Karhut Porista on salibandyn Divarin mestari 2018-2018 ja Salibandyliigan uusi joukkue. Karhut löi Divarin finaaleissa Loviisan Torin voitoin 3-1 voitettuaan tänään kotonaan 6-5 Matti Rössin jatkoaikamaalilla.

Finaalisarjan ratkaisu näytti siirtyvän huomiseksi Loviisaan, kun selkä seinää vasten pelannut Tor siirtyi 1247 katsojan harmiksi päätöserän alussa jo 1-5-johtoon. Benjamin Lepola, Aapo Tamminen ja Ville Salonen kuitenkin kavensivat vuorollaan, ja runsaat kaksi minuuttia ennen loppusummeria Tamminen kiskaisi kaukaa tasoituksen Tor-vahti Niko Nordströmin käsien kautta.

Jatkoajan ensimmäinen iso paikka aukesi loviisalaisille, mutta Karhujen maalivahti Rasmus Österman venyi peittämään 2-1-hyökkäyksen päätteeksi lähteneen laukauksen. Sitten sai pallon Juha Tikalta Matti Rössi, jonka kova veto vauhdista viuhui Torin maalin kattoon ja aloitti porilaisten nousujuhlat.

Loviisan Tor saa vielä mahdollisuuden karsia liigapaikasta Steelersiä vastaan.

EräViikingit nappasi naisten Salibandyliigan viimeisen välieräpaikan Kooveen nenän edestä voitoin 3-1. Lankalauantain neljännessä kohtaamisessa helsinkiläiset löivät Kooveen Tampereella 3-2 Milja Saarikosken jatkoaikamaalilla.

Naisten Salibandyliigan välieräparit ovat runkosarjan sijoitusten mukaisesti Classic (1.) - EräViikingit (4.) ja SB-Pro (2.) - PSS (3.).

Selkä seinää vasten pelannut Koovee johti vielä kolmannen erän alussa Mia Valleniuksen ja Oona Kaupin maaleilla 2-0. Päätösjakson kolmannella minuutilla vieraiden Sara Piispa kavensi, ja seitsemän minuuttia ennen täyttä aikaa Aino Tuokkola toi helsinkiläiset tasoihin. Jatkoaika ehti vanheta kymmenen minuuttia ja 24 sekuntia ennen kuin EräViikingit sai keskialueella pallon irti Koovee-mailoista, Iina Latvala pomputti sen takatolpalle ja Milja Saarikoski iski yläputken kautta ratkaisun.

Naisten Salibandyliigan karsinnassa Pelicans SB löi O2-Jyväskylän vieraskaukalossa 9-4 ja nousi pääsarjaan voitoin 3-1. Kerta on ensimmäinen, kun Lahti nousee salibandyn naisten pääsarjaan ja samalla ensimmäinen, kun Jyväskylä jää ilman edustusta siellä.

Selkä seinää vasten pelannut O2-Jyväskylä sinnitteli avauserän tasalukemiin 2-2, mutta toisessa Roosa Jokinen ja Jenny Kettunen laukoivat lahtelaisille kahden maalin johdon. Anne Haapasalo kasvatti heti päätösjakson avausvaihdossa eron kolmeen, ja Pelicans meni menojaan.

Roosa Virtanen oli kahdella maalillaan ja kahdella syöttöpisteellään ratkaisuottelun tehopelaaja. Veera Vilenius laukoi Pelicansille kaksi maalia, Anne Haapasalo ja Jenny Kettunen merkkauttivat 1+1.

Toisessa karsintaparissa ÅIF Sipoosta oli jo aiemmin pitänyt liigapaikkansa lyötyään SB Vantaan voitoin 3-0.

Joukkuekilpailussa oli tänään vuorossa kolmen pallon ja kahden narun ohjelma. Suomen joukkue oli talven aikana vaikeuttanut edellisvuoden koreografiaa ja se sujuikin hyvin.
”Tänään ei ollut aivan yhtä varma tunnelma kuin eilen, mutta hyvin pidettiin ohjelma kasassa”, joukkueen kapteeni Emma Rantala (Elise Järvenpää) kommentoi päivän tunnelmia.
”Tänäänkään ei tullut pudotuksia tai muita isoja virheitä. Aivan lopussa oli pieni epätarkkuus narujen kanssa, jonka voimistelijat kuitenkin korjasivat nopeasti”, kiitteli valmentaja Laura Ahonen suojattiensa suoritusta.

Tuomarit antoivat joukkueelle 15.90 pistettä, mikä riitti tänään yhdeksänteen sijaan ja näin joukkue jäi ensimmäisenä finaalin ulkopuolelle. Päivän paras oli eiliseen tapaan Bulgaria, joka ylitti jälleen 20 pisteen rajan saaden suorituksestaan 20.65.

Suomi nähdään kuitenkin vanneohjelman finaalissa.
”Huomenna nautitaan!” kapteeni Rantala lupaa.

2-ottelussa Suomen joukkue oli hienosti kahdeksas yhteispistein 32.85.

Yksilökilpailussa Jouki Tikkanen, 22, jatkoi tänään varmaa suorittamistaan ja sijoittui neliottelussa sijalle 18 yhteispistein 55.20. Rekolan Raikkaan voimistelija oli erittäin tyytyväinen ehjään otteluunsa. 

”Keilaohjelma meni tänään erinomaisesti, kauden ensimmäinen puhdas suoritus vaikealla ohjelmalla. Aivan lopusta jäi pari vaikeusosaa tekemättä, mutta olen silti tyytyväinen”, Tikkanen kommentoi pisteet 13.95 tuonutta suoritustaan.
Myös nauhaohjelma sujui Tikkaselta hyvin, siitä pisteet 12.35.

Olarin Voimistelijoita edustava Rebecca Gergalo sai tänään tasaiset pisteet: keiloilla 13.35 ja nauhalla 13.300. Neliottelun kokonaispisteet olivat 54.10 ja sijoitus 22.

Neliottelun ykkönen oli Venäjän Aleksandra Soldatova pistein 72.10.

Joukkueen vannefinaali alkaa huomenna klo 16.

Joukkueessa voimistelevat Elisa Liinavuori (Elise), Milja Närevaara (Elise), Ada Oikari (Elise), Inka Ora(Elise), Emma Rantala (Elise Järvenpää), Juulia Vainio (Elise) ja Amanda Virkkunen (Hämeenlinnan Voimisteluseura).

Autismikirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa siihen, miten henkilö viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman. Kyse on koko elämän mittaisesta tilasta, joka johtuu keskushermoston erilaisesta kehityksestä. 

1) YHDELLÄ SADASTA. Noin joka sadannella ihmisellä väestöstä on autismikirjon häiriö. Ilmiö koskettaa siis huomattavan monen elämää.

2) MONENKIRJAVA. Autismikirjon häiriöllä viitataan laajaan kirjoon erilaisia oirekuvia. Saatat ehkä tietää, että käsitteen alle mahtuu useita eri diagnooseja, kuten esimerkiksi lapsuusiän autismi, epätyypillinen autismi ja Aspergerin oireyhtymä. Diagnoosit näyttäisivät kuitenkin olevan yhdistymässä seuraavassa ICD-tautiluokituksen versiossa autismikirjon häiriöiden alle.

3) ILMENEE JOKAISELLA YKSILÖLLISESTI. Autismikirjon häiriöihin liittyy tyypillisesti vaikeutta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa muiden kanssa. Lisäksi autismikirjon henkilöillä on usein yli- tai aliherkkyyksiä eri aistiärsykkeisiin, esimerkiksi ääniin, valoihin, kosketukseen, makuihin tai hajuihin. Toisaalta vahvuuksina voivat näyttäytyä esimerkiksi voimakas kiinnostus omiin mielenkiinnonkohteisiin ja kyky havaita yksityiskohtia. Osalla autismikirjon henkilöistä todetaan kehitysvamma, kun taas toisilla älyllinen suoriutuminen voi olla keskimääräistä parempaa. Onkin tärkeää muistaa, että ilmenemismuodot ovat yksilöllisiä, ja autismikirjon häiriö vaikuttaa jokaisen arkeen ainutkertaisella tavalla.

4) VAIKUTTAA LÄPI ELÄMÄN. Autismikirjon häiriö kulkee ihmisen mukana läpi koko elämän. Varhainen diagnosointi on tärkeää, jotta tukitoimet päästään aloittamaan pikaisesti. Autismikirjon häiriö vaikuttaa henkilön toimintakykyyn ja tuentarpeeseen yksilöllisesti. Tuentarve arvioidaan jokaisen kohdalla erikseen, ja se voi henkilöllä muuttua eri elämänvaiheissa.

5) KUNTOUTUS AUTTAA. Autismikirjon henkilöt hyötyvät kuntoutuksesta, kuten vaikkapa puhe-, toiminta- tai fysioterapiasta. Kuntoutuksen suunnittelee moniammatillinen työryhmä lääkärin johdolla. Kuntoutuksessa terapeutin on oleellista tehdä yhteistyötä asiakkaan lähipiirin kanssa, jotta harjoiteltavat asiat saadaan saumattomasti siirrettyä käyttöön arjessa. Valtakunnallisessa kuntoutusalan yrityksessä, Tutoris Erikoiskuntoutuksessa, kuntoutusta toteutetaan yhteisöllisen kuntoutuksen periaattein, jolloin kuntoutujan arjen avainhenkilöiden ohjaaminen on tärkeä kuntoutuksen osa.

6) OSAAMINEN KEHITTYY. Autismikirjon häiriöitä tutkitaan jatkuvasti, ja tiedon karttuessa osaaminen kehittyy. Tutoris Erikoiskuntoutuksessa terapeutit täydennyskouluttautuvat aktiivisesti osallistumalla eri puolella Suomea – ja miksei maailmallakin – järjestettäviin koulutuksiin. Tutoris Kainuun Erikoiskuntoutuksen puheterapeutti Hanna-Liisa Mustonen osallistui muutamia viikkoja sitten Autismin talvipäiville Oulussa. Hanna-Liisa kertoo asiantuntijalentojen päivittäneen hänen tiedollista osaamistaan ja tuoneen oivalluksia työhön. Myös kokemuspuheenvuorot jäivät puhuttelevina mieleen. Tuliaisia tarttui mukaan Tietotorilta, jossa koulutukseen osallistujat pääsivät tutustumaan alan uusimpiin materiaaleihin.

Lisätietoa autismikirjon häiriöistä autismiliiton sivuilta. https://www.autismiliitto.fi/

Lähde: autismiliitto.fi

Mikromuovit ovat olleet arkipäivää jo vuosikausia kosmetiikassa ja nyt niiden suosio on räjähtänyt myös kaupan muovipulloissa. Huhtikuussa julkaistavan MySoda-uutuuden odotetaan vastaavan näihin haasteisiin ja nousevan kesän hittituotteeksi.

Suomalainen virvoitusjuoma-alan yritys MySoda tarttuu ajankohtaiseen trendiin ja tuo huhtikuun aikana pullovesi-makutiivisteen markkinoille. Itämeren mikromuoveista makunsa saanut tiiviste on kehitetty yhdessä kuluttajien kanssa vastaamaan erityisesti suomalaisten muovimakua. Lanseerauksella yhtiö pyrkii vastaamaan kuluttajien muuttuneisiin tarpeisiin.

Jaajo Linnonmaa, yksi MySodan perustajaosakkaista kertoo, että maailmalla pulloveden myynti kasvaa vuosi vuodelta.

- Ja mikä niissä maistuu? Aivan. Haluamme palvella myös pullomuovien ystäviä entistä paremmin. Tämän vuoksi pullovesi-makutiivistettämme dominoi PET-muovi, mutta makumaailmasta voi erottaa myös häivähdyksen PE- ja PVC-muovia.

Uutuusmaku tulee kauppojen valikoimaan kevään aikana.

Lisätietoja:

Jaajo Linnonmaa
040-aprillia, ei käytössä

Kiinteistö- ja rakennusalan konsulttikumppani Vahanen-yhtiöt aikoo toteuttaa pääkaupunkiseudulle hybridirakentamisen avulla asuintiloja huonekaluliikkeiden tiloihin. Hybridirakentaminen on rakentamisen trendi, jossa yhdistetään erilaisia tiloja toisiinsa. Tällaisia ovat muun muassa suuret kauppakeskukset, joissa on kauppojen lisäksi muita palveluita aina kirjastoista liikenneyhteyksiin ja asuntoihin.

- Pääkaupunkiseudulle tarvitaan lisää asuintiloja, ja huonekaluliikkeet ovat ison osan vuorokaudesta tyhjillään. Ne ovat myös tyylikkäitä tiloja, jollaisista ihmiset haaveilevat koteihinsa. Saimme idean huonekaluliikkeiden ja asumisen yhdistämisestä, kun luimme uutisia siitä, kuinka kiinalaisissa sisutusliikkeissä on ongelmana sängyissä nukkuvat ihmiset. Entäpä jos asiaa ei nähtäisikään ongelmana?, toteaa Vahasen konsernijohtaja Risto Räty.

Vahanen näkee, että sisustusliikkeissä asuminen olisi paitsi viihtyisää myös ekologista. Ihmiset haluavat, että koti on kaunis ja tyylikäs, mutta jatkuva sisustaminen ja sisustustrendien toteuttaminen on sekä kallista että epäekologista. Jos perhe haluaa päivittää maalaisromanttisen sisustuksen modernin skandinaaviseksi, heidän ei tarvitse ostaa uutta sisustusta, vaan perhe voi vain ”muuttaa” huonekaluliikkeen sisällä toiselle osastolle.

Vahasen suunnitelmien mukaan asumistiloja voitaisiin toteuttaa kehäteiden varsilla sijaitseviin isoihin sisustusliikkeisiin, mutta myös keskustan sisustusputiikkeihin.

- Isot sisustusliikkeet mahdollistavat yhteisöllisen asumisen, joka on kasvava trendi. Enää se ei ole pelkästään opiskelijoiden juttu, sanoo Räty.

Lisätietoja:

Susanna Vanhanen
Viestintä- ja markkinointipäällikkö
Vahanen-yhtiöt
044 7688 363
susanna.vanhanen@vahanen.com

Viemäri- ja vesijohtotyö kaventaa ajokaistaa Kuikkulankatu 2-6 kohdalla tiistaista alkaen. Työn arvioitu kesto 18.5. asti. Haittaa molemmissa ajosuunnissa. Väistämisvelvollisuus osoitettu liikennemerkein. Työkoneita liikenteen seassa.

Suomen rytmisen voimistelun joukkue ei yltänyt tänään finaalissa aivan parhaimpaansa. Sofian maailmancupissa joukkue sijoittui viiden vanteen ohjelmallaan kahdeksanneksi, eli finaalin viimeiseksi, pistein 13.20.

Finaalissa välinevirheet koituivat Suomen joukkueen kohtaloksi.
”Tänään oli taas erilaista voimistella”, joukkueen kapteeni Emma Rantala (Elise Järvenpää) kertoi Sofiasta.
”Suoritus oli vahva ja rauhallinen, vaikka pari isompaa virhettä mahtui mukaan, Rantala jatkoi.

Finaalin voitti isäntämaan Bulgarian joukkue pistein 20.85. Japani tuli toiseksi yli pisteen erolla: 19.8. Kolmas oli Italia pistein 19.65.

Kokonaisuudessa joukkue ja valmentaja Laura Ahonen olivat tyytyväisiä maailmancupin avausviikonlopun esityksiin:
”Arvokasta kokemusta ja hyvää palautetta kansainvälisiltä tuomareilta. Pieniä tarkennuksia tehdään ohjelmiin ennen seuraavia kilpailuja”, Ahonen kertoi jatkosuunnitelmista.

Maailmancup jatkuu kahden viikon kuluttua 13.-15.4. Pesarossa, Italiassa.

Joukkueessa voimistelevat Elisa Liinavuori (Elise), Milja Närevaara (Elise), Ada Oikari (Elise), Inka Ora(Elise), Emma Rantala (Elise
Järvenpää), Juulia Vainio (Elise) ja Amanda Virkkunen (Hämeenlinnan Voimisteluseura).

YK:n julistamaa autismitietoisuuden päivää vietetään jo yhdettätoista kertaa

2.4. vietetään YK:n julistamaa kansainvälistä autismitietoisuuden päivää (WAAD - World Autism Awareness Day). Autismi- ja Aspergerliitto levittää autismitietoa WAAD-päivänä alkavalla autismitietoisuuden viikolla 2.-8.4. Liitto kannustaa viikon aikana ottamaan huomioon ympäristön aistimaailman järjestämällä kouluihin, työpaikoille ja julkisiin tiloihin hiljaisen huoneen.

Yli 70 prosentilla autismikirjon henkilöistä on arvioitu esiintyvän aistitoiminnan erilaisuutta. Autismikirjon henkilö voi olla yli- tai aliherkkä esimerkiksi äänille, kosketukselle, valoille, väreille ja lämpötiloille. Aistimuksen laatu voi vaikuttaa enemmän kuin sen voimakkuus.

– Minulla äänien osalta häiritseviä ovat tietyn taajuiset, lähinnä korkeat äänet, kuten sähkölaitteista tai loisteputkivaloista lähtevä riipivä sirinä. Äänet sattuvat aivoissani ja vievät keskittymiskyvyn tehokkaasti, 2006 vuonna Asperger-diagnoosin saanut Jan-Mikael Fredriksson kertoo. 

Aistitoiminnan erilaisuus ei näyttäydy vain herkkyytenä, vaan eri aistialueet voivat myös sekoittua, jolloin puhutaan synestesiasta. Erilaisuus voi ilmetä myös liike- ja tasapainoaistissa. Henkilö voi olla motorisesti kömpelö, välttää korkeita paikkoja tai pelätä liukuportaita. Aistien ylikuormitus voi laukaista ahdistuksen tai stressireaktion, jonka jälkeen henkilö voi alkaa varoa aistimaailmaltaan epämiellyttäviä ympäristöjä.

–  Kaupunkioloissa jatkuvalta aistivyörytykseltä on ihan mahdotonta välttyä edes kotona, jos sattuu asumaan kerrostalossa. Pahoja paikkoja ovat esimerkiksi kauppakeskukset ja julkiset liikennevälineet, Fredriksson luettelee.

Toisaalta kuormittuessaan henkilö voi hakea rentoutuakseen vastapainoksi itselleen miellyttäviä aistikokemuksia. Joissakin kouluissa on käytössä hiljainen huone oppilaiden rentoutumiseen ja aistikuorman tasaamiseen.

–  Hiljainen huone ei tarkoita aistitonta huonetta vaan tilaa, jossa aistiärsykkeitä on vähennetty esimerkiksi sammuttamalla osa valoista, lisäämällä erilaisia oleskelumahdollisuuksia vaikkapa säkkituoleilla ja varaamalla tilaan korvatulppia. Hiljaisesta huoneesta hyötyvät kaikki, Autismi- ja Aspergerliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen kannustaa.

Autismitietoisuuden viikolla liitto, liiton jäsenyhdistykset ja yhteistyökumppanit järjestävät yli 20 tapahtumaa ja koulutusta ympäri Suomea. Lue lisää: www.autismiliitto.fi/waad

Lisätietoa:

Tarja Parviainen, toiminnanjohtaja Autismi- ja Aspergerliitto

p. 050 4097 940, tarja.parviainen(at)autismiliitto.fi

Sini Rantanen, viestintäkoordinaattori Autismi- ja Aspergerliitto

p. 050 5915 899, sini.rantanen(at)autismiliitto.fi

Haastattelupyynnöt:

Sini Rantanen, viestintäkoordinaattori Autismi- ja Aspergerliitto

p. 050 5915 899, sini.rantanen(at)autismiliitto.fi

Ilmatieteen laitos osallistui Nature Geoscience-lehdessä juuri julkaistuun tutkimukseen, jossa havaittiin, että ilmakehän elohopealla on vastaava vuodenaikaisrytmi kuin hiilidioksidilla. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on matalammalla kesällä kuin talvella, koska kesällä kasvit keräävät hiilidioksidia lehtiensä kautta kasvaakseen.

Tutkimuksessa verrattiin 50 metsä-, meri- ja kaupunkiaseman elohopeahavaintoja.  Näistä havaittiin, että kasvien keräämän elohopean määrä on globaalisti merkittävää. Tutkijat arvioivat, että määrä vastaa puolta elohopean vuotuisista ihmisperäisistä päästöistä.

Elohopea poistuu ilmakehästä hitaasti

Vuosittain energiantuotannosta ja muusta teollisuuden toiminnasta vapautuu kahdesta kolmeen tuhatta tonnia elohopeaa ilmakehään. Koska elohopean elinikä ilmakehässä on pitkä, noin kuusi kuukautta, elohopeapäästöt leviävät tehokkaasti ympäri maapallon. Tästä syystä myös arktisilla alueilla on vastaava pitoisuus elohopeaa ilmassa kuin esimerkiksi Suomen kaupungeissa. Pitkään on uskottu, että elohopea poistuu ilmakehästä erityisesti sadeveden ja lumen mukana, ja tästä syystä elohopealaskeumaa mitataan maailmanlaajuisesti. Hiljalleen kasvavassa määrässä tutkimuksia on nostettu esiin kasvien lehtien rooli elohopean sitomiseen ilmakehästä, mutta ilmiön on tähän saakka uskottu olevan paikallinen.

Uusi tutkimus arvioi, että puolet vuotuisista elohopeapäästöistä sitoutuvat ilmasta kasveihin

Ranskalaissveitsiläinen tutkijatiimi, Martin Jiskra ja Jeroen Sonke, alkoivat tutkia, millainen rooli kasveilla on elohopean sitomisessa viidellä pohjoisen pallonpuoliskon metsäasemalla, joilla tutkittiin erityisesti elohopeaa ja hiilidioksidia. "Yksi näistä asemista oli Pallas, jossa on tehty jo reilun parinkymmenen vuoden ajan laajaa ilmakehän tutkimusta Ilmatieteen laitoksen ja kansainvälisten partnerien toimesta", kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Katriina Kyllönen.

Yllätyksekseen tutkijat havaitsivat, että elohopealla ja tunnetulla kasvihuonekaasulla hiilidioksidilla on metsäasemilla samanlainen vuodenaikaissykli (ks. kuva). Sen sijaan Intian valtamerellä sijaitsevalla ranskalaisen polaari-instituutin tutkimusasemalla (Amsterdam Island), joka sijaitsee avomerellä tuhansien kilometrien päässä kasvillisuudesta, havaittiin että elohopealla ja hiilidioksidilla ei ole juuri lainkaan vuodenaikaisvaihtelua. Tämä havainto oli merkittävä, ja sen johdosta tutkijat jatkoivat elohopean syklin selvitystä 43 muulla asemalla. Kaikilla sisämaan tausta-asemilla havaittiin selvä negatiivinen korrelaatio elohopeapitoisuuden ja satelliittien havainnoiman fotosynteettisen aktiivisuuden välillä. Syklin muutos oli suurinta tausta-asemilla etäällä rannikolta, ja kaupunkiasemilla elohopeapitoisuuden vaihteluihin vaikutti lähinnä paikalliset elohopeapäästöt. Tutkijat vertasivat elohopean vuodenaikaissyklin suuruutta, 20 %, ilmakehässä esiintyvän elohopean määrään (noin 5000 t), ja arvioivat, että vuosittain 1000 tonnia elohopeaa sitoutuu kasvien lehtien sisään. Tämä vastaa 50 % vuotuisista ihmisperäisistä elohopeapäästöistä.

Elohopea ei katoa

Vaikkakin uusi tutkimus paljastaa, että ilmakehä puhdistuu elohopeasta tehokkaasti kasvien avulla, elohopea ei katoa ympäristöstä. Syksyllä lehtien tippuessa elohopea jatkaa matkaansa luonnossa maaperään ja lopulta vesistöihin. Vesistöissä elohopea siirtyy ja kerääntyy kaloihin, ja on muuttunut matkalla erityisen myrkylliseksi metyylielohopeaksi. Tämän vuoksi mm. Suomessa Elintarvikevirasto on julkaissut kalan syöntisuosituksia ja esimerkiksi hauen syömistä ei suositella lainkaan raskaana oleville ja imettäville äideille.

Pallaksen ilmakehämittaukset osa maailmanlaajuista tutkimusverkostoa

Pallaksen tutkimusinfrastruktuuri kattaa modernin, laajan, monipuolisen ja hyvin varustellun asemaverkoston. Mittausasemat ovat osa laajoja eurooppalaisia ja maailmanalaajuisia tutkimusohjelmia ja -infrastruktuureja. Vuonna 2009 Suomen Akatemia tunnusti Pallaksen (yhdessä Ilmatieteen laitoksen Sodankylän arktisen tutkimusaseman kanssa) yhdeksi merkittävimmistä kansallisista tutkimusinfrastruktuureista Suomessa. Ilmakehän elohopeamittauksia on tehty Pallaksella vuodesta 1996 yhteistyössä ruotsalaisen IVL:n (Swedish Environmental Research Institute) kanssa.

Tutkimusta johti ranskalainen Toulousen yliopisto, ja mukana oli useita yliopistoja ja tutkimuslaitoksia maailmanlaajuisesti. Tutkimusta rahoitti Euroopan Unioni eri rahoituskanavien kautta (H2020, ERC, GMOS) ja Paul-Emile Victor Instituutti sekä työssä mukana olleet yliopistot ja tutkimuslaitokset.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos
Tutkija Katriina Kyllönen, puh. 050 352 6722, etunimi.sukunimi@fmi.fi,

Main researcher Martin Jiskra, Université de Toulouse (France) and University of Basel (Switzerland), firstname.lastname@unibas.ch, Tel: +41 (0) 7 88 36 55 82.

A vegetation control on seasonal variations in global atmospheric mercury, Martin Jiskra, Jeroen Sonke, Daniel Obrist, Johannes Bieser, Ralf Ebinghaus, Cathrine Myhre, Katrine Aspmo Pfaffhuber, Ingvar Wängberg, Katriina Kyllönen, Douglas Worthy, Lynwill Martin, Casper Labuschagne, Thumeka Mkololo, Michel Ramonet, Olivier Magand, and Aurelien Dommergue. Nature Geoscience, 26 march 2018. DOI: 10.1038/s41561-018-0078-8

https://www.nature.com/articles/s41561-018-0078-8

Skanska on myynyt kehittämänsä, Espoon Matinkylään Ison Omenan läheisyyteen rakennettavan asuintalohankkeen TA-Yhtymä Oy:lle.

Kymmenkerroksisessa As. Oy Espoon Pyyntitie 1B:ssä on 52 asuntoa ja kaksi katutason liiketilaa. ”Liiketilat soveltuvat erinomaisesti esimerkiksi kioski- tai toimistokäyttöön, ja ne voivat toimia myös asukkaiden yhteistilana”, kertoo Skanskan projektipäällikkö Jukka-Pekka Häkämies.

Asunnot ovat enimmäkseen kaksioita ja kolmioita, mutta ylimmässä kerroksessa on yksi suuri perheasunto. Pyyntitie 1B on ARA-tuotantoa eli pitkän korkotuen vuokra-asuntokohde.

Pyyntitie 1B:n rakentaminen alkaa arviolta huhtikuussa 2018, ja asunnot valmistuvat vuoden 2019 lopulla. Samassa korttelissa Skanskalla on parhaillaan rakenteilla kaksi muuta asuntohanketta, As. Oy Espoon Koho ja Perho, joiden rakentaminen saadaan päätökseen vuoden 2018 puolella.

Asumisen mukavuutta korttelissa lisää pihakannen alle sijoittuva autohalli, joka on korttelin yhteinen. Korttelin sisäpuolelle jää suojaisa korttelipiha. Monipuoliset palvelut ovat lähellä, sillä niin Iso Omena kuin Länsimetrokin ovat kävelymatkan päässä. Myös Matinkylän urheilu- ja kuntosalitarjonta on käden ulottuvilla.

Korttelin julkisivuissa on katutasolla tummaa graafista betonia ja ylempänä valkobetonia, sisäpihan puolelta julkisivut ovat tummempaa tiiltä. Kokonaisuudessa siis on vaihtelevasti sekä vaaleaa että tummaa väritystä.

Lisätietoja:

TA-Yhtymä Oy, projektipäällikkö Mikael Lönnroth, puh. 044 773 5590, mikael.lonnroth[at]ta.fi

Skanska Talonrakennus Oy, projektipäällikkö Jukka-Pekka Häkämies, puh. 040 524 9866, jukka-pekka.hakamies[at]skanska.fi

Skanska Oy, viestintäpäällikkö Liisa Salmela, puh. 050 374 3070, liisa.salmela[at]skanska.fi

Kahdeksan viime vuoden aikana yliopistoilta on leikattu 300 miljoonaa euroa ja tutkimukselta toiset 300 miljoonaa euroa. Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton mielestä tämä kehitys ei voi enää jatkua.

-        Maan hallitus kokoontuu viikon päästä viimeiseen kehysriiheensä. Nyt sen on korkea aika lopettaa pitkään jatkunut kurjistumiskehitys ja nostaa yliopistojen ja tutkimuksen rahoitus kasvu-uralle, liitot tähdentävät.

Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla laaditussa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa sekä pääministerin johtaman tutkimus- ja innovaationeuvoston visiossa ja tiekartassa halutaan nostaa tutkimus- ja kehitysrahoituksen bruttokansantuoteosuus neljään prosenttiin. Tällä hetkellä tästä tavoitteesta ollaan hyvin kaukana: viime vuonna tämä BKT-osuus oli 2,7 prosenttia.

-        Hallituskauden aikana on tehty muutamia pieniä lisärahoituksia, mutta ne ovat olleet kertaluonteisia kärkihankerahoja. Tutkimuksen lippulaivatkin rahoitettiin siirtämällä perusrahoitusta erikseen haettavaksi. Kaiken innovaatiotoiminnan kivijalkana toimiva perustutkimus vaatii pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. Katsomme, että yliopistoissa tehtävään perustutkimukseen tulee tehdä vähintään 100 miljoonaa euron suuruinen lisäpanostus, Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto esittävät.

Yliopistojen rahoitusta käsittelevä talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti osoittaa, että yliopistojen reaalisen perusrahoituksen osalta nyt ei olla edes vuoden 2002 tasolla. Saman raportin mukaan yliopistoresurssien supistuminen on kansainvälisesti harvinainen ilmiö. Perusrahoituksen raju vähennys on vaikuttanut siihen, että yliopistojen opetushenkilöstö on supistunut tuhannella vuodesta 2010. Vuoden 2011 jälkeen tutkijakoulutettavien määrä on pudonnut 12 prosentilla. Tutkijakoulutusasteen suorittaneita on lähtenyt maasta kiihtyvässä tahdissa. Monet lähteneet sanovat erääksi syyksi tiedeilmapiirin huonontumisen.   

-        Suomi tarvitsee uutta voimaa tutkimukseen ja uusien osaajien kouluttamiseen. Juuri nyt yliopistoihin pitää investoida enemmän kuin koskaan. Yliopistoindeksi kirjattiin yliopistolakiin turvaamaan yliopistojen rahoituskehitys myös vaikeina aikoina. Silti se on ollut lähes koko ajan joko kokonaan tai puoliksi jäädytetty. Koska maan taloudessa menee nyt huomattavasti paremmin kuin hallituskauden alussa, vuoteen 2020 ulottuva ja väliaikaiseksi toimenpiteeksi tarkoitettu yliopistoindeksin jäädytys pitää perua.    

LISÄTIETOJA:

puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto (Professoriliitto), 045 657 5757;

puheenjohtaja Petri Koikkalainen (Tieteentekijöiden liitto), 050 544 7442;

toiminnanjohtaja Johanna Moisio (Tieteentekijöiden liitto), 0400 874 135;

toiminnanjohtaja Tarja Niemelä (Professoriliitto), 050 340 2725

Efekti etsii kulttuurivierailuja päiväkoteihin ja kouluihin sekä työpajoja Taidemuseoon

Lastenkulttuurikeskus Efektin vuosittainen tarjouspyyntöhaku eri taiteen alojen kulttuurivierailuista on käynnistynyt. Efekti etsii työpajoja, esityksiä, taiteilijakäyntejä ja muita kulttuurivierailuja päijäthämäläisiin päiväkoteihin ja kouluihin.
Kulttuurivierailut toteutetaan ensisijaisesti päiväkotien ja koulujen omissa tiloissa ja ne ajoittuvat syyslukukauteen. Yhdeltä toimijalta pyritään hankkimaan 5–20 vierailukokonaisuutta.

Lisäksi pyydämme kohdennettua tarjousta lahtelaisten 7.-luokkalaisten Taidemuseokäynnin yhteydessä toteutettavista työpajoista. Taidemuseossa on 6.9.–2.12.2018 esillä Suomen Taidemaalariliiton ja Lahden Taidemuseon näyttely Tuoretta maalia. Näyttely tulee esittelemään uutta suomalaista maalaustaidetta. Pyrimme 20–60 työpajakokonaisuuden hankintaan yhdeltä toimijalta. Syyslukukauden 2018 valinnat tekee Efektin ohjausryhmä.

Efekti on kahdeksan Päijät-Hämeen kunnan alueella toimiva lastenkulttuurikeskus. Toimintaa koordinoi Lahden kaupungin kulttuuripalvelut. Efekti pyrkii toiminnallaan edistämään luovien taitojen harjoittamista sekä varmistamaan lasten säännölliset kokemukset ja elämykset taiteesta ja kulttuurista. Vuonna 2017 Efekti osti taiteen alan osaajilta 17 erilaista kulttuurivierailua. Vierailukokonaisuuksia toteutettiin yhteensä 115 ja niihin osallistui noin 12 500 lasta.

Tarjoukset voi jättää perjantaihin 20.4. kello 15.00 mennessä sähköisellä lomakkeella, joka sijaitsee osoitteessa www.phlastenkulttuuri.fi / AVOIN TARJOUSPYYNTÖ.

Lahden kaupungin kulttuuripalvelut etsivät esityksiä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän Lahden alueella sijaitseviin hoivayhteisöihin sekä palveluyksiköihin keväälle 2018

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän lahtelaiset palvelukodit ja hoivayksiköt ovat saaneet vieraakseen erilaisia esiintyjäkokoonpanoja kuoromusiikista lausuntaan ja teatteriin. Palvelukotivierailuja toteutetaan kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin.

Olemme avoimia uudenlaisillekin toimijoille, joten hae rohkeasti mukaan palvelukotitoimintaan. Huomioithan, että tilat ovat usein rajalliset eikä äänentoistoa ole, joten esiintymisten toivotaan olevan soveltuvia näihin olosuhteisiin. Kohdeyleisö kannattaa myös ottaa huomioon esiintymistarjousta jättäessä. Esitykset toteutetaan viikoilla 18–25.

Joissakin tiloissa on piano, mutta ei kaikissa. Yritämme tehdä parhaamme, jotta esiintyjä ja palveluyksikkö löytävät toisensa ja juuri se oikea esitys löytää oikeanlaisen yleisön. Parhaimmillaan esiintymiskokemus voi olla hyvinkin antoisa kokemus sekä esiintyjälle että yleisölle.

Tarjoamme esiintymispakettia, joka pitää sisällään kaksi erillistä palvelukotivierailua. Esitysten vähimmäiskesto on 30 min/esitys. Esityksistä maksetaan yhteensä 280 €/esiintymispaketti.

Tarjoukset voi jättää perjantaihin 20.4. kello 15.00 mennessä sähköisellä lomakkeella https://goo.gl/forms/IjKgY7iuiCb5Y50z1

Lahden Lasten Talvikarnevaalien ensimmäinen tilahaku käynnissä

Lahden Lasten 36. Talvikarnevaaleja vietetään seuraavan kerran 26.1.–10.2.2019. Ensimmäinen tilahaku tehdään keväällä ja toinen syksyllä.

Lahden kaupungin kulttuuripalvelut tarjoavat Talvikarnevaalien aikana tilojaan (Vaahterasali ja Pikkuteatteri) veloituksetta yhden esityksen ja yhden harjoituskerran verran. Lisäesityksiä voi järjestää ja niistä veloitetaan hinnaston mukainen maksu.

Alkuvuodesta 2018 Talvikarnevaaleilla vieraili yli 12 000 kävijää. Ohjelmakokonaisuuksia eri taiteen aloilta oli yhteensä yli 50 ja esityksiä festivaalien aikana oli yli 120.

Tilahaku on auki perjantaihin 20.4. kello 15.00 asti. Tilaa voi hakea sähköisellä lomakkeella joka sijaitsee osoitteessa www.talvikarnevaalit.fi / TILAHAKU

Lisätietoja lastenkulttuurikeskus Efektistä ja Talvikarnevaaleista:
kulttuurituottaja Sari Tuominen, sari.tuominen2@lahti.fi ja p. 044 769 8649
www.phlastenkulttuuri.fi

Lisätietoja hoivayhteisöjen sekä palveluyksiköiden esiintyjähauista:
tapahtuma- ja tuotantoassistentti Henna Keihäs, henna.keihas@lahti.fi ja p. 050 383 6551

Käynnistyvä PREACT-tutkimushanke pyrkii edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnan ja urheilun saralla tekemällä näkyväksi häirintää, syrjintää ja koululiikunnan ja urheiluvalmennuksen sukupuolittuneita käytänteitä.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan liikuntapedagogiikan yliopistonlehtori, urheilupsykologi Marja Kokkonen ryhmineen on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön kolmivuotisen rahoituksen PREACT-hankkeelle. Hanke pureutuu urheilun ja liikunnan piirissä tapahtuvaan häirintään ja muuhun syrjintään erityisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokemana. Tutkimuksen kohteena ovat myös sukupuolittunut koululiikunta ja lasten ja nuorten urheiluvalmennus.

Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevat lait kiristyivät – muuttuiko mikään?

Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskeva lainsäädäntö kiristyi vuosina 2014–2015. Tasa-arvolain sisältämä syrjintäkielto laajeni koskemaan sukupuolen lisäksi myös sukupuoli-identiteettiä ja sen ilmaisua. Lisäksi uudistunut liikuntalaki sekä uusi perusopetuksen opetussuunnitelma edellyttävät eriarvoisuuden vähentämistä, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä sekä kouluopetuksen osalta sukupuolitietoista opetusta. Uusi yhdenvertaisuuslaki puolestaan kieltää seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän.

-       Viime vuosien lakiuudistusten myötä sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä avustusta hakevilta liikuntajärjestöiltä että oppilaitoksilta edellytetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tällä hetkellä meillä ei kuitenkaan ole tietoa siitä, kuinka uudistunut lainsäädäntö on otettu vastaan kilpa-ja harrasteurheilussa ja koulujen liikunnanopetuksessa ja millaisia muutoksia – jos mitään  – uudistunut lainsäädäntö erityisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluville liikunnan harrastajille, urheilijoille, valmentajille, koululaisille ja heitä opettaville liikunnanopettajille on tuonut, tutkimuksen vastuullinen johtaja Marja Kokkonen kertoo.

-       Tietoa puuttuu myös sukupuoleen, sen ilmaisuun tai seksuaaliseen suuntautuneisuuteen pohjautuvan häirinnän ja muun syrjivän käyttäytymisen yleisyydestä lakien kiristyttyä.

Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat liikkujat joutuvat monin tavoin syrjityiksi, mikä koettelee heidän henkistä hyvinvointiaan. Sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän tutkimus on kohdistunut pääasiassa naisiin ja tyttöihin ja heidän valmentajiinsa. Poikien ja miesten kokemasta häirinnästä tai esimerkiksi joukkuekavereiden häirinnästä tai muusta syrjivästä käyttäytymisestä ei ole tutkimustietoa tarjolla.

-       Jo pelkästään pääsiäispyhien seksuaalista häirintää koskevien kotimaisten urheilu-uutisten perusteella näyttää tarpeelliselta tutkia sanallista, sanatonta ja fyysistä häirintää suunnitellusti ja mahdollisimman kattavasti myös Suomessa sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta, Kokkonen painottaa.

Liikunnan opetus kouluissa – sekaryhmät vai tyttöjen ja poikien erillisryhmät?

Uudistunut lainsäädäntö asettaa uuteen valoon myös suomalaisissa peruskouluissa vakiintuneen tavan opettaa liikuntaa tyttöjen ja poikien erillisryhmissä. Myös monissa lasten ja nuorten urheiluseuroissa tyttöjä ja poikia valmennetaan omissa harraste- ja valmennusryhmissään.

-       Sukupuolen mukaiselle koulun liikunnanopetukselle ei ole tutkimuksellista perustaa. Monissa urheiluseuroissa vallalla olevat käytänteet valmentaa tyttöjä ja poikia eri ryhmissä kaipaavat myös lähempää tarkastelua, Kokkonen toteaa.

-       Ryhmäjakoja miettivät tarvitsevat perustietoa siitä, millaisia haittoja ja hyötyjä erillisryhmissä ja sekaryhmissä liikkuvat lapset ja nuoret tunnistavat ja kuinka he ovat kokeneet erillis- ja sekaryhmissä liikkumisen erityisesti silloin, jos he kokevat olevansa muunsukupuolisia tai eri sukupuolta kuin mihin heidät syntymähetkellä on määritelty. Tärkeää on kuulla myös opettajien ja valmentajien näkemyksiä ja kokemuksia näistä asioista, sillä juuri he joutuvat työskentelemään ryhmäjakoihin liittyvien käytännön pulmien ja onnistumisten kanssa, Kokkonen pohtii.

PREACT käynnistyy elokuussa ja toivoo kouluja ja urheiluseuroja yhteistyöhön

Hankkeen aineistonkeruu käynnistyy heinä-elokuun taitteessa. Heti loppukesästä lajiliitot ja urheiluseurat saavat sähköisen kyselyn, johon mahdollisimman monen ammattiurheilijan, liikuntaa kilpaa tai harrastemielessä harrastavan, valmentavan ja johtavan toivotaan vastaavan nimettömästi sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautuneisuuteen, ikään tai lajiin katsomatta.

Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Suomen olympiakomitea, Suomen Valmentajat ry, Suomen Ammattivalmentajat ry, Nuorisotutkimusverkosto, Trasek ja Suomen urheilun eettinen keskus, jotka auttavat sähköisen kyselyn levittämisessä. Liikunnan ja terveystiedon opettajien ammattijärjestö Liito ry on myös tukemassa hanketta ja heidän jäsenensä saavat oman kyselynsä ensi syksynä.

-       Kyselyiden lisäksi hankkeen tutkijat toivovat pääsevänsä haastattelemaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvia urheilijoita, liikunnan harrastajia, valmentajia ja liikunnanopettajia. Tämän lisäksi toivon kovasti saavani yhteydenottoja sellaisilta tutkimuksesta kiinnostuneita kouluilta, joissa liikunnanopetusta toteutetaan sekaryhmissä, jotta saisimme tietoa niiden hyviksi koetuista käytänteistä tai käytännön hankaluuksista sekä oppilaiden että liikuntaa opettavien opettajien näkökulmista, sanoo Marja Kokkonen.

Lisätietoa:

Hankkeen vastuullinen johtaja Marja Kokkonen, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, marja.kokkonen@jyu.fi, p. 050–3829 335.

Lisätietoa OKM:n rahoituksesta:

http://minedu.fi/avustukset/avustus/-/asset_publisher/liikuntatiede-tutkimusprojektit

Jyväskylän Paviljongissa järjestetään 7.-8.4. samanaikaisesti suositut Kädentaitomessut, Hyvinvointimessut ja Antiikkimessut. Mukana on yhteensä noin 300 näytteilleasettajaa eri puolilta Suomea.

Kädentaitomessuilla suomalaiset käsityöläiset esittelevät osaamistaan. Tarjolla on kotimaista designia laadukkaista koriste- ja käyttöesineistä yksilöllisiin vaatteisiin ja asusteisiin. Messuilta löytyy myös monenlaisia tarvikkeita, materiaaleja ja työvälineitä käsityön ja askartelun harrastajille. Lisäksi kävijät voivat ihastella taitureiden työskentelyä erilaisissa työnäytöksissä tai osallistua mielenkiintoisiin työpajoihin. Sunnuntaina suosittu vaatesuunnittelija ja bloggaaja Aija Rouhiainen pitää luennon vaatetuunauksen ihmeellisestä maailmasta.

Hyvinvointimessut tarjoaa monipuolisesti tietoa ja tuotteita terveydestä, kauneudesta, ravinnosta ja liikunnasta kiinnostuneille. Tänä vuonna esillä on myös Yhdysvalloista Suomeen rantautunut vauhdikas Street Workout -laji, jonka suosio on räjähdysmäisessä kasvussa. Lajin saloihin opastaa suomalainen ryhmä T Bars, ja sitä pääsee heidän opastuksellaan kokeilemaan myös itse. Ohjelmalavalla on lisäksi paljon terveyteen, ravintoon ja hyvinvointiin liittyviä tietoiskuja.

Antiikkimessut on antiikin ystävien ja keräilijöiden aarreaitta. Vuodesta toiseen suosionsa säilyttävien posliini- ja lasiesineiden lisäksi esillä on taidetta, huonekaluja, militariaa ja paljon muuta. Antiikkimessujen yhteydessä on myös Kesfila 2018 -postimerkkinäyttely sekä Veli ja Tuula Kosken nostalgiseen näyttely, jonka pääosassa ovat vanhat pelit. Kävijät voivat lisäksi tuoda omia antiikki- ja taide-esineitään asiantuntijan arvioitaviksi.

Kädentaitomessut, Hyvinvointimessut ja Antiikkimessut Jyväskylän Paviljongissa 7.–8.4.2018. Tapahtuma on avoinna lauantaina klo 10–17 ja sunnuntaina klo 10–16.

Lisätietoja

Sari Kallio, messutuottaja
Mediapro Messut
050-3288835
sari.kallio@mediapromessut.fi

Sekä miesten että naisten Salibandyliigoissa tehtiin kauden 2017-18 runkosarjoissa uudet kaikkien aikojen yleisöennätykset.

Miesten liigassa yleisökeskiarvo ylitti ensimmäistä kertaa 600 katsojaa. Runkosarjan otteluita seurasi keskimäärin 631 katsojaa. Edellinen yleisöennätys oli vuotta aiempi 596 katsojaa. Kasvua viime kauteen nähden oli noin 6%.

Kauden aikana pelattiin lukuisia tapahtumaotteluita, joissa salibandyä vietiin uusiin ympäristöihin. Reikäpalloa lyötiin mm. Rauman, Oulun ja Espoon jäähalleissa. Classicin ja TPS:n välinen ottelu pelattiin ensimmäisenä ulkomailla pelattuna Salibandyliigan pelinä Singaporessa.

Kauden yksittäisen ottelun yleisöennätys tehtiin Espoossa, kun Westend Indiansin ja Esport Oilersin välinen ”Espoon Derby” houkutteli Espoon Metro Areenalle 2695 katsojaa. Turun uuden palloiluhallin avajaisottelussa TPS – SPV katsojia oli 2639. Runkosarjan kuudessa ottelussa yleisömäärä oli yli 1500 katsojaa.

Salibandyliigan korkeimman yleisökeskiarvon kirjasi Classic, jonka otteluita seurasi keskimäärin 1121 katsojaa. Kakkosena TPS (914) ja kolmantena SPV (799).

Joukkueittain runkosarjassa 2017-2018: Classic 1121, TPS 914, SPV 799, Happee 674, Westend Indians 616, Steelers 602, Oilers 600, SB Welhot 557, LASB 535, OLS 521, EräViikingit 500, Nokian KrP 492, SalBa 457 ja Koovee 444.

Naisten Salibandyliigassa yleisökeskiarvo oli niin ikään ennätyksellinen. Otteluita seurasi keskimäärin 162 katsojaa. Edellinen ennätys oli kaudelta 2015-16 jolloin yleisökeskiarvo oli 159. Kasvua viime kauteen oli reilut 5%.

Kauden ennätysyleisö, 557 katsojaa, nähtiin Classicin ja Kooveen välisessä Tampereen paikallistaistelussa, joka pelattiin kauppakeskus Ideaparkissa.

Naisten Salibandyliigan korkein yleisökeskiarvo, 225 katsojaa, oli uuden kotihallin täksi kaudeksi saaneella Kooveella. Kakkosena tilastossa oli Classic (196) ja kolmantena vuoden vaihteessa uuteen Arkadia halliin siirtynyt nurmijärveläinen SB-Pro (188).

Joukkueittain runkosarjassa 2017-2018: Koovee 225, Classic 196, SB-Pro 188, NST 172, EräViikingit 151, SSRA 150, PSS 147, ÅIF 130, O2-JKL 129 ja TPS 128.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous järjestetään Helsingissä tiistaina 10.4.2018.

Piispainkokous jatkaa keskustelua missiologiaa käsittelevästä asiantuntijaraportista Missiologian tuntemus ja osaaminen kirkon työssä. Raportissa tarkastellaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystehtävää tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa. Piispainkokous keskustelee erityisesti toimenpiteistä, joita raportissa ehdotetaan piispainkokouksen tehtäväksi kirkon missiologian vahvistamiseksi ja työn suuntaamiseksi nykytodellisuudessa.

Piispainkokous jatkaa myös keskustelua kirkon lähetysjärjestöksi hyväksymisen periaatteista sekä luterilais-katolisesta dialogiraportista Kasvavaa yhteyttä. Julistus kirkosta, eukaristiasta ja virasta.

Esityslistalla on myös Namibian ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteistyöasiakirjan päivittäminen sekä edustajien nimeäminen oppikeskusteluihin Suomen Baptistikirkon kanssa.

Lisätietoja: piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen, p. 040 142 5189

Nina Georgen uutuusromaani Pieni bistro Bretagnessa kertoo merentuoksuinen tarinan uusista mahdollisuuksista, joihin tarrautumalla kaikki harmaa, elämätön elämä katoaa sydämestä kuin rantahiekkaan piirretty viiva. Georgen edellinen romaani, Pieni kirjapuoti Pariisissa valloitti lukijoiden sydämet ilmestyessään suomeksi 2016.

Marianne on juuttunut rakkaudettomaan avioliittoon, jota on kestänyt vuosikymmeniä. Pariisin-matkalla hän päättää panna sille lopullisen pisteen. Hyppy Seinejokeen ei tuo Mariannelle vapautusta, kun hänet pelastetaan ja viedään sairaalaan toipumaan. Aviomies on kylmä kuin Seinen mutainen vesi, suuttuu vaimolleen ja palaa takaisin kotiin Saksaan. Marianne tulkoon perässä.

Sairaalassa Mariannen katse kiinnittyy kaakelilaattaan, jonka käsinmaalatussa kuvassa on merellinen maisema bretagnelaisesta Kerdruckin kylästä. Se tuntuu vetävän häntä vastustamattomasti puoleensa, ja pian Marianne löytääkin itsensä tämän pienen kylän keskuksesta, Ar Mor -nimisestä bistrosta. Vaan miten käy, kun vihainen aviomies jäljittää Mariannen ja vanha, kunnon vaimon velvollisuudentunto nostaa päätään?

Nina George (s. 1973) on Saksassa asuva journalisti ja kirjailija. George on julkaissut noin 30 kirjaa sekä lukuisia novelleja ja kolumneja. Hän työskentelee kirjailijoiden tekijänoikeuksien puolesta ja toimii kouluttajana ja puhujana. Vuonna 2011 George palkittiin kotimaassaan Delia-palkinnolla, joka myönnetään vuoden parhaalle rakkausromaanille.

Nina George: Pieni bistro Bretagnessa
Alkuteos Die Mondspielerin
Suomentanut Veera Kaski
273 sivua
Saatavana painettuna kirjana, sähkökirjana ja äänikirjana
Ilmestymispäivä 3.4.2018

Arvostelukappaleet ja lisätiedot: tiedottaja Minttu Nikkilä, Bazar Kustannus Oy, minttu@bazarkustannus.fi, 040 736 1313

Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on vastaanottanut ensimmäisen lahjoituksen Tue elinvoimaa – Lahjoita tulevaisuudelle -varainhankintakampanjassa. Satakunnan Osuuskauppa lahjoitti 50 000 euroa SAMKin alueen koulutus- ja tutkimustoiminnan tukemiseen.

– Haluamme osoittaa lahjoituksen SAMKin toimintaan yleisesti, sillä meille on tärkeää maakunnan elinvoiman ylläpitäminen ja kehittäminen. Satakunnan Osuuskaupalle on äärimmäisen merkittävä asia, että meille tärkeät koulutusalat ja tutkimus säilyvät kilpailukykyisinä ja kehittyvinä maakunnassa. Erityisen merkityksellistä on esimerkiksi liiketalouden, matkailu- ja talousalojen säilyminen ja kehittyminen täällä paikallisesti, sanoo toimitusjohtaja Harri Tuomi Satakunnan Osuuskaupasta.

– Pidämme lahjoitusta merkittävänä huomionosoituksena pitkään jatkuneesta yhteistyöstä, kiittelee SAMKin rehtori Juha Kämäri.

SAMK käynnisti varainhankintakampanjan viime vuoden lopulla. Valtio maksaa ammattikorkeakouluille vastinrahaa suhteessa niiden kampanja-aikana keräämään yksityiseen pääomaan. SAMKin tavoitteena on kerätä miljoona euroa vuoden 2018 aikana.

– Lahjoitusvarat ja niistä saatavat tuotot ohjataan SAMKin strategian mukaiseen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Lahjoitukset ovat vastikkeettomia, mutta yli 10 000 euron lahjoitukset voi kohdentaa haluamalleen koulutusalalle, Kämäri kertoo.

SAMK keskittyy soveltavaan tutkimukseen sekä teollisuuden ja yritysten tuote- ja palvelukehitykseen. Tulokset halutaan saada nopeasti alueen yritysten käyttöön. Juuri nyt SAMK vastaa teknologia-alan työvoima- ja osaajapulaan käynnistämällä muuntokoulutuksia ja täsmätäydennyskoulutusta. SAMK on myös mukana innostamassa lapsia ja nuoria teknologia-alalle tukemalla koulujen luonnontieteen opetusta. Vuoden 2017 lopussa SAMKilla oli käynnissä 55 kansallista ja 11 kansainvälistä hanketta.

Vähintään 850 euron lahjoitukset ammattikorkeakoululle ovat verovähennyskelpoisia sekä yksityiselle lahjoittajalle että yhteisölle.

Lahjoittamalla Satakunnan ammattikorkeakoululle yritys tukee Satakunnan ja lähialueen koulutusta, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Jokainen lahjoitus on ammattikorkeakoulun toiminnalle tärkeä.

Lisätiedot:

Satakunnan Osuuskauppa
Toimitusjohtaja Harri Tuomi
044 725 1551

Satakunnan ammattikorkeakoulu
Toimitusjohtaja, rehtori Juha Kämäri
044 710 3003

Raahen seudun yrityspalveluissa avoinna olleeseen toimistoassistentin tehtävään haki 54 henkilöä. Hakemukset olivat kauttaaltaan korkeatasoisia eikä valinta ollut helppo. Hakijoista kuusi haastateltiin viime viikolla ja kaupunginjohtajan päätös valmistui maanantaina 26.3.

Toimistoassistentin tehtävään valittiin Mia Kastelli Raahesta ja varalle Katja Isopoussu, samoin Raahesta. Kastelli aloittaa tehtävässään 17.4.

Lisätietoja:

Pasi Pitkänen, kehittämiskeskuksen johtaja, 040 135 6750, pasi.pitkanen@raahe.fi