Finntriathlon Vanajanlinna avasi kesän Finntriathlon-kisakauden. 500 osallistujaa kilpaili erinomaisissa olosuhteissa pikamatkoilla.

Finntriathlon-kauden avaus kilpailtiin Vanajanlinnan upeilla reiteillä lauantaina. Kolmessa eri lähdössä matkaan starttasi yhteensä 500 kilpailijaa. Pikamatkalla uitiin 750 metriä, pyöräiltiin 20 kilometriä ja juostiin 5 kilometriä. Miesten yleisen sarjan kärkisijat nappasi venäläiskaksikko Denis Seliverstov ja Georgii Kaurov. Seliverstovin voittoaika oli 58.53. Kaurov jäi voittajasta 45 sekuntia. Kilpailun kolmanneksi nopein oli 23-vuotiaiden sarjassa kilpaillut Joel af Hällström ajalla 59.42. Yleisen sarjan kolmonen oli viime vuoden voittaja Darby Thomas. Erityismaininnan ansaitsee 17-vuotiaiden sarjan voittanut Veikka Sarén, joka oli päivän viidenneksi nopein ajalla 1.01,10.

Naisten kilpailussa päivän nopeimman ajan teki Astrid Snäll, joka irtaantui muista pyöräilyssä ja piti vahvana juoksijana eron loppuun saakka. Snällin loppuaika oli 1.06,06. Kakkosena ja naisten yleisen sarjan voittajana maaliin tuli Anni Antikainen, joka otti Vanajanlinnassa kolmannen perättäisen yleisen sarjan voittonsa. Antikaisen loppuaika oli 1.09.00. Naisten yleisen sarjan kakkonen oli Sonja Kallio, joka jöi 37 sekuntia Antikaisesta. Kolmas oli Mira Leskinen vain kuusi sekuntia Kalliosta. 23-vuotiaiden voittaja Maisa Tuliniemi oli päivän viidenneksi nopein.

Sprinttimatkojen lisäksi mukana oli myös supersprinttilähtö, jossa uintimatka oli 200 m, pyöräily 10 km ja juoksu 2,5 km.

Finntriathlon Vanajanlinna järjestettiin nyt viidennen kerran. Kilpailijoilta saatiin hyvää palautetta järjestelyistä. Lämpimän loppukevään myötä Katumajärven lämpötila oli 18,7, mikä on avovesiuintiin erinomainen.

Liitteen kuvissa kilpailun yleisen sarjan voittajat Anni Antikainen ja Denis Seliverstov sekä naisten nopein Astrid Snäll.

Täydelliset tulokset löytyvät osoitteesta: www.finnresults.fi

Lisätiedot, kuvapyynnöt:
Kalle Kotiranta, 040 502 2786, kalle.kotiranta@finntriathlon.fi
www.finntriathlon.fi

Kansainvälisesti arvostetuimpiin laulutaiteilijoihin lukeutuva bassobaritoni Robert Holl saapuu Lauluakatemian kesäpäivien opettajaksi 6.-10.6.2018 Siuntioon. Ooppera- ja liedlaulajille suunnatun kurssin aikana hän esiintyy myös konsertissa yhdessä pianisti Pami Karvosen kanssa. Matkalla läpi elämän – Winterreise -konsertti järjestetään lauantaina 9.6.2018 klo 19.00 Siuntion kirkossa osoitteessa Suitiantie 51, Siuntio. Liput maksavat 20 euroa, ja niitä saa ostaa ovelta.

Hollantilainen Robert Holl on tunnettu äänensä voimakkaasta kapasiteetista ja vaikuttavista lied-tulkinnoista. Hollin lied-tulkinnat ovat tunnettuja tekstin luontevasta fraseerauksesta ja tarinankerronnan intensiteetistä. Hänen laulutaiteessaan runo on aina lähtökohta kokonaisuuden kannalta. 

– Robert Holl on kaikkien häneen liitettyjen superlatiivien veroinen laulutaiteilija ja olemme erittäin ylpeitä, että hän nyt saapuu Siuntioon kolmannen kerran. Saimme hänet Siuntioon, koska hän pitää paikkakunnan kauniista luonnosta ja kulttuurista sekä lisäksi intensiivinen työskentely laulajien kanssa on hänelle luontainen tapa opettaa. Kun ohjaamme oppilaitamme kansainväliselle oopperauralle, tämän tasoinen kansainvälinen opetus on kultaakin kalliimpaa. Odotan suurella innolla konserttia hänen kanssaan lauantaina 9.6. Siuntion kauniissa keskiaikaisessa kirkossa. Se tulee olemaan omalla polullani varmasti yksi ikimuistoisimmista, Lauluakatemian toinen perustajajäsen, pianisti Pami Karvonen kertoo.

Viimeksi Holl vieraili Lauluakatemian kesäpäivillä Siuntiossa kesällä 2015. Hän oli myös yksi kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun tuomareista Helsingissä elokuussa 2014.

Lisätietoja medialle:

Kauko Ollila
puheenjohtaja
Siuntio Laulaa Ry.
p. 040 3424369
www.lauluakatemia.com
Lauluakatemian Facebook-sivu

Lauluakatemia - akustisen laulun ja klassisen laulumusiikin edistäjä

Lauluakatemia ylläpitää ja kehittää akustista lauluharrastusta sekä edistää laulumusiikkitoiminnan kehitystä valtakunnallisesti ja ympärivuotisesti Suomessa. Lauluakatemia järjestää kursseja,  koulutustilaisuuksia ja konsertteja sekä  tekee yhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten klassisen laulun toimijoiden kanssa. Syyskuussa 2015 Lauluakatemia järjesti Sibeliuksen kaikkien yksinlaulujen konserttisarjan Sibelius 109 Ritarihuoneella Helsingissä.  Hallituksen puheenjohtaja on Kauko Ollila ja taiteellisena johtajana toimii oopperalaulaja Juha Uusitalo. Muut hallituksen jäsenet ovat Johanna Rusanen-Kartano, Pami Karvonen ja Nina Alivirta (vpj). Suomen Kulttuurirahasto myönsi Lauluakatemialle 10 000 euron apurahan helmikuussa 2018.

TERVETULOA LAPPEENRANNAN TAIDEMUSEON KESÄNÄYTTELYIDEN AVAJAISIIN PERJANTAINA 15.6. klo 18!

Avattavat näyttelyt ovat:

Takaisin Karjalaan

Caj Bremer Neuvosto-Karjalan runokylissä

Suomalaisen kuvajournalismin uranuurtaja valokuvaaja Caj Bremer (s. 1929) ja toimittaja Sakari Määttänen (1938 – 1992) tekivät viisi matkaa Neuvosto-Karjalaan vuosina 1979–1982. Matkojen aikana kuvatuista suurelta osin ennen julkaisemattomista kuvista Gallen-Kallela Museo tuotti vuonna 2016 näyttelyn, joka kuraattoreina toimivat valokuvaajat Martti Jämsä ja Hans von Schantz.

Unimaailmani

Caj Bremerin valografiikkaa

Mustavalokuvauksen mestarin niukkaväriset mystiset kuvat on kuvattu Sipoossa Caj Bremerin (s. 1929) kodin ympäristössä.

NAIS! teoksia

Lappeenrannan taidemuseon kokoelmista 

Näyttely esittele kokoelmiemme naistaiteilijoiden teoksia eri aikakausilta.

Liitteenä on avajaisten pdf-kutsu. 

Avajaiset ovat kaikille avoimet, joten tätä kutsua saa jakaa!

TERVETULOA!

Lisätietoja:

Mikko Pirinen, amanuenssi/ Lappeenrannan taidemuseo, mikko.pirinen@lappeenranta.fi, p. 040 522 6280

Suomi ei lähtenyt varmistelemaan, vaan voimisteli itsevarmasti rytmisen voimistelun EM-kilpailujen naru-pallo-finaalissa. Kovatasoisessa kilpailussa Suomen joukkue sijoittui pisteillä 16,550 finaalin kahdeksanneksi.

EM-kulta naru-pallo-välinefinaalissa meni Bulgariaan (22,850), joka eilisen epäonnistuneen suorituksen jälkeen voimisteli välinefinaalin voittoon. Hopeaa Italialle pistein 22,350 ja pronssia nappasi Azerbaijan 20,350.

Tänään Suomen joukkueen kokoonpanossa Milja Närevaara (Voimistelu- ja urheiluseura Elise), Ada Oikari (Elise), Emma Rantala (Elise Järvenpää), Juulia Vainio (Elise) ja Amanda Virkkunen(Hämeenlinnan Voimisteluseura) voimistelivat rohkeasti, eläytyen ja suorittaen liikkeet isosti.

Joukkueeseen kuuluvat myös Elisa Liinavuori (Elise) sekä Inka Ora (Elise), jotka tämän päivän suorituksesta olivat varavoimistelijoina. Joukkuetta valmentavat Laura Ahonen, Anna Airaksinen ja Klara Kodra.

Seuraavan kerran Suomen rytmisen voimistelun joukkueen näkee esiintymässä Voimistelun Suomi Gymnaestradan näytöksissä: perjantaina 8.6. Mikään ei mun hulluuttani muuta -teatterinäytöksessä ja lauantaina 9.6. Rock, rauha, rakkaus -näytöksessä Marli Areenalla.

Kauden huipennus on rytmisen voimistelun MM-kilpailut 10.-16.9.2018 Sofiassa, Bulgariassa.

Rytmisen voimistelun EM-kilpailujen tulokset 

Rytmisen voimistelun EM-kilpailut jatkuvat paraikaa naisten yksilöiden EM-neliottelulla, mutta kilpailussa ei nähdä tällä kertaa suomalaisvoimistelijoita. 

Tuuli yltyy maanantaina 4.6. myrskypuuskiksi maan keskivaiheilla sekä länsirannikolla. Puuskat voivat aiheuttaa maa-alueilla tuulivahinkoja. Lisäksi voimakas tuuli lisää metsäpalojen leviämisherkkyyttä.

Ilmatieteen laitoksen sunnuntaina 3. kesäkuuta tekemän ennusteen mukaan Vienanmerelle syvenevä matalapaine voimistaa luoteistuulen puuskaiseksi maanantaina suuressa osassa Suomea. Puuskat ovat päivällä laajalti runsaat 15 m/s ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen sekä Pohjois-Savon maakunnissa noin 20 m/s. Lisäksi tuuli on kovaa kaikilla merialueilla.

Puut ovat lehdessä, jolloin 20 m/s puuskat katkovat oksia melko yleisesti ja kaatavat paikoin puitakin. Ennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta: ”Sääennustemallit eivät ole aivan samanmielisiä puuskien voimakkuudesta, ja on mahdollista, että tuulet jäävät ennustettua heikommiksi”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Antti Kokko.

Tuuli pysyy puuskaisena koko päivän ja heikkenee kunnolla vasta iltayöllä. Kuitenkin maan keskiosassa esiintyy paikoin 15 m/s puuskia vielä yölläkin. Tiistaina päivällä tuulet ovat maanantaita heikompia, mutta maan etelä- ja keskiosassa tuuli on edelleen puuskaista.

Sen lisäksi, että voimakas tuuli itsessään aiheuttaa vahinkoja, se myös lisää metsäpalojen leviämisherkkyyttä. Voimakas tuuli saa palot leviämään nopeasti varsinkin nyt, kun maasto on erittäin kuivaa.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Lisätietoa metsäpalovaroituksista: ilmatieteenlaitos.fi/metsapalovaroitukset

Supermoton SM-kausi jatkui Töysässä - Patrik Pulkkinen S1-luokan ykkönen

S1-luokan kärkikolmikko podiumilla. Kuva: Patrik Pulkkisen tiedotus

Supermoton SM-kausi jatkui sunnuntaina Töysässä. Viivalle asettui myös uuden kansallisen S4-luokan kauden avauksessa nimiinsä vienyt Patrik Pulkkinen, joka siirtyi tähän kilpailuun SM-tason S1-luokkaan.

Pulkkinen esitti vahvoja otteita heti aika-ajossa, josta irtosikin kovan taistelun turvin paalupaikka molempiin kilpailulähtöihin.

– Ensimmäiset harjoitukset meni hyvin. Pyörä toimi ja oli hyvä fiilis aika-ajoon. Kovasti piti kuitenkin pinnistää, että sai tuon paalupaikan. Alkuun en uskonut, että niin kovaa tullaan menemään. Olin kyllä aika tyytyväinen siihen, Pulkkinen sanoi.

Ensimmäisen kisaerän startissa kärkeen ampaisi Otto-Pekka Lappalainen, mutta yhdeksännellä kierroksella tapahtuneen kaatumisen johdosta toisella sijalla ollut Eero Madisson nousi kilpailun kärkeen. Heikon startin saanut Pulkkinen nousi kuitenkin ainoastaan viisi kierrosta ennen ruutulippua kilpailun kärkipaikalle ja pystyikin pitämään sijoituksen loppuun asti. Toinen oli Madison ja kolmanneksi ajoi Sami Salstola

– Ekassa kisassa startti oli vähän huono ja jäin heti pari sijoitusta. Oli tosi syheröinen rata, joten siellä on erittäin vaikea löytää ohituspaikkaa. Lopulta kärkikuski kaatui ja pääsin vielä myös Eerosta (Madisson) ohi. Pystyin siinä sitten repimään pienen eron ja voittamaan lähdön, Pulkkinen kertasi ensimmäisen erän tapahtumia.

Toisessa erässä Pulkkinen sai jälleen huonon startin ja Salstola pääsi nousemaan kärkipaikalle ensimmäisessä mutkassa. Salstola piti pintansa myös loppuun asti ja sai tuulettaa toisen erän voittoa Pulkkisen seuratessa ruutulipulle toisena. Kolmas oli Otto-Pekka Lappalainen.

– Tokassa lähdössä sain todella huonon startin, joten tipuin seitsemänneksi ekan mutkan jälkeen. Kovalla työllä lähdin kipuamaan sijoituksia ja kaverin piti tehdä aina joku virhe, että pääsin nousemaan. Lopulta pääsin toiseksi, mutta Sami (Salstola) ajoi todella hyvin. Nyt ollaan kuitenkin onnellisia tästä viikonlopusta, Pulkkinen totesi lopuksi tyytyväisenä.

S1-luokan yhteistuloksissa Pulkkinen otti voiton, Salstola oli toinen ja kolmanneksi ajoi Madisson.

– Oltiin jo alueella, mutta ei vieläkään voi sanoa, että tyytyväisenä lähdettiin ajelemaan kotiin. Tosi hienoa kuitenkin nähdä uusia kykyjä S1-luokan kärjessä. Patrik (Pulkkinen) ajoi kyllä todella näyttävästi koko päivän, sekä kisan “pinkki” hevonen Otto-Pekka Lappalainen suoriutui myös hyvin. Seuraavat kisat ajetaan parin viikon päästä Latviassa ja eväät alkaa olemaan jo kohdillaan, joten kyllä sitä korkeinta koroketta lähdetään tavoittelemaan, kommentoi toisen sijan saalistanut Salstola.

Suomen Cupin Open-luokassa voittoon ajoi Tino Kapanen. Toiseksi sijoittui Joonas Markkanen ja kolmas oli Eetu Ihalainen.

S4-luokan voiton nappasi Joel Vinnikainen ennen toiseksi ajanutta Tuomas Haralaa. Kolmas luokassa oli Joni Järä.

Teksti: Moottoriurheilu.tv

Tervetuloa Ruokatiedon ja Luonnonvarakeskuksen toimittajaretkelle Kanta-Hämeeseen 15.8.2018

SUUNTIA SUOMEN TULEVAISUUDEN RUOKATUOTANNOLLE

Toimittajaretkellä kurkotamme suomalaisen ruuan tulevaisuuteen – mitä uutta on vireillä, miten ruokaa maassamme jatkossa tuotetaan, minkälainen on kotimainen tarjooma tulevina vuosina.

Pääsemme vierailemaan Hyvää Suomesta -ruokatuotannon lähteillä hyönteistilalla ja pienjuustolassa sekä nauttimaan lounaan maineikkaassa lähiruokaravintola Vispilässä. Iltapäivällä kuulemme Luken tutkijoiden tietoiskuja, millaista on ruokatuotanto 20 vuoden kuluttua. Lopuksi siirrymme Elonkierto-puistoon, jossa selviää, miten ihminen ja luonto toimivat yhdessä ja miten tutkimus siirtyy käytäntöön.

 8.00 Bussi lähtee Helsingistä Kiasman pysäkiltä

09.30 Vierailu Siikosen hyönteistilalla, Tammelan Riihivalkama

• Sikalasta sirkkafarmiksi – Jouko ja Kirsi Siikonen; https://yle.fi/uutiset/3-9934024
• Hyönteiskasvatuksen teknologiaa ja tulevaisuutta; Jonas Aaltio, CMO, EntoCube Oy, www.entocube.com

10.45 Arctic Milk Oy - pienjuustola rohkeasti kasvun tiellä - toimitusjohtaja Juha Lundström, www.arcticmilk.fi

12.00 Lähiruokalounas, Ravintola Vispilä, Forssa, www.vispila.fi

13.15 Seminaari ”Tulevaisuuden ruoka - Mitä syömme 2038?”, Luke, Tietotalo, Jokioinen

• Johdanto: tulevaisuuden ruoantuotantojärjestelmät – johtava tutkija Pasi Rikkonen
• Datalla maustettu ruoka – erikoistutkija Liisa Pesonen
• Geenieditointi – tutkimusprofessori Johanna Vilkki
• Sata syytä tietää mistä ruoka tulee – tutkimusprofessori Sirpa Kurppa

14.15 Kahvi (jonka jälkeen seminaari Tietotalossa jatkuu ja toimittajat siirtyvät Elonkiertoon)

14.45. Vierailu Elonkierto-puistossa; www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/vierailukohteet/elonkierto2/

• Maaseutu- ja kotieläinpuisto Elonkierto – tutkimusassistentti Katriina Rautala
• Ruokakasvatusta maaseudulla aidossa ympäristössä – tutkija Pia Smeds
• Erikoiskasvit – erikoistutkija Marjo Keskitalo
• Mitä Luke tutkii? Elonkierron uusi demonstraatiokohde tuo monipuolisesti esille maaseudun eri ulottuvuuksia – tutkimusprofessori Marketta Rinne, erikoistutkija Riikka Keskinen

16.15Bussi lähtee Helsinkiin, perillä Kiasman pysäkillä n. klo 18

Toimittajilla on myös mahdollisuus osallistua iltaohjelmaan Elonkierrossa, jossa järjestetään suurelle yleisölle avoin tapahtuma klo 18.00 alkaen www.elonkierto.fi/tapahtumat Tällöin kuljetus kotiin omalla kyydillä.

Ilmoittautumiset retkelle oheisen linkin https://bit.ly/2J3yXSV kautta pe 15.6. mennessä.

Paikkoja 35 nopeimmalle.

Lisätietoja toimittajaretkestä Eeva Heikkilä puh. 050 466 9368, eeva.heikkila@ruokatieto.fi ja Luken osuudesta Titta Tapiola 050-453 5069, titta.tapiola@luke.fi 

Tänään päättynyt Yonex Latvia International oli suomalaisittain valitettavan vaikea turnaus. Kisassa mittelöivät Suomesta maajoukkuepelaaja Iikka Heinon lisäksi Joonas Korhonen, Justus Kilpi, Jesper Paul, Heming Lin, Johanna Luostarinen, Nella Siilasmaa, Hanna Karkaus, Maija Krzywacki, Victor Lindahl ja Inalotta Suutarinen.

Suomalaisista vain Joonas Korhonen (ÖIF) ja Iikka Heino (ESB) etenivät lauantain peleihin. Joonas Korhosen kolmieräiseksi jännitysnäytelmäksi eskaloitunut ottelu tanskalaista Rasmus Messerschmidtia vastaan päättyi harmittavasti suomalaisen tappioon erin 21-11 16-21 21-16. Ottelu oli tappiosta huolimatta Joonas Korhoselta huipputaistelu. Korhonen on tällä hetkellä maailman rankingissa sijalla 306, kun Messerschmidt löytyy sijalta 196.

Iikka Heino voitti perjantaina avausottelussaan kazakhstanilasen Artur Nuyazovin lukemin 21-13 21-18. Lauantaina vastaan asettui ranskalainen Leo Rossi, joka vei ottelun suoraan kahdessa erässä 21-13 21-19.

– Pettymys on iso. Viime viikkoiset hyvät treenit ei valitettavasti edes vilahtanut Latviassa. Taistelin hyvin, ja yritin kaikkeni, että olisi voittanut, mutta mikään ei toiminut. Päätä pystyy ja treenille, Iikka Heino kommentoi Latviasta.

Kaikki suomalaisten ottelut ja tulokset

Puolustusministeri Jussi Niinistö on päivämäärällä 4.6. myöntänyt Suomen Reserviupseeriliiton kultaisen ansiomitalin pääesikunnan päällikölle, kenraaliluutnantti Timo Kiviselle, puolustusvoimien komentopäällikölle, prikaatikenraali Kim Mattsonille sekä kenttäpiispa Pekka Särkiölle. Kultaisen ansiomitalin saavat myös puolustusvoimien edellinen henkilöstöpäällikkö, kontra-amiraali Timo Junttila, vuorineuvos Kari Jordan sekä Viron reserviupseeriliiton puheenjohtaja, majuri Andre Lilleleht. Kaikkiaan puolustusministeri myönsi 4 Suomen Reserviupseeriliiton kultaista ansiomitalia soljen kera ja 43 kultaista ansiomitalia. Myös puolustusministeri Jussi Niinistö saa RUL:n kultaisen ansiomitalin päivämäärällä 4.6.2018. Hänelle huomionosoituksen myönsi puolustusministerin sijaisena ulkoministeri Timo Soini.

Suomen Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitalin soljen kera myönnettiin pitkäaikaisesta ja erityisen ansiokkaasta toiminnasta Håkan Karlssonille Loviisasta, Arto Koistiselle Hollolasta, Pertti Eklundille Kauniaisista ja Eero Mattilalle Myllykoskelta. He kaikki ovat toimineet pitkään ja ansiokkaasti monissa yhdistys- ja piiritason johtotehtävissä.

Liiton omista aktiiveista kultaisen ansiomitalin saivat mm. Marko Kaapola Seinäjoelta, Antti Laalahti Tampereelta, Matti Hyvärinen Korpilahdelta ja Pekka Sillanpää Helsingistä. He kaikki ovat nykyisiä tai entisiä RUL:n liittohallituksen jäseniä.

Suomen Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali soljen kera (RUL am sk):

ltn Pertti Eklund, Espoo-Kauniainen, maj Håkan Karlsson, Loviisa, maj Arto Koistinen, Hollola, maj Eero Mattila, Myllykoski

Suomen Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali (RUL am):

ltn Osmo Anttonen, Kesälahti, ylil Heikki Aula, Veitsiluoto, kapt Ari Falkenberg, Hamina, ylil Arno Hakkarainen, maj Heikki Helasterä, Ääneseutu, kapt Mauno Heikkinen, Suomussalmi, kapt Aarno Heinonen, Ylihärmä, kapt Pasi Hellsten, Pirkkala, ylil Tomi Hoppela, Naantali, maj Matti Hyvärinen, Korpilahti, maj Kari Jodan, kontra-am Timo Junttila, kapt Marko Kaappola, Seinäjoki, kapt Markku Kajava, Kuusamo, kenrl Timo Kivinen, kapt Juha Konttinen, Kanta-Helsinki, kaptl Mika Korkki, Perniö-Särkisalo, kapt Veijo Kosola, Kempele, kapt Kalervo Kukkula, Turku, kapt Keijo Kylmälä, Järvenpää, ltn Lauri Kylmälä, Pohjois-Helsinki, ylil Antti Laalahti, TaKoRU, ltn Jouni Lahtinen, Messukylä, maj Tom Liljestrand, Loviisa, maj Andre Lilleleht, ylil Harri Majamäki, Tuusula, prkenr Kim Mattsson, ylil Jussi Niinistö, ltn Ari Nuutinen, Kotka, ylil Jarkko Paananen, Pohjois-Helsinki, ylil Teemu Peltola Turku, ylil Kimmo Peltonen, Valkeakoski, kapt Martti Pitkänen, Joensuu, ltn Jussi Pohjala, Orivesi, ylil Perttu Puska, HRU:n Viestiosasto, ltn Jari Saarinen, Lahti, ylil Risto Salonen, Jämsä, ylil Osmo Savolainen, Taipalsaari, ylil Pekka Sillanpää, ARU, vänr Ismo Simonen, Töölö, ltn Tapio Sippola, Orivesi, maj Pasi Suominen, Rauma, kenttäpiispa Pekka Särkiö, ltn Tuomo Telama, Klaukkala, ltn Kari Tornberg, Kuusamo, maj Jukka Turunen, Toijala, kapt Seppo Vahasalo, Kirkkonummi, ylil Vesa Viirros, Rauma

Pelastakaa Lapset haastatteli väkivallan ja saarron seurauksista kärsiviä Gazan lapsia. Suurimmalla osalla oli psyykkisiä oireita. Mikäli väkivaltaisuudet jatkuvat, on yhä useampi lapsi vaarassa.

Lähes kaikilla Gazan lapsilla on vakavia psyykkisiä oireita, selviää Pelastakaa Lasten tuoreesta haastattelututkimuksesta. Haastatelluista lapsista 95 prosenttia kertoi masentuneisuuden tunteista, yliaktiivisuudesta ja aggressiivisuudesta sekä lisääntyneestä yksinolon tarpeesta.

Näiden oireiden yhdistelmä viittaa vakavaan psykologiseen stressiin. Yli 96 prosenttia lasten huoltajista sanoi, että he tunnistivat kaikki neljä oiretta lapsissaan tai lastenlapsissaan. 

Tutkimukseen osallistui 150 lasta ja 150 huoltajaa. Haastattelut tehtiin ennen Gazan viimeaikaisia mielenosoituksia, joissa on kuollut yli sata ihmistä kuuden viikon aikana. Kuolleista yli kymmenen on lapsia. Ainakin 11 000 aikuista ja yli tuhat lasta on loukkaantunut. Protestien on määrä jatkua kesäkuun 5. päivään asti.

Pelastakaa Lapset on huolissaan siitä, että lasten kokema kasvava väkivalta ja lisääntynyt turvattomuuden tunne vievät lasten selviytymiskyvyn äärirajoille.

Selvitys osoittaa, että Gazan lapsilla oli jo ennen viimeaikaisia väkivaltaisuuksia huolestuttavia vakavan stressin oireita. Painajaisia näki 63 prosenttia ja 68 prosentilla oli nukkumisvaikeuksia. Suurimpia stressin aiheuttajia olivat konfliktin uhka, pelko pommeista ja jatkuva turvattomuus. 

– Minulla on paljon kamalia painajaisia. Pelkään jatkuvasti, että minuun osuu pommi, että minua kohti tulitetaan tai että loukkaannun tai kuolen, kertoi 15-vuotias gazalaistyttö Samar (nimi muutettu). 

Monen muun lapsen tavoin Samar on kokenut kolme sotaa. Hän osallistui hiljattain palestiinalaisten mielenosoitusmarsseille.

– Kun näin ihmisten loukkaantuvan, olin hyvin järkyttynyt. Itkin, kun näin, että viattomia lapsia, jotka eivät olleet tehneet rikoksia, loukkaantui. Itkin, kun näin kuolleita lapsia. Se oli sydäntä särkevää ja tuskallista. Olen yhä surullinen.

Tutkimuksessa havaittiin, että useimmat lapset osoittivat sietokykyä vaikeasta tilanteesta huolimatta. Yli 80 prosenttia kertoi pystyvänsä puhumaan perheelleen ja ystävilleen ongelmistaan ja 90 prosenttia koki saavansa turvaa vanhemmiltaan.

Pelastakaa Lasten Lähi-idän vanhemman mielenterveysneuvonantajan, tohtori Marcia Brophyn mukaan on vielä liian aikaista arvioida viime viikkojen väkivallan vaikutuksia lapsiin. Moni on kokenut perheenjäsenen kuoleman tai loukkaantumisen.

– Tiedämme, että perheen tarjoaman turvan menetys on yksi keskeisistä mielenterveysongelmien aiheuttajista konflikteista kärsivien lasten keskuudessa. Kokonainen lasten sukupolvi Gazassa tasapainottelee veitsenterällä. Uusi vastoinkäyminen voi aiheuttaa tuhoisat, elämänmittaiset seuraukset, Marcia Brophy sanoo.

Gazan perheet ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana kärsineet monista vaikeuksista ja epävarmuudesta. Israelin asettama saarto sekä kolme konfliktia ovat asettaneet alueen talouden ja peruspalvelut valtavan paineen alle. Lähes 90 prosenttia haastatelluista huoltajista sanoi, että saarto on vaikuttanut merkittävästi heidän ja heidän lastensa arkeen.

Köyhyysaste on yli 50 prosenttia, yli 90 prosentilla ei ole puhdasta juomavettä ja sähköä riittää vain muutamaksi tunniksi päivässä. Terveyspalveluita on vaikea saada, mikä vaikeuttaa myös lasten toipumista.

– Gazan lapsilla on sietokykyä, mutta heidän pitää saada välittömästi enemmän tukea selvitäkseen traumaattisista kokemuksistaan. Kansainvälisen yhteisön pitää lisätä apuaan ja tarjota enemmän mielenterveyspalveluita ja psykososiaalista tukea kouluihin, vapaa-ajantoimintaan ja koteihin, sanoo Jennifer Moorehead, joka on Pelastakaa Lasten maajohtaja miehitetyllä Palestiinalaisalueella.

------------------------

Tutkimukseen haastateltiin helmikuussa 2018 yhteensä 150:tä lasta sekä 150:tä huoltajaa. Lapset olivat keskimäärin 14-vuotiaita. Tutkimustulokset julkaistaan myöhemmin tänä vuonna laajemmassa raportissa.

Pelastakaa Lapset on yksi suurimmista Gazassa työskentelevistä kansalaisjärjestöistä, joka toteuttaa muun muassa koulutukseen, lastensuojeluun, elinkeinojen vahvistamiseen ja psykososiaaliseen tukeen liittyviä ohjelmia.

Tällä hetkellä joka kuudes maailman lapsista elää konfliktialueella. Pelastakaa Lapset kerää maailmanlaajuisesti nimiä vetoomukseen lasten suojelemiseksi konflikteilta: www.pelastakaalapset.fi/vetoomus

Pelastakaa Lasten hätäavun keräys: www.pelastakaalapset.fi/lahjoita.

Lisätietoja: Max Holm, tiedottaja, Pelastakaa Lapset ry, 050 433 1438, max.holm (at) pelastakaalapset.fi

Julkilausuma
Muusikkojen liiton liittovaltuuston kokous 28.5.2018

UMO:n tulevaisuus turvattava

Kun eturivin suomalaiset jazzmuusikot perustivat Uuden Musiikin Orkesterin vuonna 1975, tavoitteena oli kehittää taiteellista tasoa ja edistyksellistä musiikkia ennakkoluulottomasti. Tällä hetkellä, 43 vuotta myöhemmin, UMO Jazz Orchestra edustaa lajityyppinsä huippua ja se on edistänyt kotimaista jazz- ja rytmimusiikkikulttuuria ainutlaatuisella tavalla. Se on myös kansainvälisesti ansioitunut orkesteri, joka tunnetaan maailmalla.

Valtionosuusorkesterina UMO:n omavaraisuusaste kestää vertailun. Talousongelmat johtuvat puutteellisesta julkisesta rahoituksesta. Rahoitusvaje on kärjistynyt toiminnan säätiöinnin jälkeen entisestään, kun Yleisradio ei jatkanut yhteistyösopimusta aiemmalla tasolla.

UMO Jazz Orchestra on maamme ainoa päätoiminen big band. Orkesterityön jatkuvuus ja ammattimaisuus mahdollistavat pitkäjänteisen keskittymisen saumattoman yhteissoiton ja monipuolisen ohjelmiston rakentamiseen. Ne mahdollistavat myös sitoutumisen päätoimisen jazzmuusikon ammattiuralle.

Puutteellinen rahoitus on johtanut lomautuksiin ja toiminnan supistamiseen. Jollei rahoitusta saada kuntoon, UMO:n tulevaisuus on vaakalaudalla. UMO on ryhtynyt aktiivisesti toimiin tilanteen ratkaisemiseksi, mutta ilman julkisen rahoituksen kuntoon saattamista UMO:n tilanne tuskin korjaantuu lähivuosina.

UMO on arvokas ja omaleimainen osa suomalaisen musiikkielämän monimuotoisuutta ja kulttuurista pääomaa, jota ei pidä riskeerata. VOS-orkesterien joukossa UMO on ainoa laatuaan. Vetoamme päättäjiin, että UMO:n talous turvataan pitkäkestoisella ratkaisulla, jotta voimme nauttia UMO:n huippuosaamisesta myös tulevaisuudessa.

Sotilasavustusta voi hakea kuukautta ennen palvelukseen astumista. Seuraava palvelukseen astumispäivä on 9.7.2018.

Kela voi maksaa sotilasavustusta varusmies- tai siviilipalveluksessa olevalle asevelvolliselle sekä hänen omaiselleen palvelusajalta. Asevelvollisella tarkoitetaan henkilöä, joka suorittaa ase- tai siviilipalvelusta tai aseetonta palvelusta.

Palvelusta suorittava voi hakea sotilasavustuksen asumisavustusta ja avustusta opintolainan korkoihin helposti Kelan asiointipalvelussa (www.kela.fi/asiointi). Lisäksi asevelvollisen omainen voi hakea asiointipalvelussa perusavustusta, asumisavustusta ja erityisavustusta.

Verkossa voi myös tarkistaa, onko hakemus ratkaistu ja milloin etuus maksetaan. Asiointipalveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Sotilasavustuksessa ei ole takautuvaa hakuaikaa

Jos palvelusta suorittava tai hänen perheensä saa Kelasta yleistä asumistukea jo ennen palvelukseen astumista, asumistuki jatkuu palveluksen ajan. Asumistukea voidaan täydentää sotilasavustuksella. Tarvittaessa asumistuen määrä tarkistetaan.

Sotilasavustuksessa ei ole takautuvaa hakuaikaa. Kela myöntää sen aikaisintaan hakemuskuukauden alusta.

Asiantuntijat vastaavat arkisin sotilasavustuksen Kysy Kelasta -palstalla sellaisiin kysymyksiin, joissa ei tarvitse tuntea asiakkaan yksilöllistä tilannetta.

Lisätietoja asiakkaille:

Kelan keskustelupalsta sotilasavustuksesta: kysykelasta.kela.fi/sotilasavustus

kela.fi/asevelvolliset

Asevelvollisen tukien palvelunumero: 020 692 200 (ma–pe klo 9–16)

Lisätietoa medialle:

juristi Mikko Horko, puh. 020 63 43428

etunimi.sukunimi@kela.fi

Ester Visual tuo Erämessuille luontoaiheista  sisustusdesignia Rovaniemeltä  

Kansainvälisten Erämessujen kestosuosikki Lappi-alue nousee jälleen messujen ulkoalueille. Mukana on tällä kertaa myös pohjoisen luonnosta inspiroitunutta sisustusdesignia. 
 
Lapista suurtapahtumaan lähtee ensikertalaisena mukaan luontoaiheisista sisustustuotteistaan tunnettu designyritys Ester Visual, joka esittelee erähenkiselle yleisölle maalauksellisia tuotteitaan kodin sisustukseen ja lahjaksi. 
 
Tauluihin, julisteisiin, kortteihin ja sisustustuotteisiin hengen luovat rovaniemeläisen Elisa Ahosen akvarellimaalaukset. Eläinaiheisissa tuotteissa seikkailevat muun muassa kettu, rusakko ja käpytikka. Suomen metsäkasveista on kuvattu muun muassa vanamo ja ketunleipä.
 
”Minulle on tärkeää, että laji on tunnistettavissa maalauksestani, vaikka tulkitsisin värejä omalla tavallani. Ulkosalla kulkiessani koetan tunnistaa näkemiäni kasveja. Metsästäjämieheni taas saa usein opettaa minua eläinlajien tunnistamisessa. Tämä on tärkeä osa luontosuhdettani, ja tuo jollakin tapaa merkitystä elämään. Rovaniemellä kaupunkiasujakin pääsee hetkessä retkimaastoihin”, kertoo Elisa Ahonen.
 
Ester Visualin valikoima perustuu maalauksellisuuteen, raikkauteen, pelkistettyyn muotokieleen ja vastuulliseen tuotantoon. Taustalla on aina pohjoinen näkökulma: Ester Visualin messuosasto henkii arktista unelmaa.
 
Osastopaikka U 440, Lappi
 
 
LISÄTIETOJA:  Ester Visual  Elisa Ahonen 0405946675 www.estervisual.fi elisa@estervisual.fi

Militärunderstöd kan sökas en månad innan man träder i tjänst. Följande tidpunkt för inryckning är 9.7.2018.

FPA kan betala militärunderstöd under tjänstgöringstiden till värnpliktiga som fullgör beväringstjänst eller civiltjänst samt till deras anhöriga. Med värnpliktig avses en person som fullgör militär- eller civiltjänst eller vapenfri tjänst.

Den som är i tjänst kan enkelt på www.fpa.fi/etjanst ansöka om bostadsunderstöd och stöd för räntor på studielån, som båda är en del av militärunderstödet. Därtill kan en anhörig till en värnpliktig via e-tjänsten ansöka om grundunderstöd, bostadsunderstöd och särskilt understöd.

Via webben kan man också kontrollera om ansökan är avgjord och när stödet betalas ut. Man loggar in i e-tjänsten med sina egna nätbankskoder eller med mobilcertifikat.

Militärunderstöd kan inte sökas i efterhand

Om beväringen eller hans eller hennes familj får allmänt bostadsbidrag från FPA redan före militärtjänsten, fortsätter det under tjänstgöringstiden. Bostadsbidraget kan kompletteras med militärunderstöd. Vid behov kan bostadsbidraget justeras.

Militärunderstöd kan inte sökas retroaktivt, vilket betyder att FPA kan bevilja stödet tidigast från början av ansökningsmånaden.

På Fråga FPA-spalten gällande militärunderstödet svarar sakkunniga under vardagar snabbt på frågor där man inte behöver ta ställning till en enskild persons individuella situation.

Närmare information för kunderna:

Fråga FPA om militärunderstöd

www.fpa.fi/varnpliktig

Servicenumret för stöd till värnpliktiga: 020 692 220 (mån–fre kl. 9–16)

Kotimaista mansikkaa on jo saatavilla  

Mansikat ovat lähteneet kasvuun ennätysmäisen ripeästi. Kaikkien aikojen lämpimin toukokuu on jouduttanut kasvua viljelytavasta riippumatta. Kasvi- ja kausihuoneissa viljeltyjä mansikoita on ollut myynnissä jo viikkoja, mutta avomaan pääsatoon on vielä aikaa. Aikaisen kesäntulon takia kotimainen tuotanto on pari viikkoa edellä normaalista. Ensimmäisiä avomaan mansikoita on jo poimittu aikaisimmilta viljelyalueilta lounaisrannikolla. Muualla poiminta alkaa seuraavan parin viikon kuluessa. Sään ennustettu viilentyminen voi viivästyttää kypsymistä jonkin verran. Pääsatokausi voi mennä ohi melko nopeasti, jopa kolmessa viikossa, mutta viileä sää voi johtaa kauden huomattavaan pitenemiseen niin, että poimintaa saattaa kestää jopa viisi viikkoa.  

Juhannusherkuksi mansikoita valmistunee runsaasti, sillä toukokuun lämpöä on riittänyt koko maassa. Alueellisia mansikan kypsymiseroja tulee olemaan, vaikka kukinta on ollut melko samanaikaista.  

Mansikan sadon monipuolinen ajoittaminen on yleistä. Vaikka avomaan pääsato kestää vain muutamia viikkoja, on rasiamansikkaa tarjolla huomattavasti pidempään. Kausi alkaa kasvihuoneista, jatkuu tunneleista ja harsoalueilta. Avomaan pääsadon jälkeen satoa saadaan pitkään, ainakin elokuun loppuun kevään satotaimi-istutuksista avomaalta ja tunneleista. 

Mansikkasadosta odotetaan normaalia  

Talven kovista pakkasista johtuen kasvustovaurioita on havaittavissa jonkin verran vähälumisilla seuduilla ja talvenaroilla lajikkeilla sekä vanhemmissa Polka-lajikkeen kasvustoissa. Vaurioita on saatu kuitenkin korjattua runsaalla kastelulla, jota on tehty lähes koko toukokuun ajan. Tästä huolimatta sateita kaivataan. 

Lopullisen satomäärän ennustaminen mansikan kukintavaiheessa on vaikeaa. Keskimäärin mansikkasato on ollut 12-13 miljoonaa kiloa Suomessa. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto arvioi tässä vaiheessa sadosta muodostuvan lähes tavanomaisen tai hieman tavallista pienemmän.    

__________________________________________________________________  

Lisätietoja: Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry. 

Toiminnanjohtaja Miika Ilomäki (09) 5841 6536, 040 828 2017  

Erityisasiantuntija Tuija Tanska (09) 5841 6534, 040 838 4228 (21.6. asti)  

Puheenjohtaja Ismo Ruutiainen 0400 377 876   
   
Kuvia ja lajiketietoutta toimitusten käyttöön: www.marjat.fi  

Henkilöstöpalveluyhtiö Värväämö on julkaissut humoristisen bingon yritysten esittely- ja rekrytointivideoista. Bingossa pelaajat pääsevät bongaamaan yritysvideoiden pahimpia tai parhaita kliseitä.

”Videoista on tullut suosittuja ja yritysten tärkeintä sisältöä. Osaksi tämä johtuu siitä, että sosiaalinen media suosii juuri videosisältöä. Toisaalta video on mahtava tapa näyttää some-aikakaudella, miltä yrityksen toiminta oikeasti näyttää”, pohtii bingo-idean isä Sami Konttinen Värväämöstä.

”Katselimme paljon yritysvideoita samalla kun suunnittelimme omia kesän ja syksyn videoitamme. Ajatus bingosta syntyi, kun omia videoitamme suunnitellessa katsoimme, mitä muut ovat tehneet. Huomasimme, että suurin osa videoista näyttää aika lailla toisiltaan ja toistaa samoja kliseitä", Konttinen kertoo idean synnystä.

Värväämön bingossa videoista bongataankin niin viherseiniä, dronen lennätystä, fistbumppeja kuin Coelhomaisia mietelauseitakin. Vaikka bingo onkin tehty kieli vahvasti poskessa, on mukana myös aitoa huolta videoiden sisällöistä.

”Tuntuu, että yritysten videoista itsessään on suosionsa myötä tullut itseisarvo, ei niinkään videoiden sisällöstä. Videoilla luodaan paljon epätodellisen kiillotettua työnantajakuvaa ja liioitellun mahtavaa meininkiä”, Konttinen pohtii. ”En tiedä, kuinka moni työnhakija tekee hakupäätöksiä videoiden pohjalta tai kuinka moni pettyy sitten todellisuuteen.”

Ja vaikka töissä ei aina niin kivaa olisikaan, mitä yritysvideot tuntuvat kertovan, voi siihen onneksi jokainen itse vaikuttaa.

”Värväämössä me emme halua ottaa itseämme tai työtämme liian vakavasti. Haluamme levittää hyvää fiilistä myös ympärillemme. On tärkeää, että töissä on kivaa, ja sitä voi lisätä vaikka tällaisen bingon ympärille – kutsu työkaverit kasaan, jaa kaikille bingolaput ja haasta työkaverit erään bingoa vaikkapa seuraavalla kahvitauolla!”, Konttinen toteaa.

Tulosta bingolaput ja pelaa!

Tulosta bingolappusi tästä linkistä! Samasta paikasta löydät myös pohjan, jonka avulla voit tehdä itse omia lappusiasi.

Näin bingo toimii: kutsu kaverit kylään ja tulosta ja leikkaa jokaiselle nippu bingolappuja. Googlatkaa ja katsokaa noin viisi yritysten esittely- ja rekrytointivideoita ja jännittäkää, kuka bongaa omia lappujaan eniten videoista.

Valmiiden bingolappujen sisällöt:

• ”Katsokaa, työpaikallamme on biljardipöytä/pöytäfudis/espressokeitin”
• Työpaikan Perttu harrastaa tennistä! (tai joku työntekijä harrastaa jotain)
• ”Parasta on kun a) näkee oman työn jäljen, b) asiakas on tyytyväinen, C) jokainen päivä on erilainen”
• Huumori on vaikeaa, myötähäpeä syntyy helpommin
• Dressmann-kävelyä
• Yrityksen ovi avautuu ja sulkeutuu (kohta jotain tapahtuu)
• Jäykkä kättely
• Viherseinä/muovikasvi/kukkamaljakko
• Ylävitonen
• Kuvaaja sai uuden dronen, jolle oli pakko keksiä käyttöä
• Joku kaataa kahvia
• Neuvotteluhuoneessa nauretaan
• Kauluspaidasta on auki enemmän kuin kaksi nappia
• Fistbump
• Vähintään kaksi peukkua ilmassa
• Hajuton, mauton, vaaraton ja varmasti Teosto-vapaa taustamusiikki soi
• Dramaattinen musiikki luo dynaamista kuvaa yrityksestä
• Johtaja rikkoo neljännen seinän puhumalla suoraan kameralle
• Coelhomainen elämänviisaus ponnahtaa ruutuun
• Hiii-daaas-teeet-tuuu-aaaa kuuu-vaaa
• Rekrytoija/asiakaspalvelija kättelee työnhakijaa/asiakasta
• Iik, puolijulkkis! (esim. ex-Mister Suomi tai Salkkari-näyttelijä)
• Yritykseen liitetään elämää suurempi teema (usko, toivo, rakkaus jne.), joka ei varsinaisesti liity yritykseen mitenkään
• ”Yrityksessämme käytetään tietokonetta – se täytyy saada mukaan videoon!”
• Liian tiukka pikkutakki/jakkupuku/paita
• Kuvaaja leikkii syväterävyydellä, joten tausta on mössöä
• Pirtsakkaa väriä vaatteissa
• ”Meillä on hyvä/rento/nuorekas ilmapiiri/työyhteisö/porukka”
• Nopeilla leikkauksilla luotu montaasi työntekijöiden sutkauksista
• Selostajan ääniala = bassoa hieman matalampi
• Piirustelua whiteboardille/liitutaululle
• Videon laatu = rekrytointikonsultin valokuvausta harrastava setä löysi kamerastaan rec-napin
• Numeroita, isoja numeroita, suurimpia numeroita!
• Yrityksen historiaa kerrataan 1900-luvun alusta/ajasta ennen ajanlaskun alkua/liian kaukaa menneisyydestä
• Haastateltavan off-kamera-kommentti ”lipsahtaa” eetteriin

 Lue Värväämön alkuperäinen blogi tästä linkistä.

YouTube, Netflix, Spotify ja Amazon ovat sivustoja, joilla on suuri määrä sisältöä ja juuri ne voisivat hyötyä onnekkaista suosituksista. Denis Kotkov kehitti väitöskirjassaan tavan mitata suosituksen “onnekkuutta” ja algoritmin, joka ehdottaa onnekkaita suosituksia käyttäjille. Onnekkailla suosituksilla voisi parantaa suositusten laatua ja käyttäjätyytyväisyyttä.

YouTube ehdottaa videoita ja Spotify musiikkia käyttäjälle. Tämä johtuu siitä, että näillä sivustoilla on sisältöä niin paljon, että käyttäjän on vaikea löytää kaikkea häntä kiinnostavaa ilman suosituksia. Suositusten tuottamiseksi www-sivustot turvautuvat suosittelujärjestelmiin. Ne ehdottavat erilaisia nimikkeitä käyttäjille, kuten elokuvia, musiikkia tai kirjoja. Yleisesti suosittelujärjestelmä tuntee kunkin käyttäjän vuorovaikutushistorian sivustolla (ostokset, tykkäykset, arviot jne.) ja tuottaa niiden pohjalta personoituja suosituksia käyttäjille.

Onnekas suositus
Suosittelujärjestelmät pystyvät ennustamaan tarkasti mistä nimikkeistä käyttäjä pitää, mutta käyttäjät valittavat usein, että suositukset ovat tylsiä tai liian konservatiivisia. Väitöskirjassaan Denis Kotkov tutki sitä, kuinka suosituksista saataisiin jännittävämpiä, jos ne olisivat ”onnekkaita”. 

Suositeltu onnekas nimike on käyttäjälle ennestään tuntematon ja yllättävä, mutta tutustuttuaan siihen käyttäjä pitää siitä. Jos esimerkiksi YouTube suosittelisi sinulle videota, jota et tunne aiemmin (uutuus), etkä usko pitäväsi siitä (et yleensä katsele tällaisia videoita: yllättävyys), mutta katsomisen jälkeen pidät siitä (asiaankuuluvuus), video olisi onnekas suositus sinulle. Onnekkuus voidaan määritellä tarkemmin usealla eri tavalla, koska uutuus ja yllättävyys voidaan määritellä eri tavoin. Voit esimerkiksi yllättyä siitä, että YouTube ei yleensä suosittele sinulle tuollaisia videoita. Lisäksi sama video voi olla eri käyttäjille tuntematon tai tunnettu ja yllättävä tai yhdentekevä, joten kunkin suosituksen onnekkuus on käyttäjäkohtaista. 

Onnekkaat suositukset ovat harvinaisia
Kaikkiaan tutkimuksessa voitiin määritellä kahdeksan erilaista onnekkuuden muunnelmaa. Niiden mukaiset suositukset vaikuttavat käyttäjiin eri tavoin, mutta ne kaikki näyttävät laajentavan käyttäjän mieltymyksiä ja olevan samalla jännittäviä. Esimerkiksi katsomalla videosivuston suositteleman onnekkaan videon, laajennat samalla mieltymyksiäsi ja alat näin pitää laajemmasta joukosta videoita. 

Suorittamassamme käyttäjätutkimuksessa havaitsimme myös, että onnekkaat suositukset ovat melko harvinaisia. MovieLens-suosittelujärjestelmässä (https://movielens.org) sellaisia nimikkeitä oli potentiaalisesti korkeintaan 8,5 %, kun kaikki onnekkuuden muunnelmat otettiin huomioon. Tämä viittaa siihen, että onnekkaita suosituksia on vaikea muodostaa, mutta niitä kannattaa kuitenkin yrittää luoda ja esittää käyttäjille. 

M.Sc. Denis Kotkovin tietojenkäsittelytieteen väitöskirjan ”Serendipity in Recommender Systems” tarkastustilaisuus pidetään 7.6.2018 klo 12 Agoran Alfa-luentosalissa. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Konstantinos Stefanidis (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Jari Veijalainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Lisätietoja
Denis Kotkov, deigkotk@student.jyu.fi, puh. 040 805 3577,
tiedottaja Kati Valpe, kati.valpe@jyu.fi, puh. 0400 247 458

Tutkimusta ovat osittain tukeneet Suomen Akatemia (päätös #268078, MineSocMed), KAUTE-säätiö ja Jyväskylän yliopisto.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Computing, Nr. 281, 177 s.  Jyväskylä 2018, ISSN: 1456-5390, ISBN: 978-951-39-7437-4, ISBN: 978-951-39-7438-1 (PDF).

Denis Kotkov on syntynyt 1.1.1990 Pietarissa. Hän valmistui Pietarissa toimivasta ITMO-yliopistosta vuonna 2012 asiantuntijaksi tietojärjestelmäteknologioissa ja vuonna 2014 maisteriksi telekommunikaatio- ja informaatioteknologiaa soveltavien palvelujen alalta. Hän on työskennellyt kolmen ja puolen vuoden ajan ohjelmistokehittäjänä Devexperts-yhtiössä Pietarissa vuosina 2010-2014 kehittäen osakemarkkinoilla käytettäviä kaupankäyntiohjelmistoja. Hän aloitti jatko-opinnot Jyväskylän yliopistossa elokuussa 2014.