatavilla sekä Apple- että Android-puhelimille.

*Hintaopas seuraa kotimaisten verkkokauppojen hintoja ja toteutti tutkimuksen Bilendin hallinnoimassa M3 Panelissa 23.5.–27.5.. Tutkimukseen vastasi 1000 suomalaista ja otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan. Hintaoppaan laitedata on kerätty 1-6/2018 ja 1-6/2019. 

Lisätietoja: Liisa Matinvesi-Bassett, maajohtaja, Hintaopas.filiisa.matinvesi@hintaopas.fi, 050 414 9301

Hintaopas

Risto Oksanen valittiin ESA:n hallitukseen

$
0
0

Risto Oksanen on valittu European Sponsorship Associationin (ESA) hallitukseen. Asia ratkesi yhdistyksen suljetussa jäsenäänestyksessä keskiviikkona 10.7. Lontoossa. 15-jäseniseen hallitukseen tuli Oksasen lisäksi kaksi uutta jäsentä.

Oksanen on pitkän linjan sponsoroinnin ammattilainen ja toimii tällä hetkellä mm. Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi ry:n (SJTM) puheenjohtajana. SJTM on tiiviissä yhteistyössä ESA:n kanssa ja molemmat organisaatiot ovat sitoutuneet kehittämään sponsoroinnin asemaa jatkuvasti muuttuvassa mediakentässä.

– Tavoitteeni on lisätä kansainvälistä yhteistyötä, minkä kautta voimme tarjota jäsenillemme lisää arvokkaita palveluja. Olemme esimerkiksi kehittämässä Euroopan kattavaa tietokantaa, mistä voi löytää hyviä case-esimerkkejä inspiraation lähteeksi, alan tutkimusta ja muuta ajankohtaista tietoa, Oksanen toteaa.

ESA:n tiedote: https://sponsorship.org/esa-votes-in-new-board-members-at-2019-agm/

ESA:n hallitus: https://sponsorship.org/what-we-envisage-for-esa/leadership/

Opastepylväiden maalaustyö Uudenmaankadulla 15. - 31.7.2019

$
0
0

Opastepylväiden maalaustyö kaventaa/sulkee ajokaistoja ajoittain Uudenmaankadulla välillä Seppelkuja-Kunnallissairaalantie 15. - 31.7.2019. Päivittäinen työaika klo 7.00-18.00. Paikalla liikenneopasteet ja työkoneita saattaa liikkua liikenteen seassa.

Fingrid lisää säätösähkön reaaliaikaista markkinatietoa

$
0
0

Fingrid laajentaa säätösähkön reaaliaikaisen hintatiedon julkaisun testiä. Tavoitteena on sekä lisätä sähkömarkkinoiden läpinäkyvyyttä, että luoda kaikille toimijoille yhtenäiset toimintamahdollisuudet markkinoilla. Fingrid haluaa osaltaan mahdollistaa joustavan sähkön kulutuksen, tuotannon ja varastojen osallistumisen yhä lähempänä reaaliaikaa käytävään sähkökauppaan.

Testijakso säätösähkön reaaliaikaisen hintatiedon julkaisemisesta niukkuustilanteissa aloitettiin 2016 vuoden lopulla, ja sitä on laajennettu viimeksi joulukuussa 2017. Laajennetun testijakson käytäntö on ollut, että hintatiedot julkaistaan tilanteessa, jossa Suomi on omana säätöalueenaan ja vapaaehtoisia ylössäätötarjouksia on jäljellä 150 megawattia tai alassäätötarjouksia 100 megawattia. Nyt tehty muutos poistaa megawattirajoitukset, ja viimeiseksi aktivoidun säätösähkötarjouksen hinta tullaan julkaisemaan aina tilanteessa, jossa Suomi toimii omana säätöalueena.

Hintatieto julkaistaan sähköjärjestelmän tilakuvan yhteydessä. Lisäksi hintatiedot ovat saatavilla Fingridin avoimen datan palvelusta. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa säätösähkön hintatietoa julkaistaan reaaliaikaisesti. Testijaksoa jatketaan toistaiseksi.

 

Lisätietoa:
Jussi Karttunen
jussi.karttunen@fingrid.fi


Linkki aiempaan uutiseen: 
https://www.fingrid.fi/sivut/ajankohtaista/tiedotteet/2017/fingridilta-saatosahkon-reaaliaikainen-hintatieto-myos-alassaatotilanteissa/

Säätösähkö ja säätöalue: Säätösähkömarkkinoiden avulla tasapainotetaan reaaliajassa sähkön tuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa. Fingrid tilaa säätösähkömarkkinoilta ylös- tai alassäätöä, eli säätösähköä tarpeen mukaan. Tilanteessa, jossa rajasiirtoyhteydet Suomen ja Pohjoismaiden välillä ovat täydessä käytössä, muista Pohjoismaista ei voi tuoda enempää säätösähköä. Tällöin voidaan hyödyntää vain suomalaisia säätösähkötarjouksia. Tämä tarkoittaa, että Suomi on omana säätöalueenaan.

Ylössäätö:Tuotannon lisäys tai kulutuksen vähennys.

Alassäätö: Tuotannon vähennys tai kulutuksen lisäys.

Fingrid increases real-time market information about balancing power

$
0
0

Fingrid is extending the test for real-time publication of balancing power pricing data. The aim is both to increase the transparency of the electricity market and to create a level playing field for all operators on the market. Fingrid targets to enable the participation of flexible electricity consumption, production and storage in the electricity trade increasingly close to real time.

The testing period for the real-time publication of balancing power pricing data in scarcity situations was launched in late 2016 and it was last extended in December 2017. The practice of the extended testing period has been that pricing data is to be published in situations where Finland is decoupled into a separate regulation area and remaining voluntary up-regulation bids amount to 150 megawatts or down-regulation bids to 100 megawatts. The change made now eliminates the megawatt limits, and the price of the last activated balancing power bid will always be published in situations where Finland is decoupled into a separate regulation area.

Pricing data will be published in connection with the state of the power system picture. Pricing data will also be available in Fingrid’s open data service. Finland is the only Nordic country to publish balancing power pricing data in real time. The testing period will be continued until further notice.

 

Further information:
Jussi Karttunen
jussi.karttunen@fingrid.fi

 

Link to earlier news release:
https://www.fingrid.fi/sivut/ajankohtaista/tiedotteet/2017/fingridilta-saatosahkon-reaaliaikainen-hintatieto-myos-alassaatotilanteissa/

Balancing power and regulation area: The balancing power market provides resources for balancing the production and consumption of electricity in real time. Fingrid requests either up- or down-regulation bids, i.e. balancing power, from the balancing power market as needed. In situations where the cross-border transmission links between Finland and the Nordic countries are in full use, no additional balancing power can be imported from other Nordic countries. In this case, only Finnish balancing power bids can be utilised. This means that Finland is decoupled into a separate regulation area.

Up-regulation:Increase in production or reduction in consumption.

Down-regulation: Reduction in production or increase in consumption.

Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri valitti ahman tappoluvista

$
0
0

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri on valittanut ahman tappoluvista korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tuomioistuimen ennakkoratkaisua tarvitaan, jotta erittäin uhanalaisen ahman tappolupiin saadaan pelisäännöt.

Ahman metsästys aloitettiin Suomessa 35 vuoden jälkeen vuonna 2017. Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri valitti silloin yhdestä Käsivarren Lappiin annetusta kahden ahman tappoluvasta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

"Lupa oli mielestämme metsästyslain ja luonnonsuojelulain vastainen, koska se annettiin jopa ahman suojelemiseksi perustetulle Natura-alueelle", kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin toiminnanjohtaja Anna Bagge.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa kesti lähes kolme vuotta. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 5. kesäkuuta 2019. Lapin piiri teki asiasta valituslupahakemuksen ja valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen 11. heinäkuuta 2019.

Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola sanoo, että porovahinkoja ja vaihtoehtoisia ratkaisuja tappamiselle ei ole selvitetty riittävästi. Toisin sanoen pelisäännöt ahman tappamiselle puuttuvat.

"Lupia ei yksilöity riittävästi ongelmayksilöihin, vaan niillä saattoi ampua suurella alueella mitkä tahansa kaksi ahmaa. Päätöksen vaikutuksia ei arvioitu riitävästi vaikka kysymyksessä on erittäin uhanalainen laji, ja sen metsästys sallittiin niiden suojelemiseksi perustetuilla Natura-alueilla."

 

Lisätietoja:

Anna Bagge, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri, p. 040 8232 443, lappi(a)sll.fi

Tapani Veistola, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi

 


Asiakaskysely suun terveydenhuollon palvelujen saavutettavuudesta

$
0
0

Rovaniemen kaupungissa valmistellaan suun terveydenhuollon palveluverkon ja toiminnan kehittämistä. Valmistelutyön tueksi on kaupunkilaisille avattu sähköinen kysely, jossa kartoitetaan kaupunkilaisten näkemyksiä suun terveydenhuollon palvelujen saavutettavuudeesta ja heidän tavoistaan käyttää kyseessä olevia palveluita.

Kyselyyn voit vastata tämän linkin kautta: https://forms.gle/6RuoRXnUKuvcgcU27


Kysely on avoinna Rovaniemen kaupungin verkkosivuilla 15.7. - 31.7.2019. Sähköisen kyselyn lisäksi hammashoitoloista ja asiointipiste Osviitasta Rinteenkulmasta löytyy paperisia vastauslomakkeita.

Saatuja vastauksia hyödynnetään suun terveydenhuollon palveluverkon ja toiminnan kehittämisessä. Kaupungin toiminnan ja talouden uudistamisohjelma velvoittaa jokaista palvelualuetta miettimään toimintojaan ja palvelujaan uusista näkökulmista. Uudistamisohjelmalla tavoitellaan tiiviimpää ja taloudellisempaa palvelurakennetta turvaten riittävät palvelut kaupunkilaisille. 

 

Lisätietoja:

Merja Saarinen, suunnittelija, p. 016 322 4402, merja.saarinen(at)rovaniemi.fi

 

Kadunrakennustyö Puutarhakadulla 1.7. - 31.10.2019. Päivitetty tiedote.

$
0
0

Pyöräkaistan rakennustyö kaventaa ajokaistoja ja sulkee jalkakäytävän Puutarhakadulla, välillä Käsityöläiskatu - Koulukatu, maanantaista alkaen. 17.7 alkaen liikennevalot pois käytöstä Puutarakadun ja Käsityöläiskadun risteyksessä. Haittaa molemmissa ajosuunnissa. Kevyt liikenne ohjataan kadun toiselle puolen. Työn arvioitu kesto on lokakuun loppuun saakka. Alueella poikkeava nopeusrajoitus 30 km/h. Paikalla liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Syksyn opintolainan voi nostaa 1.8. alkaen / Höstens studielån kan lyftas fr.o.m. 1.8 / Student loans for the autumn can be taken out starting 1 August

$
0
0

Pressmeddelande på svenska nedan.

Press release in English below.

**

Syksyn opintolainan voi nostaa 1.8. alkaen

Kela on tarkistanut opintojaan jatkavien opintolainat lukuvuodeksi 2019–2020. Seuraavan lukuvuoden lainatakauspäätökset on lähetetty 115 925 opiskelijalle. Opintolainan ensimmäisen erän voi nostaa pankista elokuun alusta alkaen.

Tavallisin opintolaina on 650 e/kk. Opiskelija voi siis saada opintolainaa syksyllä 2 600–3 250 euroa ja keväällä tavallisimmin 3 250 euroa. Suurin osa opiskelijoista voi nostaa lukuvuoden opintolainansa kahdessa erässä.

Keväällä nostettujen opintolainojen keskikorko oli Suomen Pankin tilastojen mukaan 0,48 %. Opintolainojen korot eivät ole koskaan aikaisemmin olleet näin alhaalla.

Opiskelijan on sovittava opintolainan nostamisesta pankin kanssa. Opiskelija voi itse päättää, nostaako hän opintolainaa ja kuinka paljon. Jos lukuvuoden 2018–2019 opintolainaa on vielä nostamatta, sen voi nostaa heinäkuun loppuun mennessä.

Myönteinen lainatakauspäätös lähetettiin nyt 115 085:lle opintotuen saajalle ja 840:lle aikuiskoulutustuen saajalle. 1 405:n opintojaan jatkavan opiskelijan lainatakausoikeus ratkaistaan myöhemmin samalla kertaa, kun opiskelijan tekemä opintotuen hakemus tai muu vireillä oleva asia ratkaistaan. Opiskelija voi tarkistaa lainatakauksen voimassaolon Kelan asiointi- tai puhelinpalvelusta.

Vuosi sitten lainatakauspäätöksen sai 111 390 opiskelijaa.

Maksuhäiriö ei estä opintolainan valtiontakausta

Maksuhäiriö ei enää estä opintolainan valtiontakauksen myöntämistä, mutta jos opiskelijan aiempi opintolaina on Kelan perittävänä, uutta lainatakausta ei myönnetä.

Lainantakaus voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin myöntää perittävänä olevasta opintolainasta huolimatta. Kela lähettää hylkäyspäätöksen mukana tarkemmat ohjeet siitä, missä tilanteessa lainantakaus voidaan myöntää.

Perittävänä olevan opintolainan vuoksi opintolainan valtiontakausta ei nyt myönnetty 270 opiskelijalle. Viime vuonna hylkäävän päätöksen sai 260 opiskelijaa.

Lukiolaisille opintotuki jo elokuusta alkaen

Samalla kun Kela on tehnyt päätökset ensi lukuvuoden opintolainoista, Kela on myös tarkistanut lukiolaisten opintotuen lukuvuosittaisen tukiajan. Lainmuutoksen ansiosta lukiolaiset voivat nyt saada opintotuen myös elokuulta.

Kela on lähettänyt automaattisen tarkistuspäätöksen 9 500 lukiolaiselle. Jos lukiolainen opiskelee koko lukuvuoden 2019–2020, opintotuki on myönnetty 10 kuukaudelle elokuun alusta toukokuun loppuun.

Lisää tietoa asiakkaille:

**

Höstens studielån kan lyftas fr.o.m. 1.8

FPA har kontrollerat studielånen för dem som fortsätter sina studier läsåret 2019–2020. Beslut om lånegaranti för nästa läsår har skickats ut till 115 925 studerande. Den första posten av studielånet kan lyftas i banken från början av augusti.

Studielånet är vanligen 650 euro per månad. I höst kan en studerande alltså få 2 600–3 250 euro i studielån och under våren normalt 3 250 euro. Största delen av de studerande kan lyfta läsårets studielån i två poster.

Den genomsnittliga räntan på studielån som lyftes under våren var enligt Finlands Banks statistik 0,48 %. Räntorna på studielån har aldrig varit så låga som nu.

Den studerande ska komma överens med sin bank om hur studielånet lyfts. Den studerande bestämmer själv om han eller hon lyfter studielån och till hur stort belopp. Om den studerande fortfarande har outnyttjat studielån för läsåret 2018–2019, kan han eller hon lyfta det fram till slutet av juli.

Ett positivt beslut om lånegaranti skickades nu till 115 085 mottagare av studiestöd och till 840 mottagare av vuxenutbildningsstöd. För 1 405 studerande som fortsätter sina studier avgörs rätten till lånegaranti samtidigt som den studerandes ansökan om studiestöd eller annat anhängigt ärende avgörs. Den studerande kan själv kontrollera giltigheten för lånegarantin i FPA:s e-tjänst.

För ett år sedan fick 111 390 studerande ett beslut om lånegaranti.

Betalningsanmärkning inget hinder för statsgaranti

Betalningsanmärkning är inte ett hinder för att bevilja statsgaranti för studielån, men om den studerande har ett tidigare studielån som FPA driver in, beviljas ingen ny lånegaranti.

Lånegaranti kan dock beviljas på vissa villkor trots indrivning av tidigare studielån. FPA skickar i samband med avslagsbeslutet närmare anvisningar om i vilka situationer lånegaranti kan beviljas.

På grund av indrivning av studielån har 270 studerande nu inte beviljats statsgaranti för studielån. I fjol fick 260 studerande avslag på sin ansökan.

Gymnasieelever kan få studiestöd redan fr.o.m. augusti

Samtidigt som FPA har fattat beslut om studielånen för nästa läsår har FPA också justerat stödtiden per läsår i fråga om studiestöd för gymnasieelever. I och med en lagändring som gäller detta kan gymnasieelever nu få studiestöd också för augusti.

FPA har skickat ett automatiskt justeringsbeslut till 9 500 gymnasieelever. Om gymnasieeleven studerar hela läsåret 2019–2020 beviljas studiestöd för 10 månader från ingången av augusti till utgången av maj.

Ytterligare information

**

Student loans for the autumn can be taken out starting 1 August

Kela has reviewed the student loans for students who continue their studies for the academic year 2019–2020. Decisions on student loan guarantee for the next academic year has been sent to 115 925 students. The first loan disbursement can be taken out starting from the beginning of August.

The usual amount of student loan is EUR 650 per month. A student can receive EUR 2,600–3,250 in student loan in the autumn and usually EUR 3,250 in the spring. Most students can take out their student loans for the academic year in two disbursements.

The average interest rate for student loans taken out in the spring was 0.48%, according to statistics from the Bank of Finland. The interest rates on student loans have never before been this low.

The student has to agree on when and how to take out the student loan with the bank. The student can decide whether he or she will take out the student loan and to what amount. If the student loan for the academic year 2018–2019 has not yet been taken out, the loan can be taken out before the end of July.

A positive decision on loan guarantee was now sent to 115 085 recipients of student financial aid and to 840 recipients of adult education subsidy. The right to loan guarantee for 1 405 students who continue their studies will be decided later at the same time as the student’s application for financial aid or other pending issue is processed. Students can themselves check the validity of the student loan guarantee via Kela’s e-service.

A year ago, 111,390 students received a decision on loan guarantee.

Payment default is not a hindrance for the granting of student loan guarantee

Payment default is not a hindrance for the granting of a student loan guarantee, but if the student’s earlier student loan is subject to collection by Kela, no new loan guarantee is granted.

However, loan guarantee can in certain situations be granted despite an earlier student loan being collected by Kela. With the negative decision, Kela sends more detailed instructions explaining in which situations loan guarantee can be granted.

This time, 270 students were denied loan guarantee because of collection of an earlier student loan. Last year, 260 students received a negative decision.

Students of upper secondary schools can receive financial aid starting from August

At the same time as Kela decided on the student loans for the next academic year, Kela also adjusted the financial aid period per academic year as regards student financial aid for students of upper secondary schools. Following a legislative change concerning this, students of upper secondary schools can now receive student financial aid also for August.

Kela has sent automated decisions of adjustment to 9 500 students of upper secondary schools. If the student studies the whole academic year 2019–2020, financial aid is awarded for 10 months from the beginning of August to the end of May.

Additional information

Saaristossa ahkerimmat kesämökkipaikkakuntien lajittelijat vuonna 2018

$
0
0

Suomen suosituimpien kesämökkipaikkakuntien ahkerimmat lajittelijat asustelevat kesäisin saaristossa. Kemiönsaarella kerättiin kesäkuukausina huimat 9,5 kiloa ja Paraisilla 7,7 kiloa pakkausjätettä asukasta kohti. Sisämaassa hyväksi kolmoseksi sijoittuu Savonlinna, jossa kerättiin pakkausjätettä 7 kiloa asukasta kohti.

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy vertasi ekopisteidensä kesäkuukausien (touko–elokuu 2018) keräysmääriä Tilastokeskuksen listaukseen Suomen suosituimmista mökkipaikkakunnista. Kävi ilmi, että pakkausten määrä Rinki-ekopisteillä lisääntyy kesäkuukausina erityisesti pienillä mökkikunnilla ja saaristossa. Esimerkiksi Savonlinnassa alimmillaan keräysmäärät käyvät alkuvuodesta helmikuussa (0,67 kg/asukas), kun korkeimmillaan ne ovat heinäkuussa (1,8 kg/asukas). Saaristossa Paraisilla määrät ovat myös pienimmillään helmikuussa (0,96 kg/asukas) ja puolestaan suurimmillaan elokuussa (2,1 kg/asukas). 

”Keräysluvut kertovat, että kesämökkiläisten saapuminen paikkakunnalle näkyy pienten mökkipaikkakuntien, erityisesti saariston, pakkauskeräyksessä. Ihmiset hankkivat mökeilleen toukokuussa uutta tavaraa ja tekevät remonttia, mistä kertyy paljon pakkausjätettä. Elokuussa puolestaan viedään keräykseen mökille kesän aikana kertyneet pakkaukset”, kommentoi Ringin operatiivinen johtaja Pertti Tammivuori.

Monien mökkipaikkakuntien pakkauskeräyksessä näkyy erityisesti mökkiläisten saapuminen mökeille ja paluu takaisin kotiin: keräysmäärät ovat usein suuret toukokuussa, tippuen hieman kesä–heinäkuussa ja nousten jälleen elokuussa.

Samankaltainen ilmiö näkyy myös kaikkialla Suomessa: pakkauskeräysmäärät nousevat kesäksi, laskevat syksyksi ja nousevat jälleen jouluksi. Kymmenellä eniten pakkauksia keränneellä mökkipaikkakunnalla kesäkuukausien (touko–elokuu) keräysmäärien keskiarvo on kuitenkin selvästi suurempi (1,23 kg/asukas) kuin koko Suomen kesäkuukausien keskiarvo (0,92 kg/asukas).

”Kesäkuukausiin varaudumme mökkipaikkakunnilla lisäämällä tyhjennysvälejä ja keräysvälineitä kesäkauden ajaksi. Mökkipaikkakunnillakin kannattaa käyttää puristinpisteitä, sillä niissä on yleensä hyvin tilaa, pisteet säilyvät siistimpänä ja harvempien tyhjennysvälien vuoksi puristimet ovat myös ekotehokkaita”, kertoo Pertti Tammivuori.

 

TOP 10 ahkerimmat lajittelijat kesämökkikunnittain

Suomen 10 vilkkaimmin lajittelevat kesämökkipaikkakunnat toukokuusta elokuuhun (kiloa pakkausjätettä* / asukas).

  1. Kemiönsaari: 9,5 kg
  2. Parainen: 7,7 kg
  3. Savonlinna: 7 kg
  4. Mäntyharju: 6,5 kg
  5. Raasepori: 6,3 kg
  6. Naantali: 5,7 kg
  7. Kuusamo: 5,4 kg
  8. Hämeenlinna: 4,9 kg
  9. Salo: 4,52 kg
  10. Lohja: 4,48 kg

*) Yhteensä kartonki-, lasi- ja muovipakkausten sekä pienmetallin keräysmäärät 2018 toukokuusta elokuuhun.

Kaikissa Suomen Rinki-ekopisteissä kerättiin vuonna 2018 pakkausjätteitä yhteensä noin 43 000 tonnia, kun vuonna 2017 pakkausjätettä kertyi noin 36 000 tonnia. Kartonkipakkauksia kerättiin noin 20 000 tonnia (2017: yli 16 000 tonnia), lasipakkauksia noin 10 000 tonnia (2017: noin 9 000 tonnia), muovipakkauksia noin 8 000 tonnia (2017: noin 6 000 tonnia) ja metallia noin 6 000 tonnia (2017: yli 5 000 tonnia).

Lähteet:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennukset ja kesämökit [verkkojulkaisu].

ISSN=1798-677X. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.7.2019].

Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rakke/2018/rakke_2018_2019-05-21_tie_001_fi.html

 

Lisätietoja:

viestintäpäällikkö Jaana Lindman, puh. 040 709 1920

tiedottaja Reija Koistinen, puh. 040 760 6541

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@rinkiin.fi

 

Bifogat pressmeddelande på svenska. 

 

Mitä pakkauskeräykseen voi tuoda?

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy ylläpitää Suomessa yli 1850 Rinki-ekopisteen verkostoa. Kaikissa Rinki-ekopisteissä kerätään kotitalouksien kartonki- ja lasipakkauksia sekä pienmetallia. Muovipakkauksia kerätään yli 600 Rinki-ekopisteessä. Pisteiden sijainnit on julkaistu osoitteessa Rinkiin.fi/rinki-ekopisteet.

Kotitaloudet voivat tuoda Rinki-ekopisteeseen Ringin valtakunnallisten ohjeiden mukaan lajiteltua pakkausjätettä. Ohjeet on julkaistu osoitteessa www.rinkiin.fi/lajitteluohjeet. Ne ovat myös keräyssäiliöihin kiinnitetyissä tarroissa.

Vaaralliset aineet tai niiden jäämiä sisältävät pakkaukset (esim. öljykanisterit) eivät kuulu pakkausjätteen keräykseen. Rinki-ekopisteille ei saa tuoda muuta jätettä, esimerkiksi huonekaluja. Ne on vietävä kunnan ohjeistamaan paikkaan.

Etelä-Savoon 3 768 hirvenpyyntilupaa

$
0
0

 

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan syksyn hirvenmetsästykseen Etelä-Savon alueelle 3768 pyyntilupaa. Lupamäärä laski  90:lla edellisvuodesta. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Myönnetyillä luvilla on suositusten mukaisesti käytettynä mahdollista kaataa noin 5000 hirveä. Valkohäntäpeuran pyyntilupia Etelä-Savoon myönnettiin 590 kpl. 

Pyyntilupamäärä perustuu Etelä-Savon alueellisen riistaneuvoston vuosille 2018 - 2020 asettamiin hirvitalousaluekohtaisiin tiheystavoitteisiin. Jäljelle jäävän hirvikannan tiheystavoitteena on 2,5-3,0 eläintä / 1000 hehtaaria.

Metsästyksen laadullisena tavoitteena on hirvikannan lehmä-sonnisuhteen korjaaminen nykytilannetta luonnonmukaisemmalle tasolle. Naaraspainotteisella saaliilla pyritään muuttamaan sukupuolisuhde 1,5 lehmään yhtä sonnia kohden.

Osa luvista on niin sanotuissa lupapankeissa, joita käytetään luvansaajien harkinnan mukaan. Pankkiluvat suunnataan tarvittaessa syksyllä havaittuihin hirvitihentymiin tai vahinkoherkille alueille.

Viime syksynä hirvenmetsästys sujui pääosin suositusten mukaisesti. Etelä-Savon alueella ammuttiin 4102 hirveä. Aikuisten naaraiden osuus saaliista oli 49 % ja vasojen 48 %. Metsästäjien arvion mukaan metsiin jäi noin 5 000 eläimen talvikanta.

Tänä vuonna hirvenmetsästys voidaan aloittaa lauantaina 12.10. ja valkohäntäpeuran metsästys lauantaina 28.9. Edellä mainitun lisäksi voidaan metsästää hirveä vahtimalla pellolta 1.9. alkaen ja valkohäntäpeuraa vahtimalla 1.9. alkaen.

 

Viewing all 113201 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>