Monet käyttävät mobiililaitteiden ja autojen navigointisovelluksia retkikohteisiin saapumiseen. Vaikka nämä sovellukset ovat hyödyllisiä ja niihin voi luottaa kaupunkioloissa, ne eivät aina ohjaa oikeaan paikkaan tai anna oikeita ohjeita saapumiseen, kun kyse on maaseudusta tai etäällä olevista retkeilykohteista. Virheellinen ajo-ohje voi ohjata esimerkiksi ajamaan kohteeseen metsäautoteiden kautta, vaikka nämä väylät eivät ole ajokelpoisia.

Metsähallitus ei määritä lähtöpisteiden ja pysäköintialueiden osoitteita navigointisovelluksiin. ”Saamme asiakkailta usein palautetta siitä, että navigointisovellus on antanut väärät ajo-ohjeet kansallispuistoihin saapumiseen. Erityisesti joihinkin retkikohteisiin monet navigointisovellukset ohjaavat tietyistä tulosuunnista poikkeuksetta väärin. Kesällä tämä ei ole niin kriittistä kuin talvella lyhyen valoisan ajan, lumipeitteen ja kylmyyden takia, jolloin ajomatkan pidentyminen on myös turvallisuusriski. Jos joutuu eksyksiin tai lähtee väärien ohjeiden takia ajamaan huonokuntoisia teitä, matka voi saada ikävän käänteen – auto voi hajota tai lomatunnelma haihtua savuna ilmaan”, sanoo virkistyskäytön asiantuntija Tiina Huotari Metsähallituksen Luontopalvelujen asiakaspalvelusta.

Ennen kuin lähdet retkelle, varmista aina, että käytössäsi on oikeat ja ajantasaiset saapumisohjeet. Ota myös huomioon, että kaikilla lähtöpisteiden pysäköintialueilla ei ole virallista osoitetta.

Näin varmistat perillepääsyn retkikohteeseen ilman yllätyksiä

• Varmista aina ennen lähtöä, että käytössäsi on päämääräsi oikea osoite tai koordinaatit.
• Katso, että navigointisovellus ohjaa viralliselle pysäköintialueelle eikä esimerkiksi huolto- tai metsäautotielle tai yksityisalueelle.
• Aina on hyvä verrata karttaa ja navigointisovelluksen näyttämää sijaintia.
• Kannattaa myös testata eri navigointisovellusten antamia ajo-ohjeita keskenään - antavatko eri navigointisovellukset samat ohjeet, jotta voi varmistaa ajo-ohjeiden luotettavuuden.

Ajantasaiset saapumisohjeet retkikohteiden lähtöpisteille löytyvät Luontoon.fistä kunkin retkikohteen Saapuminen-sivulta. Retkikartta.fi-karttasovelluksessa voit tarkistaa koordinaatit ja paikantaa sijaintisi myös maastossa tai tien päällä.

Jos huomaa virheen navigointiohjeissa, niin kannattaa olla yhteydessä navigointisovellusten asiakaspalveluun. Näin voi auttaa navigointisovellusten kehittämistä ja muita retkeilijöitä.

Lisätietoa

Virkistyskäytön asiantuntija Tiina Huotari, puh. 040 353 6041, Metsähallituksen Luontopalvelut

Luontoon.fi https://www.luontoon.fi/fi

Retkikartta.fi https://www.retkikartta.fi/

Espoon Viinijuhlien artistien esiintymisaikataulut julkaistu – Samuli Edelmann ja Mikael Gabriel huipentavat illat meren äärellä

Perjantaina 25.7. festivaalin avaa klo 15.30 ihastuttava emma & matilda, ja ilta huipentuu, kun Samuli Edelmann nousee lavalle tunnelmalliseen merimaisemaan. Perjantaina 25.7.2025 Espoon Viinijuhlien lavalla nähdään tyylikäs annos kesämuotia, kun Miss Suomi -semifinalistit astelevat lavalle yhteistyössä GANTin kanssa.

Lauantaina 26.7. vauhti kiihtyy heti klo 15.00, kun lavan valtaa energinen Portion Boys. Päivän päättää räväkästi Mikael Gabriel, jonka keikka kruunaa festivaalin toisen illan. Tapahtuman juontaa Hovimuusiikko Ilkkana tunnettu Ilkka Ihamäki.

PERJANTAI 25.7.
15:30 emma & matilda
17:30 Sara Siipola
19:00 Jubël
20:00 Miss Suomi x GANT Catwalk
21:00 Yö
23:00 Samuli Edelmann

LAUANTAI 26.7.
15:00 Portion Boys
17:00 Anna Eriksson
19:00 Suurlähettiläät
21:00 Bomfunk MC´s
23:00 Mikael Gabriel

Lisää Viinijuhlaa - uutuutena tasting tilaisuudet & spesiaalipullojen avaukset

Tänä kesänä Espoon Viinijuhlilla järjestetään kuusi tasting tilaisuutta sekä avataan 11 harvinaista pullotuotetta. Viinitastingeissa tutustutaan eri maiden viinityyleihin sekä valmistusmenetelmiin ammattilaisen opastamana. Tastingeihin sisältyy 5-6 maisteluannosta ja ne ovat hinnaltaan 35-40€, paikkoja on vain parisenkymmentä per tasting. Liput tastingeihin myydään erikseen NetTicketissä.

Harvinaisten pullotuotteiden korkkaukset tapahtuvat tasatunnein klo 17–21, jolloin avataan aina yksi erikoispullo. Pullotuotteiksi on valikoitu herkullisia, harvinaisia ja hieman arvokkaampia viinejä sekä kuohuvia, joista asiakkailla on ensikertainen mahdollisuus ostaa yksittäinen maisteluannos, ja löytää uusia suosikkeja. Pullotuotteiden maisteluannokset myydään paikan päällä.

Tasting-teemat
Espanjan herkut
Maistellaan viisi viiniä eri puolilta Espanjaa: Cava, valkoviini Rías Baixasista, kaksi punaviiniä Riojasta ja Utiel-Requenasta sekä makea viini Empordàn alueelta.
Kuplivaa!
Tutustutaan kuohuviinien valmistustapoihin ja tyylieroihin. Maistellaan Proseccoa, Cavaa, Crémantia, samppanjaa ja makeaa kuohuviiniä.
Italian herkut
Käydään läpi viisi italialaista viiniä eri alueilta: kuohuviini Lombardiasta, valkoviini pohjoisesta, Chianti Toscanasta, Barolo Piemontesta ja Moscato d’Asti.
Rieslingreise – viisi viiniä, yksi rypäle
Maistellaan viisi erilaista saksalaista Rieslingiä. Tastingissa tarkastellaan, miten alue, valmistustapa ja tuottaja vaikuttavat lopputulokseen.
Cava Esencia – Sumarroccan seurassa
Tastingissa syvennytään Sumarrocan perhetilan Cava-tuotantoon. Maistellaan neljä Cavaa: 2CV-erä, Brut Reserva, Gran Reserva ja rosé.

VIINI-AIKATAULUT:
PERJANTAI 25.7.
16.30 TASTING: Rieslingreise – viisi viiniä, yksi rypäle
17.00 Korkkaus: Roda Reserva 2019 3l
18.00 Korkkaus: Deutz Brut Classic 6 L
18.00 Korkkaus: Ornellaia 2020, DOC Bolgheri Superiore Rosso Magnum
18.15 TASTING: Espanjan herkut
19.00 Korkkaus: Pol Roger Brut Vintage Édition Vinothèque 2004
19.30 TASTING: Cava Esencia – Sumarroccan seurassa
20.00 Korkkaus: Wiltinger Braune Kupp Spätlese 2020 Egon Muller
21.00 Korkkaus: Corimbo Bodegas La Horra 2020 magnum

LAUANTAI 26.7.
15.30 TASTING: Kuplivaa
17.00 Korkkaus: Pol Roger Vintage Magnum 2015
17.30 TASTING: Rieslingreise – viisi viiniä, yksi rypäle
18.00 Korkkaus: Pol Roger Brut Réserve Mathusalem 6ltr
19.00 TASTING: Italian herkut
19.00 Korkkaus: Amarone Marne 180 magnum 2021 Tedeschi
20.00 Korkkaus:Champagne Cuvee William Deutz 2014
21.00 Korkkaus: Luce Brunello 2013, DOCG Brunello di Montalcino

Lisätiedot:
Jens Lönnqvist
jens@nordiclive.fi
+358 40 841 3099

Mediapankki

Östersjöns unika natur och dess framtid lyfts fram när Hangö firar Östersjödagen torsdagen den 28 augusti med ett mångsidigt och upplevelserikt program. Under dagens lopp fylls stadshuset, Östra hamnen och staden med diskussioner, kultur och konkreta åtgärder för vårt gemensamma hav.

Dagen börjar på morgonen kl. 7–9 med direktsändning i Radio Vega Västnyland från Östra hamnen. Det officiella programmet i stadshusets festsal öppnas kl. 10.00 av stadsdirektör Petra Ståhl. Därefter hör vi kommendören för Finska vikens sjöbevakning, kommodor Mikko Simolas översikt av Finska vikens förhållande från sjöbevakningens sida.

I paneldiskussionen behandlas aktuella teman kring Östersjön med politiker och experter. Som moderator fungerar Yrsa Grüne-Luoma och som panelister bland annat miljö- och klimatminister Sari Multala, europarlamentariker Ville Niinistö och riksdagsledamot Eeva-Johanna Eloranta.

Under förmiddagen fördjupar vi oss i sjöfartens utsläpp i inledningen av projektchef Eeva Tähtikarhu från John Nurminens stiftelse samt granskar den gröna övergångens verkan på vattendragen med Baltic Sea Action Groups verksamhetsledare Ville Wahlberg. Han presenterar den gröna övergångens spelregler som publicerades under våren. Belastning på Östersjön från avrinningsområden behandlas med två experter: professor Alf Norkko från Helsingfors Universitets Tvärminne zoologiska station på svenska och verksamhetsledare Jaana Pönni från Västra Nyland vatten och miljö rf på finska. De berättar mer om hur de lösningar som görs på land påverkar Östersjöns situation och hur vi kunde få belastningen under kontroll. Det är fritt inträde till programmet, men till tillställningen måste man anmäla sig i förväg. Mer information finns på stadens hemsida.

Förmiddagen avslutas med en diskussion med internationell vinkel då ambassadör emeritus Hannu Himanen och journalist Yrsa Grüne-Luoma diskuterar geopolitiska spänningar. Samtidigt diskuteras Hangös roll och aktuella frågor i radioprogrammet Slaget–Dagens debatt i Yle Vega med programledare Bettina Sågbom-Ek som leder debatten.

Under dagen får allmänheten bekanta sig med Helsingfors universitets Tvärminne zoologiska stations forskningsfartyg Augusta i Östra hamnen och samplingsdemo samt snorklingsstigen och Östersjöns undervattensvärld vid Plagens strand.

Eftermiddagens program fortsätter kl. 15.00 i stadshuset, då vi får höra mer om naturen under vattenytan. Kl. 15.45 föreläser Hangö Frontmuseums museichef Jörgen Engroos med rubriken ”Hangö havsområde under andra världskriget”. Föreläsningen lyfter fram Hangös strategiska betydelse under kriget. Kl. 16.30 påbörjas en viktig diskussion om städningen efter miljöskadan i Hangö i början på året: vad lärde vi oss och hur förbereder vi oss i framtiden? I diskussionen deltar Hangö stad och WWF.

Dagen kulminerar i hela folkets symboliska dopp i Östersjön kl. 18 på Hangös simstränder. Med i doppet är föreningen Hurja Hangö som hämtar Hangös lokala badare till stränderna. Dagen avslutas kl. 19 med konserten Bow Waves - Som fågeln i stadshuset. Inträdet till konserten är 10 euro och intäkterna doneras för Österjöns väl. Biljetter kan köpas vid dörren. Live-videokonserten är en förtjusande och stämningsfull helhet som lyfter fram mångfalden i Skärgårdshavets landskap. Skärgårdshavet är en del av allas vår värdefulla Östersjön och konserten påminner om hur viktigt det är att ta väl hand om våra hav. På konserten uppträder violinisten och sångaren Marianne Maans.

Program erbjuds runtom i staden:

• Raimo Sundelins fotoutställning i foajén

• ”Roskfiske”-jippo med Hangö miljöförening

• Vattenskoj vid Regattastranden kl. 17.30, arrangerat av biblioteket och ungdomstjänsterna

• Bastu och pizza i Silversand

• Lokala bokförlagen Libraria och Litorale säljer litteratur med Östersjötema i stadshuset

• Restaurangerna Stranden och Segel erbjuder dagen till ära menyer inspirerade av Östersjön

Syftet med Östersjödagen är att öka medvetenheten och främja insatser för vår gemensamma havsnatur.

Kom med och lyssna, diskutera och njut av en sommardag i det maritima Hangö!

Itämeren ainutlaatuinen luonto ja sen tulevaisuus nousevat keskiöön, kun Hanko viettää Itämeripäivää torstaina 28. elokuuta monipuolisella ja elämyksellisellä ohjelmalla. Päivän aikana kaupungintalo, Itäsatama ja kaupunki täyttyvät keskusteluista, kulttuurista ja konkreettisista teoista yhteisen meremme hyväksi.

Päivä alkaa aamulla klo 7-9 Radio Vega Västnylandin suoralähetyksellä Itäsatamasta, ja juhlapäivän virallisen ohjelman kaupungintalon juhlasalissa avaa klo 10 kaupunginjohtaja Petra Ståhl. Heti tämän jälkeen kuullaan Suomenlahden merivartioston komentajan, kommodori Mikko Simolan katsaus Suomenlahden toimintaympäristöön merivartioston näkökulmasta.

Paneelikeskustelussa perehdytään ajankohtaisiin Itämeri-kysymyksiin poliitikkojen ja asiantuntijoiden johdolla. Moderaattorina toimii Yrsa Grüne-Luoma, ja keskustelijoina nähdään mm. ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala, europarlamentaarikko Ville Niinistö ja kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta.

Aamupäivän aikana syvennytään meriliikenteen päästöihin John Nurmisen Säätiön projektipäällikkö Eeva Tähtikarhun alustuksessa sekä tarkastellaan vihreän siirtymän vaikutuksia vesistöihin Baltic Sea Action Groupin toimitusjohtaja Ville Wahlbergin johdolla. Hän esittelee keväällä julkaistut pelisäännöt aidolle vihreälle siirtymälle. Valuma-alueilta Itämereen kohdistuvaa kuormitusta käsitellään kahden asiantuntijan voimin: professori Alf Norkko Helsingin yliopiston Tvärminnen tutkimusasemalta alustaa aiheesta ruotsiksi ja toiminnanjohtaja Jaana Pönni Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä suomeksi. He avaavat, kuinka maalla tehtävät ratkaisut vaikuttavat Itämeren tilaan ja miten kuormitus voidaan saada kuriin. Ohjelmaan on vapaa pääsy, mutta tilaisuuteen tulee ilmoittautua etukäteen. Lisätietoa löytyy kaupungin kotisivulta.

Aampupäivän lopuksi keskusteluun liittyy myös kansainvälinen näkökulma, kun suurlähettiläs emeritus Hannu Himanen ja Yrsa Grüne-Luoma keskustelevat geopoliittisista jännitteistä. Samanaikaisesti Radio Vegan ohjelmassa "Slaget – dagens debatt" käsitellään Hangon roolia ja ajankohtaisia kysymyksiä juontaja Bettina Sågbom-Ekin johdolla.

Päivän aikana yleisö pääsee tutustumaan Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman Augusta-tutkimusalukseen ja näytteenottodemoon Itäsatamassa sekä snorklaamaan Itämeren vedenalaiseen maailmaan Plagenin rannalla.

Iltapäivän ohjelma jatkuu klo 15.00 kaupungintalolla, jossa saamme kuulla enemmän vedenalasesta luonnosta. Klo 15.45 Hangon Rintamamuseon museonjohtaja Jörgen Engroos pitää esityksen otsikolla "Hangö havsområde under andra världskriget". Esitys nostaa esiin Hangon strategisen merkityksen sodan aikana. Klo 16.30 käydään tärkeä keskustelu Hangon alkuvuoden ympäristövahingon jälkeisestä siivouksesta: mitä opittiin ja miten varaudumme tulevaan? Keskustelussa mukana ovat Hangon kaupunki ja WWF.

Päivä huipentuu koko kansan symboliseen pulahdukseen Itämereen klo 18 Hangon uimarannoilla. Mukana pulahduksessa Hurja Hanko-yhdistys, joka tuo Hangon omia paikallisia pulahtajia paikalle. Päivän päättää Bow Waves Linnun lailla -konserttiin klo 19 kaupungintalolla. Konsertin pääsymaksu on 10 euroa ja tuotot lahjoitetaan Itämeren hyväksi. Lippuja myydään ovelta. Live-videokonsertti on lumoava ja tunnelmallinen kokonaisuus, joka tuo esiin Saaristomeren maisemien moninaisuuden. Saaristomeri on osa arvokasta Itämerta ja konsertti muistuttaa miten tärkeää on pitää hyvää huolta meristämme. Konsertissa esiintyy viulusti ja laulaja Marianne Maans.

Koko kaupungissa on päivän ajan tarjolla oheisohjelmaa:

• Valokuvanäyttely Raimo Sundelinilta lämpiössä

• ”Kalastetaan roskia” -tempaus Hangon ympäristöyhdistyksen kanssa

• Kirjaston ja nuorisopalveluiden järjestämä vesirieha Regatan rannalla klo 17.30

• Saunoja ja pizzoja Silversandissa

• Paikalliset kustantamot Libraria ja Litorale myyvät Itämeriaiheisia kirjallisuutta kaupungintalolla

• Ravintolat Stranden ja Segel tarjoavat päivän ajan Itämerestä inspiroituneen menun

Itämeripäivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja edistää tekoja yhteisen meriluontomme hyväksi.

Tule mukaan kuuntelemaan, keskustelemaan ja nauttimaan kesäpäivästä merellisessä Hangossa!

Ohjelma ja lisätiedot: hanko.fi/itameripaiva

Viileä kesän alku on viivästyttänyt mustikan kukintaa ja marjojen kypsymistä eri puolilla Suomea. Mustikkaan? -sovelluksen mukaan marjat ovat kypsiä osassa Etelä-Suomea jo viikon sisällä, ja muualla Etelä-Suomessa marjat kypsyvät seuraavien kahden viikon aikana. Keski-Suomessa kypsyminen tapahtuu alle kolmessa viikossa ja pohjoisempana heinäkuun loppupuolella.

Mustikkaan? -sovellus tarjoaa käyttäjän sijaintitiedon perusteella mustikan kypsymisennusteen. Sille voi kertoa myös esimerkiksi oman mökkipaikkakunnan ja tarkistaa, kannattaako seuraavan mökkiviikonlopun suunnitelmiin sisällyttää mustikkapiirakan leipominen vai ennemmin vajan maalaus.

Viileä kesän alku näkyy ennusteissa

Tänä vuonna kevät eteni hitaasti, eikä toukokuussa nähty merkittäviä lämpöaaltoja. Siksi mustikka kypsyy myöhemmin kuin viime kesänä. Muutos näkyy suoraan Mustikkaan? -sovelluksen ennusteissa, jotka päivittyvät päivittäin Ilmatieteen laitoksen säätietojen perusteella.

”Mallimme on osoittanut kykynsä ennustaa näitä muutoksia, mutta samalla on tärkeää muistaa, että luonto on aina osittain arvaamaton. Malli päivittyy kerran vuorokaudessa aina viimeisimpien säätietojen mukaan, jotta marjastajat voivat suunnitella retkensä mahdollisimman tarkasti”, toteaa Innofactorin analyytikko Tapio Linkosalo.

Mallin herkkyys sääolosuhteille näkyy käytännössä niin, että kypsymisalueet voivat muuttua päivittäin. Viileä alkukesä hidasti lämpösumman kertymistä, ja se viivästytti kypsymistä lähes koko maassa.

Marjastajan apuna tieteellinen malli

Mustikan kypsymisen ennuste perustuu lämpösummamalliin, jossa seurataan päivittäisiä lämpötiloja ja lasketaan niiden perusteella, milloin marjat saavuttavat kypsymisvaiheen. Mallin taustalla on Luonnontieteellisen Keskusmuseon (LUOMUS) pitkittäisaineisto ja Ilmatieteen laitoksen avoin säädata.

Samanlaista mallia käytetään esimerkiksi siitepölykauden ennustamiseen. Pitkä seuranta-aineisto on arvokasta myös ilmastonmuutoksen tutkimuksessa, sillä marjojen vuosittaiset kehitysrytmit kertovat konkreettisesti sääolojen vaihteluista ja pitkän aikavälin muutoksista.

Sovellus kehitettiin alun perin Innofactorin Hackathon-tilaisuudessa keväällä 2018. Sittemmin mukaan on lisätty myös puolukan kypsymisennuste Puolukkaan? -sovellukseen.

Marjojen kypsymisennuste tarkentuu joka päivä. Lisää mustikkaan.fi esimerkiksi oman selaimen kirjanmerkkeihin, niin voit helposti tarkistaa, milloin on oikea aika lähteä marjametsään!

Lisätietoja:

Tapio Linkosalo
Analyytikko, Innofactor
+358 40 517 0571

Veera Vitie
Viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö, Innofactor
+358 44 331 0207

Porin taidemuseon Poriginal Gallerian kesän näyttelynä avautuu Hillevi Vähälä-Arangon uusia maalauksia esittelevä näyttely. Näyttelyn teokset ovat kaikki syntyneet viimeisten kahden vuoden aikana. Elämän kevät -näyttelyn avajaisia vietetään tänä perjantaina 11. heinäkuuta kello 18–20 ja näyttely on koettavissa 7. syyskuuta 2025 saakka.

Vähälä-Arangolle maalaaminen on tapa työstää mieleen jääneitä asioita. Aiheet ovat toden ja kuvitteellisen maailman vuoropuhelua, ja ilmaisu vaihtelee pelkistetyn ja esittävän muotokielen ja välillä. Maalauksissa värit ovat vahvasti mukana ja niiden monenlainen vuorovaikutus kiinnostaa jatkuvasti taiteilijaa. Vähälä-Arangon maalauksissa muodonmuutos ja jatkuvuus ovat aihepiirejä, jotka ovat toistuneet teosten sisältöinä viimeisten vuosien aikana. Elämän kevät -näyttely koostuu öljymaalauksista, joissa ihminen ja luonto kohtaavat, ja joissa tapahtuu vuoropuhelua ja muodonmuutoksia.

– Olen ajatellut asioita, joita tapahtuu ihmisille ja eläimille, ihmettelen meidän yhteistä jaettua tilaamme. Omat kokemukset ja havainnot siitä, mitä meille tapahtuu, siirtyvät kankaalle. Maalaukset rakentuvat luonnonmuotojen ja esineiden ympärille, niissä kohtaavat muodot, värit ja sisällöt. Maalaukset ovat asetelmallisia lavastettuja tapahtumia, ne lähestyvät aihetta valon ja pimeyden kautta. Luonto, ihmiset ja eläimet esiintyvät eri muodoissa ja kaikilla on jotain sanottavaa. Muotokuvissa piiloudutaan ja ollaan esillä. Tilan osuus tulee maalauksessa tärkeäksi, se määrittää kuinka ahtaalla olemme. Eläimet tuovat kuvaan jotain itsestään ja samalla ne kantavat sisällään ihmistä. Leikittelen muodonmuutoksilla, niissä ihminen saa monenlaisia piirteitä. Vihreä väri kulkee kuvissani saaden eri sävyjä ja merkityksiä, se on valloittava ja tunkeileva ja se versoo tarinaa, kuvailee Hillevi Vähälä-Aranko.

Hillevi Vähälä-Aranko (s.1961 Tuusula) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on valmistunut taidemaalariksi Kuvataideakatemiasta vuonna 1988. Vähälä-Aranko on pitänyt yksityisnäyttelyitä vuodesta 1989 ja osallistunut lukuisiin yhteis- ja ryhmänäyttelyihin. Viimeisimmät yksityisnäyttelyt ovat olleet Promenadigalleriassa Hyvinkäällä 2024, Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa Helsingissä 2020 ja Galleria Uudessa Kipinässä Lahdessä 2017. Vähälä-Arangon teoksia on muun muassa Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungin kokoelmissa sekä Oulun taidemuseossa. Poriginalin Elämän kevät -näyttely jatkaa samaa teemaa, jota Vähälä-Aranko käsitteli edellisessä yksityisnäyttelyssään ”Elävä kokoelma” Hyvinkäällä 2024.

Poriginal Galleria on avoinna tiistaista perjantaihin kello 11–18 ja lauantaista sunnuntaihin kello 10–17. Heinäkuun ajan Galleria on auki myös maanantaisin. Taidemuseon ja Poriginalin kesän poikkeusaukioloajat löytyvät täältä. Galleriaan on maksuton pääsy.

CLA:n ympäristöraportti: hiilijalanjälki 40 prosenttia pienempi kuin edeltävässä mallissa

Uuden täyssähköisen Mercedes-Benz CLA:n hiilijalanjälki autonvalmistuksen koko arvoketjussa on jopa 40 prosenttia pienempi kuin sitä edeltäneen polttomoottorimallin vastaava arvo. Tämä varmistui CLA 250+ -mallin kattavassa ympäristötaseen arviointiprosessissa, jonka toteutti puolueeton TÜV Rheinland. Vähentämällä CO₂-päästöjä edelleen koko toimitusketjussa sekä hyödyntämällä latauksissa aurinko-, tuuli- ja vesienergiaa säästöt voivat nousta jopa kahteen kolmasosaan, tutkimus painotti.

CLA:lle määriteltiin ensimmäistä kertaa tarkat määrälliset tavoitteet CO₂-päästöjen vähentämiseksi kaikkien tuotantomateriaalien toimitusketjuissa. Elinkaariarvioinnissa otettiin huomioon esimerkiksi autossa käytettyjen ja hiilitaseeltaan aikaisempaa pienempien alumiinin ja teräksen, akkukennojen ja kierrätysmuovin määrät. Yhtenä laskuperusteena käytettiin uusiutuvilla energialähteillä tuotettua lataussähköä. CLA 250+ -mallissa uusiomateriaalista valmistettuja muoviosia on yhteensä 42 kiloa, ja noin puolet siitä on peräisin kotitalouksista kierrätetyistä raaka-aineista. Alustan muovivahvisteiset nostopisteet on puolestaan valmistettu autojen puskureista jalostetusta muovimateriaalista.

Mercedes-Benz vastaa kysyntään ja valmistaa CLA:t kolmessa vuorossa

Mercedes-Benz aloittaa uuden CLA-kompaktimallinsa valmistuksen kolmessa vuorossa loppuvuoden aikana, tuotantojohtaja Jörg Burzer kertoo Automotive News Europe -lehden sisarjulkaisulle Automobilwochelle. CLA:n tilauskanta on Burzerin mukaan ”erittäin rohkaiseva”, ja siksi yhtiö haluaa taata autojen valmistumisen kohtuullisessa ajassa. Sedan-mallia valmistetaan Rastattiin tehtaalla Saksassa, mallin sähköisiä voimalinjoja puolestaan Untertürkheimissa lähellä Stuttgartia. Voimalinjoja valmistuu noin 200 kappaleen päivävauhdilla, mikä Automobiwochen laskelmien mukaan ennakoi 50000 auton vuosituotantoa.

Mercedes-Benz avasi täyssähköisen CLA:n tilauskirjat asiakkailleen Saksassa jo huhtikuussa. Suomessa hinnasto julkaistiin 27.5. ja ensimmäisiä autoja Suomeen odotetaan jo alkusyksyn aikana. CLA on ensimmäinen Mercedes-Benzin uudelle MMA-perusrakenteelle valmistettava automalli. CLA-sedanin lähtöhinta Suomessa on 49990 euroa (CLA 250+). Mallin yhdistetty kulutus on vain 12,2 kWh/100 km, ja toimintamatka yltää vaikuttavaan 792 kilometriin (WLTP). CLA-mallisto laajenee seuraavaksi Shooting Brake -farmarilla ja myöhemmin uusilla kompaktiluokan SUV-malleilla.

Uutishuoneet:

Mercedes-Benz Media

Mercedes-Benz - ePressi

Lisätietoja median edustajille:

Pekka Koski, lehdistöpäällikkö Mercedes-Benz ja smart. pekka.koski@veho.fi, 0400210490

Avovesiuinnin MM-kilpailut käydään ensi viikolla 15.–20. heinäkuuta Singaporessa. Suomesta kilpailuihin osallistuu kaksi uimaria: Louna Kasvio ja Leonie Tenzer. Kummallekin kyseessä ovat ensimmäiset aikuisten MM-kilpailut avovesiuinnissa.

Kasvio lähtee hänen ensimmäisiä aikuisten avovesiuinnin MM-kisojansa kohti hyvillä mielin ja todella innoissaan.

– Treenit ovat sujuneet koko kauden hyvin ja fiilis on hyvä.

Uimareita odottavat Singaporessa vaativat olosuhteet, veden lämpötila kohoaa jopa 30 asteeseen.

– Olosuhteet tulevat olemaan todella haastavat, koska vesi on niin kuumaa, Kasvio jatkaa.

Kuten Kasvio, myös Tenzer on innoissaan lähdössä hänen ensimmäiseen aikuisten avovesiuinnin MM-debyyttiinsä.

– Olen innoissani ja utelias näkemään, miten kaikki sujuu. Yritän kuitenkin suhtautua mahdollisimman rennosti. Haluan ottaa irti niin paljon kuin mahdollista ja ennen kaikkea nauttia, Tenzer sanoo.

Ennen lähtöä Singaporeen Kasvio ja Tenzer valmistautuivat kilpailuihin Thaimaassa, jossa olosuhteet muistuttivat tulevaa kisaympäristöä.

Molemmat suomalaisuimarit osallistuvat naisten 10 kilometrin, 5 kilometrin sekä 3 kilometrin knock out -kilpailuihin. Suomen aikaan kisastartit käydään varhain aamuyöllä.

Suomalaisten kisaohjelma (ajat Suomen aikaan):

Tiistai 15.7.
Klo 3:00 | Naisten 10 km

Perjantai 18.7.
Klo 2:30 | Naisten 5 km

Lauantai 19.7.
Klo 3:00 | Naisten 3 km knock out

Avovesiuinnin MM-kisasivut

Avovesiuinnin MM-kisoja seurataan Uimaliiton kanavissa:
Facebook | Instagram

Finntriathlon Joroinen järjestetään 11.–12.7. Odotettu puolimatkan paluu kerää koko viikonloppuun reilut 800 osallistujaa.

Joroisten Finntriathlon kokoaa perinteisesti suomalaiset triathlonharrastajat Joroisiin. Odotettu puolimatkan paluu tapahtuu lauantaina, jolloin osallistujat kilpailevat 1,9 km uinnissa, 90 km pyöräilyssä ja 21,1, km juoksussa.

Perjantaina 11.7. kilpaillaan lasten triathlonissa, nuorten supersprintissä ja pikatriathlonissa. Lauantaina vuorossa on odotettu puolimatka.

Aikataulu: www.finntriathlon.fi/aikataulu-joroinen

Liikennejärjestelyt
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt tilapäisen tiesulun Finntriathlon Joroinen -tapahtumaan ajalle 11.–12.7. 2025

TIESULKU pe 11.7.2025 klo 15.30-18.30
Tie 4557 Kuopiontie 9,2km matkalla välillä Kuopiontie 1 – Kuopiontie 929 VT 5 ramppi, joka jää auki
Tie 4558 Rantasalmentie, välillä Kuopiontie 669 – Rantasalmentie 180 VT 5 ramppi, joka jää auki

TIESULKU la 12.7.2025 klo 10.00-16.00
Tie 4557 Kuopiontie 9,2km matkalla välillä Kuopiontie 1 – Kuopiontie 929 VT 5 ramppi, joka jää auki
Tiet 4558 ja 464 Rantasalmentie 9,4km matkalla, välillä Kuopiontie 669 – Rantasalmentie 943. Myös VT5 rampit Rantasalmentielle ovat suljettu molempiin ajosuuntiin.

Median ilmoittautuminen
Yleisön ja median liikkuminen kilpailualueella on rajoitettua. Haluamme palvella median edustajia parhaalla mahdollisella tavalla ja helpottaa työskentelyänne tapahtumassa.

Tämän vuoksi pyydämme tapahtumaan saapuvien median edustajien ennakkoilmoittautumista torstaihin 10.7. klo 22.00 mennessä osoitteeseen: kalle.kotiranta@ironcoaching.fi

Median yhteyshenkilö: Kalle Kotiranta, 040 502 2786, kalle.kotiranta@ironcoaching.fi

Joroisten kisainfo ja aikataulu löytyvät osoitteesta: finntriathlon.fi/joroinen

BYD on maailman johtava uusien energialähteiden ajoneuvojen (täyssähkö ja Super DM lataushybridit) valmistaja, joka tunnetaan huipputason akkuteknologiasta ja laajasta, monipuolisesta mallistostaan. Yritys on kasvanut nopeasti Euroopassa – ja nyt BYD jatkaa vahvaa kasvuaan Suomen markkinalla. Vuonna 2024 BYD:n liikevaihto oli 107,2 miljardia dollaria maailmanlaajuisesti, ja se valmisti yli 4,2 miljoonaa ajoneuvoa, mikä tekee siitä maailman kolmanneksi suurimman yksittäisen automerkin. Nyt brändi tuo Suomen markkinoille useita uusia malleja, mukaan lukien edullisen Dolphin Surf -mallin sekä täyssähköisiä SUV- ja sedan-malleja.

"Vehon ja BYD:n yhteistyö on luonnollinen askel kohti kestävämpää tulevaisuutta. BYD:n teknologinen osaaminen ja laaja tuotevalikoima täydentävät erinomaisesti sitoutumistamme vastuullisiin ratkaisuihin. Olemme innoissamme voidessamme tuoda nämä ajoneuvot suomalaisten ulottuville," sanoo Janne Kämäräinen, Vehon henkilöautoliiketoiminnasta vastaava johtaja.

Laajentuva valikoima ja kasvava asiakaspotentiaali

Yhteistyö BYD:n kanssa vahvistaa Vehon volyymipohjaa ja mahdollistaa yhä paremman kilpailukyvyn sähköistyvässä markkinassa. Mercedes-Benz säilyy jatkossakin Vehon liiketoiminnan tukipilarina, ja BYD täydentää tarjontaa erityisesti eri hintaluokkien täyssähköisillä vaihtoehdoilla.

"Tämän yhteistyön ansiosta voimme tarjota asiakkaille entistä monipuolisemman valikoiman laadukkaita sähköajoneuvoja eri hintakategorioissa. Tämä on meille selkeä kilpailuetu," sanoo Kari Halonen, Vehon Suomen henkilöautojen vähittäiskaupasta vastaava johtaja.

Asiakas keskiössä – myös jatkossa

Uuden brändin mukaantulo ei muuta Vehon strategian ydintä. Asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen, saumaton asiakaspolku ja paras mahdollinen palvelu pysyvät edelleen kaiken toiminnan keskiössä. BYD-brändi tuo Mercedes-Benzin ja smartin lisäksi lisää vaihtoehtoja vastata suomalaiskuluttajien moninaisiin toiveisiin ja tarpeisiin.

Koulutus ja lanseeraus: valmistautuminen on jo käynnissä

Henkilöstön koulutus ja tuki ovat keskeisessä roolissa BYD:n lanseerauksessa. Veho tekee tiivistä yhteistyötä BYD:n kanssa varmistaakseen sujuvan myynnin aloituksen ja asiantuntevan palvelun jokaisessa kohtaamispisteessä.

Vehon tavoitteena on olla BYD:n suurin jälleenmyyjä Suomessa, ja näkyä vahvasti maan suurimmissa kaupungeissa Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Turussa. Ensimmäiset toimenpiteet käynnistyvät pian ja tavoitteena on aloittaa BYD:n myynti ja huolto elokuun alussa.

Lisätietoja:

Kari Halonen, Suomen henkilöautojen vähittäiskaupan johtaja, 050 546 4150

Janne Kämäräinen, Henkilöautoliiketoiminnasta vastaava johtaja, 040 519 5505

Tarinoiden Talot -tapahtuma avaa Kellokoskella ovet lauantaina 23.8.2025 mitä mielenkiintoisimpiin kohteisiin ja tarjoaa kävijöille todellisen sukelluksen eri sisustustyyleihin, sairaalan historiaan ja ruukin kauniiseen miljööseen. Yleisön ihasteltavana on 11 kohdetta. Mukana on niin julkisia kohteita kuin yksityiskotejakin, joista ei tarinaa tai ihasteltavaa puutu. Kohteet ovat tapahtumapäivänä avoinna kello 10–16.

Upeat kohteemme Kellokoskella

• 1. Kellokosken ruukin rauhaa
  Kellokosken ruukki, Vanha Valtatie 190, as 3, Kellokoski
• 2. Designkoti
  Kellokosken ruukki, Vanha Valtatie 190, as 2F, Kellokoski
• 3. Kellokosken kirkko
  Männistöntie 5, Kellokoski
• 4. Kellokosken kartano
  Vanha Valtatie 198, Kellokoski
• 5. Taideportaikko
  Vanha Valtatie 198, Kellokoski
• 6. Sairaalan kappeli ja ruumiskellari
  Vanha Valtatie 198, Kellokoski
• 7. Sairaalamuseo
  Vanha Valtatie 198, Kellokoski
• 8. Parturintalo
  Vanha valtatie 206, Kellokoski
• 9. Vanhaa kunnioittava koti
  Tähkäpää 14 B, Kellokoski
• 10. Kukkupakka
  Mäkitie 7, Kellokoski
• 11. Musiikkikoulu
  Vanha Valtatie 130, Kellokoski

Tapahtuma on maksullinen, mutta kirkkoon ja sairaalamuseoon pääset tutustumaan maksutta. Liput on 10 euroa aikuiselta ja 5 euroa alle 15-vuotiaalta lapselta.

Toivomme, että ostat lipun etukäteen verkkokaupastamme – jos kuitenkin piipahdat paikalle ex tempore, voit ostaa lippuja myös Ruukin lipunmyyntipisteeltä tapahtumapäivänä kello 9.30 alkaen korttimaksulla.

Kellokosken tonttitarjontaa esitellään rakennusalan ammattilaisille 22.8.

Tarinoiden Talot -tapahtumaan kytkeytyy ensimmäistä kertaa rakennusalan ammattilaisten päivä, joka toteutetaan perjantaina 22.8.2025 kello 10–13 Kellokosken ruukilla (Vanha Valtatie 190, Kellokoski). Tapahtumassa esitellään Tuusulan kunnan tonttitarjontaa ja käydään läpi alueen ajankohtaisia asioita.

Ilmoittautumiset rakennuttajatilaisuuteen:
Hankekehityspäällikkö Mirka Härkönen, mirka.harkonen@tuusula.fi, 040 314 3040

Anna Eriksson palaa sveitsiläisfestivaalille uudella elokuvallaan E. Kriitikoiden viikolla ensi-illassa on Silent Legacy. Match Me! -ohjelmaan lähtee kolme tuottajaa.

Kesän suuriin elokuvatapahtumiin lukeutuva Locarnon festivaali järjestetään 6.–16. elokuuta, 2025. Anna Erikssonin trilogian päättävä E on mukana Fuori Concorso -sarjassa eli kilpasarjan ulkopuolella virallisessa ohjelmistossa. Trilogian aiemmista elokuvista M (2018) esitettiin Venetsian elokuvajuhlilla ja W (2022) Locarnossa.

Elokuvassa E Suomen ex-pääministeri aiheuttaa skandaalin Nobel-gaalassa ja katoaa todellisuuden autiomaahan. Siellä hän kohtaa kaksoisolentonsa ja muita erämaahan eksyneitä. Eriksson nähdään jälleen pääroolissa käsikirjoittamassaan ja ohjaamassaan elokuvassa.

Matti Pyykön Ihode Managementille tuottaman elokuvan ensi-ilta Suomessa on 26. syyskuuta.

Jenni Kivistön ja Jussi Rastaan ohjaama dokumenttielokuva Silent Legacy on mukana Locarnon Kriitikoiden viikolla. Elokuva käsittelee länsiafrikkalaisen siirtolaisen identiteettiä kahden todellisuuden välissä ja tarjoaa katseen ihmisiin, jotka ovat pakotettuja vastaamaan jatkuvasti eriarvoistuvan maailman haasteisiin.

Silent Legacyn on tuottanut Ella Ruohonen Väki Filmsille, ja sen yhteistuottajia ovat Ellis Films Ranskasta ja Pilumpiku Production Burkina Fasosta.

Suomen elokuvasäätiö on toista vuotta yhteistyökumppanina Locarno Pron Match Me! -ammattilaisohjelmassa. Tuottajille tarkoitettuun koulutus- ja verkostoitumisohjelmaan lähtevät Suomesta Paria Eskandari (Mozhi Films), Pauliina Maus (Making Movies) ja Joon Tervakari (Tarasow Films).

Lisätietoa:

Locarno Festival

Marjo Pipinen
viestintäasiantuntija
marjo.pipinen@ses.fi
p. 09 6220 3020

Tutkimus: Koulujen kännykkäkieltoa kannattaa 91 prosenttia – Lähes puolet kieltäisi myös välitunneilla

• Elokuussa voimaan astuvalla koulujen kännykkäkiellolla on suomalaisten vankkumaton tuki, selviää mobiililaitteiden suosio- ja hintakehitystä seuraavan hintavertailupalvelu Hintaoppaan kyselytutkimuksesta*.
• Kaikista vastaajista 91 prosenttia kannattaa kieltoa. 18–24-vuotiaiden keskuudessa luku on selvästi pienempi 75 prosenttia.
• 45 prosenttia vastaajista olisi ulottanut kiellon koskemaan myös välitunteja. Asiantuntija olisi puolestaan toivonut, että uudistus olisi toteutettu satunnaisena kokeiluna mitattavuuden vuoksi.

Peruskoulujen oppilailta kielletään mobiililaitteiden käyttö oppitunneilla 1. elokuuta 2025 alkaen. Valtaosa suomalaisista pitää tätä oikeana ratkaisuna, selviää tuoreesta kuluttajatutkimuksesta.

Hintaoppaan teettämän kyselyn mukaan peräti 91 prosenttia on sitä mieltä, että mobiililaitteiden kieltäminen oppitunneilla on hyvä päätös. Vain neljä prosenttia on päätöstä vastaan. Lakimuutos saa eniten kannatusta 45–54-vuotiaiden keskuudessa (95 prosenttia vastaajista), kun taas 18–24-vuotiaista 75 prosenttia pitää päätöstä hyvänä ja 17 prosenttia huonona.

“Mobiililaitteiden käyttö oppitunneilla on aihe, joka on puhuttanut viime vuosina erittäin paljon. Moni on toivonut asiaan voimakasta muutosta, ja syksyllä voimaan astuvalla valtakunnallisella kiellolla on selvästi suomalaisten tuki erityisesti vanhempien ikäryhmien keskuudessa”, kommentoi Hintaopas.fi-palvelun maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett.

45 prosenttia tutkimukseen vastanneista olisi ulottanut kiellon koskemaan myös välitunteja.

“Tämän kysymyksen kohdalla ero ikäryhmien suhteen oli huomattava. 18–24-vuotiaista peräti 69 prosenttia vastustaa välituntikieltoa, ja vain 17 prosenttia kannattaa”, Matinvesi-Bassett huomauttaa.

Lakimuutoksella voi olla vaikutuksia myös lapsille ja nuorille tarkoitettujen mobiililaitteiden myyntiin, mikä kiihtyy perinteisesti kesällä ennen koulujen alkua. Matinvesi-Bassettin mukaan uudistus voi saada vanhemmat arvioimaan uudestaan lasten ja nuorten tarpeita erilaisille mobiililaitteille.

Tutkija olisi toivonut toisenlaista toteutusta

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Ramin Izadin mukaan uudistus olisi kannattanut toteuttaa satunnaistettuna kokeiluna, jotta tuloksia olisi voitu verrata koulujen välillä.

“Tutkimusnäyttö on vielä vähän hajanaista, minkä takia tämäkin uudistus olisi pitänyt aloittaa satunnaistettuna kokeiluna. Harmi, että laki toteutettiin niin, että uudistuksen tuloksia ei pystytä näyttämään toteen. Tästä huolimatta uskon, että kielto on tärkeä askel oikeaan suuntaan ja sillä on parhaimmillaan myönteinen vaikutus lasten koulunkäyntiin, mielenterveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin. Paljon riippuu myös siitä, johtaako uudistus laajempaan muutoksen puhelimen käytössä lapsilla ja nuorilla koulun ulkopuolella”, Izadi toteaa.

Izadi on välituntien osalta samoilla linjoilla Hintaoppaan tutkimukseen vastanneiden kanssa.

“Opetushallitus suosittelee kouluille puhelinten rajoittamista koko koulupäivän ajaksi, vaikka laki ei sitä vaadi. Tämä on mielestäni oikea suunta”, hän jatkaa.

Suomalaisten säästämisinto laskussa – erityisesti miesten osalta

Hintaoppaan ostovoimaindeksi kertoo neljännesvuosittain kuluttajien oman arvion heidän mahdollisuuksistaan käyttää rahaa erilaisiin tuotteisiin ja tavaroihin seuraavan kolmen kuukauden aikana asteikolla 1 (erittäin huonot) – 10 (erittäin hyvät). Vuoden 2025 kolmannella kvartaalilla ostovoimaindeksi asettui lukemaan 6,0. Luvussa on hieman nousua viime kvartaalista (5,9).

Suomalaiset arvioivat käyttävänsä heinä-syyskuussa tuotteisiin ja tavaroihin keskimäärin 554 euroa. Miesten kulutusbudjeteissa on havaittavissa 132 euron nousu edelliseen kvartaaliin verrattuna (628 eurosta 760 euroon). Samaan aikaan naisten suunniteltu budjetti on laskenut roimasti, 533 eurosta 365 euroon.

“Kaupan kannalta huomionarvoista on säästämisessä tapahtunut muutos. 28 prosenttia vastaajista ei aio karsia enää ollenkaan menojaan heinä-syyskuussa. Luku on noussut edellisestä kyselystä peräti 5,5 prosenttia, mikä tukee viimeaikaisia viitteitä kulutuksen elpymisestä”, Hintaoppaan Matinvesi-Bassett kommentoi.

Lisää dataa koskien nuorison älylaitteiden käyttöä ja muita kuluttajakyselyn tuloksia löytyy tällä viikolla julkaistavasta Hintaoppaan Kuluttajakompassista.

* Tutkimus toteutettiin Bilendin hallinnoimassa M3 Panelissa 20.-24. kesäkuuta 2025. Verkkokyselyyn vastasi 1000 18–75-vuotiasta suomalaista ja otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.

Tutkimuskysymysten tarkat muotoilut ja vastausprosentit:

Suomen peruskouluissa astuu 1.8.2025 voimaan mobiililaitteiden käyttökielto oppitunneilla. Onko tämä mielestäsi hyvä päätös?

Kyllä 91,1%

Ei 4,2%

En osaa sanoa 4,7%

Mobiililaitteita saa jatkossakin käyttää peruskouluissa välitunneilla. Olisiko mielestäsi käyttökielto pitänyt ulottaa myös välitunneille?

Kyllä 44,8%

Ei 38,6%

En osaa sanoa 16,6%

Tänä vuonna syntynyt saimaannorpan uroskuutti menehtyi kalastusverkkoon Haukivedellä. Kyseessä on kolmas Metsähallituksen tietoon tullut pyydykseen kuollut norppa tänä vuonna. Metsähallitus muistuttaa, että kaikki verkot ja löysänieluiset katiskat ovat vaaraksi saimaannorpalle ympäri vuoden.

Kalastaja ilmoitti tapahtuneesta Metsähallitukselle maanantaina 7. heinäkuuta. Hukkunut kuutti oli 86-senttinen uros, joka oli syntynyt keväällä. Kuutin ruho sijaitsi verkon päässä, ja eläin oli pyörähtänyt kevyesti verkkohavakseen.

Pyydys ei sijainnut saimaannorpan suojelemiseksi asetetulla kalastusrajoitusalueella, mutta se oli samanlainen kuin asetuksessa määritellyt verkot.

”Kaikki verkot ovat aina saimaannorpalle vaarallisia, myös rajoitusalueen ja -ajan ulkopuolella”, summaa luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksen Luontopalveluista.

Metsähallituksen tietoon vuoden kolmas kalanpyydyskuolema

Metsähallitus vastaa saimaannorpan kannanseurannasta ja suuresta osasta suojelutoimia. Tänä vuonna Metsähallituksen tietoon on tullut kolme pyydyskuollutta norppaa, joista Haukiveden nyt ilmoitettu saimaannorppa on ensimmäinen kalaverkkoon menehtynyt. Edelliset kaksi ilmoitettua pyydyskuolemaa olivat kesäkuussa löysänieluiseen katiskaan menehtynyt norppa ja avorysään kuollut norppa.

“Katiskojen nielu ei saa päästä yli 15 senttimetriä leveäksi, jotta saimaannorppa ei pääse katiskaan sisälle”, muistuttaa luonnonsuojelun erityisasiantuntija Alakoski.

Kaikki pyydyskuolemat eivät tule kannanseurannan tietoon. Vuosittain Metsähallituksen tietoon tulee viidestä kuuteen pyydyskuollutta saimaannorppaa vuosittain.

Kuolleista ja vahingoittuneista norpista tulee ilmoittaa Metsähallitukselle

Haukivedellä verkkokalastaja toimi kuten on ohjeistettu: kalastuslain mukaisesti pyydyksen haltijan on ilmoitettava viipymättä saimaannorpan jäämisestä pyydykseen. Myös muista kuolleista ja vahingoittuneista saimaannorpista pyydetään ilmoittamaan viipymättä Metsähallitukselle puhelimitse numeroon 0206 39 5000. Mikäli kuollut norppa löytyy vedestä, täytyy varmistaa, etteivät aallot vie sitä mennessään.

Tällainen verkko oli kyseessä

Monofiiliverkon korkeus oli viisi metriä, pituus 60 metriä ja solmuväli 60 millimetriä. Langan paksuus oli 0,17 millimetriä. Pyydys oli ankkuroitu molemmista päistä seitsemän kilogramman ankkureilla. Pyydyspaikan syvyys oli seitsemän metriä.

Lisätietoja

Riikka Alakoski, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Metsähallituksen Luontopalvelut, 0405307241, etunimi.sukunimi@metsa.fi

Saimaannorppa Metsähallituksen verkkosivuilla

Ohjeet kuolleesta saimaannorpasta ilmoittamiseen

Asetus Saimaan kalastusrajoituksista (mmm.fi)

Kalastusrajoitukset karttapalvelussa (kalastusrajoitus.fi)

Suomen joukkue Euroopan nuorten kesäolympiafestivaaleille (EYOF) on valittu. EYOF-kisat järjestetään Pohjois-Makedoniassa Skopjessa 20.–26.7.2025. Skopjen lisäksi kisakaupunkina on Kumanovo, ja voimistelukilpailut järjestetään Osijekissa Kroatiassa.

Suomen joukkueenjohtaja Katja Volkova iloitsee siitä, että Suomi lähtee kisoihin isolla joukkueella:

– On upeaa nähdä, että Suomi on kisoissa mukana näin isolla ja monipuolisella joukkueella! Entisenä olympiaurheilijana tiedän, miten ainutlaatuista on päästä osaksi monilajitapahtumaa, jonka tunnelma, yhteisöllisyys ja oppimiskokemukset kantavat pitkälle urheilu-uralla. EYOF-kisat ovat nuorille kasvun paikka, joka kehittää urheilijaa sekä kentällä että sen ulkopuolella. Myös valmentajille tapahtuma tarjoaa arvokasta kansainvälistä kokemusta ja uusia näkökulmia. Samalla lähdemme kisoihin kunnianhimoisesti tavoittelemaan menestystä, mittaamaan osaamistamme ja peilaamaan tekemistämme kansainvälisen vaatimustason valossa. Tietysti ylpeinä sinivalkoisissa Suomen väreissä!

Kilpailut ovat Euroopan Olympiakomiteoiden luoma ja Kansainvälisen Olympiakomitean suojeluksessa järjestettävä monilajinen kilpailutapahtuma. Kisoihin voivat osallistua lajista riippuen 14–18-vuotiaat urheilijat. Kisat järjestetään joka toinen vuosi sekä kesä- että talvilajeissa. Kisoihin odotetaan yli 4000 urheilijaa ja taustahenkilöä 48 Euroopan maasta.

Suomen Olympiakomitea on valinnut Suomen joukkueen EYOF-kisoihin.

Suomen joukkue Euroopan nuorten olympiafestivaaleille Skopjeen 20.–26.7.2025 (Urheilijan nimen perässä on hänen syntymävuotensa)

Ampumaurheilu
Lumi Saikkonen, 2007
Otso-Aadolf Ahokangas, 2007

Janne Terkola, valmentaja

Judo
Sara Mäntykenttä, 2009
Sofia Pekki, 2009
Perttu Lambacka, 2008

Khirchla Khirchilashvili, valmentaja

Koripallo
Maija Honkonen, 2009
Aida Kimario, 2010
Sofia Koivisto, 2010
Martta Mattila, 2009
Lilja Nyström, 2009
Joella Rasanen, 2009
Elli Riihelä, 2009
Ida Riihijärvi, 2009
Matilda Suokas, 2009
Eva Tauriainen, 2009
Aisla Tikkanen, 2009
Veera Vartia, 2009

Juha-Pekka Männistö, valmentaja
Juha Oikarinen, valmentaja
Ray Ailus, valmentaja
Juha Penttilä, tuomari

Koskipujottelu
Aada Lindeman, 2010

Petri Voutilainen, valmentaja

Lentopallo
Justus Välimäki, 2009
Riku Kaaretkoski, 2008
Maxim Sadovnikov, 2009
Eemi Marttila, 2009
Rändi Kivine, 2009
Niilo Kilpinen, 2008
Elias Jago, 2009
Tapio Kurikka, 2008
Niilo Peräsalo, 2008
Elias Oivanen, 2009
Ossi Lehtiö, 2008
Onni Aamuvuori, 2008

Lauri Rantanen, valmentaja
Petteri Penttinen, valmentaja
Karri Raveala, valmentaja
Ari Jokelainen, tuomari

Maantiepyöräily
Stella Suuronen, 2009
Vilma Hautamäki, 2010
Olivia Kajasoja, 2009
Eino Mutanen, 2009
Sampo Ruonakoski, 2009
Samuli Yli-Pelkonen, 2009

Hiski Kanerva, valmentaja
Veeti Vainio, valmentaja
Juha Aintila, valmentaja

Maastopyöräily
Sanni Suomu, 2009
Martin Kullberg, 2009

Juuso Hartikainen, valmentaja

Pöytätennis
Jimi Koivumäki, 2011

Mika Räsänen, valmentaja

Taekwondo
Inari Susiluoto, 2008
Aina Kirtselis, 2009

Stelios Kirtselis, valmentaja
Jure Pantar, valmentaja

Uinti
Lumi Oura, 2010
Linda Hämäläinen, 2010
Noora Haikola, 2011
Juuli Salum, 2010
Tara Hallia, 2010
Susanna Ilina, 2010
Veeti Ukkola, 2010
Paavo Jokiranta, 2010

Roosa Keronen, valmentaja
Alexei Mokitchev, valmentaja

Telinevoimistelu
Oona Renko, 2010
Klaara Kuusela, 2010
Nelli Pelttari, 2010
Topi Jaakola, 2008
Emil Lempiäinen, 2009
Alvar Takalo, 2008

Tiina Vilenius, valmentaja
Maxim Podobed, valmentaja
Tuulia Räisänen, tuomari
Riku Koivunen, valmentaja
Sergey Kandlin, valmentaja
Mikke Tukiainen, tuomari

Yleisurheilu
Roosa Buri, 800 m, 2008
Meya Kastren, 400 m, 2009
Klaara Mertsalo, 2000 m esteet, 2008
Ella Rautawaara, 5000 m kävely, 2008
Vilma Koski, 100 m aidat, 2008
Emma Juntunen, 400 m aidat, 2008
Selma Pollari, korkeushyppy, 2008
Ellen Andtfolk, seiväshyppy, 2009
Ella Wallin, pituushyppy, 2008
Alexia Myllymäki, kolmiloikka, 2008
Emma Valkila, kuulantyöntö, 2009
Iitu Riekkinen, kiekonheitto, 2008
Venla Siekkinen, moukarinheitto, 2009
Piitu Tourunen, keihäänheitto, 2008
Isabella Tuulari, 7-ottelu, 2009

Justus Korvenpää, 400 m ja 800 m, 2008
Sisu Saarinen, 1500 m, 2009
Leo Rajaniemi, 3000 m, 2009
Antti Ristanen, 2000 m esteet, 2009
Pyry Heiskanen, 110 m aidat, 2009
Nuutti Leppänen, 400 m aidat, 2008
Robin Helenius, seiväshyppy, 2009
Noel Nikulainen, 200 m ja pituushyppy, 2008
Jesse Kaipiainen, kuulantyöntö, 2008
Riki Honkanen, kiekonheitto, 2008
Jere Murto, moukarinheitto ja keihäänheitto, 2009
Manuel Ojala, 10-ottelu, 2008
Aapo Pimiä, 5000 m kävely, 2008

Aapo Räntilä, valmentaja
Joonas Mikkanen, valmentaja
Sanna Saarman-Kemppi, valmentaja
Helinä Koivumäki, valmentaja
Lotta Suviranta, valmentaja
Jani Vottonen, valmentaja
Mikko Rajaniemi, valmentaja

Joukkueen yleisjohto
Katja Volkova, joukkueenjohtaja, p. 050 432 6390
Kimmo Mustonen, joukkueen apulaisjohtaja, p. 050 566 9869
Pia Pekonen, joukkueen apulaisjohtaja, p. 040 702 0666
Liina-Maija Rummukainen, tiedottaja, p. 044 2404 757
Ari Hännikäinen, lääkäri
Einari Kurittu, fysioterapeutti
Satu Ranta, fysioterapeutti, voimistelu
Veera Kortelainen, fysioterapeutti, koripallo
Henna Hukkanen, psyykkinen valmentaja
Santeri Kiiveri, urheilijalähettiläs

Suomen Olympiakomitean kisasivut
Kisajärjestäjän nettisivut
Kisastriimit

Ainolanväylä on suljettu moottoriajoneuvoliikenteeltä ratasillan kohdalta tiistaina 8.7.2025 klo 5.00 alkaen. Sulun oli määrä päättyä keskiviikkona 9.7. klo 23.00, mutta sääolosuhteiden vuoksi työt jatkuvat torstaihin 10.7.2025 klo 16.00 saakka. Sulun aikana Ainolanväylällä tehdään asfaltointitöitä ja yli kulkevalla ratasillalla maalaustöitä osana Väyläviraston Helsinki–Riihimäki-ratahanketta. Suunniteltuja töitä ei tiistain voimakkaista vesisateista johtuen päästy aloittamaan suunnitellusti.

Moottoriajoneuvoliikenteen kiertotie kulkee Sipoontien ja Pohjoisväylän kautta. Jalankulun ja pyöräilyn väylä pysyy avoimena ja käytössä normaalisti koko työskentelyn ajan.

Pahoittelemme mahdollisesta häiriöstä aiheutuvaa vaivaa ja kiitämme kärsivällisyydestä rakennustöiden aikana.

Lisätietoja työvaiheesta antaa kohteen urakoitsija:

Kreate Oy
Arttu Ketonen, työmaapäällikkö
p. 040 842 1229
etunimi.sukunimi@kreate.fi

Kreate Oy
Janne Neste, työnjohtaja
p. 040 523 9364
etunimi.sukunimi@kreate.fi

Lisätietoja Helsinki–Riihimäki-ratahankkeesta antaa hankkeen rakennuttaja:

Väylävirasto
Riitta Parviainen, projektipäällikkö
p. 029 534 3034
etunimi.sukunimi@vayla.fi

Hankkeen ensimmäinen vaihe valmistui vuoden 2024 lopulla. Toisen vaiheen rakentaminen käsittää vuodet 2021–2030, jolloin rakennetaan lisäraiteet Keravan ja Järvenpään sekä Järvenpään ja Jokelan välille. Keravan ja Jokelan välille muodostuu noin 20 kilometriä pitkä neliraiteinen rataosuus. Keravalla tavaraliikenneraidetta jatketaan Sködvikinradalta Lahden oikoradan suuntaan. Hyvinkäältä Riihimäen suuntaan Arolammille saakka rakennetaan läntinen lisäraide ja tavaraliikenneraide Hyvinkäältä Hangonradalta Riihimäen tavararatapihalle. Lisäksi tehdään muutoksia siltoihin, turva- ja sähköratalaitteisiin ja meluntorjuntaan.

Seuraa hanketta:
https://www.facebook.com/hkiriihimaki
https://vayla.fi/helsinki-riihimaki

Helsinki–Riihimäki-ratahankkeessa luodaan edellytykset sujuvammalle liikenteelle Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä rataosuudella, pääradalla. Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen vaihe valmistui vuoden 2024 lopulla. Toisen vaiheen rakentaminen on käynnissä vuosina 2021–2030. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Kuluva heinäkuu on viimeinen kuukausi, kun suurin osa opiskelijoista voi nostaa yleistä asumistukea. Elokuusta alkaen opintotukea nostavista opiskelijoista vain ne, joilla on lapsia, voivat edelleen saada yleistä asumistukea. Opintotuen asumislisä ei korkeimmillaankaan riitä kattamaan opiskelijoiden asuinkustannuksia, minkä lisäksi sidonnaisuus opintotukeen tuo haasteita opiskelijoiden toimeentuloon.

“Erityisesti kesät ovat opiskelijoille jatkossa vaikeita, mikäli kesätyöpaikkaa ei löydy. Asumislisää voi nostaa vain opiskelukuukausilta, ja mikäli opiskelija joutuu nostamaan kesällä opintotukea kattaakseen vuokrakustannukset, voivat tukikuukaudet loppua kesken opintojen. Opintotukikuukausien määrää tulisi nostaa kesäajan toimeentulon turvaamiseksi”, SAMOKin hallituksen jäsen Taru Kyllönen linjaa.

Opiskelijoiden huolta asumiskustannuksista ei helpota hankaluudet edullisemman asunnon löytämisestä. Opetushallituksen ja Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n tilastoista selviää, ettei opiskelija-asuntotarjonta ole pysynyt kasvavan opiskelijamäärän perässä. Lisäksi erityisryhmien investointiavustukseen tehdyt leikkaukset vaikeuttavat opiskelija-asuntorakentamista. Opiskelija-asunnoilla on keskeinen rooli asumiskustannuksien pitämisessä maltillisina.

“On myös muistettava, että moni muuttaa opintojen perässä uudelle paikkakunnalle, josta ei välttämättä tunne ketään. Mikäli opiskelija-asuntoa ei saa, on kohtuutonta odottaa, että opiskelija muuttaisi yhteen itselleen vieraan ihmisen kanssa ja olisi yhteisen vuokrasopimuksen myötä taloudellisesti vastuussa myös toisen ihmisen asuntoon tekemistä vahingoista”, Kyllönen muistuttaa.

SAMOKin ratkaisut opintotuen asumislisälle siirryttäessä:

• Kuntaryhmien hyväksyttävät enimmäisasumismenot on asetettava korkeammalle tasolle, jotta opiskelija voi kattaa elinkustannuksensa
• Opintotukikuukausien kokonaismäärää tulee nostaa vähintään kymmenellä, jotta toimeentulo myös kesäaikoina tai opintojen viivästyessä voidaan turvata
• Opintotuen asumislisä sidottava kansaneläkeindeksiin
• Opiskelija-asumisen rahoitusta tulee nostaa opiskelija-asuntotarjonnan parantamiseksi
  

Lisätiedot:

Taru Kyllönen
Hallituksen jäsen
0404174666
taru.kyllonen@samok.fi

Tänä vuonna syntynyt saimaannorpan uroskuutti menehtyi kalastusverkkoon Haukivedellä. Kyseessä on kolmas Metsähallituksen tietoon tullut pyydykseen kuollut norppa tänä vuonna. Metsähallitus muistuttaa, että kaikki verkot ja löysänieluiset katiskat ovat vaaraksi saimaannorpalle ympäri vuoden.

Kalastaja ilmoitti tapahtuneesta Metsähallitukselle maanantaina 7. heinäkuuta. Hukkunut kuutti oli 86-senttinen uros, joka oli syntynyt keväällä. Kuutin ruho sijaitsi verkon päässä, ja eläin oli pyörähtänyt kevyesti verkkohavakseen.

Pyydys ei sijainnut saimaannorpan suojelemiseksi asetetulla kalastusrajoitusalueella. Verkko oli kuitenkin asetuksen mukainen eli se olisi ollut sallittu myös rajoitusalueella. Verkkokalastus on sallittu myös rajoitusalueella muulloin kuin ajalla 15.4.-30.6., mutta rajoitusalueella tietyt pyydystyypit ovat kiellettyjä.

”Kaikki verkot ovat aina saimaannorpalle vaarallisia, myös rajoitusalueen ja -ajan ulkopuolella”, summaa luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksen Luontopalveluista.

Metsähallituksen tietoon vuoden kolmas kalanpyydyskuolema

Metsähallitus vastaa saimaannorpan kannanseurannasta ja suuresta osasta suojelutoimia. Tänä vuonna Metsähallituksen tietoon on tullut kolme pyydyskuollutta norppaa, joista Haukiveden nyt ilmoitettu saimaannorppa on ensimmäinen kalaverkkoon menehtynyt. Edelliset kaksi ilmoitettua pyydyskuolemaa olivat kesäkuussa löysänieluiseen katiskaan menehtynyt norppa ja avorysään kuollut norppa.

“Katiskojen nielu ei saa päästä yli 15 senttimetriä leveäksi, jotta saimaannorppa ei pääse katiskaan sisälle”, muistuttaa luonnonsuojelun erityisasiantuntija Alakoski.

Kaikki pyydyskuolemat eivät tule kannanseurannan tietoon. Vuosittain Metsähallituksen tietoon tulee viidestä kuuteen pyydyskuollutta saimaannorppaa vuosittain.

Kuolleista ja vahingoittuneista norpista tulee ilmoittaa Metsähallitukselle

Haukivedellä verkkokalastaja toimi kuten on ohjeistettu: kalastuslain mukaisesti pyydyksen haltijan on ilmoitettava viipymättä saimaannorpan jäämisestä pyydykseen. Myös muista kuolleista ja vahingoittuneista saimaannorpista pyydetään ilmoittamaan viipymättä Metsähallitukselle puhelimitse numeroon 0206 39 5000. Mikäli kuollut norppa löytyy vedestä, täytyy varmistaa, etteivät aallot vie sitä mennessään.

Tällainen verkko oli kyseessä

Monofiiliverkon korkeus oli viisi metriä, pituus 60 metriä ja solmuväli 60 millimetriä. Langan paksuus oli 0,17 millimetriä. Pyydys oli ankkuroitu molemmista päistä seitsemän kilogramman ankkureilla. Pyydyspaikan syvyys oli seitsemän metriä.

Lisätietoja

Riikka Alakoski, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Metsähallituksen Luontopalvelut, 0405307241, etunimi.sukunimi@metsa.fi

Saimaannorppa Metsähallituksen verkkosivuilla

Ohjeet kuolleesta saimaannorpasta ilmoittamiseen

Asetus Saimaan kalastusrajoituksista (mmm.fi)

Kalastusrajoitukset karttapalvelussa (kalastusrajoitus.fi)

Saimaan Haukivedeltä löytyi eilen kuhaverkkoon hukkunut saimaannorpan kuutti. WWF muistuttaa, että kaikki kalaverkot ovat norpalle vaaraksi ja että Saimaalla on mahdollista kalastaa myös norpille turvallisilla menetelmillä.

Metsähallitus julkaisi tänään tiedon, että uroskuutti on hukkunut kuhaverkkoon Saimaan Haukivedellä maanantaina 7. heinäkuuta. Saimaannorpan suojaksi säädetty verkkokalastuksen täyskielto saimaannorpan lisääntymisalueella päättyi 30. kesäkuuta. Pyydys sijaitsi kalastusrajoitusalueen ulkopuolella.

”Tapaus on surullinen muistutus siitä, että jokainen kalaverkko on norpalle vaarallinen. Saimaannorppa on erittäin uhanalainen ja yksikin turhaan kuollut kuutti on liikaa”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Elina Erkkilä.

Merkittävä osa saimaannorpan verkkokuolemista tapahtuu heinäkuussa, kun verkkokalastusrajoitukset poistuvat. Verkot ja vääränmalliset katiskat ovat vaarallisimpia itsenäistä elämää opetteleville kuuteille. WWF on vaatinut, että kaikkien kalaverkkojen kiellon tulisi koskea myös heinäkuuta.

”Kaikki kalaverkot ovat saimaannorpalle vaaraksi. Jokainen Saimaalla kalastava voi tehdä merkittävän teon norppien puolesta ja vaihtaa verkot ja löysänieluiset katiskat norpalle turvallisiin kalastusmuotoihin, kuten onkimiseen, uisteluun tai norppaturvallisella katiskalla pyytämiseen”, Erkkilä sanoo.

Norppaturvallisessa katiskassa on jäykistetty nielu, joka ei aukea venytettynäkään yli 15 sentin laajuiseksi. Muunlaiset katiskat ovat kiellettyjä asetusalueella ympäri vuoden. Kesäkuussa naarasnorppa hukkui Haukivedellä asetusten vastaiseen löysänieluiseen katiskaan.

Kuluneena keväänä kuutteja syntyi ennätysmäärä, 111 yksilöä. Heikon lumitilanteen vuoksi norpat tarvitsivat kuitenkin ihmisen apua. Jopa 80 prosenttia näistä poikasista syntyi apukinokseen tai keinopesään.

“Ilmastonmuutos on norpalle suuri ja nopeasti paheneva uhka. Meidän on tehtävä kaikkemme, että huonoistakin lumitalvista selvinneet kuutit saavat mahdollisuuden jatkaa elämäänsä”, Erkkilä toteaa.

Lisätiedot

Suojelujohtaja Elina Erkkilä, WWF Suomi, 050 522 4540, elina.erkkila@wwf.fi (yhteydenotot ensisijaisesti puhelimitse)

Kokkolan Pimjalon asemalla tehdään huoltotöitä 15.-18.7.2025 klo 8–16 välisenä aikana. Seuraavat radiokanavat lähetetään alennetulla teholla huoltotöiden ajan ja lähetykset joudutaan katkaisemaan keskiviikkona 16.7. ja torstaina 17.7.: Aito Iskelmä, Patmos ja Yle Radio Suomi Kokkola. Katkokset pyritään pitämään mahdollisimman lyhyinä.

Pahoittelemme mahdollisista katkoksista aiheutuvaa haittaa.

Median yhteystiedot:

Viestintäjohtaja Minna Flink, p. 040 742 8849, minna.flink(a)digita.fi

Kuluttajat:

Digita Info
ma-pe klo 8.00–20.00
p. 020 411 7676
info@digita.fi

Digita Infoon soittaminen maksaa normaalin puheluhinnan verran. Hinnat voivat vaihdella hieman liittymätyypistä riippuen (mpm/pvm). Palveluun jonotus on maksullinen.

Digita/Viestintä