Reserviläisliiton somekampanja 20–35-vuotiaiden nuorten tavoittamiseksi alkoi keskiviikkona. Kampanja tulee tavoittamaan suoraan 700.000 nuorta mutta käytännössä jakojen ja edelleenjakojen kautta merkittävästi suuremman määrän suomalaisia. Tällä hetkellä on tavoitettu jo lähemmäs 150 000 nuorta miestä ja naista. Myös uusia jäseniä on tullut runsaasti.

- Kun normaalisti saamme netin kautta muutamia jäsenhakemuksia päivittäin, liikkuvat päiväkohtaiset hakijamäärät nyt kymmenissä. Hakijoista noin neljännes on ollut naisia. Tätä vauhtia jäsenhakemusten kokonaismäärä saattaa tulevan kolmen viikon kampanja-aikana lähennellä tuhannen tasoa, liiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg hehkuttaa.

Kampanja on ainutlaatuinen eikä mikään maanpuolustusjärjestö ole aiemmin toteuttanut volyymiltään vastaavan laajuista kohdennettua kampanjaa. Nybergin mukaan nuoria tarvitaan liittoon lisää monestakin syystä.

– Nuorten myötä saamme jatkuvuutta sekä uusia ideoita. Lisäksi on huomattava, että maanpuolustustahdon vahvistamiseksi nuorille on kerrottava nuorten kielellä, miksi tarvitaan maanpuolustusta ja kokonaisturvallisuutta ja tämä viesti kantaa kentällä vielä paremmin, jos sen välittäjä on nuori jäsenemme, Nyberg perustelee.

Kampanja on kohdennettu nuorille myös siksi, että Puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin sijoitetut reserviläiset ovat tuorein sodan kuva huomioiden yhä nuorempia.

– Haluamme olla Puolustusvoimille hyvä kumppani ja mitä enemmän meillä on nuoria jäseniä, sitä paremmin voimme aktivoida sijoitusikäisiä reserviläisiä vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja vaikuttaa heidän kenttäkelpoisuutensa ylläpitoon, liiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola täydentää.

Kampanjassaan liitto korostaa toisaalta myös sitä, että kokonaisturvallisuus on kaikkien asia eikä tullakseen mukaan toimintaan tarvitse olla käynyt armeijaa.

Kampanja on visuaalinen ja sen kuvasto herättää pohtimaan maanpuolustuksen ja turvallisuuden merkitystä ja samalla nuoret saavat tietoa Reserviläisliiton toimintamahdollisuuksista sekä mahdollisuudesta hakea jäsenyyttä.

Kampanja jatkuu ja tulee näkymään lukuisina nostoina liiton facebookissa aina joulukuun 6. päivään asti. Facebook-nostoissa hyödynnetään liiton pari vuotta sitten uudistettua graafista ilmettä, jota on kevyesti muokattu kampanjan tarkoituksiin. Kampanjalle on tehty omat teemasivut, jotka löytyvät osoitteesta https://www.reservilaisliitto.fi/liitto/liity_jaseneksi

Lisätietoja antaa

Toiminnanjohtaja Olli Nyberg, puh 0400-640755
Puheenjohtaja Ilpo Pohjola, puh 0400-182700

Useammassa kohtaa Lahden eteläistä sisääntulotietä, eli maantietä 167, tehdään viimeistelytöitä, kuten liikennevalojen asentamista.

26.-27.11. välisenä yönä Uudenmaankadun ja Ajokadun risteyksessä (ns. Venetsian risteys) otetaan käyttöön työnaikainen kiertoliittymä. Nykyiset liikennevalot poistuvat käytöstä liikennevalojen uusimisen ajaksi. Uudet liikennevalot otetaan käyttöön joulukuun aikana.

Venetsian liikennevalojen kanssa samaan aikaan käyttöön otetaan myös liikennevalot Uudenmaankadun-Orimattilankadun risteyksessä.

Lähiviikkoina, alustavan tiedon mukaan perjantaina 30.11. palautetaan liikennevalot käyttöön Uudenmaankadun-Apilakadun-Launeenkadun risteyksessä. Aikataulu riippuu siitä, salliiko sää tiemerkintöjen tekemisen.

Liitteenä olevasta kartasta näet kyseiset risteykset.

Uudenmaankadun työt valmistuvat kesällä 2019

Loppuvuoden 2018 aikana Uudenmaankatu on tavoitteena avata liikenteelle nelikaistaisena Renkomäen liikennevaloista Aukeankadun työnaikaisen kiertoliittymän eteläreunaan ja saman kiertoliittymän pohjoisreunasta Apilakadun risteykseen. Uudenmaankatu saataneen siis nelikaistaisena liikenteelle vielä loppuvuonna Aukeankadun työnaikaista kiertoliittymää lukuunottamatta.

Aukeankadun risteyksen liikennevalojen rakentaminen siirtyy kesälle 2019, sillä töitä on viivästyttänyt ennakoitua laajemmat johtosiirrot. Työt valmistuvat samassa aikataulussa Uudenmaankadun muiden viimeistelytöiden kanssa. Kokonaisuutena Uudenmaankadun työt valmistuvat suunnitellusti kesäkauden 2019 aikana.

Lisätiedot:
Projektijohtaja Janne Wikström, Liikennevirasto, puh. 029 534 3600, janne.wikstrom@liikennevirasto.fi
Vastaava työnjohtaja Kimmo Pasanen Suomen Maastorakentajat Oy, puh. 050 3803 116,
kimmo.pasanen@maastorakentajat.fi

Seuraa hanketta:
www.liikennevirasto.fi/vt12letke
www.facebook.com/vt12letke
www.twitter.com/vt12letke (@Vt12Letke)

Käsivarren Lapissa, Enontekiön Hetassa, on puolen vuosisadan ajan järjestetty klassisen musiikin juhlaviikkoa. Vuonna 2019 Hetan Musiikkipäivät täyttää 50 vuotta. Jälleen kiipeämme Pyhäkeron autiotuvalle laulamaan, ajelemme iltakonserttiin Norjan puolen rajakylään ja kuuntelemme musiikin mestareita Hetan kirkossa.

Pääsiäiseen sijoittuva tapahtuma sai aikoinaan alkunsa rovaniemeläinen Seitakuoro hiihtoreissuista Enontekiölle. Kuoro konsertoi Hetassa 1969 Mauno Astalan johdolla.  Siitä lähtien Hetan Musiikkipäivät on jatkanut jokavuotiseksi vakiintuneena festivaalina.

Keväinen ajankohta on kannatellut tapahtuman suosiota. Lapin valkoiset hanget, pienen kirkonkylän tunnelma sekä elävä klassinen musiikki houkuttelevat kävijöitä pitkienkin matkojen takaa. Tapahtuman positiivinen vire on piristänyt paitsi Hetan kylää, myös koko Enontekiön kuntaa. ”Sen vuoksi haluamme järjestää tapahtuman ainakin vielä seuraavat 50 vuotta”, toteaa Musiikkipäivien hallituksen puheenjohtaja Irene Salonen.

Juhlavuoden ohjelma keskittyy Johann Sebastian Bachin tuotantoon, jota kuullaan tapahtuman jokaisessa konsertissa.  Muu ohjelmisto on kokonaisuudessaan runsas ja monipuolinen otos saamelaislyriikasta latvialaiseen musiikkiperinteeseen. Seitakuoro konsertoi itseoikeutettuna kunniavieraana. Tapahtuman taiteellinen johtaja on Lauri Pulakka.

Konsertit pidetään pääosin Hetan kauniissa ja akustiikaltaan loistavasti soivassa kirkossa. Festivaalin konsertteja toteutetaan kuitenkin myös perinteiseen tapaan Norjan Kautokeinossa ja Kemissä asti.

Hetan Musiikkipäivät 14.-21.4.2019

Kuva: Piirto Tempera esiintyymässä Hetan Musiikkipäivillä 2015. Kantaesitys Johannes Piirron teoksesta.

Lisätietoja:

Hetan Musiikkipäivät
Lauri Pulakka
taiteellinen johtaja
puh. 050-351 1709, lauri.pulakka@enontekio.fi

Sirpa Mannela
tapahtumasihteeri
puh. 040 543 9876, hetan.musiikkipaivat@enontekio.fi

www.hetanmusiikkipaivat.fi
www.enontekio.fi
www.tosilappi.fi

Tule kuulemaan, millaisia mahdollisuuksia virtuaalisilla elämyksillä voi olla sosiaali- ja terveysalalla potilaiden ja vanhusten hoidossa. Miten tuottaa voimaannuttavia ja parantavia elämyksiä potilaille, joiden elinpiiri on supistunut sairauden takia?

Uusi, ainutlaatuisesti luovia aloja ja sosiaali- ja terveysalaa yhdistävä, valtakunnallinen Virtuaalinen elämyslääke -hanke käynnistyy kick off -seminaarilla 29.11.2018 Mediapoliksessa, Kino-auditoriossa, Tohlopinranta 31, Tampere.

Ohjelma

10.00 - 10.10 Avaussanat, Tarja Heinonen, kehittämispäällikkö, TAMK
10.10 - 10.25 Armas-klovni: sairaalan kulttuurinen ilmanraikastin, Jouko Enkelnotko, sote-taitelija
10.25 - 10.40 Maailman ankein odotustila, Juha Suonpää, projektipäällikkö, TAMK
10.40 - 10.50 Art & Wellbeing, Dor Koren & Rutger Blom, Media & Arts students
10.50 - 11.10 Virtuaalirentoutuksen mahdollisuudet terveydenhoidossa, Sointu Karjalainen, Project manager, MelloVR
11.10 - 12.15 Omakustanteinen lounas
12.15 - 12.35 VRET -Virtuaalinen altistusterapia, Antti Apostol, Manager at Digital HealthcareSolutions
12.35 - 12.55 Hur ja Hiilari - Game Studio hoitoapplikaatio, Anne Tammivuori, lehtori, Metropolia
12.55 - 13.10 Helpotusta kuvantamiseen VR-teoksella, Milla Järvipetäjä, projektipäällikkö, Turun AMK
13. 10 - 13.25 Muodonmuutos: palvelutalosta kulttuurikeskukseksi, Tiina Raiski, toimitusjohtaja & Kanerva Niemelä, yhteisötaitelija, Pirkanmaan Senioripalvelut Oy
13.25 - 13.45 360-videoiden mahdollisuudet, Jukka Holm, Production Manager
13.45 - 14.00 Taiteen ja soten yhdyspinnoilla, Arttu Haapalainen, läänintaitelija
14.00 Tilaisuuden päätös

Seminaari on maksuton. 

Tervetuloa!

Lisätietoa seminaarista ja hankkeesta antaa

Projektipäällikkö Juha Suonpää, juha.suonpaa@tamk.fi, p. 0400 120 544

Projektikoordinaattori Pirja Fagerlund, pirja.fagerlund@tamk.fi, p. 040 650 1555

Hanke on saanut rahoituksen Euroopan sosiaalirahastolta. Hanketta hallinnoi ja koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina ovat Metropolia ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu.

Kuuloliitto on valinnut vuoden 2018 Selkeäksi puhujaksi Yle TV1:n uutisankkuri Matti Röngän. Hänen puhetapansa on rauhallinen ja hän artikuloi selkeästi.

Kuuloliitto haluaa Selkeän puhujan valinnalla korostaa hyvän puheviestinnän tärkeyttä. Suomessa on lähes 800 000 henkilöä, joilla on jonkinasteinen kuulonalenema. Monille huonokuuloisille puhetilaisuuksien ja tv-ohjelmien seuraaminen on erilaisista apuvälineistä huolimatta hankalaa. Selkeä puhe ja esiintyminen tukevat viestin vastaanottamista kaikenlaisissa tilanteissa.

Kuuloliitto myöntää Selkeä puhuja -palkinnon Matti Röngälle seuraavin perustein:

• Röngän puhetapa on rauhallinen
• Hänellä on selkeä huulio ja hyvä artikulaatio
• Hän pitää puheessaan riittävästi taukoja ja painottaa tiettyjä sanoja, mikä selkeyttää kokonaisilmaisua.

Kuuloliitto myöntää palkinnon joka toinen vuosi. Aikaisempina vuosina Selkeän puhujan palkinnon ovat saaneet toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä (2016), meteorologi Pekka Pouta (2014), toimittaja Baba Lybeck (2012), näyttelijä Jukka Puotila (2010), toimittaja Hilla Blomberg (2008) ja toimittaja Tommy Fränti (2006).

Selkeä puhuja valitaan Kuuloliiton kuuroutuneiden toimikunnan esityksen perusteella. Vuoden 2018 tunnustuspalkinto luovutettiin 23.11. Kuuloliiton liittovaltuuston seminaarin yhteydessä.

Tiedustelut: Viestintäpäällikkö Juha Hietala, juha.hietala@kuuloliitto.fi, +358 50 569 7978

Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanke sai kansainvälisen riistansuojeluneuvoston CIC MARKHOR-palkinnon. Kotiseutukosteikko oli maanomistajien, metsästäjien, paikallisten yhdistysten ja Suomen riistakeskuksen yhteinen ponnistus. Palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa Eurooppaan.

Palkinto myönnetään kahden vuoden välein luonnonhoidossa ja suojelussa ansioituneelle henkilölle, organisaatiolle tai projektille.

Kotiseutukosteikko yhdessä maanomistajien ja metsästäjien kanssa kunnosti tai perusti 48 mallikosteikkoa, yhteispinta-alaltaan noin 340 hehtaaria. Hankkeen neuvonnan ja suunnitteluavun kautta toteutui mallikohteiden lisäksi kymmeniä muita kohteita.

Hanke lisäsi tietoa vesilintujen ja kosteikkojen merkityksestä. Käytännönläheiset mallisuunnitelmat auttoivat maanomistajia omien kohteiden suunnitteluun myös hankkeen jälkeen.

 - Arkiluonnon kosteikkojen kunnostaminen, perustaminen ja hoito on luonnonhoitoa parhaimmillaan. Metsästysseurojen ja maanomistajien pitkät perinteet riistanhoitoon ja talkootyöhön loi pohjan koko hankkeelle, riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi Suomen riistakeskukselta kertoo.

Palkitun tulee yhdistää luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, paikallisten ihmisten hyvinvointi ja kestävän käytön periaatteet, kuten metsästys, osaksi luonnonhoitoa.

- Kotiseutukosteikko teki näkyväksi metsästäjien luonnonhoidon ja innosti maaseudun ihmisiä kosteikkojen hoitoon. Kosteikkoja onkin perustettu maa- ja metsätalouden tukijärjestelmien, hankkeiden ja talkootyön voimin ennätysmäärä viime vuosina. MARKHOR-palkinnon toivotaan entisestään lisäävän kiinnostusta luonnonhoitoon, Nurmi sanoo.

Kotiseutukosteikko -hanke tuki maatalousluonnon elinympäristöjen hoidon kehittämistä sekä on osaltaan perusta valmisteilla olevalle maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteiselle vesilintujen ja kosteikkojen hoitohankkeelle.

Vesilintujen ja niiden metsästyksen tulevaisuus riippuu elinympäristöjen laadusta ja määrästä, sekä metsästyksen kestävyydestä. Kaikkiin näihin voivat maanomistajat ja metsästäjät alueillaan suoraan vaikuttaa.

Vuosina 2010-2015 toiminutta hanketta rahoittivat EU LIFE+, Suomen riistakeskus ja maa- ja metsätalousministeriö.

Lisää tietoa hankkeesta www.kosteikko.fi

Liite kuva tilaisuudesta. Kuva Kiara Worth

Kuvateksti: Biodiversiteettisopimuksen pääsihteerin Cristiana Palmer ja CIC:n Tamas Margeschu luovuttivat MARKHORin YK:n biodiversiteettikokouksessa Egyptin Sharm El Sheikissä Suomen riistakeskukselle, vastaanottajina riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi ja erikoissuunnittelija Mikko Alhainen.

Lisätietoja: Mikko Alhainen, erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus

029 431 2401 mikko.alhainen@riista.fi

Projektet Hembygdsvåtmark LIFE+ fick det internationella jakt- och viltvårdsrådet CIC:s pris MARKHOR. Hembygdsvåtmark-projektet var en gemensam satsning för markägare, jägare, lokala föreningar och Finlands viltcentral. Priset beviljades för första gången till ett land i Europa.

Priset beviljas vartannat år till en person, organisation eller ett projekt för förtjänstfullt arbete inom naturvård och naturskydd.

Hembygdsvåtmark återställde eller anlade tillsammans med markägare och jägare 48 modellvåtmarker, på en total area om cirka 340 hektar. Med rådgivning och planeringshjälp inom projektet genomfördes förutom modellobjekten även tiotals andra objekt.

Projektet ökade kunskapen om betydelsen av sjöfåglar och våtmarker. De praktiska modellplanerna hjälpte markägarna med planeringen av de egna objekten även efter att projektet slutförts.

- Återställande, anläggande och vård av vardagsnaturens våtmarker är naturvård när den är som bäst. Jaktföreningarnas och markägarnas långa traditioner av viltvård och talkoarbete skapade grunden för hela projektet, berättar Finlands viltcentrals vilthushållningschef Jarkko Nurmi.

Prismottagaren måste förena tryggandet av naturens biodiversitet, lokalbefolkningens välbefinnande och principerna för hållbar användning, som t.ex. jakt, som en del av naturvården

- Hembygdsvåtmark synliggjorde den naturvård som jägarna utför och inspirerade människor på landsbygden att vårda våtmarkerna. De senaste åren har ett rekordstort antal våtmarker anlagts med hjälp av stödsystem för jord- och skogsbruk, projekt och talkoarbete. Förhoppningen är att MARKHOR-priset ska öka intresset för naturvård ytterligare, säger Nurmi.

Projektet Hembygdsvåtmark stödde utvecklingen av vården av livsmiljöerna i jordbruksnaturen och är för sin del en grund till jord- och skogsbruksministeriets och miljöministeriets gemensamma projekt för vård av sjöfåglar och våtmarker som är under arbete.

Framtiden för sjöfåglarna och sjöfågeljakten hänger på livsmiljöernas kvalitet och mängd samt på jaktens hållbarhet. Alla dessa faktorer kan markägarna och jägarna påverka direkt på sina områden.

Projektet som pågick 2010–2015 finansierades av EU LIFE+, Finlands viltcentral och jord- och skogsbruksministeriet.

Ytterligare information om projektet finns på www.kosteikko.fi

Bild från evenemanget. Bild Kiara Worth

Bildtext: Generalsekreterare för biodiversitetsavtalet Cristiana Palmer och CIC:s Tamas Margeschu överräckte MARKHOR på FN:s biodiversitetskonferens i Sharm El Sheik, Egypten, till Finlands viltcentral. Priset mottogs av vilthushållningschef Jarkko Nurmi och specialplanerare Mikko Alhainen.

Tilläggsuppgifter: Mikko Alhainen, Specialplanerare, Finlands viltcentral

029 431 2401, mikko.alhainen@riista.fi

Senaatti-kiinteistöt ja valtionhallinto kehittävät työympäristöjä yhteistyössä ja myös Rovaniemi on mukana näissä muutoksissa. Yksi ajankohtaisista kehityshankkeista on Rovaniemen lääninhallituksen kortteli ja valtion palveluiden keskittäminen sitä vastapäätä sijaitsevaan Hallituskadun virastotaloon.

Rakennukseen on juuri valmistunut uudet modernit tilat Verohallinnolle, Maanmittauslaitokselle, Rikosseuraamuslaitokselle ja ulosotolle. Seuraavana on vuorossa poliisin tilojen peruskorjaus. Tämän jälkeen toteutettavista muutoksista on jo aloitettu selvityksiä ja suunnittelua mahdollisten seuraavien virastojen kanssa.

”Valtionhallinnon palvelujen keskittämistä Hallituskadun virastotaloon puoltaa se, että tiloihin on mahdollista toteuttaa valtion toimitilastrategian mukainen, uusia työnteon tapoja tukeva tehokas monitilaympäristö valtion eri toimijoiden käyttöön.  Ratkaisu on toiminnallisesti ja kustannusten kannalta järkevä verrattuna Koskenrannan alueella sijaitsevaan Lääninhallituksen taloon.”, toteaa toimialajohtaja Riitta Juutilainen.

Ratkaisulla hillitään virastojen toimitilakustannusten kasvua ja pystytään lisäksi vähentämään ympäristövaikutuksia, kun tarpeettomia neliöitä ei lämmitetä, jäähdytetä ja ylläpidetä. Myös virastojen asiakkaiden kannalta on optimaalista, että palvelut saa jatkossa yhdestä paikasta.  

Uusia kiinteistökehittämishankkeita yhteistyössä kaupunkien kanssa

Muutokset valtionhallinnossa tarkoittavat yhä useammin myös kokonaan tai osittain tyhjeneviä tiloja ja kiinteistöjä.  Senaatti-kiinteistöjen yhtenä tehtävänä on valtion kiinteistöstrategian mukaisesti kehittää ja myydä sellaista kiinteistöomaisuutta, jolle valtiolla ei ole enää käyttöä tai josta käyttö vähenee.

Senaatti-kiinteistöt tekee kiinteistöjen kehittämisessä maanlaajuisesti yhteistyötä eri kaupunkien kanssa. Rovaniemen kaupungin kanssa on yhteistyössä edistetty Koskenrannan alueen lisäksi asemanseudun alueen kaavamuutosta.  Alueiden elinvoimaisuutta kehitetään kaupungin strategioiden ja kehittymistavoitteiden mukaisesti.

”Olemme yhteistyössä Rovaniemen kaupungin edustajien kanssa käyneet neuvotteluja kaavamuutoksista, ja Rovaniemen kaupunginhallitus on jo päättänyt käynnistää Senaatti-kiinteistöjen hakemien kaavamuutosten valmistelun”, kertoo kiinteistökehityspäällikkö Elias Rainio Senaatista.   Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti Rovaniemen kaupunki huolehtii alueellaan maankäytön suunnittelusta ja asemakaavamuutoksen hyväksyy Rovaniemen kaupunginvaltuusto. 

Koskenrannan alueen kehittäminen uuteen käyttöön

Valtionhallinnon palvelujen ja virastojen keskittäminen Hallituskadun virastotaloon merkitsee, että Koskenrannan alueelta on valtion tilantarve vähenemässä ja tilat jäämässä vaille valtion käyttöä. 

Korttelin elinkelpoisuuden kannalta on tärkeää aloittaa valtiokäytöstä vapautuvan kiinteistön uuden elämän suunnittelu hyvissä ajoin. Kaavamuutoksella haluttaisiin mahdollistaa rakennuksille uusia käyttötarkoituksia, joita voivat olla muun muassa asuminen ja hotelli. Osa Koskenrannan alueen nykykaavassa varatusta lisärakennusoikeudesta käytettäisiin uutta toimintaa tukevaan täydennysrakentamiseen.

Kaavoituksen tueksi Senaatti-kiinteistöt on teettänyt alueesta ideasuunnitelman, jossa on hahmoteltu alueen mahdollisia uusia käyttötarkoituksia.  Suunnitelman mukaan osa nykykaavan mukaisesta rakennusoikeudesta voitaisiin jättää myös käyttämättä. Asemakaavaa muutettaessa tulee turvata rakennuskannan ja tontinkäytön ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen sekä varmistaa kaupunkikuvallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen.

Asemanseudun alueelle suunnitellaan asuntorakentamista

Asemanseudun luoteispuoliselle alueelle ei ole enää rautatiekäyttöä. Sijainti lähellä keskustaa puoltaisi kaavan muuttamista asuntorakentamiseen. Rovaniemen kaupunki selvittää alueen soveltuvuutta myös muihin toimintoihin.  Rata-alueella on sekalaista kasvillisuutta, poistuva pysäköintialue sekä kahdeksan käyttämätöntä rakennusta, joita ei ole määritelty suojelukohteiksi. Rakennukset ovat aiemmin olleet junaliikenteen ja radanhoidon käytössä. Kaavamuutoksen pohjaksi tehdyssä maankäyttösuunnitelmassa aluetta on ehdotettu uusien asuinkerrostalojen kortteliksi.

LISÄTIETOJA:

Kaavoitushankkeet ja kiinteistöjen kehittäminen:

Kiinteistökehityspäällikkö Elias Rainio, p. 0205 811 767

Valtionhallinnon työympäristömuutokset:

Toimialajohtaja Riitta Juutilainen, p. 0205 811 816

TAUSTAA VALTIONHALLINNON TYÖYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMISESTÄ

Valtionhallinnon uudistuu ja sen myötä myös työympäristöt. Keskeisimpiä muutostekijöitä ovat uudet teknologiat ja palvelut, valtionhallinnon rakennemuutokset, sähköiset toimintamallit sekä palvelujen keskittäminen.

Muutokset toimintaympäristössä haastavat Senaatti-kiinteistöt kehittämään uudenlaisia työympäristöratkaisuja, jotka ovat paitsi tehokkaita, myös työyhteisön suorituskykyä ja henkilöstön työoloja ja työhyvinvointia edistäviä.  Joustavuus, muunneltavuus ja tilojen yhteiskäyttöisyys korostuvat nopeassa muutostahdissa. Ratkaisuja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin pitää tuottaa ennakoivasti, tehokkaasti ja joustavasti.

Valtion toimitilastrategian mukaisesti toimistotyössä tilaratkaisut perustuvat monitilatoimistoihin, jotka tukevat uudenlaisia työnteon tapoja.  Monitilaympäristössä on nimensä mukaisesti työtiloja erilaisiin työteon tarpeisiin: muun muassa vetäytymis-, ryhmätyö- ja neuvottelutiloja. Monitilan idea toimi parhaiten, kun omia nimettyjä työpisteitä ei ole, vaan työtila valitaan kulloisenkin työtehtävän mukaan. Valtionhallinnon toimistotyöntekijöistä reilut 19 000 työskentelee jo monitilaympäristössä ja niiden vaikutuksesta työn tuottavuuteen on saatu hyviä tuloksia.

Tutkimus: Kokemus työn tuottavuudesta paranee monitilaympäristössä

http://www.senaatti.fi/tyoymparisto/inspiraatio/artikkeli/kokemus-tyon-tuottavuudesta-paranee-monitilaymparistossa/

 Miten monitila ja avokonttori eroavat toisistaan:

 http://www.senaatti.fi/tyoymparisto/inspiraatio/artikkeli/10-eroa-vertailussa-avokonttori-ja-monitilaymparisto/

Turun kaupungin Vanhuskeskus 3:ssa on käynnissä osaamisen taitovaihto, jossa hoitoalan työntekijät osallistuvat kuuden viikon pituiselle vaihtojaksolle toisessa yksikössä. Osaamista ja hyviä työtapoja halutaan jakaa sekä ottaa vanhusten asumispalveluiden yksiköiden asukkaat aiempaakin paremmin huomioon muun muassa kuulemalla heidän arkeensa liittyviä toiveita ja mieltymyksiä. Myös eri yksiköiden tarjoaman palvelun laadukkuus ja yhdenmukaisuus on vaihdoissa erityisen huomion kohteena.

Tavoitteena on, että alkuvuonna 2019 kaikki vanhuskeskuksen 176 hoitotyöntekijää ovat olleet vaihdossa. Seuraavaksi vaihtoon suuntaavat viriketoiminnanohjaajat. Turun vanhuspalveluissa ei ole aiemmin toteutettu näin laajasti ja tavoitteellisesti työnkiertoa.

Kun hoitotyöhön kohdistuu jatkuvasti muutostarpeita, hyvä työpaikka tukee ja tarjoaa koko ajan oppimisen mahdollisuuksia. Taitovaihdon tavoitteena on myös vastata sote-uudistuksen osaamisvaatimuksiin.

Jokainen vaihtoon osallistuva miettii omat vahvuutensa, joita vie vaihdossa uuteen yksikköön sekä toisaalta ne kehittämiskohteet. joihin haluaa vahvistusta.

- Kun työntekijät pääsevät oppimaan uutta sekä vahvistamaan osaamistaan vaihdossa, toimintakäytännöt kehittyvät. Oman osaamisen jakaminen ja vahvistaminen oppimalla toisilta työntekijöiltä lisää myös työhyvinvointia ja -motivaatiota, kuvaa asumispalvelujen päällikkö Susanne Röberg taitovaihdon hyötyjä.

Vanhuskeskus 3:n yksiköt ovat hajallaan ja työntekijät eivät välttämättä tunne toisiaan. Siksi yksiköiden välistä yhteistyötä lisätään koko ajan.

- Kun vaihdot jatkuvat, tuttuja työkavereita on useammassa yksikössä ja on myös helpompi ottaa yhteyttä heihin. Yhteistyö lisääntyy ja samalla toiminta yhdenmukaistuu, Susanne Röberg toivoo.

Lisäksi tavoitteena on tutustua vanhusten asumispalvelujärjestelmään koko laajuudessaan, johon kuuluvat niin tehostettu palveluasuminen, hoiva-asuminen kuin tilapäishoito.

Uusia työkavereita ja erilaisia työtapoja

Lähihoitajat Jonna Rahikainen Mäntykoti Yli-Maariasta ja Vesa Holmväg Niittykodista olivat osaamisen taitovaihdossa ensimmäisten työntekijöiden joukossa viime syksynä.

- Tilapäishoitoon saapuu useampia asukkaita yhdellä kertaa ja vaihtelevuutta on muutenkin paljon verrattuna tehostetun palveluasumisen yksikköön. Lisäksi yhteistyökumppanit kuten kotihoito ja omaishoito ovat tärkeässä roolissa, Jonna Rahikainen kertoo omasta vaihdostaan Liinahaan tilapäishoidossa.

- Silmät avautuivat uusille menetelmille: on paljon sellaisia työtapoja, joita toin mukanani Yli-Maariaan ja toisinpäin. Ja oli mukava huomata, että ideoita otettiin myös vastaan, hän jatkaa.

Vesa Holmväg oli vaihdossa tehostetun palveluasumisen yksikössä Mäntykoti Räntämäessä.

- Vaikka työ on Niittykodissa ja Räntämäessä samanlaista, halusin oppia erilaisia työtapoja. Hain vinkkejä mm. lääkehoidon kehittämiseen. Suoritin ergonomiavastaava-kurssin juuri vaihdon aikana ja pystyin heti tuomaan niitä oppeja myös Räntämäkeen, Vesa lisää.

Vaihto oli Vesan ja Jonnan mielestä hyvä kokemus. Vesa viihtyi vaihtopaikassaan niin hyvin, että aloitti vakituisena lähihoitajana Mäntykoti Räntämäessä tämän vuoden toukokuussa.

Taitovaihtojen ulottamista koko vanhuspalveluihin on jo alustavasti suunniteltu. Turussa toimii neljä vanhuskeskusta, joista yhteen jokainen Turun vanhusten asumispalveluiden yksikkö kuuluu.

Otava (Osaamisen taitovaihto) Vanhuskeskus 3:ssa

- Vaihdot alkoivat vuoden 2017 syksyllä. Kaikki työntekijät ovat olleet vaihdossa alkuvuoden 2019 aikana.
- Vaihto kestää 6 viikkoa. Loma-aikoina vaihtoja ei ole käynnissä.
- Hoitohenkilökuntaa 176
- Yksiköitä 7 (Liinahaan tilapäishoito ja pitkäaikaishoito, Niittykoti, Mäntykoti Yli-Maaria, Mäntykoti Räntämäki, Höveli, Kurjenpesä)
- Asukkaita/asiakkaita 270

Lisätiedot: Susanne Röberg, vanhusten asumispalveluiden päällikkö, vanhuskeskus 3, p. 040 756 8338, etunimi.sukunimi@turku.fi

Pro Luomu ja Luomuliitto ovat tyrmistyneitä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän ilmoituksesta (MaasTul 21.11.2018), jonka mukaan luomutukea ei ole mahdollista saada luomualan lisäämiseksi ensi keväänä.

Suomi tarvitsee lisää luomupeltoja ratkaisemaan maatalouden keskeisiä haasteita; kohentamaan maatalouden kannattavuutta sekä torjumaan ilmastonmuutosta ja lajikatoa. Lisäksi luomu on vahva valtti elintarvikkeiden viennissä.

Luomun kysyntä kasvaa sekä kotimarkkinoilla että viennissä. Viime vuonna luomutuotteiden myynti Suomessa lisääntyi 13 % ja oli noin 310 miljoonaa euroa. Ala arvioi, että myynti on mahdollista nostaa 2-3-kertaiseksi lähivuosina. Luomun maailmanmarkkina oli yli 80 miljardia euroa vuonna 2016, ja kasvoi edellisestä vuodesta noin 10 %. Suomen puhdas ja arktinen ympäristö sekä luotettava toiminta tekevät suomalaisista luomutuotteista uskottavia myös vientimarkkinoilla.

Luomumarkkinan kasvun suurin este sekä kotimarkkinoilla että viennissä on tuotannon vähäisyys, sillä epävarmuus luomuraaka-aineiden saannista jarruttaa yritysten tuotekehitystä. Luomualan laajenemisen pysäyttäminen lisää tätä epävarmuutta ja saattaa nostaa tuontiluomun osuutta kuluttajan ostokorissa.

Lisäksi Suomen hallitus on sitoutunut toteuttamaan kansallista luomuohjelmaa, jonka tavoitteena on nostaa luomun osuus 20 %:iin maan peltoalasta. Tällä hetkellä luomun osuus on noin 13 % peltoalasta; uutta luomualaa tulee tukea tavoitteen saavuttamiseen asti.

Luomuun siirtyminen on viljelijälle taloudellisesti riskialtis vaihe. Siirtyminen vaatii uuden tuotantotavan opettelua ja usein myös investointeja, eikä tuotteista saa siirtymävaiheen aikana tavanomaista korkeampaa markkinahintaa. Siksi luomutuen epääminen tuskin houkuttelee kovin monia viljelijöitä siirtymään luomuun tai laajentamaan luomutuotantoaan. Nykyiseltä luomualalta voidaan saada nykyistä enemmän tuotantoa esimerkiksi satotasoa nostamalla, mikä on luomualan yhteinen tavoite. Lisää luomualaa voi teoriassa tulla myös ilman varsinaista luomutukea, mutta siirtymävaiheen taloudellisten riskien takia se on epätodennäköistä.

Luomutuotanto on ekologisesti kestävän maatalouden edelläkävijä, koska sen menetelmät perustuvat agroekologiseen tietoon ja tutkimukseen. Luomun viljelymenetelmät sitovat hiiltä maahan ja edistävät luonnon monimuotoisuutta. Siksi luomutuotannon ja -osaamisen lisääminen tukee koko suomalaisen ruoantuotannon menestymistä.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry, puh. 040 581 9252, marja-riitta.kottila(at)proluomu.fi ja edunvalvontajohtaja Susann Rännäri, Luomuliitto ry, puh. 040 144 6160, susann.rannari(at)luomuliitto.fi

Arkea jakautuu osittain siten, että siitä jakautuu omistajiensa sidosyksikkönä toimiva Kaarea Oy. Kaarea aloittaa toimintansa 1.1.2019. Arkea jatkaa toimintaansa markkinoilla toimivana yhtiön palvellen sekä yrityksiä että osallistuen julkisiin kilpailutuksiin. Tämä antaa Arkealle mahdollisuuden keskittyä lisäarvon tuottamiseen omille asiakkailleen. Kaarea Oy:n nykyisillä ja uusilla omistaja-asiakkailla on mahdollisuus hankkia laadukkaita ja kustannustehokkaita tukipalveluita.

Osittaisjakautumisen taustalla on varautuminen sekä sote- ja maakuntauudistukseen että muuttunut kilpailulainsäädäntö.

– Tarkoituksena on että Kaarea Oy voisi jatkossa tuottaa maakunnan tukipalvelut, eikä uutta erillistä yhtiötä tarvitsisi perustaa, kertoo apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.

Jakautumisen jälkeen Turun kaupunki hankkii Kaarea Oy:ltä vain kiinteistöjen kunnossapitopalveluita. Tähän asti Turun kaupungin inhouse-yhtiönä toiminut Arkean tytäryhtiö Arkea Kunnossapito Oy siirtyy Kaarean tytäryhtiöksi ja vaihtaa nimensä Kaarea Kunnossapito Oy:ksi.

– Uuden yhtiön perustaminen Arkean rinnalle tarjoaa kummankin yhtiön asiakkaille uusia mahdollisuuksia hankkia laadukkaita tukipalveluita. Jatkossa molempia yhtiöitä tullaan kehittämään omistajien linjausten mukaisesti, Virtanen kertoo.

Arkeassa on valmisteltu osittaisjakautumista siitä lähtien kun Turun kaupunginvaltuusto päivitti omistajapolitiikkaansa Arkean osalta. Osittaisjakautuminen toteutetaan vuodenvaihteessa 2018–2019, jolloin erotetaan sidosyksikköliiketoiminta markkinaehtoisesta liiketoiminnasta. Sekä Arkea että Kaarea tuottavat jatkossa samoja palveluita: ruoka-, siivous-, kiinteistönhoito- ja toimitilapalveluita. Jatkossa Kaarea tuottaa palveluita vain omistajilleen ja Arkea toimii markkinoilla.

Jakautuminen ei vaikuta kummankaan yhtiön henkilöstön asemaan eikä asiakkaiden voimassa oleviin sopimushintoihin. Yhtiöillä on sama toimiva johto, mutta eri hallitukset.

Lisätiedot:

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen, 02 262 7222
Arkean toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi, 040 591 0929

Toivotamme teidät tai edustajanne tervetulleiksi torstaina 29. marraskuuta klo 9.00–11.00 järjestettäviin tiedotustilaisuuksiin ja sitä ennen aamiaiselle klo 8.30 alkaen.

Paikka: Säätytalo, sali 10, Snellmaninkatu 9-11, Helsinki

Ensimmäinen, kansainväliseen kasvinterveysvuoteen keskittyvä tilaisuus alkaa klo 9.00 ja toinen, elintarvikelain uudistusesitykseen liittyvä tilaisuus noin klo 10.00. Halutessanne voitte lähettää tilaisuuksiin myös eri edustajat.

Aamiaiselle osallistuvia pyydetään ilmoittautumaan tilaisuuteen tiistaihin 27.11. klo 16 mennessä:

Linkki ilmoittautumislomakkeeseen

1.     Kansainvälinen kasvinterveysvuosi 2020

YK:ssa päätetään joulukuun puolivälissä ensimmäisen kansainvälisen kasvinterveysvuoden (International Year of Plant Health, IYPH) viettämisestä vuonna 2020. Teemavuoden viettäminen perustuu Suomen tekemään aloitteeseen, jota tuettiin kattavasti eri puolilta maailmaa. Kyse on ensimmäisestä Suomen esittämästä teemavuosialoitteesta YK-tasolla.

Kasvinterveys on välttämätön edellytys maailman ruokaturvalle sekä metsien ja ympäristön suojelemiselle. Kasvintuhoojista ja kasvitaudeista aiheutuu jo tällä hetkellä vuosittain kymmenien tai jopa satojen miljardien dollarien tappiot kasvinviljelylle ja ympäristölle, ja ilmastonmuutoksen myötä ongelmat vain lisääntyvät.

Esimerkiksi metsäpalot voivat levitä helpommin kasvitautien heikentämissä metsissä, ja kasvintuhoojat voivat levitessään tuhota kokonaisten maiden tai maanosien viljelysmaita. Asia on valitettavan ajankohtainen myös Suomessa.

Kasvinterveyden merkityksestä ja tulevasta kasvinterveysvuodesta kertovat tilaisuudessa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ja erityisasiantuntija Ralf Lopian maa- ja metsätalousministeriön eläin- ja kasvinterveyden yksiköstä.

2.     Elintarvikelain uudistusesitys

Elintarvikelain kokonaisuudistusta koskeva hallituksen esitys on määrä antaa eduskunnalle torstaina 29.11. klo 13 alkavassa valtioneuvoston istunnossa.

Nykyistä vuodelta 2006 olevaa elintarvikelakia on muutettu 20 kertaa, ja laki uudistetaan nyt kokonaan. Uudistuksen tavoitteena on vähentää elintarvikealan yrityksille ja valvontaviranomaisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa vaarantamatta kuitenkaan elintarviketurvallisuutta. Hanke on osa hallitusohjelman tavoitetta purkaa turhaa sääntelyä ja byrokratiaa.

Esityksen elintarvikelaiksi esittelee tilaisuudessa maa- ja metsätalousministeriön elintarvike-turvallisuusjohtaja Sebastian Hielm. Paikalla vastaamassa kysymyksiin ovat myös esityksen valmistelusta vastanneet lainsäädäntöneuvokset Anne Haikonen ja Hannu Miettinen.

Lisätietoja tilaisuuksista:
Johtava viestintäasiantuntija Pekka Väisänen p. 029 516 2480, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Puuston poisto alkaa Klaukkalan ohikulkutien tielinjauksella marraskuun viimeisellä viikolla. Työt alkavat uuden tielinjan itäpäästä ja joulukuun alkupuolella lisäksi länsipäästä. Työt etenevät sitten molemmista päistä kohti toisiaan. Puuston poisto tapahtuu vain haltuunotetulla alueella. Osa maanomistajista on jo aloittanut puunpoiston omatoimisesti. Urakoitsijana Mt 132 Klaukkalan ohikulkutie -hankkeen järjestämässä puuston poistossa toimii L&T Biowatti Oy.

Ennen raivaamisen aloittamista työalueen rajat varmistetaan suunnitelmista ja merkitään maastoon.  Asutuksen läheisyydessä kaatotyöstä tehdään ilmoitus asukkaille sekä kerrotaan tarkemmin korjuutyön aikataulusta. Lisäksi asennetaan asianmukaiset varoitusmerkit ja kyltit. Raivaustyöt aiheuttavat pientä meluhaittaa, puiden varastointia sekä puukuljetuksia alueella.

”Puustoa poistetaan paitsi tien linjauksen tieltä, mutta myös siksi, etteivät ne pääse estämään auringon ja tuulen kuivattavaa vaikutusta. Näin tie kuivuu sateen jäljiltä ja esimerkiksi keväällä lumien sulaessa nopeammin, mikä edesauttaa päällysteen pysymistä paremmassa kunnossa. Myös kaikki lahot, tieliikenteelle mahdollisesti vaaralliset puut poistetaan”, kertoo projektipäällikkö Antti Koski Liikennevirastosta.

Puuston raivaaminen saadaan päätökseen pääosin tammikuussa 2019. Varsinaisten tienrakennustöiden ensimmäiset työvaiheet ja aikataulu tarkentuvat joulukuun 2018 aikana.

Mt 132 Klaukkalan ohikulkutie näkyy kartassa vihreällä.

Lisätiedot:

Projektipäällikkö Antti Koski, Liikennevirasto, puh. 0295 34 3546, antti.koski@liikennevirasto.fi
Projekti-insinööri Marja Wuori, Liikennevirasto, puh. 0295 343 834, marja.wuori@liikennevirasto.fi
vs. Tekninen johtaja Juha Oksanen, Nurmijärven kunta, puh. 040 317 4461, juha.oksanen@nurmijarvi.fi

Seuraa hanketta:
https://www.liikennevirasto.fi/klaukkalanohikulkutie

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Lahden väkiluku oli lokakuun 2018 lopussa 119 995. Väestön määrä lisääntyi kuukauden aikana 23 henkilöllä.

Kullervo Linnan säätiön tiedote, JULKAISUVAPAA 23.11. klo 14.00.

Kullervo Linnan Säätiön palkinnot jaettiin tänään iskelmä- ja poplaulaja Antti Ketoselle sekä Dallapé-orkesterin johtajalle Juha Hostikalle. Vuosittain jaettavat palkinnot myönnetään tunnustuksena ansioista kotimaisessa viihde- ja tanssimusiikissa. Teostossa järjestetyssä tilaisuudessa jaettiin myös toimittaja Ilpo Hakasalon mukaan nimetty palkinto, joka myönnettiin populaarimusiikin edistämisestä muusikko ja levytuottaja Ari Hakuliselle.

Neljänsuora-yhtyeen taidokkaana solistina tunnetuksi tulleen Ketosen esittämistä kappaleista useat ovat kuulijoiden ja tanssiyleisön suosikkeja sekä jopa radiohittejä. Hänen soolouransa kappaleet Olisitpa sylissäni ja Niin kaunis ovat niin ikään saavuttaneet kuulijoita. Säätiö kuvaili palkintoperusteluissaan Ketosen tulkitsijan taitoja ja omaa tyyliä. 

”Neljänsuora-tanssiorkesterin laulusolisti Antti Ketonen on saanut hahmonsa, hymynsä ja lavakarismansa kuluneiden vuosien aikana yhä näkyvämmin ja kuuluvammin esiin. Vähitellen tuntemattomasta iskelmäyhtyeestä on kasvanut yksi Suomen suosituimpia orkestereita. Antti Ketosen uudessa tuotannossa ovat läsnä kaikki suomalaisen iskelmän ikiaikaiset ainekset, kuten hellyyden tarve, ajan hidas kuluminen ja kaipaus”, luonnehti Kullervo Linnan säätiön jäsen Maarit Niiniluoto palkintojen jakotilaisuudessa.

”Dallapén soundi on säilynyt maagisena" 

Juha Hostikan ja Dallapén palkintoperusteluissa säätiö totesi, että yhtyeen musiikki merkitsee ennen kaikkea tyylikästä soittoa ja yhteyksiä suomalaisen populaarimusiikin syviin juuriin. 

”Dallapén soundi on säilynyt maagisena ja fraseeraukset ovat paikoillaan. Juha Hostikan tavassa laulaa kaikuvalla äänellä tango Hurmiota on jotakin unenomaisen tuttua. Samaan aikaan heidän ohjelmistossaan on myös uusvanhoja kappaleita”, Maarit Niiniluoto kuvaili.

Dallapé on suomalainen tanssiorkesteri, lajissaan ensimmäisiä, joka perustettiin vuonna 1925. Tarina orkesterista, joka sai nimensä italialaisen harmonikan mukaan, eli voimakkaana 1920-ja 30-luvuilla, mutta loppui jatkosotaan 1940-luvulla ja jatkoi kulkuaan sen jälkeen katkelmallisesti. Vuonna 2009 Dallapé sai jälleen siivet selkäänsä, kun oopperalaulaja Juha Hostikka perusti yhtyeen uudelleen, 1930-luvun loistoaikojen tyyliin. 

Juha Hostikan nuoruuden täyttivät klassinen musiikki ja oopperassa käynnit, mutta korviin tarttui myös ikivihreä iskelmämusiikki. Kun Hostikan kokoama Dallapé teki paluun ja esiintyi ensimmäisen kerran, yleisö hieraisi silmiään: heidän eteensä piirtyi komea, hyvin pukeutunut orkesteri, jota johti Juha Hostikka valkoisessa tropiikkismokissa.

Kullervo Linnan Säätiön palkinnot olivat arvoltaan 2000 euroa. Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiön tarkoituksena on edistää iskelmä- ja tanssimusiikin luomista ja esittämistä Suomessa. Linnan omista menestyskappaleista esimerkiksi Kultainen nuoruus soi edelleenkin jatkuvasti suomalaisilla tanssipaikoilla. 

Tunnustus Ari Hakuliselle 

Samassa tilaisuudessa jaettiin joka toinen vuosi myönnettävä, toimittaja Ilpo Hakasalon mukaan nimetty palkinto. Palkinnon, 2000 euroa, sai tänä vuonna muusikko ja levytuottaja Ari Hakulinen. 

Hakulinen perusti Turun Tähtituotannon julkaisemaan Anneli Saariston levyn La Dolce Vita. Sen jälkeen hän on julkaissut muun muassa Suomen ensimmäisen levy-yhtiön Soinnun koko kulttuuriperinnön, kaikki äänitteet vuosilta 1938-1956. 

Ilpo Hakasalon palkinto on tunnustus populaarimusiikin aseman, arvostuksen ja tunnettavuuden edistämisestä, ja se rahoitetaan Kullervo Linnan Säätiön hallituksessa alusta asti vaikuttaneen, vuonna 2006 edesmenneen Hakasalon perintövaroista.

Lisätietoja: 
Kullervo Linnan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Kim Kuusi, puh. 040 548 3458 

Tiedustelut tilaisuuden kuvista:
Kaisa Huikuri, viestintäpäällikkö, Teosto, puh. 045 773 493 47, kaisa.huikuri@teosto.fi

Tietoa Kullervo Linnasta ja aiemmin palkituista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kullervo_Linna

Dipl.ekon., oik.kand. Kaj-Gustaf Bergh aloittaa Korkian Senior Advisorina. Bergh tunnetaan merkittävänä liikkeenjohdon ammattilaisena eri yhteisöissä sekä pörssiyhtiöissä.

Hän on aiemmin toiminut Föreningen Konstsamfundetin toimitusjohtajana ja on edelleen yhteisön jäsen. Konstsamfundet mm. hallinnoi suuren suosion saanutta, uutta Amos Rex -taidemuseota, jonka työmaan ensimmäisen kuopan kaivinkoneharrastaja Bergh kaivoi vuonna 2016. 

Kaj-Gustaf Bergh toimii parhaillaan myös konevuokrauksesta tunnetun Ramirentin, Wärtsilän, Veritaksen sekä Stockmannin hallituksien jäsenenä.

Berghillä on vuosikymmenien kokemus elinkeinoelämän näköalapaikoilta. ”Korkia on toimijana minulle entuudestaan tuttu. Yhtiön uudenlainen toimintatapa varainhoidossa ja mielenkiintoinen konsepti kestävän kehityksen edistäjänä innostavat minua”, Kaj-Gustaf Bergh kommentoi.

Korkialla on merkittävä Senior Advisor –verkosto, johon kuuluvat mm. entinen pääministeri Esko Aho, vuorineuvos Jorma Eloranta sekä hallitusammattilainen Bo Harald. Senior Advisorit ovat aktiivisesti mukana Korkian toiminnassa ja kehittämisessä. Verkosto tarjoaa jäsenille foorumin vaikuttaa ja olla mukana tärkeissä kestävän kehityksen hankkeissa.

Lisätietoja

Pauli Mäenpää,
konsernin toimitusjohtaja, Korkia
+358 50 550 7121
pauli.maenpaa@korkia.fi

Kaj-Gustaf Bergh
+358 40 524 7730
kaj-gustaf.bergh@korkia.fi

Työttömyyskatsaus 10/2018

Lisätiedot:

Kalervo Blomqvist
Aktuaari
kalervo.blomqvist@turku.fi

Turun kaupungin konsernihallinnon Strategia ja kehittäminen –yksikössä koostetaan kuukausittain katsaukset Turun väestöstä ja työllisyydestä sekä niissä tapahtuvista muutoksista suhteessa muihin kuntiin. Katsaukset julkaistaan sivuilla www.turku.fi/tilastot

Ruotsalainen johtava yhteiskuntakiinteistöjen omistaja Hemsö ja Turun kaupunki valmistelevat kaupungin sote-kiinteistöjä koskevaa kauppaa. Kauppaan sisältyisi kahdeksan hoiva- ja sairaalakiinteistöä. Kauppahinta olisi noin 130 miljoonaa euroa.

Kauppa on ehdollinen Turun kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätöksille. Turun kaupunginhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan maanantaina 26.11.2018.  

Turun kaupunki jäisi kohteisiin vuokralaiseksi keskimäärin 11 - vuotisilla sopimuksilla. Jos Suomessa suunniteltu sote-uudistus toteutuu, siirtyvät vuokrasopimukset perustettavalle maakuntaorganisaatiolle.

Kiinteistökokonaisuus koostuu kolmesta osasta; Turun kaupunginsairaalan alueesta, jolla on 11 rakennusta, viidestä hoivakotikohteesta ja kahdesta terveysasemasta. Kaikki kohteet sijaitsevat Turun keskustan tuntumassa, mikä tukee kohteiden edelleen kehittämistä nykyisisissä käyttötarkoituksissaan.

- Koemme Turun erittäin kiinnostavaksi ja positiivisesti kehittyväksi sijoitusmarkkinaksi. Yhteistyö kaupungin kanssa on tämän johdosta erityisen arvokasta ja suunnittelemme kasvattavamme portfoliotamme kaupungissa, toteaa Hemsön viestintäjohtaja Gustav Björkman.

- On ilahduttavaa vahvistaa yhteistyötä Turun kaupungin kanssa. Läsnäolomme lisääminen kasvavalla ja vahvistuvalla Turun seudulla on erittäin positiivista. Strateginen yhteistyö kaupungin kanssa lisää mahdollisuuttamme edelleen investoida alueen kehittymiseen, sanoo Hemsön maajohtaja Jarkko Leinonen.

Tähtäimessä pitkäjänteinen sijoitus

Hemsön toimintaan kuuluu hoiva-, oppilaitos-, terveydenhuolto- ja oikeuslaitoskiinteistöjen kestävä omistaminen, ylläpitäminen ja kehittäminen. Hemsö toimii Ruotsissa, Suomessa ja Saksassa. Yhtiö tuli Suomen markkinoille joulukuussa 2013, kun se osti Turun ammattikorkeakoulun kampuksen Kupittaalla noin 32 miljoonalla eurolla.

- Hemsölle ovat tunnusomaisia pitkät vuokrasopimukset ja vakaat asiakkaat. Olemme erittäin tyytyväisiä, että yritys on kiinnostunut Turun mittavasta sote-kiinteistökannasta ja on valmis sijoittamaan siihen pitkäjänteisesti ja kehittämään samalla turkulaisia sairaala- ja hoivakiinteistöjä, sanoo Turun apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.

Hemsön kiinteistökannan kokonaisarvo on noin neljä miljardia euroa. Hemsön enemmistöomistaja on Ruotsin valtion eläkerahasto AP3. Standard & Poor’s on myöntänyt Hemsölle maaliskuussa 2015 luottoluokituksen A-, joten se vastaa Turun kaupunginvaltuuston ostajalle asettamaa vakavaraisuusluokitusta.

Lisätiedot:

Jarkko Virtanen, Turun apulaiskaupunginjohtaja, p. 050 5590 222, jarkko.virtanen@turku.fi
Gustav Björkman, Hemsön viestintäjohtaja, tel. 08 501 170 20
Jarkko Leinonen, Hemsön maajohtaja, p. 040 015 0841

Saksan Cottbusin maailmancupissa voimisteltiin tänään toinen karsintapäivä päätökseen. Finaalipaikkoja ei valitettavasti tänään saavutettu.

Parhaaseen suomalaistulokseen voimisteli tänään Espoon Telinetaitureiden Oskar Kirmes, kun hän voimisteli nojapuilla sijalle 12 pistein 13,733. Nojapuilla nähtiin myös saman seuran Franz Card, hänelle pisteet 11,866. Rekillä Card esitti vahvaa osaamista tehden sarjansa siististi läpi, pisteet 13,000. Kirmeksellä oli rekillä hieman haasteita, joten pisteet jäivät totuttua alemmas, Kirmeksen pisteet 12,300. Rekillä Card oli 20. ja Kirmes 32.

Eilen finaalipaikan permannolle lunastanut Emil Soravuo Espoon Telinetaitureista hyppäsi hyppynsä varmasti. Molemmat hypyt varmasti pystyyn, mutta alastuloissa askeleet, josta tuomarit joutuvat vähentämään. Soravuon hypyt ovat Tsukahara 1,5 kierteellä sekä Urhovoltti 1,5 kierteellä. Soravuon pisteet tänään 13,620 ja sijoitus 20.

”Ei ollut niin varma fiilis hypyssä tänään kuin normaalisti. Johtunee osin armeijasta ja hieman harvemmista toistoista. Ihan ok hypyt jaloilleen kuitenkin. Vielä huominen permantofinaali ja sitten uusien liikkeiden pariin. Armeija kestää vielä maaliskuuhun, joten suunnitelmiin ei sen ja treenien lisäksi paljoa mahdu,” kertoi Soravuo.

Finaalitavoittein hyppäämään lähtenyt Jyväskylän Voimistelijoiden Heikki Saarenketo ei yltänyt tänään kärkikahinoihin. Molemmissa hypyissä, Tsukaharassa 2,5 kierteellä sekä Urhovoltissa 1,5 kierteellä, tuli alastuloissa iso askel sekä rajanylitys. Saarenkedon pisteet 13,566 ja sijoitus 21.

"Hyvä fiilis hypyssä tänään, mutta passailin vähän liikaa ja jouduin ottamaan ison askeleen sivuun rajojen yli, josta tuomarit pääsivät rokottamaan. Kroppa saatu valmentajani Antin (Palkola) kanssa hyvään kuntoon, vaikkei täällä osunutkaan nappisuoritusta. Kisakausi pulkassa, nyt viikko lomaa voimistelusta ja sitten uusien hyppyjen pariin," tuumasi Saarenketo.

Naisista mukana oli Suomen Taitovoimisteluklubin Isabella Ahlblad. Puomilla Ahlbladilla oli hieman epäonnea, hän tippui hyvin alkaneen sarjan lopussa eteen perhosen. Tuomarit vähentävät tippumisesta pisteen. Ahlbladin pisteet puomilta 10,633 ja sijoitus 26. Permannolle hän sai koottua ajatuksensa ja tehtyä ehjän sarjan, pisteet 11,300 ja sijoitus 20.

”Oli tosi erilaista ja hienoa kisata ensimmäisessä maailmancupissa. Puomilla sarja alkoi hyvin, mutta lopussa putosin eteen perhosen. Permannolta jäi hyvä fiilis ehjän sarjan jälkeen ja oli hienoa esittää suurelle yleisölle. Sain arvokasta kokemusta ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin,” tuumasi Ahlblad.

Telinefinaalit voimistellaan lauantaina ja sunnuntaina. Huomisessa permantofinaalissa voimistelee Emil Soravuo Suomen aikaan noin klo 15.

Kilpailuiden tulokset

Miehet

Hyppy:

1. Igor RADIVILOV UKR 14,899

2. Ruiyang QU CHN 14,783

3. Loris FRASCA FRA 14,749

…

20. Emil SORAVUO FIN 13,620

21. Heikki SAARENKETO FIN 13,566

Nojapuut:

1. Lukas DAUSER GER 15,200

2. Marcel NGUYEN GER 14,800

3. Andrey LIKHOVITSKIY BLR 14,266

…

12. Oskar KIRMES FIN 13,733

25. Franz CARD FIN 11,866

Rekki:

1. Tin SRBIC CRO 14,533

2. Arthur MARIANO BRA 14,266

3. Epke ZONDERLAND NED 14,266

…

20. Franz CARD FIN 13,000

32. Oskar KIRMES FIN 12,300

Naiset

Puomi:

1. Flavia SARAIVA BRA 13,800

2. Diana VARINSKA UKR 13,400

3. Marine BOYER FRA 13,266

…

26. Isabella AHLBLAD FIN 10,633

Permanto:

1.  Jade CAREY USA 13,966

2. Flavia SARAIVA BRA 13,800

3. Jade BARBOSA BRA 13,533

…

20. Isabella AHLBLAD FIN 11,300