Nordiska investeringsbanken (NIB) och den finska leverantören av vattentjänster Turun seudun puhdistamo Oy (TSP) har undertecknat ett lån på 15 miljoner euro för modernisering av ett avloppsreningsverk i Åbo, Finland.

Lånet löper över 30 år och finansieras genom NIB:s miljöobligationer (NIB Environmental Bonds, NEB). Det är en del av ett investeringsprogram för att bygga en ny kanal för avloppsvatten vid Kakolabackens avloppsreningsverk. Programmet genomförs 2018–2021 och värdet uppgår till 30 miljoner euro.

– Investeringen följer NIB:s miljömandat eftersom den bidrar till att trygga leveransen av reningstjänster för avloppsvatten i regionen. Dessutom bidrar investeringen till att göra Östersjön renare, säger Henrik Normann, verkställande direktör för NIB.

Projektet separerar utflödessystemen för avloppsvatten och dagvatten så att avloppsreningsverket kan utnyttja hela sin kapacitet under extrema väderförhållanden. Detta minskar mängden översvämmat orenat avloppsvatten samt belastningen från näringsämnen och mikrobiologiska ämnen på miljön.

En tillräcklig kanal för bortskaffning av utsläppsvattnet skyddar också systemen från att översvämmas i framtiden, då antalet kraftiga regnfall förväntas öka och de maximala havsnivåerna förväntas stiga.

Kakolabackens avloppsreningsverk renar avloppsvatten från cirka 300 000 invånare samt ett antal industrier i Åboregionen. TSP ägs av 14 kommuner, av vilka Åbo stad står för den största andelen (62,3 %).

Nordiska investeringsbanken NIB är en internationell finansieringsinstitution som ägs av de åtta medlemsländerna: Danmark, Estland, Finland, Island, Lettland, Litauen, Norge och Sverige. Banken finansierar privata och offentliga projekt i och utanför medlemsländerna. NIB har högsta möjliga kreditvärdighet, AAA/Aaa, hos de ledande kreditvärderingsinstituten Standard & Poor’s och Moody.

För mer information, kontakta

Kari Jaukkuri, Senior Manager, Lending, på +358 10 618 0237, Kari.Jaukkuri@nib.int

Vytautas Brazaitis, Communications Unit, på +358 10 618 0235, Vytautas.Brazaitis@nib.int

Suomi on totuttu näkemään hyvinvointiyhteiskuntana ja tasa-arvon mallimaana, jossa ihmisillä on tasavertaiset mahdollisuudet kouluttautua ja menestyä työelämässä. Pitääkö tämä paikkansa? 

Vanhemmiltamme saamme perintönä terveyden, talouden, koulutustason, joskus jopa ammatin. Arviointitulosten mukaan koululaisten vanhempien koulutustausta, koulutuksen arvostus ja huoltajilta saatavan tuen määrä kasvattavat merkittäviä ja huolestuttavia eroja oppilaiden osaamiseen jo perusopetuksessa (Karvi 2018).

Samaan aikaan Osaamisen tulevaisuuspaneelin mukaan perinteinen polku opinnoista työelämään ja sieltä eläkkeelle on rapistumassa. Miten joustavuutta, jatkuvaa oppimista ja uudelleenkouluttautumista voidaan edistää, jotta kaikilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja vastata työelämän muuttuviin tarpeisiin koulutuksen kautta.

Onko tulevaisuutemme siis ennalta määrätty ja miten voimme muuttaa sen suuntaa?

Tätä pohtivat viisi eri alan asiantuntijaa SuomiAreenan sykkeessä perjantaina 20.7.2018.

Mikko Dufva työskentelee Sitrassa tulevaisuustutkijana ja tarkastelee työkseen tulevaisuuden kehityskulkuja, niiden välisiä jännitteitä ja tulevaisuuteen liittyviä mielikuvia.
Tapio Huttula on toiminut laajasti eri tehtävissä koulutuksen parissa, muun muassa kansallisen koulutuksen arviointineuvoston puheenjohtajana, korkeakoulun rehtorina sekä opetusneuvoksena opetus- ja kulttuuriministeriössä. 
Sonja Kosunen tutkii kuinka koulutuspolitiikka, perheiden tekemät kouluvalinnat ja koulut erityisesti huono-osaisilla alueilla voivat edistää tai estää oppilaidensa tasavertaisia mahdollisuuksia ja tulevaisuudennäkymiä. 
Antti Seitamaa vetää #kampus­rau­haa -hanketta, jonka tavoit­tee­na on huoleh­tia siitä, että amma­til­li­nen koulu­tus on kaikil­le hyvä paikka opis­kel­la itsel­leen ammatti. 
Minna Vanhala-Harmanen on Baronan toimitusjohtaja ja uudenlaisen työelämän puolestapuhuja.

Keskustelun juontaa radiotoimittaja Renaz Ebrahimi.

Tule kuulemaan, osallistumaan keskusteluun ja päätä, onko tulevaisuutesi sinetöity!

Tilaisuuden tiedot:

Aihe: Lääkärin tytöstä lääkäri ja duunarin pojasta duunari – ennalta määrätty tulevaisuus?

Aika: Perjantai 20.7.2018 klo 11.30-12.30

Paikka: Kaupungintalon piha, Hallituskatu 12, Pori

Järjestäjät: Barona, Helsingin seudun kesäyliopisto, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) ja Nordic Centre of Excellence (NCoE) Justice through education (JustEd).

HELSINGIN SEUDUN KESÄYLIOPISTO KANSALAISTORILLA 19.-20.7.2018

Helsingin seudun kesäyliopisto on esittäytymässä myös kansalaistorilla Porissa 19.-20.7.2018, osasto 53 B.  Tervetuloa jutustelemaan ja nappaamaan syksyn opas!

IRONKIDS siirtyy lauantaille 30.6. klo 12.00

Rankkasateen ja puuskaisen tuulen takia IRONKIDS-juoksutapahtuma siirretään lauantaille klo 12.

- Puuskittainen tuuli ja rankkasade pakottivat tekemään tämän päätöksen. Lauantaille on onneksi luvattu parempaa keliä ja saamme lasten kilpailun vietyä läpi ennen varsinaista IRONMAN-kilpailua, joka alkaa 16.00, tapahtuman viestintäjohtaja Kalle Kotiranta kertoo.

Lasten juoksukilpailuun otetaan ilmoittautumisia vastaan lauantaina klo 10 asti.

Lisätietoja:

Nokian Tyres IRONMAN 70.3 Finland viestintäjohtaja Kalle Kotiranta, 040 502 2786, kalle.kotiranta@fitra.fi

IRONKIDS siirtyy lauantaille 30.6. klo 12.00

Rankkasateen ja puuskaisen tuulen takia IRONKIDS-juoksutapahtuma siirretään lauantaille klo 12.

- Puuskittainen tuuli ja rankkasade pakottivat tekemään tämän päätöksen. Lauantaille on onneksi luvattu parempaa keliä ja saamme lasten kilpailun vietyä läpi ennen varsinaista IRONMAN-kilpailua, joka alkaa 16.00, tapahtuman viestintäjohtaja Kalle Kotiranta kertoo.

Lasten juoksukilpailuun otetaan ilmoittautumisia vastaan lauantaina klo 10 asti.

Lisätietoja:

Nokian Tyres IRONMAN 70.3 Finland viestintäjohtaja Kalle Kotiranta, 040 502 2786, kalle.kotiranta@fitra.fi

Jord- och skogsbruksministeriet har fastställt det största antalet björnar som får fällas under jaktperioden 2018–2019, det vill säga 355 björnar, vilket är hundra djur fler än i fjol (255). Målet med den större kvoten är att stabilisera den växande stammen, gallra bland stammen inom de björntätaste områdena och förebygga renskador som länge visat uppåtgående siffror. Den större kvoten förmodas inte reducera stammens livskraft.

Enligt EU:s habitatdirektiv hör björn till de arter som är strikt skyddade. Den finska björnstammen är dock tillräckligt stor för att dess storlek ska kunna regleras genom så kallad stamförvaltningsmässig jakt som habitatdirektivet tillåter. Den genom förordning av jord- och skogsbruksministeriet fastställda kvotens andel i förhållande till den regionala stammen (beskattningsprocent) är i renskötselområdet 27,5, i övriga delar av landet 14 och i hela landet i genomsnitt 16,1 procent. Utanför renskötselområdet ska stammen stabiliseras på dagens nivå, men stammen tillåts breda ut sig över ett bredare område.

– Björnstammen är stark och tål beskattning, vilket vi nu behöver för att sätta stopp för ökningen och förebygga skador. Antalet skador på kalvar har stigit särskilt i renskötselområdets södra och östra delar. Avsikten med den större kvoten är också att återställa älgstammen i Norra Karelen, säger jord- och skogsbruksminister Jari Leppä.

Kvoten för renskötselområdet större än planerat

Renskötselområdets björnkvot höjdes efter remissomgången med 10 djur (85 > 95): i den östra delen höjdes antalet med 15 björnar jämfört med året innan (60 > 75) och i den västra delen minskades antalet med fem björnar (25 > 20). Kvoten som gäller områdena utanför renskötselområdet fastställdes i enlighet med ministeriets ursprungliga förslag till 260 björnar, det vill säga 90 björnar fler än året innan.

Enligt Naturresursinstitutets uppskattning i maj uppgår antalet björnar i Finland till 2 130–2 260 när även ungarna räknas med. I fjol var antalet 1 980–2 100 och året innan 1 720–1 840. Antalet björnkullar uppskattades på våren till 201–232, vilket är sju procent fler än året innan (187–216). Antalet individer har växt närmast i Östra Finland och speciellt i området för den etablerade stammen. Ökningen av stammen framträder tydligast i verksamhetsområdet för Finlands viltcentral i sydöstra Finland.  

Områdets älgstam ska beaktas vid beviljande av dispenser

Enligt ministeriet är det viktigt att de skador och problem som björnar orsakar ska kunna beaktas bättre och mer flexibelt än tidigare när det beviljas dispenser som grundar sig på kvoter. Förutom det ökade antalet skador ska man när man beviljar dispenser på regional nivå också ta hänsyn till stammarna av hjortdjur  i förhållande till björnstammen. Ytterligare ska man lägga vikt vid att säkra skogsvildrensbeståndet i Suomenselkä och Kajanaland.

Finlands viltcentral tar slutliga beslut om hur dispenserna inriktas. Förutom de dispenser som grundar sig på kvoter kan Finlands viltcentral efter ett noggrant övervägande bevilja dispenser också för eliminering av björnar som orsakar skada eller hot. Antalet dessa dispenser är inte heller i fortsättningen begränsat.

Jord- och skogsbruksministeriets förordning om jakt på brunbjörn som sker med stöd av dispens och en regional kvot (496/2018), pdf
Promemoria, pdf (på finska)
Naturresursinstitutet: Läget för Finlands björnstam och kullproduktionen 2017 (27.3.2018), pdf (på finska)

Mer information vid jords- och skogsbruksministeriet:

Jussi Laanikari, överinspektör, tfn 0295 16 2432 och 040 733 6229, fornamn.efternamn@mmm.fi

Teppo Säkkinen, ministerns specialmedarbetare, tfn 050 516 2868, fornamn.efternamn@mmm.fi

Lappeenrannan nuorisotoimi järjestää pop up -nuorisotilan Myllysaaren rannalla 18.–20.7. ja 23.–25.7. Nuoret voivat tulla moikkaamaan ohjaajia Myllysaareen klo 13–16 välisenä aikana. 

Nuorisotila Krissen ilta-ohjaaja Elisa Kivinen kertoo, että nuorisotoimi haluaa olla siellä missä nuoretkin viettävät kesällä aikaa. 

– Hyvä ilma houkuttelee nuoret ulos ja rannalle. Joitakin vuosia sitten järjestettiin samanlainen rantanuorisotila ja silloin nuoret löysivät hyvin paikalle. 

– Rannalla aikaa viettäville halutaan tarjota mahdollisuus rentoon pelailuun ja hengailuun sekä kesäpäivän viettoon yhdessä muiden kanssa. Tarjolla on myös viileää juotavaa. 

Rantanuorisotilan yhteydessä voi pelata piha- ja rantapelejä, kuten mölkkyä, sulkapalloa ja lentopalloa. 

– Meiltä löytyy pelivälineet ja laitetaan pelit käyntiin, jos ja kun on innokkaita osallistujia, Kivinen hymyilee. 

Myllysaaren rantanuorisotilan tunnistaa paviljonkikatoksesta, jonka alle on rakennettu hengailupaikka. Toimintaa järjestetään säävarauksella. 

Nuorisotila Krisse on avoinna heinäkuussa säällä kuin säällä maanantaista perjantaihin klo 13–17. Krisseen voi tulla hengailemaan, pelaamaan esimerkiksi biljardia, pleikkaria tai lauta- ja korttipelejä. Krissessä voi myös ladata puhelimen. 

Lisäksi Krissessä voi käydä ottamassa hauskoja kesävalokuvia yksin tai yhdessä kavereiden kanssa valitsemassaan ympäristössä green screen -teknologian avulla. Valokuvastudio jatkaa toimintaansa 27.7. saakka. 

Nuorisotila Krisse sijaitsee kauppakeskus IsoKristiinan toisessa kerroksessa. 

Kuva: Nuorisotoimen rantanuorisotila Myllysaaressa heinäkuun lopussa. Green screen -teknologian avulla otetussa kuvassa ilta-ohjaaja Elisa Kivinen.

Lisätietoja: 

Nuorisotila Krisse, ilta-ohjaaja Elisa Kivinen
puh 040 486 8898, elisa.k.kivinen(a)lappeenranta.fi

Zabivaka - maalinsylkijä suden vaatteissa

Meneillään olevien jalkapallon MM-kisojen maskotti on tullut tutuksi kaikille kisoja seuraaville. Urheiluasuun puettu susi on ikuistettu pehmoleluksi, pinsseiksi ja mitä moninaisimmiksi muistoesineiksi. Nimensä mukaisesti maskotti on onnea tuova esine, joka nykyisin tarkoittaa useimmiten joukkuetta kannustavaa hahmoa tai toimii kokonaisen kilpailun tunnuksena, kuten Zabivaka, innostaen ihmisiä ja tuoden katsojille hyvää mieltä.

Tiettävästi ensimmäinen varsinaisesti maskotiksi suunniteltu hahmo esiintyi jalkapallon MM-kisoissa 1966. Englannissa järjestettyjen kisojen tunnus oli Ison-Britannian lippuun sonnustautunut leijona, World Cup Willie. Grenoblen olympialaisissa 1968 tunnuksena oli hiihtävä piirroshahmo, mutta ensimmäinen varsinainen maskotti, josta alettiin valmistaa oheistuotteita ja joka esiintyi hahmona, oli vuoden 1972 Münchenin olympialaisten tunnus, Waldi-mäyräkoira. Sen jälkeen kisamaskotit ovat esiintyneet säännöllisesti suurempien ja pienempien urheilutapahtumien tunnuksina. Yksi suosituimmista on Moskovan olympialaisten 1980 maskotti, Mishka-karhu. Sama aihe toistui vuoden 2014 Sotshin talviolympialaisissa jääkarhuna. Tunnistettavista hahmoista, kuten Vutsko-sudesta (Sarajevo 1984) tai Sam-kotkasta (Los Angeles 1994) on tultu mitä mielikuvituksellisimpiin hahmoihin, joille kaikille ei löydy edes yksiselitteistä sanallista selitystä. Vai miten kuvata esimerkiksi Lontoon olympialaisten 2014 yksisilmäistä oliota ja merkillistä tunnusta?

Kautta aikojen ensimmäiset yleisurheilun maailmanmestaruuskisat järjestettiin Helsingissä 1983. Kisamaskotiksi valittiin urheiluasuinen jänis, joka sai nimen Lasse. Kisamaskotti on saanut Suomessa urheilijan mukaan nimensä myös vuonna 2001, kun Lahdessa järjestettyjen hiihdon MM-kisojen maskotiksi valittiin Harri-ilves. Nimen esikuva kilpaili samoissa kisoissa itsekin. Seuraaviin Lahdessa järjestettyihin hiihdon MM-kisoihin 2017 ei valittu kisamaskottia ollenkaan, mikä aiheutti katsojissa suuren porun. Moni suomalainen muistaa edelleen kaiholla vuoden 1989 hiihdon MM-kisojen maskottia, Nestoria, joka hyväntuulisena hahmona toi iloa kisakatsomoihin.

Lahden historiallisessa museossa on esillä kuusi kisamaskottia ja oheistuotteita sekä kesä- että talvikisoista.

Tervetuloa!

Lahden historialliseen museoon on maksuton sisäänpääsy 1.6.-1.9.2018.

Kuva: Nestori, Lahden hiihdon MM-kisojen 1989 maskotti. Lahden kaupunginmuseon kokoelmat.

Korkeakoulujen kevään 2018 yhteishaussa on SeAMKiin hyväksytty 988 uutta opiskelijaa. AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen hyväksyttiin 854 hakijaa, joista kulttuurialalle 58, liiketalouden alalle 283, luonnonvara-alalle 51, ravitsemisalalle 43, sosiaali- ja terveysalalle 236 ja tekniikan alalle 183. Ylempään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen hyväksyttiin viidelle eri alalle 134 hakijaa.

Oma Opintopolku -palvelu

Hakijat näkevät oman tilanteensa Oma Opintopolku -palveluun kirjautumalla. Opiskelupaikan saaneille on lähtenyt automaattinen sähköpostiviesti paikan vastaanottamisesta, mikä on tehtävä 10.7.2018 klo 15.00 mennessä Oma Opintopolku -palvelussa. Lisätietoa opiskelijavalinnoista löytyy osoitteesta www.seamk.fi/opiskelijavalinnat. Opetushallitus lähettää kaikille yhteishaun hakijoille tulostiedotteen sähköpostitse lähipäivinä. Tiedotteesta hakija näkee oman tilanteensa joka hakutoiveen osalta.

Lisähaku 30.7.–8.8.2018 syksyn opintoihin

Syksyksi voi vielä saada opiskelupaikan osaan koulutuksista SeAMKin lisähaun kautta. SeAMKin lisähaku järjestetään 30.7.–8.8.2018 ja hakukohteet julkaistaan Opintopolku.fi-palvelussa ja osoitteessa www.seamk.fi/haku 27.7.2018 mennessä.

Urho Kekkosen kansallispuisto ja Suomen Latu Kiilopää ovat tuottaneet yhteistyössä maastopyöräilykartan avuksi alueelle tuleville pyöräilijöille. Kartasta löytyy reittikartan lisäksi reittiselostukset ja vaikeusluokitus 11 reitille. Oleellinen tieto reittien palveluvarustuksesta löytyy kartalta myös.

Petri Kulha Suomen Latu Kiilopäältä toteaa kartan tulevan tarpeeseen ja se vastaa mukavasti maastopyörällä retkeilevien toiveisiin. Pääosa lisääntyneestä pyöräretkeilystä on päivän mittaisia pistoja upeisiin kartalta löytyviin kohteisiin. Päivän päätteeksi halutaan palata mukavasti palveluiden pariin ja lakanoiden väliin nukkumaan.

Kartan toteutuksessa tehtiin yhteistyötä Suomen Ladun maastopyöräilyn asiantuntijoiden kanssa. Suurimman työn Suomen Ladulta tekivät Tiina Riikonen ja Petri Kulha reittikuvausten ja eri vedosvaiheiden kommentoinnissa. Työnjako kartan toteutuksessa oli alusta asti selvä: Suomen Ladulta löytyy sisällöllinen asiantuntemus reittiluokitukseen ja Urho Kekkosen kansallispuisto vastasi kartan toteutuksesta ja ulkoasusta.

”Yhteistyö toimi varsin hyvin, kun vauhtiin päästiin. Tietysti aikataulullisesti tavoiteltiin jo loppukevättä tuotteen julkaisuun, mutta haluttiin olla varmoja kaikista reiteistä ja nythän tässä kausi vasta kunnolla on alkamassa. Hyvin ehtii vielä tälle kaudelle kartan hankkia.” sanoo asiakaspalvelupäällikkö Tarja Tuovinen Metsähallitukselta.

Karttaa saa 4 € hinnalla tietenkin Tunturikeskus Kiilopäältä ja Saariselän palvelupiste Kiehisestä, mutta myös mm. Saariselän keskusvaraamosta ja Santa´s Hotel Tunturista. Myös Tankavaaran luontokeskus myy karttaa.

Saariselän alueen maastopyöräkartasta on nyt otettu ensimmäinen painos ja palautetta kartan toimivuudesta pyöräilijöiden apuna voi antaa esimerkiksi sähköpostilla osoitteeseen ukpuisto@metsa.fi tai puhelimella palvelupiste Kiehiseen p. 0206 39 7200.

Lisätietoja:

Saariselän palvelupiste Kiehinen p. 0206 39 7200, s-posti: ukpuisto(at)metsa.fi
Suomen Latu Kiilopää, Petri Kulha, p. 044 977 7890, s-posti: petri.kulha(at)suomenlatu.fi

Turun Kauppatorin arkeologiset kaivaukset laajenevat huomattavasti maanantaina 2.7.2018. Kaivaukset etenevät Eerikinkadun suunnasta kohti torin keskiosaa ja väliaikaisen torialueen reunaa.

Arkeologiset kaivaukset laajenevat heinäkuun aikana kattamaan suuren osan nykyisestä kauppatorin pinnasta. Maanantaina aidataan alue ja aloitetaan pintakivien poisto.
– Konekaivauksella aloitetaan, jonka jälkeen tarkennetaan vielä kohteita käsityönä tehtäville kaivauksille. Arkeologeja kaivauksilla tulee heinäkuun aikana päivittäin työskentelemään 20–30 tilanteista riippuen.

Jokirannasta torille kulkenut pääkatu näkyy tällä hetkellä jo hyvin. Kaivausten edetessä vastaan tulee myös sivukatu sekä erilaisia rakennuksia.
– Alueen laajuus sekä keskeinen sijainti avaavat erittäin mielenkiintoisen kokonaisuuden tutkia kaupunginosan kehitystä 1600-luvulta lähtien, kertoo kenttätyönjohtaja Maija Helamaa, Muuritutkimus Ky. 

– 1827 vuoden Turun palon aikoihin vanhan torin reuna on ollut varsin rakentamaton. Mutta toisaalta olemme löytäneet samalta alueelta rakenteita jo 1600-luvulta. Kokonaisuus hahmottuu kerroksittain ja vierekkäin. Noin vuoden kuluttua meillä on tarkentunut kuva siitä, miltä Turku on vuosisatoja sitten näyttänyt, Helamaa selvittää.

Väliaikaisen torin
rakentaminen etenee

Väliaikaisen torin aluetta rakennetaan Yliopistonkadulla Aurakadun ja Ortodoksisen kirkon välisellä alueella. Yliopistonkadun alle toteutetaan uudet jätevesi-, hulevesi ja vesijohtolinjat, jotka suunnitelman mukaan valmistuvat heinäkuun loppuun mennessä.
– Tämän jälkeen työmaa siirtyy Ortodoksikirkon ja Kauppiaskadun väliselle alueelle valmistuen elo- syyskuun vaihteessa. Tavoitteena on, että heti kun alueita saadaan valmiiksi, niin niitä vapautetaan torikaupan käyttöön. Esimerkiksi Aurakadun puoleinen reuna torialueen kohdalta pyritään saamaan auki lähiaikoina, jotta asiakkaiden kulkeminen torille helpottuu, sanoo Uusi Kauppatori – projektin johtaja Janne Laine.

Lisätietoja:
Kari Uotila, FT
Muuritutkimus Ky.
0505902646
kauppatori@muuritutkimus.fi 

Lisätietoja:
Janne Laine
Projektijohtaja
Kaupunkiympäristötoimiala
Uusi Kauppatori-projekti
janne.laine@turku.fi
050 4648681

Pilviohjelmistoyhtiö Efecte on saanut julkisen tarjouskilpailun kautta merkittävän palvelunhallinnan ratkaisutilauksen Tampere3:lta.  Tampere3 on uusi korkeakouluyhteisö, jonka muodostavat Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Tampere3 aloittaa toimintansa 1.1.2019.

Efecten ratkaisua käytetään Tampere3:n ja Efecten yhteisen hankkeen ensimmäisessä vaiheessa korkeakouluyhteisön IT-palvelunhallintaan. Jatkossa käyttöä suunnitellaan laajennettavaksi myös muihin toimintoihin IT:n ulkopuolella. Nelivuotinen sopimus kattaa Efecten pilvipalveluiden käyttöoikeudet, ylläpidon sekä niihin liittyviä asiantuntijapalveluita.

”Olemme erittäin iloisia, että Efecte pääsee yhteistyössä kehittämään edistyksellistä suomalaista korkeakouluorganisaatiota, joka merkittävästi panostaa palvelunhallintaan”, toteaa Efecte Oyj:n myyntijohtaja Johannes Niemi. ”Efectelle hankkeen tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että se pitää sisällään muun muassa monikanavaiset chat-palvelut ja toisessa vaiheessa myös tekoälyyn pohjautuvat chatbot-ratkaisut”, Niemi jatkaa. 

Lisätietoja:
Johannes Niemi
Myyntijohtaja
Efecte Oyj
johannes.niemi@efecte.com
+358 40 747 9161

Maailman saunapääkaupungiksi valitun Tampereen laaja yleisten saunojen valikoima nousee uudelle tasolle, kun kaupungin tuorein vetonaula Saunaravintola Kuuma avaa ovensa ja terassinsa lauantaina 30.6.2018 klo 15. Ydinkeskustassa, Laukontorin rannassa sijaitsevassa Kuumassa palvelee ympäri vuoden kahvila-ravintola, suuret kahteen kerrokseen sijoittuvat terassialueet sekä kaksi saunaa, puulämmitteinen ja moderni savusauna. Saunaravintolan ruokafilosofiasta on vastannut tv-kokki Sara La Fountain, joka on myös osakkaana Kuumassa.  

Kuuman kaksikerroksinen kokonaisuus pitää sisällään runsaat 500 asiakaspaikkaa, noin 500 neliötä kerrosalaa sekä yli 700 neliön terassialueet. Saunojen kapasiteetti on satoja asiakkaita päivässä. Löylyistä käsin pääsee virkistäytymään Pyhäjärveen, Laukontorin rantaan rajattuun pulahdusaltaaseen, joka on kooltaan kahdeksan metriä pitkä ja viisi metriä leveä. Saunaravintolasta riippumattomista, toimituksellisista syistä pulahdusallas saadaan Kuumaan myöhemmin tänä kesänä.

– Tampereen vetovoima, poikkeuksellinen sijainti yhtä aikaa kaupungin keskustassa ja veden äärellä sekä Kuuman tarjoama moniaistinen rentoutumiselämys tekevät siitä yhden korkeatasoisimman saunakokonaisuuden Suomessa, sanoo Kuuman osakas Ville Iivonen Lumo Laukontori Oy:stä.

– Tuomme yhteen nautiskelijoita, jotka arvostavat laadukasta ruokaa, saunomista sekä erinomaista palvelua hulppeissa puitteissa. Olemme koko kansan saunaravintola, joten erillisten avajaisjuhlallisuuksien sijaan avajaisiin ovat tervetulleita kaikki tamperelaiset ja matkailijat, jatkaa osakas Pasi Rautanen Lumo Laukontori Oy:stä.

Saunomisen lisäksi tärkeässä roolissa on herkullinen ruoka. Kuuman ruokafilosofia perustuu pohjoismaisiin puhtaisiin makuihin, höystettynä pienillä yllättävillä twisteillä. Menusta ovat vastanneet terveellisen ruoan ja juoman puolestapuhuja, tv-kokki Sara La Fountain sekä Kuuman keittiömestari Eero Mäkelä.

Sesonkien mukaan vaihtuva ruokalista on suunniteltu sosiaalisen syömisen ympärille, ja sen keskiössä on jaettavat annokset. Menu pitää sisällään erilaisia kala-, liha-, ja kasvisvaihtoehtoja. Kesän ruokalistalla pääosaa näyttelevät esimerkiksi varhaisperuna, nokkonen, siika, karitsa ja mustikka.  Kahvilan puolella asiakkaita hemmotellaan muun muassa smoothieilla ja raikkailla mehuilla.

Kuuma on todelliseksi saunafaniksi julistautuneen La Fountainin ensimmäinen oma ravintola.

– Rakastan saunomista ja hyvää, terveellistä ruokaa. Kuumassa nämä kaksi yhdistyvät kokonaisvaltaiseksi elämykseksi. Kuuman kaikki aistit rentouttava konsepti kuvastaa juuri sitä, mitä haluan ihmisille herkullisen ruuan kautta tarjota, iloitsee osakkaana Saunaravintola Kuumassa oleva La Fountain.  

Saunaravintola Kuuman ovet avautuvat kaikelle kansalle lauantaina 30.6. klo 15. Avauspäivänä paikalla edustaa myös Sara La Fountain.

Aukioloajat ja hinnat:

Kuumassa tarjoillaan arkisin niin aamiaista, lounasta kuin illallista. Viikonloppuisin tarjolla on myös brunssi. Kahvila-ravintola on avoinna maanantaista torstaihin sekä sunnuntaisin klo 09–24 ja perjantaista lauantaihin klo 09–01.30. Keittiö sulkeutuu joka päivä klo 22.30.

Kuuman saunoihin pääsee rentoutumaan arkisin ja lauantaisin klo 09–23, sunnuntaisin saunat ovat avoinna 09–22. Arkisin klo 17 saakka yhden saunakerran hinta on 10 €. Arki-iltaisin klo 17 eteenpäin ja viikonloppuisin saunominen kustantaa 15 €/kerta. Opiskelijat, alle 16-vuotiaat ja eläkeläiset saunovat arkisin klo 09–17 kahdeksan euron hintaan. Kaikki hinnat sisältävät puolentoistatunnin saunavuoron. Saunaravintolasta voi tarvittaessa vuokrata pyyhkeitä ja uima-asuja.

Kuvat:
Kuva valmiista Saunaravintola Kuumasta: Wellu Hämäläinen, Wellu Hämäläinen Photography
Liitteenä myös annoskuvia Kuuman herkuista.

Lisätiedot:
Ville Iivonen, Lumo Laukontori Oy, p. 040 506 0422
Pasi Rautanen, Lumo Laukontori Oy, p.  040 502 4722
info@saunaravintolakuuma.fi  

Haastattelupyynnöt Sara La Fountainin osalta:
Ulla Panuma, 0400 553 313, haastattelumahdollisuus lauantaina alkaen klo 14.

Saunaravintola Kuuma on Tampereen Laukontorilla sijaitseva kaupungin uusin vetonaula, jossa palvelee ympärivuotinen kahvila-ravintola, isot terassit sekä kaksi yleistä saunaa, puulämmitteinen sauna ja moderni savusauna. Kaksikerroksinen kokonaisuus tarjoaa yhteensä noin 500 asiakaspaikkaa suoraan veden äärellä, Ratinan suvannon ja Pyhäjärven rannassa. Rakennuksen on toteuttanut kaupungin omistama Tampereen palvelukiinteistöt Oy. Saunaravintolan käytännön toiminnasta vastaa Lumo Laukontori Oy. www.saunaravintolakuuma.fi.

Helikopterin lasketuminen sulkee Tuomoikirkkotorin yleiseltä liikenteeltä, myös kevyeltä liikenteeltä, 30.6.2018 klo 15.30-16.00. Paikalla liikenteenohjaajat ja alue on eristetty. Hälytysajo on kuitenkin mahdollista alueelle.

Heinäkuun alusta alkaen Kela korvaa taksimatkan vain, kun se tilataan Kelan kanssa sopimuksen tehneestä tilausvälityskeskuksesta. Alueelliset tilausvälityskeskukset vastaavat kaikista Kelan korvaamien taksimatkojen palveluista.

 Jos asiakkaalla on oikeus Kelan korvaamaan taksimatkaan, hänen pitää tilata taksi aina sen maakunnan tilausnumerosta, jonka alueelle taksi tilataan.  Tällöin asiakas maksaa matkastaan enintään 25 euron omavastuun. Myös alle omavastuun jäävät matkat kannattaa tilata alueellisista numeroista, koska ne kerryttävät automaattisesti vuosiomavastuuta. Kun vuosiomavastuu (300 e) ylittyy, Kela korvaa loppuvuoden matkakustannukset kokonaan.  ’

 Taksin tilaaminen

Kun asiakas soittaa tilausvälityskeskukseen, häneltä kysytään matkan järjestämiseen ja korvaamiseen liittyviä tietoja. Näitä ovat muun muassa nimi, osoite, henkilötunnus ja peruste taksin käytölle eli terveydentila tai puutteelliset liikenneolosuhteet.  Asiakas voi samalla kertaa tilata kaikki etukäteen tiedossaan olevat matkat seuraavan 14 vuorokauden ajalle.  Heinäkuun alusta meno- ja paluumatka on tilattava erikseen. Tämä tarkoittaa, että menomatkalle tilattu taksi ei voi enää jäädä odottamaan asiakasta paluumatkalle.

 Kuulo- ja puhevammaiset asiakkaat voivat edelleen tilata taksin tekstiviestillä.

Matkojen yhdistely

Tilausvälityskeskukset yhdistelevät terveydenhuoltoon matkustavien asiakkaiden matkoja aina kun se on mahdollista. Jotta matkoja pystytään yhdistelemään, asiakkaan on tilattava matka viimeistään matkaa edeltävänä päivänä klo 14 menenssä, jos vastaanottoaika on etukäteen tiedossa.

Matkojen yhdistelyn vuoksi asiakkaan kannattaa varautua siihen, että taksi saattaa viedä hänet terveydenhuoltoon tuntia ennen vastaanottoaikaa.  Palatessaan terveydenhuollosta hän voi joutua odottamaan kuljetusta tunnin. Jos asiakas tilaa matkan viimeistään tuntia ennen paluumatkaa, hänen ei tarvitse varautua odotusaikaan. Odotusaikaan ei tarvitse varautua, jos matka on tilattu vähintään tunti ennen paluuaikaa.  Matka-aika saattaa myös pidentyä jonkin verran verrattuna suoraan taksimatkaan. Enintään se voi kuitenkin pidentyä 2 tunnilla.

Samaan kuljetukseen ei tule muita asiakkaita, jos asiakas ei voi matkustaa terveydentilansa vuoksi yhteisessä kuljetuksessa. Tällöin hän tarvitsee todistuksen terveydenhuollosta (Todistus matkakorvausta varten, SV 67).

Vakiotaksi saattaa vaihtua

Asiakkaan, jolla on oikeus vakiotaksiin ja joka käyttää sitä säännöllisesti, kannattaa tarkistaa, miten vakiotaksikuljetus järjestyy 1.7. alkaen. Jos tuttu kuljettaja ei enää aja Kelan korvaamia taksimatkoja, asiakkaan pitää ottaa yhteyttä oman alueensa välityskeskukseen asian selvittämiseksi.

Kela seuraa palvelun laatua ja edellyttää tilausvälityskeskuksilta jatkuvaa laadun varmistusta, jotta asiakkaiden oikeudet toteutuvat. Asiakkaat voivat antaa palautetta matkoistaan tilausvälityskeskusten verkkosivuilla.

Taksin alueelliset tilausnumerot

 Oman alueen tilausvälityskeskuksen numero kannattaa tallentaa puhelimeen tai laittaa muuten helposti saataville. Taksien tilausnumerot löytyvät myös numeropalveluista 118 ja 020202. 

Lisätietoja asiakkaalle: kela.fi/taksimatkat

Lisätietoja medialle:

Kela, etuuspalvelut, vastaava suunnittelija Anne Giss, puh. 040 0985 436

Kela, etuuspalvelut suunnittelija Anne Hauta, puh.  040 837 2916

Taksikuljetuksiin liittyvät kysymykset

Etelä-Karjala Taksi Saimaa Oy, Juha Simpura, puh. 044 485 0820
Etelä-Pohjanmaa  Seinäjoen Keskustaksi Oy, Niko Mäki-Kahma, puh. 040 500 5490
Etelä-Savo PRO-Keskus Oy, Jari Tenhunen,  puh. 044 070 7054
Kainuu Kainuun Taksivälitys Oy, Markku Ylikulju, p. 0400 925 686
Kanta-Häme Tampereen Aluetaksi Oy, Tiina Pessi, puh. 050 385 5649
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Taksi Oy, Markku Ylikulju, puh. 0400 925 686
Keski-Suomi PRO-Keskus Oy, Jari Tenhunen, puh. 044 070 7054
Kymenlaakso Kymenlaakson Taksi Oy, Timo Lönnberg, puh. 040 580 0440
Lappi PRO-Keskus Oy, Jari Tenhunen, puh. 044 070 7054
Pirkanmaa Tampereen Aluetaksi Oy, Tiina Pessi, puh.  050 385 5649
Pohjanmaa Vaasan Ulataksi Oy, Tatu Aitoaho, puh. 044 783 3234
Pohjois-Karjala  PRO-keskus Oy, Jari Tenhunen, puh. 044 070 7054
Pohjois-Savo PRO-Keskus Oy, Jari Tenhunen, puh. 044 070 7054
Päijät-Häme Taksi Päijänne Oy, Jarno Westerholm, puh.  040 530 1397
Satakunta Lounais-Suomen Taxidata Oy, Tapani Ekuri, puh. 0400 274 114
Uusimaa Helsingin-Uudenmaan Taksit Oy, Ilkka Kivisilta, puh. 050 380 7754
Varsinais-Suomi Lounais-Suomen Taxidata Oy, Tapani Ekuri, puh. 0400 274 114

Från ingången av juli ersätter FPA taxiresor endast om de har beställts via en beställningscentral som har ingått avtal med FPA. De regionala beställningscentralerna svarar för alla de tjänster som gäller de taxiresor som FPA ersätter.

 Om en kund har rätt till en taxiresa som ersätts av FPA måste han eller hon alltid beställa taxin via beställningsnumret för det landskap dit taxin beställs. Då betalar kunden endast en självriskandel på 25 euro för resan. Det lönar sig att via de regionala numren även beställa resor som underskrider självrisken, eftersom de automatiskt räknas in i årssjälvrisken. När årssjälvrisken (300 euro) har överskridits ersätter FPA resekostnaderna i sin helhet under resten av året. 

Beställning av resa

När kunden ringer till beställningscentralen blir han eller hon ombedd att lämna uppgifter som behövs då resan ordnas och ersätts. Till dessa uppgifter hör bland annat namn, adress, personbeteckning och motivering till anlitandet av taxi, det vill säga hälsotillstånd eller bristfälliga trafikförbindelser. Kunden kan på samma gång beställa alla de resor som han eller hon känner till för 14 dygn framåt. Från ingången av juli måste tur- och returresorna beställas separat. Det här betyder att taxin som beställts för ditresan inte längre kan stanna och vänta på kunden för återresan.

 Samordningen av resor kan förlänga restiden

Beställningscentralerna samordnar resorna för de kunder som åker till en hälso- och sjukvårdsenhet alltid då det är möjligt. För att resorna ska kunna samordnas måste kunden beställa sin resa senast dagen före resan före kl. 14, om kunden känner till mottagningstiden på förhand.

På grund av samordningen av resor är det bra om kunden förbereder sig på att taxin kan ta honom eller henne till hälso- och sjukvårdsenheten en timme före mottagningstiden. Returresan från hälso- och sjukvårdsenheten kan kunden få vänta på i en timme. Man behöver inte förbereda sig på någon väntetid om man har beställt returskjutsen minst en timme före avgångstidpunkten. Själva restiden kan förlängas en aning i jämförelse med en direkt taxiresa. Som mest kan den dock förlängas med 2 timmar.

Inga andra kunder tas med i bilen om kunden på grund av sitt hälsotillstånd inte kan resa med gemensam skjuts. I så fall behöver han eller hon ett intyg från hälso- och sjukvården (Intyg för reseersättning, SV 67r).

Den bekanta taxin kan eventuellt bytas ut

Det lönar sig för kunder, som har rätt att anlita bekant taxi och som anlitar den regelbundet, att ta reda på hur skjutsen med bekant taxi ordnas från och med 1.7. Om den bekanta chauffören inte längre kör taxiresor som FPA ersätter ska kunden kontakta beställningscentralen inom sitt eget område för att reda ut hur skjutsen ordnas i fortsättningen.

Närmare information för kunder: fpa.fi/taxiresor

Närmare information till medier:

FPA, förmånstjänster, ansvarig planerare Anne Giss, puh. 040 0985 436

FPA, förmånstjänster, planerare Anne Hauta, tfn 040 837 2916

Serviceproducent

Etelä-Karjala Taksi Saimaa Oy, Juha Simpura, tfn. 044 485 0820
Etelä-Pohjanmaa  Seinäjoen Keskustaksi Oy, Niko Mäki-Kahma, tfn. 040 500 5490
Etelä-Savo PRO-Keskus Oy, Jari Tenhunen,  tfn. 044 070 7054
Kainuu Kainuun Taksivälitys Oy, Markku Ylikulju, p. 0400 925 686
Kanta-Häme Tampereen Aluetaksi Oy, Tiina Pessi, tfn. 050 385 5649
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Taksi Oy, Markku Ylikulju, tfn. 0400 925 686
Keski-Suomi PRO-Keskus Oy, Jari Tenhunen, tfn. 044 070 7054
Kymenlaakso Kymenlaakson Taksi Oy, Timo Lönnberg, tfn. 040 580 0440
Lappi PRO-Keskus Oy, Jari Tenhunen, tfn. 044 070 7054
Pirkanmaa Tampereen Aluetaksi Oy, Tiina Pessi, tfn.  050 385 5649
Pohjanmaa Vaasan Ulataksi Oy, Tatu Aitoaho, tfn. 044 783 3234
Pohjois-Karjala  PRO-keskus Oy, Jari Tenhunen, tfn. 044 070 7054
Pohjois-Savo PRO-Keskus Oy, Jari Tenhunen, tfn. 044 070 7054
Päijät-Häme Taksi Päijänne Oy, Jarno Westerholm, tfn.  040 530 1397
Satakunta Lounais-Suomen Taxidata Oy, Tapani Ekuri, tfn. 0400 274 114
Uusimaa Helsingin-Uudenmaan Taksit Oy, Ilkka Kivisilta, tfn. 050 380 7754
Varsinais-Suomi Lounais-Suomen Taxidata Oy, Tapani Ekuri, tfn. 0400 274 114

Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila  ja Seinäjoen kaupunki järjestävät syyskuussa viikolla 37 Kaappaa kasvis -tapahtumaviikon.

Kaappaa kasvis! -viikko on yhdessä koulun ja kodin kanssa vuosittain toteutettava viikko, joka kannustaa lapsia tutustumaan erilaisiin kasviksiin, marjoihin ja hedelmiin sekä lisäämään kasvisten käyttöä.

Viikon aikana otetaan huomioon päiväkodeissa, ja kouluruokailuissa kasvikset osana tasapainoista ruokavaliota. Lisäksi perheillä on mahdollista tutustua ruoan alkuperään ja maatilojen ympäristöön.

Tapahtumaviikon tarkoituksena on kiinnittää huomiota kasvisten ja marjojen käyttöön. Ne ovat ruokavalion perusta ja siksi niitä olisi hyvä tarjota joka aterialla. Tänä vuonna tapahtumaviikko näkyy myös erilaisissa kampanjoissa. Kaupat ottavat huomioon tapahtumaviikon valikoimissaan. Viikko päättyy Osta tilalta/pellolta pöytään -päivään 15.9.

Tapahtumaviikko järjestetään Etelä-Pohjanmaan liiton rahoittamalla AIKO-rahalla, joka tukee maakunnan kehittämistä. Hanketta hallinnoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja pääyhteistyössä Seinäjoen kaupunki.

Mukana tapahtumaviikossa ovat myös Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Etelä-Pohjanmaan Sydänpiiri ( ja paikallisyhdistykset), Päiväkoti Jump Oy, 2 kaupungin päiväkotia, alueen kouluja, Äärellä-ravintola, 2 maatilaa.

 Lisätietoja antavat:

Satu Haveri, projektipäällikkö
Seinäjoen ammattikorkeakoulu - SeAMK Ruoka

Soili Alanne
kehittämissuunnittelija, laillistettu ravitsemusterapeutti
Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö – Aksila

Ulla-Frantti Malinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori
Seinäjoen kaupunki

ITÄ-SUOMEN MAAKUNTIEN KANNANOTTO 29.6.2018

Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitot pitivät tänään 29.6.2018 yhteisen Itä-Suomen työvaliokunnan kokouksen Joensuussa. Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia valtion toimintojen sijoittamisasioita, joista päätettiin antaa seuraava kannanotto: 

Valtioneuvoston otettava roolia valtion toimintojen sijoittamisratkaisuissa:

Kriisinhallintakeskusta on kehitettävä Kuopiossa ja Tuomioistuinvirasto on sijoitettava Joensuuhun.

VM:n alainen alueellistamisen koordinaatioryhmä (AKR) antoi tänään lausunnot sekä Kuopioon sijoittuvan Kriisinhallintakeskuksen että valmisteilla olevan Tuomioistuinviraston perustamiseen liittyvistä sijoittumisratkaisuista. Kriisinhallintakeskus esitetään sisäministeriön aloitteesta siirrettäväksi Kuopiosta Helsinkiin. Oikeusministeriön tekemässä vertailussa pääkaupunkiseutua pidetään puolestaan ainoana mahdollisena sijoittamispaikkana uudelle Tuomioistuinvirastolle. Perustelut ovat toiminnalliset ja mm. matkustamistarpeisiin liittyvät syyt. AKR korostaa tänään antamissaan lausunnoissa, että vastuuministeriöiden on harkittava sijoituspäätösten viemistä valtioneuvoston yleisistunnon päätettäväksi.

Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitot ovat syvästi pettyneitä esitettyihin sijoitusratkaisuihin. Lisäksi haluamme viestiä vakavan huolemme alueellisten osaamisvahvuuksien sekä aluepoliittisen kokonaisnäkemyksen ja tahtotilan painoarvosta tämän hetken kansallisessa päätöksenteossa. Suunta on ollut huolestuttava jo pidemmän aikaa. Alueellistamislainsäädännön poliittiset tavoitteet ovat käytännössä vesittymässä täysin ja tilanne on maakuntien elinvoiman ja tulevaisuusnäkymien kannalta lohduton. 

Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitot edellyttävät Kriisinhallintakeskuksen ja Tuomioistuinviraston sijoitusratkaisujen viemistä valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi. Osaamiseen ja alueelliseen kokonaisharkintaan perustuen Kriisinhallintakeskusta on kehitettävä jatkossakin Kuopiossa ja Tuomioistuinvirasto on sijoitettava Joensuuhun.

Globaalisti toimiva korkean osaamistason vientiyritystoiminta voi sijoittua hyvin maakuntiin, mutta nyt vaikuttaa siltä, että valtion toimintojen sijoittamiselle kelpaa vain pääkaupunkiseutu.

ITÄ-SUOMEN TYÖVALIOKUNTA, JOENSUUSSA 29.6.2018

Lisätiedot:

- Työvaliokunnan puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja Hanna Huttunen, 040 067 3114 
- Työvaliokunnan sihteeri, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteyspäällikkö Sami Laakkonen, 050 443 1661

Suomen naiset pelaavat huomenna Puolan Lodzissa salibandyn opiskelijoiden maailmanmestaruudesta Tshekkiä vastaan. Suomi löi perjantai-illan välierässä Ruotsin 5-3. Ruotsi kohtaa aamun pronssiottelussa Puolan.

Suomi vei välierän alkua vakuuttavasti, kun Oona Kauppi iski ensimmäisen maalin jo avausminuutilla ja Veera Kauppi kieputti perään rangaistuslaukauksesta toisen. Kahdentoista minuutin kohdalla lukemat olivat jo 4-0 Suomen parhaana palkitun Milla Nordlundin sekä Oona Kaupin onnistuttua. Johtoasemassa Suomen peli alkoi kuitenkin laimeta eikä pelin tappaminen onnistunut edes toisen erän viiden minuutin ylivoimapelissä tilanteessa 4-1.
Kolmannessa erässä Ruotsi hiipi jo maalin päähän, mutta minuuttia ennen loppua Veera Kauppi sivalsi Oona Kaupin syötöstä tyhjiin Suomen vapauttavan viidennen maalin.

- Alku oli todella hyvä. Toteutettiin sovittuja asioita laadukkaasti, ja ehkä Ruotsikin oli vähän unessa, Suomen päävalmentaja Lasse Kurronen mietti.
- Toisessa erässä oli paikka tappaa peli muun muassa viiden minuutin ylivoiman myötä, mutta ei onnistuttu ottelua paketoimaan.
Kolmas erä sai kuitenkin päävalmentajan kulmat rypistymään.
- Aika heikkoa ja kuritonta, vähän nuoren joukkueen syndroomaa. Ehkä alettiin jännittämään ja unohdettiin sovitut asiat ja pelattiin pallolla aika tyhmästi, Kurronen murahti mutta katsoi jo huomiseen finaaliin.
- Iso voitto kuitenkin, ja huomiselle pyritään totta kai parantamaan vielä tästä ja tuomaan kulta Suomeen.

Salibandya, Lodz, Puola

Opiskelijoiden MM-turnaus

Naiset

Välierä Suomi - Ruotsi 5-3 (4-0, 0-1, 1-2)

1. erä: 0.31 Oona Kauppi (Veera Kauppi) 1-0, 3.50 Veera Kauppi 2-0 rl, 4.34 Milla Nordlund (Sara Piispa) 3-0, 11.23 Oona Kauppi (My Kippilä) 4-0.
2. erä: 32.45 Elin Björkman (Stephanie Boberg) 4-1.
3. erä: 43.27 Björkman (Pernilla Hermansson) 4-2 yv, 43.30 Ellinor Berling (Hermansson) 4-3, 58.59 Veera Kauppi (Oona Kauppi) 5-3 tm.

Torjunnat;
Pauliina Hietanen Suomi 6+4+7=17,
Emelie Fallman Ruotsi 8+7+4=19.

Jäähyt: Suomi 2 min, Ruotsi Alice Bengtsson 5 min.

Erotuomarit: Kamil Sojka ja Tomas Sojka, Tshekki.

Suomen parhaana palkittiin Milla Nordlund.

Miesten turnauksessa Suomi jäi kuitenkin pronssiotteluun Slovakiaa vastaan taivuttuaan välierässä Sveitsille 3-6. Vielä avauserässä Suomi kävi kahdesti johdossa ja hävisi sen vain 3-4 Markus Markkolan, Kevin Söderlundin ja Olli Kinnusen lauottua Suomen maalit.

- Ensimmäiseen erään tuli pahoja virheitä, jotka kävivät lopulta kalliiksi, Suomen päävalmentaja Lasse Eriksson mietti loppusummerin pärähdettyä.
- Myös maalien tekeminen loppui meiltä ensimmäiseen erään. Sen jälkeen pyrittiin kyllä reagoimaan ja tehtiin muutoksia sekä kokoonpanoon että pelitapaan mutta tänään se ei auttanut.

Miehet

Välierä Sveitsi - Suomi 6-3 (4-3, 1-0, 1-0)

1. erä: 0.57 Tim Aebersold 1-0, 1.34 Markus Markkola (Albert Koskinen) 1-1, 2.15 Kevin Söderling (Miko Kailiala) 1-2, 5.59 Manuel Engel (Michael Schiess) 2-2, 8.44 Olli Kinnunen (Joel Lahti) 2-3, 10.55 Simon Steiner (Manuel Engel) 3-3, 13.30 Manuel Engel (Nicola Bischofsberger) 4-3.
2. erä: 23.25 Aebersold (Carlo Engel) 5-3.
3. erä: 58.47 Aebersold (Nils Conrad) 6-3 tm.

Torjunnat:
Sandro Breu Sveitsi 3+7+9=19,
Miro Tuomala Suomi 3+6+0=12.

Jäähyt: Sveitsi 2 min, Suomi 2x2 min.

Erotuomarit: Maris Kumerdanks ja Kaspars Kristapsons, Latvia.

Suomen parhaana palkittiin Kevin Söderling.

Nokian Tyres IRONMAN 70.3 Finland kilpaillaan tänään Lahdessa. Kilpailuun osallistuu 1800 triathlonistia 41 eri maasta.

IRONMAN on maailman suosituin osallistuvien urheilutapahtumien brändin, jonka nimen alla järjestetään noin 150 kilpailutapahtumaa ympäri maailman. Niihin osallistuu yhteensä yli 250 000 triathlonistia.
IRONMAN-kilpailuhistorian ensimmäisen iltakilpailun tavoitteena on järjestää kotimaisille ja kansainvälisille kilpailijoille täysin uniikki kilpailu- ja asiakaskokemus hienoissa maisemissa.

-Isäntäkaupunki Lahti ympäristöineen on ideaali paikka triathlon-tapahtumalle. Lahdella on keskeinen sijainti, loistavat suorituspaikat sekä pitkät perinteet suurista urheilutapahtumista. On hienoa päästä järjestämään kilpailu Lahdessa ja näyttää meidän upeaa luontoa myös ulkolaisille osallistujille ja medioille, kilpailunjohtaja Tiina Boman sanoo.

Tapahtuma aiheuttaa poikkeavia liikennejärjestelyjä alueella. Suuren osallistujamäärän sekä kilpailijoiden ja muiden tien käyttäjien turvallisuuden varmistamiseksi koko pyöräilyreitin osuus suljetaan viranomaisen määräyksestä moottoriajoneuvoliikenteeltä ja ohjataan kiertoreiteille. Pyöräilyosuuden aiheuttamat tiesulut ajoittuvat klo 16.00-21.40 välille ja eri tieosuuksien sulkuajat vaihtelevat 3–6 tunnin välillä. 

Sulkualueella on 200 liikenteenohjaajaa ja toimintaa valvoo poliisi. Reitillä on valvottuja ylityskohtia ja kattava kiertotieverkosto. Hälytysajoneuvoilla on pääsy reitille normaalisti. 

Sulkuajat:
http://eu.ironman.com/triathlon/events/emea/ironman-70.3/finland/asukasinfo.aspx#axzz5IITRB434

Nokian Tyres IRONMAN 70.3 Finland:

• Kilpaillaan ns. puolimatkalla, eli uinti 1,9 km, pyöräily 90 km ja juoksu 21,1 km.
• Kilpailijoita on yhteensä 1800.
• Osallistujista 30 % on ulkomaalaisia ja 25 % naisia.
• 70.3 tarkoittaa matkojen yhteenlaskettua summaa maileina.
• Kilpailu järjestetään Lahdessa myös vuosina 2019 ja 2020.
• Tapahtumakeskuksena toimivat Sibeliustalo ja Matkustajasatama. Pyöräreitti kiertää Hollolan ja Kärkölän alueella.

Lisätiedot

Nokian Tyres IRONMAN 70.3 Finlandin viestintäjohtaja Kalle Kotiranta, 040 502 2786