Tänään alkaneissa avovesiuinnin nuorten EM-kisoissa Portugalin Setubalissa nähtiin vedessä Louna Kasvio ja Lauri Schnabel.

Kasvio ui 10 kilometrin matkalla sijalle 4 ajalla 2:09:09,28 jääden harmittavasti vain 0,09 sekunnin päähän mitali sijasta.

– Kisa oli alusta asti tosi vaikea ja tuntui, että onni ei ollut yhtään puolellani. Vauhtia olisi varmasti riittänyt, mutta tänään sijoitus oli 4., mikä tietysti harmittaa paljon, varsinkin kun mitali jäi vaan 9 sadasosan päähän, Kasvio kertoo.

Kilpailu ei sujunut ongelmitta, ja Kasvio koki kisan sisällä haastavaa taktiikkaa kilpakumppaniltaan.

– Unkarilainen tyttö, joka loppupeleissä tuli kolmanneksi, oli todella aggressiivinen minua kohtaan koko kisan ajan, enkä jotenkin päässyt häneltä karkuun… mutta ei voi mitään, Kasvio kuvailee.

Katseet kääntyvät jo huomiseen kilpailuun, jonne Kasvio lähtee rauhallisin mielin:

– Huomiselle ei ole mitään erikoisia tavoitteita, lähden yrittämään parhaani.

Schnabel ui 7,5 kilomterin matkalla sijalle 18, uidessaan ajan 1:30:07.30. Hän jäi 1.38,06 kärjestä.

Perjantaina vuorossa kummallakin uimarilla on 3 kilometrin knock-out kilpailu. Poikien kilpailu uidaan Suomen aikaan kello 18.30 ja naisten kilpailu kello 20.00.

Ennakkosuosikit pitivät pintansa maailmancupin avauskilpailussa. Naisten kilpailussa Suomen Amy Nymalmsuunnisti kahdeksanneksi ja Ida Haapala yhdeksänneksi.

Kärkikolmikon muodostivat Tove Alexandersson (SWE), Simona Aebersold (SUI) ja Andrine Benjaminsen (NOR). Radalla oli matkaa 13,4 km höystettynä 555 nousumetrillä.

Monet Suomenkin naisista sortui virheisiin heti radan alussa. Nymalmin suoritus sen sijaan oli kilpailun tyylikkäimpiä.

– Ihan hyvin meni. Vähän pikkukoukkuja ja epäröintiä. Tässä maastossa riittää, kun ei tee isompia virheitä, Nymalm totesi maaliin saavuttuaan.

Paimion Rastia edustava nainen sai paistatella pitkän tovin kilpailun kärkipaikalla ja lopputulos asettui lähes tavoitteisiin. Eroa ylivoimaiseen voittajaan kertyi 12:27.

– Lähdin sillä asenteella, että jos jää kymmenen minsaa kärkeen, oon iloinen.

Yhdeksänneksi suunnistanut Ida Haapala on ainoa Suomen MM-joukkueeseen valittu suunnistaja, joka päätti lähteä mukaan maailmancupin avaukseen. Pitkä matka ei päästänyt Kalevan Rastin suunnistajaa helpolla.

– Oli aika rankka, pitkä ja vaikea. Alku ei lähtenyt ihan parhaalla mahdollisella tavalla liikkeelle. Hukkasin aika totaalisesti itseni kakkosrastille mennessä.

Loppurata sujui kuitenkin mallikkaammin ja siitä palkintona top kymppi sijoitus.

Viimeisenä kilpailuun lähtenyt ja voittoon suunnistanut Tove Alexandersson esitteli ylivoimaista fysiikkaansa ja tarkkuuttaan ja kasasi koko kärkinaisten porukan kahdeksannelle rastille samaan letkaan. Mukaan tarttui myös viidenneksi sijoittunut Natalia Gemperle.

– Todella hieno pitkä matka. Vaikea ja tekninen. Nautin. Todella haastavaa ja varsinkin toisella rastilla olin todella varovainen. Piti olla todella keskittynyt koko ajan, voittaja kertasi suoritustaan.

– On vähän haastavaa, kun saat muita vahvoja juoksijoita kiinni, ja pitää yrittää silti tehdä omaa työtä.

Alexandersson oli lopulta yli kolme minuuttia Aebersoldia nopeampi.

Miesten kilpailussa paras suomalainen oli Olli Ojanaho sijalla 16, mutta Aaro Aho ja Tuomas Heikkilä seurasivat aivan kannoilla jaetulla sijalla 18.

Miestenkin puolella voitto meni näytöstyylillä Kasper Harlem Fosserille (NOR) ennen Matthias Kyburzia (SUI) ja Viktor Svenskiä (SWE).

Helsingin Suunnistajien Ojanaholla meni 16,2 km rataan ja 620 nousumetriin tunti ja neljäkymmentä minuuttia. Muutama virhe toi lisäaikaa ja kärkeen eroa syntyi lopulta 12:19.

– Suunnistus sujui alkumatkan ihan hyvin. Kasille ja ysille olin jotenkin huolimaton kompassin kanssa ja ajoin aika pahasti sivuun. Oli niin tyhjää rinnettä, että kesti myös aika kauan korjata ne virheet. Sen jälkeen pystyin tsemppaamaan suunnistuksen kanssa aika hyvin ja jaksoin myös ihan hyvin loppuun asti.

MM-joukkueesta ulos jäänyt Ojanaho ei ole saanut alkukauteen rakennettua toivotunlaista kuntoa.

– Ei pysty pitämään niin kovaa matkavauhtia kuin kovemmat kaverit. Mutta omaan tämän kevään ja alkukesän tasoon nähden fyysisesti jaksoin ihan hyvin.

Sprinttimatkoilla kunnostautunut arvokilpailumitalisti Ojanahon seurakaveri Tuomas Heikkilä lähti Idreen maailmancupin pisteet mielessä.

– Oli kyllä hieno kisa. Älyttömän hieno maasto ja suoritus oli tasapainoinen. Alussa oli vähän vaikea päästä rytmiin, mutta puolivälin jälkeen alkoi rullaamaan vähän paremmin ja fyysinen vire oli hyvä loppuun asti.

Valkeakosken Hakan Aaro Aho toteutti heti toiselle rastivälille isomman kierron, jonka aikana tämä ehti tutustua kartalta koko loppurataan. Vaikka Ahon toivomaa top 10 sijoitusta ei vielä tullut, suoritus oli onnistunut.

– Melko tyytyväinen, ei isompia virheitä. Viimeinen osa oli aika fyysinen.

Päivän voittajalla oli kahden minuutin kaula muihin jo kilpailun alkutaipaleella. Fosser teki saman, mitä Alexandersson naisten kilpailussa, ja keräsi mukaansa kilpailussa lopulta toiseksi tulleen Kyburzin.

Fosserin taidonnäyte oli vakuuttava tulevia MM-kilpailuja kohti. Norjalainen totesi saaneensa jo kilpailun aikana hyvää palautetta, kun olympiamaratonillakin kunnostautuneen Kyburzin selkä alkoi lähestyä.

– Jaloissa oli hyvä tunne. Minusta on tullut vakaampi suunnistaja sen jälkeen, kun maailmancup viimeksi käytiin täällä.

Maailmancupin kilpailut jatkuvat lauantaina keskimatkan kilpailulla.

Tulokset – Suunnistuksen maailmancup, pitkä matka19.6.2025, Idre Fjäll, Ruotsi

Naiset: 1) Tove Alexandersson SWE 89:18, 2) Simona Aebersold SUI 92:30, 3) Andrine Benjaminsen NOR 95:30, 4) Sara Hagström SWE 96:57, 5) Natalia Gemperle SUI 98:46, 6) Victoria Haestad Bjornstad NOR 99:10, … , 8) Amy Nymalm FIN 101:45, 9) Ida Haapala FIN 102:29, 11) Lotta Karhola FIN 105:14, 13) Elisa Mattila FIN 106:19, 17) Inka Nurminen FIN 109:41, 24) Venla Taulavuori FIN 114:22, 26) Hanne Hilo FIN 115:47, 32) Anni Haanpää FIN 119:03, 36) Anu Tuomisto FIN 120:17

Miehet: 1) Kasper Harlem Fosser NOR 88:13, 2) Matthias Kyburz SUI 92:17, 3) Viktor Svensk SWE 93:12, 4) Emil Svensk SWE 94:14, 5) Martin Regborn SWE 94:16, 6) Max Peter Bejmer SWE 94:40, … , 16) Olli Ojanaho FIN 100:32, 18) Tuomas Heikkilä FIN 100:37, Aaro Aho FIN 100:37, 33) Touko Seppä FIN 108:03, 34) Elias Kuukka FIN 108:08, 38) Aarni Ronkainen FIN 110:21, 48) Jonny Donner FIN 117:13

IOF Live – Kansainvälisen suunnistusliiton livepalvelu maailmancupista
Maailmancupin kotisivut
Eventor – Viralliset tulokset ja lähtölistat

Järjestäjän kuvapankki

Kuvapankin kuvien yhteydessä mainitse: Svensk Orientering ja kuvaaja

Projekti sai alkunsa henkilökunnan yhteisissä käsityötapaamisissa. Niihin innokkaat neulojat ovat kokoontuneet tekemään omia neuletöitään leppoisan keskustelun lomassa. Osallistujat kaipasivat kuitenkin lisää merkityksellisyyttä neulomiseen ja siitä idea pipoista syntyi.

AMIS-hanke tuki yhteisöllisyyttä

Pipoprojektiin osallistui myös AMIS-hanke, jonka tavoitteina on lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, osallistamista, mielenterveyttä ja vuorovaikutustaitoja. Hanke tuki projektia osana laajempaa työtä opiskelijoiden yhteisöllisyyden vahvistamiseksi.

– Oli hienoa nähdä, miten innostuneesti kaikki tarttuivat puikkoihin, projektin alulle laittanut Miia Arppe kertoo.

– Osa opetteli neulomaan vasta projektin myötä ja kokeneemmat jakoivat auliisti osaamistaan, Miia jatkaa.

Käsityö parantaa oppimista

Tutkimusten mukaan käsillä tekeminen, kuten neulominen, parantaa keskittymiskykyä ja auttaa sisäistämään tietoa paremmin esimerkiksi palavereissa tai luennoilla. Syvä keskittyminen puolestaan mahdollistaa tiedon ymmärtämisen ja prosessoinnin. Myös muistijälki syntyy paremmin, kun asian ymmärtää.

Neulomisen rauhallinen rytmi auttaa uppoutumaan asiaan ja pääsemään uteliaisuudessa syvemmälle tasolle. Uteliaisuus puolestaan on se voima, joka saa ihmisen syventämään osaamistaan kiinnostuksen kohteesta.

Taitotalon 5-vuotisjuhlavuoden teema on ammatillinen uteliaisuus. Se kannustaa etsimään uusia näkökulmia, omaksumaan uusia taitoja ja kehittämään osaamista.

Vasemmalta Miia Arppe ja Satu Hoffrén.

Tutkimuksia käsityön positiivisesta vaikutuksesta oppimiseen

Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta on tutkinut käsityön neurologisia vaikutuksia oppimiseen. Hänen tutkimuksensa mukaan käsitöiden avulla esimerkiksi kuulonvarainen oppiminen tehostuu. Lisäksi käsitöiden tekeminen muuttaa kuuntelemista siten, että asioita on helpompi painaa mieleen. Muistiin tallentuu enemmän asioita, kun samaan aikaa teet jotain käsillä.

Käsityötieteen professori Sinikka Pöllänen Itä-Suomen yliopistosta on myös tutkinut laajasti käsityön vaikutuksia hyvinvointiin ja oppimiseen. Hänen mukaansa käsillä tekeminen virittää aivoja, kehittää luovuutta ja suunnittelu- ja ongelmanratkaisukykyä.

Pipot lämmittävät vastasyntyneitä

Pipolähetyksen toimittivat Naistenklinikalle kouluttajat Miia Arppe ja Satu Hoffrén. Naistenklinikan puolesta pipot ottivat vastaan kätilöt Mirka Ranta ja Alexandra Järvinen.

Pipoja tarvitaan, koska vastasyntyneiden lämmönsäätelyjärjestelmä ei ole vielä kehittynyt täysin, ja he menettävät lämpöä nopeasti erityisesti pään kautta. Erityisesti keskosena syntyneet vauvat hyötyvät pehmeistä, käsintehdyistä pipoista.

– Saamme pipoja eri lahjoittajilta muutamia kertoja vuodessa, mutta mitään säännöllistä pipovirtaa meille ei tule. Tälläkin hetkellä pipot ovat loppu, joten nämä tulevat tarpeeseen, HUSin Naistenklinikan synnytysyksiköiden kätilö Mirka Ranta sanoo.

– Otamme kaikki lahjoitukset kiitollisina vastaan. Kaikki mitä saamme, menevät käyttöön, HUSin Naistenklinikan synnytysyksiköiden kätilö Alexandra Järvinen jatkaa.

– Jokainen pipo on tehty rakkaudella ja huolenpidolla. Se näkyy lopputuloksessa, summaa Satu Hoffrén.

Hoffrén oli viime vuonna mukana organisoimassa turvalonkeroiden virkkausta. Turvalonkerot lahjoitettiin Uuden lastensairaalan vastasyntyneiden teho-osastolle.

Taitotalon käsityöprojektit osoittavat vuosi toisensa jälkeen, miten pienet teot voivat luoda suurta merkitystä sekä niille, jotka antavat, että niille, jotka saavat.

AMIS-hanke on valtion erityisavustus yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistamiseen ja kehittämiseen ammatillisissa oppilaitoksissa vuosille 2024–2025.

Lisätietoja

Suomalaisen miehen epäillään ylittäneen valtakunnan rajan luvattomasti Parikkalassa

Kaakkois-Suomen rajavartiosto sai teknisen valvontalaitteen hälytyksen valtakunnan rajan läheisyydestä Parikkalan Pitkäpohjassa juhannusaattona. Hälytyksen perusteella rajavartioston partio otti kiinni suomalaisen miehen epäiltynä valtionrajarikoksesta ja aloitti asiasta esitutkinnan. Miehen epäillään ylittäneen valtakunnan rajan luvattomasti maastoitse Suomesta Venäjälle ja takaisin Suomeen. Tapauksen selvittämiseen liittyen Kaakkois-Suomen alueen rajavaltuutettu on ollut yhteydessä Venäjän Viipurin alueen rajavaltuutettuun.

Kaakkois-Suomen rajavartiosto muistuttaa, että rajavyöhykkeellä liikkuminen on luvanvaraista. Ilman lupaa vyöhykkeellä liikkuminen ja oleskelu on rangaistavaa.

Kaakkois-Suomen rajavartiosto jatkaa tapauksen selvittämistä, eikä tiedota asiasta enempää.

Suomalaiset uivat tänään viimeistä kertaa avovesiuinnin nuorten EM-kisoissa. Tänään kilpailtiin sekä miesten että naisten kolmen kilometrin knockout kilpailut.

Louna Kasvio sijoittui matkalla lopputuloksissa sijalle 30. ajalla 19.56.45 ja Lauri Schnabel ui kilpailussa sijalle 34. ajalla 18:18.52.

Nuorten EM-kilpailut tarjosivat suomalaisuimareille arvokasta kansainvälistä kokemusta. Päätöspäivän Knockout-kilpailut uitiin kovatasoisissa erissä, joissa vain erien kymmenen nopeinta etenivät jatkoon. Vaikka jatkopaikat jäivät tällä kertaa saavuttamatta, tarjosi kilpailu Lauri Schnabelille tärkeän kansainvälisen debyytin ja kokeneemmalle Louna Kasviolle mahdollisuuden testata vauhtiaan nuorten Euroopan kärjessä.

Savon suurin juhannusjuhla Tahko Juhannus juhlittiin Tahko Event Parkissa tänä viikonloppuna. Juhannusfestivaali keräsi kolmen päivän aikana 12 000 henkeä eturivin artistien, sujuvien palveluiden ja yhdessäolon pariin.

Festivaalin ehdottomina kärkiartisteina nähtiin mm. viimeistä kesää festivaalilavoilla kiertävä ABREU, energinen Gasellit, yleisöä hurjasti villitsevä Portion Boys, lähes kotikenttäkeikallaan esiintynyt Sexmane, jättiyleisön kerännyt SANNI sekä ensimmäistä kertaa Euroviisujen jälkeen keikkalavoille noussut popkuningatar Erika Vikman, joka keräsi valtavan suosion.

Tänään lauantaina festivaalilla ovat esiintyneet mm. popsensaatio Mirella sekä Uus Bitch -hitistään tuttu Olga, ja juhannuspäivä jatkuu vielä vielä Lauri Haavin, Isac Elliotin sekä illan huipentavan Arttu Wiskarin parissa.

Tahko Juhannuksen alueohjelmassa koettiin ja nähtiin tänä vuonna mm. jättitwister, juhannuskaraoke sekä erilaisia kilpailuja tanssista limbokisoihin. Erityisen suosion keräsi alueen keskelle noussut Livelove -kuplateltta, jonka yökerhomainen tunnelma ja huippu-dj keräsi hurjasti juhlijoita. VIP-asiakkaita hemmoteltiin esimerkiksi Aarni Mikkolan ehostuspisteellä. Erityisesti kehuja keräsivät festivaalin uudistuneet porttijärjestelyt, jotka toimivat uusien aluerajausten myötä sujuvasti ja nopeasti.

”Tahko Juhannuksen yötön yö on tarjonnut taas parastaan. Asiakkaat, artistit ja henkilökunta ovat nauttineet festivaalista ja tapahtuman tunnelmasta täysin rinnoin”, kertoo tapahtuman festivaalipäällikkö Allu Koskinen.

TAHKO JUHANNUS 19.-21.6.2025
www.tahkojuhannus.fi
@tahkojuhannus
#tahkojuhannus

ESIINTYJÄT
Gasellit, Lauri Haav, Sexmane, Portion Boys, Mirella, Käärijä, Arttu Wiskari, SANNI, Isac Elliot, ABREU, Erika Vikman, STIG, Petri Nygård, Olga, Hugo, Jaakko Kulta, Etta

KUVAT
Kuvat median käyttöön täällä. Kuvaaja: Jaakko Meyn

LISÄTIEDOT
Festivaalipäällikkö Allu Koskinen, allu@kuopiorock.fi, p. 050 436 8322
Promoottori Janne Tamminen, janne.tamminen@nelonenmedia.fi

Suomen suurinta juhannusfestivaalia Himos Juhannusta juhlitaan parhaillaan Jämsän Himoksella. Festivaali on kerännyt suuren määrän juhlakansaa nattimaan kesäyön tunnelmasta, kovatasoisista artisteista sekä monipuolisista alueohjelmapalveluista. Himos Juhannuksessa on esiintynyt viikonlopun aikana lähes 30 artistia, ja festivaalin tulevat huipentamaan Erika Vikman, Benjamin sekä JVG.

Tapahtuman juontajina ovat toimineet Niko Saarinen ja Jenna Gullsten, jotka ovat villinneet festivaalikansaa niin lavalla kuin sosiaalisessa mediassa, unohtamatta ainutlaatuista, Niko Saarisen viraalihitiksi nousseen ”Nuori ja Villi” -kappaleen viimeistä julkista esiintymistä.

Festivaalin alueohjelman puolella asiakkaat ovat voineet esimerkiksi tuunata vaatteitaan vaatetuunauspajassa, käydä kynsistudiossa, kokeilla Tatskatyttöjen Speed Datingia, lukuisia peli- ja aktiviteettipisteitä, osallistua legendaarisiin terassibileisiin sekä kuvauttaa itseään kuvauspisteillä. Yhteisöllistä toimintaa tapahtumaan on tarjonnut Juttukota, joka on toiminut matalan kynnyksen kohtaamispaikkana, jossa asiakkaat ovat voineet grillata vaahtokarkkeja sekä rauhoittua keikkojen välissä. Juttukodalla ovat päivystäneet myös SPR:n häirintäyhdyshenkilöt sekä Himos Juhannuksen hyvän mielen hostit.

Festivaalin tuotantopäällikkö Laura Väli-Torala kuvailee viikonloppua onnistuneeksi:

”Himos Juhannuksessa on ollut läsnä maaginen yöttömän yön tunnelma, joka on tarjonnut unohtumattomia elämyksiä niin keikkojen kuin aktiviteettien parissa. Festivaalin kärkikohtia ovat olleet esimerkiksi Mirellan, Sexmanen sekä Lauri Haavin esiintymiset sekä tuhannet onnelliset ihmiset nauttimassa festivaalista”, kertoo Väli-Torala.

Himos Juhannus 2026
18.-20.6.2026
www.himosjuhannus.fi
www.facebook.com/himosjuhannus
@himosjuhannus

Lisätiedot:
Nelonen Media Live, tuotantopäällikkö Laura Väli-Torala, laura.vali-torala@nelonenmedia.fi
Nelonen Media Live, promoottori Janne Tamminen, janne.tamminen@nelonenmedia.fi

Kuvat median käyttöön täällä. Kuvat: Henri Juvonen

Suunnistuksen maailmancupin avauskierros jatkui juhannuksen välipäivän jälkeen keskimatkan kilpailuilla.

Suomen naiset tekivät kilpailussa loistavaa tulosta. Amy Nymalm oli upeasti neljäs, Lotta Karhola kuudes ja Inka Nurminen kahdeksas!

Aloituskilpailun tavoin valttina oli tälläkin kertaa sujuva suunnistus. Liekö kyseessä ollut MM-näyttökilpailujen luoma paine vai vain poikkeuksellisen haastavat radat, sillä sekä miehet että naiset sortuivat toissa päiväiseen tapaan valtaviin virheisiin. Suurimmaksi haasteeksi molemmissa kilpailuissa osoittautui rasti numero kahdeksan.

Vaikka Nymalmin jalat olivat vielä vähän spagettia pitkän matkan jäljiltä, tärkeintä päivän kilpailussa oli, että suunnistus sujui virheettömästi.

– Mulla meni tosi hyvin. Menin suunnistus edellä varmistellen. Pysähdyin kun tuntui siltä, että pitää pysähtyä. Välillä piti vähän katsella, meneekö oikeaan suuntaan. Hyvä juoksu ja olen tyytyväinen.

Maailmancupin kilpailuissa parhaan sijoituksensa tehneen Nymalmin mielipide maastosta poikkesi muiden lausunnoista. Nymalm veikkasi menestyksensä salaisuudeksi suomalaisen supikon, risukon ja kivikon kotoisuuden.

– Tuntui kuin olisi kotona.

Myös Lotta Karholalle kuudes sija oli paras tulos tämän maailmancuphistoriassa.

– Oli tosi vaikeaa. Erilainen kisa mitä eilen. Maasto olikin sellaista supikkoa ja rinnettä. Alkurata meni hyvin varovaisesti. Sitten sain pari naista kiinni ja alkoi vauhti kiihtyä. Yhdelletoista ja kahdelletoista tuli harmittavat kaarrokset, mutta ei onneksi mitään isoja virheitä ja heistä oli kyllä vetoapua, että jaksoi maaliin asti.

– Tuntuu hienolta olla kuudes. Paras mitä oon ikinä maailmancupissa ollut, Karhola iloitsi.

Naisten maailmancupin keskimatkan voittoon suunnisti odotetusti Ruotsin Tove Alexandersson ja yhtä odotetusti toiselle sijalle Sveitsin Simona Aebersold. Kolmannen sijan nappasi ilahduttavasti Ranskan Cecile Calandry, joka oli taidollisesti ja fyysisesti vaikeuksissa pitkän matkan kilpailussa.

Miesten kilpailussa parhaiten suorituksensa hallitsivat ruotsalaiset, jotka ottivat keskimatkalta nelosvoiton Max Peter Bejmerin, Anton Johanssonin, Gustav Bergmanin ja Emil Svenskin voimin.

Touko Seppä oli päivän parhaana suomalaisena hienosti sijalla 13. Maalissa Seppä totesi odottavansa suorituksellaan pääsevän 20–25 joukkoon. Haastavassa kilpailussa taakse jäi lopulta liuta kovia MM-menestyjiä.

Seppä totesi suorituksen olleen tasainen, mutta tuntuneen ajoittain hitaalta.

– Yritin pitää suunnistusta hyvin hallussa ja keskittyä siihen, että malttaa ottaa tiukat paikat rauhassa ja tarkasti, eikä keskittynyt niinkään juoksuvauhtiin. Oli jopa aika hidas olo alussa. Sitten kun rastit napsui yksi toisensa jälkeen aika hyvin, lopussa juoksukin alkoi tuntumaan paremmalta ja paremmalta.

Aaro Aho jatkoi toissa päivänä alkanutta tasaista ja vakuuttavaa tekemistä ja oli lopputuloksissa sijalla 17. Vaikka jaloissa painoi vielä pitkän matkan kilometrit, Aho oli tyytyväinen suoritukseensa.

– Ei isompaa virhettä, pientä epävarmuutta. Oli intensiivistä suunnistusta koko ajan. Maastopohja oli niin kivinen, että joutui keskittymään koko ajan juoksemiseen ja kartanluku oli haastavaa sen takia.

Bejmerille maailmancupin osakilpailun voitto oli ensimmäinen. Pitkällä matkalla vauhtia, mutta ei taitoa näyttänyt Bejmer totesi suunnistuksen olleen stressaavaa.

– Oli tosi hyvät jalat ja annoin kaikkeni. Maasto oli epätasainen ja kivinen, näkyvyys ei ollut hyvä. Kovaa juoksemisen ja kartan lukemisen yhdistäminen oli haastavaa tässä maastossa, päivän voittaja kuvaili kilpailua.

Parin päivän takaisen maailmancupin pitkän matkan voittaja, Norjan Kasper Harlem Fosser, tarjosi draaman kaarta alusta loppuun. Fosser kiemurteli lähes kolmen minuutin virheen kahdeksannelle rastille, toipui siitä hirmuisen juoksuvauhtinsa avulla maalissa viidennelle sijalle, vain huomatakseen suorituksen tulleen hylätyksi väärällä rastilla käynnin vuoksi.

Maailmancupin avauskierros huipentuu sunnuntaina viesteihin.

Tulokset – Suunnistuksen maailmancup, keskimatka 21.6.2025, Idre Fjäll, Ruotsi

Naiset: 1) Tove Alexandersson SWE 34:35, 2) Simona Aebersold SUI 35:02, 3) Cecile Calandry FRA 36:02, 4) Amy Nymalm FIN 36:23, 5) Andrine Benjaminsen NOR 37:16, 6) Lotta Karhola FIN 37:48, … , 8) Inka Nurminen FIN 38:19, 20) Anu Tuomisto FIN 41:22, 22) Hanne Hilo FIN 41:53, 43) Ida Haapala FIN 49:28, 46) Venla Taulavuori FIN 50:24, 57) Anni Haanpää FIN 53:12, 62) Elisa Mattila FIN 57:30

Miehet: 1) Max Peter Bejmer SWE 35:16, 2) Anton Johansson SWE 35:29, 3) Gustav Bergman SWE 35:42, 4) Emil Svensk SWE 35:44, 5) Quentin Moulet FRA 36:19, 6) Mathieu Perrin FRA 36:57, … , 13) Touko Seppä FIN 37:57, 17) Aaro Aho FIN 38:29, 28) Jonny Donner FIN 40:42, 29) Olli Ojanaho FIN 37:57, 33) Tuomas Heikkilä FIN 41:16, 38) Elias Kuukka FIN 42:28, 46) Aarni Ronkainen FIN 45:11

Kaikki tulokset
IOF Live – Kansainvälisen suunnistusliiton livepalvelu maailmancupista
Maailmancupin kotisivut
Eventor – Viralliset tulokset ja lähtölistat
Järjestäjän kuvapankki

Kuvapankin kuvien yhteydessä mainitse: Svensk Orientering ja kuvaaja

Suunnistuksen maailmancupin avauskierros päättyi viesteihin. Suomen naiset tekivät loistavan joukkuesuorituksen, josta palkintona viestin kolmas sija Sveitsin ja Norjan jälkeen.

Joukkueessa juoksivat Amy Nymalm, Ida Haapala ja Lotta Karhola.

Nymalm jatkoi hyvää tekemistään, joka oli tuonut jo pitkän matkan kahdeksannen sijan ja eilisen keskimatkan neljännen sijan ja toi joukkueensa vaihtoon sijalla viisi, 50 sekuntia kärjen perässä.

– Oli ihan hyvä juoksu. Yhdellä toisella hajonnalla kävin, mutta muuten oli sellaista luukutusta vaan, että piti yrittää pysyä siinä mukana. Vähän tuntui, että oli ulkokurvia, mutta niin se taisi olla kaikilla. Oon tyytyväinen ja muut juoksi tosi hyvin, niin päästiin oikein kivasti kolmanneksi, Nymalm iloitsi.

Toisella osuudella Norjan Victoria Haestad Bjornstad pyrki karkumatkalle, mutta vaihtoa kohden tilanne tasoittui.

Keskimatkalla hapuillut Haapala sai suunnistuksensa haltuun toisella osuudella. Haapala tuli vaihtoon toisena, 44 sekuntia kärjessä vaihtanutta Norjaa perässä, Sveitsin ja Tšekin kanssa samassa nipussa.

– No oli ainakin paljon parempi kuin eilen. Alusta asti lähdin tekemään aika omaa suunnistusta ja ekat rastit tuli tosi hyvin. Yritin ottaa, varsinkin kun on viesti, mahdollisimman varmoja reitinvalintoja, mitä nyt tässä maastossa pystyy. Parille rastille tuli kyllä koukut. Sain onneksi ne aika nopeasti korjattu ja loppuun vielä nostettua meidät toiselle sijalle.

– Oli hyvä viestiharjoitus ja tästä on kiva jatkaa juoksemaan vähän tutummille kartoille ja tutumpiin maastoihin Suomeen, Haapala kommentoi pian alkavia Kuopion MM-kilpailuja.

Ankkuriosuudelle Karhola sai seurakseen kovan porukan. Sveitsin Simona Aebersold, ja Tšekin Tereza Rauturier lähtivät Karholan kanssa jahtaamaan karkumatkalla ollutta Andrine Benjaminsenia.

Aebersold saalisti Benjaminsenin kiinni, paineli ohi ja taistelu kolmannesta sijasta jäi Karholan ja Rauturierin väliseksi. Lopulta se päätyi Suomen eduksi Karholan tasaisella suunnistustyöllä.

Useimmiten viestien avausosuudella nähty Karhola totesi lähtöpaikan olleen paha vauhdikkaiden ankkurinaisten seurassa.

– Oli aika tiukka paikka lähteä viestin ankkuriosuudelle, kun en ole niitä juurikaan juossut. Aika kovia naisia lähti siinä ympärillä.

Paineista huolimatta Karhola hallitsi hermonsa ja löysi rastit hyvin. Radan takaosa tarjoili haasteita sekä jaloille että päälle.

– Lopussa sitten vaan kaaduin ja kävelin, kaaduin ja kävelin ja juoksin. Mutta onneksi ei ehtinyt kukaan takaa enää kiinni ja saatiin mun elämäni toinen viestipronssi. Makeaa.

Suomen MM-kilpailuihin valituista naisista vain Ida Haapala otti osaa maailmancupin avaukseen. Ykkösnyrkkien puuttuminen lisää suorituksen arvoa.

– Tuntuu kyllä tosi hienolta. Vielä kun meidän MM-naiset ei ole mukana, tämä on näyttö siitä, että meillä on laaja taso Suomessa, Karhola päättää.

Ruotsin naiset sulivat heti avausosuudella, eikä Sanna Fastin tykkijuoksu ankkuriosuudella pelastanut joukkuetta. Ruotsin ykkösnyrkeistä Tove Alexandersson ja Sara Hagström jättivät viestin väliin.

Suomen miesten ykkösjoukkue Aaro Aho, Touko Seppä, Olli Ojanaho lähti selkeänä altavastaajana päivän viestiin ja sijoittui mielenkiintoisen kilpailun päätteeksi viidenneksi. Miesten viestistä tuli odotetusti Ruotsin dominointia.

Aho saapui avausosuudelta vaihtoon sijalla 17 kaikkensa antaneena. Eroa kärjessä vaihtaneeseen Ruotsin 1. ja 2. joukkueisiin kertyi 2:52.

– Oli aika painajaismainen reissu. Alun kangas tuli ihan vahvasti porukoissa. Kun siirryttiin kiviselle peitteiselle alueelle, niin jalat oli aivan tyhjät. En pysynyt missäkään selässä. Aluksi koitin roikkua, sitten tein minuutin virheen ja tajusin, että nyt pitää vaan ottaa omaa vauhtia loput ja koittaa saada tarkasti suunnistettua.

– Omat jalat ja keuhkot ei toimineet yhtään. Ilmeisesti tämä Jukola ja kisarupeama alkaa painamaan. Harmittaa, että ei pystynyt tänään antamaan parastaan. Onneksi Touko ja Olli veti napsun paremmin ja päästiin podiumille, Aho kertoi.

Toisella osuudella Kasper Harlem Fosser nosti Norjan värit kärkeen.

Myös Seppä lähti ahnaasti ohituskaistalle. Eroa kivenkovaan kärkeen kertyi lisää, mutta sijoitus parani. Osuudeltaan Seppä tuli vaihtoon sijalla yhdeksän, 5:27 kärjen takana.

– Alku lähti aika hyvin. Tuntui, että on viikon parhaat jalat ja sain hyvin selkiä kiinni. Muutama koukku tuli. Jotenkin oli liikaa vauhtia ja olisi pitänyt malttaa ottaa rastit, mutta oli liikaa menohaluja. Loppumatka olikin aika tiukkaa fyysisesti, mutta ihan kelvollinen vaikka koukut harmittaa, Seppä summasi.

Ankkurina juossut Ojanaho nousi joukkueeseen Tuomas Heikkilän tilalle tämän sairastumisen vuoksi.

Ojanaho tuli maaliin kahdeksantena, kahdeksan minuuttia kärjen perässä. Maailmancupin lopputuloksissa, joihin lasketaan vain kunkin maan paras joukkue, Suomi sijoittui viidenneksi.

– Perus stabiili veto. Pari huonompaa väliä, mutta ei varsinaisia virheitä. Hyvää tekemistä ja juoksukin oli ihan ok.

Vaikka Suomen miesten joukkuetta ei terävimpään kärkikamppailuun tällä kertaa odotettu, petrattavaa jäi vielä.

– Varmasti vähän jäi hampaankoloon, mutta tiedettiin, että oltiin aika altavastaajia. Muilla oli ihan ykkösjoukkueet ja meidän parhaat oli Kuopiossa valmistautumassa MM-kisoihin. Ei olla missään nimessä pettyneitä, ei kuitenkaan mitään hurraa huutoja. Kyllä me halutaan juosta kovempaa ja suunnistaa entistä paremmin jatkossa, Ojanaho totesi.

Ankkuriosuudelle voitosta kamppailemaan lähti kolmen joukkueen nippu Norja parinkymmenen sekunnin karkumatkalla perässään Ruotsin ykkös- ja kakkosjoukkueet. Eirik Langedal Breivikin alun virhe avitti ruotsalaiset karkumatkalle ja ratkaisemaan voiton kohtalon keskenään. Henkilökohtaisissa kilpailussa kovaa fyysistä virettään esitellyt Max Peter Bejmer halusi voittoa Emil Svensikiä enemmän ja veti lopulta pidemmän korren hurjalla loppukirillä.

Ruotsin miehet antoivatkin todellisen myrskyvaroituksen kohti Kuopion MM-kilpailuja. Viestin lopputuloksissa neljästä parhaasta joukkueesta kolme oli Ruotsista.

Naiset: 1) Sveitsi (Paula Gross, Natalia Gemperle, Simona Aebersold) 96:02, 2) Norja (Ingrid Lundanes, Victoria Haestad Bjornstad, Andrine Benjaminsen) 96:17, 3) Suomi (Amy Nymalm, Ida Haapala, Lotta Karhola) 100:34, 4) Tšekki 100:50, 5) Ruotsi 102:29, 6) Tanska 107:09

Miehet: 1) Ruotsi (Viktor Svensk, Anton Johansson, Max Peter Bejmer) 92:40, 2) Norja (Jorgen Baklid, Kasper Harlem Fosser, Eirik Langedal Breivik) 95:02, 3) Ranska (Mathieu Perrin, Quentin Moulet, Lucas Basset) 98:54, 4) Sveitsi 100:35, 5) Suomi (Aaro Aho, Touko Seppä, Olli Ojanaho) 100:43, 6) Viro 101:02

Kaikki tulokset
IOF Live – Kansainvälisen suunnistusliiton livepalvelu maailmancupista
Maailmancupin kotisivut
Eventor – Viralliset tulokset ja lähtölistat
Järjestäjän kuvapankki

Kuvapankin kuvien yhteydessä mainitse: Svensk Orientering ja kuvaaja

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan silmäyksikössä hoidetaan elokuusta alkaen asiakkaiden kaihileikkaukset siten, että asiakkaalta leikataan yhdellä käynnillä vain yksi kaihisilmä. Toimintamalli parantaa hoidon saatavuutta ja lyhentää jonotusaikoja.

─ Pystymme tällä toimintamallilla tarjoamaan kaihileikkauksen mahdollisimman monelle asiakkaalle. Samalla huolehdimme siitä, että kaikki jonossa olevat akuutit kaihileikkaukset saadaan toteutettua hoitotakuun puitteissa, kertoo Soiten silmäyksikön esihenkilö Mervi Takalo.

Kaihileikkausten tarve on kasvanut nopeasti väestön ikääntyessä Keski-Pohjanmaalla. Vuonna 2023 Soitessa tehtiin kaihitoimenpiteitä 525 asiakkaalle, kun taas vuonna 2024 vastaava lukumäärä oli 699 asiakasta.

Näöntarkkuus paranee jo yhden silmän leikkauksella

Kaihi on yleinen ikääntymiseen liittyvä silmävaiva, jossa silmän sisällä oleva linssi eli mykiö on samentunut ja läpäisee valoa huonosti. Kaihileikkauksessa samentunut mykiö poistetaan ja sen tilalle asetetaan keinotekoinen linssi, joka kirkastaa näön vähintään entiselleen. Kaihileikkaus parantaa näöntarkkuutta selvästi, ja parantuminen siitä on yleensä nopeaa.

Usein leikatun silmän näöntarkkuus paranee niin hyvälle tasolle, että toisen leikkaamattoman silmän kaihileikkauskriteerit eivät vielä välttämättä täyty. Jos kaihileikkauksen jälkeen kriteerit kuitenkin täyttyvät, asiakas laitetaan tarvittaessa toisen silmän leikkausjonoon.

─ Asiakasta tiedotetaan yksilöllisesti hänen mahdollisesta toisen silmän leikkaustarpeesta jatkossa, vahvistaa Takalo.

Yhden kaihisilmän leikkaaminen kerrallaan ei ole Suomessa saatikka Soitessa uusi toimintamalli. Vastaava malli on käytössä muillakin hyvinvointialueilla, kuten Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Soitessa toimintamalli on ollut käytössä aiemmin sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän aikaan.

─ Käytännössä keskussairaalan silmäyksikössä palataan entiseen. Entiseen toimintamalliin palaamisen avulla pystymme tarjoamaan hoitoa paremmin mahdollisimman monelle asiakkaalle, tiivistää Takalo.

Lisätietoja antaa:

Silmäyksikön esihenkilön Mervi Takalon, puh. 040 653 4403

Vuoden 2025 Lappeenrannan juhlaviikot -tapahtumakokonaisuus on venynyt yli kuukauden mittaiseksi. Heinäkuun 24. päivä alkava tapahtumien ketju kestää aina elokuun loppuun saakka. Juhlaviikot tuovat festaritunnelmaa ympäri Lappeenrantaa ja erityisesti Linnoituksen alueelle, jonne kohoaa suuri juhlateltta eri tapahtumia varten.

Lappeenrannan tapahtumatoiminnan koordinaattori Riikka Hjeltin mukaan juhlaviikkojen ohjelma on rakennettu niin, että jokaiselle löytyy kiinnostavaa ohjelmaa.

− Koska tarjolla on paljon maksuttomia tapahtumia, voi matalalla kynnyksellä tutustua itselle vieraampiinkin sisältöihin.

Juhlateltassa yhteislaulua, Hevisauruksen keikka, tubettajia ja paljon muuta

Linnoituksen juhlateltalla on luvassa sekä pääsymaksullisia tapahtumia, että maksutonta ohjelmaa. Lappeenrannan Viinijuhlat aloittaa viikkoja kestävän tapahtumaputken 24.7. Myöhemmin teltassa järjestetään Saimaa Punk Festivaali, J.Karjalaisen -keikka, Lappeenranta All Stars stand up -tapahtuma sekä seurakuntien Willigospel-tapahtuma. Lapsille ja nuorille järjestetään omat tapahtumapäivät. Keskiviikkona 30.7. Juhlateltassa on ilmaiskonsertti lapsille ja lapsenmielisille, jossa esiintyy Pikku Kakkosestakin tuttu Höpinätötterö, sekä maailmallakin huippusuosittu Hevisaurus yhtye.

− Torstaina juhlateltan valloittaa tubettajat Ella & Helmi sekä Niko ja Santtu − molemmat tubettajaparit esiintyvät lavalla ja sitten on luvassa meet & greet. Illan päättää artisti Tupe, luettelee tapahtuman tuottaja Maija Kaarna ohjelmatoimisto Saimaan Sävelestä.

Lappeenrannan elokuu on tapahtumia täynnä

Juhlateltan ohjelman lisäksi Lappeenrannan juhlaviikkojen ohjelmaa täydentää yli kymmenen muuta tapahtumaa. Viime vuonna suosittu koko perheen Mariannen nimpparit -kaupunkitapahtuma järjestetään toisen kerran 14.8. Pusupuistossa. Muita tuttuja tapahtumia ovat linnoituksessa 16.–17.8. järjestettävä Wanhan Kaupungin Festivaali ja 22.8. Satamatorilla pauhaava Rakuunarock. Elokuun päättää perinteinen Sataman valot -tapahtuma sekä kuun viimeisenä päivänä juostava Lappeenranta Half puolimaraton. Kaupunkitapahtumien lisäksi juhlaviikkojen ohjelmassa on taidetapahtumia kuten Kumaus ja Saimaa Film Festival.

Lappeenrannan juhlaviikot -ohjelma:

Linnoituksen juhlateltassa:

24.–26.7. Lappeenrannan viinijuhlat
Lue lisää: Lappeenrannan viinijuhlat

29.7. Linnoituksen yhteislaulutapahtuma*

30.7. Saimaan Sävelen lasten tapahtuma: Höpinätötterö & Hevisaurus*

31.7. Saimaan Sävelen nuorten tapahtuma: NikojaSanttu, Tupe, Ella & Helmi

1.–2.8. Saimaa Punk Festivaali
Lue lisää: Saimaa Punk Festivaali

7.8. Linnoituksen isännän valinta ja Kotiteollisuuden-keikka*

8.8. J. Karjalaisen -konsertti
Lue lisää: J. Karjalaisen -konsertti

9.8. Sikahauska Lappeenranta All Stars -stand up show
Lue lisää: Sikahauska Lappeenranta All Stars -stand up show

10.8. WilliGospel-suurtapahtuma*
Lue lisää: WilliGospel-suurtapahtuma

Linnoituksen alueella:

14.8. Mariannen nimipäivä*

16.–17.8. Wanhan Kaupungin Festiwaali
Lue lisää: Wanhan Kaupungin Festiwaali

Sataman alueella:

9.8. Kaupungin syntymäpäivä*

22.8. RakuunaRock*

29.–30.8. Sataman Valot*
Lue lisää: Sataman Valot

31.8. Lappeenranta Half puolimaraton ja 10 km
Lue lisää: Lappeenranta Half

Muualla Lappeenrannan alueella:

13.–17.8. Kumaus Festivaali, ympäri Lappeenrantaa
Lue lisää: KOTI | Kumaus-festivaali

22.–24.8. Saimaa Film Festival, ympäri Etelä-Karjalaa
Lue lisää: Saimaa Film Festival

23.8. Pitkän pöydän juhla, Keskuspuisto*
Lue lisää: Pitkän pöydän juhla

28.8. Lappeenranta Tänään! -kaupunkitapahtuma, Edustatori*
Lue lisää: Lappeenranta Tänään! -kaupunkitapahtuma

*maksuton tapahtuma

Lue lisää: Lappeenrannan juhlaviikot - Lappeenranta

Lisätiedot

Tapahtumatoiminnan koordinaattori Riikka Hjelt (paikalla 14.7. alkaen).
Lappeenrannan kaupunki
Puh. 040 669 3767, riikka.hjelt@lappeenranta.fi

Metsähallitus uusii tänä kesänä kaksi siltaa Kajaanin Lahnasjärvellä. Sirviönlehdontiellä sijaitsevien siltojen uusiminen alkaa 30.6.2025 ja kestää noin 1,5 kuukautta.

Uusittavat sillat sijaitsevat kohdissa, joissa Sirviönlehdontie ylittää Lumijoen ja Välijoen. Sillat ovat pois käytöstä rakennustöiden ajan, eikä niiden väliselle alueelle ole kiertotietä. Siltojen välillä ei ole vakituista tai loma-asutusta.

Urakan aikana sillat puretaan ja ne korvataan uusilla teräsbetonisilla elementtirakenteisilla laattasilloilla. Korvattavat sillat ovat 1960- ja 1970-luvulla rakennettuja liimapuupalkkisiltoja. Ne ovat tulleet käyttöikänsä päähän, eikä niiden korjaaminen ole kannattavaa.

Sillat sijaitsevat valtion metsätiellä ja ne ovat tärkeitä metsätalouden puunkuljetuksille. Lumijoen sillalle on asetettu 60 tonnin painorajoitus, mikä vaikeuttaa puunkuljetuksia. Välijoen sillalla ei vielä ole painorajoitusta, mutta ilman sillan uusimista rajoitus olisi ennen pitkää jouduttu asettamaan.

Siltojen uusimisesta vastaa Metsähallitus Metsätalous Oy ja urakoitsijana toimii Betola Oy.

Metsähallitus ylläpitää huomattavaa tieverkostoa

• Metsähallitus kunnostaa tänä vuonna Kainuun, Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan alueella noin 310 kilometriä metsäteitä ja 5 siltaa.

• Tienpitoon käytetään alueella vuosittain noin 7 miljoonaa euroa. Töiden toteuttajina ovat yleensä alueen yrittäjät. Valtakunnallisesti tienpitoon käytetään noin 22 miljoonaa euroa vuodessa.

• Metsähallitus ylläpitää valtakunnallisesti 36 000 kilometrin metsätieverkostoa ja noin 1 000 siltaa. Lisäksi olemme osakkaana lähes yhtä suuressa määrässä osakkuusteitä ja -siltoja.

• Kainuun, Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan alueella valtion metsäteitä on 11 000 km ja siltoja noin 140.

• Metsätieverkosto on suunniteltu puunkuljetuksen tarpeisiin, mutta se on vapaasti kaikkien käytettävissä. Metsätiet mahdollistavat mm. valtion maiden virkistyskäytön ja metsäpalojen nopeat sammutustyöt.

Lisätietoja:

Mikko Koistinen, tienpidon operaatioasiantuntija, Metsähallitus Metsätalous Oy, mikko.koistinen@metsa.fi, 0400 777 132

Joensuun kaupunki järjestää kesällä ja syksyllä 2025 maksuttomia uusien joensuulaisten tilaisuuksia, jotka on suunnattu kaikille Joensuuhun hiljattain muuttaneille. Ohjelmassa on monipuolisia tapahtumia urheiluelämyksistä kulttuuriin. Tavoitteena on helpottaa muuttajien kotiutumista, tutustuttaa heidät kaupungin palveluihin sekä tarjota mahdollisuus tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia.

– Joensuuhun muuttaa vuosittain runsaasti ihmisiä niin muualta Suomesta kuin ulkomailta. Haluamme toivottaa heidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi ja tarjota mahdollisuuden luoda uusia yhteyksiä heti alkuvaiheessa, kertoo Joensuun kaupungin muuttoagentti Jenny Susi.

Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille, jotka ovat muuttaneet Joensuuhun viime aikoina. Tapahtumat löytyvät kaupungin verkkosivuilta osoitteesta joensuu.fi/uusille sekä kaupungin tapahtumakalenterista tapahtumat.joensuu.fi, jonka kautta niihin myös ilmoittaudutaan.

Muuttoagentti auttaa kotiutumisessa

Uusien joensuulaisten tukena toimii muuttoagentti Jenny Susi, joka aloitti tehtävässään helmikuussa. Hän auttaa etenkin muuttosuunnitelmia tekeviä perheitä esimerkiksi työnhaun, asuinaluevalintojen, koulupaikkojen ja harrastusmahdollisuuksien selvittämisessä.

Yhteyden muuttoagenttiin saa sähköpostitse muuttoagentti@joensuu.fi.

Rantaradan kehittämishankkeen Karjaa–Kauklahti-rataosuudella hyödynnetään kesän viiden viikon junaliikennekatko tehokkaasti rakennustöiden edistämiseen. Katko alkaa maanantaina 23.6.2025 ja jatkuu heinäkuun loppuun saakka.

Kesä 2025 on yksi Karjaa–Kauklahti-ratahankkeen merkittävimmistä ajanjaksoista. Viiden viikon yhtäjaksoinen junaliikennekatko (23.6.–27.7.) johtuu Espoon kaupunkirata -hankkeen laajoista rakennustöistä, jotka edellyttävät pitkäkestoista työrauhaa rantaradalla. Katkon aikana kaikki lähijunat Leppävaaran ja Siuntion välillä sekä kaukojunat Helsingin ja Karjaan välillä on korvattu busseilla.

Karjaa–Kauklahti-hankkeessa hyödynnetään liikennekatko täysimääräisesti useiden kriittisten työvaiheiden toteuttamiseen samanaikaisesti. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin rataosalla rakennetaan näin laajasti ja yhtenäisesti: koko Karjaa–Kauklahti-välillä tehdään merkittäviä töitä, kuten tunneleiden peruskorjauksia, radan perustusten vahvistamista sekä turvallisuutta parantavia alikulku- ja turvalaiteuudistuksia.

“Yhtenäinen ja pitkä liikennekatko mahdollistaa rakennustöiden toteuttamisen tehokkaasti, turvallisesti ja laadukkaasti. Ymmärrämme, että näin pitkä katko vaatii matkustajilta kärsivällisyyttä ja joustavuutta, mutta se auttaa minimoimaan pidemmän aikavälin häiriöt. Kun työt voidaan tehdä ilman jatkuvia keskeytyksiä liikenteen vuoksi, pysymme paremmin aikataulussa ja voimme välttää useita pienempiä katkoksia tulevina kuukausina”, sanoo projektipäällikkö Erkki Mäkelä Väylävirastosta.

Kesän työvaiheet luovat perustan koko hankkeen onnistumiselle

Rakennustöitä tehdään kesän aikana useissa kohteissa samanaikaisesti. Käynnissä ovat muun muassa seuraavat urakat:

• Jeppaksen alikäytävän rakentaminen ja radan stabiliteetin parantaminen. Samassa yhteydessä poistetaan tasoristeys ja rakennetaan kevyen liikenteen yhteydet. Pääurakoitsija toimii YIT Infra Oy, ja urakka valmistuu vuoden loppuun mennessä.
• Lillgårdin ja Riddarbackenin tunnelien peruskorjaus, jossa uusitaan eristeet ja vahvistetaan rakenteita. Urakoitsijana on GRK Suomi Oy ja valmistuminen vuoden 2025 loppuun mennessä.
• Inkoo–Karjaa-rataosan stabiliteetin parantaminen, vaihe 1: noin 4,5 kilometrin osuus, valmistuu lokakuussa 2025. Toteutuksesta vastaa Kreate Oy.
• Lisäksi käynnistyvät työt Inkoon ja Karjaan asema-alueiden esteettömyyden parantamiseksi ja turvalaitteiden uusimiseksi koko Kauklahti–Karjaa-rataosalla.

Rantaradan kehittäminen turvaa tulevaisuuden liikennettä

Karjaa–Kauklahti-rataosuus on noin kolmannes valtakunnallisesti merkittävästä Helsinki–Turku-rataosuudesta. Rata on ollut käytössä jo vuodesta 1903 ja sen rakenteet kulkevat vaihtelevassa maastossa, minkä vuoksi osuudella on painumia ja teknisiä haasteita. Myös useat tunnelit ovat elinkaarensa päässä ja vaativat peruskorjauksia.

Vuonna 2022 rataosalla matkusti 1,59 miljoonaa kaukoliikenteen matkustajaa ja lähiliikenteessä Kauklahti–Siuntio-välillä tehtiin noin kaksi miljoonaa matkaa. Rantaradan kehittämisen tavoitteena on varmistaa turvallinen, häiriötön ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaava raideliikenne.

Hanke sisältää sekä peruskorjausta että kehittämistoimia, ja työt toteutetaan vaiheittain vuosina 2025–2028. Kustannusarvio on noin 80 miljoonaa euroa. Työskentely on suunniteltu niin, että vaikutukset matkustajiin ja tavaraliikenteeseen pysyvät mahdollisimman hallittuina.

Tärkeimmät työvaiheet ja urakat kesällä 2025

• Jeppaksen alikäytävän uusiminen ja tasoristeyksen poistaminen (YIT Infra Oy)
• Lillgårdin ja Riddarbackenin tunnelien kunnostus (GRK Suomi Oy)
• Inkoo–Karjaa-rataosan stabiliteetin parantaminen, vaihe 1 (Kreate Oy)
• Inkoon ja Karjaan liikennepaikkojen esteettömyyden parantaminen
• Kauklahti–Karjaa-rataosan turvalaitteiden uusiminen
• Siuntion kaksoisraiteen suunnittelu ja asema-alueen kehittäminen
• Inkoon syväsataman pistoraiteen ja jalankulun väylän esiselvitykset

Lisätietoja:
Juha Tapper, projekti-insinööri, Väylävirasto
p. 029 534 3486
etunimi.sukunimi@vayla.fi

Lisää tietoa hankkeesta:
vayla.fi/rantaradan-kehittaminen-karjaa-kauklahti

Kansainvälisten opiskelijoiden taloudellisista haasteista on raportoitu kevään aikana useaan otteeseen mediassa. Suomessa opiskelee yhä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita, ja heidän osuutensa korkeakouluopiskelijoista kasvaa myös kovaa vauhtia. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta kansainvälisiltä opiskelijoilta peritään 1.8.2026 alkaen korkeampia koulutuksen kustannukset kattavia lukukausimaksuja, jotka asettuvat tietyillä aloilla jopa 28 000 euroon vuodessa. Lisäksi heillä tulee olla 800 euroa käytössä kuukausittain elinkustannusten kattamiseen sekä yksityinen vakuutus opiskellessaan Suomessa.

Kasvavat kustannukset pakottavat opiskelijat työskentelemään opintojen ohessa, mikä ei kuitenkaan ole kestävä, tai aina edes mahdollinen ratkaisu.Opiskeluperustaisella oleskeluluvalla Suomessa oleskeleva henkilö voi työskennellä keskimäärin 30 tuntia viikossa vuoden aikana. Työpaikan löytäminen Suomesta on tällä hetkellä hyvin vaikeaa erityisesti ilman kotimaisten kielten osaamista. Suomessa arviolta 75 prosenttia avoimista työpaikoista on piilotyöpaikkoja, mikä tarkoittaa, että niistä ei ilmoiteta julkisesti. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että vieraskielinen nimi johtaa harvempiin työhaastattelukutsuihin. Tilastokeskuksen mukaan Suomen elinkustannukset ovat myös Euroopan korkeimpien joukossa. Samanaikaisesti opiskelija-asunnoista on huutava pula eri puolilla maata, mikä lisää kansainvälisten opiskelijoiden toimeentulon haasteita.

Suomen huoltosuhde heikkenee ja väestö vanhenee. Sama haaste koskettaa koko Eurooppaa ja kilpailu kansainvälisistä opiskelijoista tulee vain kiihtymään. Sen lisäksi, että Suomi joutuu kilpailemaan kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemisessa, on sillä myös haasteena pitää kiinni vastavalmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista. Työllistymisen ollessa haastavaa ja elinkustannusten korkeita, vastavalmistuneet ajetaan etsimään työllistymismahdollisuuksia ja parempia elinolosuhteita Suomen ulkopuolelta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että lukukausimaksut eivät toimi niin kuin ne oli tarkoitettu – lukukausimaksuja perusteltiiin kannustimena Suomeen jäämiselle ja työllistymiselle.

Kansainväliset opiskelijat kohtaavat Suomessa taloudellisia haasteita, jotka vaativat hallitukselta, työnantajilta ja korkeakouluilta koordinoituja toimenpiteitä.

SYLin ja SAMOKin ratkaisut:

Hallitus tekee selvityksen siitä, miten kansainväliset opiskelijat voisivat päästä Suomessa tutkintoon tähtäävien korkeakouluopintojen suorittamista taloudellisesti tukevien kannustimien piiriin.
Selvitetään, voisivatko vastavalmistuneet kansainväliset opiskelijat saada kotimaisten kielten opiskeluun toimeentuloa turvaavaa etuutta ja tukipalveluita valmistumisen jälkeen.
Työnantajat uudelleenarvioivat korkean kotimaisen kielitaidon välttämättömyyttä työnsaannin esteiden madaltamiseksi.
Työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi lisätään anonyymin rekrytoinnin ja positiivisen erityiskohtelun käyttöä, luodaan kannustimia työnantajien tarjoamille kielikoulutuksille sekä puututaan aktiivisesti syrjintään työnhaussa.
Kattava ja korkeakoulujen autonomiaa kunnioittava apurahajärjestelmä on kehitettävä nopeasti, jotta lukukausimaksujen nousun kielteisiä vaikutuksia voidaan torjua tehokkaasti.
Korkeakoulujen on vahvistettava niiden työelämäpalveluja ja varmistettava eettisesti toimiva opiskelijarekrytointi. Kansainvälisille hakijoille on tarjottava realistinen kuva opiskelusta ja elämisestä Suomessa.

Näillä toimenpiteillä voidaan helpottaa kansainvälisten opiskelijoiden taloudellista taakkaa ja työllistymisvaikeuksia. Suomen tulee olla tulevaisuudessa vastaanottavaisempi maa kansainvälisille opiskelijoille ja pitää kiinni kansainvälisistä vastavalmistuneista osaajistaan.

Lisätietoa:

Ilona Hirvonen
hallituksen jäsen, SAMOK

Mantė Žygelytė
hallituksen jäsen, SYL

MILANO, ITALIA – 23. kesäkuuta 2025. Polestar voitti Italiassa järjestetyn vuoden 2025 Mille Miglia Green -kilpailun. Voittaja oli Polestar 4, jota ohjasivat italialainen kaksikko Mirco Magni ja Federico Giavardi.

Suorituskykyinen hybribi-GT Polestar 1 saavutti kilpailussa vuonna 2019 toisen sijan ja saman sijan saavutti vuonna 2023 Polestar 2. Vuotta myöhemmin, vuonna 2024 Polestar voitti ikonisen Mille Miglia Green -kilpailun ensimmäistä kertaa Polestar 2 Long range Single motor -versiolla. Tänä vuonna Polestar palasi ’corsa italianalle’ puolustamaan titteliään koko mallistollaan. Collezione Mille -erikoismalleilla ja suurilla Italian lipun värisillä numeroilla Polestar halusi osoittaa kunnioitusta Italian hienolle kilpa-ajoperinteelle modernilla tavalla.

Voiton kotiin tuonut Polestar 4 Long Range Single motor tarjoaa jopa 620 km toimintamatkan* 100 kW:n akulla ja jopa 200 kW:n latauskapasiteetilla. Autossa on sähköautoille optimoidut Michelin Pilot Sport EV -renkaat, jotka on kehitetty yhdessä Polestarin alustatiimin kanssa ajo-ominaisuuksien ja toimintamatkan optimoimiseksi.

”Forza Polestar! Moottoriurheilu on DNA:ssamme, ja jatkamme kilpailuja voittavien autojen kehittämistä. Onnittelut Italian tiimille tämän ikonisen kilpailun voitosta toisena vuotena peräkkäin”, Polestarin pääjohtaja Michael Lohscheller sanoo.

Mille Miglia Green tuo historiallisen Mille Miglia -kilpailun pioneerihengen nykypäivään, kunvaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivat ajoneuvot kilpailevat rinnakkain ja samoilla reiteillä historiallisten autojen kanssa.

”Jokainen kerta tuntuu ensimmäiseltä. Mille Miglia pääsee ihon alle aivan toisella tavalla kuin mikään muu kilpailu maailmassa. Ajoitpa sitten 100 vuotta vanhaa tai tulevaisuutta varten rakennettua autoa, eroa ei juurikaan ole – se on silti unohtumaton seikkailu”, sanoo autoa kuljettanut Mirco Magni, jonka kartanlukijana toimi Federico Giavardi.

Polestar 3 tuli viidennelle sijalle ja Polestar 2 kuudennelle sijalle vuoden 2025 Mille Miglia Green -kilpailussa.

******

Huomautuksia toimittajille

*WLTP-sertifioinnin mukaan

Utvecklingsprojektet för kustbanan på sträckan Karis–Köklax nyttjar effektivt sommarens fem veckor långa avbrott i tågtrafiken för att främja byggarbetena. Avbottet börjar måndagen den 23.6.2025 och fortsätter till slutet av juli.

Sommaren 2025 är en av de viktigaste perioderna för projektet Karis–Köklax. Det fem veckor långa, oavbrutna avbrottet i tågtrafiken (23.6–27.7) beror på omfattande byggarbeten inom utvecklingen av Esbo stadsbana. För att projektarbetet ska framskrida är det nödvändigt med ett längre avbrott i tågtrafiken. Under avbrottet ersätts alla närtåg mellan Alberga och Sjundeå, samt fjärrtåg mellan Helsingfors och Karis med bussar.

I projektet Karis–Köklax utnyttjas avbrottet i tågtrafiken fullt ut för att samtidigt genomföra flera kritiska arbetsfaser. För första gången på årtionden utförs omfattande och enhetliga arbeten på banavsnittet: hela sträckan mellan Karis och Köklax genomgår betydande arbeten, såsom grundlig renovering av tunnlar, förstärkning av järnvägens fundament samt säkerhetsförbättrande ombyggnader av underfarter och säkerhetsanordningar, undergångar och säkerhetsanordningar.

"Det enhetliga och långa tågstoppet möjliggör att byggarbetet kan genomföras effektivt, tryggt och med hög kvalitet. Vi förstår att ett så långt avbrott kräver tålamod och flexibilitet från resenärerna, men det hjälper till att minimera långsiktiga störningar. När arbetena kan utföras utan ständiga avbrott, kan vi bättre hålla tidtabellen och kan undvika fler kortare avbrott under de kommande månaderna", säger projektledare Erkki Mäkelä från Trafikledsverket.

Sommarens arbetsfaser lägger grunden för ett lyckat projekt

Sommarens byggarbeten utförs på flera platser samtidigt. Följande entreprenader pågår:

• Byggandet av Jeppas undergång och förbättringen av banans stabilitet. Samtidigt avlägsnas plankorsningen och gång- och cykelvägar byggs. Huvudentreprenör är YIT Infra Oy, och entreprenaden blir färdig till slutet av 2025.
• En grundlig renovering av tunnlarna i Lillgård och Riddarbacken, där isoleringen förnyas och strukturerna förstärks. Entreprenör är GRK Suomi Oy och arbetet blir färdigt till slutet av 2025.
• En förbättring av stabiliteten på sträckan Ingå–Karis, fas 1: cirka 4,5 kilometer, slutförs i oktober 2025. Kreate Oy ansvarar för utförandet.
• Dessutom inleds arbetet för att förbättra tillgängligheten på stationerna i Ingå och Karis, samt för att förnya säkerhetsanordningarna på hela sträckan Köklax–Karis.

Utvecklingen av kustbanan säkrar framtidens trafik

Sträckan Karis–Köklax utgör ungefär en tredjedel av den nationellt betydelsefulla sträckan mellan Helsingfors och Åbo. Banan har varit i bruk sedan 1903 och den går igenom varierande terräng, vilket medför sättningar och tekniska utmaningar. Flera tunnlar har också nått slutet av sin livscykel och kräver en grundlig renovering.

År 2022 reste 1,59 miljoner fjärrtrafiksresenärer sträckan och cirka två miljoner resor gjordes i närtrafiken mellan Köklax och Sjundeå. Målet med utvecklingen av kustbanan är att säkerställa en trygg och störningsfri järnvägstrafik som också uppfyller framtidens behov.

Projektet omfattar både grundliga renoveringar och utvecklingsåtgärder. Arbetena genomförs i etapper under åren 2025–2028. Kostnadsberäkningen är cirka 80 miljoner euro. Arbetet är planerat så att effekten för resenärer och godstrafik är så kontrollerad som möjligt.

Viktigaste arbetsfaserna och entreprenaderna sommaren 2025:

• Förnyande av Jeppas undergång och avlägsnande av plankorsningen (YIT Infra Oy)
• Renovering av tunnlarna i Lillgård och Riddarbacken (GRK Suomi Oy)
• Förbättring av stabiliteten på sträckan Ingå–Karis, fas 1 (Kreate Oy)
• Förbättring av tillgängligheten på stationerna i Ingå och Karis
• Förnyande av säkerhetsanordningarna på sträckan Köklax–Karis
• Planering av dubbelspår i Sjundeå och utveckling av stationsområdet
• Förutredning av sidospåret och gångvägen till Ingå djuphamn

Tilläggsinformation:
Juha Tapper, projektingenjör, Trafikledsverket
tel. 029 534 3486
förnamn@efternamn.vayla.fi

Tilläggsinformation om projektet:
vayla.fi/sv/utveckling-av-kustbanan-karis-koklax

Jyväskylä - Pieksämäki välillä ratatyöt viivästyvät

Ratatöiden viivästyminen johtuu työkoneen vaurioitumisesta, kone saadaan siirrettyä tämänhetkisen tiedon mukaan aikaisintaan klo 17:00 pois alueelta.

Työtä tulee jatkamaan toinen työkone ja työn oletetaan valmistuvan noin klo 21:00.

Jyväskylä - Pieksämäki välillä junat korvataan linja-autoilla.