Puruveden Lohikuningas 2019 järjestetään Kesälahdella 37. kerran 29. – 30.6.2019. Kilpailu on Suomen suurin ja vanhin soutu-uistelukisa, lohikuninkuudesta kilpailee vuosittain noin 250 venekuntaa.

Suurimman lohikalan kalastajalle on luvassa 10 000 euron rahapalkinto. Kilpailun viehätysvoimaa osallistujien keskuudessa lisää tieto siitä, että kilpailussa ei ole koskaan ollut ennakkosuosikkeja. Voittokala voi iskeä kenen tahansa vieheeseen. Toisinaan kuninkuus on irronnut kilon lohella, mutta joskus on tarvittu yli seitsemän kilon vonkale. Kilpailussa aloittelijat ovat täysin samalla viivalla ammattilaisten kanssa.

Kilpailun lähtölaukaus ammutaan lauantaina klo 14.00. Kilpailuaikaa on 24 tuntia. Kilpailijoille on järjestetty rantautumispaikkoja rannoille ja saariin taukoja varten. Koko Kesälahden pitäjä on mukana rakentamassa perinteistä tapahtumaa, jolla samalla toivotetaan kesävieraat ja matkailijat lämpimästi tervetulleiksi.

Lohikuningas kilpailun kanssa samaan aikaan kisa-alueella on perinteiset Muikkumarkkinat, jossa markkinatunnelmaa elävöittävät paikalliset lähiherkut, käsityöt, antiikkiaarteet ja tietysti maakunnan herkulliset kalatuotteet. Lohi- ja muikkusoppa porisevat tapahtumatorilla molempina päivinä. Tapahtumarikas viikonloppu huipentuu sunnuntain iltapäivällä tapahtuvaan palkintojen jakoon.

Kilpailussa on kaksi sarjaa: Suurin lohisaalis ja Suurin saalis muut.

Puruveden Lohikuningas 2019 tittelin ja 10.000€ rahapalkinnon voittaa se venekunta, joka saa suurimman lohikalan. Tämän lisäksi sarjavoittajat ja parhaiten sijoittuvat saavat reiluja lahjakorttipalkintoja. Palkintojen yhteisarvo on 17 000 €. 

Ennakkoilmoittautumiset 25.6.2019 asti 60 € ja sen jälkeen jälki-ilmoittautuminen rannassa 80 € / venekunta.

Ilmoittautumiset kotisivujen kautta tästä. 

Ilmoittautumiset verkkokaupan kautta tästä.

Lisätiedot tapahtumasta: 

Karjalan Kalamiehet ry
Taina Arvekari
p. 0400 418 933
toimisto@karjalankalamiehet.fi 
59800 Kesälahti

Kom ihåg att hålla med dig kvittot över att du har betalat fiskevårdsavgiften när du är ute och fiskar, för fisket övervakas nu intensifierat. Den intensifierade fiskeövervakningen koncentreras till övervakning av fiske av hotade fiskarter, men samtidigt granskas också fisketillstånden.

På internetadressen eräluvat.fi kan man behändigt betala fiskevårdsavgiften oberoende av när på dygnet fiskelusten faller på. Fiskevårdsavgiften kan också betalas i R-kioskerna runt om i landet.  När man är ute och fiskar måste man ha med sig sitt kvitto över betald fiskevårdsavgift och visa upp det om fiskeövervakaren, polisen, Forststyrelsens vilt- och fiskeövervakare eller Gränsbevakningsväsendets tjänsteman ber om det.

Förbundschef Risto Vesa på Centralförbundet för Fiskerihushållning ger tips på hur man kommer ihåg sitt kvitto. ”Ta med din telefon ett foto på kvittot eller fiskekortet som du fick med tidningen Fena. Då följer kvittot med överallt där du har telefonen med dig. Alternativt kan du kopiera upp flera kopior av kvittot eller fiskekortet och laminera dem så att de blir väderbeständiga. Kopiorna kan du sedan placera ut på strategiska ställen, som i plånboken, båten och fiskebacken. Däremot lönar det sig inte att laminera kvittot man får från R-kiosken, för kvittot är utskrivet med värmeskrivare och förstörs av laminerarens värme.”

Att glömma kvittot hemma kan leda till en del extra besvär. Fiskeövervakaren kan nämligen skicka en kvittolös fiskare till polisstationen för att visa upp sitt kvitto inom en vecka från granskningen. Om fiskaren inte alls har betalt sin fiskevårdsavgift, skriver polisen ut en ordningsbot på 100 euro, berättar Risto Vesa på Centralförbundet för Fiskerihushållning.

Den intensifierade fiskeövervakningen finansieras av Jord- och skogsbruksministeriet och förverkligas av Centralförbundet för Fiskerihushållning och dess medlemsförbund under år 2019.

Tilläggsuppgifter ges av:
Centralförbundet för Fiskerihushållning, förbundschef Risto Vesa, tel. 0400 507 832
Centralförbundet för Fiskerihushållning, jurist Jenny Fredrikson, tel. 0400 234 780

Foto som bilaga:
Före man börjar fiska måste man skaffa sig fisketillstånd. 18–64-åriga fiskare ska betala fiskevårdsavgift. Mete, pilkfiske och fiske med strömmingshäckla är avgiftsfria allmänna fiskerätter, för vilka man inte behöver tillstånd. För allt annat fiske måste 18–64-åringar betala fiskevårdsavgift.

I Linjan pysäköintialueen uudistustyö poistaa alueen käytöstä 17.6 alkaen elokuun 2019 loppuun. Alueella on runsaasti muita pysäköintialueita joita pyydetään käyttämään. Työmaa-alue on aidattu.

Tiekirkot Hangosta Utsjoelle avaavat jälleen ovensa matkailijoiden iloksi. Tiekirkkoihin voi pysähtyä taivaalliselle tauolle kesäkuusta aina koulujen alkuun asti. Aukioloajat vaihtelevat kirkoittain, mutta suositusaika on 10.6.–20.8.2019.

Teemakierroksia ja uutuuskohteita

Kauniit kirkot ja huolella vaalitut kirkkoympäristöt tarjoavat levollisen vaihtoehdon muille taukopaikoille sekä runsaasti katsottavaa ja koettavaa kulttuurinnälkäisille tai hetken hiljentymistä kaipaaville. Satunnaisten vierailujen lisäksi tiekirkkoja voi kesän aikana kiertää teemoittain oman kiinnostuksen mukaan. Alvar Aallon arkkitehtuurin ystäville sopivia vierailukohteita on tarjolla kuusi, kun taas lasimaalauksista kiinnostuneille kohteita löytyy useita kymmeniä. Erilaisia teemoja on listattu www.tiekirkot.fi-sivustolle.

Uusia kirkkoja on liittynyt mukaan tänäkin kesänä. Muun muassa Porin Reposaaren norjalaistyylinen tunturikirkko, Soinin pohjalaistyylinen ristikirkko, Hankolankankaan kirkonmäellä korkealle kohoava Ähtärin pitkäkirkko sekä ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden katedraali Oulussa ovat mukana ensimmäistä kertaa. Kaikkiaan tiekirkkoja on tänä vuonna 272.

Kirkko kannustaa ympäristötietoiseen kotimaanmatkailuun

Kesällä 2019 tiekirkkojen teemana on ilmasto. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja on siten vahvasti mukana ilmastotalkoissa. Seurakunnat ovat sitoutuneet vähentämään omia päästöjään, mutta myös tukemaan ihmisiä muuttamaan omaa elämäntapaansa ympäristön kannalta kestäväksi. Yksi ratkaisu on ekologinen kotimaanmatkailu.

Kirkon ilmastostrategiassa yhtenä tavoitteena hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on, että jokaisessa tiekirkossa on sähköauton latauspiste vuoteen 2021 mennessä. Tiekirkot ovat nimensä mukaisesti kulkureittien varrella, joten lähikirkkoon pääsee vierailulle mainiosti myös kävellen tai polkupyörällä.

Tiekirkot ovat mukana myös Radio Dein kesäkiertueella.

Kaikki tiekirkot on koottu tiekirkot.fi-verkkopalveluun, jonne on listattu myös kirkkojen aukioloajat. Sivuston Google-pohjainen kartta ja reittihaku neuvovat tarkan sijainnin ja ajo-ohjeet perille. Teiden varsilla avoimiin kirkkoihin johdattavat tutut Tiekirkko-liikennemerkit.

Lisätietoja: Kehityspäällikkö Jari Kupiainen, p. 040 355 1614
www.tiekirkot.fi
#tiekirkot

Eurooppalaisten sähköyhtiöiden muodostama European Utility Requirement -yhteisö on todennut venäläisen VVER-TOI-ydinvoimalamallin noudattavan yhteisön asettamia vaatimuksia. Asiaa koskeva sertifikaatti luovutettiin Pietarissa 13.6.2019.

VVER-TOI-reaktorin on suunnitellut Rosatomin suunnitteludivisioonaan kuuluva yhtiö Atomenergoproekt JSC. Hydropress Design Bureau on kehittänyt voimalaitoksen ja Kurtšatov-instituutti on toiminut tieteellisenä koordinaattorina. Projektin omistajana on Rosenergoatom JSC.

EUR:n puheenjohtaja, ranskalaisen EDF:n digitaalisesta transformaatiosta vastaava apulaisjohtaja Guillaume Jacquard toteaa, että ”VVER-TOI on läpäissyt mitä perusteellisimman ja tarkimman tutkinnan ja se on todettu täysin EUR:n vaatimuksia vastaavaksi”. Jacquard kiittää kaikkia osallisia vaativasta työstä.

Eurooppalaiset asiantuntijat totesivat vaatimustenmukaisuuden perehtymällä VVER-TOI:n suunnitteludokumentaatioon ja referenssivoimala Kursk 2:n dokumentteihin. Analyysissä käytiin läpi 4 332:een turvallisuuteen liittyvään kysymykseen annetut vastaukset. Kysymykset kattavat koko ydinvoimalaitoksen toiminnan.

Asiantuntija-arvion mukaan VVER-TOI:n todettiin noudattavan nykyaikaisia turvallisuus- ja tehokkuusvaatimuksia. Analyysi edesauttaa parantamaan tulevien voimalaitosprojektien laatua ja kehittämään ydinvoimaloiden toimintaa tulevaisuudessa.

Rosatomin varapääjohtaja ja suunnitteludivisioonan pääjohtaja Alexander Lokshinin mukaan EUR-sertifikaatti on tärkeä osoitus ydinteollisuudessa tehdystä työstä jälleen uuden voimalaitostyypin kehittämisessä. “VVER-TOI sisältää uusia teknisiä ratkaisuja, jotka lisäävät ydinvoimalan turvallisuutta ja luotettavuutta. EUR-sertifikaatti vahvistaa, että suunnittelu vastaa kansainvälisiä vaatimuksia”, Lokshin toteaa.

VVER-TOI:n saama tunnustus auttaa venäläistä ydinvoimateollisuutta kansainvälisillä markkinoilla.

Tietoa EUR:stä

Eurooppalaisten sähköntuottajien organisaation tuottama “European Utility Requirements (EUR)” -dokumentti koskee kolmannen sukupolven kevytvesireaktoreita. Yhteistyöelin perustettiin vuonna 1992 ja tällä hetkellä siihen kuuluu 15 johtavaa eurooppalaista sähköntuottajaa.

EUR-vaatimusten tarkoituksena on standardisoida ydinvoimaloiden suunnittelua turvallisuuden, toimintavarmuuden ja sähköntuotantokustannusten näkökulmasta. EUR-vaatimuksia on helppo soveltaa huomioimaan uusien projektien erityisolosuhteet ja kansalliset viranomaisvaatimukset.

Rosenergoatom JSC on ollut EUR-yhteisön jäsen vuodesta 1993. Atomenergoproekt JSC:n suunnittelema AES-92 oli ensimmäinen venäläinen ydinvoimala, joka sai EUR-yhteisön sertifikaatin.

Tietoa VVER-TOI:sta

VVER-TOI on optimoitu ja tietokoneistettu VVER-laitosyksikkö, joka on VVER-1200-yksikön evoluutiomalli. Sen suunnittelussa tavoiteltiin kaikilla mittareilla edistyksellistä ja kilpailukykyistä voimalaitosyksikköä. Kurskin ydinvoimalan kakkosyksikköä rakennetaan parhaillaan VVER-TOI-suunnitelman mukaisesti.

Tietoa ASE:sta:

ASE (Rosatomin suunnitteludivisioona) perustettiin tuomalla yhteen alan johtavat yhtiöt: ASE EC JSC (Nižni Novgorod), Atomstroyexport JSC (Moskova), Atomenergoproekt JSC (Moskova) ja ATOMPROEKT JSC (Pietari).

ASE on yksi maailman johtavista ydinvoimarakentajista n. 30 prosentin markkinaosuudellaan. ASE toimii Euroopassa, Lähi-Idässä, Pohjois-Afrikassa sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella. Yhtiön portfoliosta 80 prosenttia on ulkomaisia projekteja. Suurtehovoimaloiden suunnittelun ja rakentamisen lisäksi yhtiö tarjoaa suunnittelu-, hankinta- ja rakennusteknisiä palveluja ja kehittää Multi-D-teknologiaa monimutkaisten projektien ja laitosten hallinnointiin.

ASE hyödyntää toiminnassaan venäläisen ydinvoimateollisuuden yli 50-vuotisen historian aikana saatuja oppeja ja viimeisintä teknologiaa. Se rakentaa luotettavia ja turvallisia ydinvoimaloita, joiden 3+-sukupolven VVER-reaktorit noudattavat kaikkia kansainvälisiä vaatimuksia ja suosituksia.

www.ase-ec.ru

Behöver du en fyndig slutkläm till festtalet eller vill du utvidga ditt språkliga illustrationsförråd? På adressen ordsprak.sls.fi kan du nu söka bland 19 000 finlandssvenska ordspråk och talesätt på dialekt.

På den nya webbplatsen Finlandssvenska ordspråk och talesätt sorteras ordspråk enligt ämnesord, ort eller tema. Databasen bygger på Carola Ekrems succébok Många krokar i långdansen som utgavs av Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) 2017. Materialet har utökats och är nu lätt att söka i. Webbplatsen är gratis och öppen för alla.

Ordspråken och talesätten har upptecknats mellan 1880 och 2005 och står i den dialektala form som upptecknaren eller meddelaren har använt. Dialektala varianter av ordspråken berättar hur de använts på olika håll i Svenskfinland. Källmaterialet finns i SLS arkiv.


Bild: Illustration av Bosse Österberg

För mer information, kontakta Svenska litteratursällskapet (info@sls.fi eller tfn +358 9 618 777).

Markkinointiviestinnän konserni Dentsu Aegis Network on nimittänyt toimitusjohtajakseen eMBA Pauli Aalto-Setälän, 53. Aalto-Setälä aloittaa toimessa marraskuussa 2019.

- Vastasin kutsuun myöntävästi, koska arvoni ja kunnianhimoni kohtasivat Dentsu Aegis Networkin arvojen ja tulevaisuuden kasvutavoitteiden kanssa. Olen innoissani päästessäni kasvattamaan suomalaisyrityksiä digitaalisessa taloudessa maailman parhaiden osaajien avulla.

- Samalla kun pitkä urani useiden mediayhtiöiden palveluksessa päättyy, saan seuraavaksi syventyä markkinoinnin ja johtamisen jättimäiseen muutokseen globaalissa mittakaavassa. On ilo päästä palvelemaan henkilöstöämme ja auttaa asiakkaitamme voittamaan meneillään olevassa neljännessä teollisessa vallankumouksessa. Aloitan uudessa toimessani täynnä energiaa, Aalto-Setälä kertoo. 

Aalto-Setälällä on mittava ura suomalaisessa mediamaailmassa. Toimittajana uransa aloittanut Aalto-Setälä on ollut mukana muu muassa perustamassa kahta televisiokanavaa, toiminut päätoimittajana Iltalehdessä sekä ollut toimitusjohtajana sekä Kotimaa- että Aller Media Oy -konserneissa. Hän on toiminut aiemmin myös digitaalisen talouden työelämäprofessorina Turun yliopistossa ja kirjoittanut kirjoja johtamisesta, innovaatiosta ja tunneälystä.

"Haluamme markkinajohtajaksi"

Toimitusjohtaja Nermin Hairedinin siirtyessä uusiin haasteisiin elokuussa 2019 Dentsu Aegis Network Finlandin väliaikaisena toimitusjohtaja toimii Dentsu Aegis Networkin Pohjoismaiden CEO Paal Fure. 

Suomessa Dentsu Aegis Network koostuu kahdesta mediatoimistosta, kolmesta luovasta toimistosta sekä neljästä erikoisyksiköstä. Tarjoaman ainutlaatuinen laajuus on etu ja tulevaisuudessa yhtiö haluaa toimia enemmän yhtenä Dentsuna, ja tehdä entistä tiiviimmin yhteistyötä yli yksikkörajojen.

Fure näkee koko markkinointiviestinnän kentän olevan Suomessa murroksessa: digitaalinen transformaatio on kesken useilla brändeillä. 

- Haluamme kasvaa selkeäksi markkinajohtajaksi, ja siinä Paulin kyvykkyydet tulevat käyttöön, sillä hän ymmärtää syvällisesti digitaalista taloutta. Todistettujen liiketoiminnan näyttöjen lisäksi Pauli on myös ennen kaikkea ihmisjohtaja. Pauli on Dentsu Aegis Network Suomelle juuri se oikea, meitä kehittävä osaaja, Fure kommentoi.

Fure haluaa kiittää edellistä toimitusjohtaja Nermin Hairedinia hyvästä työstä yhtiön kannattavan kasvun eteen edellisinä kuutena vuotena. Markkinointiviestintäkonserni Dentsu Aegis Network Oy teki vuonna 2018 historiansa parhaan tuloksen. Liikevaihto oli 171 miljoonaa euroa, myyntikate 21 miljoonaa euroa ja voittoa tehtiin lähes 4 miljoonaa euroa.

Lappeenrannan kaupungin ja Kaakon taiteen järjestämän Kirkkokadun muraalikilpailun ovat voittaneet Leena Pukin Kissamies, Saimi Suikkasen Voikukat ja Tua Musakan Tuolta Saimaanrannalta.

Lappeenrannan kaupunki järjesti yhteistyössä Kaakon taiteen kanssa ideakilpailun, jossa etsittiin ideoita toteutettaviksi muraaleiksi Kirkkokadulle. Kilpailu oli avoinna 10.4.–6.5.2019 ja kilpailuun saapui määräaikaan mennessä yhteensä kolmetoista ehdotusta kahdeksalta taiteilijalta.

Kilpailun valintaraati kiinnitti valinnoissaan huomiota teosten korkeaan taiteelliseen laatuun ja niiden soveltuvuuteen osaksi Kirkkokadun ympäristöä. Raadin mukaan Lappeenranta ja lappeenrantalaisuus näkyvät toteutettavissa teoksissa raikkaalla tavalla. Lisäksi ne onnistuvat uudistamaan paitsi Kirkkokatua, niin myös meille tuttua visuaalista kuvastoa.

Kaakon taiteen edustajana kilpailussa toimiva kuvataiteilija Jenni Sokura pitää tärkeänä sitä, että taiteen avulla voidaan nostaa erilaisia merkityksiä esiin.

- Saimi Suikkasen teos ”Voikukat” muistuttaa meitä luonnon monimuotoisuuden merkityksestä. Kirkkokadun betoninen ympäristö vahvistaa teoksen viestiä ja muistuttaa meitä siitä, mitä voi tapahtua jos emme huolehdi ympäristöstämme, Sokura pohtii.

Valintaraati pyysi kaupunkilaisilta mielipiteitä ehdotetuista teoksista verkkokyselyn avulla ja huomioi annetut palautteet osana valintaprosessia. Mielipiteitä annettiin yhteensä 228 kappaletta.

- Valitsimme tarkoituksella avoimiin vastauksiin perustuvan menetelmän. Yksi taiteen tehtävistä on avata ja tutkia eri näkökulmia ja raadille oli tärkeää kuulla, millaisia ajatuksia teokset herättävät ja mihin asioihin ihmiset kiinnittävät niissä huomiota. Oli kiehtovaa nähdä, kuinka innolla esimerkiksi erilaiset tulkinnat villimiehestä otettiin vastaan. Nythän kaupungin ikoninen villimies on saamassa Leena Pukin teoksen kautta uuden leppoisamman ja leikkisämmän ilmeen, Sokura kertoo.

Toteutettavien muraalien jatkosuunnittelu on tarkoitus käynnistää välittömästi kilpailun päätyttyä. Jatkokehittämisessä taiteilijat voivat keskittyä vapaasti Kirkkokadulle muodostuvaan tilaan ja työstää kilpailuehdotuksia eteenpäin.

Valmiit teokset toteutetaan kesän 2019 aikana kuitenkin niin, että ne ovat valmiita viimeistään elokuun 2019 lopussa, Lappeenrannan kaupungin 370-juhlaviikolla. Tarkemmasta toteutusaikataulusta sovitaan valittujen taiteilijoiden kanssa.

Lisätietoja:

Kaakon taide
Kuvataiteilija (YAMK) Jenni Sokura, 050 573 6892

Lappeenrannan kaupunki
Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, 040 653 0745

Tervetuloa PRO RUIS ry:n PELLONPIENNARPÄIVIIN kuulemaan mm. rukiin satonäkymistä

Pro Ruis yhdistys järjestää kesällä 2019 pellonpiennartilaisuuksia, jotka on suunnattu kaikille rukiin viljelystä ja rukiista kiinnostuneille. Tilaisuuksissa on tarjolla ajankohtaista tietoa rukiin sato- ja markkinanäkymistä, viljelystä sekä viljelijöiden kokemuksia rukiin tuotannosta.

Paikalla asiantuntijoina on Borealin, Fazer Myllyn, Hankkijan, Luken, Pro Rukiin, Raision, Tilasiemenen ja ViljelijänAvenaBernerin edustajia.

LAPINJÄRVI ma 24.6. klo 17.00. John Jordaksen tila; Jordaksentie 178, Lindkoski (luomuruis Reetta)

LAHTI ke 26.6. klo 17.00. Juha Keskitalon tila; Lintulantie 237, Lahti (lajike KWS Livado)

LIETO ke 3.7. klo 18.00. OKRA-maatalousnäyttelyn avajaispäivän jatkot Ari Kaupin pellon laidalla; Kuokkamaantie 89, Lieto (lajike: KWS Livado)

Tilaisuuskohtaiset ohjelmat www.proruis.fi/tapahtumat

Tilaisuuksissa kahvitarjoilu. Tarjoilun vuoksi pyydämme osallistujia ilmoittautumaan info@proruis.fi tai 040 501 6279 (Terhi Virtanen)

TERVETULOA!

Hyvät kylvöolosuhteet ja syksy lupaavat hyvää ruisvuotta 2019.

Luonnonvarakeskuksen mukaan syksyllä 2018 rukiin kylvöala oli yli 40 000 hehtaaria. Edellisenä syksynä ruista saatiin kylvettyä vain puolet tästä ja syksyn 2018 ruissato jäi noin 40 milj. kg:aan. Edellisen vuoden sato oli yli 110 milj. kg. Myös luomuruista on kylvetty nyt enemmän kuin edellisenä vuotena. Rukiin talvehtimisen jälkeen syksyn ruissato näyttää hyvältä. Lämmin kevät ja alkukesä on vauhdittanut rukiin kukintaa ja monin paikoin sateitakin on ollut riittävästi.

Pro Rukiin Ruismestari 2019 -kilpailusta odotetaan kovatasoista

Pro Rukiin järjestämässä rukiin viljely kilpailussa, Ruismestari 2019, on talven jälkeen mukana ennätykselliset 28 kilpailijaa eri puolilta Suomea. Mukana on myös luomuruista ja tilat sijaitsevat Ahvenanmaalta Pohjois-Pohjanmaan korkeuksille asti. Viljelijöille suunnatussa ruiskilpailussa kilpaillaan syksyllä 2019 puitavasta ruissadosta. Toteutunut rukiin kylvöala sekä talven ja kevään kasvuolosuhteet lupaavat kilpailusta todella kovatasoista. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Kilpailun tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, kannustaa tavoittelemaan korkeita satoja ja tuomaan esille hyviä rukiin viljelyn käytäntöjä. Ruismestari 2019 ei siis ole puhdas satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään myös viljelyn taloudellisuuteen.

Kilpailu jatkuu kesällä raadin tilakierroksilla. Palkintona on Multiva TR 200 -viljavaunu erikoisvärityksellä ja Ruismestari 2019 -kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly ja Multiva (Dometal Oy). Muina sponsoreina mukana ovat Boreal Kasvinjalostus Oy, Hankkija Oy, KWS, Raisio Oy, Viljelijän Avena Berner, Tilasiemen Oy, Yara Suomi Oy, BKT ja Teknos.

Vägkyrkorna från Hangö till Utsjoki är igen öppna och står till resenärernas tjänst. Vägkyrkorna erbjuder en himmelsk paus från juni till dess att skolorna inletts i augusti. Öppettiderna varierar från kyrka till kyrka men i allmänhet håller vägkyrkorna öppet 10.6 – 20.8.

Vackra kyrkor i välskötta omgivningar bjuder på ett alternativ till andra rastplatser. Det finns mycket att se och uppleva för en som är intresserad av kultur eller bara vill stilla sig en stund. Till skillnad från mera spontana besök går det att göra en vägkyrkorunda enligt tema. För den som är intresserad av Alvar Aaltos arkitektur finns det sex olika mål medan det för de som är intresserade av glaskonst finns flera tiotal mål. Information om temakyrkorna finns på finska på vägkyrkornas webbplats.

Nya kyrkor i år är bland andra de fina träkyrkorna Räfsö kyrka i Björneborg och Soini kyrka i Österbotten, den ortodoxa Heliga Treenighetens katedral i Uleåborg och Ähtäri kyrka. Allt som allt finns i år 272 vägkyrkor.

Temat för vägkyrkorna 2019 är klimatet. Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland är aktivt med och arbetar för klimatet. Församlingarna förbinder sig att vidta konkreta åtgärder för att minska sina egna utsläpp och dessutom stödja sina medlemmar och även andra att ändra livsstil så att den blir hållbar med tanke på klimatet och miljön. Ett av målen för kolneutralitet i kyrkans klimatstrategi är att varje vägkyrka ska ha en laddningsstation för elbilar 2021.

Alla vägkyrkor finns samlade på vägkyrkornas webbplats www.tiekirkot.fi/svenska där det finns information om kyrkornas öppettider. Sidan har en Googlebaserad karttjänst som ger kyrkans exakta placering och vägbeskrivning ända fram. Längs vägarna finns de kännspaka vägkyrkoskyltarna som leder resenären fram.

Mera information:
Utvecklingschef Jari Kupiainen, tfn 040 355 1614
www.tiekirkot.fi/svenska

WWF:n järjestämän Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailun kansallisen osuuden voittivat tänä vuonna Tage ja Ulla Eriksson Hammaruddan tilalta Ahvenanmaalta. Kekseliäs viljelijäpariskunta pitää monenlaisin keinoin huolen siitä, että mahdollisimman vähän rehevöittäviä ravinteita pääsee heidän tilaltaan Itämereen. Rehevöityminen on Itämeren suurimpia ongelmia ja näkyy esimerkiksi myrkyllisinä sinileväkukintoina.

Runsastunut sinilevä sai myös voittajapariskunta Tage ja Ulla Erikssonin alun perin huolestumaan Itämeren tilasta, sillä heidän vapaana laiduntava karjansa juo ajoittain Itämeren vettä.

Suuri osa rehevöittävistä ravinteista ja maa-aineksesta kulkeutuu Itämereen pelloilta jokia ja puroja pitkin. Hammaruddan tilalla kaikkien purojen vedet käsitellään mahdollisimman hyvin.

Tilan läpi virtaavien purojen ympärille on esimerkiksi rakennettu laajempia ja syvempiä osuuksia eli sedimentointialtaita. Pelloilta irtoava maa-aines eli sedimentti painuu altaiden pohjaan sen sijaan, että kulkeutuisi eteenpäin Itämereen. Kun pellot myös pidetään kasvipeitteisinä mahdollisimman suuren osan vuodesta, vähemmän maa-ainesta päätyy vesistöihin.

”Viime vuosina olemme myös satsanneet monivaikutteisiin kosteikkoihin. Ne vähentävät pelloilta huuhtoutuvien ravinteiden määrää, varastoivat kasteluvettä kuivien vuosien varalle ja tarjoavat elinympäristön monille lajeille. Samalla ne kaunistavat maisemaa ja toimivat riistakosteikkoina, mikä on metsästystä harrastavalle maanomistajalle mukava etu”, viljelijä Tage Eriksson kertoo.

”Hammaruddan tilalla toteutetut vesiensuojelutoimet ovat upea esimerkki siitä, kuinka sisävesiä suojelemalla suojellaan aina myös Itämerta. Täällä Ahvenanmaalla asia on erityisen konkreettinen, kun Itämeri on joka suunnassa lähellä, ja kaikki purot laskevat suoraan Itämereen”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

Itämerestä ravinteita pelloille eikä toisin päin

Erikssonien voittoon vaikutti monipuolisten vesiensuojelutoimien lisäksi innovatiivisuus. He esimerkiksi kierrättävät ravinteita Itämerestä keräämällä talteen rannalle ajautuneen rakkolevän ja käyttämällä sitä maanparannusaineena ja ravinnelähteenä pelloillaan.

Myös Erikssonien työ luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi sai raadilta kiitosta. Kosteikkojen lisäksi tilan lajirikkautta edistävät niin sanotut perinneympäristöt, kuten hakamaat ja laitumet, joita tilalla on ennallistettu 1980-luvulta lähtien. Luonnonlaitumien määrä on kasvanut 10 hehtaarista 90 hehtaariin.

WWF:n viljelijäkilpailun tarkoituksena on lisätä tietoa ympäristöystävällisen viljelyn parhaista käytännöistä ja antaa tunnustusta viljelijöille, jotka ovat edelläkävijöitä vesistöystävällisissä viljelymenetelmissä.

”Vesistöystävällisten viljelymenetelmien ja ideoiden jakaminen on erittäin tärkeää sisävesien ja Itämeren paremman tilan saavuttamiseksi. Suomessa monien maanomistajien viljelykäytännöt ja -menetelmät ovat ympäristöystävällisiä mutta jäävät piiloon”, Jyrkänkallio-Mikkola sanoo.

Voittajien lisäksi WWF antaa tänä vuonna kunniamaininnan ja rahapalkinnon inkoolaiselle Krämarsin tilalle, jota hoitaa Nina Långstedt. Tilan kaksi kosteikkoa, suojavyöhykkeet ja monilajinen kerääjäkasvusto hillitsevät ravinne- ja maa-ainesvalumia. Långstedt myös kehittää tilansa maataloustoimintaa jatkuvasti ympäristöystävällisemmäksi.

Lisätietoja:

Suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola, WWF, 040 500 6968, jenny.jyrkankallio-mikkola@wwf.fi

Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinto
WWF palkitsi Itämeren ympäristöystävällisimmän viljelijän Suomessa nyt kahdeksatta kertaa osana laajempaa WWF:n Itämeri-ohjelman kilpailua. Kaikista Itämeren valtioista valitaan voittajat, jotka palkitaan 1 000 eurolla. Kansallisten voittajien joukosta valitaan koko kilpailun voittaja, joka palkitaan 10 000 eurolla. Koko kilpailun voittaja julkistetaan syksyllä 2019. Suomi on voittanut kansainvälisen kilpailun kahdesti: Vuonna 2009 kilpailun voitti Vapolan tila Uudestakaupungista ja vuonna 2015 Knehtilän tila Hyvinkäältä.

I år vann Tage och Ulla Eriksson på Hammarudda gård på Åland den nationella andelen av WWF:s tävling Östersjöns miljövänligaste jordbrukare. Det uppfinningsrika bondparet ser på olika sätt till att så lite som möjligt näringsämnen som orsakar övergödning överförs till Östersjön från deras gård.

Övergödning är ett av Östersjöns största problem och syns till exempel i form av giftiga blåalgsblomningar. Den ökade mängden blåalger fick också ursprungligen vinnarparet Tage och Ulla Eriksson att oroa sig för Östersjöns tillstånd, eftersom deras fritt betande boskap tidvis dricker vatten från Östersjön.

Största delen av näringsämnena och jordmaterialet som orsakar övergödning transporteras från åkrar längs åar och bäckar till Östersjön. På Hammarudda gård behandlas vattnet i alla bäckar på ett så bra sätt som möjligt.

Kring bäckarna som strömmar genom gården har man till exempel byggt bredare och djupare sträckor, dvs. sedimenteringsbassängar. Jordmaterialet, dvs. sedimentet som lossnar från åkrarna sjunker till bottnen i bassängerna istället för att föras vidare till Östersjön. Då åkrarna också har ett vegetationstäcke under en så stor del av året som möjligt hamnar mindre jordmaterial i vattendragen.

”Under de senaste åren har vi också satsat på multifunktionella våtmarker. De minskar mängden näringsämnen som sköljs från åkrarna, lagrar bevattningsvatten inför torra år och erbjuder en livsmiljö för många arter. Samtidigt förskönar de landskapet och fungerar som våtmarker för vilt, vilket är en trevlig fördel för markägare som utövar jakt”, berättar jordbrukaren Tage Eriksson.

”Vattenskyddsåtgärderna som förverkligats på Hammarudda gård är ett fantastiskt exempel på hur man också alltid skyddar Östersjön då man skyddar inlandsvattnen. Här på Åland är detta speciellt konkret då Östersjön ligger nära till i alla vädersträck och alla bäckar rinner direkt ut i Östersjön”, säger WWF:s skyddsexpert Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

Näringsämnen från Östersjön till åkrarna och inte tvärtom

Att Erikssons vann berodde förutom på olika slags vattenskyddsåtgärder även på innovation. Till exempel återvinner de näringsämnen från Östersjön genom att samla ihop blåstång som sköljts upp på stranden och använda den som jordförbättringsmedel och näringstillskott på sina åkrar.

Även Erikssons arbete för att främja naturens mångfald fick beröm av juryn. Gårdens artrikedom främjas förutom av våtmarkerna även av så kallade vårdbiotoper, såsom hag- och betesmarker, som har återställts på gården från och med 1980-talet. Antalet naturliga betesmarker har ökat från 10 hektar till 90 hektar.

Syftet med WWF:s odlartävling är att öka kunskapen om den bästa praxis för miljövänligare odling och ge ett erkännande till jordbrukare som är föregångare vad gäller vattendragsvänliga odlingsmetoder.

”Det är mycket viktigt att dela vattendragsvänliga odlingsmetoder och idéer för att uppnå ett bättre tillstånd för inlandsvattnen och Östersjön. I Finland är många markägares jordbruksmetoder miljövänliga, men hamnar i skymundan”, säger Jyrkänkallio-Mikkola.

Förutom vinnarna ger WWF i år ett hedersomnämnande och penningpris till Krämars gård i Ingå som sköts av Nina Långstedt. Gårdens två våtmarker, skyddszoner och mångartade fånggrödor dämpar avrinningen av näringsämnen och jordmaterial. Långstedt utvecklar också kontinuerligt jordbruksverksamheten på sin gård för att bli mer miljövänlig.

Mer information:

Naturskyddsexpert Jenny Jyrkänkallio-Mikkola, WWF 040 500 6968, jenny.jyrkankallio-mikkola@wwf.fi

Miljöpris för lantbrukare vid Österjön
WWF belönade Östersjöns miljövänligaste jordbrukare i Finland redan för åttonde gången som en del av WWF:s Östersjöprogramsstörre tävling. Vinnarna utses från Östersjöns alla länder och belönas med 1 000 euro. Bland de nationella vinnarna utses hela tävlingens vinnare som får ett pris på 10 000 euro. Hela tävlingens vinnare offentliggörs på hösten 2019. Finland har vunnit den internationella tävlingen två gånger: År 2009 vanns tävlingen av Vapola gård i Nystad och år 2015 av Knehtilä gård i Hyvinge.

Maa- ja metsätalousministeriön ja Tapio Oy:n yhteistiedote 17.6.2019                         

Metsien kasvatus- ja käsittelytapoja on tarve monipuolistaa, jotta metsänomistajien erilaisiin tavoitteisiin voidaan vastata aiempaa paremmin. Ilmaston lämpenemiseen varautuminen vaatii puolestaan metsänhoidolta suunnitelmallisuutta ja aktiivisuutta. Metsänhoidon suosituksia on nyt päivitetty molempien asiakokonaisuuksien osalta.

Metsänhoidon suositukset ovat metsä-, ympäristö- ja energia-alan toimijoiden yhdessä laatima, vapaaehtoisesti noudatettava ohjeistus metsänhoidon perusteista ja menetelmistä. Suositukset tarjoavat metsien käsittelyyn erilaisia vaihtoehtoja, joista metsänomistaja voi kulloinkin valita itselleen sopivimman. Suosituksilla kannustetaan metsänomistajia metsien aktiiviseen, monipuoliseen ja kestävään käyttöön ja niitä päivitetään jatkuvasti Tapio Oy:n johdolla uusimpien kokemusten ja tutkimustiedon perusteella.

”Metsänhoidon suositukset on mainittu myös tuoreessa hallitusohjelmassamme. On hienoa, että parhaiksi havaitut käytännöt saadaan suositusten avulla nopeasti metsänomistajien ja metsäammattilaisten tietoisuuteen. Kiitos kaikille päivitystyöhön osallistuneille. On tärkeää, että eri tahot keskustelevat säännöllisesti saman pöydän ääressä hyvästä metsänhoidosta ja sen käytännön toteutuksesta”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Jatkuva kasvatus sopii parhaiten turvemaille

Jatkuvaan kasvatukseen liittyvä ohjeistus lisättiin Metsänhoidon suosituksiin vuonna 2014 metsälain uudistamisen yhteydessä. Suosituksissa kuvataan muun muassa sitä, mitä eri tekijöitä on hyvä ottaa huomioon kasvatustapaa valittaessa. Metsänomistajan omat tavoitteet ja arvostukset sekä metsän ominaisuudet määrittävät sen, miten metsää kannattaa hoitaa ja käyttää.

Jatkuvaan kasvatukseen liittyviä suosituksia tarkennettiin nyt erityisesti turvemaiden ja männyn ylispuukasvatuksen osalta. Parhaimpia kohteita jatkuvan kasvatuksen soveltamiseen ovat juuri turvemaat. Ylispuukasvatus, jossa siemenpuita jätetään tavallista enemmän, sopii puolestaan suositusten mukaan hyvin valtaosalle männyn kasvupaikkoja.

"Uudistuneet suositukset jatkuvan kasvatuksen menetelmistä tulevat hyvään aikaan. Menetelmät kiinnostavat, joten on tärkeää, että saatavilla on uusimpaan tutkimukseen sekä käytännön kokemuksiin pohjautuvaa tietoa", sanoo neuvotteleva virkamies Satu Rantala maa- ja metsätalousministeriöstä.

Metsätuhoja voidaan ehkäistä hyvällä metsänhoidolla

Ilmaston muuttuminen aiempaa lämpimämmäksi ja sään ääriolosuhteiden voimistuminen lisäävät olennaisesti riskiä metsätuhoihin. Tuhoriskiä voidaan kuitenkin pienentää suunnitelmallisella ja aktiivisella metsänhoidolla, jossa tavoitteeksi asetetaan metsien monipuolisesta puu- ja eläinlajistosta sekä puuston terveydestä huolehtiminen. Elinvoimainen ja monimuotoinen metsä kestää paremmin myrskyjä ja kuivuusjaksoja ja on vastustuskykyisempi myös erilaisia tuholaisia kohtaan.

"Muuttuva ilmasto tuo haasteita ja mahdollisuuksia metsänhoitoon. Nyt tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uusia keinoja. Meidän on syytä varautua ilmaston lämpenemisen aiheuttamiin muutoksiin kuten tuhoriskien kasvuun ja puunkorjuuolojen vaikeutumiseen. On ilmastoviisasta ennakoida muuttuvat olosuhteet metsänhoidossa", sanoo neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Metsänhoitosuositukset ovat osa Kansallisen metsästrategian toteutusta, ja niiden ylläpitoa ja päivittämistä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Päivitetty julkaisu löytyy osoitteesta Metsanhoitosuositukset.fi

Aiheesta lisää:

• Jatkuva kasvatus tarjoaa kiinnostavan vaihtoehdon – Metsänhoidon suositukset 2019
• Ilmastonmuutokseen sopeudutaan metsiä hoitamalla – Metsänhoidon suositukset 2019
• Metsänhoidon suositukset koulutuskiertue 2019 – metsäneuvonta, jatkuva kasvatus ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Lisätietoja:

• Satu Rantala, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2045,etunimi.sukunimi@mmm.fi
• Neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2162, etunimi.sukunimi@mmm.fi
• Olli Äijälä, Metsänhoidon suositusten ohjausryhmän puheenjohtaja, liiketoimintajohtaja, Tapio Oy, p. 040 582 9676, etunimi.sukunimi@tapio.fi

Turun seudun joukkoliikenne Föli liikennöi tänä vuonna läpi juhannuksen. 

Juhannusaattona, perjantaina 21.6. Föli-bussit kulkevat koko päivän ajan lauantaiaikatauluin. Myös yölinjat liikennöivät normaalisti.

Juhannuspäivänä, lauantaina 22.6. liikennöidään pyhäaikatauluin. Lisäksi ajossa ovat yölinjat.

Sunnuntaina 23.6. liikennöidään pyhäaikatauluin. 

Fölin vesibussi liikennöi koko juhannuksen ajan normaalin aikataulunsa mukaisesti.

Aiempina vuosina joukkoliikenteessä on ollut noin vuorokauden mittainen katkos juhannusaaton iltapäivästä juhannuspäivään. 

– Yhä useampi viettää juhannuksen kaupungissa, minkä vuoksi liikennettä lisätään. Muutos helpottaa myös juhannuksena työssä käyviä, kertoo Fölin suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa.

Fölin Turun keskustan palvelutoimisto ja puhelinpalvelu ovat suljettuina 21.–23.6.

Lisätietoja:

Suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa, lauri.jorasmaa@turku.fi, 040 482 7235

Luovia aloja edustavat järjestöt järjestävät SuomiAreenassa 16.7.2019 keskustelutilaisuuden ”Luova osaaminen ja osaava luovuus”, jossa luodataan rohkeasti uusia näkymiä luovien alojen, sisältöbisneksen ja koulutuksen tulevaisuuteen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2018 julkaiseman Maailman osaavimmaksi kansaksi -tulevaisuuskatsauksen mukaan osaavat ja luovat ihmiset ovat Suomen tärkein voimavara ja kilpailutekijä. Myös tuoreessa hallitusohjelmassa luovat alat nostetaan esiin taloudellisen kasvun lähteenä: nyky-yhteiskunnassa yhä suurempi osa kansantalouden tulosta syntyy aineettomista sisällöistä. Luovuus on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi ja keskeisempi taito: esimerkiksi suomalaiset tv-ohjelmaformaatit, elokuvat, kirjallisuus, musiikki ja design ovat sisältötuotteita, joiden ympärille voi rakentaa uusia ansaintamalleja ja työpaikkoja.

Miten luovuudesta tehdään oppimisen voimavara? Mikä on luovien alojen ja innovaatioiden merkitys Suomelle nyt ja tulevaisuudessa? Mitä pitäisi tehdä, jotta luovat alat toisivat kaivattua kasvua talouteen? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastauksia kahdessa 20 minuutin mittaisessa keskustelussa. Keskusteluja vetää toimittaja Ronja Salmi.

Luova osaaminen ja osaava luovuus – Suomen valttikortit tulevaisuudessa?
Tiistaina 16.7.2019 klo 17.30–18.30
Paikka: Antinkatu 5, Pori

Klo 17.35 Koulutus ja luova osaaminen
Voiko luovuutta opettaa ja oppia? Miten se tehdään? Mikä merkitys on taideaineilla ja lukutaidolla? Entä miten luovuutta voi hyödyntää jatkossa työelämässä? Keskustelemassa: Magdalena Hai, kirjailija | Minna Huotilainen, aivotutkija, professori, Helsingin yliopisto | Tuomo Laakso, erityisasiantuntija, Opetusalan ammattijärjestö OAJ 

Klo 18.00 Sisältöbisnes ja osaava luovuus
Mikä on luovuuden merkitys taloudelle? Miten luovien alojen kasvupotentiaalia voitaisiin hyödyntää paremmin? Minkälaista mallia luovien alojen kasvuun voitaisiin hakea Ruotsista tai Isosta-Britanniasta? Keskustelemassa: Sanna Piiroinen, ohjelmajohtaja, Business Finland | Perttu Pölönen, keksijä, yrittäjä ja futuristi | Ilkka Vehkalahti, tuottaja ja ohjaaja, IV Films Oy

Luovuutta koetaan Antinkadun lavalla myös konkreettisesti, kun lavarunoilija Elsa Tölli saa mikrofonin ja livekuvittaja Linda Saukko-Rauta piirtää koko yleisön iloksi keskustelut kuviksi.

Keskustelutilaisuutta voi seurata myös livestriiminä: https://www.facebook.com/events/2774564539237237/

---

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Heini Eskelinen-Räsänen | heini.eskelinen-rasanen@teosto.fi | p. 050 514 2124

Keskustelutilaisuuden järjestävät yhteistyössä tekijänoikeusjärjestöt Audiovisual Producers in Finland APFI, Kopiosto, Kuvasto, Sanasto ja Teosto sekä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK. Esiintyjien ja järjestäjien esittelyt löytyvät liitteestä.  

Napapiirin Energia ja Vesi aloittaa viime viikon torstaina Kemijoessa pintaan nousseen paineviemärin putken poistamisen Heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Lainaanrannan ja Suutarinkorvan välillä pintaan noussut putki on poistettu käytöstä vuosituhannen vaihteessa. Putkeen kehittyvä metaanikaasu nosti putken pintaan, vaikka siinä on betonipainoja noin 2-3 metrin välein. Sukeltajan on irrotettava painot ennen kuin putki voidaan poistaa joesta. Poistotyö voi aiheuttaa muutoksia tai rajoituksia vesiliikenteeseen alueella. Näistä muutoksista tiedotetaan ennen töiden aloittamista.

Neve tarkistaa vesistöihin asennetut, käytössä olevat putket noin 3 vuoden välein. Edellinen tarkistus tehtiin viime kesänä. Työssä käytetään erottelukyvyltään tarkkaa kaikuluotainta ja tarvittaessa sukeltajaa. Tarpeen vaatiessa putkille tehdään lisäpainotuksia.

Kartoitettuja, käytöstä poistettuja paineviemäriputkia ei Lainaanrannan ja Suutarinkorvan välillä olevan putken lisäksi tällä hetkellä ole tiedossa. Joessa on yksi puhtaan veden putki, joka ei ole käytössä. Kyseistä putkea käytetään kuitenkin varayhteytenä.

Jatkossa kaikki käytöstä poistettavat putket poistetaan vesistöistä heti kun uusi linja on rakennettu ja käytössä. Lainaanrannan putken jälkeen vuorossa on Saarenputaassa kulkeva paineviemäri. Tämä linja poistetaan ensi vuonna käytöstä ja uusi rakennetaan maalle. Samalla vanha putkisto poistetaan kokonaan Saarenputaasta. Kyseinen putki on joskus noussut pintaan nelostien sillan itäpuolella ja sitä on painotettu tiheämmin. Putkessa on painoja noin 30 000 kiloa, joten sukeltajaa tarvitaan myös tämän linjan painojen irrottamiseen ennen kuin putki voidaan nostaa ylös.

Lajinsa toinen Viehekalastuksen SM -kilpailu järjestettiin eilen sunnuntaina 16.6. Hauholla sijaitsevilla Hauhonselällä, Ilmoilanselällä ja Iso-Roineella. Loppuunmyytyyn kilpailuun starttasi 47 venekuntaa. Poutasään pistettyä suurimpien kalojen suut kiinni, käytiin kärkisijoista senttipeliä koko päivän ajan. Tasaisista suorituksista erottui kuitenkin jo alussa JH-niminen venekunta, joka onnistui puolessa tunnissa saamaan kolme yli 90 senttistä haukea. Kilpailun voitto ratkesi viimeisillä tunneilla, kun venekunta vihdoin löysi tuloskorttiin tarvitsemansa kolme mitallista ahventa.

Alvettulan kylä toimi kilpailun keskuspaikkana, josta venekunnat lähetettiin hajautetulla yhteislähdöllä kolme eri järveä kattaneelle yli 6000 hehtaarin kilpailualueelle. Kaksihenkisten venekuntien paremmuus ratkaistiin kolmen ahvenen ja kolmen hauen yhteispituuden perusteella. Saaliskalat mitattiin heti veneessä ja kuvatodisteet lähetettiin kännykällä tuomaristolle tarkistettavaksi. Kaikki 340 lähetettyä saalisilmoitusta hyväksyttiin reaaliajassa ja päivittyvää tuloslistaa pystyi seuraamaan netin kautta. Koko tapahtuma myös videoitiin livenä kilpailun facebook-sivulle.

Viehekalastuksen Suomen mestaruuden voittaneeseen JH-venekuntaan kuuluivat Jani Hanka ja Jari Hakanen Karvialta. Kaksikko paljasti saaneensa voiton ratkaisseet hauet täsmävertikaalilla, eli kalat paikallistettiin ennen pyyntiä kaikuluotaimella. Voittajat saivat kultamitaleiden ja kiertopokaalin lisäksi myös komean pääpalkinnon omakseen, 9000 euron arvoisen venepaketin.

Hopealle kiri KP Baits, jossa Jarkko Uimosen kanssa kilpaillut Valtteri Sirén puolusti viime vuotista voittoa. Pronssisijalle nousi vain 1,5 pisteen erolla Team Gator/ American Tackle Company -venekuntaa edustaneet Mika Mujunen ja Mika Tuominen saatuaan kilpailun toiseksi pisimmän ahvenen vain viisi minuuttia ennen kilpailuajan loppua.

Viehekalastuksen Suomen mestaruus -mitalit jaettiin myös yhdistyksille ja yrityksille tarkoitetussa joukkuesarjassa, jossa otettiin huomioon kahden venekunnan yhteistulos. Voittajaksi kruunattiin Hirvensalmen Kalamiehet. Hopea meni Raymarine-joukkueelle ja pronssi Minn Kota Unitedille.

Kilpailu oli osa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) Koolla on väliä -hanketta. Tapahtumalle on suunnitteilla jatkoa ja ensi vuoden paikasta ilmoitetaan myöhemmin. Järjestäjät kiittävät kaikkia Viehekalastuksen SM -kilpailun sponsoreita ja tapahtuman järjestämisessä auttaneita yhteistyötahoja ja talkoolaisia.

Lopputulokset ja lisätiedot: www.viehekalastuksen-sm.fi.

Oheiset kuvat ovat vapaasti käytettävissä tiedotteen julkaisun yhteydessä:
Kuva 1, Kuvatekstiehdotus: Viehekalastuksen SM 2019 voittajavenekunta Jani Hanka ja Jari Hakanen, Kuva: Jyri Haapanen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.
Kuva 2, Kuvatekstiehdotus: Viehekalastuksen SM -kilpailun lähtö Alvettulassa Hauholla, Kuva: Jyri Haapanen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.
Kuva 3. Kuvatekstiehdotus: Ketkä ovat Suomen parhaat viehekalastajat -kysymys on saanut vastauksensa vuodelle 2019. Kuva: SVK:n Koolla on väliä -hanke.

Koolla on väliä -hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastonhoitomaksuvaroista.


Lisätietoja:
Järjestöpäällikkö Olli Saari, p. 050 339 4660, olli.saari(at)vapaa-ajankalastaja.fi
Kalatalousasiantuntija Marcus Wikström, p. 045 110 2126, marcus.wikstrom(at)vapaa-ajankalastaja.fi

Lahden kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto päätti, että Lahti Energian hallituksen nykyinen puheenjohtaja Jorma Ratia ei jatka hallituksessa yhtiökokouksen jälkeen. Jaosto keskusteli kahdesta eri vaihtoehdosta: puheenjohtajan tai koko hallituksen vaihtamisesta toimikauden päättyessä. 

Äänestyksen jälkeen 3 (Basboga, Komu, Mäntylä) - 2 (Rahkonen, Koskelo) jaosto päätti toistaiseksi esittää energiayhtiöön nykyistä pienempää hallitusta, jäseninä Ulla Vaara, Jussi Lanu, Riina Puusaari, Rami Lehto, Jouni Nurminen ja Sari Kesäniemi. Puheenjohtajan hallitus valitsee keskuudestaan.

Konserni- ja tilajaosto ohjeisti 29.4. Lahden kaupungin yhtiökokousedustajan keskeyttämään Lahti Energia Oy:n yhtiökokouksen kunnes energiayhtiön hallitus on toiminut konserniohjeen edellyttämällä tavalla päätettäessä toimitusjohtajan palkankorotuksesta. Yhtiön hallitus käsitteli asian kokouksessaan 10.6.

Lahden kaupunki edellyttää valtuuston hyväksymässä konserniohjeessaan, että konserniyhtiöiden johdon palkankorotuksesta on pyydettävä kaupunginjohtajan lausunto ja yhtiön hallituksen on erikseen tehtävä päätös asiasta. Jaosto on jo aiemmin moittinut Lahti Energia Oy:n hallitusta siitä, että konserniohjetta ei ole noudatettu.

Lisätietoja:

konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja Aleksi Mäntylä, 044 324 3342

kaupunginjohtaja Pekka Timonen, 050 337 4386

Liikennepuiston 50-vuotisjuhlavuoden päätapahtuma on tiistaina 18.6. Juhlaa vietetään klo 16-19 ja polkuautot ovat tuolloin maksutta käytössä. Juhlan kunniaksi mehu- ja munkkitarjoilu. Mimi ja Kuku esiintyvät klo 17.

Liikennepuisto toivottaa puiston entiset ja nykyiset asiakkaat tervetulleeksi juhlaan. Lämmin kiitos järjestöille ja yrityksille yhteistyöstä ja tuesta.

Lisätietoja:
palveluasiantuntija Hannu Ahlstedt
p. 040 538 0452

Jämsän pääkirjaston rakentamishanke etenee, tiloja nuorisotoimelle ja neuvonnalle. Yhdyskuntatoimelta pyydetään suunnitelmaa lähivuosien henkilöstötarpeesta. Toimistopalveluiden resurssien järjestämistä jatketaan loppuvuodesta TOPA2 -hankkeena.

Esityslista

Jämsän pääkirjastohanke

Jämsän pääkirjastoa on suunniteltu entisen Seppolan koulun alueelle. WasaGroupin kanssa on käyty lu­kui­sia neuvotteluja tontille rakentamisesta. Toimivin ratkaisuvaihtoehto olisi rakennuskokonaisuus, johon tulisi kaupungin tarvitsemat tilat sekä asuntoja. Kaupungin tilojen optimaalisin sijainti oli­si rakennuksen 1.kerroksessa. Rakennettavaan uuteen kirjastoon on pää­tet­ty sijoittaa tiloja nuorisotoimelle ja kaupungin infopisteelle, huo­mioi­den synergiaedut. Tilojen kokonaishahmotelma on noin 1.800 m2 ja vuok­ra-ar­vo 13 euroa m2.

Kaupunginhallitus päätti hankkeen etenemisestä pe­ri­aa­te­pää­tök­se­nä. Yksityiskohtaisista sopimuksista, kiinteistöjen myynneistä ja hin­nois­ta päätetään erikseen.

Jämsän asumisoikeusasuntohanke

Jämsän asumisoikeuskodit ry on lähestynyt Jämsän kaupunkia pyynnöllä, jossa selvitettäisiin asumisoikeusperiaatteella toteutettavan kerrostalon sijoittamismahdollisuuksia Jämsän keskustan tuntumaan hyvien yhteyksien päähän palveluista.

Kaupunginhallitus
1. totesi, että Jämsän kaupunki suhtautuu myönteisesti Jämsän asumisoikeuskodit ry:n hankkeeseen, joka toteutuessaan tuottaa Jämsään uudenlaista laadukasta asuntotarjontaa.

2. tekee tontin vuokraamisesta erillisen päätöksen sen jälkeen, kun lopullinen ratkaisu parhaasta sijoittumisvaihtoehdosta on selvitetty.

3. delegoi asian valmistelun tekniselle johtajalle.

Himos Resort Oy / kannanotto toimitettuun sovintoehdotukseen

Kaupunginhallitus hylkäsi Himos Resort Oy:n tekemän so­vin­to­esi­tyk­sen esittelytekstissä mainituilla perusteilla.

Talousarvion 2020 raami ja taloussuunnittelun ohjeistus

Kaupunginhallitus päätti talousarvioprosessin käynnistämisestä ja vuoden 2020 ta­lous­ar­vion raamituksesta toimialoittain esityksen mukaisesti. Li­säk­si kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi esityslistan liitteenä ole­van talousarvion laadinnan käytännön ohjeistuksen ja aikataulun.Kaupunginhallitus palaa talousarvion laadinnan ohjeistukseen mahdollisissa hallitusohjelman aiheuttamissa muutostilanteissa. 

Arviointikertomus 2018 / tarkastuslautakunnan esittämät selvityspyynnöt

Tarkastuslautakunta on esittänyt arviointikertomuksessaan tilikaudelta 2018 kaksi selvityspyyntöä, jotka on esitetty valtuustolle. Selvityspyyntö koskee toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa yhdyskuntatoimen palvelujen tuottaminen asianmukaisesti henkilöstön vähennyttyä ja henkilöstösuunnitelman valmistumisen aikataulua.

KuntaL mukaisesti toimeenpanosta ja valmistelusta kunnissa vastaa hallitus, joten pyyntö on osoitettava kaupunginhallitukselle.

Kaupunginhallitus päätti pyytää yhdyskuntatoimelta suunnitelman henkilöstön määrästä ja tarpeesta vuosille 2020 - 2022 30.8.2019 mennessä. Henkilöstöhallintoa pyydetään valmistelemaan henkilöstösuunnitelma ennen talousarvion valmistumista 30.8.2019 mennessä.

Kaupunginhallituksen ohjeistus tilikauden 2018 tilintarkastajien huomioiden perusteella

Kaupunginhallitus ohjeisti kaupungin vastuullisia viran- ja toimenhaltijoita sekä toimielimiä erinäisissä hallintoon sekä kirjanpitoon ja talouteen liittyvissä seikoissa. Esityslistan päätösehdotusta täydennettiin siten, että tuloslaskelma ja toimielintasoinen laskelma raportoidaan kuukausittain kaupunginhallitukselle, jossa huomattavat poikkeamat on selitetty.

Jämsän keskuspuhdistamon laajennuksen ja saneerauksen urakoitsijoiden valinta

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto myöntää keskuspuhdistamon laajennushankkeelle 6.300.000 euron kokonaismääräraha.

Jämsänkosken Tekojäärata Oy:n toiminta

Jämsän kaupungilla on Jämsänkosken Tekojäärata Oy:ltä vuonna 2016 myönnetystä väliaikaisrahoituslainasta saamista 23.333,36 euroa. Jämsänkosken Tekojäärata Oy:n kassatilanne on heikko. Yhtiö ei ole pystynyt toteuttamaan aiemmin tehtyä maksusuunnitelmaa.

Kaupunginhallitus päätti antaa Jämsänkosken Tekojäärata Oy:lle lainan loppusummaa vastaavan avustuksen ja laina kuitataan maksetuksi avustuksesta.

Lausuntopyyntö / Keski-Suomen pelastuslaitoksen talousarvio 2020

Kaupunginhallitus päätti antaa Keski-Suomen pelastuslaitokselle lausunnon, jonka mukaa pelastustoimen kokonaisbudjetin kokonaisnousu saa olla korkeintaan 2 %.

Henkilöstösuunnitelma 2019-2021

Kaupunginhallitus merkitsi henkilöstösuunnitelman 2019-2021 hyväksyttynä tiedoksi. Kaupunginhallitus edellyttää toimialoilta huolellisuutta henkilöstösuunnittelussa.

Vakanssien lakkauttaminen

Jämsän kaupungilla on ollut käytössä vakanssirekisteri vuodesta 2011 lukien. Rekisterin ajan tasalla pitäminen helpottaa mm. henkilöstö- ja taloussuunnittelua, työvoiman tilastointia ja talousarvion henkilöstöbudjettiseurantaa. Työnantajan linja on, että kaikki avoimet vakanssit tulee lakkauttaa, mikäli palvelujen tuottaminen ei muuta edellytetä.

Kaupunginhallitus lakkautti 1.6.2019 lukien esityslistan liitteenä olevan luettelon mukaiset vakanssit.

Tietotilinpäätös vuodelta 2018

Tietotilinpäätös on asiakirja, jolla rekisterinpitäjä osoittaa noudattavansa Eu:n tietosuoja-asetusta. Tieto-tilipäätös on osa tietojohtamista ja sitä voidaan käyttää organisaation sisäisenä tietojohtamisen raporttina.

Kaupunginhallitus merkitsi tietotilinpäätöksessä tehdyt havainnot tiedoksi ja totesi, että niiden johdosta tehdään toimenpidesuunnitelma.

Topa2 – toimistopalveluhankkeen toinen vaihe 

Kaupungilla on toteutettu vuoden 2018 aikana toimistopalveluhankkeen selvitysvaihe sekä toimistopalvelujen tiimimallin toimeenpano määräaikaisilla hankkeilla. Kaikilta osin toimistopalvelujen tiimimallin käyttöön ottaminen ei ole edennyt toivotusti. Kaupunginhallituksen asettamien taloudellisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamiseksi toimistopalvelujen suhteen, on käynnistettävä TOPA2 -hanke. Hankkeessa selvitetään jäljellä olevat mahdollisuudet järjestellä toimistoresurssia siten, että työ jakaantuu nykyistä tasaisemmin, palvelut pelaavat ja henkilöstöriskit ovat nykyistä paremmin hallinnassa.

Kaupunginhallitus päätti, että TOPA2 -hanke toteutetaan ehdotetulla tavalla, mutta hankkeen aloitusaikaa siirretään. Hanke alkaa 1.12.2019.

Talousjohtajan palkan määräaikainen tarkistaminen

Kaupunginhallitus päätti tarkastaa talousjohtajan tehtäväkohtaista palkkaa määräaikaisesti 31.12.2019 asti 10 %. Talousjohtajan tehtäväkohtaiseen palkkaan tehdään pysyvä tasokorotus yhdessä muiden hallintosäännön 25 §:ssä mainittujen johtavien viranhaltijoiden palkkojen mahdollisten tasokorotuksen yhteydessä.

Eroanomus Jämsän Terveys Oy:n hallituksen varajäsenyydestä

Maarit Mäntykoski on jättänyt 7.6.2019 Jämsän Terveys Oy:n hallitukselle eroanomuksen hallituksen varajäsenyydestä. Kaupunginhallitus ehdottaa yhtiön hallituksen varajäseneksi Tarja Kuismaa. 

Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta Keski-Suomeen

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on tiedustellut Keski-Suomen kunnilta ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiltä kannanottoa koskien sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaa Keski-Suomeen ja sitoutumista järjestelmän hankintakustannuksiin. 

Kaupunginhallitus päätti, että Jämsän kaupunki ei lähde mukaan yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän
hankintamenettelyyn.

Lisätietoja:

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jorma Poti p. 0400 200 467
ja kunkin asiakohdan valmistelijat