Quantcast
Channel: Tiedotteet - ePressi
Viewing all 112120 articles
Browse latest View live

SHIFT yhdistää jälleen bisneksen ja taiteen

$
0
0

Läntisen Suomen suurin yritystapahtuma ei luota tänäkään vuonna pelkästään eksoottiseen tapahtumapaikkaan, vaikka vaihtaakin Turun Linnalta Kakolan vanhaan Lääninvankilaan. Kävijöitä houkutellaan korkeatasoisen ohjelman ja erikoisen tapahtuma-alueen lisäksi monipuolisella taideohjelmalla.

SHIFTissä taiteen ja elämysten tavoitteena on tarjota kokonaisvaltainen festivaalikokemus: “SHIFTin teema Redefining Normal tarkastelee ihmisen ja teknologian välistä yhteistä, tulevina vuosina jopa symbioottistakin kehitystä. Teemaan liittyvällä taideohjelmalla halutaan osaltaan ravistella kävijöiden vakiintuneita ajatusmalleja” sanoo SHIFTin taide- ja elämysohjelmasta vastaava Roosa Nietosvuori.

Taiteen lisäksi SHIFTin ohjelmassa on runsas valikoima musiikkia sekä esittävää taidetta. Yksi ainutlaatuisimmista musiikkielämyksistä on Turun Filharmonisen Orkesterin ja elektronista musiikkia soittavan X-rustin yhteinen improvisaatio, joka vie kuulijan kokeelliselle äänimatkalle. Festivaalihumusta voi myös välillä vetäytyä elokuvateatteriin nauttimaan lyhytelokuvista tai pysähtyä gif-jukeboxin ääreen. 


SHIFTin taide- ja musiikkiohjelma on täynnä yllätyksiä, eikä milloinkaan tiedä odottaako nurkan takana vaikkapa yllättävää performanssitaidetta. “Yllättävien elämysten tarkoituksena on yhdistää kävijöitä yhteisen kokemuksen kautta - ehkä voisi sanoa jopa, että aidommalla tasolla kuin perinteisissä yritystapahtumissa. Tavoitteenamme on inspiroitunut festivaalikävijä, joka voi rennossa ympäristössä löytää uusia ja yllättäviä kontakteja vaivattomasti ja luonnollisesti.”, Nietosvuori summaa.
 

Nauti tilataiteesta Aurajokirannassa
 
Aurajokirantaan saapui perjantaina 27.4. yli kuusi metriä leveä taideinstallaatio, jonka tarkoituksena on kaupunkilaisten ilahduttamisen lisäksi herätellä ajatuksia tulevaisuudestamme ja siitä, kuinka kestävällä pohjalla kehitys on niin luonnonvarojen käytön kuin teknologisen kehityksenkin näkökulmasta.
 
Jokirannassa nähtävä installaatio koostuu suurista kirjaimista, ja se on tehty luonnonmukaisesti puusta. Teos toteutettiin Rasekon puuseppäopiskelijoiden toimesta käsityönä. Kirjaimet pysyvät jokirannassa Apteekkimuseon edustalla aina SHIFTin päätapahtumaan saakka, jolloin ne muuttavat tapahtuman ajaksi Lääninvankilaan.
 
Tulevina vuosina SHIFT tuottaa vuosittain uusia teknologian eettisyyteen kantaaottavia teoksia, yhteistyössä paikallisten taiteilijoiden kanssa.



Lisätiedot www.theshift.fi sekä
Head of Art & Decoration Roosa Nietosvuori, roosa@theshift.fi

Head of Marketing & Communications Mari Männistö, mari@theshift.fi, 045 8684 808
 


Varsinais-Suomeen synnytetään tekniikan alan osaamiskeskittymää

$
0
0

Turun kaupunki yhdessä alueen korkeakoulujen ja Turku Science Park Oy:n kanssa yhdistävät voimavaransa tekniikan osaamiskeskittymän luomiseksi (Teknologiakampus Turku). Tähän liittyen osapuolet ovat laatineet yhteistyösopimuksen, joka keskittyy tekniikan alan koulutustarjonnan ja tutkimuksen lisäämiseen.

Sopimuksen myötä aloitettavan yhteistyön tavoitteena on, että Turun korkeakoulut tuottavat tekniikan kandidaatteja, diplomi-insinöörejä, insinöörejä, YAMK-insinöörejä ja merenkulun ammattilaisia alueen lisääntyviin tulevaisuuden tarpeisiin.

Keskeinen edellytys tavoitteen toteuttamiskesi on, että alueen korkeakouluilla on riittävän laajat koulutusoikeudet tekniikan alan tutkintokoulutukseen. Käsillä olevan akuutin DI-pulan helpottamiseksi kaikki sopimusosapuolet osallistuvat jo nyt FITech - yhteistyöyliopiston toteutukseen.

Yhteistyösopimuksen osapuolet ovat Turun kaupunki, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkehögskolan Novia ja Turku Science Park Oy. Teknologiakampus Turulle nimetään johtaja, jonka valinta julkistetaan myöhemmin.

- Teknologiakampus Turku -sopimuksella turkulaiset korkeakoulut, kaupunki ja Turku Science Park Oy nostavat yhteistyönsä aivan uudelle tasolle sekä strategisten tavoitteiden että toiminnan sisällön osalta. Nyt tehty merkittävä uusi avaus tukee alueella meneillään olevaa positiivista rakennemuutosta ja alueen yhteistä tahtotilaa rakenteellisesta ja pysyvästä toiminnan tason nostosta. Osaamisen ja koulutuksen kehittämisellä yleisesti ja erityisesti tekniikan alalla on tässä keskeinen rooli, toteaa Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

- Tulevaisuuden teknologiat syntyvät yllättävästi eri tieteenalojen sisältä tai saumakohdista. Lisääntyvällä yhteistyöllä pyrimme optimoimaan Turun alueen toistaiseksi suppean yliopistollisen tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen suorituskyvyn, rehtori Kalervo Väänänen sanoo.

- Åbo Akademilla on pitkät perinteet diplomi-insinöörikoulutuksessa kemiantekniikan ja tietotekniikan aloilla. Tällä yhteistyöllä pääsemme jakamaan tietoamme ja kokemuksiamme ja helpottamaan Turun seudun voimakkaasti kasvavaa insinööritarvetta, sanoo Åbo Akademin rehtori Mikko Hupa.

- Teknologiakampus synnyttää Turkuun laaja-alaisen tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen toimintamallin nopeasti ja vähäisellä hallinnolla. Yhteiskäyttöiset ja avoimet tilat ja laitteet sekä toimivat opintopolut eri oppilaitosten välillä tulevat luomaan ratkaisun, joka mahdollistaa myös aiempaa tiiviimmän työelämäyhteistyön, muistuttaa Turun AMK:n rehtori Vesa Taatila.

- Novia tuo kokonaisuuteen vankkaa merenkulkualan osaamistaan. Erityisenä vahvuutenamme on simulaattoriosaaminen, osaamisen tuotteistaminen sekä kansainvälinen toiminta. Yhteistyön kautta vahvistamme toisaalta mahdollisuuksiamme panostaa yhä voimakkaammin uuden osaamisen kehittämiseen, toisaalta tuemme omalta osaltamme elinkeinoelämän kilpailukykyä, painottaa Yrkeshögskolan Novian rehtori Örjan Andersson.

- Yhteinen tutkimusstrategia tuo alueen yrityksille selkeän kokonaisuuden kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti. Toimintamallin myötä MaritimeTurku ja TechTurku -konseptit saavat keskeisen alustan, jolla tähdätään yhdessä maailman huipulle, toteaa toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen Turku Science Park Oy:stä

Alueen teollisuuden tarpeet huomioidaan laajasti

Alueen tutkimuksen ja tuotekehityksen vahvistamiseksi tekniikan alan tohtorikoulutusta lisätään. Vahvan ja pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena syntyy Turkuun laaja-alainen ja monitieteinen tekniikan alan osaamiskeskittymä, joka tukee tulevaisuuden teknologioiden kehittymistä alueella.

Teknologiakampus Turku toteuttaa:

  • Yhteiset infrastruktuurit tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen tueksi
  • Optimoi opetusyhteistyön oppilaitosten välillä kaikilla koulutusasteilla
  • Ylläpitää yhteistä tutkimusstrategiaa, joka huomioi laajasti alueen teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitystarpeita kytkeytyen jo käynnissä olevaan Turku Future Technologies -toimintaan
  • Kehittää uusia toimintamuotoja korkeakoulujen, yritysten ja julkisten toimijoiden välille nostamaan tekniikan koulutuksen vetovoimaa, tutkimuksen tasoa ja vahvistamaan alueellista kehitystä.

STEaM Turku avaa väylän Teknologiakampukselle koko Lounais-Suomessa

STEaM Turku on Turun kaupungin vetämä uusi koulutuksen toimintamalli luonnontieteen ja tekniikan alan vetovoiman vahvistamiseen. Se haluaa vahvistaa teknologiakoulutuksen vetovoimaa ja kysyntää Turussa ja koko Lounais-Suomessa.

STEaM Turku tarjoaa perusopetuksen ja toisen asteen yhdistävän tiede- ja teknologiapolun, jonka kautta eri-ikäisille lapsille ja nuorille aukea laaja mahdollisuus oppia tieteitä ja teknologiaa, erikoistua tekniikan eri alojen jatko-opiskeluun ja työharjoitteluun. Uusi toimintamalli vahvistaa matematiikan ja luonnontieteiden osaamista ja motivoi työelämään ja jatko-opintoihin.

Pilottikoulut eri koulutusasteilla ottavat vastuun kehittämistyöstä. Perusopetuksessa pilottikouluina toimivat Syvälähden, Raunistulan, Rieskalähteen ja S:t Olofsskolanin peruskoulut. Lukiotasolla pilottikouluina ovat TSYKin luonnontiedelukio ja merilukio sekä Kerttulin ICT-lukio. Uusia kouluja saattaa tulla myöhemmin mukaan.

Pilottikouluissa kehitetyt uudet digitaaliset ratkaisut, opetussisällöt, oppimateriaalit ja oppimisympäristöt tulevat käyttöön kaikkiin kouluihin kaikilla asteilla.

STEaM on englanninkielinen lyhenne sanoista science, technology, engineering, and mathematics. Sillä tarkoitetaan luonnontieteiden ja insinöörityön aloja.

Lisätiedot:

Turun kaupunki: Kaupunginjohtaja Minna Arve, p. 02 2627 224, minna.arve@turku.fi
Turun yliopisto: Rehtori Kalervo Väänänen, p. 029 450 2915, rehtori@utu.fi
Åbo Akademi: Rehtori Mikko Hupa, p. 0400 630 801, mikko.hupa@abo.fi
Turun ammattikorkeakoulu: Rehtori Vesa Taatila, p. 050 5985 761, vesa.taatila@turkuamk.fi
Yrkehögskolan Novia: Örjan Andersson, p. 050 5272 286, orjan.andersson@novia.fi
Turku Science Park Oy: Toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen, p. 050 5590 538, niko.kyynarainen@turkubusinessregion.com
STEaM Turku: Toimialajohtaja Timo Jalonen, p. 050 4323 646, timo.jalonen@turku.fi

Minna Helle Teknologiateollisuuden uudeksi työmarkkinajohtajaksi

$
0
0


Oikeustieteen kandidaatti Minna Helle, 45, on valittu Teknologiateollisuuden uudeksi työmarkkinajohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään 1.6.2018. Nykyinen työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen luopuu samaan aikaan työmarkkinajohtajan tehtävästä, mutta jatkaa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtajana 30.6.2018 asti.

Helle siirtyy Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajaksi valtakunnansovittelijan tehtävästä, josta hän on irtisanoutunut 27.4.2018. Aiemmin Helle on työskennellyt muun muassa Toimihenkilöliitto STTK ry:n edunvalvontajohtajana, Työeläkevakuuttajat TELA ry:n johtajana sekä Akava ry:n ja Tehy ry:n edunvalvontajohtajana.

Minna Helteellä on pitkä ja vakuuttava kokemus työmarkkinatoiminnasta. Hänellä on runsaasti näyttöjä tuloksekkaasta toiminnasta, ja hänellä on laajasti verkostoitunut yhteiskunnassa. Helteen kokemus antaa hyvät edellytykset onnistua hyvin myös Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajana.

”Hyvät suhteet ammattiyhdistysliikkeeseen ja yhteiskunnallisiin päättäjiin olivat tärkeitä valintakriteerejä, kun Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajan tehtävää täytettiin. Minna Helle on arvostettu osaaja myös työnantajayhteisössä. Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajan rooli on äärimmäisen vaativa, koska kyseessä on Suomen kannalta aivan keskeinen sopimusala. Roolimme työmarkkinatoiminnassa on näkyvä ja tärkeä. Helteen julkisuuteenkin antamista lausunnoista välittyy kyky nähdä, miten maailma muuttuu. Halu uudistaa ja uudistua itse soveltuu erinomaisesti Teknologiateollisuuden strategiaan”, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen toteaa.

”Minulla on pitkä ura erilaisissa tehtävissä takana. Siirtyminen työnantajajärjestön vaikuttajaksi ja pääneuvottelijaksi on minulle askel uuteen. Sen askeleen otan avoimin ja innokkain mielin. On hienoa olla mukana uudistamassa Teknologiateollisuutta ja auttaa sen jäsenyrityksiä menestymään kovassa globaalissa kilpailussa, Suomen etua edistäen. Samalla minulla on mahdollisuus oppia ja uudistua itse. Oppiminen ja uudistuminen ovat aina olleet sydäntäni lähellä”, Minna Helle kertoo.

 

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. 0500 445 444
Minna Helle, puh. 050 341 4884

Väitös: Yhteisten tavoitteiden saavuttaminen voi lähentää alihankintakumppanuutta – näkyy myös yritysten tuloksissa

$
0
0

Vaasan yliopistossa väittelevän Khuram Shahzadin tutkimuksen mukaan yritysten tulisi käyttää erilaisia keinoja alihankintakumppanuuksiensa parantamiseksi ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Väitöstutkimuksen tulosten mukaan suhteen hallintaan liittyvien keinojen käyttäminen auttaisi yrityksiä vähentämään alihankinnan kustannuksia, parantaisi sitoutumista kumppanuuteen ja lisäisi kumppanuuden arvoa.

Tärkeitä tekijöitä kumppanuuden lähentämisessä ovat esimerkiksi toimittajan kyvykkyyden kehittäminen, erilaiset konfliktinratkaisustrategiat, yritysten tekemät sopimukset sekä yritysten välinen riippuvuus, luottamus ja vuorovaikutus.

– Nykyisillä hyvin kilpailullisilla markkinoilla yritykset pitäytyvät usein vanhoissa toimintatavoissaan ja keskittyvät liiketoiminnan kehittämiseen ja tuloksellisuuteen. Yritysten kannattaisi kuitenkin kiinnittää huomiota kumppanuussuhteidensa parantamiseen. Aivan kuten upea lounas syntyy käyttämällä parhaita raaka-aineita, myös yritysten täytyisi ymmärtää toimittajasuhteidensa kehittämisen vaikutus liiketoimintansa menestykseen. Tutkimukseni antaa tähän lisää eväitä, sanoo tuotantotalouden alalta väittelevä Shahzad.

Shahzadin väitöskirja ”Managing successful buyer-supplier relationships: Aligning the enabling roles of governance structure” tuo esiin laajan kirjon erilaisia toimittajien kehittämiseen tähtääviä strategioita sekä pohtii niiden roolia toimittajien kyvykkyyden ja menestymisen kannalta. Väitöstutkimus tarkastelee erilaisia konfliktinratkaisustrategioita ja kartoittaa erilaisia kumppanuussuhteen hallintaan liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat alihankintasuhteen arvoon.

Shahzadin tutkimuksen mukaan alihankintasuhteen menestys riippuu siitä, kuinka hyvin yritys osaa säädellä kumppanuussuhteensa hallintaan liittyvää keinovalikoimaa ja eri tekijöiden roolitusta.

– Väitöstutkimukseni auttaa yrityksiä tunnistamaan erilaiset keinot. Tämä auttaa johtajia suunnittelemaan, millaisia keinoja kannattaisi hyödyntää kussakin tilanteessa. Esimerkiksi jos yritykset haluavat pienentää hankintaan liittyviä kuluja, ne voivat keskittyä sopimuksiin ja muihin transaktiotekijöihin, kun taas sosiaalisiin suhteisiin liittyvien tekijöiden avulla voidaan parantaa sitoutuneisuutta kumppaniin.

Toimittajasuhteissa voi esimerkiksi syntyä konflikteja, jotka vaikuttavat haitallisesti yrityksen tulokseen. Johtajien tulisi näissä tilanteissa ratkaistava ristiriidat käyttämällä sopivia strategioita. Shadzadin tutkimuksen tulokset osoittavat, että ongelmanratkaisu- ja kompromissitekniikat ovat tärkeimpiä lähestymistapoja. Yritysten tulisi aina käyttää näitä tekniikoita päästäkseen ”win-win”-tilanteeseen.

Väitöstutkimuksen tulokset perustuvat lähestymistapaan, jossa on yhdistetty eri tutkimusmetodeja hyvän kokonaiskuvan saamiseksi. Shahzad on kvantitatiivisen survey-aineiston lisäksi kerännyt laadullista aineistoa tutkimukseen haastattelemalla suomalaisia monikansallisia yrityksiä sekä pk-yrityksiä.

KUVA (linkkinä lopussa): Khuram Shahzad, kuvaaja: Riikka Kalmi

Lisätiedot

Khuram Shahzad, puh. 40 373 9946, sähköposti: khuram.shahzad(at)uva.fi

Shahzad, Khuram (2018):  Managing successful buyer-supplier relationships: Aligning the enabling roles of governance structure. Acta Wasaensia 398. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf: https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-803-0.pdf
Julkaisun tilaukset: https://verkkokauppa.juvenes.fi/tuote/24677

Väittelijän tiedot

Khuram Shahzad on syntynyt vuonna 1983 Pakistanissa. Hän asuu nykyisin Vaasassa. Shahzad on suorittanut kauppatieteiden maisterin tutkinnon markkinoinnissa Sargodhan yliopistossa Pakistanissa sekä kauppatieteiden maisterin tutkinnon tuotantotaloudessa Vaasan yliopistossa vuonna 2011.

Väitöstilaisuus

KTM Khuram Shahzadin tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Managing successful buyer-supplier relationships. Aligning the enabling roles of governance structure” tarkastetaan torstaina 3.5.2018 klo 12 alkaen auditorio Kurténissa (Tervahovi) Vaasan yliopistossa.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii Associate Professor Nor Hazana Abdullah  (Universiti Tun Hussien Onn Malaysia) ja kustoksena professori Josu Takala Vaasan yliopistosta.

Varsinais-Suomeen synnytetään tekniikan alan osaamiskeskittymää

$
0
0

Turun kaupunki yhdessä alueen korkeakoulujen ja Turku Science Park Oy:n kanssa yhdistävät voimavaransa tekniikan osaamiskeskittymän luomiseksi (Teknologiakampus Turku). Tähän liittyen osapuolet ovat laatineet yhteistyösopimuksen, joka keskittyy tekniikan alan koulutustarjonnan ja tutkimuksen lisäämiseen.

Sopimuksen myötä aloitettavan yhteistyön tavoitteena on, että Turun korkeakoulut tuottavat tekniikan kandidaatteja, diplomi-insinöörejä, insinöörejä, YAMK-insinöörejä ja merenkulun ammattilaisia alueen lisääntyviin tulevaisuuden tarpeisiin.

Keskeinen edellytys tavoitteen toteuttamiskesi on, että alueen korkeakouluilla on riittävän laajat koulutusoikeudet tekniikan alan tutkintokoulutukseen. Käsillä olevan akuutin DI-pulan helpottamiseksi kaikki sopimusosapuolet osallistuvat jo nyt FITech - yhteistyöyliopiston toteutukseen.

Yhteistyösopimuksen osapuolet ovat Turun kaupunki, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkehögskolan Novia ja Turku Science Park Oy. Teknologiakampus Turulle nimetään johtaja, jonka valinta julkistetaan myöhemmin.

- Teknologiakampus Turku -sopimuksella turkulaiset korkeakoulut, kaupunki ja Turku Science Park Oy nostavat yhteistyönsä aivan uudelle tasolle sekä strategisten tavoitteiden että toiminnan sisällön osalta. Nyt tehty merkittävä uusi avaus tukee alueella meneillään olevaa positiivista rakennemuutosta ja alueen yhteistä tahtotilaa rakenteellisesta ja pysyvästä toiminnan tason nostosta. Osaamisen ja koulutuksen kehittämisellä yleisesti ja erityisesti tekniikan alalla on tässä keskeinen rooli, toteaa Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

- Tulevaisuuden teknologiat syntyvät yllättävästi eri tieteenalojen sisältä tai saumakohdista. Lisääntyvällä yhteistyöllä pyrimme optimoimaan Turun alueen toistaiseksi suppean yliopistollisen tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen suorituskyvyn, rehtori Kalervo Väänänen sanoo.

- Åbo Akademilla on pitkät perinteet diplomi-insinöörikoulutuksessa kemiantekniikan ja tietotekniikan aloilla. Tällä yhteistyöllä pääsemme jakamaan tietoamme ja kokemuksiamme ja helpottamaan Turun seudun voimakkaasti kasvavaa insinööritarvetta, sanoo Åbo Akademin rehtori Mikko Hupa.

- Teknologiakampus synnyttää Turkuun laaja-alaisen tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen toimintamallin nopeasti ja vähäisellä hallinnolla. Yhteiskäyttöiset ja avoimet tilat ja laitteet sekä toimivat opintopolut eri oppilaitosten välillä tulevat luomaan ratkaisun, joka mahdollistaa myös aiempaa tiiviimmän työelämäyhteistyön, muistuttaa Turun AMK:n rehtori Vesa Taatila.

- Novia tuo kokonaisuuteen vankkaa merenkulkualan osaamistaan. Erityisenä vahvuutenamme on simulaattoriosaaminen, osaamisen tuotteistaminen sekä kansainvälinen toiminta. Yhteistyön kautta vahvistamme toisaalta mahdollisuuksiamme panostaa yhä voimakkaammin uuden osaamisen kehittämiseen, toisaalta tuemme omalta osaltamme elinkeinoelämän kilpailukykyä, painottaa Yrkeshögskolan Novian rehtori Örjan Andersson.

- Yhteinen tutkimusstrategia tuo alueen yrityksille selkeän kokonaisuuden kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti. Toimintamallin myötä MaritimeTurku ja TechTurku -konseptit saavat keskeisen alustan, jolla tähdätään yhdessä maailman huipulle, toteaa toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen Turku Science Park Oy:stä

Alueen teollisuuden tarpeet huomioidaan laajasti

Alueen tutkimuksen ja tuotekehityksen vahvistamiseksi tekniikan alan tohtorikoulutusta lisätään. Vahvan ja pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena syntyy Turkuun laaja-alainen ja monitieteinen tekniikan alan osaamiskeskittymä, joka tukee tulevaisuuden teknologioiden kehittymistä alueella.

Teknologiakampus Turku toteuttaa:

  • Yhteiset infrastruktuurit tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen tueksi
  • Optimoi opetusyhteistyön oppilaitosten välillä kaikilla koulutusasteilla
  • Ylläpitää yhteistä tutkimusstrategiaa, joka huomioi laajasti alueen teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitystarpeita kytkeytyen jo käynnissä olevaan Turku Future Technologies -toimintaan
  • Kehittää uusia toimintamuotoja korkeakoulujen, yritysten ja julkisten toimijoiden välille nostamaan tekniikan koulutuksen vetovoimaa, tutkimuksen tasoa ja vahvistamaan alueellista kehitystä.

STEaM Turku avaa väylän Teknologiakampukselle koko Lounais-Suomessa

STEaM Turku on Turun kaupungin vetämä uusi koulutuksen toimintamalli luonnontieteen ja tekniikan alan vetovoiman vahvistamiseen. Se haluaa vahvistaa teknologiakoulutuksen vetovoimaa ja kysyntää Turussa ja koko Lounais-Suomessa.

STEaM Turku tarjoaa perusopetuksen ja toisen asteen yhdistävän tiede- ja teknologiapolun, jonka kautta eri-ikäisille lapsille ja nuorille aukea laaja mahdollisuus oppia tieteitä ja teknologiaa, erikoistua tekniikan eri alojen jatko-opiskeluun ja työharjoitteluun. Uusi toimintamalli vahvistaa matematiikan ja luonnontieteiden osaamista ja motivoi työelämään ja jatko-opintoihin.

Pilottikoulut eri koulutusasteilla ottavat vastuun kehittämistyöstä. Perusopetuksessa pilottikouluina toimivat Syvälähden, Raunistulan, Rieskalähteen ja S:t Olofsskolanin peruskoulut. Lukiotasolla pilottikouluina ovat TSYKin luonnontiedelukio ja merilukio sekä Kerttulin ICT-lukio. Uusia kouluja saattaa tulla myöhemmin mukaan.

Pilottikouluissa kehitetyt uudet digitaaliset ratkaisut, opetussisällöt, oppimateriaalit ja oppimisympäristöt tulevat käyttöön kaikkiin kouluihin kaikilla asteilla.

STEaM on englanninkielinen lyhenne sanoista science, technology, engineering, and mathematics. Sillä tarkoitetaan luonnontieteiden ja insinöörityön aloja.

Lisätiedot:

Turun kaupunki: Kaupunginjohtaja Minna Arve, p. 02 2627 224, minna.arve@turku.fi
Turun yliopisto: Rehtori Kalervo Väänänen, p. 029 450 2915, rehtori@utu.fi
Åbo Akademi: Rehtori Mikko Hupa, p. 0400 630 801, mikko.hupa@abo.fi
Turun ammattikorkeakoulu: Rehtori Vesa Taatila, p. 050 5985 761, vesa.taatila@turkuamk.fi
Yrkehögskolan Novia: Örjan Andersson, p. 050 5272 286, orjan.andersson@novia.fi
Turku Science Park Oy: Toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen, p. 050 5590 538, niko.kyynarainen@turkubusinessregion.com
STEaM Turku: Toimialajohtaja Timo Jalonen, p. 050 4323 646, timo.jalonen@turku.fi

Rovaniemellä lisätään nuorten osallisuutta ja itseilmaisua

$
0
0

Rovaniemen Teatteriin (Jorma Eton tie 8) kokoonnutaan 15.5.2018 klo 8.30-15 pohtimaan, miten nuorten osallisuutta voisi lisätä itseilmaisun keinoin. Tilaisuus on tarkoitettu etenkin nuorisoalan ammattilaisille, opettajille tai muille ryhmänohjaajille, ja tilaisuuteen voi vielä ilmoittautua mukaan. Kutsu

Rovaniemen ryhmä improvisoi ohjaajan johdolla teemaa "myöhässä töistä".

 

Pohjoisessa Suomessa on tunnistettu paljon haasteita nuorten osallisuudessa. Rovaniemen teatterilla järjestettävä Nuorten osallisuus ja itseilmaisu -seminaari antaa konkreettisia eväitä nuorten kanssa toimiville. Keskiössä on itseilmaisun tukeminen.

-          Meillä on paljon nuoria, joiden on haasteellista saada itseään liikkeelle kodeistaan. Monet ovat olleet jo niin pitkään toimettomina, ilman työtä tai harrastusta tai jopa ilman sosiaalista elämää, etteivät he koe pystyvänsä ilman apua löytämään itselleen tarjolla olevia mahdollisuuksia, kertoo Tuomas Kosunen Wau ry:stä.

Kosunen on työparinsa Jorma Aallo kanssa mukana Osallistava ja liikunnallinen teatteri -hankkeessa Rovaniemen toimijana. Hanke on valtakunnallinen, ja sitä koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulu. Tavoitteena on tarjota 15–25-vuotialle matalan kynnyksen toimintaa ja tavoittaa etenkin haastavassa elämäntilanteessa olevat. Toiminnassa mennään nuoret edellä – työpajoissa yhdistetään luovaa liikettä ja muuta mielekästä tekemistä.

Uravalmennusta uudella kärjellä

Rovaniemellä on kevään aikana toteutettu myös uravalmennusta nuorille uudella otteella. Valmennuksessa keskitytään itseilmaisuun teatteri- ja liikeharjoitteiden kautta.

-          Tavoitteena on kehittää vuorovaikutustaitoja sekä sosiaalisia taitoja harjoittelun avulla. Valmennus on tuonut myös rytmiä elämään. Jos tähän rytmiin pystyy sitoutumaan, se on jo yksi askel lähempänä onnistua sitoutumaan täysin työllistävään työviikkoon, Jorma Aalto pohtii.

Tärkeimpänä etappina on kuitenkin osallisuuden edistäminen pienin askelin.

-          Luodaan ja kokeillaan uusia harrastuksia, jotka edistävät mielen- ja kehonterveyttä sekä rohkaisevat kokeilemaan uusia asioita. Kokeilujen kautta voi löytyä nuorelle uusi mieleinen harrastus.

Toukokuun seminaarissa on mukana myös nuoria, jotka ovat osallistuneet uravalmennukseen vuoden alusta. Valmennuksessa on työstetty myös yhteistä nuorten haasteista ja unelmista rakentuvaa esitystä, joka nähdään teatterilla. Työryhmä rohkaisee kaikkia paikallisia nuorten kanssa toimivia tulemaan mukaan seminaaripäivään.

-          Hankkeen toiminnasta voi saada apua myös ryhmien ryhmäytymisvaiheessa. Yhteisen toiminnan avulla voidaan oppia toimimaan yhdessä ryhmänä, ja yksilönä voidaan rohkaistua osallistumaan ryhmään Tuomas Kosunen ja Jorma Aalto sanovat.

-          Eräs ammattiopiston opettaja sanoikin, että hän suosittelisi meidän työpajatoimintaa jokaiselle aloittavalle koululuokalle tai mille tahansa muullekin ryhmälle. Myös opiskeleminen helpottuu, kun voi kokea olevansa osa omaa joukkoaan.

 

Tilaisuuden järjestää valtakunnallinen Osallistava ja liikunnallinen teatteri -hanke, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) hallinnoimassa hankkeessa on mukana osatoteuttajana mm. WAU ry.

 

Lisätiedot:

Tuomas Kosunen, Liikuntakoordinaattori, p. 044 303 6304, tuomas.kosunen@wau-ry.net

Niko Nummela, Projektipäällikkö, p. 040 509 3574, niko.nummela@diak.fi 

 

Ensimmäiset naiset papeiksi Thaimaassa

$
0
0

Thaimaan evankelisluterilaisessa kirkossa vihittiin tänään (27.4.) ensimmäiset naiset papeiksi. He työskentelevät vihkimisen jälkeen pappeina Koillis-Thaimaassa, jossa kirkko kasvaa voimakkaasti.

Teologi Jongkolnee Sampachanyanon teki 20 vuotta seurakuntatyötä Mukhadanissa, nyt hänestä tulee sen ainoa pappi.

Samassa juhlassa vihittiin virkaansa myös uusi piispa Amnuay Yodwong, jonka mukaan kirkko tarvitsee työhön kipeästi sekä naisten että miesten työpanosta.

Juhlaan osallistuivat Suomesta Tampereen piispa Matti Repo, Lähetysseuran kotimaantyön johtaja Satu Kantola ja palvelupäällikkö, pastori Suvimarja Rannankari-Norjanen. Lähetysseuran tukee Thaimaassa muun muassa kirkon teologista seminaaria, työntekijöiden koulutusta ja seurakuntatyötä.

KUVATEKSTI:

Jongkolnee Sampachanyanon (etualalla) vihittiin papiksi Mukhadaniin. 

Kuva: Ilkka Koivisto/Suomen Lähetysseura

 

Tuntematon sotilas valloitti maan myös tallennemyynnissä – platinaraja ylittyi niin että heilahti

$
0
0

Elokuvateattereihin yli miljoona suomalaista katsojaa kerännyt Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -suurelokuva löytyy nyt myös kymmenien tuhansien suomalaisten DVD-hyllystä. Platinarajan rikkoutui, kun kaupoista on myyty yli 60 000 tallennetta.

Elokuva julkaistiin DVD:nä ja Blu-ray:na 26.3. ja myytiin useista paikoista loppuun jo ensimmäisen viikon aikana. Uusien painosten myötä elokuvan ulosmyynti rikkoi platinarajan jo huhtikuun puolessa välissä.

”Tuntemattoman sotilaan onnistumisen keskeinen edellytys on ollut täydellinen taiteellinen vapaus. Olen saanut tehdä juuri sellaisen elokuvan kuin olen halunnut. 

Täydellinen luottamus ja suomalaisten tuki on ollut välttämättömyys. Iso kiitos vielä kerran”, sanoo elokuvan ohjaaja Aku Louhimies.

”Olemme erittäin innoissamme siitä, miten suomalaiset ovat ottaneet tämän elokuvan omakseen. Tämä on yleisölle tehty teos. Miljoonan katsojan rajan ylittäminen teattereissa oli meille hyvin merkityksellinen asia ja nyt pääsystä lukemattomiin suomalaisiin hyllyihin olemme hyvin ylpeitä ja nöyrän kiitollisia”, sanoo Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017 Oy:n toimitusjohtaja Heikki Rotko.

Tuntematon sotilas halutaan omistaa, se halutaan kokea uudelleen ja uudelleen. Tallennemyynnissä uutisoidaan usein kauppojen sisäänmyyntilukuja, mutta Tuntematon sotilas on konkreettisesti rikkonut platinarajan kuluttajille myytyjen kappaleiden perusteella", kommentoi puolestaan myyntipäällikkö Sampsa Salonen SF Studiosilta.

Tuntematon sotilas Blu-ray julkaistiin markkinoille kahden levyn erikoisversiona, jonka bonus -levy sisältää mm. elokuvan kansainvälisen version, elokuvasta poistettuja kohtauksia, tunnin mittaisen Kohti tuntematonta -dokumentin sekä tuotantokoosteita.

Uusi Tuntematon sotilas on tehnyt suomalaista elokuvahistoriaa monilla mittareilla. Elokuvateattereissa sen on nähnyt jo yli 1 015 000 katsojaa ja esitykset jatkuvat yhä. Samoin tallennemyynti on vasta alkutaipaleella.

LISÄTIEDOT

Sampsa Salonen, myyntipäällikkö / SF Studios
sampsa.salonen@sfstudios.fi / 040 140 6840

Heikki Rotko, toimitusjohtaja / Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017
rotkoheikki@gmail.com / 0400 425 069

ELOKUVAN MEDIAINFO: https://storage.kinghill.fi/tuntematonsotilas2017

ELOKUVAN LEHDISTÖMATERIAALI
juliste, traileri, valokuvat, mediainfo ja kaikki julkaistut tiedotteet
www.filmikamari.fi/pressit
tunnus: press > salasana: noutaja > elokuvat: Tuntematon sotilas

ONLINE
Traileri: https://youtu.be/yr4ds4C6M0s
Kotisivu: www.tuntematonsotilas2017.fi
Facebook: www.facebook.com/tuntematonsotilas2017
Instagram: @tuntematonsotilas2017

TUNTEMATON SOTILAS ENSI-ILLASSA
Tuntematon sotilas sai ensi-iltansa Suomessa 27.10.2017, Ruotsissa 6.12.2017, Islannissa 26.1.2018 ja Norjassa 9.2.2018. Tanskassa elokuva saa ensi-iltansa 19.4.2018.

TUNTEMATON SOTILAS -ELOKUVAN JUSSI-PALKINNOT
Eero Aho – Miespääosa
Ben Mercer – Leikkaus

Kirka Sainio – Äänisuunnittelu
Salla Yli-luopa – Maskeeraussuunnittelu

Jussi-yleisöpalkinto

ELOKUVAA KOSKEVAT TIEDUSTELUT JA HAASTATTELUPYYNNÖT
media@tuntematonsotilas2017.fi

ELOKUVAN TEKIJÄT

Rooleissa – Eero Aho, Johannes Holopainen, Jussi Vatanen, Aku Hirviniemi, Hannes Suominen, Arttu Kapulainen, Paula Vesala, Samuli Vauramo, Joonas Saartamo, Juho Milonoff, Andrei Alén, Matti Ristinen, Diana Pozharskaya, Max Ovaska, Kimi Vilkkula, Severi Saarinen, Eino Heiskanen, Jarkko Lahti, Akseli Kouki, Marketta Tikkanen, Eemeli Louhimies, Elias Gould, Annika Stenvall, Oskar Pöysti, Janne Virtanen, Pirkka-Pekka Petelius, Turkka Mastomäki ja Hemmo Karja.

Ohjaaja – Aku Louhimies
Käsikirjoittajat – Aku Louhimies ja Jari Olavi Rantala
Tuottajat – Aku Louhimies, Mikko Tenhunen ja Miia Haavisto
Osatuottajat – Geneviève Lemal, Ingvar Thordarson, Julius Kemp ja Kaarina Gould
Executive tuottajat – Ari Tolppanen ja Ari Lahti
Linjatuottajat – Daniel Kuitunen ja Timo Vierimaa

Kuvaaja – Mika Orasmaa F.S.C.
Erikoistehostesuunnittelija – Duncan Capp
Digitaaliset erikoistehosteet – Troll
Lavastajat – Petri Neuvonen ja Mikko Kuivasto
Pukusuunnittelija – Marjatta Nissinen
Maskeeraussuunnittelija – Salla Yli-Luopa
Leikkaaja – Benjamin Mercer
Äänisuunnittelija – Kirka Sainio
Säveltäjä – Lasse Enersen


Neonikotinoidien käyttö rajoitetaan kasvihuoneisiin

$
0
0

Tukesin ja MMM:n yhteistiedote

 

EU:ssa on päätetty entisestään rajoittaa neonikotinoidien käyttöä. Asiasta äänestettiin Brysselissä perjantaina 27.4.2018 pidetyssä viranomaiskokouksessa. Äänestyksessä komission esittämät rajoitusehdotukset saivat taakseen määräenemmistön. Neonikotinoidien käyttö rajataan pysyviin kasvihuoneisiin, ja kasvien tulee olla näissä tiloissa koko elinkaarensa ajan.

 

Rajoitusta vastaan äänesti 4 maata, tyhjää äänesti 8 maata (myös Suomi), ja loput kannattivat rajoitusta.

 

Suomen kannalta päätös tarkoittaa neonikotinoidien käytön loppumista öljykasvien viljelyn lisäksi myös sokerijuurikkaan, perunan, syysvehnän ja rukiin viljelyssä sekä lisäksi metsäpuiden taimien käsittelyssä taimitarhoilla.

 

Myös useat muut EU-maat olivat huolissaan varsinkin käytön loppumisesta sokerijuurikkaan viljelyssä. Monet maat toivoivat komission harkitsevan ehdotusta, jossa otettaisiin tarkemmin huomioon kasvit, jotka eivät ole pölyttäjiä houkuttelevia. Asiasta ei syntynyt tarvittavaa määräenemmistöä.

 

Neonikotinoideja sisältävien valmisteiden myyntiä ja käyttöä koskevista siirtymäajoista tiedotetaan siinä vaiheessa, kun valmisteita kielletään.

 

Käyttöä rajoitettiin mehiläisten vuoksi jo aiemmin

Neonikotinoidien käyttöä mehiläisiä houkuttelevilla kasveilla rajoitettiin komission täytäntöönpanoasetuksella vuonna 2013.  EU:n laajuinen rajoittaminen perustui Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) tekemään riskinarviointiin tehoaineiden riskeistä mehiläisille. Rajoituksen taustalla oli myös Euroopassa viime vuosina havaitut mehiläiskuolemat.

 

Rajoituksen jälkeen EFSA on edelleen selvittänyt neonikotinoidien riskejä mehiläisille. EFSA julkaisi helmikuun lopulla laajan arvioinnin. Selvityksen mukaan neonikotinoidien riskit pölyttäville hyönteisille vaihtelevat vähäisestä suureen riippuen valmisteiden käyttötavasta, altistumistavasta ja pölyttäjälajista. EFSA:n nettisivuilla asiasta on enemmän: https://www.efsa.europa.eu/en/press/news/180228.

 

Suomessa neonikotinoideille ei ole korvaavia peittausaineita eikä muita torjuntamenetelmiä öljykasveilla. Toisin kuin muualla Euroopassa, Suomessa viljellään pääsääntöisesti kevätkylvöisiä öljykasveja, koska syysmuotojen talvehtiminen pohjoisissa oloissamme on epävarmaa. Keski- ja Etelä-Euroopan maissa voidaan viljellä rypsin tai rapsin syysmuotoja, jotka eivät ole kirppatuhoille yhtä herkkiä kuin kevätmuodot. Tämän takia taloudelliset menetykset eivät Keski- ja Etelä-Euroopassa öljykasveilla ole suhteessa niin suuret kuin Suomessa.

 

Ruiskutukset lisääntyvät

EFSAn päätelmien mukaan sokerijuurikkaan viljelyn riskit mehiläisille ovat vähäiset, kun sato korjataan ennen kasvin kukintaa, jolloin pölyttäjät eivät altistu.

 

- Neonikotinoidien peittauskielto tulee luultavasti lisäämään vesieliöille, pölyttäjille ja muille hyötyniveljalkaisille myrkyllisten pyretroidiruiskutusten määrää pelloilla. Ruiskutteilla ei myöskään saada riittävää tulosta torjunnassa, eivätkä ne ole ympäristövaikutustensa osalta hyvä vaihtoehto, sanoo ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta.

 

Lisäksi lisääntyneiden pyretroidien kasvustoruiskutusten seurauksena resistenssiriski kasvaa eikä useasti toistuvia ruiskutuksia erittäin myrkyllisillä valmisteilla voida pitää ympäristön kannalta suotuisina.

Suomi olisi toivonut päätöstä, jossa aineiden käyttö olisi voinut jatkua viljelykasveilla, jotka eivät ole pölyttäjiä kiinnostavia. Pyretroidien kasvustoruiskutusten odotettava kasvu ei myöskään ole komission kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön puitedirektiivin tavoitteiden mukaista (2009/128/EU).

 

 

Lisätietoja:

maatalousylitarkastaja Tove Jern, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 5162 318, etunimi.sukunimi@mmm.fi

ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, p. 029 5052 036, etunimi.sukunimi@tukes.fi

ylitarkastaja Marja Suonpää, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, p. 029 5052 092, etunimi.sukunimi@tukes.fi

Rettig Group announces the final results of the consent solicitation and written procedure relating to its EUR 110,000,000 notes due 2022: proposals approved

$
0
0

 

NOT FOR RELEASE, PUBLICATION OR DISTRIBUTION IN WHOLE OR IN PART, DIRECTLY OR INDIRECTLY, IN OR INTO THE UNITED STATES, AUSTRALIA, CANADA, HONG KONG, JAPAN, NEW ZEALAND, SINGAPORE OR SOUTH AFRICA OR ANY OTHER JURISDICTION IN WHICH THE RELEASE, PUBLICATION OR DISTRIBUTION WOULD BE UNLAWFUL.

Further to the announcements on 16 April 2018 and 20 April 2018 regarding Rettig Group Ltd's (“Rettig Group”) consent solicitation relating to its senior unsecured EUR 110,000,000 2.375 percent fixed rate notes due 2022 (the “Notes”), Rettig Group hereby announces the final results of the consent solicitation and written procedure.

The written procedure in respect of the Notes was quorate and 100% of the votes cast were in favour of the proposals set out in the consent solicitation memorandum dated 16 April 2018 (the “Consent Solicitation Memorandum”) and the related notice of procedure in writing. The proposed resolution in relation to the Notes has therefore been duly passed in accordance with the terms of the Consent Solicitation Memorandum and the related notice of procedure in writing. The effective date of the proposed resolution is 26 April 2018.

Rettig Group expects to pay the consent fees to the relevant holders of Notes in accordance with the terms of the Consent Solicitation Memorandum by no later than 3 May 2018.

The details of the terms of the consent solicitation and the related amendments to the terms and conditions of the Notes are set out in the Consent Solicitation Memorandum.

Further details about the consent solicitation can be obtained from the Solicitation Agent:

OP Corporate Bank plc
Gebhardinaukio 1
FI-00510 HELSINKI
Telephone: +358 10 252 1668, Attention: Thomas Ulfstedt
E-mail: liabilitymanagement@op.fi

DISCLAIMER:

In respect of the consent solicitation process, this announcement must be read in conjunction with the Consent Solicitation Memorandum. If any noteholder is in any doubt as to the contents of this communication, the information contained in the Consent Solicitation Memorandum or the action it should take, such noteholder should seek its own financial and legal advice, including in respect of any tax consequences, immediately from its broker, bank manager, solicitor, accountant or other independent financial, tax or legal adviser.

Neither this communication nor the Consent Solicitation Memorandum constitutes an invitation to participate in the consent solicitation in any jurisdiction in which, or to any person to or from whom, it is unlawful to make such invitation or for there to be such participation under applicable securities laws. The distribution or publication of this announcement or of the Consent Solicitation Memorandum in certain jurisdictions may be restricted by law. Persons into whose possession this announcement or the Consent Solicitation Memorandum comes are required to inform themselves about, and to observe, any such restrictions.

The information contained herein is not for release, publication or distribution, in whole or in part, directly or indirectly, in or into the United States, Australia, Canada, Hong Kong, Japan, New Zealand, Singapore or South Africa or any other jurisdiction in which the release, publication or distribution would be unlawful. The information contained herein does not constitute an offer to sell or the solicitation of an offer to buy, nor shall there be any sale of, the Notes in any jurisdiction in which such offer, solicitation, or sale would be unlawful prior to registration, exemption from registration or qualification under the securities laws of any such jurisdiction.

This communication does not constitute an offer of securities for sale in the United States. The Notes and the consent solicitation have not been, and will not be, registered under the U.S. Securities Act 1933, as amended (the “Securities Act”), or with any securities regulatory authority of any state of the United States. The consent solicitation is only being made outside the United States. The Notes may not be offered, sold, pledged or otherwise transferred directly or indirectly within the United States or to, or for the account or benefit of, a U.S. Person (as defined in Regulation S under the Securities Act (“Regulation S”)), except in offshore transactions within the meaning of and in accordance with Regulation S.

This communication is only directed at (a) persons having professional experience in matters relating to investments who fall within the definition of "investment professionals" in Article 19(5) of the Financial Services and Markets Act 2000 (Financial Promotion) Order 2005 (the “Order”) or (b) high net worth bodies corporate, unincorporated associations and partnerships and trustees of high value trusts as described in Article 49(2) of the Order (all such persons together being referred to as “relevant persons”). In the United Kingdom, any investment or investment activity to which this document relates is only available to and will only be engaged in with relevant persons, and any person who is not a relevant person should not act or rely on this document or any of its contents.

En del av FPA:s kundbrev försenade

$
0
0

Det har uppstått problem med utskriften av FPA:s kundbrev. På grund av en störning postas en del av de brev som är daterade denna vecka senare än vanligt. Betalningarna överförs på normalt sätt till kundernas konton och betalningsförbindelserna skickas till apoteken. Kunderna kan också kontrollera sina uppgifter i e-tjänsten eller genom att ringa servicenumret.

FPA skriver dagligen ut cirka 70 000 kundbrev. På grund av störningen hade FPA på fredag morgon en utskriftskö på cirka 250 000 brev.

Felet korrigeras och mer information om saken ges senare i dag.

FPA:s e-tjänst »
FPA:s servicenummer »

Ytterligare information:
Produktionschef Jarmo Heikka
tfn 040 588 0969
fornamn.efternamn@fpa.fi

 

Föri siirtyy kesäaikaan vapunpäivänä

$
0
0

Kaupunkilautta Föri alkaa liikennöidä kesäaikataulun mukaisesti 1.5. alkaen. Kesäkaudella voit hypätä Förin kyytiin klo 6.15–23.00 välisenä aikana.

Förin kesäaika loppuu Turun päivään, jota vietetään syyskuun kolmantena sunnuntaina.

Lisätietoja:
Vastaava rakennuttaja Antti Aalto
Turun kaupunki, kaupunkiympäristötoimiala
puh. 040 769 2896
antti.aalto@turku.fi

Uppoudu villiyrttien maailmaan Urheilupuistossa

$
0
0

Turun kaupunki järjestää jälleen touko-kesäkuussa suosittuja kävelyretkiä, joilla tutustutaan villiyrtteihin. Asiantuntija perehdyttää paikallisiin villiyrtteihin Urheilupuistossa.

Villiyrttikierroksella ravintolakokki-biologi Päivi Lehtonen opastaa, mitä osia mistäkin villiyrtistä kannattaa mihinkin aikaan kerätä. Kierroksella oppii tunnistamaan ravintorikkaita kasveja niiden luonnollisessa ympäristössä. Kävelyllä kuullaan myös, mistä kasveja voi jokamiehenoikeudella kerätä ja mihin niitä voi käyttää.

Kaikissa kierroksissa on sama sisältö, ja kierroksen kesto on 1,5–2 tuntia. Yhteen ryhmään mahtuu 20 osallistujaa.

Kierrokset ovat maksuttomia, ja ne järjestetään seuraavasti:

  • 16.5 klo 18
  • 21.5 klo 18
  • 24.5 klo 13
  • 28 5 klo 16
  • 30.5 klo 15
  • 11.6 klo 13
  • 14.6 klo 18
  • 19.6 klo 13

Ilmoittautuminen tapahtuu Lyytin kautta

Kierroksen lähtöpaikka on virastotalon takana, kesäteatteriin ja puistoon johtavien portaiden juurella, Paavo Nurmen puistotien ja Samppalinnankadun kurvissa.

Kierrosten vetäjä Päivi Lehtonen on kasvi- ja sieniekologiasta väitellyt biologi, ravintolakokki ja keittokirjailija. Toiminimeä Perinnepata käyttävä Lehtonen yhdistää mielellään kaksi hänelle tärkeää asiaa – ruoanlaiton ja luonnon.

– Urheilupuisto on hyvä ympäristö yrttien keräämiselle. Siellä on paljon tuttuja lajeja tiiviisti, Lehtonen kertoo. Hänen omia suosikkivilliyrttejään ovat esimerkiksi litulaukka ja maitohorsma.

Lehtonen suosittelee kokeilemaan tuttuja ruokalajeja niin, että vaihtaa kaupasta ostetut vihannekset villiyrtteihin. Ne sopivat hyvin salaatteihin, keittoihin, pastaan ja leivontaan. Monikäyttöisiä villiyrttejä kannattaa oppia keräämään ja käyttämään, sillä ne ovat täynnä antioksidantteja, vitamiineja ja hivenaineita.

Lisätietoja:

Anna-Maria Märsynaho

Vastaava rakennuttaja

Turun kaupunki, kaupunkiympäristötoimiala

+358 (0)44 907 5840

anna-maria.marsynaho@turku.fi

Oamk järjestää kansainvälisen innovaatio- ja hautomokonferenssin

$
0
0

Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) järjestetään 2.–4.5. kansainvälinen, monialaista hautomo- ja innovaatiotoimintaa tarkasteleva pienkonferenssi. Konferenssiin saapuu osallistujia yhdestätoista eri maasta. Kotkantien kampuksella ja Oulun pelikampuksella järjestettävä tapahtuma keskittyy tietotyöläisten monialaisen kouluttamisen käytänteisiin ja niiden kehittämiseen, jakamiseen ja tutkimiseen. Monialainen tiimi koostuu usean eri tieteenalan osaajista, esimerkiksi ensihoitajasta, muusikosta ja insinööristä.

– Käsityksemme mukaan kyseessä on ensimmäinen kansainvälinen, monialaista hautomo- ja innovaatiotoimintaa tarkasteleva pienkonferenssi, tapahtuman promoottori, tohtori Blair Stevenson kertoo.

Monialaisten tiimien tuottamat innovaatiot ja hautomotoiminta ovat ajankohtainen keskustelun aihe ammatillisessa kouluttamisessa. Useat tutkimukset ja kasvuyrityksille tehdyt kyselyt osoittavat, että tulevaisuuden työelämä edellyttää yhä parempia metataitoja. Monialaisessa tiimityössä tarvittavien metataitojen tulisi olla kiinteä osa ammatillista opetusta. Näitä taitoja ovat esimerkiksi elinikäinen oppiminen, tiimityöskentelytaidot sekä esitys- ja vuorovaikutustaidot. Pienkonferenssi tarkastelee, mitä näiden taitojen harjaannuttaminen vaatii korkeakoulutukselta, ja kuinka monialainen kouluttaminen tulisi tulevaisuudessa järjestää.

Oamk on tehnyt tietotyöläisten monialaista koulutusta jo vuodesta 2012 alkaen esimerkiksi Demolan ja Oamk LABsien muodossa. Nyt järjestettävään tapaamiseen on kutsuttu verkostoitumaan monialaisen kouluttamisen kansainvälisiä partnereita, paikallisia aktiivisia toimijoita ja kansainvälisesti toimivia yrityksiä.

Tutustu ohjelmaan täällä: http://oamk.fi/labblender

Lisätietoja:

Kari-Pekka Heikkinen
Lehtori, tohtori
Luovat alat/Kulttuuri
p. 040 652 8144
kari-pekka.heikkinen@oamk.fi

 

Korkeakouluopiskelijoiden projektijohtamisen SM-kulta VAMKiin: Kokemus, luovuus ja huumori ratkaisivat

$
0
0

Vaasan ammattikorkeakoulun VAMKin opiskelijat Juho Veteläinen, Feetu Hannila, Sebastian Lindberg ja Apurva Ganoo ovat voittaneet kultaa korkeakouluopiskelijoiden projektijohtamisen SM-kilpailussa Helsingissä. Tiukka finaalikisa käytiin VAMKin, Oulun yliopiston, Metropolia Ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kesken.

VAMKin konetekniikan ja tietotekniikan opiskelijoista koostunut tiimi pääsi kilpailutehtävänään työstämään projektisuunnitelmaa IT-alan yrityksen www-sivuston uudistamiseksi. Tehtävä piti suorittaa annetun budjetin raameissa neljässä tunnissa, lisäksi toimeksiantoon kuului vakuuttavan myyntipuheen valmistelu.

- Vahvuutemme kisassa oli ehdottomasti loistava tiimihenki, VAMKista saatu hyvä pohja projektiosaamiseen sekä toisiaan täydentävistä taidoista, persoonallisuuksista ja eri alan osaajista yhteen hitsautunut kansainvälinen tiimi. Myös humoristinen myyntipuheemme erottui joukosta, analysoi projektipäällikkönä toiminut Juho Veteläinen.

Projektiammattilaisista koostuneen tuomariston mukaan voittajatiimin valtteina kisassa olivat palava into tehtävän suorittamiseen sekä selkeä tavoite, jonka tiimi osasi esittää tuomaristolle tiiviissä paketissa. Ketterässä projektisuunnitelmassa oli huomioitu myös globaali näkökulma.

Voittajatiimi suuntaa kesäkuun alussa kilpailumatkalle Belgradiin, missä tiimi pääsee ottamaan mittaa eri puolelta maailmaa saapuvista projektiosaajista. Lisäksi toimeksiantajayritys kutsui voittoisat opiskelijat työhaastatteluun.

Projektiosaamisen edelläkävijä

Vaasan alueella toimivat kansainväliset suuryritykset tekevät mitä suurimmissa määrin projektiliiketoimintaa. Näitä tarpeita silmällä pitäen on erityisesti VAMKin konetekniikan koulutuksessa jo vuosia toteutettu projektitaitoja monipuolisin menetelmin kehittävää opetussuunnitelmaa.

- Tekniikan koulutuksemme on projektiosaamisen opetuksen edelläkävijöitä. Puolen vuoden sisällä VAMKiin on tullut jo kolme merkittävää tunnustusta projektinhallintaan liittyen, mitkä omalta osaltaan kertovat projektiosaamisen korkeasta tasosta VAMKissa, iloitsee tiimiä luotsannut VAMKin konetekniikan yliopettaja Adebayo Agbejule.

Valtakunnallisen kilpailun järjesti Projektiyhdistys ry. Kilpailulla halutaan tukea projektiopetusta, kasvattaa opiskelijoiden kiinnostusta projektitoimintaan ja verkottaa tulevaisuuden tekijöitä työelämään. VAMK voitti Suomen mestaruuden edellisen kerran vuonna 2012.

Liitteenä oleva kuva on toimitusten vapaasti käytettävissä.
Kuvateksti: // VAMKin kultajoukkue vasemmalta: yliopettaja Adebayo Agbejule, Sebastian Lindberg, Apurva Ganoo, Feetu Hannila ja Juho Veteläinen.
Kuva: Anssi Turunen

Lisätietoja:

Juho Veteläinen, puh. 045 616 5564
Feetu Hannila, puh. 050 434 6554
Sebastian Lindberg, puh 040 582 3363
Apurva Ganoo, puh. 040 684 2343
Adebayo Agbejule, yliopettaja (VAMK), puh. 040 704 3171


Tutkimus: Yhteiskäyttöautot voivat täydentää matkaketjuja ja vähentää auton omistamisen tarvetta

$
0
0

Juuri valmistuneessa liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Trafin tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin yhteiskäyttöautojen mahdollisuuksia. Tutkimuksen perusteella yhteiskäyttöautojen yleistymistä hidastaa erityisesti suomalaisten tietämättömyys yhteiskäyttöautoista ja niiden hinnoista.

Suomalaiset tietävät omistusautoilun korkeista kustannuksista, joihin lukeutuvat esimerkiksi vakuutukset, huollot ja verot. Monet eivät kuitenkaan ole tietoisia siitä, että yhteiskäyttöautojen kaltaiset uudet liikkumisvaihtoehdot pystyisivät tarjoamaan houkuttelevampia ja kustannustehokkaampia ratkaisuja kuin omistusauto.

"Mikäli omistusauton käyttöaste on pieni, jokaiselle ajokilometrille tulee melkoinen hinta. Nyt teetetty tutkimus osoittaa, että yhteiskäyttöautopalvelut pystyisivät täyttämään joidenkin kohdalla sen liikkumistarpeen, joka ratkaistaan yleensä omalla autolla", toteaa liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Altti Iiskola.

Tietävätkö ihmiset sitten tästä vaihtoehdosta? "Tutkimukseen sisältyvän kyselyn vastaajista vain joka neljäs tiesi hieman enemmän yhteiskäyttöautopalveluista. Palveluntarjoajia osasi nimetä vain noin 5 % vastaajista", kertoo Iiskola.

Yhteiskäyttöautot täydentävät matkaketjuja

Tutkimuksen mukaan yhteiskäyttöautot voivat täydentää joukkoliikennettä ja matkaketjuja. Lisäksi yhteiskäyttöautot saattaisivat vähentää auton omistamisen tarvetta varsinkin vähän autoilevien ihmisten keskuudessa.

"Yhteiskäyttöautoissa on paljon potentiaalia matkaketjujen täydentäjänä. Esimerkiksi joukkoliikenteen ja yhteiskäyttöauton yhdistelmä avaisi uudenlaisia reittimahdollisuuksia ja toisi lisää joustavuutta liikkumiseen", valaisee liikkumisen palveluiden ja älyliikenteen asiantuntija Anni Hytti Liikennevirastosta.

Harkitsetko auton ostamista? Kokeile ensin yhteiskäyttöautoa

Tutkimuksessa pureuduttiin myös siihen, ketkä voisivat olla potentiaalisia yhteiskäyttöautojen käyttäjiä lähitulevaisuudessa.

"Suomalaiset tuntuvat jakautuvan selkeästi autollisiin ja autottomiin. Yhteiskäyttöautojen osalta suurin nykypotentiaali löytyy auton ostamisen ja siitä luopumisen välimaastossa puntaroivista, heitä oli 16 % vastanneista. Yhteiskäyttöautojen voidaankin nähdä helpoimmin korvaavan ensimmäisen auton hankintaa tai nykyisiä kakkosautoja", kertoo johtava asiantuntija Inkeri Parkkari Trafista.

Mihin yhteiskäyttöautoja sitten käytettäisiin? Tutkimuksessa selvisi, että ihmiset haluaisivat tällä hetkellä käyttää yhteiskäyttöautoja varsinkin normaalista arjesta poikkeavilla matkoilla. Tällaisia ovat esimerkiksi pidemmät viikonloppu- ja lomamatkat. Jos yhteiskäyttöautot yleistyisivät, niitä käytettäisiin luultavasti enemmän myös arkisempiin matkoihin.

Hyötyjä kuluttajille ja yhteiskunnalle

Tutkimuksen perusteella erilaisia yhteiskäyttöautopalveluita kokeilleet ihmiset ovat pitäneet palveluita hyödyllisinä ja helppokäyttöisinä. Tämä ei ole ihme, sillä digitalisaatio on tuonut sujuvuutta esimerkiksi vapaana olevien autojen löytämiseen kartalta. Myöskään auton avaimia ei tarvitse hakea erikseen: ovet avautuvat yleensä matkapuhelimella.

Yhteiskäyttöautopalveluita on jo monenlaisia ja niissä on tarjolla eri kokoisia autoja. Kuluttajille yhteiskäyttöpalvelut tuovat siis uusia mahdollisuuksia liikkumiseen. Yhteiskäyttöautojen suosion kasvun toivotaan synnyttävän positiivisia vaikutuksia myös yhteiskunnalle.

"Parhaimmillaan yhteiskäyttöautoilulla on mahdollisuus täydentää joukkoliikennettä niin tehokkaasti, että osa autoilijoista saattaisi vähentää henkilöauton käyttöä tai jopa luopua omasta autosta. Jos näin kävisi, liikenteen päästöt vähentyisivät", sanoo ylitarkastaja Altti Iiskola.

Tutkimus pohjautui syvähaastatteluihin ja kyselyyn. Tutkimuksen toteuttivat Solita ja Palmu. Tutkimuksen ohjausryhmässä oli mukana asiantuntijoita liikenne- ja viestintäministeriöstä, Liikennevirastosta, Trafista ja ympäristöministeriöstä.

Lisätietoa

Lataa tästä tutkimusraportti

Altti Iiskola, Ylitarkastaja, LVM, altti.iiskola@lvm.fi, puh. 029 534 2076

Anni Hytti, Liikkumisen palveluiden ja älyliikenteen asiantuntija, Liikennevirasto, anni.hytti@liikennevirasto.fi, puh. 029 534 3248

Inkeri Parkkari, Johtava asiantuntija, Trafi, inkeri.parkkari@trafi.fi, puh. 029 5347 089

Kaisa Kaitosalmi, Palvelumuotoilija, Palmu, kaisa.kaitosalmi@palmu.fi, puh. 040 733 8082

Nord Stream 2-putkilinjan valmistelevat työt alkavat Suomen reittiosuudella

$
0
0
  • Kiviaineksen sijoitus ja ammusten raivaus alkavat Suomen talousvyöhykkeellä
  • Toimenpiteillä varmistetaan putkilinjan asentamisen ja käytön turvallisuus

Hankevastaava Nord Stream 2 AG:n urakoitsijat aloittavat Suomen talousvyöhykkeellä Venäjältä Saksaan suunnitellun merenalaisen maakaasuputkilinjan valmistelevat työt, joita ovat kiviaineksen sijoitus, ammusten raivaus ja kaapeliristeämien asennus.

Kiviaineksen sijoitus alkaa huhtikuun lopulla yhteisyritys Boskalis-Van Oordin toimesta. Kiviainesta tarvitaan putkilinjan tueksi sen reitillä paikoitellen tarkasti määriteltyihin kohtiin, joissa merenpohja on epätasainen ja missä reitti risteää muiden putkilinjojen kanssa. Puhdasta, murskattua graniittia sijoitetaan merenpohjaan penkereiksi erikoisaluksella, joka sijoittaa kiviaineksen merenpohjaan tarkasti ennalta määriteltyihin kohtiin laskuputkea pitkin. Suurin osa käytetystä kiviaineksesta tulee Kotkan Rajavuoren ja Inkoon louhoksilta, tuoden lisää liiketoimintaa ja työpaikkoja alueille. Ensimmäisen vaiheen kiviaineksen sijoitus kestää kesäkuun puoliväliin asti.

Nord Stream 2 on tutkinut noin 55 000 kilometriä Itämeren pohjaa ympäristön kannnalta suotuisan ja putkilinjalle turvallisen reitin määrittämiseksi. Putkilinjan turvallisen asentamisen ja käytön takaamiseksi Suomen reittiosuudella on määrä raivata 87 ammusta. Ammusten raivauksesta vastaavat merentutkimukseen ja raivaukseen erikoistuneet yhtiöt MMT ja Ramora sekä N-Sea-Bodac. Ammusten raivaus alkaa toukokuun alussa ja kestää arviolta kesäkuun loppuun asti.

Kesäkuun aikana alkaa myös tukipatjojen asennus olemassa olevan infrastruktuurin suojaamiseksi, joka kestää noin kuukauden. Toimenpiteestä vastaa Allseas.

Valmistelevien töiden ajaksi tietyille merialueille asetetaan säteeltään 500-3000 m olevia turva-alueita. Kiviaineksen sijoitus-ja tukipatjojen asennusalusten turva-alue on 500 m. Ammusten raivausalusten turvaetäisyys muuhun meriliikenteeseen on säteeltään 2-3 kilometriä. Turvallisuustoimenpiteet Suomen talousvyöhykkeellä on suunniteltu yhteistyössä Liikenneviraston kanssa.

Valvontaviranomaiset seuraavat, että toimenpiteet toteutetaan lupaehtojen mukaisesti. Hankevastaava ja sen urakoitsijat raportoivat viranomaisille säännöllisesti suunnitelluista ja toteutetuista toimenpiteistä. Toimenpiteiden  ympäristötarkkailusta vastaavat itsenäiset urakoitsijat hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti.

 

Nord Stream 2 on Itämeren poikki suunniteltu putkilinja, joka tulee kuljettamaan maakaasua yli 1 230 kilometrin matkan maailman suurimmista kaasuesiintymistä Venäjältä tehokkainta reittiä pitkin kuluttajille Eurooppaan. Nord Stream 2 on teknologialtaan vastaava kuin käytössä oleva Nord Stream-putkilinja, jonka reittiä se pitkälti seuraa. Uudella putkilinjalla on kapasiteetti kuljettaa 55 miljardia kuutiometriä maakaasua vuodessa, joka vastaa 26 miljoonan eurooppalaisen kotitalouden energiatarpeisiin. Turvallinen ja matalapäästöinen maakaasun toimitusreitti tukee myös Euroopan tavoitetta ilmastoystävällisemmästä energiavalikoimasta kaasun korvatessa hiilen sähkön tuotannossa. Maakaasu toimii myös varavoimana ajoittain saatavilla oleville uusiutuville energiamuodoille, kuten tuuli- ja aurinkovoimalle.

www.nord-stream2.com

Lisätietoja:
Tore Granskog
Lupapäällikkö, Suomi
Nord Stream 2 AG
+358 40 835 0341 

Minna Sundelin/media
Sidosryhmäsuhdepäällikkö Suomi ja Viro
Nord Stream 2 AG
+358 40 582 2750
press@nord-stream2.com
@SundelinMinna

Twitter: @NordStream2
YouTube: Nord Stream 2

MedFinin liiketoiminta poikien sukuelinten silpomisella on tuomittavaa

$
0
0

YLE teki 27.4.2018 jutun, jossa käsiteltiin poikien ympärileikkausten kysynnän kasvua. Jutussa todettiin kysynnän kasvun syyksi islaminuskoisten määrän lisääntyminen. Poikien sukuelinten silpomista pidettiin oikeutettuna, kunhan se on perusteltu uskonnolla. Jutun mukaan yksityinen lääkäriasema MedFin on tehnyt poikien rituaalisilpomisista itselleen uuden liiketoiminnan muodon, koska sille on kysyntää.

Sexpo tuomitsee MedFinin vastuuttoman ja epäeettisen toiminnan, jolla vahingoitetaan lukuisia lapsia vuodessa. Kehotamme viranomaisia puuttumaan MedFinin toimintaan ja kutsumme kaikkia suomalaisia boikotoimaan silpomista harjoittavaa yritystä.

Silpominen on lääkärin etiikan vastaista. Suomen lääkäriliitto on linjannut osana yhteistä eurooppalaista lääketieteen asiantuntijoiden kannanottoa, että ympärileikkauksia ei tulisi tehdä ilman perusteltua lääketieteellistä syytä. Suomen lastenkirurgiyhdistys on samalla kannalla.

Sexpon yksiselitteinen kanta on, että kaikille sukuelinten ei-lääketieteellisille leikkauksille pitää asettaa 18 vuoden ikäraja. Lapsen sukuelinten silpominen on väkivaltaa, joka loukkaa lapsen oikeutta hänen kehonsa koskemattomuuteen. Lisäksi uskonnollisista syistä tehty leikkaus on haitallinen kulttuurinen traditio, joka vie lapselta oikeuden päättää itse omasta uskonnollisesta identiteetistään.

Poikien sukuelinten silpomisen vertaaminen tyttöihin on tarpeetonta ja poikia syrjivää. Poikiin ja tyttöihin kohdistuvat loukkaukset ovat erilaisia, eikä niiden tuottamia yksilöllisiä haittoja pidä verrata toisiinsa. Vertaaminen ja vähättely ei edistä yhdenkään lapsen hyvinvointia.

Sexpo pitää myös YLE:n toimintaa asiassa kyseenalaisena. Jutussa haastateltiin ainoastaan uskonnollisia johtajia sekä silpomisella rahaa tekevän lääkäriaseman johtajaa. Tekisikö YLE vastaavan, silpomista uskonnollisena traditiona mainostavan lehtijutun myös tyttöjen sukuelinten silpomisesta?


Tiia Forsström, FM, hallituksen puheenjohtaja

Vilho Ahola, LL, seksuaalilääketieteen erityispätevyys (FECSM)

Tiina Vilponen, TM, kliininen seksologi, erityisasiantuntija (poikien sukuelinten silpominen)


Yhteydenotot:

Tiina Vilponen
050 363 2852, tiina.vilponen@sexpo.fi

 

Lähteet:

Suomen lääkäriliitto: https://www.laakariliitto.fi/uutiset/ajankohtaista/suomen-laakariliitto-ja-suomalainen-laakariseura-duodecim-kulttuurierot-ohjaavat-poikien-ymparileikkausta/

Suomen lastenkirurgiyhdistys:
https://www.lastenkirurgiyhdistys.fi/suomen-lastenkirurgiyhdistys-sul/

Lastesuojelun keskusliitto:
https://www.lskl.fi/teemat/lapsen-oikeudet/kansalaiset-torjuvat-poikien-ymparileikkauksen/

Eurooppalaisten lääketieteen asiantuntijoiden yhteinen kannanotto:
http://pediatrics.aappublications.org/content/pediatrics/early/2013/03/12/peds.2012-2896.full.pdf

Royal Dutch Medical Associationin kannanotto:
http://www.i2researchhub.org/wp-content/uploads/storage/EC48XDC7/KNMG-viewpoint-Non-therapeutic-circumcision-of-male-minors-27-05-2010-v2.pdf

Euroopan neuvoston päätöslauselma lasten kehollisen koskemattomuuden suojelemiseksi:
http://assembly.coe.int/nw/xml/xref/xref-xml2html-en.asp?fileid=20174&lang=en

Valtuusto jalosti seminaarissaan keinoja strategian viemiseksi teoiksi

$
0
0

Tuusulan kunnanvaltuusto kokoontui kaksipäiväiseen valtuustoseminaariin Tallinnaan 26.-27.4.2018. Seminaarin pääpaino oli Tuusulan uudessa kuntastrategiassa. Valtuutetut etsivät yhdessä tapoja strategian päämäärien – vireys, hyvinvointi ja sujuvuus – viemiseksi teoiksi. Seminaarin tuloksena muotoillaan vuositavoitteita vuosille 2019-2021.

- Strategiaa konkretisoivia tavoitteita on jo alettu työstää toimialoilla. Nyt saimme arvokasta palautetta siitä, olemmeko etenemässä poliittisten päätöksentekijöiden tavoittelemaan suuntaan priorisoimisessa ja tavoitteiden muotoilemisessa, toteaa kunnan kehittämispäällikkö Heidi Hagman.

Valtuutetut pohtivat seminaarissa myös, miten tuusulalainen yhdessä tekemisen tapa, ”Me teemme yhdessä uutta Tuusulaa”, saadaan näkymään paremmin luottamushenkilöiden ja kunnan virkamiesten keskinäisessä ja välisessä yhteistyössä.

Seminaarissa käytiin myös rakentavaa keskustelua yleiskaavasta ja liikennesuunnitelmasta. Yleiskaava on tulossa kuntakehityslautakunnan käsiteltäväksi vielä ennen kesää. Kunnanhallituksen käsittelyyn yleiskaava saataneen viimeistään syksyllä 2019. Luottamushenkilöt kuulivat seminaarissa esityksen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen palveluverkon uudistamisesta, Tallinnan maksuttomasta joukkoliikenteestä ja e-Estoniasta

- Me teemme yhdessä uutta -oli seminaarin yleinen henki! Työskentelykulttuurimme on ottanut positiivisia harppauksia eteenpäin ja kaikki valtuutetut näyttävät sitoutuneen yhdessä tekemiseen, iloitsee pormestari Arto Lindberg.

 

Lisätiedot:

Pormestari Arto Lindberg, arto.lindberg@tuusula.fi, 040 314 3101

Kehittämispäällikkö Heidi Hagman, heidi.hagman@tuusula.fi, 040 314 3052

Puuttuuko jostain koirankakkatarra tai roskis? Hae tarra tai vinkkaa roskiksen paikasta

$
0
0

Keväinen keskustelu siitä, että koirankakkapusseille ei ole riittävästi roskiksia on käynnissä: ei oleselvää, voiko pussin tiputtaa yksittäisen kuntalaisen roskikseen tai kunnan roskista ei satu matkan varrelle.

Sellaisen naapurin piharoskiksen, johon koirankakkapussin voi tiputtaa, tunnistaa koirankakkatarrasta. Tuusulan kunta on tilannut lisää jo käytössä olevia koirankakkatarroja. Tarroja on tällä hetkellä saatavilla kunnantalon aulasta (Hyryläntie 16, Tuusula) ja toukokuun alkupuolelta alkaen Tuusulan kirjastoista. Toukokuun loppupuolella tarroja saa myös uudesta asiakaspalvelupiste TuusInfosta pääkirjaston rakennuksesta (Autoasemankatu 2, Tuusula). Jos sinulle sopii, että roskikseesi tiputetaan koirankakkapusseja, hae tarra ja liimaa se piharoskiksen kylkeen!

Jos olet sitä mieltä, että johonkin tarvitaan kunnan roskis koirankakkapusseja varten, ilmianna sopiva paikka. Avaamme ilmiantomahdollisuuden osallistuvan budjetoinnin alustalla toukokuun alkupuolella. Osallistuvan budjetoinnin alusta löytyy osoitteesta: https://osallistu.tuusula.fi. Kunta sitoutuu laittamaan roskiksen eniten kannatusta saaneille ilmiannetuille paikoille, mikäli paikat sijaitsevat kunnan mailla. Kyseeseen voi tulla joko roskiksen siirto vähän käytetystä paikasta tai kokonaan uusi roskis. ELY:n maille kunta ei voi roskiksia sijoittaa.

 

Lisätiedot:

 

Paula Kylä-Harakka, vs. viestintäpäällikkö, 040 314 2004, paula.kyla-harakka@tuusula.fi

 

Viewing all 112120 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>