Yritys suunnittelee kasvattavansa Pohjoismaiden henkilöstömäärää 70 prosentilla.

Tukholma, 1.11.2018 Huawei Enterprise (HE) on julkistanut Pohjoismaita koskevan kehityssuunnitelmansa, jonka mukaan yritys tähtää keskimäärin 60 %:n vuotuiseen kasvuun Suomessa ja 500 miljoonan Yhdysvaltain dollarin kasvuun vuoteen 2023 mennessä Pohjoismaissa. HE ilmoitti investoivansa yli 30 % rahoituksestaan ja osaamisestaan Pohjois-, Itä- ja Keski-Euroopan toiminnastaan Pohjoismaihin. Pohjoismaiden strategiaansa vahvistaakseen yritys avaa Proof of Concept (PoC) -keskuksen Tukholmaan vuoden 2019 ensimmäisellä kvartaalilla. Keskuksen odotetaan auttavan Huawei Enterpriseä muodostamaan pitkäaikaisia suhteita paikallisten yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Yritys näkee paljon potentiaalia julkisen sektorin ja verkontarjoajien tarvitsemissa tuotteissa ja palveluissa.

Huawei Enterprise on yksi Huawein kolmesta osasta ja tarjoaa tehokkaita, asiakaslähtöisiä ICT-ratkaisuja ja -palveluita yrityksille. Kehitysstrategiassaan yritys määrittelee Pohjoismaat tärkeäksi markkina-alueeksi. Pohjoismaat ovat digitaalisten teknologioiden suhteen hyvin innovatiivinen markkina. Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat Euroopan komission toteuttaman innovaatiotutkimuksen mukaan (European Innovation Scoreboard 2018) Euroopan kolme tärkeintä innovaatiojohtajaa. Norja on tässä tutkimuksessa luokiteltu “vahvaksi innovoijaksi”. Toisessa eurooppalaislistauksessa (Digital Transformation Enabler’ Index) Suomi on toisena pistein 79/100, Ruotsi kolmantena (77,7) ja Tanska kuudentena (67,7), kun 28 EU-maan keskiarvo on 49,2 pistettä.

Suomen potentiaali markkinana näkyy myös IT-kulujen kasvun ennusteissa. ICT-alan konsultointi- ja tutkimusyritys Gartnerin mukaan IT-kulut kasvavat vuonna 2019 Pohjoismaissa 2,2 % ja Suomessakin 1,8 %. Kasvusta odotetaan kovaa etenkin ohjelmistokulujen (6,8 %) ja IT-palvelujen (4,3 %), ja Suomessa ohjelmistoissa kasvua odotetaan 7 % ja IT-palveluissa 3,6 %.

“Laadukkaiden tuotteidemme ja asiakaslähtöisyytemme ansiosta voimme saavuttaa 60 % vuotuisen kasvun. Tiedämme tavoitteidemme olevan kovia, etenkin kun kyseessä ovat hyvin kehittyneet ja samalla hyvin kilpaillut Pohjoismaiden markkinat. Siksi tulemmekin investoimaan seuraavien viiden vuoden aikana yli 30 % Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopan resursseistamme niin rahoituksen kuin osaamisemme suhteen. Suunnittelemme kasvavamme nopeammin kuin Suomen IT- ja teknologiakysyntä”, kertoo toimitusjohtaja Jay PengXi, Huawei Enterprise CEE & Nordic.  

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Huawei keskittyy profiloitumaan ennen kaikkea all-flash-tallennustuotteiden ja -ratkaisujen (esimerkiksi Dorado) sekä verkkoratkaisujen (esimerkiksi Campus Network) tarjoajana.

“Pohjoismaat on 12. suurin talousalue, jonka yli 300 yritystä tuottavat miljardin Yhdysvaltain dollarin tulot. Global Innovation Index -listauksessa Ruotsi on toisella sijalla, Tanska kuudennella ja Suomi kahdeksannella. Tiedostamme, että IT-markkinat ovat täällä hyvin kehittyneet ja siten haastavat. Asiakkaat ovat hyvin tietoisia tarpeistaan, ja he odottavat kumppaneiltaan luotettavuutta ja innovaatioita. Haluamme olla Suomessa toimivien, digitalisaation kautta kasvua hakevien yritysten ensisijainen ICT-ratkaisujen tarjoaja, ja uskon, että laadukkaat tuotteemme ja palvelumme sekä panostuksemme tuotekehitykseen auttavat meitä tässä”, Jay PengXi toteaa.

Huawei Enterprisen asiakkailla on mahdollisuus tutustua ja kokeilla Huawein yritysratkaisuja käytännössä Ruotsiin avattavassa Proof of Concept -keskuksessa. Esillä on muun muassa Campus Networkille tehty Super Virtual Fabric, kaikissa ympäristöissä toimiva Hybrid WAN, monipuolisilla palveluilla varustettu kuitu ja alan ensimmäinen, CloudFabriciin liitetty 400 G:n linjakortti.

Suomen ICT-markkinat ovat erittäin kehittyneet ja kilpaillut. Innovaatioiden avulla HE:n on mahdollista muodostua relevantiksi kumppaniksi asiakkaillemme, ja yritys investoi lähes 10 % vuosittaisista myyntituloistaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Huawei on hakenut 74 000 patenttia ja tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa työskentelee 80 000 ammattilaista ympäri maailman – kaikkiaan 45 % yrityksen työntekijöistä. Pelkästään Ruotsissa on yli 300 tuotekehityksen parissa työskentelevää ja suunnitelmissa on kasvattaa Pohjoismaissa henkilöstöä 70 prosentilla.

Huawei Enterprisen vahvuus ja kilpailuetu perustuu Ecosystem Partners -kumppanuuksiin.

”Se on avoin yhteistyöverkosto, johon toivotamme kaikki sopivat kumppanit tervetulleiksi. Pohjoismaissa meillä on jo yli 200 kumppania. Laaja valikoimamme ICT-tuotteita takaa lisäksi, että pystymme vastaamaan vaativimpienkin kumppaneidemme yritystarpeisiin”, kertoo Jay PengXi.

Huawei Enterprise on toiminut Suomessa vuodesta 2013 ja tehnyt yhteistyötä esimerkiksi NetNordic Finlandin ja Proactin kanssa. Lue lisää Huawei Enterprisen yritysratkaisuista verkkosivuiltamme.

Huawei Enterprise yrityksenä

Huawei Enterprise on maailman johtavia ICT-ratkaisujen tarjoajia. Innovaatioiden voimin olemme mukana tukemassa yritysten digitalisaatiota.

Huawei Enterprise tarjoaa eri aloille sopivia laajan valikoiman kattavia ja laadukkaita ICT-tuotteita, jotka antavat etumatkaa kilpailijoihinsa nähden ja jotka vastaavat alan viimeisimpiä vaatimuksia. Auttamalla yrityksiä vastaamaan digitalisaation haasteisiin olemme mukana mahdollistamassa niiden kasvua ja menestystä.

Me kokoamme yhteen maailman parhaat työntekijät ja investoimme yli 10 % vuosittaisista tuloistamme kehitys- ja tutkimustyöhön kehittääksemme uusia ICT-ratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin. Asiakkaan tarpeet ovat kaiken tekemisemme perusta.

Luotettavuus, joustavuus ja nöyryys ovat Huawei Enterprisen DNA:ssa. Keskitymme tuottamaan tuloksia ja luomaan parasta mahdollista lisäarvoa asiakkaillemme. Toimimme avoimessa kumppaniverkostossa, minkä ansiosta pystymme tarjoamaan verratonta osaamista kaikille aloille, kaikkiin tarpeisiin aina tuotteen suunnittelusta toteutukseen saakka. Pyrimme asettamaan alalle standardit ja kulkemaan digitalisaation etujoukoissa.

Toimimme yli 170 maassa ja alueella palvellen jo yli kolmannesta maailman ihmisistä. Olemme pitkäaikainen ja luotettava kumppani monille tunnetuille eri alojen brändeille. Tavoitteemme on kasvaa edelleen ja tulla ICT-ratkaisujen ykköstarjoajaksi ja -kumppaniksi jokaisella markkina-alueellamme.

Lue lisää: https://e.huawei.com/en ja seuraa meitä somessa:

https://www.linkedin.com/showcase/huawei-enterprise/

https://twitter.com/Huawei_Europe
https://www.facebook.com/HuaweiEuro/

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Nora Tamminen, Pilgrim Oy

p. 040 168 0902

nora.tamminen@pilgrim.fi

Invalidiliiton 80-vuotisjuhlaseminaari järjestetään torstaina 15. marraskuuta klo 9.15–16 Marina Congress Centerissä Helsingissä. Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.

Juhlaseminaarin keskeiset aiheet ovat työ, esteettömyys ja yhdenvertaisuus. Tervehdyksensä juhlaan tuovat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja eduskunnan puhemies Paula Risikko.

Tilaisuudessa kerrotaan merkittävästä uudesta hankkeesta vammaisten työllistämisen edistämiseksi. Lisäksi julkistetaan Sopiva työ kaikille -konsepti.

Invalidiliitto ja Espoon kaupunki haastoivat keväällä Suomen kaupunkeja ilmoittamaan kaupunkiensa hyviä esteettömyystekoja. Haasteen otti vastaan 12 kaupunkia ja ehdotuksia esteettömyysteoiksi tuli 26. Juhlaseminaarissa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen palkitsevat ehdotusten joukosta parhaan esteettömyysteon.

Canonin toimitusjohtaja Harri Nyström, Finnairin asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Tiina Vesterinen, Solution Owner Hannu Nousu Kone Oyj:stä ja Scandicin esteettömyysjohtaja Magnus Berglund kertovat tilaisuudessa esteettömyyden merkityksestä yritystoiminnassa. Esteetöntä tulevaisuutta visioi futuristi, keksijä Perttu Pölönen.

Yhdenvertaisuuden käsitettä ja konkretiaa nyt ja tulevaisuudessa puolestaan pohtii moninkertainen paralympiavoittaja Leo-Pekka Tähti yhdessä filosofi Maija-Riitta Ollilan kanssa.

Marina Congress Centerin lämpiössä on päivän aikana mahdollisuus kokeilla esteettömyyttä VR-laseilla ja pyörätuolin käyttöä Euroopan mestari ja paralympiamitalisti Henry Mannin opastuksella. Lämpiössä on myös esillä taiteilija Katriina Haikalan Invalidiliiton juhlavuoden kunniaksi tekemä Unboxing Humans -video- ja valokuvanäyttely.

Invalidiliiton 80-vuotisjuhlaseminaari

Aika: to 15.11.2018 klo 9.15-16
Paikka: Marina Congress Center, Fennia-salit, Katajanokanlaituri 6, Helsinki

Median edustajat voivat ilmoittautua tilaisuuteen 8.11.2018 mennessä:
Riitta Lehto, riitta.lehto@invalidiliitto.fi, 044 765 0659.

Lisätietoja: Invalidiliiton viestintäjohtaja Sinikka Rantala, sinikka.rantala@invalidiliitto.fi, 040 715 2235

Liite: seminaarin ohjelma

Invalidiliitto on edistänyt ja kehittänyt fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää jo 80 vuotta. Invalidiliitto-konserniin kuuluvat myös Validia Asuminen ja Kuntoutus, Lapin Kuntoutus sekä Ammattiopisto Spesia.

Turvallisuuspalvelujen ja –järjestelmien tarjoaja Stanley Security vahvistaa organisaatiotaan Suomessa ja on nimittänyt B.Sc MBA Pasi Korhosen (49) Suomen toimintojen maajohtajaksi (General Manager). Stanley Security Oy on osa Stanley Black & Decker –konsernia. Suomessa Stanley Security on teknisten turvaratkaisujen ja järjestelmäpalveluiden markkinajohtaja.

Stanley Securityn uudella maajohtajalla Pasi Korhosella on vahva B2B palveluiden myynnin, markkinoinnin ja liiketoimintajohdon kokemus. Korhonen on työskennellyt aiemmin mm. Sanoma Pron ja Telian johtotehtävissä. Uuteen tehtäväänsä Korhonen siirtyy Elisa Oyj:n palveluksesta, jossa hän viimeksi on johtanut Professional Business -yksikköä. Uuteen maajohtajan tehtäväänsä Pasi Korhosella on laaja kokemus tietoliikenteen ja digitaalisten palvelujen markkinoinnista, myynnistä ja toimittamisesta vaativiin asiakasympäristöihin.

”Olen ollut kehittämässä ja markkinoimassa tietoliikennealan palveluja ja ratkaisuja, viimeksi Elisa Oyj:ssa. Turvallisuustoimialan merkitys on korostunut viime vuosina ja parhaillaan ala elää voimakkaan teknologisen kehittymisen aikaa. On kiehtovaa päästä mukaan kehittämään tätä toimintaa. Stanley Security on alansa selkeä ykkönen Suomessa toimittaen turva- ja kulunvalvonnan palveluita ja järjestelmiä laajasti sekä yksityiselle sektorille että julkishallinnon vaativiin tarpeisiin. Jatkossa vahvistamme entisestään Stanley Securityn roolia sekä kasvatamme kokonaismarkkinaa, jatkaa Pasi Korhonen.

”Pasilla on vankka kokemus alamme teknologisista ratkaisuista ja hänellä on näkemystä ja tahtoa kehittää toimintaamme edelleen. On upeaa saada Pasi tiimiimme sekä Suomen maajohtajana että kansainvälisen konsernimme jäsenenä” toteaa Kettil Stenberg, Stanley Securityn pohjoismaiden toiminnoista vastaava johtaja.

Lisätietoja:

Pasi Korhonen, Maajohtaja, Stanley Security Suomi
+358 050 506 0804, pasi.korhonen@sbdinc.com

Kettil Stenberg, Regional General Manager, Stanley Security
+358 50 566 5399, kettil.stenberg@sbdinc.com

Stanley Security Oy on täyden palvelun turvatalo, jonka ratkaisut perustuvat nykyaikaisiin teknisiin järjestelmiin ja palveluihin sisältäen kulunvalvonta-, kameravalvonta-, rikosilmoitin-, paloturva-, tuotesuojaus- ja henkilöturvajärjestelmiä. Olemme osa globaalia Stanley Black & Decker -konsernia. Katso lisää www.stanleysecurity.fi.

(Julkaisuvapaa 2.11.2018)

Suomalaisten verkkokauppojen toimitusten hitauteen ja epävarmuuteen kyllästynyt Stoorla Oy tarjoaa pk-seudulla asuville asiakkailleen mahdollisuuden tilata tuotteet kotiin tai vaikka toimistolle jopa 1-3 tunnissa 2.11 alkaen. Tavoite on hakea merkittävää kilpailuetua kotimaisille kauppiaille ja tuottaa lisäarvoa kuluttajille.

Stoorlan pikatoimituspalvelu koostuu kahdesta vaihtoehdosta: Stoorla Nopee ja Stoorla Supernopee, kuluttajien tarpeesta riippuen. Stoorla Supernopee tuo tilauksen perille 1-3 tunnissa, kunhan tilaus on tehty ennen klo 13 ja Stoorla Nopee saman päivän aikana. Saapumisaika viestitään kuluttajalle hyvinkin tarkasti, sillä tilauksen kuljettaja ottaa aina yhteyttä puhelimitse, ja varmistaa tarkan ajan.

Maailmalla pikatoimitukset ovat jo yleisiä, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa jo yli puolet verkkokaupoista tarjoaa saman päivän toimituksia. “Pikatoimitukset ovat verkkokaupan uusi standardi, ja monella toimijalla prosessit ovat hiottu jo niin pitkälle että tuotteet voidaan toimittaa kuluttajille jopa minuuteissa, esimerkiksi Kiinan suurkaupungeissa”, toteaa Aalto-yliopiston tutkija ja Stoorlan neuvonantaja Mikko Hänninen.  Myös Suomessa pikatoimituksille on selkeästi kysyntää. Esimerkiksi PostNordin vuonna 2017 julkaiseman “Verkkokauppa Pohjoismaissa”-raportin mukaan 60% suomalaisista haluaa tulevaisuudessa saada tilauksen saman päivän aikana ja 41% jopa tunnin kuluessa tilauksesta. Näissä molemmissa suomalaiset ovat vaatimuksissaan kirkkaasti edellä Pohjoismaiden keskiarvoa, 39% saman päivän tilauksissa ja 22% tunnin sisään tilauksissa. “Vaikka suomalaiset kuluttajat ovat jo omaksuneet pakettiautomaatit ja noutopisteet osaksi arkensa rutiineja, etenkin arvokkaat tuotteet halutaan kuitenkin toimitettuna suoraan kotiovelle”,  Mikko Hänninen kiteyttää.

Stoorla on ollut mullistamassa kotimaista verkkokauppaa myös muilta osin. Yrityksen tavoitteena on kerätä yhteen paikkaan kaikki kuluttajan tarvitsemat tuotteet ja jo nyt Stoorlasta löytyy satoja tuotemerkkejä ja tuhansia tuotteita. Loppuasiakas voi tehdä ostoksensa yhdessä paikassa, kerätä kaikki tuotteet samaan ostoskoriin ja maksaa kaikki kerralla vain yhdellä toimitusmaksulla. “Idea ja hyödyt ovat samat kuin fyysisen kaupan alalla kivijalkaliike vs. tavaratalo: loppuasiakkaat saavat samasta paikasta suuremman valikoiman ilman etsimisen ja erillisten maksujen vaivaa”, kertoo Stoorlan perustaja, toimitusjohtaja Mikko Hallamaa.

Laaja valikoima perustuu kotimaisten toimijoiden yhteistyöhön. Stoorla kerää usean kauppiaan tuotteet yhden katon alle, Vantaan Petikkoon, josta pikatoimitukset lähtevät matkaan. Tulevaisuudessa tavoitteena on laajentaa pikatoimitusverkkoa myös muualle Suomeen.

“Olemme työstäneet pitkään Stoorlan konseptia. Globaalisti verkkokauppa liiketoiminnan yksi suurimmista kilpailuista käydään nopeiden toimitusten saralla. Halusimme keskittyä tähän ensimmäisestä päivästä lähtien. Onneksi olemme löytäneet kotimaiset kumppanit toteuttamaan tätä ainutlaatuista palvelua”, kiitollinen Mikko Hallamaa alleviivaa. Pikatoimitusten kumppaneina toimii Van & Poika Oy ja eSend Finland Oy.

(Linkki pikatoimitus videoon: https://www.youtube.com/watch?v=XMA2CCZOJeE) 

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja  
Mikko Hallamaa

0407072027

mikko.hallamaa@stoorla.fi

Stoorlan neuvonantaja
Mikko Hänninen

0503494666

www.stoorla.fi

www.stoorlacommerce.com

Kuvassa vasemmalta ylhäältä: Sami Koivisto, Ella Ahmaniemi, Nina Lunkka, Antero Takku.
Kuvassa vasemmalta alhaalta: Jan-Erik Finlander, Mikko Hallamaa, Sari Vahtera, Jyri Järvinen

Johtamisessa, viestinnässä, rekrytoinnissa - myynnissä, markkinoinnissa, asiakastyössä - työelämässä, arkielämässä, vapaa-ajalla - taiteessa, tieteessä, liike-elämässä. Ihan kaikkialla tarvitaan #intuitio'ta. Tule hakemaan selkeyttä asiaan ja ottamaan intuitio työkaluksi pe 2.11. aamiaistilaisuudessa klo 8.30 alkaen! Rento paneeli pureutuu innostavan aiheen ytimeen! 

Pääpuhujana tilaisuudessa on Lempeän elämän käsikirja säätäjille -kirjan kirjoittanut ihana Leena Siitonen Hyvistä Viboista. Paneelissa keskustelevat inspiroiva viestintä- ja markkinointijohtaja Anne Ekberg lautasliinatehdas Fiblonilta, oivallusmies, COO Tommi Wulff Nordic Labista ja uusista työskentelytavoista ja oppimisesta innostuva Outi Sivonen, Head of People and Leadership Development, Finnairilta.

TERVETULOA!

Ilmoittautumiset:

Nina Alivirta
Liiketoimintajohtaja
Pilgrim, Edelman Affiliate
Porkkalankatu 22 A, HKI
nina.alivirta(at)pilgrim.fi
p. +358 40 589 7752 
www.pilgrim.fi

Kurkkaa video!

Rukan kylään avataan uusi ravintola RUKA THAI joulukuussa 2018

Best of Arctic Oy avaa uuden ravintolan Rukalle.
Uuden ravintolan myötä Liisa ja Sami Vihermaan omistaman Best of Arcticin osaaminen laajentuu kansainvälisen myynnin lisäksi myös ravintolatoimintaan. Yrityksen uudet osakkaat Joonas Hokkanen ja Chiranan ”Miki” Hassinen ovat harjoittaneet ravintolatoimintaa Saimaan alueella Oravissa neljänä kesänä. Saimaalla toimineen Thairavintolan ideologia on tarkoitus tuoda Rukalle, Ruka Thai ravintolaan. Ravintolassa tarjoillaan thaimaalaista ruokaa, joka on valmistettu paikallisista raaka-aineista. Menun pohjana ovat paikalliset kalat ja liha, mutta annoksissa maistuu aito Thaimaa! Ruka-Kuusamo alueen matkailu on vahvassa kasvussa ja mielestämme uusi ravintola tuo odotettua lisätarjontaa Rukan kylän ravintolapalveluihin. Ravintola tulee sijaitsemaan Kumpareessa Wolf Sportin tämänhetkisissä liiketiloissa. Ravintolassa on 30 asiakaspaikkaa ja se on avoinna sekä lounas että illallisaikaan ja tilauksesta myös ryhmille.

Lisätietoja:
Sami Vihermaa, puh. 045 673 4365
Liisa Vihermaa, puh. 040 5540 979
Joonas Hokkanen, puh. 050 491 5059

Tiistai 13.11.2018 kello 9.00–10.00 (aamiainen tarjolla 8.30 alkaen aulan Kahvitorilla)

Eteläranta 10, neuvottelukeskus, 00130 Helsinki

Minkä tyyppisiin hankkeisiin kaavavalitukset tyypillisesti kohdistuvat? Millaista haittaa ja kenelle kaavoitusprosessien pitkittymisestä aiheutuu? Onko kuntalaisilla riittävästi mahdollisuuksia osallistua kaavoitusprosessiin? Miten kaavoitus- ja valitusprosesseja voitaisiin nopeuttaa ja kehittää?

Ohjelma

• Keskustelupaperin ja sen päätulosten esittely - kaavoitus- ja valitusjärjestelmän nykytila ja kehitystarpeet
  Juha Vekkilä, toimitusjohtaja, Aula Research
  
  
• Kootut kehitysehdotukset – osallistumismahdollisuuksien kehittäminen, valitusten käsittelyn tehostaminen ja valitusoikeuden kohdentaminen
  Aleksi Randell, toimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT
  
  
• Kommenttipuheenvuoro kasvukaupungin näkökulmasta
  Kristiina Rinkinen, suunnittelupäällikkö, Espoon kaupunki
  
  
• Kysymykset ja keskustelu

Ilmoittautuminen viimeistään 8.11. Linkki ilmoittautumislomakkeelle.

Tilaisuudessa julkistetaan Aula Researchin laatima keskustelupaperi, joka pohjautuu 50 suurimman kunnan kaavoitusvastaaville suunnattuun kyselytutkimukseen sekä kahteentoista asiantuntijahaastatteluun. Haastattelun antoivat seuraavat henkilöt:

• Ari Ekroos, talousoikeuden professori, Aalto-yliopisto
• Katri Innanen, lakiasiainjohtaja, SATO Oyj
• Lauri Jääskeläinen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö
• Pasi Kallio, ympäristöjuristi, Suomen Luonnonsuojeluliitto
• Hille Kaukonen, kaavakehitysjohtaja, Skanska
• Eija Mäkinen, julkisoikeuden emeritaprofessori, Vaasan yliopisto
• Riitta Mutikainen, oikeusneuvos, korkein hallinto-oikeus
• Timo Nieminen, varatoimitusjohtaja, SRV
• Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaan kaupunki
• Kristiina Rinkinen, suunnittelupäällikkö, Espoon kaupunki
• Osmo Soininvaara, kaupunginvaltuutettu, Helsinki
• Petri Suutarinen, kiinteistöjohtaja, Keva, RAKLIn hallituksen puheenjohtaja

Keskustelupaperin ovat tilanneet Rakennusteollisuus RT, RAKLI ja Elinkeinoelämän keskusliitto, joiden edustajia on läsnä tilaisuudessa, ja jotka voivat myös kommentoida tuloksia. Pyrkimyksenä on tarjota näkemyksiä muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen tueksi.

Lisätietoja tutkimuksesta ja tilaisuudesta: viestintäjohtaja Merja Vuoripuro, merja.vuoripuro@rakennusteollisuus.fi, puh. 040 587 2642

Tervetuloa!

M.Sc. (Tech.), MBA, Ulrika Kurtén has been appointed Senior Vice President, Consumer Boards, effective from December 1st, 2018.

Kurtén will be responsible for the Consumer Boards business and she reports to CEO Markku Hämäläinen.

Kurtén is switching over to Kotkamills from The Dow Chemical Company´s Sales Director position in USA.

Niilo Pöyhönen, the current SVP, will return to his position as a Member of the Board of Kotkamills Oy. He will also consult the Consumer Boards business for the time being.

For more information:

Markku Hämäläinen

CEO

Kotkamills Oy

P.O. Box 62 - 63, 48101 Kotka, Finland

Tel. +358 40 721 0548

markku.hamalainen@kotkamills.com

www.kotkamills.com

Kaupungin näkyvin maamerkki Turun tuomiokirkko alkoi hehkua syksyn hämärässä uudella tavalla, kun kirkon uusittu ulkovalaistus saatiin säädettyä lokakuun viimeisenä päivänä. Vanhoihin valaisinpylväisiin asennettiin energiaa säästävät led-valonheittimet.

- Aiemmin valaistus jätti osan rakennuksesta pimentoon. Nyt sekä punatiiliset seinät että kirkon kauniit yksityiskohdat toistuvat oikean sävyisinä. Myöskään tornin huipulla oleva risti ja kuuluisa yksiviisarinen kello eivät enää jää pimentoon, kertoo projektiin osallistunut sähköurakoitsija Teppo Ruusu RT-sähköasennus Oy:stä. 

Uudet led-valonheittimet asennettiin jo kesän aikana, mutta vasta syksyn pimeyden myötä niiden säädöt voitiin tarkentaa. 

Mukana kansallispyhäkön valosuunnittelussa ovat olleet arkkitehti Jaakko Rautanen LPR-arkkitehdeistä ja projektipäällikkö Kari Moilanen Louis Poulsen-yhtiöstä, mistä uudet valonheittimet hankittiin. 

Aiemmin vastaavalla tavalla on uusittu Martin-, Mikaelin- ja Piikkiön kirkkojen sekä Ylösnousemuskappelin ulkovalaistukset.

Biltema on aloittanut tavaratalojensa uusimisprojektin kuluvana syksynä. Nyt konseptin mukaisen uuden ilmeen ovat saaneet Turun alueen, eli Kaarinan ja Raision myymälät, joissa vietetään WOW-päiviä ja uudelleenavajaisia tulevana pyhäinpäiväviikonloppuna.

Onnistuneen remonttiprojektin jälkeen Kaarinan myymälässä on n. 400 neliömetriä enemmän myyntitilaa kuin aiemmin, ja Raisioon on isomman pinta-alansa ansiosta saatu runsaasti hyllytilaa ja inspiroivia malliesillepanoja. Uutta ilmettä juhlistetaan molemmissa tavarataloissa uudelleenavajaisten merkeissä tulevana viikonloppuna 2.–4.11.2018. Huikeiden avajaistarjousten lisäksi asiakkaille on tarjolla pullakahvit lauantaina 3.11. klo 9–12.

*Avajaistarjoukset ovat voimassa vain Kaarinan ja Raision myymälöissä 2.–4.11. tai niin kauan kuin tavaraa riittää. 2 tarjoustuotetta/talous.

Ennen Turun alueen myymälöitä ”kasvojenkohotus” tehtiin loppukesästä Tampereen tavaratalolle, ja projektia on tarkoitus jatkaa niin, että kaikki Suomen Biltema-tavaratalot on remontoitu vuoden 2019 loppuun mennessä.

Tervetuloa tulevana viikonloppuna tutustumaan Bilteman laajaan valikoimaan, tekemään löytöjä ja nauttimaan avajaistunnelmasta uusituissa myymälöissämme!

Lisätietoa:
Biltema asiakaspalvelu
asiakaspalvelu@biltema.fi
p. 09 427 05 830
www.biltema.fi

Kansainvälisen Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailun finalistit on nyt valittu 56 kilpailuun osallistuvassa maassa. Maailman historiallisia rakennuksia ja merkittäviä kulttuuriympäristöjä kuvattiin eri puolilla maailmaa syyskuussa järjestetyissä osakilpailuissa. Wikimedia Suomi ry järjesti kilpailun yhdessä Museoviraston kanssa toista kertaa. Tänä vuonna kilpailu on myös osa Kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta.

Suomessa järjestettiin lisäksi oma jälleenvalokuvaussarja, jossa kuvattiin uudelleen historiallisten valokuvien näkymiä.

“Kolmesta ja puolesta tuhannesta ehdokkaasta valitsemamme kymmenen parasta valokuvaa edustavat monipuolisesti erilaisia kuvateemoja sekä erityylisiä kohteita. Jälleenvalokuvien sarjassa päädyimme palkitsemaan kaksi valokuvaajaa, jotka erottuivat joukosta selkeästi edukseen”, kommentoi tuomariston puheenjohtaja Mojo Erämetsä.

Tuomariston jäseninä toimivat graafikko Tommi Kovala, rehtori Riitta Moisander, vierailijaprofessori Elina Paasonen, valokuvaaja Jussi Tiainen ja valokuvaaja Soile Tirilä.

Finalistikuvat aakkostettuna kuvan otsikon mukaan:
Helsingin tuomiokirkko. Kuvaaja Julie Tsarfati.
Herttoniemen kartano. Kuvaaja Edwardina von Boxis.
Hossan värikallion kalliomaalaus. Kuvaaja Eerik Lehto.
Kansalliskirjaston eteläsali. Kuvaaja Marit Henriksson.
Petäjäveden vanha kirkko talvipäivänä. Kuvaaja Maarit Siitonen.
Sunilan tehtaat ja asuinalue. "Maailman kaunein tehdasrakennus" talvella kuvattuna Kymijoen Huumanhaaran yli. Kuvaaja Janiwiki0.
Särestöniemen erämaatila ja ateljee, maatilan sauna. Kuvaaja Hti-358.
Tampereen tuomiokirkon katto. Kuvaaja Old Pionear.
Tönnönkosken silta ja myllypaikka. Kuvaaja Pia Simonen.  
Vaajakosken vanha vesivoimalaitos. Kuvaaja Teuvo Salmenjoki.

Jälleenvalokuvaussarjassa palkittavat kuvaparit:
Katja Tuomala
Tuntemattoman valokuvaajan kuva Rauman kanaalin meren puoleiselta osalta vuosilta 1900‒1920, Rauman museo, Public Domain.
Amandan 8.10.1907 sisarelleen lähettämä postikortti vuosilta 1902–1910, Rauman museo, Public Domain.

Teemu Ikonen
Toivonen Niilo: Punavankeja Suomenlinnan IV piirin Susisaaren vankileirillä, 1918.
Kiväärimiehiä Kasarmitorilla, 1918. Museovirasto, CC BY 4.0.

Kaikki kilpailuun osallistuvat valokuvat talletetaan julkisesti Wikimedia Commonsiin. Ne ovat käytettävissä vapaasti avoimella Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 -lisenssillä sillä ehdolla, että kuvaajan nimi aina mainitaan ja että teos, jossa kuvaa käytetään, lisensoidaan samoin.

Suomen kilpailun voittajat palkitaan Kansallismuseon Ateljeessa 18.11.2018 klo 13.00 alkavassa palkintojenjakotilaisuudessa. Kansainvälisen kilpailun voittajat julkistetaan joulukuun alkuviikoilla.

Kansainvälisen kilpailun finalistit
Kaikki osallistuvat kuvat
Kaikki Suomen kilpailun kuvat

Lisätietoa
Susanna Ånäs, Wikimedia Suomi ry, susanna.anas@wikimedia.fi
Yli-intendentti Ulla Salmela, Museovirasto, ulla.salmela@museovirasto.fi
wlm.wikimedia.fi   

Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi ry palkitsee Vuoden sponsorointiteon ja tapahtuman 15.11. Palkintoraati on arvioinut kaikki 59 ehdolla olevaa projektia ja valinnut kategorioiden shortlist-ehdokkaat.

Vuoden urheilusponsorointi:

-       Maailman suurin joukkuekuva, Helsinki Cup ja Helsingin kaupunki
-       Pirkka Pikkusudet yhteistyö - Kesko Oyj ja Suomen Koripalloliitto
-       Specsaversin, Näkövammaisten liiton ja Kaisa Mäkäräisen silmäterveyskampanja
-       Telia: Kannusta mua – Minihuuhkajien matka kohti EM-kotikisoja
-       Toyotan Start Your Impossible -liike

Vuoden kulttuurisponsorointi:

-       Amos Rex
-       Fortum Singalong Shuttle
-       Red Bull Lights the Way
-       Sanni / Aku Ankka

Vuoden vastuullisuuskampanja:

-       Alepa-fillarit
-       Pitäjänmäen nuorisotalon uudistus
-       Toyotan Start Your Impossible -liike

Vuoden kansainvälinen toteutus:

-       Finlandia by Forest Machines (Neste & Ponsse)
-       Fortum Singalong Shuttle
-       The Gas Fest 2017

Vuoden B2B -tapahtuma:

-       KONE Escalator
-       Neste 70-v – halu uusiutua
-       The Gas Fest 2017

Vuoden B2C -tapahtuma:

-       MAMMA MIA! –musikaali
-       Urheilugaala
-       Voimistelun Suomi Gymnaestrada

Kaikkien ehdokkaiden esittelyt löytyvät täältä: http://sponsorointijatapahtumamarkkinointi.fi/shortlist/

Palkintoraati valitsee edellämainittujen kategorioiden voittajat, pääkategorioiden shortlistit ja voittajat sekä mahdolliset kunniamaininnat.

Pääkategoriat:

-       Vuoden sponsorointiteko
-       Vuoden sponsori
-       Vuoden kohde/oikeuksien omistaja
-       Vuoden tapahtuma

Yleisöäänestys on käynnissä aina 11.11. asti. Omasta mielestä parasta pääsee äänestämään täällä: http://sjtm.fi/awards2018/

Näiden lisäksi Awards-juhlan osallistujat pääsevät äänestämään ”ammattilaisten valinta” palkinnosta. 

Kaikki palkinnot jaetaan Sponsorointi & Tapahtumat Awards -juhlassa 15.11. Bio Rexissä.

Työvuorossa olevat toimittajat voivat akkreditoitua tilaisuuteen sähköpostitse osoitteeseen: hanna.vehvilainen@sjtm.fi

Lue lisää Awardeista:  http://sjtm.fi/awards2018/

Pakkaukseen painettu Hyvää Suomesta -merkki on kuluttajalupaus, jolla elintarvikkeen valmistaja osoittaa sitoutumisensa kotimaiseen ruokatuotantoon. Hyvää Suomesta -tuotteissa suomalaisten raaka-aineiden osuus on keskimäärin 95 prosenttia ja lisäksi lopputuote valmistetaan ja pakataan aina Suomessa.

Hyvää Suomesta -merkki on käytössä noin 300 eri elintarvikevalmistajalla. Nämä kattavat koko suomalaisen ruokatuotannon kirjon pienistä isoihin yrityksiin ja kaikki tuoteryhmät.

Läpinäkyvyys kotimaisuuden laskennassa

Hyvää Suomesta –merkin vaatimukset tuotteen kotimaisuudelle ovat kovat ja läpinäkyvät.

• Liha, kala, muna ja maito sellaisenaan ja ainesosana ovat aina 100 % suomalaista.
• Jos elintarvikkeessa on vain yhtä raaka-ainetta, se on aina 100 % suomalaista.
• Monen ainesosan tuotteessa raaka-aineesta 75-100 % on suomalaista.
• Lopputuotteen valmistus ja pakkaaminen tehdään Suomessa.

Korkea kotimaisuusaste

Hyvää Suomesta -merkki on käytössä yhteensä lähes 10 000 eri tuotteessa.Koska jalostajien ja kaupan tuotevalikoimat ovat jatkuvassa muutoksessa, myös Hyvää Suomesta -tuoterekisteri elää niiden myötä.

Tuore selvitys Hyvää Suomesta –tuoterekisteristä osoittaa, että tuotenimikkeiden resepteistä laskettuna raaka-aineiden kotimaisuusaste on hyvin korkea, keskimäärin 95 prosenttia. Kotimaisuutta edelleen lisää, että myös lopputuotteen valmistuksen ja pakkaamisen tulee tapahtua Suomessa.

Kolmasosalla Hyvää Suomesta -merkityistä tuotteista kotimaisuusaste on 100 prosenttia. Useimmiten kyseessä ovat liha, maito ja kasvikset.

Toinen kolmannes Hyvää Suomesta -tuotteista on sellaisia, joiden kotimaisuusaste on 95-99 prosenttia. Näissä tuotteissa ulkomaisia ainesosia ovat yleisimmin suola ja mausteet, mutta pääraaka-aine suomalainen. Tyyppiesimerkkeinä ovat maustetut lihat ja kypsytetyt juustot.

Kotimaisuusasteeltaan 80 prosentin pintaan kuuluvia on 11 prosenttia kaikista tuotteista. Mukaan sisältyy paljon kasviksia sisältäviä tuotteita, joiden kaikkia raaka-aineita ei Suomessa kasva tai niiden saatavuus on epävarmaa esimerkiksi satovaihtelun takia. Tyypillisesti näitä ovat valmisruuat, joissa liha ja kala ovat kuitenkin kokonaan suomalaisia.

Tuotteiden jakauma Hyvää Suomesta -rekisterissä olevista tuotteista kotimaisuusasteen mukaan 29.10.2018.

(* Raaka-aineen kotimaisuusaste lasketaan reseptistä ilman sellaisenaan lisättyä vettä.

Hyvää Suomesta –merkki on vapaaehtoinen ja tuotekohtainen. Sen käyttöä valvotaan säännöllisillä auditoinneilla ja jatkuvalla tuoteseurannalla. Ruuan alkuperän ilmoittamisen oikeellisuutta varmistaa myös tiukentunut viranomaisvalvonta.

Pakkaukseen painettu Hyvää Suomesta -merkki antaa kuluttajalle varmuuden, että ruokatuotteen korkeaan kotimaisuuteen voi luottaa.

Yli 250 nuorisotutkijaa eri puolilta maailmaa kokoontuu 5.–6.11. Helsinkiin keskustelemaan nuorisokulttuurien merkityksestä nuorten hyvinvoinnille. Nuorisotutkimuspäivät järjestetään tänä vuonna suurempana kuin koskaan: perinteisesti niille on osallistunut n. 100 kävijää. Konferenssin teeman valinnalla on haluttu kiinnittää huomiota nuorisokulttuurien hyvinvointia lisäävään ulottuvuuteen vastapainona sille riski- ja huolipuheelle, joka hallitsee julkista keskustelua nuorista ja nuorten omista kulttuureista.

Nuorista käytävää julkista keskustelua dominoi erityisesti puhe syrjäytymisestä ja sen ehkäisystä. Tälle puhetavalle leimallista on nuoruuden tarkastelu potentiaalisten ongelmien kautta sekä nuorten asettaminen kohteen asemaan, vailla omaa aktiivista toimijuutta.

- Nuorisokulttuureita on perinteisesti lähestytty valtayhteiskunnan normeista poikkeavina ryhmittyminä, joiden toiminta ei ole toivottavaa tai on vähintäänkin epäilyttävää. Nuoruus on ikään kuin häiriö kunnon kansalaiseksi kasvamisessa, ja nuorisokulttuurit puolestaan huolestuttavia häiriöpesäkkeitä, joita vanhemmat sukupolvet kauhistelevat. Päivien teeman valinnalla halusimme kyseenalaistaa tätä ajattelutapaa ja tuoda sen sijaan esiin nuorisokulttuurien positiivisia ulottuvuuksia, toteaa konferenssin ohjausryhmän puheenjohtaja, Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija Mikko Salasuo.

Nuorisokulttuurit ovat tänä päivänä tärkeitä nuorten identiteetin rakentamisen ja sosiaalisten suhteiden kannalta. Niissä on mukana lukematon määrä erilaisia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä ulottuvuuksia. Ilmeisiä esimerkkejä tästä ovat streittarit – jotka pidättäytyvät alkoholista, tupakasta ja ylipäätään päihteistä – tai harrastuksina vaikkapa fyysisiä taitoja vaativat skeittaus, parkour tai lumilautailu, jotka edistävät liikunnallista ja terveyttä vaalivaa elämäntapaa.

Liikunnallisuus on ylipäätään vahvasti läsnä monissa nuorisokulttuureissa. Aikana, jolloin liikkumattomuus on globaali huolenaihe, tarjoavat nuorisokulttuurit monille nuorille areenan olla ja liikkua vertaisten seurassa.

Nuorisotutkimuspäivillä nuorisokulttuureita lähestytään nimekkäiden kansainvälisten pääpuhujien johdattamana. Konferenssin pääpuhujina ovat johtaviin kansainvälisiin nuorisokulttuuritutkijoihin lukeutuva professori Andy Bennett (Griffithin yliopisto, Australia), joka on tutkinut laajasti nuorten kulttuureja, myös hyvinvoinnin näkökulmista. Professori Carmen Leccardi (Milano-Bicoccan yliopisto, Italia) on perehtynyt nuorten temporaalisiin kulttuureihin sekä uuteen individualismiin ja solidaarisuuskokemuksiin. Tutkija Sian Lincoln (Liverpool John Mooresin yliopisto, Iso-Britannia) tunnetaan digitaalisen nuorisokulttuurin asiantuntijana. Nuorisotutkimuksen dosentti Jaana Lähteenmaa on tutkinut laajasti nuorisokulttuureita sekä nuorten marginalisaatiota.

Osana ohjelmaa järjestetään luentoja, työryhmätyöskentelyä sekä päivien antia tiivistävä loppupaneeli. Konferenssin pääpuhujien puheenvuoroja sekä loppupaneelia on mahdollista seurata myös videostreamauksen välityksellä.

Nuorisotutkimusseura juhlii tänä vuonna 30-vuotisjuhliaan ja Nuorisotutkimuspäivät on sen juhlavuoden päätapahtuma. Osana ohjelmaa julkistetaan myös Nuorisotutkimuksen opinnäytetyökilpailun voittajat sekä juhlavuoden kunniaksi kutsutut uudet Nuorisotutkimusseuran kunniajäsenet.

Julkistustilaisuudet

Konferenssin yhteydessä järjestetään myös kaksi kirjanjulkistustilaisuutta. Julkistustilaisuuksiin on vapaa pääsy myös muilla, kuin konferenssin osallistujilla.

Sofia Laine (toim.): Väkivallattomuuden sanomaa yläkouluihin hiphop-kulttuurin keinoin
Break the Fight! -hankkeen arviointitutkimuksen julkistamistilaisuus
Maanantaina 5.11.2018 klo 14.00–16.00
Tiedekulman Think Lounge (2. krs), Yliopistonkatu 4, Helsinki

Tomi Kiilakoski & Päivi Honkatukia (toim.): Miten tutkia nuoria ja nuorisotyötä
Vastapaino & Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto 2018
Tiistaina 6.11.2018 klo 14.00–15.30
Helsingin yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, auditorio XII

Lisätiedot

Nuorisotutkimuspäivien verkkosivustolta löytyy lisätietoa mm. päivien ohjelmasta, streamauksesta, pääpuhujista ja työryhmistä: https://www.nuorisotutkimusseura.fi/seminaarit/nuorisotutkimuspaivat/nuorisotutkimuspaivat2018.

Päivien temaattinen sisältö:

Vastaava tutkija, konferenssin ohjausryhmän puheenjohtaja Mikko Salasuo
puh. 040 548 5520
mikko.salasuo@nuorisotutkimus.fi

Päivien käytännön järjestelyt ja ohjelma:

Tutkija, järjestelytoimikunnan sihteeri Jenni Lahtinen
puh. 044 416 5335
jenni.lahtinen@nuorisotutkimus.fi

Haastattelupyynnöt:

Viestintäpäällikkö Sarianne Karikko
puh. 044 416 5313
sarianne.karikko@nuorisotutkimus.fi

Turun kaupunkipyöräjärjestelmää kehitetään jatkuvasti. Uudistetun kausituotteen lisäksi edistystä vauhdittavat uusi kaupunkipyöräasema sekä kaivattu Föli-fillareiden asiakastyytyväisyyskysely.

Föli-fillareiden kausituote muuttuu 1.11.2018 alkaen. Aiemmin 40 euron hintainen kausituote on ollut voimassa 1.5.2019 saakka, mutta tästedes käyttöoikeuden saa aina vuodeksi ostopäivästä. Myös kaikki jo ostetut kausituotteet päivitetään takautuvasti 365 vuorokauden mittaisiksi.

- Nyt Turussa pääsee kaupunkipyöräilemään edullisesti vuoden ympäri! Föli-fillarit ovat Suomen ainoa ympärivuotinen kaupunkipyöräjärjestelmä. Toivomme, että uudistunut kausituote ja nastarenkailla varustetut Föli-fillarit kannustavat kaupunkilaisia ostamaan käyttöoikeuden ja liikkumaan kestävästi myös talvikeleillä, sanoo fölläreistä vastaava projektipäällikkö Stella Aaltonen.

- Kehittyäkseen ja laajentuakseen järjestelmä tarvitsee käyttäjiä sekä heiltä saatua palautetta. Siksi olemme avanneet tänään myös Föli-fillarit-asiakastyytyväisyyskyselyn, johon toivomme runsaasti vastauksia, Aaltonen kertoo.

Kysely on lähetetty sähköpostitse kaikille suostumuksen antaneille Föli-fillareiden käyttäjille. Kyselyyn pääsee vastaamaan linkin kautta. Vastausaikaa on 15.11.2018 saakka.

Isommaksi yritysten avulla – uusi Föli-fillariasema Ylioppilaskylään

Yksityiset toimijat voivat edistää kaupunkipyöräjärjestelmän laajenemista ostamalla oman aseman. Ensimmäinen yksityisen tahon sponsoroima kaupunkipyöräasema avattiin toukokuussa kauppakeskus Skanssin yhteyteen. Ensi keväänä Föli-fillareiden asemaverkosto laajenee uudella asemalla, kun liikkumisen kaluston ylläpitoon erikoistuneen Rolan oy:n kaupunkipyöräasema nousee kesällä Nummenpuistokadulla sijanneen suositun POP-UP -aseman paikalle. Rolan oy:n partneri Aki Laihon mukaan hankinta on yritykselle erittäin hyvä päätös.

- Olemme varmoja, että Föli-fillareista tulee menestys. Järjestelmän kattavuutta on kuitenkin lisättävä sekä Turun alueella että lähialueilla. Siksi halusimme itse käyttää mahdollisuuden tukea opiskelijoiden ja nuorten liikkumista ja hyvinvointia tuomalla oman asemamme Ylioppilaskylään opiskelijoiden, oppilaitosten ja urheilumahdollisuuksien läheisyyteen, Aki Laiho kertoo.

- Oman kaupunkipyöräaseman hankkiminen parantaa yrityksen saavutettavuutta niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin näkökulmasta. Oma fölläriasema tuo yritykselle myös näkyvyyttä, sillä yritys saa itse nimetä aseman ja se näkyy mm. Fölin reittioppaassa, täydentää Turun joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte.

- Samalla yritys voi osallistua näkyvästi hankkeeseen, jolla tuodaan tulevaisuuden kestäviä liikkumisratkaisuja kaupunkilaisten käyttöön. Me Rolanilla uskomme, että alueen yritykset ja yrittäjät ymmärtävät pyöräasemien kaupallisen arvon ja huolehtivat siitä, että palvelukeskittymien lähellä on jatkossa runsaasti Föli-fillariasemia, Laiho jatkaa.

Föli-fillarit ovat osa Turun seudun joukkoliikenne Fölin palvelukokonaisuutta. Fölin laskutusasiakkaana yritys voi ostaa ja ladata myös Fölin matkakortteja. Normaalihintaiset matkakortit ovat haltijakohtaisia, joten niitä voi käyttää kuka tahansa ja yritys voi hankkia yhteisiä arvokortteja työntekijöilleen käytettäväksi.

- Föli-fillareiden käyttöoikeuden voi lisätä myös yrityksellä käytössä oleviin matkakortteihin. Nykyään siis myös fölläreitä voi bussin ohella käyttää työpäivän aikana tehtäviin asiointimatkoihin Turussa. Lisäksi Föli-fillareiden käyttöoikeus sisältyy useimpiin Fölin henkilöasiakkaiden kausikortteihin, Sirpa Korte kertoo.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö
Stella Aaltonen
Turun kaupunki/
CIVITAS ECCENTRIC -hanke
stella.aaltonen@turku.fi
puh. 044 907 5983

Partneri
Aki Laiho
Rolan Oy
aki.laiho@rolan.fi
puh. 040 652 827

Föli-fillareiden kotisivut
Fölin palvelut yrityksille
Föli-fillareiden asiakastyytyväisyyskysely

Valeuutiset, vihapuhe ja ihmisarvon loukkaukset ovat arkisia uutisaiheita kaikkialla maailmassa. Samaan aikaan ihmisten aktiivisuus muun muassa ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa ja paikallisyhteisön rakentamisessa on saanut ihmiset puolustamaan ja vaatimaan vahvempaa demokratiaa.

– Demokratia on meidän yhteinen asia, jota on paitsi vaalittava myös kehitettävä koko ajan. Siksi sen asema myös kasvatuksessa on erityisen keskeinen, sanoo lehtori Matti Rautiainen Jyväkylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta.

Rautiainen on ollut mukana Euroopan neuvoston työssä, jossa jalkautetaan vuonna 2016 määriteltyjä demokratiakulttuurin osatekijöitä.

– Kasvatuksen ja opetuksen asema on demokratiakulttuurin kehittämisessä erityinen. Demokratia on elämäntapa, jota rakennamme yhteistyössä kaikkien kansalaisten kanssa, Rautiainen painottaa.

Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos julkaisee 2.11. opettajille ja kasvattajille suunnatun kirjan Kohti parempaa demokratiaa. Euroopan neuvoston demokratiakulttuurin kompetenssit kasvatuksessa ja opetuksessa (toim. Matti Rautiainen) sekä oppilaitosten käyttöön suunnatun samannimisen elokuvan. Sekä kirja että elokuva julkaistaan Nuorten kyvyt ja ääni esiin –seminaarissa.

– Julkaisujen tavoitteena on auttaa kasvattajia, opettajia sekä oppilaita ja opiskelijoita kehittämään omaa ympäristöään, erityisesti omia opinahjojaan entistä demokraattisimmiksi yhteisöiksi, Rautiainen kiteyttää julkaisujen tavoitteet.

Lisätiedot:

Matti Rautiainen, opettajankoulutuslaitos

matti.a.rautiainen@jyu.fi, puh. 040-8053368

Kohti parempaa demokratiaa -kirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistosta urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7594-4 

Video on nähtävissä osoitteessa https://youtu.be/i04SCyTThq8

Nuorten kyvyt ja ääni esiin –seminaarin verkkosivu: http://www.nuortenkeskisuomi.fi/seminaari_ja_synttarit/

Vanhuspalvelulaki 980/2012 § 26 velvoittaa kunnan julkaisemaan vähintään puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Odotusajat tulee julkaista useampaa eri tiedotuskanavaa käyttäen, jotta tieto saavuttaa mahdollisimman hyvin kaikki ne, jotka sitä tarvitsevat. Näitä tiedotuskanavia valittaessa on otettava huomioon iäkkäiden henkilöiden tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen.

Lohjan kaupunki julkaisee puolivuosittain kotihoidon ja kotihoidon tukipalveluiden, päivätoiminnan, omaishoidon sekä tavallisen ja tehostetun palveluasumisen odotusajat. Odotusajoista tiedotetaan Lohjan sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja Lohjan vanhusneuvostolle. Lisäksi tiedote lähetetään lehdistötiedotteena paikallislehdille. Tiedot julkaistaan myös www.lohja.fi sivustolla sekä Lohjan terveysasemien infotauluilla.

Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä
yhteydenotosta. Sosiaalipalveluiden myöntämisestä on tehtävä päätös ilman aiheetonta
viivytystä sen jälkeen, kun asiaa koskeva kirjallinen tai suullinen hakemus on jätetty.
Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt sosiaalipalvelut ilman aiheetonta
viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. Lohjan kaupungin
ikääntyneiden palveluiden odotusajat kuvaavat keskimääräistä odotusaikaa päätöksen teosta
siihen, kun iäkäs on saanut hakemansa palvelut. Kiireellisissä tapauksissa paikka tai palvelut
on järjestettävä viipymättä.

Kotihoito ja tukipalvelut ovat saatavissa tarvittaessa samana päivänä tai viimeistään 7
arkipäivän kuluttua myöntämisestä.
Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu myönnetään kriteereiden täyttyessä
viipymättä.
Päivätoiminnan odotusaika keskimäärin 3 kuukautta.
Omaishoidon tuki myönnetään kriteereiden täyttyessä viipymättä.
Tavallinen palveluasuminen keskimääräinen odotusaika on 2,6 kuukautta.
Tehostettu palveluasuminen keskimääräinen odotusaika on 3,6 kuukautta.

Lisätietoja:
Päivi Degerholm
Palvelupäällikkö
050 357 4534
paivi.degerholm@lohja.fi

Taksvärkki ry:n aluekoordinaattorit ovat valmiina tukemaan opettajia, jotka haluavat ideoita globaalien kysymysten käsittelyyn oppilaiden kanssa. Taksvärkki ry:n aluekoordinaattorit Oulussa, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Helsingissä suunnittelevat oppilas- ja opiskelijaryhmille sopivat työpajat ja toteuttavat ne yhdessä järjestön omien globaalikasvatuksen kouluttajien kanssa.

Uutta näkökulmaa globaalien kysymysten käsittelyyn

Taksvärkki ry:n toiminnallisissa työpajoissa käsitellään nuorten aktiivista kansalaisuutta ja tutustutaan lasten oikeuksiin ja nuorten elämään ja arkeen kehitysmaissa. Maksuttomat kouluvierailut on suunnattu erityisesti yläkouluun ja toiselle asteelle.

Opettajat voivat tilata Taksvärkki ry:n aluekoordinaattoreilta kouluvierailun tai oppitunneille sopivia tehtäviä ohjeineen sekä ilmoittaa oman oppilaitoksensa helposti mukaan Taksvärkki-keräykseen.

Aluekoordinaattorit Nina Nivanaho (Turku), Salla Kuosmanen (Jyväskylä), Aura Alarto (Helsinki), Lotta Abendstein (Tampere) ja Niina Peuraniemi (Oulu) vastaavat oman alueensa kouluyhteistyöstä ja vapaaehtoisten globaalikasvatuksen kouluttajien koordinoinnista. 

Taksvärkin aluekoordinaattorit koordinoivat myös Ole rohkea! -valokuvanäyttelyn Suomen kiertueen. Yhdenvertaisuuden puolesta Sambiassa toimivista nuorista kertova näyttely kiertää kunkin aluekoordinaattorin paikkakunnalla noin kuusi viikkoa. Parhaillaan näyttely on esillä Tampereella Hervannan kirjastossa.

“Näyttelyn kautta Suomessa asuvat nuoret pääsevät tutustumaan ikätovereidensa toimintaan Sambiassa. Sambialaisten nuorten rohkeus ja itsevarmuus tuoda esille heidän yhteisöissään tapahtuvaa syrjintää tekee vaikutuksen ja inspiroi nuoria toimintaan yhdenvertaisuuden puolesta myös Suomessa”, kuvaa Tampereen aluekoordinaattorina toimiva Lotta Abendstein valokuvanäyttelyn merkitystä.

Taksvärkki tarjoaa työpajoja koulujen teemapäiviin tai ilmiöviikoille

Taksvärkki ry:n työpajoissa käytetään monipuolisia, osallistavia työtapoja. Teemat liittyvät tiiviisti perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmien arvoihin ja sisältöihin.

Kouluvierailun voi tilata nettilomakkeella (www.taksvarkki.fi) tai ottamalla suoraan yhteyttä Taksvärkin aluekoordinaattoreihin: oulu(at)taksvarkki.fi, jyvaskyla(at)taksvarkki.fi, tampere(at)taksvarkki.fi, turku(at)taksvarkki.fi, helsinki(at)taksvarkki.fi.

Laaja joukko lahtelaisia yrityksiä on lähtenyt tukemaan LAMKia osana opetus- ja kulttuuriministeriön alaista ammattikorkeakoulujen varainhankintaa. Tarkoituksena on varmistaa koulutuksen korkea taso Lahden seudulla ja samalla vahvistaa lahtelaista yhdessä tekemisen voimaa.

Moottorina yhteisluomiselle käytetään ammattikorkeakoulun kolmea lakisääteistä tehtävää: opetusta, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä aluekehittämistä. Lakisääteisten tehtävien kautta LAMK edistää alueen yritysten liiketoiminnan kehittämistä ja tutkimustulosten hyödyntämistä.

Korkeakoulutuksen tukeminen mahdollistaa opiskelijoiden kehittymisen tulevaisuuden asiantuntijoiksi, jotka toimivat sujuvasti alati muuttuvissa työelämän tilanteissa ja tuottavat organisaatiolle uusia ideoita toiminnan kehittämiseksi.

LAMK tulee jatkossa keskittymään yritys- ja elinkeinoelämän ongelmien ratkaisemiseen kaikessa toiminnassaan.

”Lahden ammattikorkeakoululla on paikallisen tehtävänsä ohella myös kansallisia erityistehtäviä puualan ja muotoilun osaajien kouluttajana. Nyt mukaan tulleet yritykset lahjoituksineen auttavat meitä vahvistamaan entisestään näitä rooleja. Jatkuva vuoropuhelu yritysten kanssa takaa sen, että meiltä valmistuvat vastaavat Lahden alueen ja koko Suomen vaatimuksia osaajina. Hienoa saada olla mukana tekemässä tulevaisuutta kanssanne. Ja erityisesti haluan kiittää Teresa Kemppi-Vasamaa ja Pär-Gustaf Relanderia heidän avustaan tämän yritysjoukkion kasaamisessa”, Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen sanoo.

”Meidän kaikkien mielestä Lahden kehittyminen korkeakoulu- ja yliopistokaupunkina on hieno ja toivottu asia. Kaupungin, elinkeinoelämän ja koulutuksen pitää tehdä sellaisia asioita, jotka tukevat lasten ja nuorten siirtymistä työelämään ja sitä kautta edistävät taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä Lahdessa. Toiveenamme on, että voimme muodostaa uusia yhteistyömuotoja, jotka tukevat näitä tavoitteita. Haluamme, että LAMK ottaa aktiivisen vetovastuun alueen monimuotoisen yhteistyön kehittämisestä yhdessä meidän kanssamme. Me kaikki mukana olevat yritykset ja varmasti muutkin kannatamme tätä yhdessä”, sanovat Teresa Kemppi-Vasama ja Pär-Gustaf Relander kuin yhdestä suusta.

Haluatko mukaan LAMKia tukevien yritysten joukkoon? Lisätietoja Lahden ammattikorkeakoulun varainhankintakampanjasta: https://www.lamk.fi/vauhtia

Tule rohkeasti mukaan – tehdään yhdessä päijät-hämäläistä historiaa korkeakoulutuksen saralla!

Lehdistö on lämpimästi tervetullut ma 5.11.2018 klo 15.00 alkaen Lahden ammattikorkeakoulun uudelle kampukselle tiedotustilaisuuteen.

Taitaja9 on peruskoulun 7-9 -luokkalaisille tarkoitettu leikkimielinen kilpailu, jossa mitataan oppilaiden kädentaitoja eri koulutusalojen tehtävissä. Tervetuloa seuraamaan kilpailuja tiistaina 6.11. klo 10-14 Turun ammatti-instituutin Peltolan koulutaloon (Hamppukatu 2).

Kilpailu käydään kolmen hengen joukkueina. Arvostelussa ratkaisevia tekijöitä ovat suorituksen nopeus ja tarkkuus. Tänä vuonna kisaillaan ainakin elintarvikealan, kone-ja tuotantotekniikan, rakennusalan, logistiikka-alan ja kiinteistöpalvelualojen tehtävissä.

Turun paikalliskarsintojen neljä parasta joukkuetta jatkaa Turun ammatti-instituutin Juhannuskukkulan koulutalossa 28.11.2018 järjestettäviin aluekarsintoihin. Näiden karsintojen kahdeksan parasta joukkuetta pääsee toukokuussa 2019 Joensuussa järjestettäviin finaaleihin, jonne saapuu joukkueita ympäri Suomen.

Taitaja9 on Skills Finland ry:n ammattitaitokilpailuperheeseen kuuluva tiimikilpailu, jota on järjestetty jo 16 vuoden ajan. Skills-ammattitaitokilpailujen tavoitteena on kohottaa ammatillisten oppilaitosten vetovoimaisuutta. Kilpailutoiminnan avulla saadaan peruskoulujen taitoaineiden opettajat sekä opinto-ohjaajat mukaan yhteistyöhön ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden parantamiseksi.

Lisätietoja:
Jarmo Linkosaari, 050 518 5811, jarmo.linkosaari@turku.fi