Äänekosken kaupungin yhteistyö mopoharrastajien kanssa laajenee. Nyt myös Valtra on lupautunut mukaan yhteistyökumppaniksi ja tarjoaa alueen mopomiittiä varten. Mopoharrastajat pääsevät kokoontumaan samalle alueelle, jossa maailmankuuluja traktoreita koeajetaan.

Äänekosken kaupunki ja Valtra järjestävät yhteistyössä mopoharrastajien kanssa mopomiitin 9.6.2018 klo 18.00 alkaen Valtran Suolahden tehdasalueella. Tapahtumapaikkana toimii Valtran virallinen koeajorata osoitteessa Valmetinkatu 2, 44200 Suolahti. Tapahtuma on kaikille avoin. Median edustajat ovat tervetulleita paikalle jo klo 17:30. 

Valtran toimitusjohtaja Jari Rautjärvi ja henkilöstöjohtaja Jari Suuronen näkevät, että tapahtuma on omiaan tukemaan paikallisten nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Tehtaalla pohditaan, voisiko yhteistyön kautta mopoharrastajien joukosta myös löytyä tulevaisuuden osaajia Valtralle. Samanlaista tapahtumaa kaavaillaan jo tässä vaiheessa myös ensi syksylle.

Nuorten mopomiitin sponsorina Valtran lisäksi toimii paikallinen Maansiirto J. Nurminen Oy ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE. Lisäksi nuoret ovat hakeneet hankerahoitusta Äänekosken nuorisovaltuustolta ensiavun ja järjestyksenvalvojien kuluihin. Äänekosken kaupunki puolestaan on ollut vahvasti mukana tukemassa erityisesti nuorten omaa aktiivisuutta.

Nuorten mopoaluehanke sai alkunsa Äänekosken kaupungin järjestämän Onko ideaa? -tapahtuman ideakilpailusta. Paikalliset nuoret Valtteri Kautto, Tuukka Lihavainen ja Eero Pigg esittivät idean mopoalueesta, jossa voisi turvallisesti järjestää mopomiittejä. Äänekosken kaupunki palkitsi idean kilpailun parhaana ja selvittää parhaillaan mahdollisuuksia hyödyntää VT4:n uuden linjauksen myötä ylimääräiseksi jäävää nelostien pohjaa mopoharrastajien alueena. 

Lisätiedot:
Yritysneuvoja Riikka Hytönen, puh. 040 1946 100, etunimi.sukunimi@aanekoski.fi
Äänekosken kaupunki, Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski

Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistuu 31.5.2018 yhteensä 144 henkilöä.
Alla luetellut henkilöt ovat antaneet suostumuksensa valmistumistiedon julkaisemisiin.

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT

Kulttuuriala

Muotoilun koulutus, muotoilija (AMK)

Kataja Elina Kaarina Michaela, Tampere

Muotoilun koulutus, artenomi (AMK)

Kemppainen Minna Marjukka, Helsinki

Mattsson Sofia Josefina, Helsinki

Salminen Heta Henriikka,  Vantaa

Luonnonvara-ja ympäristöala

Maatilatalouden koulutus, agrologi (AMK)

Arpiainen Anu Maria, Pälkäne

Helttunen Kati Marjut, Loviisa

Karikytö Karoliina Ida Anneli, Tammela

Kukkola Aliisa Marjatta, Hämeenlinna, Renko

Leino Noora Valpuri, Paimio

Leppäkoski Antti Auvo Mikael, Hämeenlinna, Hauho

Matilainen Leena Marjukka, Hankasalmi

Nummi Satu-Anna Elina, Hämeenlinna, Iittala

Paavola Vesa Kalle, Hämeenlinna, Hauho

Rauva Juho Matti Asser, Sastamala

Rekola Teemu Johannes, Hollola

Ropilo Teemu Ilari Tapio, Kärkölä

Saha Esko Ilmari, Humppila

Savonen Juuso Ismo Mikael, Marttila

Tuominen Katariina Miia Maria, Huittinen

Maaseutuelinkeinojen koulutus, agrologi (AMK)

Glad Teppo Tapio, Kaarina

Jokela Tuomas Anttoni, Sastamala

Mahlamäki Kalle Oskari, Huittinen

Mattila Tiina Maria, Forssa

Maisemasuunnittelun koulutus, hortonomi (AMK)

Joensuu Laura Katariina, Oulainen

Åkerfelt Tiia Charlotta, Turku

Tikkanen Tero Petteri, Tampere

Puutarhatalouden koulutus, hortonomi (AMK)

Moilanen Katja Marika Birgitta, Kajaani

Nisunen Emma Heidi Tuulia, Hollola

Metsätalouden koulutus, metsätalousinsinööri (AMK)

Bomberg Ville Oskari Pekanpoika, Hämeenlinna, Lammi

Lapinniemi Meeri Emilia, Orimattila

Leponiemi Tuomas Mikael, Hämeenlinna, Lammi

Kestävän kehityksen koulutus, ympäristösuunnittelija (AMK)

Holck Iida Pauliina, Helsinki

Kranni Maija Mari Liisa, Forssa

Pirttilä Tanja Marianna, Mäntyharju

Tekniikan ja liikenteen ala

Automaatiotekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Aatsinki Janne Erik, Kerava

Patrikainen Jouni Mikko Antero, Tampere

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Koskela Topias Saku Pekka, Tampere

Remes Joni Petri Juhana, Riihimäki

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Brandes Jasmin Maria, Nurmijärvi

Kone- ja tuotantotekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Al-Dulaimi Mustafa Hatem Hasan, Helsinki

Kemppinen Arto Juhani, Hämeenlinna, Renko

Konetekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Islander Sami Kristian, Riihimäki

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Al-Dulaimi Bilal Hatem Hasan, Vantaa

Laakso Joni Olavi, Riihimäki

Mäkinen Suvi Tuuli, Kangasala

Tietotekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Hätönen Nico Martti, Nurmijärvi

Lankinen Iikka Olavi, Hämeenlinna

Toivonen Joni Pekka, Hyvinkää

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus, rakennusmestari (AMK)

Ansamäki Joonas Reijo Valtteri, Hyvinkää

Johansson Risto Kalevi, Lahti

Ketonen Lasse Pekka, Espoo

Koivumäki Oskar Jere Mikael, Helsinki

Kulma-aho Kaapo Niilo Vihtori, Turku

Kylmäniemi Nina Kristiina, Akaa

Lempinen Sampo Olavi, Järvenpää

Mattila Marko Juhani, Riihimäki

Partinen Suvi Päivikki, Hämeenlinna

Taipale Juha Markus, Hämeenlinna

Tähkäpää Eino Antero, Nousiainen

Vanhatalo Juho Vihtori Olli, Hämeenlinna

Viiman Joonas Juuso Nestori, Helsinki

Vuoriheimo Vili Pekka Santeri, Hyvinkää

Rakennustekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Ilomäki Jarmo Juhani, Hämeenlinna

Otava Samuel, Espoo

Pentikäinen Heikki Jalmari, Siikalatva

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus, insinööri (AMK)

Juuso Tomi Antero, Helsinki

Nevalainen Tero Jalmari, Hattula

Logistiikan koulutus, insinööri (AMK)

Salo Juha Matti, Tuusula

Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnonala

Liiketalouden koulutus, tradenomi (AMK)

Ahola Suvi Päivikki, Padasjoki

Hakkarainen Tatu Henri Aleksi, Hämeenlinna

Ruohonen Kaisa Maria, Tampere

Rämö Essi Matilda, Helsinki

Toikka Taru Matilda, Tampere

Valkama Sini Kaarina, Hämeenlinna

Valkonen Anna-Leena Kristiina, Tampere

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Sairaanhoitajakoulutus, sairaanhoitaja (AMK)

Ala-Norppa Marika Tuulikki, Kangasala

Alkio Eva Stina Maria, Hämeenlinna

Arasalo Jussi Tapio, Tampere

Chafii Kirsi Maria, Valkeakoski

Fager-Pintilä Fia Johanna, Hämeenlinna

Fonsell Nina Elisabet, Hämeenlinna

Helin-Harinen Heidi Johanna, Valkeakoski

Jouppi Leena Kristiina, Lempäälä

Kumlander Katariina Elisabet, Valkeakoski

Lempinen Tia-Ilona, Hämeenlinna

Mattila Mirka-Maria, Jokioinen

Määttä Mari Eija Maarit, Akaa

Pajula Neea Katariina, Loimaa

Rantanen Anni Saara Sofia, Valkeakoski

Rautakoski Sanna Maaria, Hämeenlinna

Täppinen Henna Katariina, Hämeenlinna

Terveydenhoitajakoulutus, terveydenhoitaja (AMK)

Hanhinen Heta Katariina, Akaa

Helttunen Minna Susanna, Hämeenlinna

Järvinen Maiju Orvokki, Turku

Kupiainen Viola Sara Sofia, Savonlinna

Peltola Marika Aili Hannele, Lahti

Piikkilä Piia Pauliina, Tampere

Pänkäläinen Tuisku Brita Sofia, Lahti

Rajanen Netta Leena Helena, Riihimäki

Romu Tiina Liisa Sinikka, Forssa

Sillgren Tuuli Kukka Maria, Hämeenlinna

Sirén Katri Maria, Forssa

Tyni Sanna Laura Melissa, Valkeakoski

Uotila Marianna Katriina, Akaa

Vuorinen Janina Kristiina, Hämeenlinna

Sosionomikoulutus, sosionomi (AMK)

Aalto Kati Marjaana, Hämeenlinna

Holopainen Heidi Saara Elina, Hämeenlinna

Kantanen Kaisa Marjatta, Hämeenlinna

Keskitalo Aleksi Jaakko Sakari, Tampere

Malmgren Sofia Christina, Raasepori

Paakasuo Noora Maria, Akaa

Peltonen Tarja Rosana, Tampere

Savola Eveliina Hanna Maria, Lappajärvi

Östman Sanna Katja Päivikki, Akaa

YLEMMÄT AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT

Luonnonvara-ala

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, ympäristösuunnittelija (ylempi AMK)

Kolari Minna Marjatta, Hämeenlinna

Tekniikan ja liikenteen ala

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, insinööri (ylempi AMK)

Kivikko Jari Mikko, Valkeakoski

Lukkarila Jaakko Juhana, Helsinki

Tulevaisuuden liikennejärjestelmät -koulutus, insinööri (ylempi AMK)

Mäntymaa Juha-Matti, Seinäjoki

Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnonala

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, tradenomi (ylempi AMK)

Leinonen Eija Kaarina, Kangasala

Sosiaali- ja terveysala

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, 
terveydenhoitaja (ylempi AMK)

Tuomivaara Sari Maarit, Akaa

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, 
sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Aaltonen Anne Marketta, Somero

Berg Marika Anneli, Humppila

Helminen Johanna Elviira. Tuusula

Hänninen Piia Pauliina, Janakkala

Karpov Tarja Anneli, Hollola

Terho Mikko Juhani, Turku

Wickström Susanna Tellervo, Tampere

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, 
sosionomi (ylempi AMK)

Koivusaari Taru Henrietta, Hämeenlinna

Suonpää Paula Marika, Hämeenlinna

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä, artenomi (ylempi AMK)

Uosukainen Riitu-Liisa, Helsinki

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä, sosionomi (ylempi AMK)

Majoinen Linda Julia, Riihimäki

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä yhden asiakkaan potilasohjeiden käsittelyn yhteydessä kyseinen asiakas sai vahingossa tarra-arkin, joka sisälsi viiden muun asiakkaan nimen ja henkilötunnuksen. Virhe tapahtui perjantaina 25.5.2018.

Näytteenottaja huomasi itse tapahtuneen ja soitti asiakkaalle välittömästi virheen huomattuaan. Asiakas on palauttanut henkilökohtaisesti hänelle vahingossa joutuneen potilastarra-arkin. Potilastarra sisälsi ainoastaan nimen ja henkilötunnuksen, ei tutkimustuloksia. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on tehnyt tapahtuneesta vaaratilanneilmoituksen ja selvittänyt virheen syyn. Virhe tapahtui näytteenoton työntekijälle keskussairaalan laboratorio- ja lääkehuollon keskuksessa.

Asiakaspalvelun työprosessia on välittömästi korjattu niin, ettei vastaavaa virhettä pääse enää tapahtumaan.

Asiakkaille, joiden potilastietosuoja oli vaarantunut, lähetetään kirje, jossa heitä informoidaan tapahtuneesta ja heiltä pyydetään anteeksi.

Hyvinvointiyhtymä pahoittelee tapahtunutta.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Sari Paukku-Sani
Laboratoriopalvelujen ja lääkehuollon liikelaitos
p. 044 440 3459, sari.paukku-sani@phhyky.fi

Tuore tutkimus paljastaa, että tieteelliset seurat pystyvät lisäämään sukupuolten välistä tasa-arvoa tukemalla naisten johtajuutta ja ilmaisemalla sitoutumisensa tasa-arvoon.

Jyväskylän yliopiston evoluutioekologian tutkijat ovat yhteistyössä Sunshine Coastin (Hervey Bay, Australia) ja Western Ontarion (Kanada) yliopistojen kanssa havainneet, että tieteellisten seurojen ikä, koko ja niiden sitoutuneisuus tasa-arvoon voivat vaikuttaa siihen, miten suuri osuus miehiä ja naisia niiden johtoryhmissä on. Tutkimus on julkaistu 30.5.2018 PLOS ONE vertaisarvioidussa julkaisusarjassa.

Tieteellisen seuran jäsenmäärällä ja asenteilla on merkitystä

Naisten edustus tieteessä on tunnettu ongelma, mutta tieteellisten seurojen keinoista sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi tiedetään hyvin vähän. Juuri julkaistussa tutkimuksessa tutkijat vertailivat useita malleja, jotka tarkastelivat naisten lukumääriä seurojen hallituksissa, yhteisöjen naispuheenjohtajien lukumääriä ja naisten sijoittumista johtaviin rooleihin (puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, rahastonhoitaja ja sihteeri). Tutkijat havaitsivat, että parhaiten sukupuolten suhdelukua yhdistysten hallituksissa ja johtotehtävissä selittävä malli sisälsi yhdistyksen iän, hallituksen jäsenmäärän sekä tiedon siitä, onko sillä tasa-arvositoumus. Maantieteelliseen sijaintiin tai tutkimusalaan keskittyvät mallit olivat sukupuolten suhteen osalta vähemmän informatiivisia.

Tutkijoiden tulokset viittaavat siihen, että naiset ovat paremmin edustettuina pienemmissä yhdistyksissä, joissa on ainakin yksi nainen johtavassa asemassa, vaikkakin naisten edustus (noin 30%) jää silti kauas tasavertaisesta. Tutkijoiden mukaan sukupuolten tasa-arvoa ja naisten johtajuuden lisäämistä tieteellisissä seuroissa voitaisiin edistää esimerkiksi lisäämällä tasa-arvoon sitoutuminen osaksi tieteellisten seurojen virallista strategiaa.

Lisätietoa:

• Tutkijatohtori Emily Burdfield-Steel, emily.r.burdfield-steel@jyu.fi, +358 40 805 4653
• Tutkija Stephen Heap, stephen.m.heap@jyu.fi, +358 40 805 4539
• Artikkelin tiedot: Dominique A. Potvin, Emily Burdfield-Steel, Jacqueline M. Potvin and Stephen M. Heap, Diversity begets diversity: a global perspective on gender equality in scientific society leadership. PLoS ONE 13(5): e0197280.
• Linkki artikkeliin: http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0197280

Pystytämme Turun kävelykadulle Arkean pop up –teltan, jossa kuntopyörää ajamalla voit kartuttaa euroja hyväntekeväisyyteen. Kenellä tahansa on 6.–7.6.2018 klo 10–15 mahdollisuus tulla polkemaan ja siten kerryttämään hyväntekeväisyyslahjoitusta.

Lahjoitamme poljettujen kilometrien perusteella kertyneen euromäärän hyväntekeväisyyteen. Pyöräilijä voi ohjata poljetun summan valitsemalleen hyväntekeväisyyskohteelle. Hyväntekeväisyyskohteita on kolme:

• Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin kaveritukihenkilötoiminta
  6–16  -vuotiaille lapsille ja nuorille
• SPR:n Varsinais-Suomen piirin ikäihmisten ystävätoiminta ja
• John Nurmisen Säätiön Itämerityö.

Kutsumme sinut median edustajana kuulemaan tarkemmin hyväntekeväisyyskohteista ja polkemaan hyvää keskiviikkona 6.6. klo 9.30.

Hyväntekeväisyyskohteiden edustajat esittelevät kohteita aamiasbrunssilla ke 6.6.2018 klo 9.30–10.00 henkilöstöravintola 27:ssa (Yliopistonkatu 27, 7. krs).

Ohjelma:

Klo 9.30 

Arkean toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmen avauspuheenvuoro

Hyväntekeväisyyskohteiden edustajat esittelevät lahjoituskohteet:

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri
toiminnanjohtaja Janina Andersson

Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri,
omaishoitajien tukitoiminnan aluetyöntekijä Jaana Paasonen

John Nurmisen Säätiö / Itämeren suojelu

Klo 10.00      
Siirrymme polkemaan hyvää Arkean kuntopyörällä    

Kaikille avoin Poljetaan hyvää –PopUp-tapahtuma:

Aika: Ke 6. – to 7.6.2018 klo 10–15
Paikka: Kävelykatu (Yliopistonkatu), Turku

Lisätiedot:
toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi, 040 591 0929

tapahtuman järjestelyihin liittyvät kysymykset:
viestintä- ja markkinointisuunnittelija Katja Tättäläinen, 040 359 1202

Bakteeri aiheuttaa myös maksavaurion

Jyväskylän ja Turun yliopistojen yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin tietyn suoliston enterobakteerin vaikutusta kehon rasvan määrään.

Tutkimuksessa hiirille annosteltiin suun kautta 12 viikon ajan elävää enterobakteeria tai suolaliuosta. Hiirille, jotka saivat suolistoonsa enterobakteeria, kertyi huomattavasti enemmän ihonalaista rasvakudosta kuin hiirille, jotka saivat suolaliuosta.

- Lisäksi niillä havaittiin rasvasolujen koon kasvua eli niin sanottua hypertrofista lihavuutta. Tämä aiheutti sen, että hiirten rasvakudos näytti olevan vähemmän herkkä insuliinin vaikutukselle. Insuliini säätelee kehon sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa, kertoo tutkimusta johtanut akatemiatutkija Satu Pekkala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Lisäksi Pekkalan tutkimusryhmä havaitsi, että enterobakteeri oli aiheuttanut hiirille maksavaurion, joka nähtiin lisääntyneinä vaurion merkkiaineiden (aspartaattiaminotransferaasi, ASAT ja alaniiniaminotransferaasi, ALAT) pitoisuuksina veressä. Tutkijat odottivat löytävänsä hiiriltä rasvoittuneen maksan, mutta näin ei kuitenkaan ollut. Sen sijaan maksaan oli kertynyt sidekudosta eli fibroosia. Fibroosin edetessä maksasolut tuhoutuvat, mikä johtaa maksan arpeutumiseen, synteesi- ja eritystoiminnan heikentymiseen ja lopulta kirroosiin.

Kyseinen enterobakteerikanta, Enterobacter Cloacae (tyyppikanta ATCC® 13047™), valittiin, koska evoluutiopuussa tätä kantaa lähellä oleva laji, Enterobacter B29, on aiemmin löydetty sairaalloisen lihavalta potilaalta kiinalaistutkimuksessa.

- Jatkossa olisi tärkeää tutkia miten yleistä lisääntynyt enterobakteerien määrä on lihavuudessa ja maksavaurioissa sekä voitaisiinko niiden määrään suolistossa vaikuttaa jotenkin tai estää niiden aiheuttamia terveysongelmia, Pekkala toteaa.

Lisätietoja:

Akatemiatutkija Satu Pekkala, puh. 045 358 2898, satu.p.pekkala@jyu.fi

Keskitalo A, Munukka E, Toivonen R, Hollmén M, Kainulainen H, Huovinen P, et al. (2018) Enterobacter cloacae administration induces hepatic damage and subcutaneous fat accumulation in high-fat diet fed mice. PLoS ONE 13(5): e0198262. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0198262

Kupittaan maauimalan valmistautuminen kesään on loppusuoralla.

– Korkealla ollut pohjavesi hankaloitti pitkään 25 metrin altaan kunnostustöitä, mutta altaiden täyttö saatiin käytiin tiistaina, kertoo uimalaitosten päällikkö Eeva Haapanen.

 Jos ja kun viimeistelyt etenevät toivotulla tavalla, asiakkaat ovat tervetulleita Kupittaan maauimalaan maanantaista 4.6.2018 klo 9 alkaen. Ensimmäisellä aukioloviikolla kannattaa varautua kuitenkin siihen, että normaalisti paikoitustilana toimiva Blomberginaukion parkkipaikka on Suomi Gymnaestrada -tapahtuman käytössä kokonaan tai osittain 4.–11.6.

Kupittaan uimala on avoinna juhannusta lukuun ottamatta 12.8. asti maanantaista perjantaihin klo 9–19 ja viikonloppuisin klo 10–19. Uintiaikaa on puoli tuntia porttien sulkeutumisen jälkeen.

Aina lämmintä uimavettä

Kupittaan uimala sopii erityisen hyvin lapsiperheille. Lämmin, 27 asteinen uimavesi ilahduttaa viileämpänäkin kesäpäivänä, ja isossa 50 metrin altaassa on tilaa koko perheelle polskutella. Pienemmässä lasten altaassa on pikkuväelle sopiva liukumäki. Vähän isommat tykkäävät 14 metrisestä vesiliukumäestä. Kupittaalla on myös leikkipaikka, nurmialuetta oleskeluun ja kioski, josta voi ostaa virvokkeita ja syötävää. Myös omat eväät voi ottaa mukaan lukuun ottamatta alkoholijuomia. Kupittaan maauimala on savuton.

Kuntouimareille ja vesijuoksijoille on tilaa sekä 50 metrin altaassa että syvässä altaassa. Kupittaalla ei ole saunaa. Lukittavat lokerot toimivat 50 sentin kolikkopantilla.

Kupittaan maauimalassa on suihkut sekä yksi esteetön pukutila sekä suihku ja inva-wc. Invapysäköinti on Kupittaan Paviljongin edustalla, ja pyörätuolilla pääsee sisään kassan vierestä. Liikkumisrajoitteisten veteen pääsyä helpottaa luiska 50 metrin altaassa.

Neljästi viikossa vesijumppaa

Kupittaan maauimalan suosittuja vesijumppia on tarjolla 4.6.–11.8. maanantaisin klo 19.30–20.15, keskiviikkoisin 8.15–9, torstaisin klo 19.30–20.15 ja lauantaisin klo 9.15–10. Jumpat ovat reippaita, ja ne pidetään ison altaan syvässä päädyssä. Jumpissa käytetään vesijuoksuvöitä tai muita apuvälineitä. Auttava uimataito on kuitenkin välttämätön. Vesijumppiin ei tarvitse ilmoittautua. Vesijumppa maksaa sisäänpääsymaksun lisäksi 2,5 euron ohjausmaksun. Kupittaan vesijumppien lisäksi vesijumppaa on tarjolla myös Samppalinnan maauimalassa tiistaisin klo 7–7.45.

Jonottamatta sisään rannekkeella

Hellepäivien jonot välttää, kun lataa sisäänpääsymaksut liikuntarannekkeille jo etukäteen ja voi kulkea rannekkeella sisään portista jonottamatta kassalla. Latausasiat voi hoitaa myös Blomberginaukiolla Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen asiakaspalvelussa arkisin klo 8.15–16.

Maauimaloiden 10 kerran lataus maksaa 40 euroa, alennusryhmille ja lapsille (4–16-v) 24 euroa. Kertamaksu on aikuisille 5,5 euroa, alennusryhmille 3,5 ja lapsille (4–16-v) 3 euroa. Perhelippu maksaa 13 euroa.

Lisätietoja:

• uimalaitosten päällikkö Eeva Haapanen, Turun vapaa-aikatoimiala, Liikuntapalvelukeskus, p. 050 554 6214, eeva.haapanen@turku.fi

• www.turku.fi/maauimalat

PNM-konsernissa on tehty seuraavat muutokset ja nimitykset 1.6.2018 alkaen:

Juha-Pekka Jussila on nimitetty PNM-Pan Nordic Meat Oy:n toimitusjohtajaksi ja PNM Holding Oy:n varatoimitusjohtajaksi. Jussila jatkaa myös Gourmet Gruppen Finland Oy:n toimitusjohtajana.

Yhtiön perustaja Gustaf Salmelin jatkaa PNM Holding -konsernin toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana.

Lisätietoja:

PNM Holding Oy
Gustaf Salmelin
Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja
puh. 041 505 0000
gustaf.salmelin@pnm.eu

PNM-Pan Nordic Meat Oy
Gourmet Gruppen Finland Oy
Juha-Pekka Jussila
Toimitusjohtaja
puh.  050 550 1435
juha-pekka.jussila@gourmetgruppen.net

Äskettäin sovellettavaksi tullut EU:n tietosuoja-asetus GDPR tuo haasteita myös taloyhtiöille, jotka ovat oikeudellisen määritelmän mukaan henkilörekisterinpitäjiä. Yhtiöillä on tyypillisesti hallussaan huoneistojen omistajia ja asukkaita koskevaa henkilötietoa, jota ne luovuttavat useimmiten isännöitsijäntodistuksen muodossa yhtiön ulkopuolelle.

”Taloyhtiöiden tietosuojaan liittyvät käytännöt vaihtelevat todella paljon. Osa yhtiöistä nimittää isännöitsijää rekisterinpitäjäksi, vaikka se ei asetuksesta tehdyn juridisen arvion mukaan ole mahdollista. Käytännössä se olisi sama kuin toimitusjohtajan väitettäisiin olevan osakeyhtiön rekisterinpitäjä. Myös tietojen luovuttamiseen liittyvät menetelmät ovat kirjavia eivätkä yhtiöt oikein edes pysty asetuksen mukaisesti seuraamaan, minne henkilötiedot lopulta päätyvät”, kertoo liiketoimintajohtaja Heikki Ylipekkala Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Asiakastieto on yhdessä Talokeskuksen kanssa rakentamassa uutta palvelua, jonka tarkoitus on mm. kehittää asuntokauppaan liittyviä prosesseja ja toimintatapoja sekä auttaa taloyhtiöitä ja isännöitsijöitä saamaan tehokkuushyötyjä digitalisaation keinoin. Digitaalinen Huoneistotieto -nimellä kulkeva palvelu mahdollistaa alkuvaiheessa esimerkiksi pankille isännöitsijäntodistukseen sisältyvän, asuntokaupassa ja -lainoituksessa kriittisen datan hakemisen suoraan taloyhtiön käyttämästä isännöintijärjestelmästä. Tiedonsiirto on silloin nopeaa ja se täyttää tietosuoja-asetuksen vaatimukset eli on taloyhtiöllekin huoleton.

Asiakastieto ja Talokeskus kantavat vastuun

Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy on laatinut arviomuistion Digitaalinen Huoneistotieto -palvelun lainmukaisuudesta. Muistiossa korostetaan taloyhtiön vastuuta ja velvoitteita tietosuoja-asetuksen määritelmän mukaisena rekisterinpitäjänä. Muistiossa todetaan, että isännöitsijäntodistuksen antaminen on lain mukaan yhtiön, ei isännöitsijän velvoite, vaikka isännöitsijä käytännön työn tekeekin. Taloyhtiöllä siis on tietosuoja-asetuksen mukainen velvollisuus myös osoittaa, kenelle, milloin ja miten rekisterissä olevaa henkilötietoa on luovutettu.

Castrén & Snellmanin mukaan Talokeskuksen ja Asiakastiedon kehittämässä palvelussa Suomen Asiakastieto Oy kuitenkin olisi uuden luovutuspalvelun rekisterinpitäjä taloyhtiön järjestelmästä eteenpäin.

”Uusi palvelu tarjoaa oikeudellisesta näkökulmasta taloyhtiöille lukuisia etuja verrattuna nykyiseen toimintatapaan, jossa isännöitsijäntodistus toimitetaan esimerkiksi paperilla tai sähköpostin liitteenä. Nämä edut liittyvät varsinkin GDPR-sääntelyn vaatimusten täyttämiseen, vastuunjaon selkiyttämiseen ja vastuun siirtämiseen sääntelyä huonosti tuntevalta taloyhtiöltä Asiakastiedolle. Asiakastiedolla taas on uuden palvelun myötä taloyhtiötä huomattavasti paremmat mahdollisuudet valvoa tiedon vastaanottajan toimintaa”, painottaa asianajaja, counsel Kim Parviainen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:stä.

”Nämä edut korostuvat vielä vahvemmin niissä taloyhtiöissä, joissa ei ole ammattimaista isännöitsijää ja niitähän on huomattava osa Suomen kaikista taloyhtiöistä”, Parviainen jatkaa.

Alkuvaiheessa palvelua pääsevät hyödyntämään Tampuuri-isännöintijärjestelmää käyttävät 60 000 taloyhtiötä, mutta myöhemmin liittyminen on tarkoitus mahdollistaa muitakin järjestelmiä käyttäville taloyhtiöille ja isännöitsijöille.

Tausta yhteisessä standardissa

Huoneistotiedon digitalisoinnin taustalla on vuonna 2017 ns. Taltio-hankkeen tuloksena syntynyt yhteisymmärrys isännöitsijäntodistuksen tietosisällön digitalisoinnista. Taltiossa olivat mukana käytännössä kaikki kiinteistöalan keskeiset toimijat, kuten Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, Patentti- ja rekisterihallitus, Finanssiala sekä lukuisat julkisen ja yksityisen sektorin organisaatiot.

”Tämä taloyhtiö- ja huoneistotietopalvelujen digitalisoinnin mahdollistava standardisointityö on malliesimerkki julkisen ja yksityisen sektorin onnistuneesta yhteistyöstä. Se mahdollistaa nyt täysin uusien toimintamallien ja palveluiden toteutukset, jotka aidosti hyödyttävät taloyhtiöitä ja niiden osakkaita, isännöitsijöitä, rahoituslaitoksia, kiinteistönvälittäjiä ja koko yhteiskuntaa”, Heikki Ylipekkala kertoo.

”Yksityisten toimijoiden rakentamat palvelut ja julkishallinnossa tehtävä työ esimerkiksi sähköisen asunto-osakerekisterin (ASREK) toteutuksessa täydentävät hienosti toisiaan. Molempia tarvitaan ja kumpikin yhdessä ajaa taloyhtiöiden hallintoa ja asuntokauppaa hyödyntämään datan käytön mahdollisuuksia. Tätä on taloyhtiö-digitalisaatio, kun siirrytään juhlapuheista käytäntöön”, Ylipekkala iloitsee.

MUISTIO: Uuden digitaalisen huoneistotietopalvelun lainmukaisuus (Castrén & Snellman Oy)

Lisätietoa: Liiketoimintajohtaja Heikki Ylipekkala, puh. 044 2309 688, heikki.ylipekkala@asiakastieto.fi

Tänä kesänä RMJ:ssä vietetään kaikkien aikojen juhannusbileet. Kesän kovimmat artistit, dance-klubi Mecano Beach goes Danceteria, runsas oheisohjelma ja nyt uusimpana Temptation Islandin rantautuminen festarille takaavat, että kesäistä fiilistä, huippumusiikkia ja tekemistä  riittää läpi koko juhannusviikonlopun. Kotisivuille on nyt lisätty myös valmis aluekartta. 

Festarilavoilla nähdään käsittämättömän hieno kattaus suosikkiartisteja kuten Cheek, Haloo Helsinki!, Elastinen, Nylon Beat, SANNI ja JVG sekä kovimmat DJ:tTungevaag & Raaban (NO/SE), Basshunter (SE), Burak Yeter (NL), Darude ja Alex Mattson.

Mecano Beach goes Danceteria on jokaisen dance-musiikin ystävän paratiisi. Suomen suurimman houseklubi-konseptin Danceterian myötä festarille saapuvat huippu-DJ:t meiltä ja muualta. Nyt julkaistava uusin DJ-kiinnitys on Billboardin modernin house-musiikin supertähdeksi nostama Sam Feldt, joka tuo mukanaan Amsterdamin sihisevän klubiskenen uusimpia tuulia. Danceterian DJ-tähtiä ovat myös muun muassa Croatia Squad (CH), EDX (CH), Matisse & Sadko (RUS), Mr. Belt & Wezol (NL), Laz Perkins, Heikki L ja JS16!

Temptation Island rantautuu RMJ:hin
TISLand on DJ- ja hengailualue, jossa yleisö pääsee osaksi Temptation Islandin tunnelmaa. Ohjelmasta tuttu DJ Amanda Harkimo soittaa parhaat hitit ja alueella voi tavata myös kuluvan kauden TIS-osallistujia.

”Odotan innolla TISLand konseptia. Ihan huikeeta päästä RMJ:hin soittamaan ja huippua saada Temptation Island sinkkuja koolle pitämään meininkiä yllä! Nostetaan fiilis kattoon ja pistetään lantiot heilumaan”, iloitsee Amanda Harkimo.

Uudenlainen street food -ruokamaailma
Festarille rakentuu tänä vuonna täysin uusi street food -ruokamaailma. Otanlahden yöttömän yön juhlijoita palvelee peräti kymmenen eri ravintolaa ja food truckia tarjoten maailman tunnetuimpien keittiöiden herkkuja. Ravintolat ja ruokarekat tarjoavat perinteisten grilliherkkujen lisäksi välimerellisiä artesaanipitoja, Thaimaan makuja sekä meheviä jenkkiburgereita. Tämän vuoden kuumimmat tärpit ovat kesän 2018 uutuudet: täysin vegaanista ruokaa tarjoava Härkis Vegetarian Kitchen sekä 100% kotimaisesta kanasta valmistettuja herkkuja kokkaava Kariniemen Kanavaanari Food Truck.

Festarialueelta löytyy myös runsaasti oheisohjelmaa, kuten benji, minigolf ja mahdollisuus testata Wake rengasta ja lautaa.

RMJ to-la 21.-23.6.2018 Otanlahden rantapuisto, Rauma

Esiintyjät (MAIN Stage ja TENT Stage):

TO: JVG, Kaija Koo, Apulanta, Mikael Gabriel, Nikke Ankara, Raptori, Reino Nordin, Roope Salminen & Koirat
PE: Nylon Beat, Haloo Helsinki!, Burak Yeter (NL), Tungevaag & Raaban (SE), Basshunter (SE), SANNI, Evelina, Pete Parkkonen, Darude, Portion Boys
LA: Cheek, Pikku G, Alex Mattson, Paperi T, Teflon Brothers, Movetron, Jenni Vartiainen, Elastinen, Klamydia, Kymppilinja 

Mecano Beach goes Danceteria DJ:t:
TO: Ian, Anne Lainto & Ida Karimaa, Temper2, Laz Perkins, Croatia Squad (CH), EDX (CH)
PE: Kahikko, KRUT & Siim Griffel, SØNIN, Concha, Tom & Hills, Milla Lehto & Zacharian, Heikki L, The Second Level, Matisse & Sadko (RUS)
LA: Delta F, Chantola, Alora & Senii, Lumisade, Rony Rex, JS16, Mr. Belt & Wezol (NL), Sam Feldt (NL) 
Myös Mecano Beach goes Danceterian aikataulu on nyt julki. 

Liput:
1pv 69,00 € / 2pv 100,00 €/ 3pv 115,00 €
VIP: 1pv 105,00 € / 2pv 165,00 € / 3pv 199,00 €
VIP-lippuun sisältyy VIP-palvelut, oheisohjelmaa sekä Ibiza-teemainen menu 

Lipunmyynti:
www.tiketti.fi ja www.lippu.fi

Ikäraja: K-18

www.rmj.fi
www.facebook.com/raumanmerenjuhannus/
@raumanmerenjuhannus

Median akkreditointi (11.6. mennessä)  

Lisätiedot:
Nelonen Media Live, promoottori Timo Isomäki, timo.isomaki@promoter.fi
Nelonen Media Live, tuotantopäällikkö Sarianna Matikainen, 045 129 2852, sarianna.matikainen@nelonenmedia.fi
ProPromotion Oy, tiedottaja Sari Andersson, 0445456072, sari@propromotion.fi

Euroopan muuttoliikeverkosto EMN:n tuoreiden katsausten mukaan erityisesti kansainvälisen suojelun perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrä laski vuonna 2017 edellisvuodesta. Sen sijaan perhe- ja työperusteinen maahanmuutto lisääntyivät.

Viime vuonna yhteensä 33 674 henkilölle myönnettiin ensimmäinen oleskelulupa tai heidän oleskelunsa Suomessa rekisteröitiin, käy ilmi EMN:n julkaisemista vuoden 2017 tilastokatsauksesta sekä maahanmuutto- ja turvapaikkaraportista. Lukumäärä laski edellisvuodesta noin 6 000 henkilön verran.

Perhesyistä EU:n ulkopuolelta Suomeen muuttavat muodostivat suurimman ryhmän (27%). EU-kansalaisten oleskeluoikeuden rekisteröinnit muodostivat toiseksi suurimman ryhmän (23%). Seuraavaksi yleisimmät perusteet oleskeluluvan myöntämiselle olivat työnteko (20 %), opiskelu (15 %) ja kansainvälinen suojelu (13%).

– Perhe- ja työperusteinen maahanmuutto ovat selvässä kasvussa, toteaa EMN-verkoston ylitarkastaja Rafael Bärlund.

Kansainvälistä suojelua saaneiden määrä laski kahdella ja puolella tuhannella vuonna 2017.  Myös Suomeen vuoden aikana saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä väheni selvästi.

- Viime vuonna tehtyjen turvapaikkahakemusten määrä (5 046) pysyi suunnilleen edellisvuoden tasolla. Tämä ei kuitenkaan kerro Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden todellista määrää, sillä vuoden 2017 hakemuksista yli kolmannes oli kielteisen päätöksen hakemukseensa saaneiden turvapaikanhakijoiden tekemiä uusintahakemuksia, kertoo EMN-verkoston ylitarkastaja Jutta Saastamoinen.

Vuonna 2017 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä nousi uuteen ennätykseen: 12 600 henkilöä. Kasvua oli lähes 3 000 henkilöä verrattuna edellisvuoteen.

Tuoretta tietoa Suomesta ja koko EU:sta vuosittain

Euroopan muuttoliikeverkoston Vuosittainen maahanmuutto- ja turvapaikkaraportti kokoaa keskeiset kehityskulut yksiin kansiin. Lisäksi tilastojulkaisu Maahanmuuton tunnusluvut tarjoaa kattavasti vuotuiset maahanmuuttotilastot Suomesta. EMN-verkosto tuottaa myös vertailuraportin maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden kehityksestä koko EU:ssa. Yhdessä nämä kolme julkaisua tarjoavat ainutlaatuisen katsauksen maahanmuuttoon Suomessa ja Euroopan unionissa.

Linkit tutkimuksiin:

Maahanmuutto- ja turvapaikkaraportti - Suomi 2017

http://www.emn.fi/files/1812/Maahanmuutto_ja_turvapaikka_FI_EN_SCREEN.pdf

Maahanmuuton tunnusluvut 2017

http://www.emn.fi/files/1814/Maahanmuuton_tunnusluvut_2017_FI_SCREEN2.pdf

Annual Report on Migration and Asylum 2017

https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/00_arm2017_synthesis_report_final_en.pdf

Lisätietoja ja median yhteydenotot:

Rafael Bärlund, Euroopan muuttoliikeverkosto, p. 0295 433 022, rafael.barlund@migri.fi

Jutta Saastamoinen, Euroopan muuttoliikeverkosto, p. 0295 433 013, jutta.saastamoinen@migri.fi

Matleena Merta , OSG Viestintä, p. 0447366060, matleena.merta@osg.fi

EMN: Antalet beviljade uppehållstillstånd i Finland sjönk år 2017

 Enligt Europeiska migrationsnätverket EMN:s färska översikter minskade i synnerhet antalet uppehållstillstånd som beviljades på grundval av internationellt skydd år 2017 jämfört med föregående år. Däremot ökade den familje- och arbetsrelaterade invandringen.

 I fjol beviljades sammanlagt 33 574 personer ett första uppehållstillstånd, eller deras vistelse i Finland registrerades, framgår det av EMN:s statistiköversikt och rapport om migrations- och asylpolitiken i Finland år 2017. Antalet minskade med omkring 6 000 personer jämfört med föregående år.

 De personer som flyttade till Finland från länder utanför EU av familjeskäl utgjorde den största gruppen (27 %). Registreringar av EU-medborgares uppehållsrätt utgjorde den näst största gruppen (23 %). Därefter var de vanligaste orsakerna till beviljande av uppehållstillstånd arbete (20 %), studier (15 %) och internationellt skydd (13%). 

– Den familje- och arbetsrelaterade invandringen är helt klart på uppgång, säger EMN-nätverkets överinspektör Rafael Bärlund.

Antalet personer som beviljades internationellt skydd sjönk med omkring 2 500 år 2017.  Även antalet asylsökande som kom till Finland under året minskade betydligt.

- Antalet asylansökningar förra året (5 046) var på ungefär samma nivå som föregående år. Detta berättar dock inte om det verkliga antalet asylsökande som kom till Finland, eftersom över en tredjedel av ansökningarna år 2017 var nya ansökningar som lämnades in av asylsökande som redan fått nekande beslut, berättar EMN-nätverkets överinspektör Jutta Saastamoinen.

År 2017 fick ett rekordstort antal personer finskt medborgarskap: 12 600 personer. Ökningen uppgick till nästan 3 000 personer jämfört med föregående år.

Färsk information om Finland och hela EU varje år

Europeiska migrationsnätverkets årliga migrations- och asylrapport samlar de centrala trenderna mellan två pärmar. Därtill presenterar statistiköversikten Nyckeltal om immigration på ett heltäckande sätt årets invandringsstatistik i Finland. EMN-nätverket producerar också en jämförande rapport om utvecklingen av migrations- och asylfrågor i hela EU. Tillsammans erbjuder dessa tre publikationer en unik översikt över invandringen i Finland och Europeiska unionen.

Länkar till undersökningarna:

Årlig rapport om migration och asyl - Finland 2017 (på finska, utkommer på svenska senare)

http://www.emn.fi/files/1812/Maahanmuutto_ja_turvapaikka_FI_EN_SCREEN.pdf

Nyckeltal om immigration 2017

http://www.emn.fi/files/1815/Maahanmuuton_tunnusluvut_2017_SV_SCREEN2.pdf

Annual Report on Migration and Asylum 2017

https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/00_arm2017_synthesis_report_final_en.pdf

Mer information och mediekontakter:

Rafael Bärlund, Europeiska migrationsnätverket, tfn 0295 433 022, rafael.barlund@migri.fi

Jutta Saastamoinen, Europeiska migrationsnätverket, tfn 0295 433 013, jutta.saastamoinen@migri.fi

Matleena Merta, OSG Viestintä, tfn 0447366060, matleena.merta@osg.fi

EMN: The total number of residence permits issued in Finland decreased in 2017

According to the recent reviews by the European Migration Network, particularly the number of residence permits issued on the grounds of international protection declined in 2017 compared to the previous year. At the same time, there was an increase in family migration and labour migration.

According to the 2017 statistical review and migration and asylum report published by the EMN, a total of 33,674 persons were granted their first residence permit or had their residence in Finland registered. Compared to the previous year, this represents a decrease of approximately 6,000.

The largest group consisted of those migrating to Finland from outside the EU for family reasons (27%). Registrations of the right of residence of EU citizens constituted the second-largest group (23%), followed by employment (20%), studies (15%) and international protection (13%).

- Family migration and labour migration are seeing substantial growth, says Rafael Bärlund, Senior Adviser at the European Migration Network.

The number of people granted international protection decreased by approximately 2,500 in 2017.  Likewise, the number of asylum seekers that entered Finland during the year declined substantially.

- The number of asylum applications filed last year (5,046) was on par with the previous year. This does not, however, reflect the actual number of asylum seekers who entered Finland during the year. More than one third of the asylum applications filed in 2017 were subsequent applications filed by asylum seekers whose previous application had been rejected,” says Jutta Saastamoinen, Senior Adviser at the European Migration Network.

The number of persons who were granted Finnish citizenship reached a record level in 2017. The figure of 12,600 represents an increase of nearly 3,000 compared to the previous year.

Up-to-date information on Finland and the EU provided annually

The European Migration Network’s Annual Report on Migration and Asylum describes the key developments and trends related to migration. In addition, the statistical review Key figures on immigration provides comprehensive annual migration statistics for Finland. The European Migration Network also produces a synthesis report on the development of migration and asylum affairs in the EU as a whole. Together, the three publications provide a unique review of migration in Finland and the European Union.

Links to studies:

Annual Report on Migration and Asylum - Finland 2017 (bilingual publication)

http://www.emn.fi/files/1812/Maahanmuutto_ja_turvapaikka_FI_EN_SCREEN.pdf

Key Figures on Immigration 2017

http://www.emn.fi/files/1813/Maahanmuuton_tunnusluvut_2017_EN_SCREEN2.pdf

Annual Report on Migration and Asylum 2017

https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/00_arm2017_synthesis_report_final_en.pdf

Further information and media contacts:

Rafael Bärlund, European Migration Network, tel. +358 (0)295 433 022, rafael.barlund@migri.fi

Jutta Saastamoinen, European Migration Network, tel. +358 (0)295 433 013, jutta.saastamoinen@migri.fi

Matleena Merta, OS/G MarCom, tel. +358 (0)44 736 6060, matleena.merta@osg.fi

Tuotteita myydään S-ryhmän marketeissa, Kodin Terroissa ja S-raudoissa.

outsenmerkki vaatii, että grillihiilien puuraaka-aineiden on tultava kestävästi tuotetuista ja tarkastetuista lähteistä. Käytetty puu ei saa olla Joutsenmerkin kiellettyjen puulajien listalla. Tällä varmistetaan, ettei uhanalaisia trooppisia puita ole käytetty tuotannossa.

S-ryhmän grillihiilien raaka-aineena käytetyn puun alkuperä tunnetaan hyvin. Rainbow Joutsenmerkityt grillihiilet on valmistettu eurooppalaisista lehtipuulajeista.

-S-ryhmälle on tärkeää, että tuotteessa käytetty raaka-aine tulee kestävistä lähteistä ja tuotteet ovat laadukkaita. Haluamme myös viestiä tästä meidän asiakkaillemme. Grillihiilien osalta Joutsenmerkin vaatimuksissa yhdistyy vastuullisuus ja laatu, tuotelaatupäällikkö Pia Riilas S-ryhmän vähittäiskaupasta toteaa.

Joutsenmerkityt grillihiilet ovat hyvä valinta monella tapaa, sillä markkinoilla on myytävänä grillihiiliä, joiden alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa. Nämä grillihiilet saattavat olla peräisin trooppisilta metsäalueilta Afrikasta, Aasiasta ja Etelä-Amerikasta, joissa on ongelmana metsien tuhoaminen ja ihmisoikeuskysymykset.

Energiatehokkaita ja laadukkaita

Joutsenmerkittyjen grillihiilien valmistuksen energiankulutus on rajoitettu energiatehokkuuden varmistamiseksi ja ilmastokuormituksen vähentämiseksi.  Energiavaatimus sisältää tiukkoja vaatimuksia fossiilisille polttoaineille kasvihuonepäästöjen takia.

Joutsenmerkittyjen grillihiilien laadulle asetetaan tiukkoja vaatimuksia, joilla minimoidaan palamisenaikaiset terveydelle haitalliset päästöt.

Lisätietoja; Joutsenmerkin johtava asiantuntija Harri Hotulainen, harri.hotulainen@ecolabel.fi, p. 0400 417 884

Opintosuoritukset ja opiskeluoikeudet löytyvät nyt kootusti yhdestä palvelusta, josta ne voi myös jakaa esimerkiksi työnantajalle. Koski-nimellä tunnettu palvelu on nyt avattu laajemmin osana Oma Opintopolku -palvelua. Palvelua ja tietosisältöjä kehitetään edelleen.

Opintosuoritukset voi jakaa Oma Opintopolku -palvelusta linkin avulla. Linkillä pystyy helposti osoittamaan suoritetut tutkinnot, opintojen sisällöt ja saadut arvosanat. Linkin voimassaolon ja avautuvan näkymän voi määritellä itse. Myös esimerkiksi työnantajalle palvelu on kätevä, sillä luotettavan ja tarkan tiedon hakijan koulutuksesta voi saada helposti jo hakuvaiheessa.

Palvelu sujuvoittaa myös asiointia viranomaisten kanssa. Esimerkiksi Kela ja TE-toimistot saavat jatkossa suoraan palvelusta ne tiedot, joihin niillä on laissa määrätty oikeus. Käyttäjälle tulee ilmoitus aina kun viranomainen on katsonut tietoja. Palvelun ansiosta eri viranomaisten ei tarvitse ylläpitää päällekkäisiä rekistereitä.

– Oma Opintopolku on tärkeä askel, jotta jokainen suomalainen voi käyttää osaamistaan koskevia tietoja työnhaussa ja henkilökohtaisen ansioluettelon rakentamisessa. Nyt näemme ensimmäisiä palveluita, joilla helpotetaan osaamisen kysynnän ja tarjonnan parempaa kohtaantoa. Osaamisen näytöt ja kerryttäminen sekä päivittäminen työelämän tarpeiden mukaan on alue, jossa voidaan merkittävästi lisätä kansalaisen mahdollisuuksia hyödyntää julkista dataa, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Palvelua kehitetään käyttökokemuksen perusteella

Suomalaisten opintohistoria on Oma Opintopolku -palvelussa turvallisesti tallessa. Palvelun käyttö vaatii vahvaa tunnistautumista esimerkiksi mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla. Palvelusta ei voi jakaa salassa pidettävää tietoa, sillä opintosuoritukset ja opiskeluoikeudet ovat julkisia.

– Palvelussa on voinut katsella omia tietojaan jo muutaman kuukauden ajan ja monet ovat kokeneet hyödyllisenä jo sen, että omat tiedot ovat tallessa ja nähtävissä. Uudet toiminnot tuovat uusia hyötyjä niin kansalaisille, viranomaisille kuin työnantajille, sanoo kehittämispäällikkö Joonas Mäkinen Opetushallituksesta.

Oma Opintopolku -palvelusta löytyy seuraavat tiedot:

• Peruskoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen suoritukset ja opiskeluoikeudet vuodesta 2018
• Ylioppilastutkinnot vuodesta 1990
• Korkeakoulusuoritukset ja opiskeluoikeudet pääsääntöisesti vuodesta 1995, korkeakoulukohtaisia poikkeuksia

Mikäli palvelusta puuttuu tietoja, niistä voi ilmoittaa palvelun kautta suoraan oppilaitokselle. Oma Opintopolku -palvelua ja tietosisältöjä kehitetään sitä mukaa kun käyttökokemusta kertyy. Kysymykset ja ideat voi lähettää osoitteeseen koski@opintopolku.fi. Oma Opintopolku -palvelua ylläpitää Opetushallitus.

Oma Opintopolku

Lisätietoja:
Kehittämispäällikkö Joonas Mäkinen, Opetushallitus, joonas.makinen@oph.fi, puh. 029 533 1271
Palveluosoite koski@opintopolku.fi
Hankesivu

*******

Mediameddelande 1.6.2018

Information om dina studier samlas på ett och sammas ställe – Min Studieinfo gör det smidigare att söka jobb och sköta ärenden

Studieprestationer och information om studierätt hittas nu i en tjänst, där de lätt kan delas vidare till exempel till arbetsgivare. Tjänsten som också är känd som Koski har utvidgats och öppnats som en del av tjänsten Min Studieinfo, också på svenska. Tjänsten och datainnehållet utvecklas kontinuerligt.

I tjänsten Min Studieinfo kan man dela sina studieprestationer vidare med en länk. Med hjälp av länken är det lätt att påvisa avlagda examina, studiernas innehåll och vitsord. Man kan själv bestämma vad som visas via länken och hur länge den är i kraft. Tjänsten kommer till nytta också bland annat för arbetsgivare, som enkelt och pålitligt kan få information om arbetssökandes utbildning redan under ansökningsprocessen.

Tjänsten underlättar också kontakten med myndigheter. Till exempel FPA och TE-byråerna kan hämta den information de har lagstadgad rätt till direkt från tjänsten. Då myndigheterna granskar ens uppgifter får man ett meddelande om det. Tack vare tjänsten behöver myndigheterna inte upprätthålla överlappande register.

– Min Studieinfo är ett viktigt steg för att alla finländare ska kunna använda information om sitt kunnande då de söker jobb och bygger upp en personlig meritförteckning. Nu ser vi de första tjänsterna som underlättar att efterfrågan och utbud av kompetens möts. Att påvisa och bygga upp sina kompetenser samt att uppdatera dem enligt arbetslivets behov är ett område där vi tydligt kan förbättra medborgarnas möjligheter att utnyttja offentlig data, säger Utbildningsstyrelsens generaldirektör Olli-Pekka Heinonen.

Tjänsten utvecklas med hjälp av användarerfarenheter

I tjänsten Min Studieinfo är informationen om finländarnas studier i tryggt förvar. Tjänsten kräver stark autentisering till exempel med mobilcertifikat eller nätbankskoder. Ingen hemlig information kan delas via tjänsten eftersom studieprestationer och studierätt är offentliga uppgifter.

– Det har i några månader varit möjligt att se sina uppgifter i tjänsten och många har redan nu upplevt det som nyttigt att kunna kolla upp dem och veta att de finns lagrade. De nya funktionerna för med sig större nytta för såväl medborgare, myndigheter som arbetsgivare, säger utvecklingschef Joonas Mäkinen vid Utbildningsstyrelsen.

I tjänsten kan följande uppgifter visas:

• Studierätt och studieprestationer inom den grundläggande utbildningen, gymnasiet och yrkesutbildningen som registrerats sedan 2018
• Studentexamina från år 1990
• Högskoleprestationer och studierätt i regel från 1995 framåt, högskolevisa undantag kan förekomma

Ifall det fattas information kan man via tjänsten meddela om det till läroanstalten. Tjänsten Min Studieinfo utvecklas allt efter att användarerfarenhet samlas. Frågor och idéer kan skickas till adressen koski@opintopolku.fi. Tjänsten Min Studieinfo upprätthålls av Utbildningsstyrelsen.

Min Studieinfo

Ytterligare information:
Utvecklingschef Joonas Mäkinen, Utbildningsstyrelsen, joonas.makinen@oph.fi, tfn 029 533 1271
Serviceadress koski@opintopolku.fi
Projektsida

Pakkausjätteiden uudet erilliskeräysvelvoitteet astuvat siirtymäajan jälkeen voimaan tänään perjantaina 1. kesäkuuta. Velvoitteet koskevat Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) toimialueen kaikkia 17 kuntaa. Kesäkuun alusta lähtien taajama-alueella sijaitsevan taloyhtiön jätekatoksesta voi kiinteistön huoneistomäärästä riippuen löytyä uutena muovipakkausten-, biojätteen- tai metallinkeräysastia.

Siirtymäajan jälkeen perjantaina 1.6. voimaan astuvat erilliskeräysvelvoitteet ovat jo muokanneet monen taloyhtiön jätetilan uuteen uskoon. Muovipakkausten keräys on aloitettu kiinteistöillä uutena jätejakeena. Määräysten mukaan muovipakkaukset on kerättävä erilleen, jos huoneistoja on vähintään 20.Biojäte ja pakkauslasi taas on kerättävä erilleen, jos huoneistoja on vähintään 10. Kiinteistöillä syntyvät metallijätteet on kerättävä omiin astioihin, jos huoneistoja on vähintään neljä.

­– Pienemmätkin taloyhtiöt voivat halutessaan vapaaehtoisesti kerätä pakkaus- ja biojätteitä. Aktiivisesti lajitteleville kotitalouksille kertyy omaan jäteastiaan entistä vähemmän polttokelpoista jätettä varsinkin, kun muovipakkaukset lajitellaan hyödynnettäväksi. Kun pakkausjätteet viedään kierrätyspisteeseen tai taloyhtiön keräysastioihin ja biojätteet kerätään erikseen tai kompostoidaan, voi polttokelpoisen jätteen jäteastian tyhjennysväli olla jopa 12 viikkoa, LSJH:n asukaspalvelupäällikkö Cati Huhta kertoo.

LSJH:lta lajitteluapua asukkaille

Nyt voimaan astuvat erilliskeräysvelvoitteet koskevat Auran, Kaarinan, Kemiönsaaren, Liedon, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Paraisten, Pöytyän, Raision, Ruskon, Salon, Sauvon ja Turun kuntia ja kaupunkeja. Erilliskeräysvelvoitteet ovat osaLounais-Suomen jätehuoltolautakunnan päättämiä jätehuoltomääräyksiä.

LSJH huolehtii jätteenkuljetuksista Kemiönsaaressa, Maskussa, Mynämäessä, Naantalissa, Nousiaisissa, Paraisten saaristossa, Raisiossa ja Ruskon Vahdolla. Näissä kunnissa LSJH on tarjonnut taloyhtiöille jätekatosten päivityspaketteja siten, että määräysten mukaiset astiat olisivat asukkaiden käytössä viimeistään kesäkuun alusta alkaen. Muissa LSJH:n toimialueen kunnissa taloyhtiöt ovat järjestäneet astiamuutokset kilpailuttamiensa jätteenkuljetusurakoitsijoidensa kanssa.
­– LSJH:n neuvonta palvelee jätehuoltoon ja lajitteluun liittyvissä asioissa kaikkia toimialueensa 17 kunnan asukkaita. LSJH:n kotisivuilta löytyvästä Tilaamosta asukkaat voivat tilata maksutta erilaisia lajittelu- ja jäteoppaita. Muovipakkausten ja biojätteen keräyksen aloittaneissa taloyhtiöissä rappukäytäviin kannattaa lajittelun tueksi tulostella ainakin Tilaamosta löytyviä maksuttomia rappulappuja, Huhta vinkkaa.

Lisätietoa jätehuoltomääräyksistä LSJH:n nettisivuilta: www.lsjh.fi.

Lajitteluapua asukkaille LSJH:n Tilaamosta: www.lsjh.fi/tilaamo

Lisätiedot:

Cati Huhta

asukaspalvelupäällikkö

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH)

puh. 020 728 2117

cati.huhta@lsjh.fi

INVITATION TO MEDIA

Wednesday 13 June 2018, 9.00-12.00, Vilhonvuorenkatu 11 A, Helsinki

Discover the core elements of the circular economy, systems thinking and sustainable design with United Nations Champion of the Earth LEYLA ACAROGLU, an inspiring educator and TED Talker. As a part of Walki’s sustainability program Leyla Acaroglu has run dynamic and exciting circular classroom co-creation events with teachers, students and other influencers in order to create a series of creative content for Finnish upper secondary schools on the circular economy. The outcome of the workshop will be a part of a set of educational materials to be launched in autumn 2018.

Join us and get acquainted with Leyla’s progressive viewpoints on the circular economy and how it could be integrated into the teachings of our schools in an exciting way.

Program

09.00–09.20   

Empowering generation Z to follow the principles of the circular economy, Leif Frilund, CEO of Walki Group

09.20–09.40   

A zero waste future, Dr. Leyla Acaroglu, UN Champion of Earth

09.50–10.30   

Demo session: Circular Classroom toolbox

Learn more about educational materials co-created with Finnish teachers and students 

10.30–12.00   

Time for interviews:

Book your individual 15-minute meeting with Leyla Acaroglu 

Learn to know more about Leyla’s thinking in advance:

www.ted.com > search Leyla Acaroglu

RSVP before 11 June 2018

laura@topiikki.com / 050 329 6338

Pernontien alikulkukäytävän sekä Tengströminkadun ja Ylijoentien siltojen korjausurakka alkaa. Siltapaikoille tulee työnaikaisia liikennejärjestelyitä.

Turun kaupungin siltoja korjataan kesän ja syksyn aikana. Urakkaan kuuluu Pernontien alikulkukäytävä Heinikonkadun risteysalueella, Tengströmin silta Tengströminkadulla sekä Ylijoentien silta Paimalantien risteysalueella.

Kyseessä ovat tavanomaiset sillankorjaustoimenpiteet, joita tehdään rakenteiden kunnon ylläpitämiseksi ja kunnossapidon helpottamiseksi. Pernontien alikulkukäytävä muutetaan teräsbetonisesta elementtirakenteisesta sillasta teräsputkisillaksi ja Ylijoentien silta teräspalkkisillasta liimapuulaattasillaksi. Tengströmin sillan korjaustöiden suurin työvaihe on sillan kansirakenteen uusiminen.

Silloilla tehtävät korjaustyöt aiheuttavat muutoksia liikenteeseen. Sillat joudutaan ottamaan pois liikenteeltä merkittävimpien rakennustyövaiheiden ajaksi. Siltojen sulkemisten aikana liikenne ohjataan kiertoteille myös kevyen liikenteen osalta. Suurin osa töistä tehdään kesälomakaudella, jolloin liikenteelle aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäistä. Työt aloitetaan Tengströmin sillalla 7.6 ja korjaustyöt kestävät syksyyn asti.

Pahoittelemme töistä aiheutuvaa haittaa ja kehotamme valitsemaan vaihtoehtoisia reittejä mikäli mahdollista.

Siltojen korjaustyön on tilannut Turun kaupungin kaupunkiympäristötoimiala ja pääurakoitsijana toimii MPV-Infrarakenne Oy.

Lisätietoja:

Vastaava rakennuttaja Tuomas Turpeinen, Turun kaupungin kaupunkiympäristötoimiala, puh. 040 182 0528

Työmaapäällikkö Ville Piirainen, MPV-Infrarakenne Oy, puh. 050 314 1300

De förnyade insamlingsskyldigheterna för separat insamling av förpackningsmaterial träder efter en övergångsperiod i kraft idag fredagen den 1 juni. Skyldigheten rör samtliga 17 kommuner i Sydvästra Finlands Avfallsservices (LSJH) verksamhetsområde. Från och med början av juni, kan det beroende på antalet lägenheter i fastigheten, finnas nya insamlingskärl för plastförpackningar, bioavfall och metall i de husbolagens sophus som finns i tätorten.

Den separata insamlingsskyldigheten, som träder i kraft fredagen den 1 juni efter en övergångsperiod, har redan fått många husbolag att göra om sina avfallsutrymmen. Insamlingen av plastförpackningar har påbörjats som en ny avfallsfraktion i fastigheterna. Enligt bestämmelserna ska plastförpackningar samlas in separat om det finns minst 20 lägenheter.Bioavfall och förpackningsglas ska samlas in separat om det finns minst 10 lägenheter. Det metallavfall som uppstår i fastigheten ska samlas in i egna kärl i husbolag med minst fyra lägenheter.

– Även mindre husbolag kan frivilligt samla in förpacknings- och bioavfall om de vill. För aktivt sorterande hushåll innebär det ännu mindre brännbart avfall i de egna avfallskärlen, speciellt då plastförpackningar sorteras för återvinning. När förpackningsavfallet tas till återvinningspunkten eller husbolagets insamlingskärl och bioavfall samlas in separat eller komposteras kan tömningsintervallen för avfallskärlet för brännbart avfall vara till och med tolv veckor, berättar Cati Huhta, invånarservicechef vid LSJH.

LSJH erbjuder sorteringshjälp till invånarna

Den separata insamlingsskyldighet för husbolagen som nu träder i kraft rör Aura, S:t Karins, Kimitoön, Lundo, S:t Mårtens, Masku, Virmo, Nådendal, Nousis, Pemar, Pargas, Pöytis, Reso, Rusko, Salo, Sagu och Åbo kommuner och städer. Insamlingsskyldigheten är en delav avfallshanteringsbestämmelserna som avfallshanteringsnämnden för Sydvästra Finland beslutat om.

LSJH sköter avfallstransporterna i Kimitoön, Masku, Virmo, Nådendal, Nousis, Pargas skärgård, Reso och Vahto i Rusko. I dessa kommuner har LSJH erbjudit husbolagen uppdateringspaket för deras avfallsutrymmen så, att invånarna skall kunna ha tillgång till kärl som uppfyller bestämmelserna senast från och med början av juni. I övriga kommuner inom LSJH:s verksamhetsområde har husbolagen ändrat sina kärlarrangemang ihop med sina konkurrensutsatta avfallstransportentreprenörer.
– LSJH ger sorteringsråd till alla invånare i de 17 kommuner som hör till LSJH:s verksamhetsområde. Från Tilaamo på LSJH:s webbsida kan man kostnadsfritt beställa olika sorterings- och avfallsguider. För de husbolag som nu påbörjat insamlingen av plastförpackningar och bioavfall, lönar det sig t.ex. att printa ut de avgiftsfria informationslapparna till trapphus, som underlättar sorteringen, tipsar Huhta.

Mer information om avfallshanteringsbestämmelserna finns på LSJH:s webbsida www.lsjh.fi.

Sorteringshjälp för invånare i LSJH:s Tilaamo: www.lsjh.fi/sv/radgivning/tilaamo-sv/

Mer information:

Cati Huhta

invånarservicechef

Sydvästra Finlands Avfallsservice Ab (LSJH)

tfn 020 728 2117

cati.huhta@lsjh.fi

Tatu Lappalainen on 40- vuotias perheen isä, joka on harrastanut triathlonia kolme vuotta puolivakavissaan ja selvinnyt pitkään ilman suurempia rasitusvammoja. Lappalainen edustaa oululaista triathlonseura ProVictoriaa ja kilpailee lajin ikäkausisarjassa Suomen mestaruustasolla. Harrastamisen sivussa on kulkenut jatkuvat kantapääkivut akillesjänteen kiinnityskohdassa, mutta niiden kanssa hän on pystynyt elämään ajatuksella: ” urheilija kun ei tervettä päivää näe”.

Apua kantapääkipuihin erikoistuneelta fysioterapeutilta

Juostessa Tatun vaiva paheni ja kesti hetken, kunnes jalat lämpenivät ja kiristävä tunne vasemmassa jalassa helpotti. Kovissa vauhdeissa askel oli myös laiska ja nilkka ikään kuin töksähti asfalttiin. Kovan lenkin jälkeen askel oli köpöttävää ja seuraavana päivänä ensimmäiset askeleet olivat hitaita ja kankeita akillesjänteen kiristäessä takareittä.

 - ”Olin pitkään miettinyt kantapääkipujen syytä enkä ollut keksinyt miten ja mistä ne johtuivat. Triathlonin harrastaminen on monipuolista, mutta lihashuolto ja venyttely jäävät usein liian vähälle huomiolle, varsinkin kun harjoitusviikkotunteja kolmen lapsen isänä tulee vaihtelevasti 6-10h/vko. - Toki olen venytellyt aina, mutta en varmaan oikein enkä ikinä tarpeeksi.” Tatu kertoo.

Kivut äityivät syksyllä 2017 kovan kisakesän jälkeen ja oli otettava järki käteen tai koko laji menisi vaihtoon. Tatu hakeutuikin seurakaverin vinkistä Tutoris Erikoiskuntoutukseen, josta haettiin apua ongelmaan.

Kuntoutus aloitettiin voimatasojen nostamisella

Ensimmäisellä hoitokerralla päästiin asian ytimeen ja OMT-erikoistuva fysioterapeutti Toni Jääskeläinen huomasi, että lihasten takaketju ei toimi niin kuin pitäisi. Kun pakaroissa ei ole voimaa ja elastisuutta, vaikuttaa se pohkeeseen ja juostessa iskun ottaa vastaan nilkka ja kantapää.

Koska Tatun kaikki viikoittaiset harjoitukset olivat dokumentoituna, oli Toni Jääskeläisen helppoa lähteä arvioimaan kokonaiskuormituksia ja harjoitteiden vaihtelevuutta. Lisäksi asiakkaan kyky kuvata oireitansa tarkasti helpotti ongelman hahmottamista jo alkuhaastattelun aikana. Tatun kohdalla kantapään kuntouttaminen alkoi lantiorenkaan voimatasojen nostolla. Kotitehtäväksi hänelle annettiin harjoituksia joita tuli toistaa kaksi viikkoa ennen toista kuntoutuskäyntiä.

Kotiharjoituksilla tehoa kuntoutukseen ja takaisin lenkkipolulle

Välittömän avun toivat fysioterapeutin ohjaamat liikkeet, joita Tatu teki aamuin ja illoin. Muutaman päivän kuntouksen jälkeen hän huomasi askeleessa jo selvän eron ja kankeus aamuisin ja sohvalta noustessa oli helpottunut. Vielä hän ei uskaltanut juosta, mutta pian, kuntoutuksen jatkuessa, oltiin siinä pisteessä, että muutaman kymmenen minuutin lenkki oli mahdollinen.

"Moni urheilija harjoittelee liikaa, eikä keho ehdi palautua edellisestä suorituksesta riittävästi. Tämä puolestaan altistaa erilaisille ongelmille. Myös Tatun tapauksessa palautuminen oli puutteellista", toteaa Lappalaista kuntouttanut Jääskeläinen. Järkevä harjoittelu sisältää riittävästi lepoa ja progressio etenee maltilla. Myös Tatun valmentajan laatimaan viikko-ohjelmaan sisällytettiin fysioterapiassa saadut harjoitteet ettei kokonaiskuorma nousisi liian suureksi.

Tatun tavoitteena on jatkaa kuntoutusta, mutta ”se että juoksu olisi jatkossa täysin kivutonta, on varmaan tällä urheilun viikkotuntimäärällä utopiaa”, hän toteaa.  Säännöllisellä harjoittelulla tuloksia on kuitenkin jo saavutettu, sillä oireet ovat vähentyneet ja juoksuharjoittelu on jälleen mahdollista.

Tavoitteena on, että jos juoksuvauhtia voisi vielä hieman parantaa ja juostessa tuntisi askeleen lentäväksi ja joustavaksi niin se olisi hieno saavutus! Toivon, että saan jatkaa rakasta lajia muuten terveenä mahdollisimman pitkään”. - kiteyttää Tatu. Jääskeläinen uskoo myös, että kesällä 2018 Tatu on täydessä juoksukunnossa.

Lisätietoja:
Tarja Gröhn
aluepäällikkö, fysioterapian kehitysjohtaja
p. 050 598 0368, tarja.grohn@tutoris.fi

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat aloittaneet julkisen kuulemisen taajuuden vakautusreserveihin sekä taajuuden laatu- ja tavoiteparametreihin liittyvistä ehdotuksista. Kuuleminen jatkuu 1.7.2018 asti.

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat aloittaneet Käytön verkkosäännön (SO GL) mukaisen julkisen kuulemisen neljästä ehdotuksesta. Kuultavana ovat seuraavat ehdotukset:

• taajuuden vakautusreservien (FCR) mitoitussäännöt
• taajuuden vakautusreservien (FCR) lisäominaisuudet
• rajat taajuuden palautusreservien (FCR) vaihdon määrälle synkronialueiden välillä 
• taajuuden laadun määritysparametrit ja taajuuden laadun tavoiteparametrit.

Näissä ehdotuksissa esitellään mm. periaatteet siitä, kuinka taajuusohjatun käyttö- ja häiriöreservin määrät mitoitetaan pohjoismaisella synkronialueella, minkälaisia lisäominaisuuksia Pohjoismaissa vaaditaan näille reserveille ja kuinka paljon eri siirtoverkonhaltijoiden sallitaan käydä keskenään kauppaa näistä reserveistä.

Kuuleminen on alkanut tänään 1.6.2018 ja jatkuu 1.7.2018 saakka.

Ehdotukset sekä lisätietoa julkisesta kuulemisesta ja siihen osallistumisesta on julkaistu ENTSO-E:n sivuilla 

Lisätiedot:

erikoisasiantuntija Vesa Vänskä, Fingrid, puh 030 395 5185