Jyväskylän yliopiston gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantaselle on myönnetty pohjoismainen gerontologian Sohlberg Prize -palkinto tunnustuksena ansiokkaasta gerontologian alan tutkimustyöstä. Rantanen tutkii aktiivisena vanhenemista. Palkintoperusteissa häntä kuvaillaan yhdeksi alan johtavaksi tutkijaksi Pohjoismaissa ja kansainvälisesti.

Euroopan tutkimusneuvosto myönsi vuonna 2016 professori Taina Rantaselle arvostetun, yli kahden miljoonan euron suuruisen ERC Advanced Grant -rahoituksen. Projektissa kehitettiin uusi mittari vanhenemisen arviointiin. Tutkijat haluavat toimintakyvyn lisäksi selvittää vanhusten tavoitteita, toimintaa ja tyytyväisyyttä.

Professori Rantanen on verkottunut laajasti kansainvälisesti. Hän on aiemmin työskennellyt Yhdysvalloissa (National Institute on Aging) ja WHO:ssa. Rantanen on aktiivinen toimija alallaan, hän toimii mm. useissa asiantuntijatehtävissä ja tieteellisten aikakauslehtien toimituskunnassa. Hänet on palkittu aiemmin ansioistaan tutkimuksen, tutkimusviestinnän ja kansainvälisen yhteistyön edistäjänä.

Rantanen on yksi Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteisen Gerontologian tutkimuskeskuksen perustajista ja hän on toiminut sen johtajana ja varajohtajana. Hänen tutkimusryhmänsä on vahvasti monitieteinen. Rantasen tutkimuksella on ollut laaja vaikutus gerontologisen tutkimuksen usealle alueelle. Hän on julkaissut 280 kansainvälistä artikkelia arvostetuissa julkaisusarjoissa.

Nordisk Gerontologisk Föreningen jakaa Sohlberg-palkinnon joka toinen vuosi. 10 000 euron suuruisen palkinnon rahoittaa Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö.

Lisätietoja:

Professori Taina Rantanen, puh. 040 805 3590, taina.rantanen@jyu.fi

Hämeenlinnan ja Raahen välisellä rataosalla otetaan 25.3. käyttöön uusittu raskaan tavaraliikenteen reitti. Radan akselipainoa on korotettu 25 tonniin, mikä mahdollistaa tehokkaammat kuljetukset.

Hämeenlinnasta Raaheen johtaa jatkossa yhtenäinen kuljetusketju raskasta liikennettä varten, kun uusittu tavarajunaliikenteen reitti avautuu 25.3.2018. Teräsyhtiö SSAB:n Hämeenlinnassa ja Raahessa sijaitsevat tehtaat yhdistävää rataosaa on parannettu, ja sen akselipainoa korotettu nykyisestä 22,5 tonnista 25 tonniin. Tämä mahdollistaa tehokkaammat kuljetukset − käytännössä junaan mahtuu jatkossa enemmän kuormaa kerralla.

Kunnostetulla rataosuudella Hämeenlinna−Raahe on pituutta 633 kilometriä. Tästä johtuen hanke on sisältänyt useita pistemäisiä korjauskohteita radan rakenteissa, kuten silloissa, alusrakenteissa ja turvalaitteissa. Korjauksia on toteutettu useamman hankkeen puitteissa. Liikennevirasto, Hämeenlinnan kaupunki ja SSAB ovat yhteistyössä uudistaneet Hämeenlinnan pään raiteita. Lisäksi SSAB on kunnostanut tehdasraiteistoaan Raahessa.

"SSAB ja Hämeenlinnan kaupunki ovat tehneet töitä omilla raiteistoillaan samassa aikataulussa meidän kanssamme. Yhteistyö on ollut erittäin hyvää ja toimivaa", summaa ylitarkastaja Mikko A. Heiskanen Liikennevirastosta.

SSAB:n Raahen ja Hämeenlinnan tehtaiden välillä liikkuu raskaita teräskuormia, ja rataosuus Hämeenlin­na–Tuomioja on muutoinkin merkittävässä asemassa tavarajunaliikenteen kuljetusketjussa. Radan akselipainon korotus edistää siis suuresti Suomen logistista kilpailukykyä.

”Akselipainon korotus parantaa SSAB:n rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta, ja sillä on suora, positiivinen vaikutus kilpailukykyymme. Uusiin akselipainoihin perustuva operointimalli parantaa myös työturvallisuutta niin Raahen kuin Hämeenlinnan tehtaillamme. Lastaus- ja purkutyöt voidaan nyt paremmin ajoittaa vuorokauden sisällä vähemmän kiireisiin ajankohtiin. Malli tukee myös osaltaan sujuvan operoinnin tavoittelua ruuhkaisella rataosuudella, kun pystymme jatkossa vähentämään vuositasolla merkittävän määrän junaletkoja Raahen ja Hämeenlinnan välillä. Olen varma, että myös muu suomalainen teollisuus on tyytyväinen nyt tehtyyn investointiin ja pyrkii hyödyntämään sen tarjoamat mahdollisuudet”, kommentoi SSAB:n logistiikkajohtaja Seppo Tervonen.

Kiivaassa aikataulussa toteutettu Akselipainon korotus -hanke käynnistyi vuoden 2017 alussa ja se on saatettu päätökseen päivälleen suunnitelman mukaan. Liikenne reitillä voi alkaa operaattorien kalustotestausten jälkeen.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Mikko A. Heiskanen, puh. 029 534 3808

Ylitarkastaja Erkki Mäkelä, puh. 029 534 3822

etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi

Validia Kuntoutus on tilannut omavalvontaselvityksen aivovammakuntoutujien diagnostiikan asianmukaisuudesta riippumattomalta ulkopuoliselta taholta. Helmikuussa 2018 valmistuneessa arviossa todettiin useiden Validia Kuntoutuksessa tehtyjen aivovammadiagnoosien poikenneen aivovammakuntoutujien saamista muista lääketieteellisistä arvioista. Selvityksen mukaan tapauksia yhdistävänä tekijänä on muutaman asiantuntijan joukko, josta yksi on työskennellyt Validia Kuntoutuksen neurologina. Kyseinen neurologi ei enää työskentele Validia Kuntoutuksessa ja yhtiö on ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin. Tilatun selvityksen lisäksi Validia Kuntoutuksen johto on jättänyt huhtikuussa 2017 sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle Valviralle selvityspyynnön Validia Kuntoutuksen entisen neurologin toiminnasta.

Tampereen yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri, professori Jukka Peltola on tehnyt Validia Kuntoutuksen pyynnöstä selvityksen aivovammakäytännöistä ja diagnostiikasta Validia Kuntoutuksessa ajalla 1.5.2014–31.12.2016. Peltolan tekemän selvityksen tavoitteena oli arvioida, onko aivovammakuntoutujan vamman vaikeusasteen luokittelu muuttunut Validia Kuntoutuksessa verrattuna lähettävän tahon diagnoosiin, ja onko kuntoutuksissa noudatettu Käypä hoito -suositusta.

Liikkeellepanevana tekijänä selvityksen käynnistämisessä on ollut lääkärin ammatissa toimineen kuntoutujan reklamaatio Validia Kuntoutuksen neurologin toiminnasta. Validia Kuntoutus on tehnyt selvitysprosessin aikana tiivistä yhteistyötä Aivovammaliiton kanssa.

- Aivovammakuntoutujat on diagnosoitava julkisen terveydenhuollon Käypä hoito -suosituksen mukaisesti. Yhdenmukaisiin lääketieteellisiin linjauksiin perustuvat diagnoosit takaavat asianmukaisen hoidon kuntoutujille. Mikäli aivovammakuntoutujille tehdään diagnooseja, jotka eivät kestä ulkopuolista tarkastelua, voi se johtaa aivovammadiagnoosien kyseenalaistamiseen laajemmin. Siksi pidämme tärkeänä, että Valvira tutkii kyseisen neurologin toimintaa, toteaa Validia Kuntoutuksen hallituksen puheenjohtaja Juha Rantanen.

Validia Kuntoutuksen Peltolalta tilaama omavalvontaselvitys potilasturvallisuuden ja hoidon laadun varmistamiseksi on tehty noudattaen potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ja sosiaali- ja terveysministeriön potilasasiakirjoista antaman asetuksen mukaisia potilasasiakirjojen salassapitosäännöksiä ja -velvoitteita, sekä niitä täsmentävää sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusta.

Peltolan tekemässä arvioinnissa kävi ilmi useiden Validia Kuntoutuksessa tehtyjen aivovammadiagnoosien poikenneen aivovammakuntoutujien saamista muista lääketieteellisistä arvioista. Selvitys koski aikaväliä 1.5.2014–31.12.2016, jolloin Validia Kuntoutuksessa kuntoutettiin kaiken kaikkiaan 298 saman diagnoosin saanutta, ensimmäistä kertaa Validia Kuntoutuksessa ollutta aivovammakuntoutujaa. Näistä Peltolan selvitykseen valikoitui 117 tapausta, joista 36 tapauksessa oli diagnoosiluokitusta kuntoutuksen aikana muutettu lähettävän tahon alkuperäistä arviota vaikeammaksi tai arvio oli muutoin epäluotettava tai virheellinen. Peltolan mukaan näitä tapauksia yhdistävänä tekijänä on muutaman asiantuntijan joukko, josta yksi on työskennellyt Validia Kuntoutuksen neurologina. Kyseinen neurologi ei enää työskentele Validia Kuntoutuksen palveluksessa.

Ongelmallisissa arvioissa kaikki aivovammakuntoutujan oireet on liitetty suoraan oletettuun aivovammaan ilman, että arviointia vaikeuttavia tekijöitä, kuten muita sairauksia tai psyykkisiä tekijöitä on otettu huomioon. Virheellisissä arvioissa ei ole noudatettu aivovammojen Käypä hoito -suositusta.

Diagnostiikan epäselvyyksiin liittyy lisäksi epäilyn kohteena olevan neurologin sekä muutaman muun asiantuntijan systemaattinen ja pitkään jatkunut yhteistyö aivovammakuntoutujien vakuutusyhtiöitä vastaan käymiin korvausoikeudenkäynteihin keskittyneen juristin kanssa.

- Haluamme tarjota aivovammakuntoutujille laadukasta, luotettavaa ja Käypä hoito -suositusten mukaista kuntoutusta, ja otamme kaikki epäilyt potilasturvallisuuden mahdollisesta vaarantumisesta äärimmäisen vakavasti. Tässä vaiheessa asian jatkotutkinta sekä mahdollinen toimenpiteiden käynnistäminen on tehdyn selvityspyynnön myötä siirtynyt Valviralle, Rantanen jatkaa.

Päähän kohdistuneista vammoista on Suomessa laadittu Käypä hoito -suositus, jossa on määritelty aivovamman vähimmäiskriteerit. Päähän kohdistuneen iskun ja sen jälkeisen oireiston syy-seuraus-suhteen arvioimisessa alkuvaiheen tilannearvio on oleellinen; pelkkä päähän kohdistunut isku ei riitä osoitukseksi aivovammasta. Käypä hoito -suositus on päivitetty 2017.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Kristiina Silver, p. 040 705 3916, kristiina.silver@validia.fi, Validia Kuntoutus
Fysiatrian ja kirurgian erikoislääkäri Mikko Kannisto, hallituksen jäsen, p. 040 528 2799, mik-ko.kannisto@fimnet.fi, Validia Kuntoutus

Käypä hoito -suositus aivovammoihin liittyen >>

Elisa Viihde näyttää Ruotsin jalkapallon pääsarjaa Allsvenskania seuraavien kahden vuoden ajan.

Jokaiselta ottelukierrokselta nähdään suomeksi selostettuna yksi ottelu, yhteensä 30 ottelua kaudessa. Allsvenskan täydentää jo ennestään monipuolista Elisa Viihteen jalkapallotarjontaa, johon kuuluvat muun muassa kaikki miesten Ykkösen ottelut.

‒ Ruotsin pääsarjassa pelaa useita suomalaisia huippupelaajia, niin maajoukkueessa ansioituneita tekijöitä kuin nuoria lupauksiakin. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta asiakkailtamme kahden edellisen kauden aikana, ja on hienoa jatkaa sarjan näyttämistä. Allsvenskan on kesällä erityisen kiinnostavassa asemassa, kun isoimmat eurooppalaiset sarjat ovat tauolla, toteaa Elisa Viihteen urheilu- ja maksu-tv-liiketoiminnasta vastaava Mika Lepistö.

Kausi 2018 alkaa huhtikuun alussa, ja Elisa Viihteessä nähdään huhtikuun aikana seuraavat ottelut:

2.4. Elfsborg-Malmö FF

9.4. Malmö FF-AIK

15.4. AIK-Djurgården

18.4. Djurgården-Malmö FF

22.4. AIK-IFK Göteborg

29.4. Djurgården-Hammarby

‒ Allsvenskanin suosio on noussut Ruotsissa kohisten, ja esimerkiksi Malmön ja Östersundin euromenestys kertoo, että pelillisestikin Allsvenskan on kovatasoinen liiga. Ruotsin tämänhetkinen ykkösseura Malmö FF on tälläkin kaudella suurin suosikki, mutta uskon sen joutuvan tiukille. Odotan etenkin kovia pelaajahankintoja tehneen AIK:n olevan todella kova luu mestaruustaistelussa, ja aina venyvällä Östersundillakin lienee sanansa sanottavana. Suomalaisittain on erityisen kiinnostavaa nähdä, pystyykö Juhani Ojalan ja Kari Arkivuon Häcken viimein ottamaan askeleen kärkijoukkueeksi. Örebro SK:n tulokas Albin Granlund ja IFK Norrköpingin Simon Skrabb ovat kärsineet kevätkaudella harmillisista vammoista, mutta kummallakin on läpimurtopotentiaalia, toteaa Allsvenskanin pääselostaja Juhavaltteri Salminen.

Allsvenskanin ottelut näytetään kuukausimaksullisilla Elisa Viihde Sport -kanavilla, joita voi katsoa verkossa, Elisa Viihde -digiboksilla, Elisa Viihde -sovelluksella tai Elisan kaapeli-tv:ssä. Osa otteluista nähdään myös lisämaksuttomalla Elisa Viihde Sport 1 -kanavalla.

Lisätiedot: Elisa Viestintä, p. 050 305 1605, mediadesk@elisa.fi

Concrete Reasons on Risto Ruokolan ja Toni Kinnusen tekemä dokumenttielokuva Suomen uhanalaisista ja sukupuuttoon kuolleista vaelluskalakannoista sekä niiden kaltoin kohdelluista elin- ja lisääntymisalueista. Elokuva avaa sitä, millaisia vaikutuksia vesivoimatuotannolla on vesistöihin. Myös jokien varrella asuvat ihmiset pääsevät ääneen. WWF on elokuvan päärahoittaja. Elokuvan traileri julkaistiin tänään.

Concrete Reasons -dokumentissa kerrotaan, miten vesivoimayhtiöt ovat kaikessa hiljaisuudessa saaneet padota jokia ja laiminlyödä ympäristönsuojelua jo vuosikymmenien ajan. Samalla vaelluskalakantoja on muuttunut uhanalaiseksi ja kuollut jopa sukupuuttoon.

”Tilanne ei parane, jos tämä laiminlyönti jatkuu”, kertoo kuvaaja ja ohjaaja Risto Ruokola.

Elokuvaa ei ole tarkoitettu vain vapaa-ajankalastajille. Vaelluskaloilla on merkitystä koko yhteiskunnalle ja kansantaloudelle, kun ilman eväkkäitä muun muassa kalastusmatkailumme on vaikeuksissa. Itämeren ammattikalastajille puolestaan on isoa lohikalaa pyydettäväksi juuri sen verran, miten onnistuneesti – tai epäonnistuneesti – kala pystyy joissa kutemaan.

”Kalastusmatkailu on Suomessa olematonta, vaikka potentiaali on suurta. Kalastusturismia alas ajaviin epäkohtiin puuttuminen ja niiden kertominen ihmisille on tärkeää”, Ruokola kertoo.

WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen uskoo elokuvan vaikuttavuuteen vesivoimakysymyksessä.

”Parhaimmillaan elokuva voi lisätä ymmärrystä siitä, että vesivoimassa ei ole kyse ongelmattomasta energiantuotannosta, vaan sillä on valtavat ja osin peruuttamattomat vaikutukset ympäristöön. Nämä vaikutukset eivät rajoitu pelkästään virtavesien lajistoon, vaan myös niihin ihmisiin ja yhteisöihin, jotka ovat riippuvaisia kaloista ja jokiekosysteemeistä”, Vilhunen sanoo.

”WWF lähti mukaan yhdeksi elokuvan päärahoittajista varmistaakseen, että elokuva toteutetaan. Visuaalisesti upea elokuva on toimiva poliittisen vaikuttamisen väline, jonka kautta tärkeän aiheen pariin voidaan houkutella hyvin erilaista yleisöä.” 

Elokuvan traileri on nyt julki, ja se on katsottavissa Vimeossa: https://vimeo.com/ondemand/concretereasons.

Trailerissa on englanninkieliset tekstitykset. Itse dokumentti julkaistaan Vimeossa 21.4.2018, jolloin vietetään myös Kansainvälistä Vaelluskalapäivää.

Lisätietoja:

meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, WWF Suomi, +358 40 550 38 54, sampsa.vilhunen@wwf.fi

Concrete Reasons -dokumentin ohjaaja ja kuvaaja Risto Ruokola,, +35841 545 1514, risto.ruokola@gmail.com

viestinnän asiantuntija Minna Nyrhinen-Blazquez, +35840 7412 116, minna.nyrhinen@wwf.fi

Kuvaajatieto: Katri Nousiainen / WWF. Kuvat otettu Pitkälänkosken talkoista, joita Risto oli kuvaamassa elokuun 2017 lopussa. Kuviin on kertakäyttöoikeus aiheesta kertovien juttujen yhteydessö, ei arkistoitavaksi.

SDP on tehnyt useita pienyrittäjien asemaa parantavia esityksiä, jotka Suomen Yrittäjät on tyrmännyt ideologisista syistä, toteaa kansanedustaja, demarien valtiovarainvastaava Timo Harakka.

”Heti vaalikauden alussa teimme yrittäjäpaketin. Siinä ehdotimme mm. ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkavähennystä sekä panostuksia uusyrityskeskuksiin ja luovien alojen yritysten kasvuun”, Harakka luettelee.

”Näiden yksinyrittäjiä ja mikroyrittäjiä hyödyttävien aloitteiden sijaan Suomen Yrittäjät lobbasi maahan ns. yrittäjävähennyksen. Eduskunnan tietopalvelu on todistanut, että 60 prosenttia eli peräti 75 miljoonaa valuu kahden ylimmän tuloluokan taskuihin. Ky-muotoiset apteekkarit, asianajajat ja jopa pääomasijoittajat saavat joka vuosi tuhansien eurojen ylimääräisen verolahjan.”

”Vaalikauden mittaan tämä työllisyyden ja kasvun kannalta täysin hyödytön tukiainen kasvaa puoleen miljardiin euroon. Ollakseen uskottava yritystukityöryhmän täytyy karsia se ensimmäisenä”, Harakka toteaa. Yhtä hyödytön, mutta kallis, on nykyhallituksen toteuttama perintö- ja lahjaveron alennus.

Tilalle SDP on tarjonnut aidosti pienituloisia yrittäjiä auttavan toimen, jota he itse hartaimmin toivovat: että yritys maksaa arvonlisäveroa vasta 30 000 euron liikevaihdosta.

”Tämänkin aloitteemme Suomen yrittäjät haukkui maan rakoon vain ideologista syistä. Mutta kuinka kävikään? Yksinyrittäjien ja Naisyrittäjien painostuksesta Suomen Yrittäjät käänsi kelkkansa ja tuli SDP:n linjalle. Tätä Mikael Pentikäinen (kesk.) ei paljon mainosta.”

Harakka toteaa, että osinkoveron huojennusten korjaus sisältyy kahteen Valtiovarainministeriön asiantuntijaryhmän ohjelmaan, joista ensimmäistä johti valtiosihteeri Martti Hetemäki 2010 ja jälkimmäistä vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare viime vuonna.

”SDP kuuntelee asiantuntijoita. Suosittelen samaa myös Mikael Pentikäiselle.”

Lisätiedot: Timo Harakka 050 386 9292

Kauppakatu 14:ssä toimiva Keskustan lähiklinikka muuttaa osoitteeseen Launeenkatu 74 yhteisiin tiloihin Eteläisen lähiklinikan kanssa.

Muuttopäivät ovat 28- 29.3.2018. Muuttopäivinä vastaanotot toimivat Paavolassa rajoitetusti.

Launeenkadulla toiminta käynnistyy 3.4. 2018 klo 8.00. Puhelinnumerot säilyvät entisinä. Keskustan lähiklinikan päivystyksen toiminnassa Harjukatu 48:ssa ei tapahdu muutoksia.

Paavolan kiinteistö tyhjenee kokonaan Keskustan lähiklinikan muuton myötä. Siellä on pitkään kärsitty sisäilmastoon liittyvistä ongelmista. Kiinteistössä ei sen omistajan mukaan ole perusteltua lähteä tekemään senkaltaisia korjauksia, että sitä saataisiin turvallinen sekä asiakkaille että työpaikkana.

Keskustan lähiklinikka toimii Launeella noin vuoden ajan, kunnes Lahden kaupunginsairaalan saneeraus valmistuu. Sen jälkeen toimitaan jälleen keskustan alueella uudistetussa entisessä sairaalarakennuksessa.

Lisätietoja

Eija Immonen
avosairaanhoidon hoitotyön päällikkö
p. 044 729 7799, eija.immonen@phhyky.fi

Arja Lehto
osastonhoitaja
p. 0503987422

Ranskan maatalousministeri Stéphane Travert saapuu vierailulle Suomeen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän kutsusta. Ministeri Travert vierailee viikonloppuna tutustumassa Etelä-Savossa lypsykarjatilaan ja Kuusankoskella UPM:n Kymin tehdasintegraattiin.

Ministereiden viralliset keskustelut käydään Helsingissä 26.3.2018. Ministerit keskustelevat muun muassa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta, petopolitiikasta, biotaloudesta sekä vahvemmasta yhteistyöstä EU:n metsäasioiden käsittelyssä.

Lisätietoja:

ministerin erityisavustaja Risto Lahti, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 565 0424

KUTSU LEHDISTÖTILAISUUTEEN

Tervetuloa Vaasan kaupunginorkesterin lehdistötilaisuuteen

Ma 26.3. klo 12.15 kaupungintalon Isoon kokoushuoneeseen (2. krs)

Lehdistötilaisuuden aiheena on

Pääsiäiskonsertti

Ke 28.3. klo 19.00 Mustasaaren kirkossa

Haastateltavina ovat:

• Kapellimestari James Lowe
• Susanne Westerlund, Kamarikuoro Psallite
• Tiedotus- ja markkinointikoordinaattori Joonas Lantto

Tervetuloa!

Orkesterin ja solistien yhteisharjoituksia voi tulla kuvaamaan ennen lehdistötilaisuutta ja sen jälkeen (harjoitukset klo 13–16).

INBJUDAN TILL PRESSKONFERENS

Välkommen till Vasa stadsorkesters presskonferens som hålls

Må 25.3 kl. 12.15 i stadshusets Stora mötesrum (2:a våningen)

Presskonferensens tema är

Påskkonsert

To 28.3 kl. 19.00 i Vasa stadshus

Vid tillfället kan ni intervjua:

• Dirigent James Lowe
• Susanne Westerlund, Kammarkören Psallite
• Informations- och marknadföringskoordinator Joonas Lantto

Välkommen!

Det är möjligt att fotografera orkestern under övningar före och efter presskonferens (övningar kl. 13–16).

Påskkonsert
ons 28.3. kl. 19.00 Korsholms kyrka
dir. James Lowe
Anna-Kristiina Kaappola, sopran
Reetta Haavisto, sopran
Mati Turi, tenor
Juha Uusitalo, basso
Kammarkören Psallite

W. A. Mozart: C-mollmässa

Biljetter: 29 / 25 / 21 €

Volvo Trucks, Cargoteciin kuuluva Hiab ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry yhteistyökumppaneineen järjestävät perinteikkään ja suositun puunkuormauskiertueen 33. kerran.

Kiertue alkaa Tampereelta Mansen Mörinöiltä 13.–14.4. ja jatkuu 8.6. saakka. Kaikkiaan alkukilpailupäiviä on 26. Finaali järjestetään FinnMetko -tapahtuman yhteydessä Jämsässä 31.8. Miesten finaaliin osallistuu viisi parasta entisen läänijaon mukaista lääninmestaria sekä kilpailuaikojen perusteella viisi parasta osallistujaa. Naisten finaaliin pääsee kuusi parasta osakilpailuaikojen perusteella.  

Lehdistötilaisuus alkaa 13.4. klo 10 Tampereella Volvo Truck Centerin tiloissa (Nuutisarankatu 19) ja sisältää lounaan. Tilaisuus päättyy noin klo 13, jonka jälkeen on mahdollisuus tutustua kalustoon sekä seurata kilpailusuorituksia.

Ohjelma:

Eurokansanedustaja Henna Virkkusen avauspuheenvuoron aiheena on Puusta uutta kasvua.

Tilaisuutta isännöi myyntijohtaja Reino Manninen Volvo Trucksilta.

Puheenjohtaja Teppo Mikkola Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry kertoo kuljetusalan haasteista ja mahdollisuuksista.

Toiminnanjohtaja Kari Palojärvi Metsäalan Kuljetusyrittäjä ry:stä avaa kuljetusyrittäjien päivittäisen työn edellytyksiä.      

Paikalla on haastateltavana karsintakilpailuun osallistuva kuljetusyrittäjä Markku Mäkelä.

Tilaisuudessa ovat mukana myös kaikki Puunkuormaajamestari 2018 -kiertueen yhteistyökumppaneiden edustajat.

Ilmoittautumiset Ulla Eskeliselle 10.4. mennessä ulla.eskelinen@skal.fi tai 040 7488 734.

Tervetuloa!

Puunkuormaajamestari-kilpailussa puretaan ja lastataan VOLVO FH16 750 hv WoodPro tukkikuormalla. LOGLIFT 118S -puutavaranosturi toimii kilpailunosturina. Kiertueella on tänä vuonna mahdollisuus myös koeajaa uutta sähköohjattua LOGLIFT 150Z -nosturia. Kiertuepaikkakunnilla on esillä runsaasti yhteistyökumppaneiden kalustoa sekä henkilöstöä.

Yhteistyökumppaneista Volvo viettää 90-vuotisjuhlia ja sen koeajokiertue kulkee Puunkuormaajamestari-kilpailun mukana. Koeajettavana on Volvon mallistoa raskaisiin kuljetuksiin. 

Puunkuormauskiertueen tarkemmat aikataulut ovat nähtävissä Facebookissa, osoitteessa www.facebook.com/puunkuormaajamestari 

Frankrikes jordbruksminister Stéphane Travert besöker Finland den 24 - 26 mars på inbjudan av jord- och skogsbruksminister Jari Leppä. Under helgen ska minister Travert besöka en mjölkgård i Södra Savolax och UMP Kymis fabrik i Kuusankoski.

De officiella diskussionerna förs i Helsingfors den 26 mars 2018. På agendan står bland annat reform av den gemensamma jordbrukspolitiken, rovdjurspolitik, bioekonomiska frågor och ett starkare samarbete när det gäller behandling av EU:s skogsfrågor.

Ytterligare information:

Risto Lahti, ministerns specialmedarbetare, tfn 050 565 0424

Kuluttajat arvioivat broilerinlihan ominaisuuksia ja tärkeimmiksi nousivat helppous ruuanvalmistuksessa, lihan vähärasvaisuus ja hyvät tuotevalikoimat. Eri lihalajeista broileria pidetään kaikkein terveellisimpänä ja sen kulutus Suomessa on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Vuonna 2017 broileria kulutettiin yhteensä 127 miljoonaa kiloa.

Vaikka broileria syödään paljon arkiaterioilla ja leivän päällä, se sopii hyvin myös pääsiäisen ja muiden juhlapyhien herkuksi. Monenlaisten käyttömahdollisuuksiensa lisäksi broileri on helppoa ja nopeaa valmistaa ruuaksi. Kuluttajat pitävät myös tuotevalikoimaa hyvänä. Eri lihalaaduista broileri arvioidaan kaikkein terveellisimmäksi lihaksi.

Kulutus on kaksinkertaistunut 2000-luvulla
Monikäyttöinen broileri maistuu suomalaisille ja sen kulutus on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Viime vuonna broileria kulutettiin yhteensä 127,1 miljoonaa kiloa ja tuotettiin 122 miljoonaa kiloa. Tuotanto kasvoi 4 prosenttia ja kulutus 7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kulutuksen kotimaisuusaste oli 85,3 prosenttia.

Turvallisuutta hyvillä tuotanto-olosuhteilla
Suomessa antibiootteja käytetään broilerituotannossa hyvin vähän. Lintujen hyvinvointi ja terveys pyritään pitämään yllä hyvillä tuotanto-olosuhteilla, ei lääkkeillä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen ECDC:n raportin mukaan eläimistä ihmisiin tarttuvissa bakteereissa antibioottiresistenssi oli vuonna 2016 yleistä. Suomalaisessa broilerissa ja broilerinlihassa antibiooteille vastustuskykyisiä ESBL-bakteereja todettiin EU-maista vähiten. Meillä tuotantoa kehitetään tiiviisti ketjun yhteistyönä ja broilereita osataan kasvattaa jo täysin ilman antibiootteja.

Broilerista tuli kana
Suomalaiset lihayritykset ovat selventämässä broilerituotteisiin liittyvää terminologiaa. Tuotantotiloilla kasvatetaan broilereita ja myös tilastoinnissa käytetään termiä broileri. Kun broilerista tulee ruokaa, puhutaan kanasta ja kananpojasta.

Valtaosa, 94 prosenttia suomalaisista syö lihaa jossain muodossa. Vuonna 2017 lihaa kulutettiin 433 miljoonaa kiloa, hieman enemmän kuin vuonna 2016. Noin 70 prosenttia kuluttajista pitää lihaa hyvänä ruokana ja syö sitä säännöllisesti. Liha koetaan tärkeäksi osaksi varsinkin perheen ruokailua.

Lähteet: Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tiedote 6.3.2018: Suomalaisissa broilereissa EU-maista vähiten ESBL-bakteereita ja KANTAR TNS Agri Oy:n Lihabarometrit sekä Lihan kulutusta ohjaavat tekijät 2017 -tutkimus.

Lisätietoja: Riitta Stirkkinen, p. 050 560 2567, www.lihatiedotus.fi

Suomen koulutusosaaminen oli vahvasti esillä Lissabonissa järjestetyssä International Summit on the Teaching Profession (ISTP) kokouksessa. Opetusministereiden ja opettajajärjestöjen huippukokouksen järjestivät OECD, opettajajärjestöjen kattojärjestö Education International (EI) sekä Portugalin opetusministeriö. Suomea kokouksessa edustivat opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, Opetusalan Ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen ja kv. koordinaattori Anders Rusk, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen sekä Suomen Rehtoreiden puheenjohtaja Antti Ikonen.

Vuotuisen kokouksen teemana olivat opettajan työn uudet haasteet ja mahdollisuudet tulevaisuudessa, huomioiden koulujen lisääntyvä vuoropuhelu ympäristönsä kanssa. Kokouksessa keskusteltiin opettajankoulutuksen kehittämistarpeista sekä hallinnon ja opettajajärjestöjen roolista sekä yhteistyöstä niiden edistämisessä.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen JA OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen nostivat yhteisessä alustuksessaan esiin ammattitaitoisten opettajien merkityksen suomalaisen koulutuksen kivijalkana. Suomen koulutuksen vahvuus on korkeasti arvostetuissa, ammattitaitoisissa opettajissa, joilla on laaja pedagoginen vapaus työssään.

- Koulutuksen kehittämisessä ammattilaiset ja asiantuntijat ovat avainroolissa. Tätä haluamme tukea opettajien perus- ja täydennyskoulutusta vahvistamalla sekä tuomalla kehittämisen tuen opettajien arkeen. Kuluvalla hallituskaudella on perustettu opettajankoulutusfoorumi ja suunnattu opettajankoulutuksen kehittämiseen 50 miljoonaa euroa. Lisäksi perusopetuksen opettajien työtä tukee nyt jo 2300 tutoropettajaa, jotka auttavat kollegoitaan uuden opetussuunnitelman toimeenpanossa ja koulun yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistamisessa, Grahn-Laasonen sanoo.

- Opettajan kokema työnsä arvostus on avain motivoituneeseen ja vahvasti sitoutuneeseen työhön. Koetulla arvostuksella on suora yhteys oppimistulosten laatuun, Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa.

International Summit on the Teaching Profession (ISTP) kokouksiin osallistuvat ministerit ja opettajajärjestöjen johto tekevät vuosittain yhteisen sitoumuksen tulevan vuoden painopisteistä kotimaassaan. Grahn-Laasonen ja Luukkainen nostivat seuraavaksi vuodeksi kehittämiskohteiksi hyvinvoivien oppimisyhteisöjen merkityksen, varhaiset vuodet ja jatkuvan oppimisen:

1.  Hyvinvoivat oppimisyhteisöt

Koulutusta ei tehdä ilmatiiviissä tilassa. Menestyvät koulut ovat riippuvaisia koko yhteisönsä hyvinvoinnista ja keskinäisestä tuesta. Suomi edistää osana koulutusjärjestelmän kehittämistä kollaboratiivista yhteistyötä yksiköissä ja yli koulutusaste- ja yhteistyötahorajojen. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen paikka, jossa jokainen kouluyhteisön jäsen voi hyvin.

2.  Varhaiset vuodet

Laadukas varhaiskasvatus on kaiken tasa-arvoisen kehittymisen perusta. Suomi jatkaa varhaiskasvatuksen kehittämistä. Suomi uudistaa varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä ja tavoittelee varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista. Suomi vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua esimeriksi henkilöstörakennetta kehittämällä.

3. Jatkuvan oppimisen mahdollisuudet kaikille

Jatkuvalla oppimisella voidaan vastata työmarkkinoiden muuttuviin vaatimuksiin ja osaamisen kohtaanto-ongelmiin. Suomi vahvistaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia erityisesti työssä olevien osalta.

Kokouksen yhteydessä ministeri tapasi Iso-Britannian, Kanadan ja Georgian ministerit.

Lisätietoja: erityisavustaja Daniel Sazonov, puh. +358 45 129 6812

Lisätietoja konferenssista:  https://www.istplisbon18.gov.pt/

Pilotene i Cityjet Oy, som opererer flyavgangene for SAS, har sendt ut melding om arbeidskamp som gjelder arbeidsstans i tiden 06.-10.04.2018. Cityjet Oy, tidligere Blue1 Oy, er et produksjonsselskap som opererer flyavganger for SAS fra Finland og Norden, og arbeidskampen vil derfor påvirke flyavgangene til flyselskapet SAS.

Pilotene i Blue1 Pilots’ Association ry flyr alle Cityjets ruter med 22 Bombardier CRJ900-fly. Pilotene opererer for eksempel fly som kjører innlandsruter i Sverige og Norge samt fra SAS' knutepunkter Stockholm, København og Oslo til steder i Europa.

Arbeidstvisten gjelder tariffavtalen for CityJets kommersielle piloter, som inngås mellom arbeidsgiverorganisasjonen Service Sector Employers Palta, Blue1 Pilots’ Association ry og Privatsektorns Chefer och Specialister, YTY rf. Pilotenes primære målsetning i forhandlingene har vært få i stand forbedringer når det gjelder jobbvelværen samt kvaliteten på skiftlistene. Pilotene har ikke vært tilfreds med fremgangen i forhandlingene, og derfor ble det bestemt å gi melding om arbeidskamp.

Arbeidsstansen starter den 06.04.2018 kl 12.00 og slutter den 10.04.2018 kl 12.00. Denne meldingen oppheves eller den startede arbeidsstansen avsluttes når et forhandlingsresultat som gjelder en ny tariffavtale er godkjent. Fra 22.03.2018 er det forbud mot overtidsarbeid, bytting av skift og salg av fridager. Forbudet er gyldig umiddelbart og frem til forhandlingsresultatet er godkjent.

Mer informasjon:

Jari Nokio - hovedforhandler

tlf. +358 40 779 8941

The visit of the Minister of Agriculture and Food of France Stéphane Travert to Finland is by invitation of the Minister of Agriculture and Forestry Jari Leppä. During the weekend Minister Travert will visit a dairy farm in Southern Savonia and the UPM Kymi integrated mill site in Kuusankoski.

The official discussions will take place in Helsinki on Monday 26 March. Topics on the agenda include the reform of the common agricultural policy, large carnivore policy, bioeconomy and stronger cooperation in the EU forest issues.

Inquiries:

Risto Lahti, Special Adviser to the Minister, Ministry of Agriculture and Forestry, tel. +358 50 565 0424

Tuusulan kunnan tilinpäätös vuodelta 2017 on valmistunut. Kunnanhallitus käsittelee tilinpäätöstä kokouksessaan 26.3.2018. Valtuusto hyväksyy tilinpäätöksen 7.5.2018. Kunnan tilinpäätös on 4,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Taustalla ovat suunniteltua suuremmat verotulot ja valtionosuudet, budjetin mukaisesti toteutuneet toimintatuotot ja hallinnassa pysyneet toimintakulut. Investoinnit olivat historiallisen korkealla tasolla ja toteutuivat 36,5 miljoonan euron suuruisina. Investointeja suunnattiin erityisesti koulujen ja päiväkotien perusparannus- ja laajennushankkeisiin, kunnallistekniikan rakentamiseen tulevaa rakentamista silmällä pitäen sekä maanostoihin. Kunta velkaantui vuonna 2017 maltillisesti.

Tuusulan kunnan talous toteutui vuonna kokonaisuutena talousarviota suotuisammin. Kunnan tilikauden ylijäämä nousi 4,6 miljoonaan euroon, kun talousarviossa alijäämäksi arvioitiin 2,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 ylijäämä oli 3,9, miljoonaan euroa. Vuosikate oli 18,9 miljoonaa euroa.

Verorahoitus ylitti kokonaisuutena budjetin. Verotuloja kertyi 178 miljoonaa euroa ja kertymä kasvoi 0,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionosuudet olivat 23,3 miljoonaa euroa. Valtionosuudet toteutuivat 1,2 % edellisvuotta suurempina.

Kunnallisverokertymään heijastui positiivisesti erityisesti loppuvuonna maan talouden nousujohteinen kehitys. Yhteisöverotuloja kertyi budjetoitua enemmän yritysten hyvän taloustilanteen myötä. Työttömyysprosentti laski edellisvuodesta. Joulukuun lopussa työttömiä oli 7,0 %, kun vuonna 2016 vastaavaan aikaan työttömiä oli 8,6 %.

Toimintatuotot toteutuivat kokonaisuutena budjetoidusti. Tonttikauppa vilkastui, vaikka tavoitteisiin ei sen osalta aivan päästykään. Toimintakulut alittivat budjetin.

– Tuusulan kunnan toimintakulut olivat 224,8 miljoonaa euroa, kun vuonna 2016 toimintakulut olivat 227,3 miljoonaa euroa. Laskua on siis 1,1 % edellisvuoteen verrattuna. Kunnan jokainen toimiala onnistui pitämään kulut kurissa, toteaa kunnan talousjohtaja Markku Vehmas.

Kunta investoi kouluihin ja päiväkoteihin ja varautui tulevaan rakentamiseen

Kunnan investoinnit olivat vuonna 2017 ennätyksellisellä tasolla, 36,5 miljoonaa euroa. Rakennusinvestointien määrä asettui vuonna 2017 noin 14 miljoonaan euroon. Kunnassa toteutettiin useita koulujen ja päiväkotien perusparannus- ja laajennushankkeita. Vuonna 2017 valmistui muun muassa Hyökkälän koulukeskuksen peruskorjaus, Pertun päiväkodin peruskorjaus sekä Mikkolan koulun lähiliikuntapaikka. Kellokosken yhtenäiskoulun laajennus- ja muutostyöt sekä Riihikallion koulun liikuntasalirakennuksen korjaustyöt jatkuvat edelleen vuonna 2018.

Kunnallistekniikan hankkeisiin, kuten puistoihin, vesistöihin ja jätehuoltoon investoitiin noin 7,9 miljoonaa euroa. Maanostot toteutuivat 9,3 miljoonan euron määräisinä. Maanostoilla kunta varautuu tulevaan kasvuun. Tavoitteena on nykyistä suurempi väestönkasvu ja vilkkaampi tonttikauppa. Tuusulassa väestönkasvun kokonaismuutos oli 0,2 % eli 62 henkeä. Asukasluku oli vuoden päättyessä 38 650.

– Vuoden 2017 aikana saatiin lainvoimaiseksi ennätykselliset 246 314 kerrosneliömetriä asuntokerrosalaa ja 60 074 neliökilometriä työpaikkoja tuottavaa kerrosalaa. Suurin asuinrakentamisen kaava oli Rykmentinpuiston keskuksen kaava, mutta myös Lahelanpelto II:n ja Jokelan Kartano I:n kaavoissa oli runsaasti asuinrakentamisen kerrosalaa. Myös merkittävät Kellokosken keskustan ja Monion asemakaavat hyväksyttiin vuoden 2017 lopussa, mutta saivat lainvoiman vuoden 2018 alussa. Tulevina vuosina omakoti- ja kerrostalotuotantoon on tulossa tontteja useista asemakaavahankkeista. Yritystontteja on tulossa seudullisestikin merkittävissä määrin Focus-alueen sekä Sulan työpaikka-alueen ja Kelatien asemakaavoista, kertoo pormestari Arto Lindberg.

– Maanhankintaa on seurantakaudella tehty muun muassa Focus alueella, Tuomalan alueella, Jokelassa ja Kellokoskella. Maanhankinnan kokonaismäärä, 185 hehtaaria, on isompi kuin vuosiin Tuusulassa, mutta niin on maanhankintamenokin, joka on noin 9 miljoonaa euroa. Osa summasta, 2,1 miljoonaa euroa, maksetaan vasta vuosina 2018–2021, Lindberg jatkaa.

Tuusula velkaantui vuoden 2017 aikana maltillisesti. Lainakanta kasvoi 9,6 miljoonalla eurolla. Vuoden lopussa lainaa oli yhteensä 78,9 miljoonaa euroa. Asukasta kohden lainaa oli 2 038 euroa, kun keskimääräinen lainakanta Manner-Suomen kunnilla oli 2 921 euroa/asukas. Lainamäärä kasvoi edellisestä vuodesta 9,6 miljoonaa euroa. Velan kasvu oli ennakoitua hitaampaa, kun kunnan tulorahoitus kehittyi ennakoitua paremmin.

Suurten muutosten vuosi

Vuosi 2017 oli Tuusulassa suurten hallinnollisten muutosten vuosi, jonka aikana luotiin perustaa Uudelle Tuusulalle ja sen tulevaisuudelle. Kesäkuun alussa kunta siirtyi pormestarijärjestelmään. Strategiaa valmisteltiin pormestariohjelman perustalta ja joulukuussa valtuusto hyväksyi Uuden Tuusulan strategiaperustan, joka tulee ohjaamaan tulevien vuosien painopisteitä. Kuntalaisten paremman osallistumisen mahdollistamiseksi Tuusula otti muun muassa käyttöön kehittämisverkostot ja kehitti osallisuusmallin.

Vuonna 2017 Tuusula oli mukana perustamassa Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymää. Kuntayhtymälle siirtyi 2018 vuoden alusta kaikkien jäsenkuntien sote-palveluiden järjestämisvastuu. Tuusula päätti myös liittyä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään vuoden 2018 alusta. Tavoitteena on HSL:n avulla saada Tuusulaan entistä parempi joukkoliikenneympäristö.

Asuntomessujen 2020 valmistelu jatkui suunnitelmien mukaisesti. Messualueen tontit rakentajat ja yhteistyökumppanit laitettiin avoimeen hakuun. Valinnat messualueen rakentajiksi tehdään 2018 alkuvuodesta. Etelä-Tuusulan lukio- ja monitoimirakennuksen Monion hankesuunnittelun valmistumisen jälkeen käynnistettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu. Kilpailu saatettiin päätökseen vuoden 2018 alussa.

Lisätietoja:

Pormestari Arto Lindberg, arto.lindberg@tuusula.fi, 040 314 3101

Talousjohtaja Markku Vehmas, markku.vehmas@tuusula.fi, 040 314 3060

Tilinpäätösmateriaali kunnanhallituksen esityslistalla

Oskar Kirmes ei onnistunut nappaamaan mitalia tämän päivän permantofinaalissa. Dohan kilpailu päätti maailmancupin sarjan.

Salibandyliigan mestari Classic varmisti ensimmäisenä paikkansa tämän kevään välierissä haettuaan Espoosta neljännenkin voiton Oilersista. Tänään Classicin voittonumerot olivat 10-6. Toisessa tänään pelanneessa parissa Happee nousi voiton päähän semifinaaleista kaataessaan Turussa TPS:n 9-3.

Veitsi kurkulla pelannut Oilers kehitti illan ottelun kolmanteen erään vielä kelpo kirin nousten neljän maalin tappioasemasta kolme minuuttia ennen loppua lukemiin 6-7. Jo seuraavalla minuutilla Mikko Leikkanen kuitenkin laukoi Classicille kahdeksannen osuman, ja lopussa Sami Johansson sekä Lassi Vänttinen rumistelivat vielä numeroita tyhjään verkkoon. Johansson oli kahdella maalillaan ja kolmella syöttöpisteellään Tapiolan illan tehomies.

Turussa Joonas Koskinen laukoi vielä pelin puolivälissä TPS:n 3-2-johtoon, mutta vielä ennen toista erätaukoa osuivat Happeelle Jami Manninen ja Petri Kauko. Päätösjaksolla lukemat sitten repesivät Happeen ladottua isäntien verkkoon vielä viisi palloa. Happeen Petri Kauko (2+1, Eemil Ukkonen (1+2) ja Peter Kotilainen viettivät kolmen tehopisteen illan.

Lauantaina Salibandyliigan puolivälierissä pelataan ottelu Westend Indians - EräViikingit (voitot 1-2).

Naisten Salibandyliigan puolivälierät alkoivat tänään yhdellä ottelulla, jossa mestari Classic kaatoi NST:n 10-1. Lauantaina aloittavat pudotuspelinsä parit PSS - SSRA, EräViikingit - Koovee ja SB-Pro - TPS.

Maailman suurin ilmastotapahtuma, WWF:n Earth Hour, sammuttaa valot tänään lauantaina 24.3. ympäri maailmaa. Turhat valot sammuvat ilmaston puolesta kello 20.30–21.30 paikallista aikaa jo kahdettatoista kertaa. Suomessa valomerkin ilmaston puolesta näyttävät kymmenet maamerkit. Tapahtumaan osallistuu myös satakunta ravintolaa, jotka kannustavat valojen sammutuksen lisäksi asiakkaitaan tekemään ilmastotekoja lautasillaan.

WWF:n Earth Houriin osallistuvat jo perinteisesti tunnetuimmat maamerkit ympäri maailmaa. Valonsa sammuttavat esimerkiksi Sydneyn oopperatalo, Burj Khalifa -torni Dubaissa, Moskovan Kreml ja Punainen tori, Pietarinkirkko Vatikaanissa, Big Ben ja London Eye -maailmanpyörä Lontoossa, Ateenan Akropolis, Eiffel-torni, Egyptin pyramidit, Nelson Mandela -silta Johannesburgissa sekä Niagaran putoukset ja Empire State Building Yhdysvalloissa.

Suomessa valomerkin ilmaston puolesta näyttävät muun muassa Tampere-talo, Merikeskus Vellamo Kotkassa, Lappeenrannan vesitorni ja Lahden hyppyrimäet. Helsingissä valonsa sammuttavat esimerkiksi Tasavallan presidentin kanslia, Pasilan linkkitorni ja päärautatieaseman Kivimiehet. Lisäksi useat kotimaiset kaupungit, kuten Turku, Jyväskylä, Pori ja Kuopio, sammuttavat valoja julkisista rakennuksistaan tai valaistuista maamerkeistään. Kaikki Suomessa Earth Houriin ilmoittautuneet tahot löytyvät osoitteesta earthhour.fi/tapahtumat.

Earth Hourin viesti on vakava

Earth Hourista on vuosien saatossa muodostunut maailmanlaajuinen, tunnelmallinen ja yhteisöllinen tapahtuma. Sen pohjaviesti on kuitenkin edelleen vakava – ja tärkeämpi kuin koskaan aiemmin. Viime vuosi oli jälleen yksi mittaushistorian lämpimimmistä.

”Ilmastonmuutos ei ole ainoastaan ympäristökysymys, vaan kysymys on ihmisten hyvinvoinnista ja taloudellisesta turvasta. Ilmastonmuutos on yhä suurempi uhka myös monimuotoiselle luonnolle”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa puolta kasvi- ja eläinlajeista voi vuosisadan loppuun mennessä uhata paikallinen sukupuutto Amazonin ja Galapagoksen kaltaisilla ainutlaatuisilla alueilla, jos kasvihuonekaasupäästöjen kasvua ei saada hillittyä.

Suomessa tehdään ilmastotekoja ruokalautasilla

Suomessa Earth Hourin aikaan kannustetaan tekemään ilmastotekoja omalla lautasellaan. Ruoka muodostaa noin viidesosan ihmisen ilmastovaikutuksista – saman verran kuin liikenne. Yhteensä noin 60 prosenttia ruoan ilmastovaikutuksista syntyy alkutuotannosta, ja selkeästi suurin osuus ilmastovaikutuksista liittyy eläinperäisen ruoan tuotantoon.

”Helppo mutta vaikuttava ilmastoteko on syödä vähemmän lihaa. Kasvikset ja lähivesien kala ovat ilmaston kannalta oiva vaihtoehto. Ilmastoteko on myös se, että ei heitä syömäkelpoista ruokaa pois”, Liisa Rohweder sanoo.

Earth Hourissa on mukana noin sata ravintolaa ympäri maan. Ilmastoystävällisiä illallisia voi nauttia esimerkiksi Pyhätunturin PyhäWurst-rinneravintolassa, Rukan Hanki Baarissa, Isä Camillossa Kuopiossa, ravintola Bruukissa Turussa ja Kuninkaan Kartanossa Vantaalla. Kasvisruokaa saa alehinnoin esimerkiksi Manalassa, Urhon pubissa, sekä House of Sandwiches- ja Frans & Amélie -ravintoloissa Helsingissä sekä Fransmannissa ja Amarillossa Kotkassa. Ravintola Leo Tampereella esittelee lauantaina Earth Hour -annoksen, useissa S-ryhmän ravintoloissa kasvispääruoan ostaja saa puolestaan lauantai-iltana jälkiruoan veloituksetta.

Earth Hour on ruokateemainen myös Salossa, jossa järjestetään kasvisnyyttärit, Tampereella kaupunkilaisille tarjoillaan kasviskeittoa, Hämeenlinnassa Earth Houria vietetään kynttiläpiknikillä.

Lisätietoja:
pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, p. 040 840 7461
viestinnän asiantuntija Kaisa Ryynänen, WWF Suomi, p. 050 345 5307, kaisa.ryynanen@wwf.fi

Earth Hour -tapahtumat Suomessa: www.earthhour.fi/tapahtumat

Earth Hourin etenemistä maailmalla voi seurata sosiaalisessa mediassa tunnisteella #EarthHour ja #EarthHourSuomi.

Valokuvia Earth Hourista eri puolilla maailmaa lisätään tälle sivustolle: https://hive.panda.org/Package/207YOHEJEFTM

Earth Hour -kampanjan valokuvia:

Earth Hour -kampanjakuvat (print)
Earth Hour -kampanjakuvat (web)

Kuvia saa käyttää Earth Hourista kertovien juttujen yhteydessä. Käytön yhteydessä mainittava kuvaajatieto ”Aki-Pekka Sinikoski / WWF”.

Tiedote 14.3.2018: Ilmastonmuutos uhkaa puolta kasvi- ja eläinlajeista maailman luonnoltaan arvokkaimmilla alueilla: https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Ilmastonmuutos-uhkaa-puolta-kasvi--ja-elainlajeista-maailman-luonnoltaan-arvokkaimmilla-alueilla-3405.a

Earth Hour lyhyesti:

WWF:n Earth Hour ei ole sähkön- tai energiansäästötempaus, vaan tapahtuman tarkoituksena on innostaa ihmisiä ilmastoystävälliseen elämään ja viestiä päättäjille, että ilmastonmuutos edellyttää ripeitä toimia.

Tapahtuman aikana näytetään valomerkki ilmaston puolesta sammuttamalla turhat valot lauantaina 24.3.2018 kello 20.30–21.30 paikallista aikaa.

WWF:n Earth Hour sai alkunsa Australian Sydneyssä vuonna 2007, jolloin siihen osallistui yli kaksi miljoonaa ihmistä. Vuonna 2008 tapahtuma laajeni maailmanlaajuiseksi. Vuonna 2017 mukana oli yhteensä ennätykselliset 187 maata ja maantieteellistä aluetta sekä miljoonia yksityishenkilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä. Viime vuonna valot sammuivat maailmanlaajuisesti yli 12 000 tunnetusta maamerkistä.

Suomessa Earth Hour järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009. Vuonna 2017 noin 1,3 miljoonaa suomalaista osallistui tavalla tai toisella Earth Houriin (Kantar TNS).