World Boxing Cup - Astana 2025

Sunnuntaina suoritetuissa arvonnoissa suoraan toiselle kierrokselle selvisivät Pihla Kaivo-oja, Teresa Mäkinen sekä Benjamin Eriksson. Suomalaisten osalta kisat alkavat heti maanantaina.

Maanantain suomalaiset

• Iltapäivän tilaisuudessa, B-kehään Kirsta Kovalainen:
  ottelu 5: W65kg Richol Maelys (FRA) - Kovalainen Krista
• Iltatilaisuudessa, A-kehään Ismail Umar
  ottelu 7: M65kg Gianotti Giacomo (ITA) - Umar Ismail

Suomen maajoukkue osallistui kansainväliselle leirille Astanassa ennen kisoja. Mukana olivat myös Johannes Suhonen, Aapo Lehtonen sekä Emma Jokiaho.

Suomalaisten ensimmäiset vastustajat

Sarjassa W51kg ottelevan Pihla Kaivo-ojan ensimmäinen vastustaja Nikola Prymaczenko tulee Puolasta. Teresa Mäkisen ensimmäinen vastus W54kg-sarjassa on Taipein Huang Hsiao-wen. Benjamin Erikssonin ensimmäinen vastustaja on voittaja otteluparista M75kg Rami Kiwan (BUL) - Mouxime Abdoulay (GER).

Päivä ottelut alkavat klo 14 paikallista aikaa (+ 2 h Suomen aikaan) ja iltaottelut klo 18. Kisoja voi seurata livenä World Boxingin YouTube-kanavalta.

Kisojen viralliset kotisivut: www.kfb.kz

Hänen sarjansa olivat 23, 22 ja 22.

– Tämä päivä oli tasaista suorittamista ja hyvillä tunnelmilla, mutta se ei tänään riittänyt. Huomiselle taistelumielellä lähdetään hakemaan hyvää sijoitusta, Tallgren sanoi.

Kilpailun voitti Kroatian Antonio Chiavalon tuloksella 69. Hopeaa vei Latvia Kärlis Jurgenovskis tuloksella 68 ja samalla tuloksella pronssin nappasi Tsekin Jakub Chmelik.

Maanantaina kilpaillaan solotrap, jossa ammutaan mies miestä vastaan kunnes neljä ampujaa on jäljellä ratkomaan mitalit.

Tulokset

Kuva: Pekka Maunula

Lue myös: Viron Andres Kull voittoon Kokkovuori GP:ssä – Mäkelä paras suomalainen – Suomen Ampumaurheiluliitto ry

Oliver Lindh ampui tuloksen 188. Juha Kumpuvaara ja Roger Sundstöm ampuivat tuloksen 187, ja Kumpuvaara käänsi hopeauusinnan edukseen.

– Fiilikset on tottakai korkealla, koska viime voitosta on mennyt jo aikaa (vuonna 2020). Viime vuodet ovat olleet hieman hankalia, vaikka hyviä tuloksia kylläkin on tullut. Lauantaina lähes virheetön suoritus, jolloin yksi pummi ja sunnuntaina hyvä suoritus haastavissa olosuhteissa riitti voittoon ilman ratkomisia, Lindh sanoi.

Naisten voittaja Johanna Huotari ampui 169. Wilhemina Wadstein oli toinen tuloksella 165 ja Laura Peltokangas kolmas tuloksella 162.

Kaikki tulokset: Compak SM 2025 SSG - Google Drive

Mustaruudissa kolmen päivän aikana lukuisia mestareita

Myös mustaruudissa oli vilkas SM-viikonvaihde. Kaikki mustaruudin Suomen mestarit eri lajeissa tulossivuilta.

Sunnuntaina iltapäivällä junaliikenne keskeytyi Porin radalla Nokian ja Siuron välillä radalle kaatuneen puun takia. Kovan tuulen kaatama puu vahingoitti sähköradan rakenteita pitkältä matkalta.

Sähköradan kunnostustyöt ovat päättyneet ja ajojohtimiin on palautettu jännitteet klo 23.15.

Sunnuntai-illan aikana 7 henkilöjunaa korvattiin linja-autoilla Nokia - Karkku välillä. Lisäksi maanantaiaamun ensimmäinen henkilöjuna Porista Tampereelle on korvattu linja-autolla.

Pohjois-Savon matkailu on nousujohteessa. Ensimmäinen tanskalaisryhmä saapuu alueelle helmikuussa ja charter-lentojen neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Kiinnostus aluetta kohtaan on selvästi kasvanut, vaikka maailmantilanne tuokin matkailuun omat haasteensa.

Suomalainen matkailutarjonta on vedossa ja nyt pohjoisten kohteiden rinnalle halutaan myös aitoja Suomi-kokemuksia ja elämyksiä. Pohjois-Savon Matkailu Oy käynnisti toimintansa vuosi sitten ja ensimmäiset kaupallistetut tanskalaismatkailijoiden ryhmät ovat tulossa alueelle helmikuussa 2026 yhteensä viideksi viikoksi.

Jokainen ryhmä viettää alueella viisi yötä, nauttien aidoista suomalaisista talvielämyksistä, kuten savusauna, huskyt, lumikenkäily, moottorikelkkasafarit, hiihto, laskettelu ja lumikissa- safari.

– Tämä oli juuri sitä, mitä lähdimme tekemään. Haluamme alueelle euroja ja kaupallistaa Pohjois-Savon matkailuelämyksiä kansainvälisesti, sanoo Pohjois-Savon Matkailun toimitusjohtaja Hanna Tiitola.

Ryhmät majoittuvat Tahkolla ja ohjelmaa on rakennettu ympäri maakuntaa, sisältäen mm. Leppävirran Muumijääpuiston, savusauna- ja perinneillan Kuopion Rauhalahdessa, Lempyyn husky- ja porosafarit sekä Tahko Safareiden talviaktiviteetteja, kuten pilkkimistä ja lumikenkäilyä.

Kasvua, kiinnostusta ja kansainvälisiä neuvotteluja

Matkailijadataa kokoavan Visitoryn raportin mukaan kansainvälinen matkailu on selvässä kasvussa: Pohjois-Savon tammi-toukokuu majoitusmyynti (rekisteröity ja rekisteröimätön) olivat yhteensä 23,5 miljoonaa euroa ja se kasvoi 739 000 euroa edellisestä vuodesta (tammi-toukokuu). Pohjois-Savon alueen myynti on otettu maailmalla hyvin vastaan.

– Meillä on vahvuus, jota moni alue ei voi tarjota: aitous ja savolaisuus. Aitoa Suomea ja aitoja savolaisia elämyksiä, kuten ruokakulttuuri ja kulttuuriperinteet. Täällä ei tarvitse teeskennellä, täällä saa olla ja kokea, Tiitola kiteyttää.

Lapin jalanjäljissä – mutta omalla tavalla

Tiitola korostaa, että Pohjois-Savo hyötyy Lapin tekemästä pitkäjänteisestä matkailutyöstä – mutta on myös hyvä erottautua.

– Lappi on tehnyt arvokasta työtä Suomen nostamiseksi matkailukartalle. Me tuomme tähän jatkumoon oman aidon ja helposti saavutettavan vaihtoehtomme. Emme yritäkään olla Lapin kopio, vaan suomalaisen matkailun täydentäjä.

Tiitola korostaa, että matkailualueen myyntityö on pitkäjänteistä työtä.

– Olemme käyneet pitkään neuvotteluja alueen omista charter-lennoista ja olemme optimistisia tulevaisuuden suhteen.

Nostotöiden vuoksi Itäinen Rantakatu on suljettu moottoriajoneuvoliikenteeltä välillä Myllysilta - Auransilta. Työaika on maanantaina kello 07:30-11:00.

Kävelijät ja pyöräilijät pääsevät kulkemaan Itäisellä Rantakadulla työmaan ohi. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Nostotyön jälkeen moottoriajoneuvoliikenne palautuu yksisuuntaiseksi Itäisellä Rantakadulla siten, että ajosuunta on Martista tuomiokirkolle. Vastakkaisen suunnan liikenteen tulee käyttää vaihtoehtoisia reittejä, esimerkiksi Itäistä Pitkäkatua. Katutyömaan ja Fuugan rakentamisen yhteisvaikutuksesta Itäinen Rantakatu pysyy yksisuuntaisena vuoteen 2026 saakka.

Kesällä 2025 Saaristomerellä toteutetaan laajamittaisia vedenalaisen meriluonnon kartoituksia sukeltamalla. Kartoitukset ovat osa kansallista vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa Velmua, ja niitä toteuttavat Metsähallitus sekä useat asiantuntijakonsultit. Uuden kartoitustiedon avulla halutaan voida paikantaa Saaristomeren paikallisesti ekologisesti merkittävät merialueet, niin kutsutut PEMMA-alueet.

Kartoituskohteiksi on valikoitunut alueita, joiden ennakoidaan mallinnusten perusteella olevan vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä, mutta joista on tähän mennessä kertynyt vain vähän havaintotietoa. Kartoituksia tehdään kesäkuun puolivälistä syyskuun alkuun kolmihenkisissä sukellustiimeissä, ennalta määritetyillä 100 metrin mittaisilla sukelluslinjoilla. Sinivalkoinen sukeltajan lippu veneessä tai rannalla viestii muille veneilijöille siitä, että sukeltaja on vedessä ja että ohitus tulee suorittaa varoen ja turvallisen etäisyyden päästä.

Sukelluslinjoilla kerätään lajitietoa sekä matalilta rannoilta että vedenalaisilta riutoilta

Sukelluksia tehdään kahdenlaisia: rantasukelluksia matalien rantojen kasvillisuuden kartoittamiseksi sekä riuttasukelluksia, joiden kohteena ovat matalat kallio- ja kivikkoalueet eli riutat. Rantasukelluslinjoilta saadaan arvokasta tietoa matalien rantojen kasvillisuudesta ja riuttasukelluslinjoilla tarkastellaan erityisesti kallio- ja kivikkorantojen levälajistoa. Mahdolliset vieraslajit tunnistetaan ja ilmoitetaan kansalliseen vieraslajitietokantaan.

Sukelluslinjan teko alkaa 100 metrin mittaisen mittanauhan tai metrimerkein varustetun uppoavan köyden vetämisellä pohjaan. Linjan molemmat päät merkitään poijuilla. Sukeltaja aloittaa linjan sukeltamisen turvallisuussyistä aina syvemmästä päästä lähtien. Joka kymmenen metrin välein tai luontotyypin vaihtuessa selkeästi toiseksi, tehdään linjan molemmin puolin kahden neliömetrin alueelle näyteala.

Näytealalta kirjataan ylös kaikki kasvi-, vesisammal- ja levälajisto, niiden prosenttipeittävyydet ja lajien keskimääräiset korkeudet. Myös paikoillaan pysyvät eläimet kuten esimerkiksi sinisimpukat ja merirokot kirjataan ylös.

”Tutkimussukeltaminen on ainutlaatuinen tapa nähdä ja ymmärtää merenpohjan todellinen monimuotoisuus, ja myös tuoda tieto sekä päätöstentekijöiden että ihan kaikkien saataville. Se, mitä emme tunne, jää helposti suojelematta. Kartoittamalla merellistä luontoa voimme paremmin ottaa huomioon vedenalaiset luontoarvot”, kertoo meribiologi Essi Keskinen Metsähallitukselta.

Miksi kerätty vedenalaistieto on tärkeää, ja missä sitä voi tarkastella?

Kaikki kartoitustulokset löytyvät valmistuttuaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tietokannasta osoitteesta www.laji.fi ja Vedenalaisen meriluonnon karttapalvelusta. Koko kesän maastokartoitusaineiston analysointi ja vieminen tietokantaan kestää noin vuodenvaihteeseen asti.

Kartoitusten tuloksena löydetään Saaristomeren aiemmin vähemmälle huomiolle jääneiltä alueilta tärkeimmät luonnon monimuotoisuuden kohteet, mahdolliset uhanalaiset lajit. Tuloksia tullaan käyttämään vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävimpien alueiden, PEMMA-alueiden, paikantamiseen. PEMMA-alueilla itsessään ei ole hallinnollista painoa, mutta ne voivat toimia esimerkiksi suojelun tehostamisen ja meriluonnon tilan parantamisen työkaluna.

Yhteyshenkilöt

luonnonsuojelun erityisasiantuntija Essi Keskinen, Metsähallitus Luontopalvelut, p. 040 754 4525, etunimi.sukunimi@metsa.fi

erikoistutkija Louise Forsblom, hankkeen koordinaattori, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 013, etunimi.sukunimi@syke.fi

suunnittelija Jaakko Haapamäki, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 281, etunimi.sukunimi@syke.fi

suunnittelija Marianne Karlemo, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 022 915, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

suojelualuesuunnittelija Liisa Vainio, Turun kaupunki, p. 044 907 5827, etunimi.sukunimi@turku.fi

SKALin kuljetusbarometriin 2/2025 vastanneista 413 kuljetusyrityksestä 29 prosenttia on investoimassa seuraavan neljän kuukauden aikana. Investointeja tekevien osuus pieneni prosenttiyksiköllä vuoden 2025 alussa tehdystä barometristä. Pidemmällä, vuoden 2021 alusta alkavalla aikajaksolla tarkasteltuna kuljetusyritysten investointiaikeet ovat tällä hetkellä keskitasolla. Alimmillaan investointiaikeet olivat syksyllä 2023, jolloin investointeja oli tekemässä 25 prosenttia vastaajista. Investointiaikeiden huippu ajoittuu seurannassa vuosien 2021 ja 2022 vaihteeseen, jolloin investoimassa oli 33 prosenttia vastaajista.

- Kuljetusyritysten investointiaikeiden tasoa voi pitää kohtuullisena taloudessa vallitseva epävarmuus huomioon otettuna, toteaa SKALin johtaja Petri Murto.

Vaikka yritystasolla tarkasteltuna investointiaikeet ovat pysyneet vakaina, pienenee kuorma-autojen ensirekisteröintien määrä Suomessa yli 20 prosentilla vuositasolla mitattuna. Vuoden 2025 aikana ensirekisteröidyistä kuorma-autoista 90 prosentilla käyttövoimana on ollut diesel.

- Kuorma-autojen ensirekisteröintimäärät ovat huolestuttavan alhaisella tasolla, mikä tulee johtamaan kuljetuskaluston keski-iän kasvamiseen. Kuljetusyritysten investointikyvyn ja rahoituksen saannin varmistaminen eri keinoin on tärkeää alan kehittymisen kannalta, Murto muistuttaa.

Kuljetusbarometrin tulosten perusteella kuljetusyritykset suuntaavat investointejaan yhä useammin vaihtoehtoisiin käyttövoimiin. Erityisen paljon on lisääntynyt aikeet investoida biokaasukäyttöisiin autoihin. Vastaajista 18 prosenttia aikoo seuraavan neljän kuukauden aikana hankkia auton, jonka käyttövoimana on paineistettu tai nesteytetty biokaasu. Sähkökäyttöistä kalustoa seuraavan neljän kuukauden aikana on hankkimassa seitsemän prosenttia barometriin vastanneista. Vastaajista 90 prosenttia suuntaa investointinsa joko kokonaan tai osittain dieselkäyttöiseen kalustoon.

Kuljetusbarometrissa selvitettiin ensimmäistä kertaa yritysten investointitapoja. Vastausten perusteella uuden auton hankkimisessa Leasing-sopimus on jo hieman suositumpaa kuin auton hankkiminen ns. yrityksen omaan taseeseen.

SKAL Kuljetusbarometri 2/2025 toteutettiin toukokuun ja kesäkuun välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 413 jäsenyrittäjää eri suoritealoilta ja eri puolilta Suomea. Koko barometrin pääset lukemaan täällä.

Kaikki SKALin tähän mennessä julkaisemat Kuljetusbarometrit löydät täältä.

Lisätietoja:

Petri Murto, johtaja, SKAL, p. +358 40 762 2140, petri.murto@skal.fi

Perusterveydenhuoltoon toivotaan nykyistä enemmän reumaosaamista, selviää Reumaliiton tutkimuksesta, johon vastasi 1 263 nivelreumaa sairastavaa henkilöä.

Nivelreuma on yleisin tulehduksellinen reumasairaus. Se on pitkäaikaissairaus, jonka lääkehoito jatkuu pitkään, usein loppuelämän.

Lääkehoidon vaikutuksia seurataan säännöllisillä laboratoriokokeilla. Reumaliiton tutkimukseen vastanneista 1 263 nivelreumaa sairastaneesta henkilöstä seurantakokeissa kävi 90 prosenttia.

Vastuu laboratoriotulosten seurannasta on pitkälti potilaalla itsellään. Vastaajista 64 prosenttia kertoi katsovansa tulokset itse OmaKannasta tai muusta digitaalisesta kanavasta. Tämä vaatii potilaalta omatoimisuutta ja osaamista, niin digikanavien käytössä kuin tulosten arvioinnissa.

Hoitava taho ilmoitti tuloksista säännöllisesti vain 16 prosentille vastaajista.

”Suurin osa nivelreumaa sairastavista on osaavia ja pystyy arvioimaan laboratoriotuloksiaan omatoimisesti. Nivelreuma on kuitenkin tyypillisesti iäkkäiden ihmisten sairaus ja on syytä miettiä, onko potilaalla jo liikaa vastuuta oman sairautensa seurannasta muuttuvien digitaalisten palveluiden maailmassa”, sanoo Reumaliiton toiminnanjohtaja Anu Uhtio.

Nopea hoito estää vammautumisen

Nivelreuma diagnosoidaan ja hoito aloitetaan erikoissairaanhoidossa. Kun akuutti vaihe rauhoittuu, hoito siirretään usein perusterveydenhuoltoon.

Hoitamaton nivelreuma voi aiheuttaa niveliin pysyviä muutoksia ja virheasentoja. Sairaudelle on tyypillistä, että se voi aktivoitua nopeasti pitkän rauhallisen jakson jälkeen.

Perusterveydenhuollossa ei aina tunnisteta, milloin muutokset vaativat pikaisia toimia.

Kun nivel tulehtuu, kasvaa pysyvien virheasentojen riski. Tulehduksen nopea rauhoittaminen on tärkeää. Se onnistuu parhaiten nivelten paikallishoidolla eli suoraan niveliin annettavilla kortisonipistoksilla.

Tutkimuksen vastaajista 59 prosentin nivelreumaa hoidetaan joskus kortisonipistoksilla. Heistä 40 prosenttia sai tarvitsemansa pistoksen viikon sisällä. Muilla hoitoon pääsy kesti pidempään.

”Yksi kuukausi on kohtuuton aika pistosjonoon, kun yrittää pysyä työkykyisenä”, kirjoittaa yksi vastaajista.

Pitkään nivelreumaa sairastaneet osaavat yleensä arvioida, milloin pistokselle on tarvetta. Toimenpide itsessään voi olla ikävä, mutta onnistuneen pistoksen hyödyt merkittäviä. Perusterveydenhuollosta ei aina löydy tarvittavaa osaamista.

”Pahimmillaan pistosaikaa on joutunut odottamaan 6 viikkoa. Terveysasemilta ei ole löytynyt lääkäriä, joka olisi osannut pistää pikkuniveliin, jotka minulla useimmin tulehtuvat”, kertoo työikäinen vastaaja.

Reuma vaatii osaavaa hoitoa

Nivelreuman lääkehoito on kehittynyt paljon viimeisten 30 vuoden aikana. Sitä ennen sairastuneilla henkilöillä on paljon pysyviä nivelmuutoksia.

Nykyään diagnoosin saavilla ennuste on merkittävästi parempi, etenkin jos sairaus tunnistetaan ja tehokas hoito aloitetaan nopeasti. Hoidon säännöllinen seuranta on tärkeää.

Aina osaajan ei tarvitse olla lääkäri vaan sairastunut hyötyy osaavan hoitajan hoidosta ja ohjauksesta. Aikaisemmin perusterveydenhuollossa työskenteli reumaan erikoistuneita hoitajia, mutta heitä on enää harvassa paikassa. Moni pitkään sairastanut toivoi reumahoitajien paluuta.

”Näin pitkään reumaa sairastaneena olen nähnyt paljon parempiakin aikoja. --- Kehittämistä olisi juuri siinä, että saataisiin reumahoitajat takaisin perusterveydenhoitoon”, eläkeikäinen vastaaja kertoo.

Reumaliiton Anu Uhtio on samoilla linjoilla.

”Olisi järkevää palata perusterveydenhuollossa siihen, että potilaita ohjaisi nykyistä useammin reumasairauksiin perehtynyt hoitaja. Osaava hoito sitouttaisi ihmisen paremmin omahoitoon ja vähentäisi erikoissairaanhoidon tarvetta. Se vähentäisi myös sairastavan huolta ja auttaisi tunnistamaan, koska sairaudessa tapahtuvat muutokset vaativat erikoislääkärin arvion”, Uhtio sanoo.

Reumaliitto teetti tutkimuksen reumasairauksien hoidon laadusta tammikuussa 2025. Kaikkiaan tutkimukseen vastasi 3490 eri reumasairauksia sairastavaa ihmistä. Heistä 36 prosenttia kertoi pääasialliseksi diagnoosikseen nivelreuman. Nivelreuman hoitoon ollaan yleensä tyytyväisiä, mutta osalla potilaista hoitoon pääsy viivästyy.
Nivelreumaa sairastavista vastaajista 56 prosenttia oli vanhuuseläkeiässä. Pisimpään sairastaneet olivat saaneet nivelreumadiagnoosin jo 1950-luvulla.

Tutkimuksen toteutti Innolink. Tutkimuksen teettämistä tukivat Novartis ja UCB.

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Uhtio, Reumaliitto, puh 044 709 8138

Nästan 30 historiska Rolls-Royce-bilar turnerar i Finland som en del av en Baltikumturné och besöker Fiskars bruk den 7 juli 2025. Bilarna som deltar i turnén är från åren 1909–1939, och flera sällsynta modeller finns med.

Bilarna visas framför Stenhuset måndagen den 7 juli 2025 kl. 11.00–12.30, och allmänheten är välkommen att se bilarna från Fiskarsvägen.

Media har möjlighet att fotografera bilarna samt intervjua bilägare och evenemangsarrangören.

Kontakt och intervjuförfrågningar: Arrangören Sir John Stuttard: +44-771-248-9616, johnstuttard@btinternet.com

Lähes 30 historiallista Rolls-Royce autoa kiertää Suomessa osana Baltian kiertuetta, ja vierailee Fiskarsin Ruukissa 7.7.2025. Kiertueelle osallistuvat autot ovat vuosilta 1909-1939, ja mukana kiertueella on useampi harvinainen malli.

Autot ovat esillä Kivitalon edessä maanantaina 7.7.2025 klo 11-12:30, ja yleisö on tervetullut katsomaan autoja Fiskarsintieltä käsin.

Medialla on mahdollisuus kuvata autoja ja haastatella autojen omistajia sekä tapahtuman järjestäjää.

Yhteydenotot ja haastattelupyynnöt: Järjestäjä Sir John Stuttard: +44-771-248-9616

johnstuttard@btinternet.com

Viime kesänä suurta suosiota nauttinut Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ideoima päikkärikontti palaa Ruisrockiin. Tänä vuonna Turun AMK tuo Ruissiin entistäkin isomman palautumiskeitaan, jossa on mahdollista palautua ja lepuuttaa aistejaan monin eri tavoin.

– Päikkärikontti on täydellinen lisäys hektiseen ja täyteläiseen festarikokemukseen. Viime vuonna päikkärimahdollisuus otettiin ilolla vastaan ja onneksi tänä vuonna pötköttelypaikkoja onkin tuplasti enemmän tarjolla festarikävijöille, Ilona Numminen, Ruisrockin kehityspäällikkö iloitsee.

Palautuminen ja lepo tukevat mielenterveyttä

Turun AMK:n piste muistuttaa palautumisen ja levon merkityksestä hyvinvoinnille ja mielenterveydelle. MIELI ry tuo mukaan teemaan oman asiantuntemuksensa.

– Levossa ja unessa mielen voimavarat vahvistuvat, kun elimistö palautuu rasituksesta. Samalla uni uudistaa aivojen toimintakyvyn, mikä on erityisen oleellista mielenterveyden kannalta. Olemme todella kiitollisia, että saamme jälleen kerran olla mukana Ruisrockissa tekemässä yhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa, kertoo Jutta Kajander MIELI ry:n viestinnästä.

Mieli ry tuo festareille aiemmilta vuosilta tutun Huolituolin, jossa voi keventää mieltään luottamuksellisesti ja matalalla kynnyksellä. Turun AMK:n media-alan ja sote-alan opiskelijat ovat somistaneet Huolituoli-alueen festariympäristöön sopivaksi.

Palautumista on sekä passiivista että aktiivista, ja Turun AMK:n pisteellä on huomioitu palautumisen eri muodot: Unikontissa on mahdollista ottaa puolen tunnin nokoset. Tilasta löytyy viisi pehmeää sänkyä, painopeitot ja korvatulppia. Hiljainen lepokontti tarjoaa aivoille lepoa festarihälinän keskellä. Siellä on mahdollisuus tehdä Mieli ry:n mindfullness-harjoituksia, kuunnella vastamelukuulokkeista rauhoittavia ääniä ja tehdä rentouttavia väritys- ja piirustustehtäviä. Pisteen ulkotila on varattu palautumiseen ja rentoutumiseen kavereiden kanssa.

Päikkärikontin toteuttaa Turun AMK:n monialainen opiskelijatiimi osana opintojaan.

– Jokainen palautuu tyylillään – jollekin se tarkoittaa puolen tunnin tirsoja ja toiselle yhdessäoloa ystävien kanssa. Halusimme tänä vuonna tuoda Päikkärikontille monipuolisemmin mahdollisuuksia palautumiselle. Festarit on monille niitä kesän kohokohtia, ja me halutaan Päikkärikontin avulla tukea tätä ottamalla festarikävijöiden tarpeet huomioon kokonaisvaltaisesti. Kontin toteutuksessa ja viestinnässämme näkyy rento ja hyväntuulinen tunnelma, joka on ollut läsnä koko projektin ajan, media-alan opiskelija Sara Kauppila kuvaa.

Turun AMK:n päikkärikontin yhtenä tavoitteena on tukea aistiesteettömyyttä Ruisrockissa. Aistiesteettömyys pyrkii luomaan tiloja, joissa aisteja ei kuormiteta liikaa.

– Ruisrockia tehdään varsin moninaiselle kävijäkunnalle ja meille on tärkeää mahdollistaa kaikkien osallistuminen tapahtumaan, siksi kehitämme saavutettavuutta paremmaksi joka vuosi. Päikkärikontti on konkreettinen esimerkki aistiesteettömyyden huomioimisesta. Se tarjoaa kävijälle mahdollisuuden rauhoittua keskellä hektistä festaripäivää. Tämä on yhä useammalle tärkeää ja osalle jopa osallistumisen edellytys. Ollaankin tosi iloisia Turku AMK:n päiväunitoteutuksesta, Ilona Numminen kertoo.

Turun AMK:n Taideakatemian opiskelijoita on myös mukana toteuttamassa Ruisrockin taideohjelmaa. Esimerkiksi kuvataiteen opiskelijoiden värikkäät taideroskikset piristävät festivaalikansaa taidekujalla. Tutustu teoksiin: https://ruisrock.fi/taideohjelma/

Päikkärikontti on avoinna Minirantalavaa vastapäätä kaikkina festivaalipäivinä Ruisrockissa 4.–6.7.

Lisätiedot:

Sara Pietilä, Markkinoinnin erityisasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu, 040 355 0394, sara.pietila@turkuamk.fi

Ilona Numminen, kehityspäällikkö, Ruisrock, 040 833 2650, ilona@ruisrock.fi

Sydvästra Finlands Avfallsservices (LSJH) sorteringsstation i Bjärnå stänger portarna för renovering 7.7–8.12.2025. Under renoveringen betjänas användarna av Korvenmäki sorteringsstation i Salo och Kimitoöns sorteringsstation, vars öppettider kommer att förlängas till slutet av oktober.

Sydvästra Finlands Avfallsservice (LSJH) kommer att totalrenovera kontorsbyggnaden på Bjärnå sorteringsstation under sommaren och hösten 2025. På grund av renoveringen kommer Bjärnå sorteringsstation att vara stängd från 7.7–8.12.2025.

Syftet med renoveringen är att förbättra kundservicen och arbetsförhållandena för personalen, samt att utveckla stationens energieffektivitet och funktionalitet. I samband med renoveringen underhålls även stationens insamlingsutrustning.

– Bjärnå station får moderna och klart bättre betjänande lokaler. Samtidigt underhåller vi områdets insamlingsredskap, vilket förbättrar säkerheten och smidigheten i sorteringen, berättar LSJH:s materialchef Marko Kokkonen.

Korvenmäki och Kimitoön betjänar

Under renoveringen betjänas invånarna i Bjärnåregionen av Korvenmäki sorteringsstation i Salo och Kimitoöns sorteringsstation, vars öppettider utökas till slutet av oktober.

I Kimitoön kommer öppettiderna att utökas så att stationen kommer att fungera alla vardagar fram till 31.10, samt den första och sista helgfria lördagen varje månad. Under juli-augusti är stationen även öppen på söndagar.

– Vi utvidgar öppettiderna för Kimitoöns sorteringsstation för att under renoveringen av Bjärnå ännu bättre kunna betjäna invånarna särskilt i Kimitoöns östra delar samt i Finby, konstaterar Kokkonen.

Den nya byggnaden blir färdig i december

I den nya kontorsbyggnaden vid sorteringsstationen i Bjärnå ingår kundservicelokaler, sociala utrymmen för personalen samt lager- och underhållslokaler. I byggnaden utnyttjas energieffektiva lösningar och principerna för cirkulär ekonomi.

– Den förnyade stationen öppnas för kunderna enligt en preliminär tidtabell tisdag 9.12.2025, om det inte blir några ändringar i byggtidtabellen, konstaterar Kokkonen.

Om färdigställandet av renoveringen informeras separat.

Under stängningen av Bjärnå station betjänar:

Korvenmäki sorteringsstation (Helsingintie 541, 24100 Salo), öppen:

• Mån-fre kl. 7–19.
• Under april-maj och september-oktober, utöver ordinarie öppettider, på helgfria lördagar kl. 9–16.
• I juni-augusti, utöver de normala öppettiderna, även den sista helgfria lördagen varje månad kl. 9–16.

Kimitoöns sorteringsstation (Storkärrsvägen 99, 25870 Dragsfjärd) öppen 9.7.– 31.10.2025:

• Mån–fre kl. 13–18 (normalt mån, ons och fre kl. 13–18).
• Den första och sista helgfria lördagen varje månad kl. 10–15. (normalt bara den sista helgfria lördagen varje månad).
• I juli–augusti öppet även på söndagar kl. 13–17.

Tilläggsinformation:

Marko Kokkonen, LSJH
materialchef
tfn 020 728 2180
marko.kokkonen@lsjh.fi

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) Perniön lajitteluasema sulkee porttinsa remontin ajaksi 7.7.–8.12.2025. Remontin aikana lajitteluaseman käyttäjiä palvelevat Salon Korvenmäen jätekeskuksen lajitteluasema sekä Kemiönsaaren lajitteluasema, jonka aukioloja lisätään aina lokakuun loppuun asti.

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) uudistaa Perniön lajitteluaseman toimistorakennuksen kokonaan kesän ja syksyn 2025 aikana. Remontin vuoksi Perniön lajitteluasema on suljettuna 7.7.–8.12.2025.

Remontin tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua ja henkilöstön työolosuhteita sekä kehittää aseman energiatehokkuutta ja toiminnallisuutta. Uudistuksen yhteydessä huolletaan myös aseman keräysvälineistö.

– Perniön asema saa modernit ja selkeästi paremmin palvelevat tilat. Samalla huollamme myös alueen keräysvälineet, mikä parantaa turvallisuutta ja lajittelun sujuvuutta, kertoo LSJH:n materiaalipäällikkö Marko Kokkonen.

Korvenmäki ja Kemiönsaari palvelevat

Remontin aikana Perniön seudun asukkaita palvelevat Korvenmäen jätekeskuksen lajitteluasema Salossa sekä Kemiönsaaressa sijaitseva Kemiönsaaren lajitteluasema, jonka aukioloaikoja lisätään lokakuun loppuun saakka.

Kemiönsaaressa aukioloajat laajenevat siten, että asema palvelee 31.10. saakka joka arkipäivä sekä joka kuukauden ensimmäinen ja viimeinen arkilauantai. Heinä–elokuussa asema on lisäksi avoinna sunnuntaisin.

– Laajennamme Kemiönsaaren lajitteluaseman aukioloaikoja palvellaksemme Perniön remontin aikana entistä paremmin erityisesti Kemiönsaaren itäosien ja Särkisalon asukkaita, Kokkonen toteaa.

Uusi rakennus valmistuu joulukuussa

Perniön lajitteluaseman uusi toimistorakennus sisältää asiakaspalvelutilat, sosiaalitilat henkilökunnalle sekä varasto- ja huoltotilaa. Rakennuksessa hyödynnetään energiatehokkaita ratkaisuja ja kiertotalouden periaatteita.

– Uudistettu asema avataan asiakkaille alustavan aikataulun mukaan tiistaina 9.12.2025, ellei rakentamisaikatauluun tule muutoksia, Kokkonen toteaa.

Remontin valmistumisesta tiedotetaan erikseen.

Perniön aseman kiinniolon aikana palvelevat:

Korvenmäen lajitteluasema (Helsingintie 541, 24100 Salo), avoinna:

• Ma–pe klo 7–19.
• Huhti–toukokuussa ja syys–lokakuussa normaalien aukiolojen lisäksi arkilauantaisin klo 9–16.
• Kesä–elokuussa normaalien aukiolojen lisäksi joka kuukauden viimeinen arkilauantai klo 9–16.
  
  

Kemiönsaaren lajitteluasema (Storkärrintie 99, 25870 Dragsfjärd), avoinna 9.7. – 31.10.2025:

• Ma–pe klo 13–18 (normaalisti ma, ke ja pe klo 13–18).
• Joka kuukauden ensimmäinen ja viimeinen arkilauantai klo 10–15. (normaalisti vain joka kuukauden viimeinen arkilauantai).
• Heinä–elokuussa auki myös sunnuntaisin klo 13–17.

Lisätiedot:

Marko Kokkonen, LSJH
materiaalipäällikkö
puh. 020 728 2180
marko.kokkonen@lsjh.fi

Digital platform service to connect ELV cluster and prepared for new regulation

In February 2023, Finnish Car Recycling Ltd, The Finnish Innovation Fund Sitra, and Vediafi Ltd launched a development project aimed at creating a Proof of Concept (PoC) platform for national End-of-Life Vehicle (ELV) reporting and monitoring. The project was preceded by a preliminary study funded by Sitra, in which the main features, demand, and potential impact were analysed. The development project involved key stakeholders from the Finnish ELV ecosystem through a project steering board. Additionally, all four official ELV waste operators were interviewed during the project.

In spring 2024, the development project was successfully completed. Finnish Car Recycling Ltd, in collaboration with Vediafi Ltd, decided to further develop the PoC into a production-ready platform. All necessary steps were completed by the end of May, and final service approval was received from the Finnish Transport and Communications Agency Traficom, allowing the platform to go live in early June 2024. Since then, the DELV platform has been in production and is actively collecting data from all ELVs reported in Finland.

New ELV regulation demands more transparency and data to fulfil reporting requirements

The DELV platform is Finland’s answer to new regulations. It is designed to help producers meet emerging requirements while offering a fully digital and transparent, data-driven approach that enables stakeholders to report their activities and generate necessary reports. Although the DELV platform is developed in Finland, the Finnish vehicle recycling consortium, through Autoloop Ltd, can offer it to other producer organizations and countries as well.

DELV – Digital End of Life Vehicle platform

The DELV platform is a central system integrated with all official ELV partners of Producers Responsibility Organization Finnish Car recycling Ltd. It collects data used for national producer responsibility reporting and monitoring. In addition, DELV provides a new customer-facing channel that helps private consumers and companies locate official ELV service providers. This new channel complements existing systems, as all official ELV actors can continue to use their current customer portals.

Finnish Car Recycling Ltd is the official ELV producer responsibility organization in Finland and also issues Certificates of Destruction for ELVs. This certificate is an integral part of the DELV process. The platform offers users online access to a digital copy of the certificate, allowing them to retrieve it later if needed.

The DELV platform is directly connected to Finland’s official vehicle registry, managed by Transport and Communication Agency Traficom. It can request official vehicle data, which is used in ELV reporting and analysis. Each vehicle is tracked individually using its unique Vehicle Identification Number (VIN). For each ELV, DELV monitors all events and actions taken, enabling the creation of a complete digital track record. “This is something which can be called combination of digital twin and Digital Product Passport for both ELVs and EV batteries. We are linking all essential information to database whether it’s technical car data or ELV process data and then enrich that with external data for example from material streams.”, says Juha Kenraali, CEO of Autoloop Ltd.

One of the key features of DELV is its emphasis on security and data management. DELV anonymizes all data used for analysis while still enabling vehicle-level process monitoring. It handles data from multiple waste operators and integrates with the Traficom vehicle registry. “Therefore, we have had to pay special attention to information security and secure data handling within the system.” tells Lasse Nykänen, CEO of Vediafi Ltd.

Data driven process and value adding features

In DELV it is all about the data. The platform collects information from all ELV partners, producers, consumers, the official vehicle registry and several supplementary sources such as research institutions, and Statistics Finland. All this data is integrated into a business intelligence module to produce in-depth analyses and forecasts related to vehicle recycling.

For every ELV, DELV generates a unique DELV code, which enables smart grouping of vehicles. Behind the smart grouping there is a new method invented by Finnish Car Recycling. Additionally, DELV arises and calculates a reuse potential score for each vehicle entered into the system. This value helps ELV partners decide whether a vehicle is of interest for dismantling and parts reuse.

DELV platform provides training materials on responsibility and best practices, as well as accurate performance statistics that can be used, for example, in ESG reporting. Beyond vehicles, DELV also includes a portal for battery reporting, where producers, distributors or collectors can order a transport for treatment of EV batteries and report both imported and recycled batteries.

For the spare parts business and dismantlers, DELV offers a marketplace where take-back points can list available ELVs for dismantling. All authorized partners can view and purchase vehicles listed on the marketplace, even across company boundaries.

The DELV platform has been in production in Finland for one year, during which recycling volumes have increased. It is a cloud-based solution that can be deployed in other countries, thanks to its modern, agile interfaces and modular architecture. Currently DELV is also part of Digital Europe project initiative, where we are seeking international collaboration partners. “We are delighted with the results of DELV so far — they have exceeded our expectations. DELV is a strong example of societal innovation that advances both the circular economy and the data economy across Europe,” says Senior Lead Heikki Aura from Sitra.

More information: Juha Kenraali, CEO, Finnish Car Recycling Ltd.
+358 40 772 2026 or juha.kenraali@autokierratys.fi

Kouvolan kaupungin koulutetut kotoutumisen kokemusasiantuntijat jatkavat toimintaa Monikulttuurikeskus Saagan alaisuudessa 1.9.2025 alkaen

Kouvolan kaupungin Kotoutumisesta osallisuuteen, koulutukseen ja työelämään -hankkeen päättyessä kotoutumisen kokemusasiantuntijoiden palveluiden tilaus siirry 1.9.2025 alkaen Monikulttuurikeskus Saagaan. Se tarkoittaa sitä, että syyskuun alusta lähtien organisaatiot voivat tiedustella sopivaa asiantuntijaa omien palvelujensa kehittämiseen suoraan Saagalta.

Kouvolan kaupunki on kouluttanut syksyllä 2023 ja keväällä 2025 toteutetuissa koulutuksissa lähes 20 kotoutumisen kokemusasiantuntijoita, jotka auttavat mm. kaupunkia, hyvinvointialuetta, järjestöjä ja yrityksiä kehittämään maahanmuuttajille suunnattuja palveluja. Kertomalla omasta polustaan Suomessa kokemusasiantuntijat auttavat myös maahan muuttaneita kotoutumaan Kouvolaan. Asiantuntijat ovat monipuolinen joukko eri-ikäisiä, -ammattilaisia ja -taustaisia osaajia. Jokaisen tarinansa on omalaatuinen, kehittämällä palveluja asiakkaiden kanssa sinun organisaatiosi voi varmistetaan se, palvelut vastaavat kohderyhmän tarpeisiin.

Kokemusasiantuntija valtakunnallinen malli

Kouvolan kaupungin kotoutumisen kokemusasiantuntijamalli julkaistaan pian Innokylässä eli THL:n sivuilla valtakunnallisesti saataville. Tästä tiedotetaan erikseen heinäkuun alussa.

Yhteydenotot

Syyskuusta 2025 alkaen kokemusasiantuntijoiden palveluista voi tiedustella:

Monikulttuurikeskus Saaga, Taina Talvala, taina.talvala@visitsaaga.fi

Jäännösveroja tulee maksettaviksi asiakkaille, jotka eivät ole maksaneet riittävästi veroja verovuoden 2024 aikana. Suuria jäännösveroja syntyy tyypillisesti silloin, kun asiakas saa tuloja useammasta paikasta, eikä veroprosenttia ole verovuoden aikana nostettu riittävän korkeaksi.

Suurimmalla osalla henkilöasiakkaista jäännösveron eräpäiviä on kaksi, elo- ja lokakuussa tai syys- ja marraskuussa, kertoo ylitarkastaja Irene Laine Verohallinnosta.
- Oman eräpäivän voi tarkistaa verotuspäätöksestä ja OmaVerosta. Maksueriä on kaksi, jos jäännösveron määrä on 170 euroa tai enemmän, Laine sanoo.

Myöhässä maksetuista veroista kertyi korkoja noin 14,2 miljoonaa – e-lasku auttaa muistamaan

Jos jäännösveron maksaa eräpäivän jälkeen, siitä pitää maksaa myös viivästyskorkoa, Laine muistuttaa.
- Tänä vuonna viivästyskorko on 11,5 %. Korkoa alkaa kertyä heti eräpäivää seuraavasta päivästä lähtien.
- Jos veron maksaa vasta eräpäivän jälkeen, kannattaa maksaa OmaVerossa. Siellä summaan on jo valmiiksi lisätty oikea koron määrä. Toinen vaihtoehto on maksaa vero omassa verkkopankissa, mutta silloin pitää muistaa tarkistaa oikea summa korkoineen OmaVerosta, Irene Laine sanoo.

Viime vuonna noin 780 000 henkilöä maksoi veroja myöhässä. Korkoja myöhässä maksetuista veroista kertyi yhteensä noin 14,2 miljoonaa euroa. Jäännösveron korkoja oli reilut 12 miljoonaa ja kiinteistöveron korkoja noin 1,9 miljoonaa.

Jotta verot eivät jää maksamatta unohduksen vuoksi, Verohallinto suosittelee tilaamaan veroista e-laskun. E-laskun voi tilata milloin tahansa joko OmaVerossa tai verkkopankissa.
- Seuraava jäännösveron eräpäivä on 1.8., ja elokuussa tulee maksettavaksi myös kiinteistövero. Jos e-laskua ei vielä ole käytössä, niin nyt on vielä hyvää aikaa tilata se. Viimeistään e-lasku pitää tilata kaksi viikkoa ennen veron eräpäivää, sanoo Laine.

Fakta: Jäännösverot ja veronpalautukset

• Verotus valmistuu eri ihmisillä eri aikaan. Verotuspäätökset muodostuvat satunnaisessa järjestyksessä lokakuun loppuun mennessä, ja mahdollisten mätkyjen eräpäiviä on useita heinäkuun 2024 ja helmikuun 2025 välillä.
• Oma eräpäivä ja muut maksutiedot löytyvät OmaVerosta sen jälkeen, kun verotus on valmistunut.
• Jäännösveron yleisin eräpäivä on 1. elokuuta.
• Valtaosa henkilöasiakkaista saa veronpalautuksensa elo- tai syyskuussa.
• Veronpalautuksia maksetaan pitkin päivää eli ne eivät välttämättä näy tilillä heti aamusta.

Hämeenlinnan vehreässä Linnanpuistossa tulevana viikonloppuna 4.-5.7. järjestettävässä Wanaja Festivalissa esiintyvät suomipopin tunnetuimmat yhtyeet ja artistit. Yli 20-vuotiaan festivaalin kulmakivet ovat idyllinen tapahtumapaikka, kotimaiset kärkiesiintyjät, ravintolamaailma ja yhteisöllisyys.

Ykkösartistit ja muu viihde
Wanaja Festivalin lavalle nousevat Huuda!, Beibi, Hulluuden highway, Maailman toisella puolen, Vapaus käteen jää ja Maailma on tehty meitä varten -jättihiteistään tunnettu Haloo Helsinki!, yksi 2000-luvun merkittävimmistä pop-artisteista Jenni Vartiainen, yli 20-vuotisen uran tehnyt Juha Tapio, Suomen ’Bruce Springsteen’ J. Karjalainen, tarttuvista melodioista ja vahvasta lavaenergiasta tunnettu Vesterinen yhtyeineen, herkkä tulkitsija Mirella, poppia, r&b:tä, dancea ja latinovaikutteita yhdistelevä ABREU, Anna Puun, Erinin ja Ida Paulin superkokoonpano Rodeo, yli 200 miljoonaa striimannut Arttu Wiskari, indie-pop-duo Maustetytöt ja rap-artisti Mikael Gabriel.
Lavaohjelman lisäksi alueella voi laulaa karaokea, kokeilla reivijoogaa ja osallistua tuunaustyöpajaan.

Monipuolinen juoma- ja ruokavalikoima
Festivaalialueella on runsaasti eri tarjoilupisteitä, joista on saatavana perusjuomatuotteiden lisäksi pienpanimo-oluita, cocktaileja, viinejä ja kuohuviinejä. Ruokavalikoimista löytyy muun muassa aasialaisia ja meksikolaisia makuja sekä kotimaista broileria ja vegevaihtoehtoja – unohtamatta perinteisiä festariruokia kuten makkaraperunoita, hampurilaisia ja kebabeja.

”Wanaja Festival hellii mieltä ja kehoa. Suositut esiintyjät ja tunnetut hitit sekä maistuvat ruoat ja juomat kauniissa miljöössä tekevät festarista elämyksen. Siksi sinne moni palaa vuosittain. Tervetuloa jälleen Hämeenlinnaan ja upeaan Linnanpuistoon!”, toivottaa tuotantopäällikkö Jonna Pihkala.

Lipunmyynnin tilanne
Wanaja Festivalin lauantain ja kahden päivän VIP-liput on myyty loppuun. Perjantain VIP-lippuja on enää muutamia jäljellä. Peruslippuja molemmille päiville on vielä saatavana. Lipunmyynti tapahtumaan on käynnissä Tiketissä ja Lippu.fi:ssä. Wanaja Festivalin ikäraja on 18 vuotta.

Hämeenlinna mukana festaritunnelmassa
Hämeenlinnan yrittäjät ovat vahvasti mukana kaupungin festivaalitunnelmassa ja tarjoavat yleisölle etuja. Katso valikoima: wanajafestival.fi/info/wanaja-wiikko-2025-2/

Wanaja Festival 4.-5.7.2025
Linnanpuisto, Hämeenlinna

Ohjelma
Perjantai 4.7.: Jenni Vartiainen, Juha Tapio, Vesterinen Yhtyeineen, ABREU, Maustetytöt
Lauantai 5.7.: Haloo Helsinki!, J. Karjalainen, Mirella, Rodeo, Arttu Wiskari, Mikael Gabriel

Liput
1 pv 99 e
2 pv 155e
1 pv VIP pe 159e - viimeiset liput
1 pv VIP la - loppuunmyyty
2 pv VIP - loppuunmyyty

Lipunmyynti
Tiketti ja Lippu.fi

Ikäraja
K18

Online
wanajafestival.fi/
www.facebook.com/WanajaFestival
@wanajafestival

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella – Siun sotessa kehitetään lastensuojelun sijaishuollon palveluja. Lastensuojelun asumisyksiköissä on otettu käyttöön Hyvä tulo sijaishuoltoon -toimintamalli. Toimintamallilla pyritään lisäämään lastensuojelutyön tasalaatuisuutta niin, että jokainen sijoitettu nuori ja hänen läheisensä saisi riittävästi tukea sijoituksen alkuvaiheessa.

Hyvä tulo sijaishuoltoon -toimintamalli on kehitetty Pesäpuu ry:n toteuttamassa Hyvä tulo sijaishuoltoon -hankkeessa vuosien 2024–2025 aikana. Hanke toteutettiin Pohjois-Karjalan alueella ja toimintamallia pilotoitiin Siun soten lastensuojeluyksiköissä sekä Familar Joensuun yksikössä. Siun sote toimi hankkeessa hankekumppanina ja kehittämisessä olivat mukana myös lastensuojelun työntekijät.

Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa nuoren ja hänen läheistensä luottamuksen rakentumista lastensuojelun palveluihin. Tulo sijaishuoltoon tarkoittaa lapselle lähtöä kotoa ja ympäristön muuttumista. Luottamusta vahvistamalla pyritään ennaltaehkäisemään hatkaamista eli sijaishuollosta katoamista sekä sijaishuoltopaikkojen vaihdoksia. Ammattilaisten näkökulmasta toimintamalli tarjoaa rakenteen sijoituksen alkuvaiheen työskentelylle lastensuojelun asumisyksiköissä ja sosiaalityössä sekä jäsentää eri ammattiryhmien välistä työskentelyä.

– Sijoituksen alkuvaiheessa luottamuksen ja turvan rakentuminen niin nuorelle kuin vanhemmallekin edellyttää tekoja meiltä ammattilaisilta. Luottamus ja turva tarkoittavat niin fyysistä tilaa kuin vuorovaikutusta ja lupaa lapselle asettua paikkaan sellaisena kuin on. Hankalissakin kohdissa on erityisen tärkeää kunnioitus, luottamus ja rakkaudellinen kohtaaminen, erityisasiantuntija Eeva Reijonen muistuttaa.

Toimintamalli on otettu käyttöön Siun sotessa lastensuojelun asumisyksiköissä asuville 12–17-vuotiaille nuorille, mutta se on hyödynnettävissä myös nuorempien lasten kanssa työskenneltäessä. Toimintamalli koostuu neljän viikon ajan työskentelystä nuoren ja hänen läheistensä kanssa. Keskiössä on nuoren turvallisuuden tunteen vahvistaminen sekä hänen vanhempiensa kanssa tehtävä yhteistyö. Toimintamalli on koottu aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja tutkimustietoon pohjaten, mutta erityisesti lastensuojelun kokemusääntä kuunnellen.

– Sijoituksen alkuvaiheen työskentelyssä rakennetaan onnistuneen sijoituksen pohja, jolla voi olla suuri merkitys lapsen tulevalle elämälle. Hyvä tulo sijaishuoltoon -mallin mukainen työ tukee parhaimmillaan lasten, nuorten ja vanhempien osallisuutta ja toimijuutta toisinaan hankalissakin sijoitustilanteissa, Reijonen kertoo.

Parhaillaan Siun sotessa on käynnissä Turvaverkkoja Pohjois-Karjalan nuorten tulevaisuuteen -hanke, jossa jatkekaan Hyvä tulo sijaishuoltoon -hankkeessa tehtyä kehittämistyötä.

– Turvaverkkoja Pohjois-Karjalan nuorten tulevaisuuteen -hankkeessa varmistetaan toimintamallin juurtuminen käytäntöön. Malli tulee olemaan myös pohja asumisyksiköiden kehittämiselle sekä vanhemmuustyön ja osallisuuden lisäämiselle, Reijonen kertoo.

– Olemme Siun sotessa iloisia siitä, että olemme päässeet tekemään yhteistyötä Pesäpuu ry:n kanssa. Sijoituksen alkuvaiheen työskentelyä ei ole mallinnettu aikaisemmin Suomessa, ja tämä on merkittävä toimintamalli niin meille kuin muillekin lastensuojelun toimijoille, Reijonen kiittelee.