KT Kuntatyönantajat pitää välttämättömänä, että työllisyysaste nostetaan tulevalla hallituskaudella ainakin 75 prosenttiin. Ikääntyvän väestön hyvinvointipalveluiden, eläkkeiden ja muun sosiaaliturvan rahoittaminen edellyttää laajaa toimenpidekokonaisuutta seuraavaan hallitusohjelmaan.

– Toimien ytimessä ovat kustannustasoltaan maltilliset työmarkkinaratkaisut. Niiden jatkaminen on kansainvälisen kilpailukyvyn, julkisen talouden ja työllisyyden kannalta välttämätöntä, korostaa KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

Hallituksen talouspolitiikan pitää myös tuoda kunta- ja julkiseen talouteen vakautta, joka luo edellytykset palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen ja tukee maltillista ansiokehitystä.

Työnantajien työllistämiskynnystä on edelleen alennettava tarvittaessa työlainsäädäntöä muuttamalla. Osatyökykyisten työllistymistä puolestaan tulee edistää yksilöllisillä ja työnantajan rekrytointikynnystä alentavilla toimilla. Työttömyysturvaa on porrastettava kannustamaan työn vastaanottamiseen.

Sosiaaliturvajärjestelmän edistettävä yksilöiden aktiivisuutta

Seuraavan hallituskauden aikana on suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä vaiheittain uudistettava. Punaisena lankana on oltava yksilöiden aktiivisuuden edistäminen ja työllisyyden kohentaminen.

– On toteutettava perhevapaauudistus, joka jakaa perhevapaiden käytön tasaisemmin, parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja turvaa lapsen edun, Markku Jalonen sanoo.

KT:n toimenpide-ehdotuksiin kuuluu myös palkkatuen käytön tehostaminen ja mahdollistaminen kunta- ja maakuntatyönantajille. Työvoiman liikkuvuutta on tuettava kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi. Hallitusohjelmassa pitää tunnustaa kuntien rooli työllisyyden edistämisessä. Alueellisia työllisyyskokeiluja kannattaa jatkaa.

Koko työuran aikaisen oppimisen takaamiseksi tulevan hallituksen pitää käynnistää kaikkia toimialoja, koulutustasoja ja oppimismuotoja koskeva aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Osaamispolitiikassa sekä koulutustarjonnan ja oppimissisältöjen uudistamisessa on tunnistettava kunta- ja maakuntakonsernien työnantajien työvoimatarpeet.

– KT tukee myös työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Samalla on tehostettava maahanmuuttajien koulutusta ja kotouttamista, Markku Jalonen sanoo.

Työmarkkinajärjestelmä ja rakenneuudistukset

Loppuvuoden 2018 poliittiset työtaistelut osoittivat sen, miten tärkeä on turvata työrauha. Ajastaan jäänyttä työrauhasääntelyä on uudistettava siten, että keskeiset lailla säädetyt julkiset toiminnot samoin kuin kansalaisten henki ja terveys sekä yhteinen ja yksityinen omaisuus turvataan työtaistelutilanteissa.

– Laittomista työtaisteluista tuomittavia hyvityssakkoja pitää korottaa, Markku Jalonen vaatii.

Työrauhan turvaamisen ja julkisen talouden kustannusten hallinnan kannalta on olennaista, että KT:n kaltainen julkisrahoitteisen toiminnan valtakunnallinen työnantajaorganisaatio on riittävän edustava ja itsenäinen toimija ja että sen toiminta perustuu lakiin.

Kuntatyönantajien neljä prosenttiyksikköä yksityisiä työnantajia korkeampi eläkevakuutusmaksu on alennettava kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi lähemmäs yksityisen sektorin tasoa. Yksityisen ja julkisen sektorin eläkelainsäädännöt on yhdistettävä.

Rakenneuudistuksissa palkkojen harmonisointi ratkaistava lainsäädännöllä

Maakunta- ja soteuudistuksesta kunnille koituvat kustannukset pitää korvata täysimääräisesti. Toimeenpanon rahoitus maakunnille on varmistettava. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden rakenneuudistusten palkkaharmonisoinnin kustannuksia on rajoitettava lainsäädännöllä.

– Julkisen sektorin rakenneuudistuksiin ei pidä sisällyttää henkilöstölle erityistä irtisanomissuojaa, Markku Jalonen muistuttaa.

– Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia ei pidä lisätä eikä laajentaa uusiin ammattiryhmiin, vaan päinvastoin joustavoittaa muuttuvien työtehtävien ja palvelutarpeiden mukaisesti. Uusilla normeilla ei myöskään pidä pienentää ryhmäkokoja eikä tiukentaa henkilöstömitoituksia.

Hallitusohjelmassa tulee varmistaa kuntien ja maakuntien edellytykset kehittää asiakaslähtöisiä palveluja ja investoida digitalisaation, tekoälyn ja uuden tekniikan hyödyntämiseen. Rinnalla on valmisteltava pitkä suomalaisen työn, innovaatioiden ja osaamisen kehittämisohjelma.

Myös kunta- ja maakuntakonsernien tulee olla työelämän kehittämisen rahoituksen ja ohjelmallisen kehittämisen piirissä.

Lisätietoja:

Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, puh. 040 547 7710


Lue lisää KT Kuntatyönantajien hallitusohjelmatavoitteista 2019–2022 nettisivuiltamme >

Tammikuussa taiteiden tiedekunnan Galleria Lovisassa nähdään tekstiilitaiteilija Ritva Jääskeläisen (TaM) näyttely Langoilla piirretyt. Jääskeläinen toimii sisustus- ja tekstiilimuotoilun yliopisto-opettajana Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa. Näyttelyssä on esillä tekstiilitaidetta erilaisin materiaalein ja tekniikoin toteutettuina.

Osassa teoksia Jääskeläinen palaa omaan lapsuuteensa tuomalla kankaalle vanhoja valokuvia kuvansiirtotekniikalla. Käsinkirjonta kuvien päälle herättää taiteilijassa positiivisia tunteita ja muistoja. Jääskeläinen pohtii teoksissaan muun muassa ajankulumista ja elämän hetkellisyyttä.

Teossarja Keho ja mieli - Croquis langalla on toteutettu vapaalla konekirjonnalla, mikä mahdollistaa viivojen sattumanvaraisuuden tehden teoksista epätäydellisiä ja mielenkiintoisia. Tarkoituksella roikkumaan jätetyt langanpätkät kuvaavat teoksen hahmon harhailevia, kehosta irtaantuneita ajatuksia, jotka eivät näy muille. Teos Mistä on pienet kiltit työt tehty kertoo tarinaa kiltin tytön syndroomasta.

Jääskeläinen käyttää teoksissaan kierrätysmateriaaleja, kuten vanhoja kankaita ja papereita. Tekniikoissa yhdistyvät vapaa konekirjonta, käsinkirjonta, kuvansiirto, kankaan maalaus ja paperitekstiilitekniikka.

Kuvat:
1. Ritva Jääskeläinen: teos sarjasta Keho ja mieli - Croquis langalla. 2018. Vapaa konekirjonta.
2. Ritva Jääskeläinen: Sisko ja sen veli. 2018. Kuvansiirtotekniikka, käsinkirjonta.

Suomessa on noin 200 000 öljylämmitteistä kiinteistöä. Uudet kattilatekniikat tekevät öljystä vähäpäästöisen lämmitysmuodon, eikä öljyn riittävyydestäkään tarvitse huolehtia.

Tavallinen öljykattila pystyy hyödyntämään öljyn energiasta nykytekniikalla jo 95 prosenttia. Tietyissä kondenssikattiloissa hyöty nousee lähes sataan prosenttiin. Lämmitysenergia Yhdistyksen eli LEY:n toiminnanjohtaja Arto Hannulan mukaanfossiilisen energian käyttöä tulee vähentää, mutta hallitusti ja realistisella aikataululla.

–      ­Öljy ei maailmasta ihmiskunnan elinaikana lopu, Hannula sanoo.  ­– Nykyään öljyä otetaan vain syvemmältä merenpohjasta.

Öljyn käytöstä luopuminen kokonaan ei ole Suomessa järkevää tai edes mahdollista, koska isommat voimalat tarvitsevat öljyä joka tapauksessa apuvoimana ja apupolttimissa. Päästöistäkään ei öljylämmittäjän tarvitse huolehtia.

–      Öljykattiloiden tekniikka on kehittynyt, ja niistä tulee ulos lähinnä vesihöyryä. Päästöjen kannalta sillä ei olisi Suomessa mitään merkitystä, vaikka lopettaisimme öljyn käyttämisen kokonaan. Se ei vaikuttaisi päästöihin edes prosenttia, puhutaan promilleista. Voimavarat kannattaisi suunnata tukemaan suomalaista vientiteollisuutta, joka vähentää päästöjä siellä, missä niiden vaikutus on Suomea suurempaa. Kuten Venäjällä, Kiinassa ja USA:ssa.

Suomen öljylämmitysjärjestelmä mahdollistaisi myös uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden käytön. Esimerkiksi autoihin on saatavilla jo jätteistä ja tähteistä valmistettu Neste MY uusiutuva diesel. Se olisi mahdollista ottaa käyttöön myös öljylämmitykseen.

–      Muita uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden valmistusmenetelmiä tutkitaan. Nestemäisten polttoaineiden vahvin etu on siinä, että niille on olemassa globaali infrastruktuuri, logistiikka sekä varastointi, eikä kuluttajilta vaadita suuria investointeja tai muutoksia olemassa oleviin lämmityslaitteistoihin.

Jos öljylämmityksestä luovuttaisiin kokonaan, noin 200 000 kiinteistöä joutuisi vaihtamaan lämmitysmuotoa esimerkiksi maalämpöön. Pientaloa kohden se tarkoittaisi noin 30 000–50 000 euron investointia.

–      Suuremmissa kiinteistöissä investoinnit voivat nousta jopa satoihin tuhansiin euroihin. Pattereita jouduttaisiin uusimaan ja pitäisi investoida laitteistoon ja porakaivoihin. Kuka sen maksaa? Hannula kysyy.

Lisätietoja:

www.ley.fi

Arto Hannula:

Puh: 010 617 7416

arto.hannula@ley.fi

Metropolia on ilahtunut aktiivisuudesta, jolla yritykset, säätiöt ja yksityishenkilöt ovat suhtautuneet sen varainhankintakampanjaan. Yksityisiä lahjoituksia on kertynyt vuoden 2018 loppuun mennessä hieman yli 2 miljoonaa euroa. Tukea kuitenkin tarvitaan edelleen, jotta Metropolia Suomen suurimpana ammattikorkeakouluna voi toimia työelämälähtöisen korkeakoulutuksen edelläkävijänä.

”Haluamme antaa vahvan panoksemme suomalaisen yhteiskunnan uudistumiseen. Kasvua on vauhditettava nostamalla osaamistasoa ja tarjoamalla mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen”, Metropolian toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola korostaa. ”Siksi meidän on tärkeä saada perustehtäviimme − opetus, tutkimus, innovaatiot, taiteellinen toiminta − jatkossa lisää resursseja. Ne tulee myös käyttää viisaasti yhteiseksi hyväksi”, hän jatkaa.

Yksityiset lahjoitukset ja keskittyminen neljälle kampukselle Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla nostavat yhteistyöpotentiaalin aivan uudelle tasolle. ”Uusille kampuksille sijoittuvat myös ilmiölähtöiset innovaatiokeskittymämme. Ne tarjoavat loistavan toimintaympäristön sektori- ja teknologiarajat ylittävien haasteiden ratkaisemiselle”, Konkola lisää.

”Yritysten, Metropolian koulutusaloja edustavien säätiöiden ja laadukasta koulutusta tinkimättömästi arvostavien yhdistysten tai lahjoituksia tekevien yksityishenkilöiden kanssa syntyy jatkossa entistäkin innostavampaa vuorovaikutusta ja yhdessä oppimisen henkeä”, lupaa yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Tuire Ranta-Meyer.

”Lahjoittajien asenne meitä kohtaan on ollut suurenmoisen arvostavaa. Haluamme osoittaa käytännössä, että hieno ele ja tärkeä taloudellinen tuki myös näkyvät toiminnassamme ja lisäävät tulevaisuudessa tarvittavaa kyvykkyyttä”, hän jatkaa.

”Metropolia kiittää lämpimästi kaikkia varainhankintakampanjaan osallistuneita yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä. Olemme valtavan iloisia myös lukuisista keskusteluista, joissa on vaihdettu ajatuksia, luodattu tulevaisuutta ja ideoitu parempaa. On hienoa, että voimme yhdessä muuttaa maailmaa, Konkola ja Ranta-Meyer toteavat.

Lisätiedot ja yhteydenotot varainhankinnassa:

Riitta Konkola
toimitusjohtaja-rehtori
Metropolia Ammattikorkeakoulu
etunimi.sukunimi@metropolia.fi
p. 050 548 6069

Tuire Ranta-Meyer
johtaja, yhteiskuntasuhteet
Metropolia Ammattikorkeakoulu
etunimi.sukunimi@metropolia.fi
p. 050 526 2002

Tutustu Metropolian lahjoittajiin ja lue lisää Muutamme maailmaa-kampanjasta tästä

Tee lahjoitus Metropolialle suoraan verkossa

Tee lahjoitus lahjakirjalla

--------------------------------------------------------------------------------------------------------

Muuta maailmaa kanssamme

Tule mukaan muutosta vauhdittavaan varainhankintakampanjaamme. Lahjoita euro, joka tukee yhteistä tulevaisuuttamme. Kiitos lahjoituksesta!

metropolia.fi/lahjoita

Taiteiden tiedekunnan näyttelyvuosi 2019 käynnisyy kuuden uuden näyttelyn voimin. Galleria Seinässä nähdään Lasse Peuraniemen leikkimisen konseptia tarkastelevia maalauksia. Jani Wathénin näyttely Galleria Hämärässä esittelee tekstiilitaidetta yhdistettynä mediataiteeseen. Galleria Kilossa Pirkko Mäkelä-Haapalinna visualisoi maalauksissaan hengittämistä ja ihmiselämän dramaattisimpia hetkiä. Hanna Helimäen installaatioteos Galleria Lyhdyssä on oodi sanaleikeille ja rakkaudesta kertoville lauluille. Reetta Nissilän näyttely Galleria Kajossa esittelee päivätoimintakeskuksen asiakkaiden omakuvamaalauksia. Lapin yliopiston ja Lapin koulutuskeskus REDUn vaatetusalojen opiskelijoiden yhteisnäyttely Vaatteen tarina Vol 2 on esillä Galleria Kellarissa. Galleria Kopiossa jatkuu Tomi Knuutilan ilmastonmuutosta tarkasteleva näyttely Climatable. Tervetuloa avajaisiin tiistaina 8.1. klo 18–19.30!

Boftel Oy:n toteuttaman vertailututkimuksen mukaan Elisalla on merkittävästi nopein 4G-verkko Seinäjoella. Elisan verkossa latausnopeus oli yli 35 % toiseksi tullutta DNA:ta nopeampi. Telian verkko oli vertailututkimuksen kolmas. 

Boftel Oy toteutti joulukuussa kenttätutkimuksen 4G-verkkojen nopeudesta Seinäjoella. Mittaustulokset osoittavat, että Elisan verkossa on muihin operaattoreihin verrattuna paras keskimääräinen lataus- ja lähetysnopeus. Elisan verkon latausnopeus oli yli 35 % DNA:n verkkoa nopeampi. Latausnopeudella tarkoitetaan nopeutta verkosta päätelaitteeseen ja lähetysnopeudella taas päätelaitteesta verkkoon. Käytännössä latausnopeus tarkoittaa esimerkiksi verkkosivuston tai mobiilipalvelun avautumisnopeutta tai vauhtia, jolla lähetettävä video siirtyy vastaanottajalle. Lähetysnopeus taas esimerkiksi valokuvien latausnopeutta verkkoon.

Tutkimuksen mukaan Elisan 4G-verkon keskimääräinen latausnopeus verkosta päätelaitteeseen oli Seinäjoella 115,4 Mbit/s, DNA:lla 85,2 Mbit/s ja Telialla 84,8 Mbit/s. Tutkimus tehtiin käyttämällä nopeimpia kaupallisesti saatavilla olevia, rajoittamattomia liittymiä ja samanlaisia päätelaitteita, jolloin liittymätyyppien nopeusrajoitukset tai laitteet eivät vaikuttaneet tutkimustuloksiin.

- Olemme panostaneet Seinäjoen alueella 4G-verkon kapasiteettiin ja nopeuteen merkittävästi, muun muassa rakentamalla verkkoomme 5G-valmiudet syksyn aikana. 5G-valmiudet ovat ensimmäinen askel kohti varsinaista 5G:tä, sillä niiden avulla 4G-verkko voidaan nopeasti päivittää varsinaiseksi 5G-verkoksi tulevaisuudessa, Elisan Pohjanmaan aluejohtaja Niklas Granholm kertoo. 

Seinäjoen lisäksi 5G-valmiudet on rakennettu Turkuun, Tampereelle ja Jyväskylään, joissa Elisan verkko oli marraskuussa tehdyn vastaavan kenttätutkimuksen mukaan nopein niin lataus- kuin lähetysnopeuden osalta. Helsingissä 5G-valmiuksia viimeistellään parhaillaan.

Tulokset ja operaattoreiden tulosjärjestys vaihtelivat jonkin verran mittausreitillä, mutta ne antavat varsin hyvän yleiskuvan operaattoreiden keskimääräisistä tiedonsiirtonopeuksista ja keskinäisistä eroista paikkakunnalla mittausajankohtana.
Lue lisää tutkimuksesta osoitteessa www.elisa.fi/verkko

Lisätietoja: Elisa Oyj, Pohjanmaan aluejohtaja Niklas Granholm, p. 050 316 1913 niklas.granholm@elisa.fi

Helmikuussa alkaa Työntutkijan valmennusohjelma, jossa opitaan tutkimaan, mittaamaan, parantamaan ja kehittämään työpaikalla esiintyviä työprosesseja. On tärkeä ymmärtää työprosessien nykytila, jotta niitä voi kehittää.

”Yrityksen kehittämisen esteenä on usein työn kaoottisuus. Selvitysten mukaan runsas viidennes suomalaisista työntekijöistä ei ole täysin perillä siitä, mitä heidän pitäisi työpaikalla tehdä. Työaikaa kuluu suunnittelemattomiin häiriöihin – erilaiseen sählinkiin”, taustoittaa Minna Mattila-Aalto Työtehoseurasta.

 Työntutkimuksesta yrityksen kehittämiseen

Valmennusohjelman ytimenä on tarjota keinoja selkeyttää ja jäsentää työn tekemistä. Kun henkilöstö pääsee mukaan kehittämään työtä, työntekijöiden omistajuus omasta työstään kasvaa. Tämä sitouttaa ihmisiä työhön ja yritykseen.

 ”Jos työntekijästä tuntuu, että asiat eivät etene kuten niiden pitäisi, työmotivaatio laskee. Se syö työn tuottavuutta ja työntekijän hyvinvointia. Työntutkimus on keino tuottaa työn kehittämiseen tarvittavaa tietoa yhdessä henkilöstön kanssa”, jatkaa Mattila-Aalto.

Hyödyt näkyvät suoraan työn sujuvuuden parantumisena, työmenetelmien kehittymisenä ja nopeampina palveluaikoina.

 Käytännönläheisesti omalle työpaikalle soveltaen

Työntutkimus on toimialariippumatonta – menetelmät soveltuvat mille tahansa toimialalle, pienille ja suurille yrityksille. Kymmenen päivän valmennuskokonaisuus sopii niin teollisuusaloille, palveluyrittäjyyteen, logistiikka-alalle, toimistotyöhön, kaupan alalle kuin terveydenhuoltoon.

Osana valmennusta on käytännönläheinen, omaan yritykseen sopiva harjoitustyö. Lähiopetuksen toteutuspaikkana on TTS Työtehoseuran Rajamäen toimipaikka Nurmijärvellä. Kouluttajina toimivat TTS Työtehoseura, HumanProcess Consulting Oy ja Tmi Tarja Väänänen. Valmennus alkaa helmikuussa.

Haku on avoinna 18.1. saakka, klikkaa ohjelmaan https://www.tts.fi/kouluttaudu/koulutustarjontamme/johtaminen_ja_yrittajyys/tyontutkimuksen_valmennus

Lisätietoja koulutukseen hakeutumisesta:
Anu Ahtela, koulutusasiantuntija, TTS Työtehoseura
anu.ahtela(at)tts.fi, puh. 044 7143 719

Korsisaari-yhtiöt ottivat joulukuussa käyttöön oman PayiQ:n toteuttaman mobiilisovelluksen, jolla voi helposti ostaa joukkoliikenteen lippuja.

Korsisaari-yhtiöt on tarjonnut asiakkailleen mahdollisuutta ostaa mobiililippuja jo maaliskuusta 2017 lähtien. Tähän asti Korsisaaren liput ovat olleet ostettavissa PayiQ Tickets-sovelluksella, jolla voi ostaa joukkoliikenteen lippuja useassa muussakin kaupungissa. Joulukuussa 2018 Korsisaaren liput tulivat myyntiin myös yhtiön omaa nimeä kantavassa mobiilisovelluksessa. Samalla lippuvalikoima kasvaa ja monipuolistuu.

”Olemme olleet hyvin tyytyväisiä PayiQ:n mobiililippusovellukseen sekä yhteisyöhön PayiQ:n kanssa. Toimintamme kehittämisen yhteydessä tuli ajankohtaiseksi harkita siirtymistä omaan sovellukseen. Mobiililippujen myynti on kasvanut tasaisesti koko ajan ja tulevaisuudessa lippuvalikoimamme tulee laajenemaan erilaisilla kausi- ja sarjalipuilla. Mobiililiput ovat jatkossa yhä tärkeämpi myyntikanava meille. Oman brändimme mukaisen Korsisaari-sovelluksen myötä lippumme ovat nopeasti löydettävissä ja meidän on entistä helpompaa kehittää palvelujamme” kertoo Korsisaari-yhtiöiden toimitusjohtaja Antti Korsisaari.

”Olemme iloisia, että yhteistyömme Korsisaari-yhtiöiden kanssa jatkuu ja syvenee. Teknologiamme mahdollistaa hyvin joustavan ja monipuolisen lippuvalikoiman, johon on helppo lisätä uusia tuotteita tai kampanjoita lyhyelläkin aikataululla. Lähdemme innolla kehittämään Korsisaaren omaa sovellusta yhteistyössä niin, että se vastaa sekä liikennöitsijän että käyttäjien tarpeita” sanoo Tuomo Parjanen, sovelluksen kehittäneen PayiQ:n toimitusjohtaja.

Korsisaari-yhtiöt ovat hoitaneet Nurmijärven kunnan joukkoliikennettä jo 90 vuotta. Ensimmäinen vuoro ajettiin 1.5.1929 ja käynnissä on siis juhlavuosi. Joukkoliikenteen lisäksi Korsisaari-yhtiöiden toimintaan kuuluu tilausajot, tilataksit, esteetön kuljetus, elämysmatkat, autokoulu ja ensihoitopalvelut. Tavoitteenamme on rakentaa entistä parempaa joukkoliikennettä ja toimivat, kaikkia palvelevat lipputuotteet.

Oli matkailijalla haaveissa sitten avantouinti, paikalliset käsityöläisoluet, tutustuminen Alvar Aaltoon tai suomalaisen metallimusiikkiin pistää lyhytaikaisen majoituksen palveluja tarjoava Roost paikallistuntemuksensa peliin. Muun palvelun ohessa vieraille neuvotaan parhaat paikat, ajankohtaisimmat kaupunkitapahtumat sekä vinkataan millaiset hanskat minäkin päivänä kannattaa pukea – kaikki tämä sujuvan ja elämyksellisen kotimajoituksen ohessa.

Suomen ensimmäinen Airbnb-ammattilainen, Mari Tikkanen, on tehnyt ystävällisestä ja räätälöidystä lyhytaikaisen majoituksen palvelusta sekä Suomen maineesta maailman onnellisimpana maana menestyvää liiketoimintaa Helsingissä. Nyt siitä tehdään kuuma vientituote vauhdikkaasti kasvavilla elämysmatkailumarkkinoilla.

Business Finland on myöntänyt Roostin taustalla toimivalle Air Host Finland Oy:lle kansainvälistymisrahoituksen, jonka avulla täyden palvelun kotimajoitusmalli viedään Tallinnan kautta Ruotsiin ja muihin pohjoismaihin, ja siitä eteenpäin. Toiminta laajennetaan tänä vuonna myös Suomessa Turkuun ja Porvooseen.

”Pidän suurena kunnianosoituksena sitä, että puhtaasti hyvään palvelukonseptiin perustuvassa liiketoiminnassa nähdään vientipotentiaalia. Tavoittelemme voimakasta kansainvälistä kasvua lähivuosina. Markkinat ovat hyvät, sillä Airbnb-tyyppisten majoitusöiden arvioidaan kasvavan 30–60 prosentin vuosivauhtia Euroopassa”, kertoo yrityksen toimitusjohtaja ja perustaja Tikkanen.

Business Finland hankesuunnitelman toteuttamista oli tukemassa Innovation Manager Finland Oy.

Matkailijat etsivät aitoja elämyksiä ja kotien omistajat hyvää huolenpitoa

Roost palvelee suurella sydämellä ja oikeana ystävänä sekä matkustavia Airbnbasiakkaitaan että kotinsa matkustajien käyttöön vuokraavia omistajia. Kodit ovat aina viihtyisiä ja tyylikkäitä ja matkailijoiden tarpeisiin kiinnitetään niiden varustelussa erityistä huomiota. Roostin hyvä tunnettuus ja maine sekä ylistävät arvostelut Airbnb-sivustolla takaavat kodeille hyvän täyttöasteen ja tuoton.

”Me tarvitsemme omistajalta vain kolme avainta. Varustelemme ja stailaamme sekä kuvaamme kodin, huolehdimme tuotosta optimoimalla hintaa jatkuvasti, siivoamme, vaihdamme lakanat, ja toimitamme avaimet matkustaville ystävillemme. Mikä tärkeintä, pidämme kaikista hyvää huolta: varmistamme, että matkasta ja majoittumisesta saa irti innostavia asioita ja huolehdimme siitä, että omistaja saa aina palata puhtaaseen, kauniiseen ja rakkaudella huollettuun kotiin”, Tikkanen kertoo.

Suomen erinomainen maine ja houkuttelevuus matkailukohteena on yksi Roostin kasvun vauhdittajista. Yritys haluaa jatkossakin tehdä oman osansa Suomi-kuvan viemisessä maailmalle, huolellisesti mietittyyn palvelumalliin pakattuna.

”Helsingissä on niin paljon muutakin kuin perinteiset turistinähtävyydet. Helsinki, ja pohjoismainen elämäntyyli ylipäänsä, on mielentila ja sen haluamme välittää ystävillemme. Matkailijat ovat kiinnostuneita esimerkiksi Suomen erinomaisesta koulutusjärjestelmästä tai puhtaasta ruoasta ja ekologisista valinnoista. Me olemme järjestäneet vastaavasti vierailuja esimerkiksi kouluun tai suomalaiselle maatilalle, sekä kerromme paljon siitä miten täällä pohjoisessa elämme”, kuvailee Tikkanen.

Lisätietoja

Roost, toimitusjohtaja Mari Tikkanen, mari@roost.fi, +358 (0)40 755 6940

Innovation Manager Finland Oy, toimitusjohtaja Jerri Laine, jerri.laine@innovation-manager.com, +358 (0)50 585 1858

EM-karsintoihin valmistautuvan Suomen jalkapallomaajoukkueen ottelut Ruotsia ja Viroa vastaan nähdään Viasatilla ja Viaplayssa sekä ilmaisessa Viafree-palvelussa. Suomi kohtaa A-maaottelussa Ruotsin tiistaina 8.1. klo 18.45 ja Viron perjantaina 11.1. klo 14.00. 

Suomi leireilee päävalmentajan Markku Kanervan johdolla Qatarissa tammikuun alussa ja pelaa leirin aikana kaksi A-maaottelua. Ottelut Ruotsia ja Viroa vastaan nähdään Viasatilla, Viaplayssa ja Viafreessa. Tiistaina 8.1. vastassa on Ruotsi Suomen aikaa klo 18.45 alkavassa ottelussa. Ottelun selostaa Mikko Innanen. Viroa vastaan pelataan perjantaina 11.1. Suomen aikaa klo 14.00 ja sen kamppailun selostaa Ville Kuusinen. Ottelulähetykset alkavat viisi minuuttia ennen aloituspotkua.

Ottelut ovat osa valmistautumista maaliskuun 23. päivä alkaviin EM-karsintoihin. Suomi kohtaa 23.3. vieraskentällä Italian ja 26.3. vieraissa Armenian. Viasat, Viaplay ja Viafree näyttävät kaikki Suomen EM-karsintaottelut. EM-karsintojen kaikki ottelut ovat katsottavissa Viaplay-palvelussa.


Tammikuun A-maaottelut:

8.1. Ruotsi – Suomi klo 18.40 Viasat Jalkapallo, Viaplay, Viafree (Mikko Innanen)
11.1. Suomi – Viro klo 13.55 Viasat Jalkapallo, Viaplay, Viafree (Ville Kuusinen)


Suomen ottelut EM-karsinnoissa (Viasat, Viaplay, Viafree):

23.03. klo 21.45 Italia – Suomi
26.03. klo 19.00 Armenia – Suomi
08.06. klo 19.00 Suomi – Bosnia-Hertsegovina
11.06. klo 21.45 Liechtenstein – Suomi
05.09. klo 21.45 Suomi – Kreikka
08.09. klo 21.45 Suomi – Italia
12.10. klo 19.00 Bosnia-Hertsegovina – Suomi
15.10. klo 19.00 Suomi – Armenia
15.11. klo 19.00 Suomi – Liechtenstein
18.11. klo 21.45 Kreikka – Suomi

Lisätietoja:

Antti Salo, Producer, Football and Online
+358 44 06 46 314
antti.salo@nentgroup.com

Tieteen oma kaupunkitapahtuma Tieteiden yö levittäytyy Kruununhakaan ja sen lähiympäristöön torstaina 10.1.2019. Illan ja yön aikana keskustellaan muun muassa elokuvista, ilmastonmuutoksesta, peloista sekä uusimmista tietokirjoista. Tieteiden yön ohjelma löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.tieteidenyo.fi. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.*

Kansalliskirjaston Kupolisali muuntautuu Tieteiden yönä elokuvateatteriksi, jossa nähdään Peter von Baghin Muisteja – pieni elokuva 1950-luvun Oulusta. Elokuvantekijän nuoruus ja 1950-luvun Oulu heräävät teoksessa henkiin monipuolisen arkistomateriaalin avulla. Myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) Tieteiden yön tapahtumassa tutustutaan elokuvien maailmaan. Tilaisuudessa kuullaan, millaiseen välienselvittelyyn SKS ja Suomi-Filmi ajautuivat Aleksis Kiven Kihlaus-elokuvan tiimoilta. Tapahtuma päättyy restauroidun elokuvan esitykseen.

Ilmastonmuutosta käsitellään Lavaklubilla sekä joulukuussa avautuneessa Oodi-keskustakirjastossa. Lavaklubilla analysoidaan ilmastonmuutokseen liittyvää retoriikkaa Allegra Labin ja Tutkitusti.-yhteisön johdolla. Mistä puhutaan, kun julkisuudessa, politiikassa ja mediassa otetaan kantaa ilmastonmuutokseen? Entä mistä silloin pitäisi puhua? Sitran ja Helsingin kaupungin Oodissa järjestämässä työpajassa pohditaan, miten kaupungeissa voidaan elää kestävää arkea ja pienentää hiilijalanjälkeämme.

Tieteiden talon tapahtuma tarjoaa ohjelmaa koko Tieteiden yön ajaksi. Tapahtumassa opetellaan muun muassa nuolenpääkirjoitusta ja somedatan analysointia sekä kuullaan, millaista on tutkia sotarikoksia konfliktin keskellä. Alkuillasta nähdään lapsiperheille suunnatun Roska-aarre-nukketeatterinäytelmän ensiesitys. Näytelmässä eri tieteenalojen edustajat tuovat arjesta tuttuun muoviroskailmiöön uusia näkökulmia ja saavat pohtimaan, minkälainen merkitys yksittäisen ihmisen valinnoilla on luonnolle. Esityksen toteutuksesta vastaa Nukketeatteri Sampo.

Helsingin kaupunginmuseon uudessa näyttelyssä vierailijat voivat kohdata omia pelkojaan ja tuntea, mitä pelko tarkoittaa muille. Tieteiden yönä pelkoja puretaan näyttelyn ohella keskustelemalla. Museon ala-aulassa Vastuullinen tiede -hankkeen järjestämissä paneeleissa pohditaan, lisääkö tieto tuskaa. Entä miten tutkijoiden pelot vaikuttavat meihin kaikkiin?

Tieteiden yö on antanut ajattelemisen aihetta jo vuodesta 2003 lähtien. Kasvaneen järjestäjäjoukon myötä Tieteiden yö levittäytyy tänä vuonna kahteenkymmeneen eri tapahtumapaikkaan. Tieteiden yön ohjelmasta vastaavat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Gaudeamus, Vastapaino, Tutkijaliitto, Tiedekirja, Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Suomen Pankin Rahamuseo, Helsingin kaupunginmuseo, Ateneum, Suomen Sukututkimusseura, Studium Catholicum, Tietokirjallisuuden edistämiskeskus, Svenska litteratursällskapet i Finland, Allegra Lab Helsinki, Helsingin kaupunki, Päivälehden museo, Sitra, Katsomukset-portaali, Vastuullinen tiede -hanke, Kuka.io, Antikvariaatti Sofia, Kaupunkitutkimusinstituutti Urbaria sekä kymmenet tieteelliset seurat, jotka järjestävät ohjelmaa Tieteiden talolla. Tapahtuman koordinoinnista vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunta. Tieteiden yö järjestetään osana Tieteen päiviä, joita vietetään 9.–13.1.2019 Helsingin yliopiston päärakennuksella.

Lisätietoja:

Mandi Vermilä
tuottaja
Tieteiden yö
mandi.vermila@tsv.fi / (09) 228 69 221
www.tieteidenyo.fi

*Ateneumin tapahtumaan pääsy museolipulla.

Vuoden 2018 Enduron E2-luokan maailmanmestari Eero Remes. Kuva: Tero Vuorinen

Viikonloppuna Suomen moottoriurheilun kattojärjestöt palkitsivat menestyjiään vuotuisissa mitaligaaloissaan. Perjantaina Suomen Moottoriliitto jakoi tunnustuksen noin 300 moottoriurheilijalle ja seuraavana päivänä AKK muisti suunnilleen samaa määrää menestyneitä.

Perjantaina lähes 500 vierasta keränneessä Suomen Moottoriliiton palkintogaalassa Helsingin Scandic Grand Marinassa jaettiin noin 300 moottoripyörä-, kelkka- ja ATV-tunnustusta kauden 2018 saavutuksista. Erikoispalkintojen kategoriassa Moottoriliitto palkitsi Vuoden Tulokkaana Road Racingin Superstock-luokan Suomen mestaruuden sekä kaksi jääradan Suomen mestaruutta vieneen Vertti Takalan, Vuoden Taistelijana MotoGP-sarjassa debytoineen Niki Tuulin sekä Vuoden Tekona Supersportin maailmanmestaruuden yhdessä Sandro Cortesen kanssa voittaneen Kallio Racing -tiimin.

Suomen Moottoriliitto valitsi Vuoden 2018 Tulokkaaksi Vertti Takalan. Kuva: Tero Vuorinen

Lauantaina juhlahumu sai jatkoa, kun AKK järjesti perinteisen Mestareiden Illan Jyväskylän Paviljongissa. 1 200 vierasta pääsi todistamaan, kun illan aikana palkittiin yhteensä yli 300 menestynyttä. Maailmanmestaruuden Toyotan tiimipäällikkönä saavuttanut nelinkertainen rallin maailmanmestari Tommi Mäkinen vastaanotti AKK:lta Vuoden Autourheiluteko -tunnustuksen. Rallilegenda Hannu Mikkolaa puolestaan muistettiin Kultaisella Suurmerkillä nro 11. Yleisön ylivoimainen suosikki Vuoden Autourheilijaäänestyksessä oli MM-rallikuljettaja Kalle Rovanperä ja kartanlukija Jonne Halttunen. Vuoden Autourheilijaksi valittiin Kimi Räikkönen ja hänestä kirjan kirjoittanut Kari Hotakainen sai Respect-palkinnon.

Kimi Räikkönen (keskellä) valittiin Vuoden Autourheilijaksi AKK:n Mestareiden Illassa. Kuva: Callo Albanese

Myös kansainvälisillä kentillä vuonna 2018 saatiin jälleen nauttia maailman nopeimman kansan vauhdista, kun Suomeen saatiin tuttuun tapaan tukku arvokilpailumitaleja. MM-tasolla Maamme-laulua saatiin kuulla endurossa, kun Eero Remes pokkasi kolmannen maailmanmestaruutensa tällä kertaa E2-luokassa ja Sanna Kärkkäinen saavutti ensimmäisen naisten luokan World Cup -mestaruutensa. MM-hopeajuhlista saatiin nauttia usean kuljettajan toimesta. Pekka Päivärinta ja Jussi Veräväinen pokkasivat MM-hopeaa ratamoottoripyöräilyn sivuvaunuluokasta, Kalle Rovanperä ja Jonne Halttunen ajoivat hopealle WRC2-luokassa, saman tekivät Taisko Lario ja Tatu Hämäläinen WRC3-luokassa Aki Pihlajan napatessa hopeaa snowcrossista. Pienoisautoilussa Olli Kantamaa saavutti MM-hopeaa F1-32-luokassa ja MM-pronssia ES-32-luokassa. Lisäksi mies nappasi yhdessä Matti Fyhrin kanssa Production-24 Team Racen MM-hopeaa.

Kalle Rovanperä ja Jonne Halttunen pokkasivat WRC2-luokan MM-hopeaa. Kuva: Toni Ollikainen

Lisäksi Suomeen saatiin maailmanennätys, kun historian ensimmäiseksi vuoden moottoripyöräurheilijaksi perjantain gaalassa valittu Jaska Salakari nakutti kiihdytysajon varttimailin Top Fuel Twin -luokan ajan 5,837 (332,6km/h) heinäkuussa Ruotsin Tierp areenalla. Anita Mäkelästä puolestaan tuli 11 voitollaan kaikkien aikojen eniten yhden kauden aikana voittoja Top Fuel -luokassa saavuttanut kilpailija. Lisäksi hän rikkoi Euroopan ennätyksen kaksi kertaa, saavutti finaalissa 108 pistettä 110 tarjolla olleesta ja kuittasi lopulta Euroopan mestaruuden. Suomalaismenestystä Top Fuel -luokassa täydensi EM-hopealle ajanut Antti Horto.

- 5,5 miljoonan asukkaan maa nousi jälleen maailman huipulle useassa eri lajissa. Ei voi kuin hattua nostaa meidän urheilijoille.  Moottoriliitto tekee parhaillaan kovasti työtä valmennustoiminnan kehittämisen eteen ja toivomme, että työ kantaa hedelmää myös jatkossa, ja saamme edelleenkin nauttia Maamme-laulusta vuosittain, kiteyttää Suomen Moottoriliiton puheenjohtaja Tapio Nevala.

Myös AKK:n puheenjohtaja Juhani Pakari iloitsee suomalaisten otteista maailman kentillä.

- Vuosi 2018 oli jälleen meille upea, ja se sai hienon päätöksen, kun suomalainen autourheilu pääsi ensimmäistä kertaa historiassa Suomen Olympiakomitean tukijärjestelmän piiriin. Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön valmennusryhmässä mukanaolo kuvastaa lajivalmennuksemme tasoa, joka on määrätietoisella työllä saavutettu, ja sillä halutaan varmistaa, että olemme jatkossakin maailman nopein kansa, Pakari päättää.

Suomen Moottoriliiton gaalassa palkittujen lista täällä.
AKK:n Mestareiden Illassa palkittujen lista täällä.

Tervetuloa Lahden Nuorisoteatterin ja Lahden Lasten Talvikarnevaalien tiedotustilaisuuteen keskiviikkona 16.1.2019 kello 14.00 Pikkuteatterille (Loviisankatu 8).

Tiedotustilaisuudessa nähdään otteita Lahden Nuorisoteatterin ensi-iltaan sunnuntaina 27.1. kello 15.00 tulevasta näytelmästä Lasten vallankumous.

Näytelmän ohjaaja Terhi Tuomikko taustoittaa näytelmää. Paikalla myös kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos ja kulttuurituottaja Sari Tuominen kertoen Talvikarnevaalien ajankohtaiset kuulumiset.

Juhlavuoden kunniaksi Lahden Nuorisoteatteri esittää Armas Järnefeltin Miranda-satunäytelmän, joka toteutetaan yhteistyössä Uusi Lahti Kamariorkesterin kanssa. Näytelmän ohjaa Sanna Heiskanen.

Pyydämme ilmoittautumista ti 15.1.2019 klo 14 mennessä osoitteeseen sari.tuominen2@lahti.fi
Lisätietoja: www.talvikarnevaalit.fi 

Lahden Lasten Talvikarnevaalit

Lahden Lasten Talvikarnevaalit järjestetään 26.1.–10.2.2019 ja ne ovat yksi Suomen perinteikkäimmistä ja suurimmista lastenfestivaaleista. Lähes kolme viikkoa kestävä lastenkulttuurin festivaali on laajan yhteistyöverkoston voimin rakennettu tapahtuma, jossa pääkohderyhmä on lapset ja nuoret niin yleisönä, osallistujina kuin esiintyjinäkin.

Talvikarnevaalit haluaa toimia laadukkaan ja lapsilähtöisen lastenkulttuurin puolestapuhujana osoittamalla omalla toiminnallaan, kuinka mielenkiintoinen, monipuolinen ja taiteellisesti korkeatasoinen lastenkulttuuriin keskittynyt festivaali voikaan olla. 

Talvikarnevaalien julistekuva: Hanna Clarke
Lasten Vallankumous: Johannes Wilenius
Miranda: Amadeus Vives

Tervetuloa!

Lahden kaupunki
Kulttuuriasiainpäällikkö
Matti Karhos
p. 050 387 8792
matti.karhos@lahti.fi

kulttuurituottaja
Sari Tuominen
p. 044 769 8649
sari.tuominen2@lahti.fi

Vankomysiiniresistentin enterokokin (VRE) aiheuttama epidemia Turun kaupungin hyvinvointitoimialan yksiköissä jatkuu edelleen. 15.10.2018 lähtien on Turun kaupunginsairaalassa ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) todettu yhteensä 65 VRE-löydöstä. Kaikki tapaukset ovat oireettomia VRE:n kantajuuksia, eikä VRE:n aiheuttamia infektioita ole toistaiseksi todettu.

Vankomysiiniresistentti enterokokki (VRE) on tavanomaisille antibiooteille vastustuskykyinen suolistobakteeri. Se voi aiheuttaa virtsainfektioita, haavainfektioita ja verenmyrkytyksiä. Ongelmana on, että siihen on käytettävissä vain rajallinen määrä tehokkaita antibiootteja. Varsinais-Suomen alueella todetaan vuosittain keskimäärin 2–6 VRE-tapausta.

Tyksin ja Turun kaupungin hyvinvointitoimialan infektiontorjuntayksiköt selvittävät epidemian laajuutta ottamalla altistuneista potilaista useita VRE-bakteerinäytteitä. Tartunnalle altistuneita on useita satoja ja seulontanäytteitä on otettu loppuvuoden 2018 aikana yli 4000 kpl.

Kaikista Turun kaupunginsairaalaan tulevista sekä kaikista Tyksiin tulevista Turun kaupunginsairaalassa hoidetuista potilaista otetaan VRE-seulontanäytteet. Epidemian rajaamiseksi VRE:n kantajia on hoidettava omassa huoneessa kosketusvarotoimin tai keskitettävä ns. kohorttiyksiköihin. Kantajia on myös yksityisissä asumispalveluyksiköissä.

Lisätiedot:

• Jutta Peltoniemi, jutta.peltoniemi@turku.fi, p. 040 5953682
• Esa Rintala, esa.rintala@tyks.fi, p. 040 583 5103

Tiedote julkaistu alunperin 28.10.2018, 18:42

Suomen joukkue onnistui tänään kilpa-aerobicin maailmancupin päätöskilpailussa Bulgarian Plovdivissa.

Turun Urheiluliittoa edustava joukkue Erika Rautiainen, Fanny Samppa ja Linn Agha ylsi maailmancupin finaalissa ennätyssuoritukseensa. Puhdas suoritus toi triolle pisteet 20.827 ja kilpailun 2. sijan.

"Tänään saimme finaalisuoritukseen todella hyvän fiiliksen päälle. Lähdimme parantamaan erityisesti suorituspuhtautta ja siinä onnistuimme. Pisteemme nousivat ennätystasolle, yli pisteellä korkeammalle kuin karsintakilpailussa. World Cupin tunnelma oli kisapaikalla käsinkosketeltava ja olemme todella tyytyväisiä suoritukseemme", joukkue kertoo onnellisena. 

Myös valmentaja Iida Rantanen iloitsi suojattiensa menestyksestä:

"Joukkue on treenannut todella kovaa tämän vuoden. On mahtavaa, että kesäkuun MM-kilpailuista olemme saaneet kurottua yli pisteen verran ykköseksi sijoittuneen venäläistrion etumatkaa. Suoritus oli tänään onnistunut ja olen todella ylpeä joukkueesta", Rantanen kertoo.

Tuloksia

Joukkueet:

1. Venäjä 22.616

2. Suomi 20.827

3. Iso-Britannia 20.272

...

Lisätiedot:

Lajipäällikkö Laura Salo p.  0458002344

Vastaanottajalle tiedoksi: tämä on uuden yhtiön, NRC Group Finlandin, tiedote, joka jaetaan poikkeuksellisesti vielä VR Groupin tiedotusjärjestelmän kautta. 

VR Group ja NRC Group vahvistivat lokakuussa ilmoitetun VR Trackiä koskevan yrityskaupan maanantaina 7.1.2019. NRC Group ja VR Track muodostavat yhdessä pohjoismaiden suurimman raideinfraan keskittyvän toimijan. 

Kaupan myötä VR Track Oy:n virallinen nimi muuttuu NRC Group Finland Oy:ksi. NRC Group on kaupan jälkeen Pohjoismaiden ainoa toimija, jonka palvelut kattavat koko arvoketjun - suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon, ympäristöosaamisen sekä kone- ja materiaalipalvelut. 

”Tämä on kahden tasavertaisen toimijan yhdistyminen, ”match made in heaven”, kuten totesimme jo kaupasta kertoessamme. Yhdistämme NRC Groupin yrittäjähengen VR Trackin pitkään ja vaikuttavaan historiaan, mikä tekee meistä ketterän markkinajohtajan, joka keskittyy pohjoismaiden parhaan raideinfran toteuttamiseen”, kertoo NRC Groupin toimitusjohtaja Øivind Horpestad.

NRC Group Finlandin liiketoiminta jatkuu Suomessa yrityskaupan jälkeen normaalisti. Yritys hakee kymmeniä uusia työntekijöitä riveihinsä heti vuoden alussa.

”Yrityksinä voimme oppia toisiltamme paljon ja samalla tarjota alamme huippuosaajille uudenlaisia mahdollisuuksia työskennellä pohjoismaiden kiinnostavimpien raideinfraprojektien parissa. Meillä on heti vuoden alussa avoinna yli 70 työtehtävää. Isona pohjoismaisena toimijana tarjoamme huippuosaajille kiinnostavimmat projektit ja parhaat mahdollisuudet kehittyä”, NRC Group Finlandin toimitusjohtaja Harri Lukkarinen toteaa.

Yhtiö on suotuisassa asemassa hyödyntämään alan positiivisia markkinakehityksiä.

”Liikenneinfrastruktuuri, mukaan lukien raideinfra, on ratkaisevan tärkeää nyky-yhteiskuntien menestymiselle. Suomi, Ruotsi ja Norja panostavat voimakkaasti uusiin rautatie-, metro- ja raitiovaunuyhteyksiin, rakentaakseen ympäristöystävällisempiä ja kestävämpiä liikennejärjestelmiä. Tässä kehityksessä meillä on erinomaiset valmiudet menestyä”, Øivind Horpestad sanoo.

NRC Groupissa työskentelee yli 2500 työntekijää, joista noin 1400 Suomessa, ja sen vuosittainen liikevaihto on yli 600 miljoonaa euroa. NRC Groupin pääkonttori sijaitsee Oslossa ja se on listattu Oslon pörssissä. VR-Yhtymä Oy on NRC Groupin suurin osakkeenomistaja omistaen 18,3 prosenttia yhtiön osakkeista ja VR-Yhtymän toimitusjohtaja Rolf Jansson toimii NRC Groupin hallituksessa.

NRC Group Finland Oy on Suomen monipuolisin infrahankkeiden suunnittelutoimisto, rakennusliike ja kunnossapitäjä mukaan lukien kalustopalvelut ja ratamateriaalien toimitukset. Olemme mukana useassa infra-alan allianssissa tekemässä Suomen kiinnostavinta ja ympäristöystävällisintä infraa, kuten Tampereen Ratikka ja Raide-Jokeri. Yli 150 vuoden kokemus rautatiejärjestelmistä luo vahvan perustan infran kokonaisosaamiseen ja suurten urakoiden projektinhallintaan.

NRC Finland on osa norjalaista NRC Groupia, joka on pohjoismaiden johtava infra-alan toimija Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiö tuottaa infra-alan elinkaaren kaikki palvelut raideinfrasta siltasuunnitteluun, ratarakentamisesta kunnossapitoon, maanrakennuksesta sähköön ja ympäristöön. NRC Groupin pääkonttori sijaitsee Lysakerissa, Oslossa ja yhtiöllä on yhteensä yli 20 toimipistettä Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 600 miljoonaa euroa. Konsernissa työskentelee yhteensä yli 2500 infrahankkeiden ammattilaista, joista runsaat 1400 Suomessa. Yhtiön osake noteerataan Oslon pörssissä.

Helsingin Telakkarannan tarina alkoi vuonna 1865, jolloin alueelle perustettiin ensimmäinen telakka. Telakkarannan teollisuuskäyttö päättyi jo vuosia sitten, ja nyt on käynnissä muutos, joka liittää uuden Telakkarannan luontevasti osaksi Helsingin kantakaupunkia. Alueelle on tulossa asumista ja työpaikkoja, ja rantapromenadin valmistuttua Telakkaranta avautuu uudella tavalla kaupunkilaisille. Asuinrakennusten yhteyteen on suunniteltu myös liiketiloja, jotka soveltuvat esimerkiksi kahvila- ja ravintolatoimintaan.

Tule kuulemaan aamupalan lomassa ajankohtaiset asiat Helsingin Telakkarannan rakentamisesta torstaina 17.1.2019 klo 8.30–10.30. Paikkana on Telakkarannan työmaatoimisto, Telakkakatu 6, Helsinki. Työmaa-alueelle ei pääse ilman opastusta, minkä vuoksi pyydämme etukäteisilmoittautumista viimeistään 16.1. osoitteeseen viestinta@skanska.fi tai Liisa Salmelalle, puh. 050 374 3070.

Tällä hetkellä Telakkarantaan rakennetaan toimitiloja Euroopan kemikaalivirastolle, moderneja ja mielenkiintoisia kaupunkikoteja sekä pysäköintihallia. Punatiiliset harjakattoiset rakennukset liittyvät luontevasti telakan vanhoihin rakennuksiin sekä Punavuoreen. Myös alueen liikenneyhteydet uudistuvat. Esimerkiksi Telakkakatu kokee suuren muutoksen, kun raitiovaunulinja alkaa kulkea sen kautta. Telakkakadun poikkikadut tulevat jatkumaan rantapromenadille saakka.

Tilaisuuden ohjelma

Aamiainen tarjolla klo 8.30, puheenvuorot alkavat klo 9.00.

Puheenvuorot

Tervetuloa Telakkarantaan

• Projektijohtaja Marko Virtanen, Skanska Oy

Telakkaranta - Uutta Helsinkiä kantakaupunkiin: asuminen, työskentely ja liikenne

• Tiimipäällikkö, arkkitehti Matti Kaijansinkko, Helsingin kaupunki
• Projektijohtaja Outi Säntti, Helsingin kaupunki

Telakkarannan asuntohankkeiden esittely

• Hankekehitysjohtaja Satu Ryynänen, Skanska Kodit
• Myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma, Skanska Kodit
• Arkkitehti, SAFA Uula Kohonen, Huttunen-Lipasti Arkkitehdit

Puheenvuorojen jälkeen järjestetään opastettu aluekierros halukkaille sekä mahdollisuus kuvata alueella.

Lämpimästi tervetuloa!

Skanska Oy

Tuntuuko töihin paluu tylsältä? Ei huolta – meiltä löytyy ratkaisu tähänkin!

Contribyten suursuosiota saavuttanut Tulevaisuuden tuotekehitys -seminaari saapuu Ouluun 10.1.2019. Tuomme mukanamme maailmankuulun johtamisguru Jurgen Appelon sekä tulevan vuoden kuumimmat puheenaiheet!

Ideoita digitaaliseen tuotekehittämiseen

Viidettä kertaa järjestettävä Tulevaisuuden tuotekehitys on Suomen merkittävin vuotuinen seminaari, jossa keskitytään kokonaisvaltaisen tuotekehityksen edistämiseen, uudistamiseen sekä vahvistamiseen. Tapahtumassa jaetaan ideoita digitaaliseen tuotekehittämiseen monialaisesti ja eri puolilta organisaatiota.

Oulussa järjestettävän seminaarin teemoja ovat tulevaisuuden liiketoimintamallit, voittavan organisaation rakentaminen sekä tulevaisuuden tuotekehityksen työkalut. Seminaarin tavoitteena on pohtia, millaiset liiketoimintamallit menestyvät tulevaisuudessa, miten luoda sekä tehokas että onnellinen organisaatio, ja millaiset työkalut auttavat organisaatioita menestymään tulevaisuuden haasteissa.  

Mikkeliläisen Saimaa Stadiumi Oy:n toimitusjohtaja Timo Welsby siirtyy uusiin tehtäviin. Väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi on valittu Stadiumi Oy:n hallituksen jäsen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehityspäällikkö Hanna Kuninkaanniemi.

Timo Welsby siirtyy asiantuntijatehtävään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kestävän hyvinvoinnin vahvuusalalle. Uudessa tehtävässä hän hyödyntää laajaa kokemustaan esimerkiksi uuden Wellbeing Management -koulutusohjelman kehittämisessä.

- Rakentamisvaiheen ja Stadiumin toiminnan käynnistämisen jälkeen on luontevaa siirtyä uusiin tehtäviin. Se sopii erinomaisesti myös henkilökohtaiseen elämäntilanteeseeni, sanoo Timo Welsby.

Terveystieteiden tohtori Hanna Kuninkaanniemi on ollut mukana jo Saimaa Stadiumin suunnittelussa. Saimaa Stadiumi Oy:n hallitus päätti maanantaina, että uuden toimitusjohtajan haku aloitetaan kevään aikana.

Saimaa Stadiumi Oy:n omistavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunki ja Suomen Nuoriso-opisto. Yhtiö ylläpitää vuonna vuonna 2018 valmistunutta hyvinvointi- ja tapahtuma-areena Saimaa Stadiumia Mikkelin Kalevankankaalla.

Lisätietoja:

Kalevi Niemi

Saimaa Stadiumi Oy:n hallituksen puheenjohtaja

kalevi.niemi@xamk.fi, puh. 040 5698901

Hämeen ammattikorkeakoulu on tyytyväinen vuoden 2018 varainhankinnan tulokseen. Lahjoitussumma nousi kaikkiaan 590 000 euroon. 

Hämeen ammattikorkeakoulu on tyytyväinen vuodenvaihteessa päättyneen valtion vastinrahaan oikeuttavan varainhankinnan tulokseen. Lahjoituksia kertyi kaikkiaan 590 000 euroa. Suurin yksittäinen lahjoitus oli Teknologiateollisuuden maaliskuussa julkistama 400 000 euroa, joka kohdentui tekniikan ja liikenteen alojen koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen. Toiseksi suurimman lahjoituksen, 50 000 euroa, HAMK sai Valiolta elintarvikealan koulutukseen. 

Kaikkiaan HAMKia tuki viime vuonna yli kymmenen yritystä tai säätiötä. 

”Voimme olla tyytyväisiä varainhankinnan tulokseen. Saimme sen avulla hyvän kehitysruiskeen koulutus- ja tutkimustoimintaamme”, Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Pertti Puusaari toteaa. 

HAMKin saamia lahjoituksia käytetään koulutuksen kehittämiseen eri opetusaloilla. Kerättyjen varojen avulla voidaan muun muassa uudistaa HAMKin oppimisympäristö ja palkata uusia osaajia. 

Kutakin viime vuonna lahjoituksin saatua euroa kohti opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa ammattikorkeakouluille niin sanottua vastinrahaa. Rahoitusta on varattu yhteensä 24 miljoonaa euroa, joka jaetaan ammattikorkeakoulujen kesken lahjoitusten suhteessa. Valtion vastinrahakausi päättyi 31.12.2018. Kullekin ammattikorkeakoululle kohdentuva osuus vastinrahasta selviää kevään kuluessa. 

HAMK jatkaa varainhankintaa kuluvanakin vuonna, vaikkei vastinrahoitusta ole enää luvassa.  

Tapaamiset yritysten ja HAMKin edustajien kanssa ovat olleet antoisia ja niissä on syntynyt arvokkaita uusia kontakteja. 

”Varainhankintakierroksen tulos ja käydyt keskustelut kannustavat meitä jatkamaan yritysyhteistyön kehittämistä koulutuksessa ja tutkimuksessa”, sanoo Puusaari. 

Lisätietoja: 

Pertti Puusaari, rehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu, 0400 469605, etunimi.sukunimi@hamk.fi