Kelan palveluneuvoja on 21.5. alkaen paikalla maanantaisin ja torstaisin klo 9–12 ja 13–16.

Paraisten asiointipisteessä (kaupungintalon 1. kerros, Rantatie 28) voi hoitaa Kela-asioita ma–ke 9–16, to 9–17 ja pe 9–15. Asiointipisteen työntekijät neuvovat Kela-asioissa.

Kelan palveluneuvoja on 21.5. alkaen paikalla maanantaisin ja torstaisin klo 9–12 ja 13–16.  Kelan palveluneuvojalle voi myös varata ajan osoitteessa www.kela.fi/ajanvaraus tai soittamalla Kelaan.

Asiakkaan kannattaa varata aika etenkin silloin, kun hänen elämäntilanteensa muuttuu ja hän tarvitsee neuvoja tukien hakemisessa. Kun asiakas varaa ajan, Kelan palveluneuvojilla on mahdollisuus perehtyä asiakkaan tilanteeseen etukäteen.

Lisätietoja asiakkaille:
Varaa aika
Tutustu verkkoasiointiin
Kysy Kelasta -palsta
Palvelunumerot
Palvelupisteen haku

**

Från måndag 21.5 är FPA:s kundrådgivare på plats måndagar och torsdagar kl. 9–12 och 13–16.

Vid servicepunkten i Pargas kan man sköta FPA-ärenden mån–ons kl. 9–16, tor 9–17 och fre 9–15. Servicepunkten finns i stadshusets 1. vån. på Strandvägen 28. Servicepunktens personal ger råd i FPA-ärenden.

Från måndag 21.5 är FPA:s kundrådgivare på plats måndagar och torsdagar kl. 9–12 och 13–16. Man kan även boka en tid till en kundrådgivare på www.fpa.fi/tidsbokning eller genom att ringa FPA:s servicenummer.

Det lönar sig att boka en tid särskilt då livssituationen ändras och man behöver råd i att ansöka om stöd. När kunden bokar en tid, kan FPA:s rådgivare på förhand bekanta sig med kundens situation.

Närmare information för kunderna

Boka en tid

Så här fungerar FPA:s e-tjänst

Fråga FPA på webben

Servicenummer

Sök närmaste serviceställe

Palveluviennin kasvattaminen on suurin mahdollisuus, joka Suomen talouden kasvulla on tulevina vuosina. Lisäksi palveluviennin kasvu sataa kaikkien muiden toimialojen laariin liiketoiminnan palvelullistumisen myötä.  

Miksi ja miten palveluvienti voi kasvaa? Tervetuloa ruotimaan Palvelualojen työnantajat Paltan vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen suhdannekatsauksen tuloksia Paltan pääekonomisti Matti Paavosen johdolla.

Mediainfo torstaina 24.5.2018 klo 10.00-11.00, (Eteläranta 10).

Paltan suhdannekatsauksessa seurataan erityisesti näitä toimialoja:

• logistiikkapalvelut
• informaatio ja viestintä
• yritys- ja asiantuntijapalvelut
• hallinto- ja tukipalvelut
• viihde ja virkistys

Ilmoittautumiset keskiviikkona 23.5.2018 klo 13.00 mennessä: soile.koskela@palta.fi

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätiedot:
Viestinnän asiantuntija Soile Koskela, Palta, p. 040 509 2971

Lahden taidemuseon A la muerte con una sonrisa – Hymyilevä Kuolema -näyttely on viimeistä päivää auki ensi sunnuntaina 20.5. Sen kunniaksi museossa kuullaan meksikolaista kansanmusiikkia eli mariachi-musiikkia lahtelaisyhtyeen Duo Karhoksen tulkitsemana. Mariachi-ohjelmistoa varten duo on tosin laajentunut yhteensä kahdeksan muusikon kokoonpanoksi. Konsertit sisältyvät museon pääsymaksuun.

Sunnuntaina kuultavan mariachi-ohjelmiston juuret ovat vuosituhannen alussa, jolloin Matti Karhos perusti Suomen ensimmäisen ja ainoan mariachi-yhtyeen Los Perros de la Zonan. Yhtyeen toistaiseksi viimeinen esiintyminen oli vuonna 2006. Yllättäen jo kadonneeksi luultu nuottimateriaali löytyi muutama kuukausi sitten. Museon Meksiko-teemainen näyttely oli juuri avattu ja sen koettiin tarjoavan mitä parhaimman esiintymisfoorumin saman teemaiselle musiikille.

Sunnuntain esiintyjät ovat lahtelaisia muusikkoja, musiikin opiskelijoita ja harrastajia. Matti Karhoksen lisäksi mukana on kolme Los Perros de la Zonan alkuperäisjäsentä (viulistit Jukka Jokitalo & Petri Talvitie sekä kitaristi Jari Piitulainen).

A la muerte con una sonrisa

A la muerte con una sonrisa – Hymyilevä Kuolema -näyttelyssä kohtaavat värikäs meksikolainen Día de los Muertosin eli kuolleiden päivän juhlintakulttuuri ja suomalainen kuvataide. Näyttelyssä suuren teeman, kuoleman, kohtaaminen on yllättävä, värikäs ja se tapahtuu hymysuin.

Dúo Karhos toca música de mariachi con sus amigos
(Duo Karhos soittaa mariachi-musiikkia ystäviensä kanssa)
Lahden taidemuseolla sunnuntaina 20.5. kello 12.30 ja 14.00

Duo Karhos eli Väinö Karhos (klarinetti) & Matti Karhos (kitara ja laulu)
Jari Piitulainen (kitara)
Eerika Lepola (viulu)
Jukka Jokitalo (viulu ja laulu)
Petri Talvitie (viulu)
Tuomas Hovi (trumpetti)
Harri Lidsle (tuuba)

Lisätiedot:
kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos
p. 050 387 8792
matti.karhos@lahti.fi
www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/taidemuseo/nayttelyt/

Viestintävirasto kuuluttaa radion vuonna 2020 alkavan toimilupakauden ohjelmistotoimiluvat haettavaksi.

Haussa ovat kaikki analogisen radiotoiminnan ohjelmistotoimiluvat. Toimilupakausi alkaa tammikuussa 2020 ja kestää kymmenen vuotta.

Haettavissa olevat taajuuskokonaisuudet on määritetty Viestintäviraston määräyksessä 74.

Ohjelmistotoimilupien hakuaika päättyy tiistaina 31.7.2018 klo 23.59.

Viestintävirasto myöntää toimiluvat, jos taajuuskokonaisuuskohtaisesti hakijoita on vain yksi eli niukkuutta ei muodostu. Ohjelmistotoimilupapäätösten tekeminen siirtyy valtioneuvostolle niukkuustilanteissa tai jos päätöksellä katsotaan olevan huomattavia vaikutuksia viestintämarkkinoiden yleiseen kehitykseen. Viranomaiset myöntävät toimiluvat samanaikaisesti.

Katso myös

Kuulutus ja hakuohjeet radion ohjelmistotoimilupien hakemiseksi

Lisätiedot

lakimies Henriikka Rosti, p. 0295 390 326

päällikkö Suvi Juurakko-Lehikoinen, p. 0295 390 446

Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)viestintavirasto.fi

Lehdistötiedote                                                                                             

Åbo Akademin säätiö

Vapaa julkaistavaksi 17.5.

OBS! Pressmeddelande på svenska efter den finska texten

Åbo Akademin säätiö tukee Åbo Akademin huippututkimusta 15 miljoonalla eurolla

Åbo Akademin säätiö on päättänyt tukea Åbo Akademin huippututkimusta 15 miljoonalla eurolla. Tutkimusrahoitus on säätiön 100-vuotislahja juhlavuottaan viettävälle yliopistolle ja jakaantuu seuraavalle kymmenelle vuodelle. Sen lisäksi säätiö myöntää kymmenen vuoden ajan 20 000 euroa vuodessa matka-avustuksina opetushenkilökunnan opintovierailuihin pohjoismaisiin yliopistoihin.

Åbo Akademi täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja sen kunniaksi Åbo Akademin säätiön valtuuskunta on päättänyt jatkaa huippuyksiköiden rahoitusta 1,5 miljoonalla eurolla vuodessa kymmenen vuoden ajan vuosina 2019-2028. Ensimmäiset uudet huippuyksiköt aloittavat työnsä 1.3.2019 ja rahoitusta koordinoi Åbo Akademin säätiön tutkimuslaitos.

Jatkoa 90-vuotislahjalle

Åbo Akademin täyttäessä 90 vuotta vuonna 2008 Åbo Akademin säätiö lahjoitti miljoona euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan huippututkimusyksiköille. Nykyiset neljä huippuyksikköä (psykologian Brain Train, joka keskittyy muistin harjoittamiseen, YARG – nuoret ja uskonto globaalista näkökulmasta, metsän biomassan jalostustavat tulevaisuudessa sekä FUNMAT – funktionaaliset materiaalit solujen säätelemiseksi) päättävät toimintansa tänä vuonna. Yksiköt ovat menestyneet hyvin ja ovat myös saaneet kansainvälistä huomiota. Nykyiset huippuyksiköt ovat valikoituneet kahden hakukierroksen jälkeen kansainvälisen paneelin arvioinnin perusteella.  

Åbo Akademin säätiön toimitusjohtaja Lasse Svens sanoo, että säätiön panostus sisäisiin huippuyksiköihin on tuottanut niin hyvää tulosta, että sitä halutaan jatkaa.  

- Tämä on ollut strateginen sijoitus meille. Se on nostanut Åbo Akademin tutkimustasoa ja mahdollistanut huippututkimusta. Aikaisempien huippuyksikköjen menestys kannustaa meitä kanavoimaan tukemme vastaavalla tavalla jatkossakin.  

Säätiölle on tärkeää, että sen toiminnalla on vaikuttavuutta.  

- Panostuksemme Åbo Akademin sisäisiin huippuyksiköihin tukee tätä tavoitetta, Svens sanoo.

Matka-avustuksia opetushenkilökunnalle

Kansleri Ulrika Wolf-Knutsin ehdotuksesta Åbo Akademin säätiön valtuuskunta on myös päättänyt myöntää kymmenen vuoden ajan vuosittain 20 0000 euron arvosta matka-avustuksia Åbo Akademin opetushenkilökunnalle. Pääsääntöisesti opetustyötä työkseen tekevät voivat hakea matka-avustusta tutustuakseen toiseen pohjoismaiseen yliopistoon. Tavoite on antaa ÅA:n opetushenkilökunnalle mahdollisuuksia tutustua digitaliseen opetukseen ja isäntäyliopiston opetuspedagogiikkaan sekä verkostoitumalla saada uutta tietoa omaan opetustyöhön.

Lisätietoja: Lasse Svens, toimitusjohtaja, Åbo Akademin säätiö, puh. 050 056 2945

Lehdistökuva: Åbo Akademin huippututkimusyksikkö Funmatissa tutkitaan soluja sääteleviä funktionaalisia materiaaleja. Kuva: Jaska Poikonen

Pressmeddelande                                                                                          

Stiftelsen för Åbo Akademi

Fritt att publicera 17.5

Stiftelsen för Åbo Akademi ger Åbo Akademi 15 miljoner euro för spetsforskning

Stiftelsen för Åbo Akademi ger Åbo Akademi en 100-årsgåva i form av fortsatt finansiering av spetsforskning vid ÅA för upp till 1,5 miljoner euro per år i tio års tid under perioden 2019-2028. Dessutom får ÅA 20 000 euro per år i tio års tid för att undervisande personal ska kunna göra studiebesök vid ett annat nordiskt universitet.

 Med anledning av Åbo Akademis 100-årsjubileum har delegationen för Stiftelsen för Åbo Akademi beslutat att fortsätta finansieringen av spetsforskning vid Åbo Akademi med upp till 1,5 miljoner euro per år i tio års tid. De första nya spetsforskningsenheterna inleder sin verksamhet 1.3.2019. Den nya spetsforskningsfinansieringen gäller för perioden 2019-2028 och finansieringen koordineras av Stiftelsens för Åbo Akademi forskningsinstitut.

När Åbo Akademi år 2008 fyllde 90 år fick universitetet en miljon euro per år i tio års tid för spetsforskning av Stiftelsen för Åbo Akademi. De nuvarande fyra spetsforskningsenheterna BrainTrain: taking the next step – träning för arbetsminnet, YARG – unga vuxna och religion i ett globalt perspektiv, framtida förädling av skogens biomassa och FUNMAT – funktionella material för att reglera cellen, avslutar sin verksamhet i år. Flera av dem har rönt betydande framgång och också fått internationell uppmärksamhet. Spetsforskningsenheterna har utsetts genom en ansökningsprocess i två omgångar med en extern utvärderingspanel.

Lasse Svens, skattmästare vid Stiftelsen för Åbo Akademi, säger att satsningen på interna spetsforskningsenheter vid Åbo Akademi har varit så framgångsrik att man vill fortsätta med den.

- Det har varit en strategisk satsning som har höjt forskningsnivån vid Åbo Akademi och möjliggjort toppforskning. Framgången hos de tidigare spetsforskningsenheterna motiverar att vi i allt högre grad kanaliserar vårt understöd på det här sättet.

För stiftelsen är det viktigt att dess verksamhet har genomslagskraft.

- Satsningen på interna spetsforskningsenheter vid ÅA stöder vår målsättning, säger han.

Reseunderstöd för undervisande personal 

Delegationen för Stiftelsen för Åbo Akademi beslöt också att, enligt förslag av ÅA:s kansler Ulrika Wolf-Knuts, från och med jubileumsåret 2018 i tio års tid finansiera reseunderstöd för undervisande personal vid Åbo Akademi. Stödet uppgår till 20 000 euro årligen. Universitetslärare, lektorer och akademilektorer vid ÅA som huvudsakligen undervisar kan ansöka om resebidrag till ett annat nordiskt land för att bekanta sig med undervisningen vid något universitet. Syftet är att ÅA:s undervisande personal ska lära sig mer om digitaliserad undervisning, värduniversitetets pedagogik och skapa samt få ny kunskap att använda i sitt dagliga undervisningsarbete.

Tilläggsuppgifter:  Skattmästare Lasse Svens, Stiftelsen för Åbo Akademi tfn 050 056 2945
Pressbild: Funmat hör till de interna spetsforskningsenheter vid Åbo Akademi som fått finansiering av Stiftelsen för Åbo Akademi. Foto: Jaska Poikonen

Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi ry järjesti sääntömääräisen vuosikokouksensa keskiviikkona 16.5.2018 Helsingissä. Kokouksessa valittiin yhdistykselle uusi 11 jäsenen hallitus, joka edustaa laajasti koko toimintakenttää, kulttuurista urheiluun ja tapahtumista sponsorointiin.

Sjtm ry:n hallituksessa jatkavat:

• Jyrki Aittola (Woltti Group)                                          
• Liisa Eerola (Fazer)                                                           
• Heikki Pohjonen (Starsquad)
• Alexander Sneen (Oy SINEBRYCHOFF Ab)
• Sirpa Tuomi, puheenjohtaja (Neste Oyj)
  
  

Uusina jäseninä mukaan valittiin:                                    

• Mark Fry (Warner Music Finland)
• Susanna Kallio (Kaslink Foods Oy)
• Laura Lepistö (Suomen Urheilumanagerit ry)
• Laura Peltonen (Sponsor Insight)
• Saara Suojoki (EMMA Espoon modernin taiteen museo)
• Samuli Vasala (Olympiakomitea)
  
  

Hallitustyöskentelyn jättivät:

• Annakaisa Anttila (Ruisrock)
• Elina Hankkio
• Tomi Koivulehto (RDKL Helsinki Oy)
• Kristoffer Olson (Sponsor Insight)
• Noora Vihervaara (Suomen Urheilumanagerit ry)

Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi ry on riippumaton yhteisö, jonka tehtävänä on edistää sponsoroinnin ja tapahtumamarkkinoinnin tuloksellisuutta, osaamista ja arvostusta sekä yhdistää alan toimijat.

Yhdistys on perustettu vuonna 2013 ja sillä on yli 120 jäsenyritystä, jotka edustavat brändejä, oikeuksien omistajia sekä alan asiantuntijoita niin urheilun, kulttuurin kuin vapaaehtoistoiminnan puolelta.

TYTYRI ELÄMYSKAIVOKSEN 2018 NÄYTTELYT AVAUTUIVAT

-110 tasolla maan alla

Tytyrin Elämyskaivos on toiminut nyt vuoden ajan ympärivuotisena Elämyskaivoksena. Kesälle 2018 uudistamme sisältöjä avaamalla kaksi uutta taidenäyttelyä. Elämyskaivoksen valoteoksena toimii Aleksander Reichsteinin He olivat täällä teossarjan osa. Toinen näyttely on Takamaa- kollektiivin Joki- teos, jossa yhdistetään eri taiteenmuotoja.

Takamaa-kollektiivin “Joki”-teos yhdistää eri taiteenmuotoja; laajentaen veistoksen, äänimaiseman ja liikkuvan kuvan kieliä yhdeksi tarinaksi. Takamaa-kollektiiviin kuuluvat kuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija Jenni Tieaho, valokuvataiteilija Anni Hanén sekä muusikko ja säveltäjä Johanna Pitkänen. Teos pohjautuu virtaan, joka johdattaa syvyydestä pintaan ja takaisin syvään tuntemattomaan. Teoksen vastakkaiset voimat, tummana virtaava vesi, valo ja kirkkaus ja alitajunnan eri kerrostumat heijastelevat kaivoksen uumenissa erilaisia elämänvirtoja. Moniaistisen teoksen teemana on heijastus – kaiken olevaisen keskinäinen vuorovaikutus – joka näkyy teoksessa veistoshahmon kierrätysalumiinin valoa heijastavana pintana, liikkuvassa kuvassa valon välkehdintänä luoden erilaisia merkityksiä sekä äänimaisemassa, jossa luonnonäänet ja instrumentit kietoutuvat toisiinsa. Myös katsojilla on mahdollisuus heijastaa teokseen omia kokemuksiaan. Takamaa- kollektiivin Joki teos on kaivoksessa vuoden loppuun saakka. Joki- teosta ovat tukeneet Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Sinebrychoff.

Toisena kesän näyttelynä Tytyrin Elämyskaivoksessa nähdään Installaatiotaiteilija, kuvanveistäjä ja kuvataiteilija Alexander Reichsteinin teossarjan osa He olivat täällä. Teos koostuu käsin sinkitystä teräslangasta muotoilluista hahmoista, jotka on maalattu uv-herkällä maalilla. Kaivoksen pimeydessä ja uv-valojen loisteessa hahmot heräävät eloon. He olivat täällä teoksen hahmot ovat aina valittu kuhunkin tilaan sopiviksi ja Tytyrin Elämyskaivoksessa hahmot ovatkin 1920 ja -30-luvun kaivostyöläisiä. Alexander Reichstein aloitti He olivat täällä -teossarjan työstämisen Lux Helsinki -tapahtumaan vuonna 2016. Tämän jälkeen teossarjaa on nähty eri puolella Suomea sekä mm. Puolassa, Ranskassa ja Liettuassa. Loppuosa sarjaa tulee olemaan esillä Jerusalemin valofestivaaleilla kesällä 2018. He olivat täällä -teossarjan osa on esillä Tytyrin Elämyskaivoksessa toukokuusta syyskuuhun 2018.

Elämyskaivoksen näyttelyvastaavana toimii Lohjan museon amanuenssi Iiris Kankaanpää. Yleisö pääsee tutustumaan näyttelyihin kaikilla Elämyskaivoksen yleisö- ja tilauskierroksilla.

Lisätietoja: Lohjan Matkailu, 044-369 1309, tourist@lohja.fi,

Tytyri Elämyskaivos sijaitsee osoitteessa Kuilukatu 42, 08100 Lohja.

Tytyri Elämyskaivos on Lohjan kaupungin alainen matkailu- ja kulttuurikohde. www.tytyrielamyskaivos.fi

F1-veneiden MM-sarja käynnistyy tulevana viikonloppuna Portugalista. Mad-Croc Baba Racingin suomalaiskuljettajat Sami Seliö ja Filip Roms starttaavat MM-jahtiin uudella kalustolla. Suomalaisittain erittäin kiinnostava kausi on katsottavissa kokonaisuudessaan suorina lähetyksinä ilmaiseksi Viafree -nettitelevisiossa sekä tilaajille Viaplay-palvelussa. Kisalähetykset selostaa selostajalegenda Matti Kyllönen.

F1-veneiden kahdeksan osakilpailun mittainen MM-kausi 2018 käynnistyy tulevana viikonloppuna Portimaosta Portugalista. Lajin kaksinkertainen maailmanmestari Sami Seliö, 43, starttaa järjestyksessään 21. MM-kauteensa täysin uudella ja uudenlaisella Baba F1-veneellä.

"Kysymyksessä on vene, joka edustaa joka suhteessa uutta suunnittelua. Täysin uudenlaisen veneen rakentamiseen päädyttiin kahden viime kauden aikana koska keliolosuhteet kisoissa ovat olleet hurjastikin ennakoitua kovemmat. Uusi vene on suunniteltu ja rakennettu kovempiin keliolosuhteisiin sekä nykyiselle kilpailumatkalle, joka on viime vuoden tavoin 15 minuuttia (max. 60 minuuttia) edellisiä kausia pidempi, kertoo Seliö. 

Seliö lähtee kauteen intoa puhkuen ja äärimmäisen huolellisesti valmistautuen. "Kauden alkua on jo innolla odotettu. Kalustomme on ollut jo reilun kuukauden päivät Portugalissa ja kauteen valmistavia töitä on kevään aikana tehty enemmän kuin koskaan. Voittoa lähdetään totta kai hakemaan", Seliö lupailee.


Romsille uusi vene Portugalista

Myös Filip Roms, 24, starttaa kauteen uudella Baba F1-veneellä. Tänä vuonna lajin turvasääntöjä uudistettiin siten, että veneen ohjaamossa kuljettajan kypärän ja ohjaamon katon väliin pitää jäädä vähintään kymmenen sentin turvaväli. Ja jotta sääntöjen kirjain olisi Romsin viime kauden veneeseen toteutettu niin sen ohjaamo olisi pitänyt käytännössä rakentaa kokonaan uudelleen. Roms starttaakin kisaan uudella veneellä, joka on käytännössä samanlainen Baba, jolla Seliö viime vuonna kilpaili.

"Tiedän, että kyseinen Baba on nopea vene ja yksi askel urallani eteenpäin. Vene on mitoiltaan erilainen, hieman lyhyempi ja siten aavistuksen aggressiivisempi vene ajaa. Uskon, että kyseinen venepäivitys on minulle vauhdillisesti sopivan kokoinen askel eteenpäin, summaa Roms. 

Kaikki seitsemän GP-osakilpailua aika-ajoineen ovat katsottavissa kaikille ilmaiseksi osoitteessa viafree.fi sekä tilaajille osoitteessa viaplay.fi. Kisat selostaa Matti Kyllönen.  

Lauantain aika-ajot ja sunnuntain GP-kilpailu käynnistyvät illalla klo 20.00. 

Lisätietoja:

Ville Klinga
Vastaava tuottaja, Viasat Sport
+358 40 5535588
ville.klinga@viasat.fi

Erika Miramo
Head of Marketing & PR, Viasat Finland 
+358 40 5485777
erika.miramo@viaplay.com

Syksyllä Liminganlahdelle lanseerattiin näkövammaisille tarkoitettu näyttelyopastus, jossa opastuksen ytimessä on lintujen äänten kuuntelu sekä esimerkiksi erilaisten linnunsulkien ja munien tunnustelu. Uusi yhteistyöyritys mahdollistaa lintuluontokeskuksen opaspalveluiden laajentamisen myös kuulovammaisille.

Viittoen Oy on Liminganlahden luontokeskuksen uusi yhteistyöyritys, joka tarjoaa kirjoitus- ja viittomakielen tulkkausta. Kirjoitustulkkaus on tulkkausmuoto, jossa puhe ja äänimaailma muutetaan tekstiksi eli tulkki kuulee puolestasi ja kirjoittaa tekstiksi tilanteessa kaiken kuulemansa. Luontoretkellä tulkataan oppaan puhe ja kuvaillaan sanallisesti lintujen ääniä kirjoittaen ne tietokoneen ruudulle.

- Kirjoitustulkkauksen avulla kuulet ja tulet kuulluksi. Sinulla on mahdollisuus kommentoida ja osallistua keskusteluun, Viittoen Oy:n kirjoitustulkki Mirva Kittilä kuvailee.

Tulkkaus soveltuu etenkin kuuroutuneille tai huonokuuloisille. Viittoen Oy:n palveluita voi käyttää luontokeskuksen opastusten yhteydessä erillistilauksena.

- Haluamme profiloitua esteettömänä luontokeskuksena. Esteettömyys tulee ymmärtää myös muuna kuin fyysisenä esteettömyytenä, ja meille on tärkeää, että luontokokemusten ääreen pääsisivät tasa-arvoisesti kaikki omista erityistarpeistaan huolimatta, kommentoi suunnittelija Heli Suurkuukka Liminganlahden Luontokeskuksesta.

Liminganlahti kutsuu esteettömälle linturetkelle toukokuun päätteeksi

Liminganlahden luontokeskuksen lähitornilla järjestetään lauantaina 26.5. liikunta-, näkö- ja kuuloesteetöntä linnunlaulu- ja lintutorniopastusta. Erityisesti näkövammaisille tarkoitettu laululinturetki starttaa klo 11 ja kulkee Liminganlahden esteettömällä luontopolulla. Kuuloesteetön opastus toteutetaan lintutornilla klo 13-15. Esteettömän opastuksen toteuttavat Metsähallituksen oppaat Liminganlahden luontokeskukselta sekä Viittoen Oy:n kirjoitustulkit. Laululinturetken toteutus vaatii näkövammaisilta henkilökohtaisen avustajan mukanaoloa.

Virkkulan lintutornille on Liminganlahden luontokeskukselta noin 600 metrin matka. Polku tornille soveltuu hyvin myös pyörätuoleilla kuljettavaksi.

Tapahtumassa on säävaraus: sateisella säällä järjestetään lintutorniopastuksen sijaan esteetön näyttelyopastus Liminganlahden luontokeskuksen ”Lintujen kahdeksan vuodenaikaa” -näyttelyssä klo 13.

Lisätietoja:

Asiakasneuvoja Tuuli Veteläinen, Liminganlahden luontokeskus, Metsähallitus,
tuuli.vetelainen@metsa.fi, puh. 0206 39 6059

Kirjoitustulkki Mirva Kittilä, Viittoen Oy, mirva.kittila@viittoen.fi, puh. 044 727 9072

Toimitusjohtaja Piia Nuolioja, Viittoen Oy, piia.nuolioja@viittoen.fi, puh. 044 368 8868

Oliko Suomi sittenkään Ruotsin valtakunnan köyhä itäinen maakunta? Hämeen linnassa voi nyt ihailla monia ennen näkemättömiä huippuesineitä museoista ja yksityiskokoelmista. Suomessa toimi lukuisia hopeasepänverstaita, joissa mestarit oppipoikineen takoivat kaikkea mahdollista astioista veitsiin, haarukoihin ja kirkkohopeisiin. Ylellisyysesineiden taitavasti kaiverretut koristukset, nimikirjaimet ja vaakunat kertovat huikeasta käsityötaidosta ja muistuttavat meitä myös Suomen ja Ruotsin yhteisestä lähes 700 vuotta kestäneestä historiasta.

Näyttelyssä on esillä yli 200 suomalaisten hopeaseppien taidonnäytettä. Kesällä 2017 Läckön linnassa Ruotsissa esillä olleeseen Tre Kronor – Made in Finland -näyttelyyn on Hämeen linnassa lisätty empireajan hopeaa. Kolmasosa esineistä on Suomen kansallismuseon kokoelmista ja kaksi kolmasosaa on lainattu suomalaisten museoiden ja keräilijöiden kokoelmista sekä Nationalmuseumista Tukholmasta. Näyttelyn ovat muokanneet Hämeen linnaan sopivaksi näyttelyn kuraattorit Jouni Kuurne ja Arthur Aminoff.

Suomessa Turku oli ensimmäinen kaupunki, johon perustettiin kultaseppien ammattikunta, luultavasti jo 1500-luvun keskivaiheilla. Kultasepäksi kutsuttiin kultaa, hopeaa ja jalokiviä työstävää mestaria. Ammattinimike hopeaseppä syntyi itse asiassa vasta 1900-luvulla. Ammattikunnat valvoivat kultaseppämestarien ammattitaitoa ja työn laatua esimerkiksi tarkastamalla esineiden hopeapitoisuuden. Suomessa hopeaseppien tuotanto oli korkeatasoista. Länsi-Suomessa tyylivaikutteet saatiin Ruotsista ja idässä etenkin Pietarista. Venäläiset vaikutteet alkoivat näkyä 1800-luvulla vähitellen yhä selvemmin esim. raskaampana muotoiluna ja runsaiden koristeiden käyttämisenä.

Näyttelyssä on eri puolilla Suomea toimineiden kultaseppien töitä, mm. presidentti Urho Kekkoselle kuulunut Nils Enbergin Turussa 1766 valmistama rokokooliemimalja, ehkä hienoin Suomessa 1700-luvulla valmistettu hopeaesine. 2018 Kansallismuseon kokoelmiin hankittu, pitkään yksityisomistuksessa ollut kullattua hopeaa oleva juomakannu, jonka on valmistanut Turussa kultaseppämestari Axel Hansson Båga todennäköisesti vuonna 1680, on myös esillä näyttelyssä.

Näyttelyn yhteydessä ilmestyy myös Hohto – Suomalainen hopea 1600–1830 -niminen julkaisu, joka esittelee kotimaisten hopeaseppien taidonnäytteitä asiantuntija-artikkelein sekä upein kuvin. Lähes 400-sivuisen julkaisun artikkelit kertovat kulta- ja hopeaseppien työstä mm. Helsingissä ja Viipurissa, jonka omaleimainen esinekulttuuri poikkesi muista suomalaisista kaupungeista. Lisäksi artikkeleissa käsitellään eri tyylisuuntien näkymistä sekä hopeaesineissä sekä niissä esiintyviä koristeaiheita. Julkaisu on suomen- ja ruotsinkielinen ja sitä myyvät mm. Kansallismuseon ja Hämeen linnan museokaupat.

HOHTO – SUOMALAINEN HOPEA 1600–1830
LYSTER – FINSKT SILVER 1600–1830
Toim. Jouni Kuurne
Museovirasto 2018, 371 s., nid., ISBN 978-951-616-294-5
Kansallismuseon julkaisuja 15, ISSN 2343-1180, hinta 55,90 euroa

HOHTO ‒ Suomalainen hopea 1600‒1830 -näyttely on avoinna Hämeen linnassa 18.5.‒4.11.2018

Lisätietoja
näyttelyamanuenssi Lea Värtinen, lea.vartinen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6341
kokoelmat: intendentti Jouni Kuurne, jouni.kuurne@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6381

julkaisun mediakappaleet: viestintäsuunnittelija Sari Häkkinen, sari.hakkinen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6043

Mediakuvia


HÄMEEN LINNA
Kustaa III:n katu 6, Hämeenlinna
Avoinna 2018
2.5.‒31.5. ma-pe klo 10‒16, la-su ja arkipyhinä klo 11‒16
1.6.‒14.8. päivittäin klo 10‒17
15.8.‒17.12. ti-pe klo 10‒16, la-su ja arkipyhinä klo 11‒16, ma suljettu
puh. 0295 33 6931
www.kansallismuseo.fi

Var Finland trots allt det fattiga östra landskapet i det svenska riket? I Tavastehus slott kan du nu beundra många fantastiska föremål från museer och privata samlingar som allmänheten inte fått se förut. I Finland fanns ett flertal silversmidesverkstäder där mästarna med sina lärlingar smidde alla slags föremål från matkärl till knivar, gafflar och kyrksilver. Lyxföremålens konstfullt snidade ingraveringar, initialer och vapensköldar vittnar om en enastående hantverksskicklighet och påminner oss också om Finlands och Sveriges gemensamma, nästan 700 år långa historia.

På utställningen visas över 200 konststycken tillverkade av finländska silversmeder. Utställningen Tre Kronor – Made in Finland som visades i Läckö slott i Sverige sommaren 2017 har i Tavastehus slott kompletterats med silver från empiretiden. En tredjedel av föremålen kommer från Finlands nationalmuseums samlingar och två tredjedelar har lånats från finländska museers och samlares samlingar samt från Nationalmuseet i Stockholm. Utställningen har anpassats för Tavastehus slott av utställningens kuratorer Jouni Kuurne och Arthur Aminoff.

I Finland var Åbo den första staden där man grundade ett guldsmedsgille, sannolikt redan i mitten av 1500-talet. Guldsmeder kallades mästare som bearbetade guld, silver och ädelstenar. Yrkesbenämningen silversmed uppkom faktiskt först på 1900-talet. Gillena övervakade guldsmedsmästarnas yrkeskunnighet och kvaliteten på deras arbete till exempel genom att granska föremålens silverhalt. I Finland höll silversmedernas produktion hög kvalitet. I västra Finland togs stilinfluenser från Sverige, i öst framför allt från St. Petersburg. Det ryska inflytandet började på 1800-talet långsamt synas allt tydligare till exempel i form av ett tyngre formspråk och rikliga dekorationer.

På utställningen visas arbeten från guldsmeder från olika håll av landet. Bland annat finns där en soppterrin i rokokostil, tillverkad av Nils Enberg i Åbo 1766, som tillhört president Urho Kekkonen. Detta är kanske det finaste silverföremålet som tillverkats i Finland på 1700-talet. På utställningen visas också en dryckeskanna av förgyllt silver, tillverkad av guldsmedsmästare Axel Hansson Båga i Åbo sannolikt år 1680. Denna anskaffades till Nationalmuseets samlingar 2018 efter att under lång tid tillhört en privatperson.

I samband med utställningen utkommer också en publikation vid namn Lyster – finskt silver från 1600‒1830 som presenterar finländska silversmeders konststycken i artiklar skrivna av experter och genom fantastiska bilder. Artiklarna i den nästan 400 sidor långa publikationen berättar om guld- och silversmedernas arbete bland annat i Helsingfors och Viborg, vars särpräglade föremålskultur avvek från de övriga finländska städernas. I artiklarna behandlas dessutom både hur olika stilriktningar syns i silverföremålen och de dekormotiv som förekommer på dem. Publikationen är på finska och svenska och säljs bland annat i Nationalmuseets och Tavastehus slotts museibutiker.

HOHTO – SUOMALAINEN HOPEA 1600–1830
LYSTER – FINSKT SILVER 1600–1830
Red. Jouni Kuurne
Museiverket 2018, 371 s., inb., ISBN 978-951-616-294-5
Nationalmuseets publikationer 15, ISSN 2343-1180, pris 55,90 euro

LYSTER – finskt silver 1600‒1830 -utställning är öppen i Tavastehus slott 18 maj‒4 november 2018.


Ytterligare information
Utställningsamanuens Lea Värtinen, lea.vartinen@kansallismuseo.fi, tfn 0295 33 6341
Samlingar: intendent Jouni Kuurne, jouni.kuurne@kansallismuseo.fi, tfn 0295 33 6381

Publikationens mediaexemplar: kommunikationsplanerare Sari Häkkinen, sari.hakkinen@kansallismuseo.fi, tfn 0295 33 6043


Mediebilder

TAVASTEHUS SLOTT
Kustaa III:n katu 6, Tavastehus
Öppettider 2018
2.5‒31.5 mån-fre kl. 10‒16, lör-sön och söckenhelger kl. 11‒16
1.6‒14.8 varje dag kl. 10‒17
15.8‒17.12 tis-fre kl. 10‒16, lör-sön och söckenhelger kl. 11‒16, mån stängt
tfn 0295 33 6931
www.kansallismuseo.fi

Masennus ajaa 9 henkilöä päivittäin eläkkeelle – raportoi MTV:n verkkouutiset 29.4.2018. Uutinen kertoo alle 35-vuotiaiden keskuudessa mielenterveyssyistä eläköityneiden määrän kasvaneen kolmanneksen kymmenessä vuodessa. Tähän syyksi voidaan varmasti luetella monen tekijän suma.

Artikkelissa psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola peräänkuuluttaa ennakoivaa hoitoa. ”Jätetään puuttumatta tarpeeksi ajoissa, ja sillä on dramaattiset taloudelliset ja inhimilliset seuraukset.” Ahtola tiivistää. Mielenterveyden diagnooseissa on tärkeää saada lääkitys mahdollisimman pikaisesti kuntoon ja annostus kohdilleen. Suomalaisista jopa noin 5 – 7 prosenttia, eli 200 000 – 300 000 henkilöä kärsii kliinisestä masennustilasta vuosittain.

Ennakoivalla hoidolla on iso merkitys, mutta osa potilaista tulee aina tarvitsemaan lääkehoitoa. Mitä akuutimpi tapaus, sitä tärkeämpää on saada lääkitys kohdilleen mahdollisimman nopeasti. Sisätautien erikoislääkäri Jari Forsström selvensi aihetta Elina Hiltusen tuoreessa teoksessa ”Masennuksesta selviää!” (Docendo, 2018)

”Masennuslääkkeiden teho vaihtelee suuresti potilaiden välillä. Osittain syynä on tietenkin se, että masennuksia on monenlaisia, ja toisille lääke tehoaa paremmin kuin toisille. Yleisimmin käytetyt masennuslääkkeet sitalopraami ja essitalopraami ovat kuitenkin sellaisia, joiden poistumisnopeus maksan kautta vaihtelee suuresti yksilöiden välillä. Tämän takia saman annoksen käyttäjillä voi olla suuria eroja lääkkeen veripitoisuuksissa, mikä luonnollisesti vaikuttaa myös lääkkeen tehoon.”

Näin voidaankin todeta, että geenitestillä on suuri merkitys depressiolääkkeiden yksilöllisen annostelun määräämisessä. Forsström kiteyttää myös tärkeän asian liittyen eri ihmisten kokemuksiin samasta lääkkeestä:

”Joku väittää, että masennuslääkkeet eivät tehoa lainkaan, ja toinen väittää, että ne tehoavat hyvin. Yksi selittävä tekijä tälle on se, että keskustelijat eivät ole tietoisia suurista yksilöllisistä eroista eivätkä ymmärrä, että molemmat ovat oikeassa omassa tuntemuksessaan.”

Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää tietää, mitä lääkehoitoa lääkärin tulee määrätä potilaalleen. Yksilölliset erot lääkemetaboliassa (lääkeaineenvaihdunnassa) on tunnettu jo pitkään lääketieteessä. Lääkemetabolian tuottamat ongelmat ovatkin useiden lääkkeiden kohdalla hyvin dokumentoitu.

Yksilöllisten ominaisuuksien huomioon ottaminen lääkehoidossa on avain turvalliseen ja tehokkaaseen lääkehoitoon. Geenitestin perusteella on nykyään mahdollista tunnistaa henkilöt, joiden kyky metaboloida lääkeaineita on nopeutunut tai hidastunut. Näin ollen jokin potilas saa samalla annoksella lääkevaikutuksen päiviksi ja joillakin sama annos vaikuttaa vain muutaman tunnin. Viime vuosiin asti kaikille potilaille on annettu lääkeannos, joka on sopivin valikoimattomalle potilasaineistolle. Nämä annokset ovat usein tehottomia tai aiheuttavat sivuvaikutuksia, jos potilaan metabolianopeus poikkeaa tavanomaisesta.

Mikseivät geenit näy arjen potilastyössä?

Farmakogenettisellä testillä saadaan selville potilaan soveltuvuus isolle osalle lääkkeistä. Mielialalääkkeitä käyttävän kannalta sopivan lääkityksen määrääminen on paranemisen ja elämänlaadun kannalta merkittävää. Kun tietty diagnoosi on tehty ja lääkäri on todennut jonkin lääkityksen olevan paras hoitomuoto, olisi potilaan geneettinen sopivuus lääkeaineelle aina hyvä tarkistaa. Usein voi käydä niin, että lääkärin määräämä lääke ei toimikaan ja silloin toimimattoman lääkityksen kierre voi jatkua pitkäänkin, kun uusia lääkeaineita ja annostuksia yritetään toistuvasti saada kohdilleen.

Luvut tekstin alussa ovat huimia, mutta yksilötasolla sairaus on paljon enemmän kuin prosentteja ja käyriä. Kun yksilö sairastuu masennukseen, vaikutukset tuntuvat myös lähipiirissä. Miksei yksilöllistä lääkemetaboliaa huomioida potilastyössä? Onko se lääketeollisuuden, viranomaisen vai terveydenhuollon maksajien vastuulla?

www.geneaccount.com tarjoaa lisätietoa siitä, miten saat testattua lääkeainesopivuutesi. Sivuilla myös käyttäjäkokemuksia ja ladattava lääkeaineopas turvalliseen ja yksilöityyn lääkehoitoon.

Kesäkuun 8. päivänä ajetaan taas työmatkat kaksipyöräisellä Prätkällä töihin -päivän merkeissä. Tempauksen kummi on tänä vuonna juontaja, toimittaja ja bloggari Hanna Sumari, joka hurahti enduroon yli viisikymppisenä.

Suuri osa motoristeista aloittaa ajamisen jo mopoiässä, mutta Hanna Sumari on poikkeus. Hän ajoi kaksipyöräistä ensimmäistä kertaa reilut 10 vuotta sitten, kun hänen motoristimiehensä yllättäen osti hänelle Harrikan. Se oli sitten menoa.

- En ehdi nykyään ajaa niin paljon kuin haluaisin. Mutta esimerkiksi matkustaessa vuokraan aina kohteessa moottoripyörän, se on paras tapa nähdä maailmaa. Moottoripyörän selästä kaikki näyttää jotenkin aidommalta.

Hannan ensimmäinen pyörä oli Harrikka. Pyöräharrastus päätyi myös tv-ruutuihin muun muassa Moottoripyöräpäiväkirjat-sarjassa, jossa ajettiin pitkin Yhdysvaltoja. Sitten joku keksi, että Hanna voisi opetella ajamaan myös enduroa.

- Yksi elämäni hienoimmista seikkailuista oli enduron ajaminen Saharassa, jossa ajoimme muun muassa Dakar-rallin osuuksia. Monet ovat sanoneet, että olin tosi rohkea, kun ryhdyin siihen. Ja onhan se kova suoritus kenelle tahansa, saatikaan sitten viisikymppiselle naiselle, Hanna nauraa.

Endurokokemusten jälkeen pyörä vaihtui Harrikasta matkaenduroksi. Nykyään Hanna ajaa BMW GS 800 -matkaenduroa.

- Vapauden tunne ajaessa on ihan mieletön. Siinä haistaa ja tuntee ilman kylmyyden tai lämmön, ja on koko ajan läsnä ja mukana kaikessa.

Rentoutuminen ja ajatusten nollaaminen pyörän satulassa tulee tarpeeseen, sillä Hanna on kiireinen nainen. Hänellä on oma blogi Apu-lehdessä ja Topi-keittiöiden sivuilla, ja kesällä alkavat taas Suomen kaunein koti -sarjan kuvaukset. Kuvaukset aloitetaan samalla viikolla, jolloin on Prätkällä töihin -päivä.

- Prätkällä töihin -päivä on loistava idea! Mielelläni ajaisin silloinkin pyörällä töihin, mutta se riippuu siitä, missä kuvauspaikat ovat ja missä tehdään maski. Tv-työt ja moottoripyöräkypärä ovat vähän huono yhdistelmä. Elokuvissa, kun nainen ottaa kypärän pois päästä, niin hiukset hulmahtavat kauniisti paikoilleen. Tosielämässä se ei mene ihan niin, Hanna nauraa.

Prätkällä töihin -päivää vietetään perjantaina 8.6. Sen avulla halutaan kannustaa motoristeja kulkemaan työmatkansa moottoripyörällä ja levittämään kaksipyöräharrastuksen ilosanomaa.

Samalla viikolla järjestetään myös moottoripyörien koeajopäiviä Tampereella 6.6., Turussa 7.6. ja Helsingissä 8.6. Koeajoihin startataan kaupunkien messukeskusten parkkipaikoilta.

Prätkällä töihin -päivän järjestää Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaosto. Moottoripyöräjaoston jäseniä ovat BMW Suomi Oy, Brandt Oy Ab, Elfving Oy, Harley-Davidson Europe, KTM Nordic, Sumeko Oy, Suzuki International Europe GmbH Suomen sivuliike ja Yamaha-Motor Europe.

Lisätietoja:

Prätkällä töihin -päivän kummi Hanna Sumari, p. 0400 476 050

Moottoripyöräjaoston asiamies Hannu Kyyhkynen, Teknisen Kaupan Liitto, p. 050 5994 942

Lappeenrannan peruskoulut menestyivät upeasti ohjelmointitaitojen Innokas-robotiikkakilpailussa, joka järjestettiin 14.–16.5.2018 Tampereen Pirkka-hallissa. 

Innokas-robotiikkaturnauksessa perusopetuksen oppilaat kisaavat useissa eri lajeissa, kuten robottien välisessä sumopainissa, pelastusrobotin rakentamisessa sekä tanssi- ja teatterisarjassa, jossa robotit ja ihmiset esiintyvät yhdessä. Freestyle-sarjassa rakennetaan ja ohjelmoidaan robotiikkaan tai automaatioon liittyvä vapaamuotoinen kilpailutyö. Kisoissa oppilaiden töitä pääsee kokeilemaan ja ne saavat ansaitsemansa huomion. 

Freestyle extreme -sarjassa voiton vei Kesämäen yläkoulun joukkue. Kesämäen joukkue voitti freestylen myös viime vuonna. Tämän vuoden voittajajoukkueen Eetu Pakkanen ja Visa Kovanen rakensivat kasvihuoneen, jonka he ohjelmoivat pitämään huolta kasvista. 

– Laite pumppaa kasville vettä ja tarkkailee lämpötilaa sekä maaperän kosteutta ja jäljellä olevaa vesimäärää. Data tuli tietokoneen näytölle. Kasvihuoneen elektroniikka pohjautui arduinolle, vesipumppu oli 3d-tulostettu ja led-valonauhat valaisivat kasvihuoneen, Kovanen kertoo. 

Kesämäen joukkueen opettajan Olga Wolkoffin mukaan työn toteuttamiseen kului noin sata tuntia. 

– Idea kasvihuoneen tekemiseen syntyi, kun toinen oppilaista oli nähnyt sattumalta videon kokeista kasvien kanssa. Pojat kehittivät ideaa kilpailun teemaan, tulevaisuuden taitaja, sopien automatisoiduksi kasvihuoneeksi. 

Lappeenranta sai Freestyle extreme -sarjassa kaksoisvoiton, sillä toiselle sijalle ylsi Kimpisen yläkoulun joukkue, johon kuuluivat Joni Lehti, Veikka Kotoneva, Antti Remsu, Yasemin Gevanci, Vilma Mykrä, Alina Vesterinen ja Teresa Kukko. Kimpisen joukkueen työnä oli puusta rakennettu arcade-pelikone. Sen sisällä on tietokone, johon joukkue ohjelmoi oman tennispelin. 

Menestystä saavutettiin myös freestyle maker -sarjassa. Joutsenon alakoulun oppilaat Jere Jokinen ja Ilona Laivamaa sijoittuivat toiselle sijalle Micro:bitillä toteutetulla leikinarvontakoneellaan. 

Lappeenrannasta oli kisoissa tänä vuonna ennätysmäärä osallistujia. Edustus oli kaikissa kisalajeissa, myös sumopainissa ja tanssisarjassa. 

Seuraava valtakunnallinen Innokas -robotiikkakilpailu käydään Lappeenrannassa Skinnarilan kampuksella 13.–15.5.2019. Tapahtumaan osallistuu yli 500 kisailijaa eri puolilta Suomea ja naapurimaista. Kesämäki tavoittelee kisassa kolmatta peräkkäistä freestyle-mestaruutta. 

Robotiikkakilpailuun voivat osallistua kaikki peruskouluikäiset, esimerkiksi koulun tai kerhon kautta. Kisalajien esittelyt ja säännöt löytyvät Innokas-verkoston verkkosivustolta.
 

Kuva 1: Kesämäen joukkueen Eetu Pakkanen ja Visa Kovanen valmistelevat kasvihuonetta kisaa varten. Työtä tarkkailevat opettaja Olga Wolkoff ja lehtori Jouni Könönen (Saimaan AMK). Kuvaaja: Petja Pyykkönen, Saimaan mediakeskus. 

Kuva 2: Kimpisen koulun joukkueen arcade-tennispeli oli erittäin suosittu kisojen yleisön joukossa. Kuvaaja: Petja Pyykkönen, Saimaan mediakeskus. 

Kuva 3: Freestyle maker -sarjassa toiseksi sijoittuivat Joutsenon alakoulun oppilaat Jere Jokinen ja Ilona Laivamaa (oik.). Kuvaaja: Petja Pyykkönen, Saimaan mediakeskus.

Lisätietoja: 

Jukka Lehtoranta
projektikoordinaattori
Saimaan mediakeskus
jukka.lehtoranta@lappeenranta.fi
p. 040 357 6695

Olga Wolkoff
aineenopettaja
Kesämäen koulu
olga.wolkoff@lappeenranta.fi
p. 040 757 8086

Lahen liikunta- ja kulttuuriappro järjestetään toista kertaa 26.9.2018 klo 10–18. Tapahtumassa korkeakouluopiskelijat kiertävät erilaisia kulttuuri- ja liikuntarasteja Lahden keskustassa. Tapahtuma on päihteetön.

Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2017 ja appro tavoitti silloin n. 500 opiskelijaa Lahdesta ja lähialueilta. Idea approon lähti intohimosta järjestää opiskelijoille ikimuistoinen ja energinen tapahtuma Lahden liikunta- ja kulttuuripalvelujen parissa. Tulevassa approssa tehdään myös tunnetuksi Niemen kampusaluetta, jonne valmistuu syksyllä LAMKin uusi NiemiCampus.

Appro järjestetään Lahden ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulujen sekä Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAMKOn toimesta. Lahtelaiset liikunta- ja kulttuuritoimijat ovat lähteneet innoissaan mukaan tapahtuman toiselle kaudelle niin rastinpitäjiksi kuin osallistujiksi.

Approilla voit törmätä Janne Ahoseen, joka on ilmoittanut lähtevänsä mukaan vuoden energisimpään opiskelijatapahtumaan!

Lisätietoja:

• Ossi-Pekka Valta +358 505591088, Haaga-Helia työryhmä
• Tiia Kettunen +358 505020634, Opiskelijakunta LAMKO
• Emmi Suomäki +358 447081858, Tapahtumapäällikkö LAMK
• liikuappro@lamk.fi
• @liikuappro

SKS:n syksyn 2018 kirjat tuovat viestejä menneestä: Viikinkimiekat Suomessa paljastaa, että Suomi ei ollutkaan viikinkiajan syrjäseutua. Vihdoin uudelleen julkaistava Martti Haavion klassikkoteos Bjarmien vallan kukoistus ja tuho johdattaa meidät myyttisen menneisyytemme juurille, viikinkisaagoista tuttuun Bjarmien maahan. Juha Pentikäisen ja Risto Pulkkisen Saamelaisten mytologia puolestaan tekee tutuksi alkuperäiskansamme ikivanhan kulttuurin ja muinaisuskon.

Historia tulee myös lähelle: Vanessa Kairulahden ja Karolina Kouvolan Helsingin henget kutsuu lukijansa tutustumaan pääkaupunkimme kummituksiin. Panu Rajalan uusin elämäkertateos Suomussalmen sulttaani kertoo Ilmari Kiannon värikkään tarinan. Kimmo Taskisen upeasti kuvittama Ratojen ja rallien valiot esittelee tunnettuja autoklassikoita ja Juha Valsteen Evoluutio päivittää tietomme lajien kehittymisestä nykyaikaan.

Tervetuloa löytöretkelle!

Tutustu kaikkiin vuoden 2018 kirjoihimme:
Selaa sähköistä katalogia
Lataa katalogi pdf-muotoisena
Tutustu syksyn uutuuksiin verkkosivuillamme
Tilaa painettu katalogi: arvostelukappaleet@finlit.fi 

Mikko Moilanen: Viikinkimiekat Suomessa 

Viikinkiaikainen miekka oli pelätty ja tehokas ase. Esineenä siinä kuvastuvat muodin ja tyylien virtaukset, taistelutekniset muutokset sekä metallintyöstömenetelmien kehittyminen. Arkeologi Mikko Moilasen tutkimukset ovat paljastaneet, että Suomi on yksi viikinkimiekkojen suurvalloista. Suomesta on löydetty valtavasti viikinkimiekkoja, mikä haastaa käsityksen maastamme viikinkiajan köyhänä syrjäseutuna. Näyttävästi kuvitettu Viikinkimiekat Suomessa kertoo viikinkiajan miekkojen tarinan aina sepän pajasta hetkeen, jolloin miekka joutuu maahan jälkipolvien löydettäviksi.

Panu Rajala: Suomussalmen sulttaani – Ilmari Kiannon elämä 

Punaisesta viivasta kaikkien tuntema Ilmari Kianto oli yllättävä hahmo, jonka vaiherikkaaseen elämään kuuluivat vaihtuvat vaimot, talouden tragikoomiset vaikeudet ja vankilatuomio talvisodan alkaessa. Suomussalmen sulttaani valaisee erään väkevän persoonallisuuden kautta Suomen kansaa ja historiaa. Panu Rajalan kirjoittaman elämäkerran myötä iki-Kianto saa vihdoin arvoisensa kuvauksen.

Vanessa Kairulahti ja Karolina Kouvola: Helsingin henget – Opas aaveiden pääkaupunkiin 

Millaisia aaveita ja kummitustaloja Helsingistä löytyy? Kuka täällä kummittelee? Helsingin henget vie kierrokselle aaveiden pääkaupungin tarinoihin Kansallisteatterin lavalta historiallisen keskustan hotelleihin. Vanessa Kairulahti on toiminut Helsingin kaupunginmuseon kummitusvastaavana. Työnsä kautta hän saanut käsiinsä ainutlaatuisia tarinoita, joita ei ole aikaisemmin julkaistu. Katso video Sederholmin talon kummituksesta.

Juha Pentikäinen ja Risto Pulkkinen: Saamelaisten mytologia 

Saamelaisten mytologia on matka saamelaisten esikristilliseen maailmankuvaan. Teos johdattaa lukijan saamelaiseen kosmologiaan, tekee tutuiksi tuonpuoleiset olennot ja kertoo niin eläinmyyteistä kuin samaaniperinteestä. Samalla Juha Pentikäisen ja Risto Pulkkisen teos auttaa valtaväestöä ymmärtämään saamelaisen alkuperäiskansan historiaa ja ikivanhaa kulttuuria.

Kimmo Taskinen, Veikko Lautsi ja Markus Itkonen: Ratojen ja rallien valiot – Suomen historiallisia kilpa-autoja 

Ratojen ja rallien valiot esittelee säilyneitä ja entisöityjä takavuosien kuuluisia kilpa­autoja ja autoklassikoita Eläintarhan ajoista Jyväskylän MM­ralliin ja Keimolan ja Ahveniston ratojen parhaisiin päiviin. Mieliin palautuu yli 30 autoyksilön historia: tärkeimmät kilpailutapahtumat, myöhemmät vaiheet ja erikoiset sattumukset. Kirjan upeat valokuvat on ottanut Kimmo Taskinen.

Martti Haavio: Bjarmien vallan kukoistus ja tuho 

Bjarmeja on perinteisesti pidetty suomalais­ugrilaisena kansana, joka asui Jäämeren tai Vienanmeren rannoilla. Viikingit ja mongolit hävittivät Bjarmien maan, mutta tarina tästä muinaisesta suomensukuisesta kansasta jäi elämään saagoihin. Martti Haavion klassikkoteos Bjarmien vallan kukoistus ja tuho ilmestyi ensi kertaa vuonna 1965. Uuden painoksen esipuheen on kirjoittanut kaunokirjallisuuden Finlandia­voittaja Juha Hurme.

Lisätiedot ja kirjoittajien yhteystiedot:
Markkinointikoordinaattori Marianne Hiirsalmi, marianne.hiirsalmi@finlit.fi, p. 050 501 9510

Arvostelukappalepyynnöt:
arvostelukappaleet@finlit.fi 

Sommaren 2018 förnyas beläggningen på cirka 3 000 kilometer landsväg. De längsta vägarbetsplatserna ligger på vägsträckorna Domsby–Veikkola, Mäntsälä–Lahtis och Haarajoki–Karisto. I Trafikverkets kartapplikation kan trafikanterna kontrollera var det pågår vägarbete.

I år uppgår anslaget för skötsel och underhåll av belagda landsvägar till cirka 139 miljoner euro. Av det går cirka 22 miljoner euro till att förnya vägmarkeringar och resten till att förnya beläggningar. Anslaget för att förnya beläggningar är mindre än i fjol.

”Bindemedlet bitumen, som är en av huvudråvarorna i asfaltbeläggning, utgör en stor del av priset på den färdiga beläggningen. Bitumenpriset har fluktuerat kraftigt under de senaste åren, vilket för sin del inverkar på de slutliga beläggningsmängderna. För tillfället är bitumen dyrt”, säger Ossi Saarinen, sakkunnig inom underhåll och upphandling av belagda vägar vid Trafikverket.

Tack vare programmet för att minska reparationsskulden har vi kunnat upprätthålla servicenivån och skicket på vägnätet med hög trafikintensitet. Största delen, ca 85 %, av det årliga trafikarbetet på landsvägar hänför sig till det här 20 000 km långa vägnätet. Detta omfattar inte det cirka 30 000 km lågtrafikerade belagda vägnätet, vars skick försämras och som man genom att lappa och laga försöker hålla i trafikerbart skick. 

Hänsynsfulla trafikanter bidrar till säkerheten på beläggningsarbetsplatser

Man försöker förlägga beläggningsarbetet till tidpunkter då det orsakar så liten olägenhet för trafiken som möjligt, men det går inte att genomföra helt störningsfritt. Den finska sommaren är kort och beläggningsarbetet måste utföras i så bra väderförhållanden som möjligt för att beläggningen ska bli beständig. I varmt väder svalnar den nya beläggningen långsamt, vilket i sin tur gör det långsammare att passera arbetsplatsen, då den nya beläggningen inte får användas för trafik för att garantera kvaliteten.

Varje trafikant bidrar till att göra beläggningsarbetet säkert. Där beläggningsarbete pågår är det särskilt viktigt att vara observant, försiktig och följa de sänkta hastighetsbegränsningarna för att förbättra arbetarskyddet och trafiksäkerheten.

”Bilförare uppmanas att ha tålamod och ta hänsyn till dem som arbetar på vägen i farliga förhållanden. På vissa beläggningsarbetsplatser används lotsbilar för att förbättra säkerheten. Dessa ledsagar trafiken förbi arbetsplatsen kontrollerat och med rätt hastighet”, säger Saarinen.

Kartapplikation ger mer information om vägarbeten på den egna rutten

För att en vägarbetsplats kan anses orsaka betydande olägenhet för vägtrafiken bör arbetsplatsen vara över 15 kilometer lång samt ligga på en vägsträcka med mycket trafik per dygn (över 6 000 fordon/dygn). Sådana vägarbetsplatser kommer det i sommar att finnas bland annat på riksväg 1 mellan Domsby och Veikkola, på riksväg 4 mellan Mäntsälä och Lahtis och på vägsträckan Haarajoki-Karisto.

Mer information om vägarbeten finns här. Sommarens vägarbeten kan också ses på denna karta.

Trafikanterna kan också när som helst kontrollera alla trafikstörningar via Trafikverkets tjänst Trafikläget.

Ytterligare uppgifter:

Trafikverket: Ossi Saarinen, sakkunnig inom underhåll och upphandling av belagda vägar, tfn 0295 343 297, fornamn.efternamn@trafikverket.fi

Mer detaljerad information om vägarbeten i den egna regionen fås från NTM-centralerna:

Sydösterbotten: Timo Kulmala, projektchef, tfn 0295 027 729

Sydöstra Finland: beläggningsmästare Matti Hämäläinen, tfn 0295 029 159

Mellersta Finland: projektchef Markus Simonen, tfn 0295 026 536

Lappland: Projektchef Matti Ryhänen, tfn 0295 037 255

Väghållningsplanerare Ari Kärkkäinen, tfn 0295 037 237

Birkaland: upphandlingstjänstkonsult Anne Valkonen, Via Blanca Oy, tfn 040 579 7939

Norra Österbotten: projektchef Kari Holma, tfn 0400 282 049

Norra Savolax: underhållsansvarige Kimmo Tiikkainen, tfn 0295 026 766

Nyland: projektchef Tuomas Vasama, tfn , 0295 021 361

Egentliga Finland: Beläggningsarbeten i Egentliga Finland

Sakkunnig inom drift och underhåll Jukka Heikkilä, tfn 040 727 6061 och beläggningsingenjör Tero Ahokas, tfn 040 503 8843

Alla e-postadresser har formen fornamn.efternamn@ely-keskus.fi

Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, ammatillisen koulutuksen uudistuminen sekä ammatillista koulutusta koskevat muuttuvat säädökset haastavat oppilaitoksia kehittymään ammatillisina kasvuyhteisöinä. Tuore julkaisu esittelee näkökulmia muutoksen aiheuttamiin haasteisiin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Tämän päivän työelämä tarvitsee perinteisten tutkintokoulutusten lisäksi lyhytkestoisia, työn ohella suoritettavia ja toisiaan tukevia koulutuskokonaisuuksia. Lisäksi järjestelmä tarvitsee uudistumista, jossa resursseja suunnataan nopean uudelleen kouluttautumisen markkinoiden syntyyn.

Nopea teknologinen kehitys, digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka tuovat uudenlaisia mahdollisuuksia ja kehittämishaasteita koulutukseen ja työelämään. Digitalisaatio haastaa myös miettimään, miten erilaiset pedagogiset valinnat ja ratkaisut tukevat ammatillisessa koulutuksessa osaamistavoitteiden saavuttamista ja laatuvaatimusten toteutumista.

– Kehittämiseen liittyvä haaste piilee siinä, pystyvätkö ammatillinen koulutus ja työelämä reagoimaan oikeassa suunnassa ja ajoissa käsillä olevaan muutokseen, toteaa Haaga-Helian lehtori ja juuri julkaistun Ammatillisia opintoja yksilöllisesti. Kokemuksia ohjauksesta ja ammattilaisten yhteistyöstä -kirjan toimittaja Leena Nuutila.

Muutokset vaativat yhteistyötä ja arjen toimintatapojen juurtumista

Muutoksen tuomiin uusiin tilanteisiin on etsittävä entistä parempia ratkaisumalleja. Toimintakulttuurin muutoksesta voidaan puhua silloin, kun uudet, opiskelijalähtöiset toimintatavat toteutuvat oppilaitosyhteisössä satunnaisen sijasta säännöllisesti, ja ne koskevat koko oppilaitosyhteisöä.

– Parhaimmillaan uudistus antaa tulevaisuudessa opiskelijalle hyvät mahdollisuudet hyödyntää vahvuuksiaan ja näyttää entistä paremmin osaamistaan, mikä auttaa myös oikeanlaisen ja mielenkiintoisen työtehtävän löytämisessä, Nuutila painottaa.

Ammatillisia opintoja yksilöllisesti. Kokemuksia ohjauksesta ja ammattilaisten yhteistyöstä -kirjassa pohditaan opettajuuden muutosta ja uudistuneeseen ammatilliseen koulutukseen sisältyviä kehittämishaasteita. Julkaisun erilaisten artikkelien välityksellä lukija voi muodostaa kuvaa siitä, mitä opiskelijalähtöinen ohjaus merkitsee, mitä voivat olla erilaiset oppimisympäristöt ja millaista opettajuutta kohti halutaan kulkea.

Kirja on ESR-rahoitteisen Keskeyttäneet kouluun (KEKO) -hankkeen loppujulkaisu. Hankkeessa on vuosien 2016–2018 välillä haettu ratkaisuja opintonsa keskeyttäneiden ja keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden takaisin saamiseksi ammatillisiin perusopintoihin ja työelämäsidonnaiseen projektioppimiseen. Leena Nuutilan ja Haaga-Helian yliopettajan Eija Honkasen toimittama julkaisu on vapaasti ladattavissa Haaga-Helian verkkokaupasta.

Lisätietoa

Eija Honkanen, eija.honkanen@haaga-helia.fi, +358 40 488 7386

Leena Nuutila, leena.nuutila@haaga-helia.fi, +358 40 488 7400

Rakentamisen kasvun esteeksi on muodostunut pula etenkin työnjohdosta ja muista korkeakoulutetuista toimihenkilöistä. Esimerkiksi rakennusalan ammattikorkeakoulututkintojen määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, mutta se ei ole riittänyt paikkaamaan vajetta. Rakennusteollisuus RT:n tuoreen osaamisstrategian mukaan ratkaisu ei kuitenkaan löydy vain alan koulutuksen aloituspaikkojen lisäämisestä, vaan ennen muuta rakennusalan eri koulutusasteiden välisen yhteistyön syventämisestä, korkeakoulujen keskinäisen työnjaon kehittämisestä ja koulutuksen läpäisyasteen parantamisesta.

Korkeasuhdanteen myötä rakennusyritysten kilpailu osaajista on yhä kovempaa. Työvoimapula taustalla on 90-luvun lamassa alalta kadonnut sukupolvi, rakennusmestarikoulutuksen lakkauttaminen kymmenen vuoden ajaksi ja suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Samalla vaatimukset muun muassa työnjohdon osaamiselle ovat kasvaneet jatkuvasti, kun tekninen kehitys ja säädökset muuttuvat vauhdilla ja hankkeet ovat aiempaa mittavampia ja monimutkaisempia.

- Koulutusta koskevat päätökset ovat hyvin kauaskantoisia. Kärsimme edelleen kaksikymmentä vuotta sitten tehdyistä linjauksista. Kokonaisvaltaisella osaamisstrategialla haluamme varmistaa, että alan koulutus vastaisi mahdollisimman hyvin tuleviin työelämän tarpeisiin, Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo sanoo.

Korkeakoulutuksen määrää on lisätty rakennusalalla kuluneen vuosikymmenen aikana voimakkaasti. Koulutus on tällä hetkellä valtakunnallisesti hyvin kattavaa, mutta pirstaloitunutta ja eriytynyttä. Rakennusalaa koulutetaan kolmessa yliopistossa ja peräti seitsemässätoista ammattikorkeakoulussa ympäri maan. Toisaalta rakentaminen keskittyy yhä enemmän seudullisiin kasvukeskuksiin.

- Kun ottaa huomioon nuorten ikäluokkien pienemisen, alan opiskelupaikkojen määrän voidaan katsoa saavuttaneen lakipisteensä. Kyse on nyt enemmän siitä, koulutetaanko oikeanlaisia osaajia, oikeassa paikassa ja kuinka nopeasti heidät saadaan työmarkkinoiden käyttöön, Rakennusteollisuus RT:n koulutus- ja työvoima-asioiden asiantuntija Lauri Pakkanen toteaa. 

Korkeakoulujen selkeämpi profiloituminen tarpeen

Pakkanen peräänkuuluttaa rakennusalan koulutukseen lisää koordinaatiota ja ennakointia. Alan korkeakoulujen pitää toimia yhä enemmän yhteistyössä ja sopia yhdessä työnjaosta, jolloin eri oppilaitokset voisivat selkeämmin profiloitua tutkimuksessaan ja opetuksessaan. Rakennusteollisuus aikoo olla tässä aloitteellinen ja kutsua koolle rehtoritasoisen koordinaatioryhmän.

Myös eri koulutusasteiden välisellä yhteistyöllä voidaan saada hyviä tuloksia aikaiseksi. Esimerkiksi rakennusalan ammattikorkeakouluihin tulevista opiskelijoista melkein puolet on suorittanut alan ammatillisen tutkinnon, jolloin yhteys koulutusasteiden välille olisi hyvä tehdä mahdollisimman saumattomaksi. Samoin eri taustaisille maahanmuuttajille on tärkeä luoda opintopolkuja. 

- Yhteiskampusten ja uudenlaisten oppimisympäristöjen avulla voidaan lisätä koulutuksen imua ja tehoa. Tässä edelläkävijänä on Helsingin Myllypuroon suunnitteilla oleva Metropolian ja Stadin ammattiopiston kansainvälinen yhteiskampus, jonka idea tuli alun perin Rakennusteollisuudelta. Tampere3-hanke puolestaan kytkee korkea-asteen koulutuksen yhteen, ja Ouluun toivomme mallia, jossa olisi kaikki koulutusasteet samalla kampuksella.

Ammattikorkeakouluja Lauri Pakkanen pitää varsin tehokkaina, mutta aliresursoituina. Rakennusalan AMK-tutkinnon suorittaa neljän vuoden tavoiteajassa keskimäärin noin 60 prosenttia opiskelijoista, joten valmistumista olisi vara selvästi nopeuttaa. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen reaaliarvo on kutistunut yli viidenneksellä vuoden 2012 jälkeen, ja rahoitukseen kaivataan uusia ratkaisuja sekä aiempaa enemmän yksityistä rahaa. Rakennusteollisuus on omalta osaltaan miettimässä, miten ala voisi entistä enemmän osallistua tutkimuksen lisäksi opetustyön rahoitukseen.

Osaamisstrategia vastaamaan työn murrokseen

Rakennusteollisuus RT:n kevätkokous vahvisti 17. toukokuuta kevätkokouksessaan toimialan osaamisstrategian, jossa on tunnistettu tarpeet koulutuksen uudistamiseksi vastaamaan työn ja teknologian murrokseen. Osaamisstrategia kattaa yhdeksän asiakokonaisuutta alkaen varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta, toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta koko koulutusjärjestelmän kehittämiseen ja aina rakennusalan vetovoimaan, maahanmuuttajien koulutukseen, oppilaitosten T&K-toimintaan ja TE-palveluihin saakka.

Katso myös:

• Osaamisstrategian tiivistelmä ja kuvaajat

Lisätietoja:

• Asiamies Lauri Pakkanen, lauri.pakkanen@rakennusteollisuus.fi, puh. 050 522 7797
• Viestintäjohtaja Merja Vuoripuro, merja.vuoripuro@rakennusteollisuus.fi, puh. 040 587 2642