OnniBus ja Viking Line aloittavat yhteistyön, joka parantaa yhteyksiä eri puolelta Suomea Tallinnaan. Kampin kaukoliikenneterminaalista Katajanokan satamaan ajavan OnniBussin satamabussin lähdöt on sovitettu useista kaupungista tulevien OnniBussin linja-autovuorojen aikatauluihin.

Muun muassa seuraavista kaupungeista on kätevät yhteydet OnniBussilla aina Katajanokan satamaan asti ja Viking Linen laivoille: Tampere, Turku, Lahti, Hämeenlinna, Porvoo, Kotka, Hamina, Lappeenranta, Mikkeli, Savonlinna, Jyväskylä, Rauma, Oulu, Kuopio ja Pori.

Vaivatonta matkustamista ilman parkkipaikkojen etsintää

OnniBus kuljettaa matkustajat lähtökaupungista vaivattomasti Helsingin Kampin kaukoliikenneterminaaliin.

Kampista siirtyminen satamaan hoituu helposti OnniBussin omalla satamabussilla, joka vie suoraan Katajanokan terminaalin eteen. Sama reitti toimii luonnollisesti myös paluumatkalla.

Kampissa matkustajia odottaa myös OnniBussin oma laukkuapu, joka kantaa matkatavarat suoraan bussista satamabussiin.

“Haluamme tehdä reissaamisesta mutkatonta lähtökaupungista satamaan ja aina Tallinnaan asti. Ei parkkimaksuja, ei säätöä – vain sujuvaa matkustamista. Matkustamisen helppoutta lisää myös se, että matkaketjun voi varata yhdellä lipunostolla Bussilippukaupastamme tai sovelluksestamme. Yhteistyö Viking Linen kanssa mahdollistaa sen, että lomatunnelma voi alkaa jo kotikaupungista,” sanoo OnniBussin toimitusjohtaja Joona Hurmerinta.

“Monelle matkailijalle on helpottava ajatus, ettei Helsingin päässä tarvitse huolehtia parkkipaikasta tai julkisen liikenteen vaihtoyhteyksistä. Nyt matkaan pääsee vaivattomasti suoraan kotikaupungista – ja perillä odottaa meri,” kertoo Viking Linen kaupallinen johtaja Minna Tuorila.

Satamayhteys Kampista Katajanokalle ja takaisin liikennöi päivittäin 18.6.–10.8. välisenä aikana.

Tampereelta, Turusta, Lahdesta, Hämeenlinnasta, Jyväskylästä, Porvoosta ja Kotkasta matkustaville saatavilla myös bussin ja laivamatkan yhdistelmä helposti yhdellä lipunostolla

Tampereelta, Turusta, Lahdesta, Hämeenlinnasta, Jyväskylästä, Porvoosta ja Kotkasta matkustavat voivat ostaa OnniBussin verkkokaupasta matkaketjun, joka sisältää OnniBussin bussimatkan lähtökaupungista satamaan ja Viking Linen laivalipun.

Edellä mainituista kaupungeista rakennetut bussi- ja laiva -matkaketjut liikennöivät päivittäin:

• Meno: Laivat lähtevät Helsingistä Katajanokan terminaalista 10.30 – perillä Tallinnassa kello 13.15

• Paluu: Laiva lähtee Tallinnasta 14.00 – perillä Helsingissä 16.50

Laivalipun ja bussilipun sisältävät matkaketjut tulee varata OnniBussin Bussilippukaupasta viimeistään 72 tuntia ennen lähtöä.

Lähikohteiden suosio edelleen kasvussa

Lähimatkailun suosio on kasvanut vuodesta toiseen, ja tiukka taloustilanne on lisännyt kiinnostusta helppoihin, pienen budjetin irtiottoihin. Viro onkin noussut suomalaisten ehdottomaksi kesälomasuosikiksi, ja Suomen matkailualan liitto SMAL palkitsi eteläisen naapurimme Vuoden 2025 kansainvälisenä matkakohteena.

Yhteistyöllä OnniBus ja Viking Line valmistautuvat vilkkaaseen lomasesonkiin.

”Ennustamme Viron-reitille tänäkin vuonna erinomaista kesää. Monia lähtöjä on myyty loppuun jo nyt, vaikka nykyään matkoja on tapana varata aivan viime metreillä. Suosittelemmekin tekemään matkavarauksen ajoissa, jos on tarve matkustaa juuri tiettynä päivänä”, Minna Tuorila Viking Linelta sanoo.

Lisätiedot ja aikataulut: OnniBus & Viking Line - OnniBus

Lisätietoja yhteistyöstä antavat:

Joona Hurmerinta, toimitusjohtaja, OnniBus, media@onnibus.com

Minna Tuorila, kaupallinen johtaja, Viking Line, minna.tuorila@vikingline.com

Suosittelemme matkustamaan hyvissä ajoin ennen poikkeustilannetta tai vasta sen jälkeen. Varaa matkalle riittävästi aikaa, sillä tilanteesta aiheutuu viivästyksiä. Aikataulujen odotetaan palautuvan normaaliksi alkuiltaan mennessä.

Poikkeusreittien aikataulut eivät näy aikataulupalveluissa tilanteen aikana. Busseja ja ratikoita voi kuitenkin seurata Nyssen reittioppaan ja aikataulupalvelun kartoilla.

Ratikan palvelu

Ratikan 1 palvelu keskeytetään Pyynikintorin ja Sammonaukion välillä. Ratikan 3 palvelu keskeytetään Sorin aukion ja Sammonaukion välillä. Ratikat palaavat normaaleille reiteilleen heti, kun se on mahdollista.

Seuraavat ratikkapysäkit ovat tilanteen aikana ajoittain suljettu: Tuulensuu, Keskustori, Koskipuisto, Sorin aukio, Rautatieasema ja Tulli.

Bussipalvelu

Kaikki Hämeenkadun, Rautatienkadun ja Itsenäisyydenkadun kautta kulkevat bussit siirtyvät poikkeusreiteille kello 13.45. Bussit palaavat normaaleille reiteilleen aikaisintaan kello 15.

• Bussit 2 ja 29 kulkevat Finlaysonin, Jussinkylän ja Armonkallion kautta. Linja 29 kulkee Tammelassa Kalevan puistotietä.
• Bussit 4, 7, 8, 10, 26 ja 30 kulkevat Hämeenpuiston ja Ratinanrannan kautta.
• Bussit 6, 42, 90 ja 93 kulkevat Sorin aukiolle asti Kalevanharjun kautta.
• Bussit 11 ja 13 kulkevat Finlaysonin, Hämeenpuiston ja Ratinanrannan kautta.
• Bussit 70, 80 ja 82 kääntävät matkan suunnan Hämeenpuistossa.
• Bussit 5, 32, 50, 52 kääntävät matkan suunnan Ratinassa (Hatanpään valtatie, pysäkki Linja-autoasema 0522).
• Bussi 103 ajaa Nalkalaan suoraan Ratinanrannan kautta.

Seuraavat bussipysäkit ovat koko tilanteen ajan suljettu: Keskustori, Koskipuisto, Sorin aukio F, Rautatieasema, Tammerinpuisto, Kyttälä, Tapionkatu, Tammelantori, Yliopistonkatu/Tammelankatu, Tampere-Talo ja Sorsapuisto.

Poikkeusreittisuunnitelma karttapalvelussa

Karttakuva poikkeustilanteesta: Nysse.fi

According to the recently completed feasibility study, the Kvarken Fixed Connection is technically feasible. There are several methods to implement such a connection. Initial estimates show that construction would cost around EUR 5-29 billion, depending on the method. A decision to build any type of Kvarken Fixed Connection has not been made.

The Finnish Transport Infrastructure Agency has prepared a feasibility study on the Kvarken Fixed Connection, from Vaasa to Umeå.

To summarise the results of the feasibility study:

• The Kvarken Fixed Connection is technically feasible to construct.
• Implementation methods include causeways and bridges, a tunnel, or a combination thereof.
• Forecasts show that traffic volumes on such a connection would remain moderate.
• The connection would create a new backup route between Finland and Sweden.
• The connection would provide opportunities for energy transfer and military mobility.
• The Fixed Connection would have a negative impact on nature and shipping lanes.
• The connection would not open until the 2040s at the earliest.

The Kvarken Fixed Connection is technically feasible, but difficult, to construct

There are several feasible solutions. The connection could be a road, a railway, or a combination thereof. There are six implementation options in the feasibility study:

• Road (94 km, of which 30 km on mainland, 18 km on causeways and 46 km on bridges). Estimated cost EUR 4.9–8.4 billion.
  
  
• Road partially in tunnel (94 km, of which 30 km on the mainland, 18 km on causeways, 39 km on bridges and 7 km in a tunnel). Estimated cost EUR 6.2–10.5 billion.
  
  
• Railway (114 km, of which 53 km on mainland, 14 km on causeways and 47 km on bridges). Estimated cost EUR 5.5–9.3 billion.
  
  
• Railway partially in tunnel (114 km, of which 53 km on the mainland, 7 km on causeways, 39 km on bridges and 15 km in a tunnel). Estimated cost EUR 10.3–17.5 billion.
  
  
• Railway entirely in tunnel (105 km, of which 2 km on the mainland and 103 km in the tunnel). Estimated cost EUR 17–28.9 billion.
  
  
• Road/rail combination (114 km, 53 km on mainland, 7 km on causeways, 39 km on bridges and 15 km in tunnel). Estimated cost EUR 16.7–28.3 billion.

Download picture: Map of the implementation options for the Kvarken fixed connection discussed in the preliminary study.

Each option has its own advantages and disadvantages. From the user perspective, the road/rail combination would provide the largest number of options. From the cost perspective, a road without tunnels would carry the smallest cost. A fully tunnelled railway, on the other hand, would likely be the best option for the environment.

As similar projects do not exist anywhere in the world, there are many uncertainties in the cost estimates. Cost estimates include the cost of laying track and its electrical infrastructure and expert estimates. Where applicable, the costs have been compared with the actual costs of construction projects around the world.

According to forecasts, transport demand would be moderate

The feasibility study examined the need for the Kvarken Fixed Connection based on different traffic forecast models. The study also included various scenarios that could affect transport demand. These scenarios included a harbour closure and the impact of the toll on traffic volumes.

Forecasts showed that approximately 2,000–3,000 passenger vehicles and 500–600 freight vehicles would cross the Fixed Connection per day. The traffic volumes correspond to the typical traffic volumes on roads between Finland’s regional centres. According to the forecast, a railway connection between Vaasa and Umeå would see 1300–1400 passengers per day.

Advantages and disadvantages of the Kvarken Fixed Connection

The Kvarken Fixed Connection would be a significant new route between Finland and Sweden. It would significantly shorten the travel time between the cities of Vaasa and Umeå. It is likely that the route would be popular for leisure travel. The route would also be a new opportunity for military mobility and energy transfer. It could also be an attractive alternative for freight.

However, most freight between Finland and Sweden would be carried on ships, despite the fixed connection. Ship freight is generally the more cost-effective alternative to road or rail freight.

Being a major project, the construction of the Fixed Connection would carry negative environmental impacts. Kvarken is a region with has numerous nature reserves, a UNESCO World Heritage Area, and Natura 2000 sites. It would be possible to circumvent most of the protected areas in all the identified implementation options, but approximately 1.5 kilometres of the project would pass through a nature reserve. In addition, construction of the project would generate significant CO₂ emissions.

The Kvarken Fixed Connection would also impact on shipping and winter navigation negatively. The shipping route would narrow considerably because of the connection. In addition, bridges and causeways could affect sea currents and ice movements.

Only the tunnel solution could completely circumvent the nature reserves. It would also not have any effect on shipping.

What is the progress of the Kvarken Fixed Connection plans?

Based on the feasibility study, the next step of the Kvarken Council is to examine funding models and the wider economic impacts of the Fixed Connection in an EU project.

Further planning of the Kvarken Fixed Connection is a political decision. If the project were to receive additional funding, its environmental impacts will require detailed examination. It would also require changes in master plans in both Finland and Sweden. The project could proceed through different planning stages (general plan, road and railway plan, construction plan) to construction so that the connection would open in the 2040s at the earliest.

Background of the feasibility study

In Petteri Orpo's Government Programme, it was decided to prepare a study on the proposed Kvarken Fixed Connection (between Vaasa and Umeå). The Finnish Transport Infrastructure Agency prepared the feasibility study at the request of the Ministry of Transport and Communications. The feasibility study consisted of a needs assessment, a feasibility study, and a summary thereof.

“This has been a unique study, as there was not an existing model for it,” says Project Manager Aimo Huhdanmäki from the Finnish Transport Infrastructure Agency.

Preparation and steering of the project took place under cooperation and interaction with various authorities in Finland and Sweden. A cooperation group guided the project, consisting of representatives from the Finnish Transport Infrastructure Agency, Traficom, Sweden’s Trafikverket, the Ministry of the Environment and regional actors: the Kvarken Council, the Regional Council of Ostrobothnia, and Västerbotten in Sweden. Each sub-task had its own steering group consisting of representatives of the Finnish Transport Infrastructure Agency.

Other parties were heard in extensive group interviews, which were held early in the content planning stage of the study. The themes of the interviews during the preparatory phase were the general perspective of the administrative sector, expertise in engineering and geotechnology, impacts on maritime transport, perspective on security of supply and national defence, the environment, and regional perspectives.

WSP Finland Oy was the consultant for the feasibility study.

Further information

Kvarken Fixed Connection, Needs Assessment: Final report

Kvarken fixed connection feasibility study

Kvarken fixed connection: Summary

https://vayla.fi/en/kvarken-fixed-connection

Aimo Huhdanmäki
Land use and transport system specialist
Finnish Transport Infrastructure Agency
tel. +358 29 534 3281
forename.surname(at)vayla.fi

Den fasta förbindelsen över Kvarken är tekniskt genomförbar enligt den nyligen färdigställda förutredningen. Det finns flera möjliga genomförandesätt. Att bygga en fast förbindelse skulle preliminärt kosta cirka 5–29 miljarder euro beroende på hur den genomförs. Inget beslut om att bygga den fasta förbindelsen över Kvarken har fattats.

Trafikledsverket har utarbetat en förutredning om den fasta förbindelsen över Kvarken, dvs. mellan Vasa och Umeå.

Resultaten av förutredningen är i korthet följande:

• Det skulle vara tekniskt möjligt att bygga en fast förbindelse över Kvarken.
• Möjliga genomförandesätt är till exempel vägbankar och broar, en tunnel eller en kombination av dessa.
• Trafikmängderna i förbindelsen skulle enligt prognoserna vara måttliga.
• Förbindelsen skulle utgöra en ny reservrutt mellan Finland och Sverige.
• Det skulle ge möjligheter till energiöverföring och militär rörlighet.
• En fast förbindelse skulle ha en negativ inverkan på naturen och sjöfarten.
• Förbindelsen skulle vara klar tidigast på 2040-talet.

Utmanande men fullt möjligt att bygga en fast förbindelse över Kvarken

Det finns flera genomförbara lösningar. Förbindelsen kan vara en väg, järnväg eller en kombination av dessa. I förutredningen presenterades sex möjliga genomförandealternativ:

• Landsväg (94 kilometer, varav 30 km på fastlandet, 18 km på vägbankar och 46 km på broar). Kostnadskalkyl 4,9–8,4 miljarder euro.
  
  
• Landsväg delvis i tunnel (94 kilometer, varav 30 km på fastlandet, 18 km på vägbankar, 39 km på broar och 7 km i tunnel). Kostnadskalkyl 6,2–10,5 miljarder euro.
  
  
• Järnväg (114 km, varav 53 km på fastlandet, 14 km på vägbankar och 47 km på broar). Kostnadskalkyl 5,5–9,3 miljarder euro.
  
  
• Järnväg delvis i tunnel (114 km, varav 53 km på fastlandet, 7 km på vägbankar, 39 km på broar och 15 km i tunnel). Kostnadskalkyl 10,3–17,5 miljarder euro.
  
  
• Järnväg i sin helhet i tunnel (105 km, varav 2 km på fastlandet och 103 km i tunnel). Kostnadskalkyl 17–28,9 miljarder euro.
  
  
• Kombination av landsväg och järnväg (114 kilometer, varav 53 km på fastlandet, 7 km på vägbankar, 39 km på broar och 15 km i tunnel). Kostnadskalkyl 16,7–28,3 miljarder euro.

Karta över de implementeringsalternativ för Kvarkens fasta förbindelsen som diskuterats i förutredningen.

Varje genomförandealternativ har sina egna fördelar och nackdelar. Ur användarnas synvinkel skulle kombinationen av landsväg och järnväg ge mest möjligheter att röra sig. Med tanke på kostnaderna skulle landsvägen som i sin helhet går på markytan vara förmånligast. En järnväg som i sin helhet går i tunnel skulle förmodligen vara det bästa alternativet ur miljösynvinkel.

Eftersom ett motsvarande projekt inte har genomförts ens ute i världen finns det många osäkerhetsfaktorer i kostnadskalkylerna. I kostnadskalkylerna har man till exempel använt bandkostnadsprincipen (hur mycket en meter väg eller bana kostar i varje miljö) och expertbedömningar. Kostnaderna har i tillämpliga delar jämförts med kostnaderna för byggprojekt som genomförts på andra håll i världen.

Enligt prognoserna skulle efterfrågan på trafik vara måttlig

I förutredningen utreddes behovet av en fast förbindelse till Kvarken utifrån olika trafikprognosmodeller. I utredningen ingick också många scenarier som kunde påverka efterfrågan på trafik. Sådana scenarier var bland annat eventuell hamnstängning och vägavgiftens inverkan på trafikmängderna.

Enligt prognosen skulle cirka 2 000–3 000 fordon använda den fasta förbindelsen per dag i persontrafiken och 500–600 fordon i godstrafiken. Trafikmängderna motsvarar till sin storleksklass de typiska trafikmängderna i förbindelserna mellan landskapscentrumen i Finland. Enligt prognosen reser cirka 1 300–1 400 passagerare per dag på järnvägen mellan Vasa och Umeå.

Fördelar och nackdelar med den fasta förbindelsen över Kvarken

Den fasta förbindelsen över Kvarken skulle vara en ny betydande rutt mellan Finland och Sverige. Restiden mellan Vasa och Umeå städer förkortas avsevärt. Rutten skulle förmodligen vara populär för särskilt fritidsresor. Även för den militära rörligheten och energiöverföringen skulle rutten medföra nya möjligheter. Rutten kunde vara ett lockande alternativ även för godstrafiken.

Största delen av godstrafiken mellan Finland och Sverige skulle dock färdas till sjöss trots den fasta förbindelsen. Sjötrafik är i allmänhet ett mer kostnadseffektivt alternativ för godstrafiken än väg- eller tågtrafik.

Som ett storprojekt skulle byggandet av en fast förbindelse medföra negativa miljökonsekvenser. I Kvarken finns många naturskyddsområden, Unescos världsarvsområde och Natura 2000-områden. Största delen av de skyddade områdena skulle kunna kringgås i alla utredda genomförandealternativ, men cirka 1,5 kilometer av projektet skulle gå genom naturskyddsområdet. Dessutom skulle koldioxidutsläppen från byggandet vara stora.

Den fasta förbindelsen över Kvarken skulle också ha en negativ inverkan på fartygstrafiken och vintersjöfarten. Båtleden skulle krympa betydligt på grund av förbindelsen. Dessutom kan broar och vägbankar påverka havsströmmarna och isen.

Naturskyddsområdena kan kringgås helt enbart genom en tunnellösning. Tunnellösningen påverkar inte heller fartygstrafiken.

Hur framskrider planeringen av den fasta förbindelsen över Kvarken?

På basis av förutredningen är det meningen att Kvarkenrådet till näst ska utreda finansieringsmodellerna och de mer omfattande ekonomiska konsekvenserna av den fasta förbindelsen i ett EU-projekt.

En eventuell förlängning av den närmare planeringen av den fasta förbindelsen över Kvarken är ett politiskt beslut. Om den fortsatta planeringen får finansiering bör projektets miljökonsekvenser utredas noggrannare. Det skulle också behövas ändringar i planerna både i Finland och i Sverige. Projektet kunde framskrida via olika planeringsskeden (generalplan, väg- och järnvägsplan, byggplan) till byggande så att förbindelsen tidigast skulle vara i bruk på 2040-talet.

Förutredningens bakgrund

I Petteri Orpos regeringsprogram beslöt man att göra en utredning om en fast förbindelse över Kvarken (Vasa–Umeå). Trafikledsverket ansvarade för utarbetandet av förutredningen på kommunikationsministeriets begäran. Förutredningen bestod av en behovsutredning, en genomförbarhetsutredning och en sammanfattning av dem.

”Utredningen har varit unik för mig, det fanns ingen färdig modell att utgå från för arbetet”, berättar Aimo Huhdanmäki, projektchef för förutredningen vid Trafikledsverket.

Projektet bereddes och styrdes i samarbete och växelverkan med olika myndigheter i Finland och Sverige. Arbetet leddes av en samarbetsgrupp med representanter från Trafikledsverket, Traficom, Trafikverket i Sverige, miljöministeriet och regionala aktörer: Kvarkenrådet, Österbottens förbund och Västerbotten på den svenska sidan. Varje deluppgift hade en egen styrgrupp bestående av representanter för Trafikledsverket.

Andra instanser hördes i stor utsträckning redan i samband med planeringen av utredningens innehåll genom gruppintervjuer. Teman för intervjuerna i beredningsskedet var förvaltningsområdets allmänna perspektiv, kompetens i konstbyggnad och geoteknik, konsekvenser för sjötrafiken, försörjningsberedskaps- och försvarsaspekter, miljön samt regionala perspektiv.

I förutredningen var WSP Finland Ab konsult.

Mer information

Kvarkens fasta förbindelse, behovsbedömning: Slutrapport

Utredning av genomförbarheten av en fast förbindelse över Kvarken

https://vayla.fi/sv/fast-forbindelse-over-kvarken

Aimo Huhdanmäki
sakkunnig, trafiksystem och markanvändning
Trafikledsverket
tfn 029 534 3281
fornamn.efternamn(at)vayla.fi

Merenkurkun kiinteä yhteys on teknisesti toteutettavissa juuri valmistuneen esiselvityksen mukaan. Mahdollisia toteutustapoja on useita. Kiinteän yhteyden rakentaminen maksaisi alustavasti noin 5–29 miljardia euroa riippuen toteutustavasta. Päätöstä merenkurkun kiinteän yhteyden rakentamisesta ei ole tehty.

Väylävirasto on laatinut esiselvityksen Merenkurkun, eli Vaasa–Uumaja-välin, kiinteästä yhteydestä.

Esiselvityksen tulokset ovat tiivistetysti seuraavat:

• Merenkurkun kiinteä yhteyden rakentaminen olisi teknisesti mahdollista.
• Mahdollisia toteutustapoja ovat esimerkiksi pengertiet ja sillat, tunneli tai näiden yhdistelmä.
• Yhteyden liikennemäärät jäisivät ennusteiden mukaan maltillisiksi.
• Yhteys muodostaisi uuden varareitin Suomen ja Ruotsin välille.
• Yhteys tarjoaisi mahdollisuuksia energiansiirrolle ja sotilaalliselle liikkuvuudelle.
• Kiinteä yhteys vaikuttaisi negatiivisesti luontoon ja merenkulkuun.
• Yhteys olisi valmis aikaisintaan 2040-luvulla.

Merenkurkun kiinteä yhteyden rakentaminen olisi haastavaa, mutta mahdollista

Toteuttamiskelpoisia ratkaisuja on useita. Yhteys voi olla tie, rautatie tai näiden yhdistelmä. Esiselvityksessä esiteltiin kuusi mahdollista toteutusvaihtoehtoa:

• Maantie (94 kilometriä, josta 30 km mantereella, 18 km pengerteillä ja 46 km silloilla). Kustannusarvio 4,9–8,4 miljardia euroa.
  
  
• Maantie osittain tunnelissa (94 kilometriä, josta 30 km mantereella, 18 km pengerteillä, silloilla 39 km ja tunnelissa 7 km). Kustannusarvio 6,2–10,5 miljardia euroa.
  
  
• Rautatie (114 kilometriä, josta 53 km mantereella, 14 km pengerteillä ja silloilla 47 km). Kustannusarvio 5,5–9,3 miljardia euroa.
  
  
• Rautatie osittain tunnelissa (114 kilometriä, josta 53 km mantereella, 7 km pengerteillä, silloilla 39 km ja tunnelissa 15 km). Kustannusarvio 10,3–17,5 miljardia euroa.
  
  
• Rautatie kokonaan tunnelissa (105 kilometriä, josta 2 km mantereella ja 103 km tunnelissa). Kustannusarvio 17–28,9 miljardia euroa.
  
  
• Maantien ja rautatien yhdistelmä (114 kilometriä, josta 53 km mantereella, 7 km pengerteillä, 39 km silloilla ja 15 km tunnelissa). Kustannusarvio 16,7–28,3 miljardia euroa.

Kuva: Esiselvityksessä käsitellyt Merenkurkun kiinteän yhteyden toteutusvaihtoehdot kartalla.

Jokaisessa toteutusvaihtoehdossa on omat etunsa ja haittansa. Käyttäjien näkökulmasta maantien ja rautatien yhdistelmä tarjoaisi eniten kulkumahdollisuuksia. Kustannusten näkökulmasta maantie kokonaan maan pinnalla olisi edullisin. Kokonaan tunnelissa kulkeva rautatie taas olisi ympäristön kannalta todennäköisesti paras vaihtoehto.

Koska vastaavaa hanketta ei ole tehty edes maailmalla, kustannusarvioissa on paljon epävarmuuksia. Kustannusarvioissa on käytetty esimerkiksi nauhakustannusperiaatetta (kuinka paljon metri tietä tai rataa maksaa kussakin ympäristössä) ja asiantuntija-arvioita. Kustannuksia on soveltuvin osin verrattu muualla maailmalla toteutuneiden rakentamishankkeiden kustannuksiin.

Ennusteiden mukaan liikenteellinen kysyntä jäisi maltilliseksi

Esiselvityksessä Merenkurkun kiinteän yhteyden tarvetta selvitettiin erilaisten liikenne-ennustemallien perusteella. Selvityksessä oli mukana myös monia skenaarioita, jotka voisivat vaikuttaa liikenteen kysyntään. Tällaisia skenaarioita olivat mm. mahdollinen satamasulku ja tiemaksun vaikutus liikennemääriin.

Ennusteen perusteella kiinteää yhteyttä käyttäisi päivässä noin 2 000–3000 ajoneuvoa henkilöliikenteessä ja 500–600 ajoneuvoa tavaraliikenteessä. Liikennemäärät vastaavat suuruusluokaltaan maakuntakeskusten välisten yhteyksien tyypillisiä liikennemääriä Suomessa. Ennusteen mukaan Vaasan ja Uumajan välillä rautateillä kulkisi noin 1300–1400 matkustajaa päivässä.

Merenkurkun kiinteän yhteyden etuja ja haittoja

Merenkurkun kiinteä yhteys olisi uusi merkittävä reitti Suomen ja Ruotsin välillä. Matka-aika Vaasan ja Uumajan kaupunkien välillä lyhenisi merkittävästi. Erityisesti vapaa-ajan matkoissa reitti olisi luultavasti suosittu. Myös sotilaalliselle liikkuvuudelle ja energiansiirrolle reitti toisi uusia mahdollisuuksia. Lisäksi tavaraliikenteelle reitti voisi olla houkutteleva vaihtoehto.

Suurin osa Suomen ja Ruotsin välisestä tavaraliikenteestä kulkisi kiinteästä yhteydestä huolimatta kuitenkin merellä. Meriliikenne on yleensä kustannustehokkaampi vaihtoehto tavaraliikenteelle kuin tie- tai junaliikenne.

Suurhankkeena kiinteän yhteyden rakentaminen aiheuttaisi negatiivisia ympäristövaikutuksia. Merenkurkussa on lukuisia luonnonsuojelualueita, Unescon maailmanperintöalue sekä Natura 2000 -alueita. Suurin osa suojelluista alueista olisi mahdollista kiertää kaikissa selvitetyissä toteutusvaihtoehdoissa, mutta noin 1,5 kilometriä hankkeesta kulkisi luonnonsuojelualueen läpi. Lisäksi rakentamisen hiilidioksidipäästöt olisivat suuret.

Merenkurkun kiinteä yhteys vaikuttaisi kielteisesti myös laivaliikenteeseen ja talvimerenkulkuun. Laivareitti kapenisi huomattavasti yhteyden takia. Lisäksi sillat sekä pengertiet voisivat vaikuttaa merivirtauksiin ja jään kulkeutumiseen.

Pelkästään tunneliratkaisulla luonnonsuojelualueet voitaisiin kiertää kokonaan. Tunneliratkaisu ei myöskään vaikuttaisi laivaliikenteeseen.

Miten Merenkurkun kiinteän yhteyden suunnittelu etenee?

Esiselvityksen pohjalta Merenkurkun neuvoston on tarkoitus seuraavaksi EU-hankkeessa selvittää rahoitusmalleja ja kiinteän yhteyden laajempia taloudellisia vaikutuksia.

Merenkurkun kiinteän yhteyden tarkemman suunnittelun mahdollinen jatkaminen on poliittinen päätös. Jos suunnittelun jatkaminen saisi rahoituksen, hankkeen ympäristövaikutukset tulisi selvittää tarkemmin. Myös kaavoihin tarvittaisiin muutokset niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Hanke voisi edetä eri suunnitteluvaiheiden (yleissuunnitelma, tie- ja ratasuunnitelma, rakentamissuunnitelma) kautta rakentamiseen siten, että aikaisintaan yhteys olisi käytössä 2040-luvulla.

Esiselvityksen taustaa

Petteri Orpon hallitusohjelmassa päätettiin laatia selvitys Merenkurkun (Vaasa– Uumaja) kiinteästä yhteydestä. Esiselvityksen laatimisesta vastasi liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä Väylävirasto. Esiselvitys koostui tarveselvityksestä, toteutettavuusselvityksestä sekä niiden yhteenvedosta.

”Selvitys on ollut itselle ainutkertainen, valmista tekemisen mallia ei ollut tarjolla valmiina”, kertoo esiselvityksen projektipäällikkö Aimo Huhdanmäki Väylävirastosta.

Hanketta valmisteltiin ja ohjattiin yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa Suomen ja Ruotsin eri viranomaisten kanssa. Työtä ohjasi yhteistyöryhmä, jossa oli edustus Väylävirastosta, Traficomista, Ruotsin Trafikverketistä, ympäristöministeriöstä sekä alueellisilta toimijoilta: Merenkurkun neuvosto, Pohjanmaan liitto sekä Västerbotten Ruotsin puolella. Lisäksi kullakin osatehtävällä oli oma Väyläviraston edustajista koostunut ohjausryhmä.

Muita tahoja kuultiin laajasti jo selvityksen sisällön suunnittelun yhteydessä ryhmähaastatteluin. Valmisteluvaiheen haastattelujen teemat olivat hallinnonalan yleiset näkökulmat, taitorakenne- ja geotekniikkaosaaminen, vaikutukset meriliikenteeseen, huoltovarmuus- ja maanpuolustusnäkökulmat, ympäristö sekä alueelliset näkökulmat.

Esiselvityksessä konsulttina oli WSP Finland Oy.

Lisätietoa

Merenkurkun kiinteä yhteys, tarveselvitys: Loppuraportti

Merenkurkun kiinteän yhteyden toteutettavuusselvitys

Merenkurkun kiinteä yhteys: Tiivistelmä

https://vayla.fi/merenkurkun-kiintea-yhteys

Aimo Huhdanmäki
asiantuntija, liikennejärjestelmä ja maankäyttö
Väylävirasto
puh. 029 534 3281
etunimi.sukunimi(at)vayla.fi

Haltille alppimaajoukkueen kanssa yhteistyö on tuttua, sillä yhtiö on toiminut Suomen alppimaajoukkueen vaatettajana vuosina 1999-2017. Nykyiseen sopimukseen kuuluu talviurheiluasujen lisäksi myös alusasut sekä muita varusteita kuten reput.

Ski Sport Finlandin toimitusjohtaja Janne Leskinen on tyytyväinen kotimaisesta yhteistyökumppanista.

”On ilo tehdä yhteistyötä kotimaisen tuotemerkin kanssa ja kulkea kohti yhteistä tavoitettamme, saavuttaa menestystä kansainvälisillä huipputasolla. Urheilijoille yhteistyö Haltin kanssa on myös luottamusta tuova asia, kun heidän ei tarvitse olympiakaudella kantaa huolta asujen toimivuudesta.”

Haltin toimitusjohtaja Aki Kuusilehto näkee yhteistyössä luontevia elementtejä.

”Fearless Finns -urheilijat ovat osoittaneet ennakkoluulotonta tekemistä ja kansainvälistä menestystä on ollut selvästi nähtävissä. Haltin oli helppo lähteä jälleen mukaan alppisirkukseen ja yhteistyöhön Suomen joukkueen kanssa. Olemme tehneet merkittävän brändiuudistuksen, jonka keskiössä on laadukkaat tuotteet, suomalainen sisu, pitkä kokemus varustautumisesta äärimmäisiin olosuhteisiin, aitous ja suorapuheisuus. Lisäksi yhteistyö kasvattaa brändin tunnettuutta kansainvälisillä markkinoilla, joilla Halti on kasvu-uralla. On hieno päästä mukaan alppimaajoukkueen kumppaniksi ja ajoitus on täydellinen. Halti täyttää 50 vuotta 2026 ja samalla kyseessä on olympiavuosi.”

”Urheilijat tulevat osallistumaan myös aktiivisesti tuotekehitykseen antamalla palautetta käyttämistään tuotteista ja tuomalla esille omia ideoitaan. Tämän parempaa käyttötestiä tuotteillemme on vaikea löytää kuin pitkäkestoinen käyttö vaativissa olosuhteissa”, Kuusilehto jatkaa.

Halti lyhyesti

Halti Oy on vuonna 1976 perustettu on suomalainen premium-ulkoiluvaatemerkki, joka hakee inspiraation pohjoisesta luonnosta. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Sipoon Söderkullassa, jossa myös suunnitellaan yrityksen tuotteet. Halti Oy:n tuotevalikoima kattaa alppihiihdon lisäksi mm. maastohiihdon, pyöräilyn, lumilautailun ja vapaa-ajan vaatteet sekä luontoliikunnan varusteita.

Ski Sport Finland

Ski Sport Finland on alppi- ja freestylehiihdon, freeskin, nopeuslaskun ja nyt myös vapaalaskun lajiliitto. Yhdistyksen tehtävänä kehittää lajien huippu-urheilua sekä lajikulttuuria. Ski Sport Finland on lisäksi Levin alppihiihdon maailmancupin ja Rukan kumparelaskun maailmancupin järjestelyoikeuksien haltija.

Yhteys:

Janne Leskinen, Ski Sport Finland, toimitusjohtaja, gsm +358 40 030 0930

Aki Kuusilehto, Halti Oy, toimitusjohtaja, gsm +358 40 044 4608

Avovesiuinnin maailmancup jatkuu tulevana viikonloppuna Portugalin Setubalissa, jossa uidaan kauden kolmas osakilpailu 14.–15. kesäkuuta 2025. Setubal on pitkän linjan kisaisäntä, joka on isännöinyt maailmancupin osakilpailuja jo vuodesta 2007 ja toiminut useaan otteeseen myös olympialaisten karsintakilpailujen näyttämönä.

Suomea kilpailussa edustaa Espoon Kilpauinnin Louna Kasvio, joka kilpailee naisten 10 kilometrin olympiamatkalla lauantaina 14.6. Kisa starttaa kello 19.00 Suomen aikaa. Kasvio on tällä hetkellä maailmancupin naisten kokonaisrankingissa sijalla 24. ja johtaa naisten juniorirankingia.

– Viikonlopun kisasta ei ole mitään sen suurempia odotuksia, mutta haen hyvää suoritusta todennäköisesti haastavassa olosuhteessa. Koen, että kaikki kisat mitä pystyn uimaan tässä kohtaa, on hyvää harjoitusta tulevaan. On myös kiva nähdä jo ennen nuorten EM-kilpailuja, minkälainen rata on. Fiilis on ihan hyvä tähän kisaan lähtiessä, Kasvio kertoo.

Tämä on Kasviolle kauden kolmas maailmancupin osakilpailu. Helmikuussa hän sijoittui 10 kilometrillä 23:nneksi ja huhtikuussa Ibizan osakilpailussa 24:nneksi. Lisäksi hän oli Ibizalla kolmen kilometrin knock out -kisassa 13:s. Toukokuun lopussa Kroatiassa uiduissa Euroopan mestaruuskilpailuissa Kasvio sijoittui samalla matkalla 14:nneksi.

Setubalin kilpailu tarjoaa jälleen mahdollisuuden testata vauhtia kansainvälisessä seurassa juuri ennen avovesiuinnin nuorten EM-kilpailuja, jotka käydään ensi viikolla 19.–21.6.2025 samassa paikassa.

Suomalaisen lajivalikoima:

14.6.2025
19:00 | Naisten 10 km | Louna Kasvio

Kisasivut
Rankingit
Aikataulu/tulospalvelu

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:llä on alkanut RAKEL Rakennusten elinkaaren jatkaminen uutta käyttöä kehittämällä -hanke, jonka tavoitteena on löytää uusia käyttötarkoituksia tyhjillään tai vajaakäytössä oleville hyväkuntoisille rakennuksille. Tavoitteena on elävöittää alueen tilakantaa, tukea paikallista liiketoimintaa sekä edistää kestävää kiinteistönhallintaa hankkeessa toteutettavin käytännön toimialarajat ylittävin ideointityöpajoin ja käytännön kokeiluin.

Elinvoimaa ja uudelleenkäyttöä Mikkelin seudulle

Hankkeessa selvitetään rakennusten tekninen kunto ja kehitetään tiloihin palvelumuotoilun keinoin uusia käyttökonsepteja, jotka vaativat mahdollisimman vähän rakenteellisia muutoksia. Ratkaisuissa painottuvat kiertotalous, yhteiskäyttö ja liiketoimintapotentiaali. Samalla hankkeessa pyritään muuttamaan ajattelua niin, että myös olemassa oleva rakennuskanta nähdään arvokkaana ja käyttökelpoisena osana kestävää tulevaisuutta.

”Uudelleenkäyttö ei välttämättä ole aina edullisin ratkaisu, mutta se on ympäristön kannalta vastuullista. Kun rakennuksia pystytään säilyttämään ja muokkaamaan uusiin tarpeisiin, vältetään purkamisesta ja uudisrakentamisesta syntyviä päästöjä ja materiaalihukkaa. Tavoitteena on tunnistaa kohteet, joissa uudelleenkäyttö on perusteltua sekä ympäristön että alueen tarpeiden näkökulmasta. Kehitysyhtiö toimii aktiivisesti sillanrakentajana eri toimijoiden välillä ja tuo esiin alueen potentiaalisia kohteita sekä liiketoimintamahdollisuuksia,” kertoo RAKEL-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Työpajoja, pilotteja ja yhteistyötä

Mikkelin seudulla tarkastellaan muun muassa entisiä koulu-, virasto- ja toimitilarakennuksia, joiden käyttöastetta voidaan kasvattaa esimerkiksi yhteiskäytön, harrastustoiminnan tai palveluliiketoiminnan keinoin. Hankkeessa järjestetään toimialarajoja ylittäviä työpajoja, joissa sidosryhmät voivat yhdessä ideoida ja kehittää tilojen uusia käyttötapoja konkreettisten kohteiden pohjalta. Työpajojen perusteella syntyviä ideoita pilotoidaan käytännössä valituissa kohteissa.

Hanke tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kehittää ja testata uusia palvelu- ja tilakonsepteja todellisissa kohteissa. Yritykset voivat hyödyntää jakamistalouden, tilanhallinnan ja muuntojoustavan rakentamisen ratkaisuja sekä vahvistaa liiketoimintaansa verkostoyhteistyössä julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa.

Hanke toteutetaan yhteistyössä useiden osatoteuttajien kanssa. Mukana ovat mm. Oulun ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kouvolan kaupunki sekä Suomen ympäristöopisto SYKLI, jotka tuovat hankkeeseen kokemuksia eri puolilta Suomea, teknistä asiantuntemusta ja yhteiskehittämisen menetelmiä.

Kutsu mukaan alueen toimijoille

Yhteistyön tuloksena syntyy esimerkkimalleja ja ohjeistusta, jotka ovat sovellettavissa myös muualla Suomessa. Lisäksi hanke tarkastelee, miten tilojen käytön tehostaminen voi tukea resurssiviisasta ja ympäristön kannalta kestävää kiinteistönhallintaa.

MikseiMikkeli kannustaa alueen yrityksiä, kiinteistönomistajia ja tilojen käyttäjiä mukaan hankkeen toimintaan kehittämään ratkaisuja, joilla käyttökelpoiset tilat saadaan tehokkaammin hyötykäyttöön.

Lisätietoa

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Jenina Luotolampi, RAKEL-hankkeen projektipäällikkö, puh. 050 345 9403, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi

Kolme Saksan kansalaista meni 9.6.2025 iltapäivällä luvatta matkailuajoneuvolla rajavyöhykkeelle Parikkalassa. Kolmikannan rajavartioaseman partio otti henkilöt kiinni rajavyöhykkeeltä. Henkilöillä ei ollut lupaa eikä hyväksyttävää syytä liikkua rajavyöhykkeellä.

Henkilöt olivat havainneet rajavyöhykkeestä ilmoittavat kyltit tien varressa, mutta jatkoivat siitä huolimatta matkaa eteenpäin. Motiivikseen henkilöt kertoivat halunsa nähdä valtakunnan rajan sekä halunsa kuvata sitä. Teon tahallisuuden vuoksi henkilöt syyllistyivät lievään valtionrajarikokseen, josta heille annettiin seuraamuksena 14 päiväsakkoa.

Kaakkois-Suomen rajavartio haluaa muistuttaa, että rajavyöhykkeellä liikkumiseen ja oleskeluun tarvitaan aina rajavyöhykelupa. Rajavyöhykettä koskevien säädösten rikkominen johtaa aina esitutkintaan, josta seuraamuksena on tyypillisesti sakkorangaistus.

Unohdettuja toimenpiteitä, kirjaamattomia puheluita ja tietämättömyyden aiheuttamaa turhautumista – tämä on tuttua monessa suomalaisessa yrityksessä. Kun puheluiden tärkeimmät tiedot saadaan kirjattua automaattisesti käytössä oleviin järjestelmiin, asiakastiedon määrä kasvaa ja niiden laatu paranee. Automaatio vapauttaa aikaa merkityksellisempiin työtehtäviin. Yrittäjät, juristit ja myynnin sekä asiakaspalvelun ammattilaiset ovat ottaneet erityisen hyvin vastaan Moontalk AIRIn, joka on tuore kotimainen tekoälyavusteinen palvelu.

Oululainen Moontalk on kehittänyt käyttäjälähtöisesti erilaisia yritysten kommunikaatiota selkeyttäviä ja puheluiden hallintaan liittyviä palveluita jo yli 10 vuoden ajan. Tuorein palvelu syntyikin ratkaisuna kaikille tuttuun haasteeseen.

"Tämän päivän haaste ei ole se, että viestintää puuttuu. Ongelmana on se, että sitä on liikaa ja väärässä muodossa. Moontalk auttaa erottelemaan olennaisen epäolennaisesta ja tekemään viestinnästä relevantimpaa" sanoo Jussi Patopuro, Moontalk Oy:n toimitusjohtaja.

Uusi palvelu, Moontalk AIRI tiivistää käydyn keskustelun. Se auttaa tallentamaan puhelussa sovitut ja läpikäydyt asiat automaattisesti. Palvelu laatii tiivistetyn otsikon, sisällön yhteenvedon ja listaa mahdolliset sovitut toimenpiteet. Palvelun käyttäjä voi lukea tiedot helposti puhelimensa sovelluksesta ja tallentaa ne automaattisesti käytössä olevaan asiakastietojärjestelmään.

Tietojen kirjauminen suoraan järjestelmiin säästää aikaa ja vähentää inhimillisiä virheitä. Asiakastietojen ajantasaisuus paranee. Moontalk AIRIn keräämä data auttaa asiakkaiden yhteydenottojen syiden analysoinnissa ja ymmärtämisessä: “Aikaisemmin Moontalkin teknologia on pääasiassa tuottanut määrällistä puheludataa yrityksille. Nyt koko palveluympäristömme ottaa seuraavan askeleen, Moontalk AIRIn tuodessa myös puhesisällön osaksi yritysten tietojohtamista”, Patopuro tiivistää.

Tiedon parempi analysointi auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa, parantamaan palveluitaan ja edistämään positiivisen asiakaskokemuksen syntyä, olipa kyseessä pieni tai suuri yritys. “Nykyisin tietoa on saatavilla erittäin paljon. Kyky reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin, tiedon analysointi ja olennaisen tiedon seulominen epäolennaisesta korostuvat tämän päivän liiketoiminnan johtamisessa. Tässä me voimme nyt auttaa.”, vahvistaa Patopuro.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Ida Hulkko

Markkinointipäällikkö, Moontalk Oy

0504715175, ida.hulkko@moontalk.com

www.moontalk.com/fi

Oli kesäsää mikä tahansa – kyläkauppojen sesonki on alkanut. Lähipalveluiden merkityksestä muistuttavaa Kyläkauppapäivää vietetään jälleen lauantaina 14. kesäkuuta. Tervetuloa tutustumaan lähikaupan monipuoliseen tarjontaan!

Kyläkauppapäivään osallistuu tuhatkunta pientä myymälää, jotka järjestävät asiakkaille omannäköistä ohjelmaa kaupallaan. Samalla muistutetaan laajan myymäläverkoston merkityksestä koko maan ruokahuollon ja asuttavuuden turvaajana.

Kyläkaupat ovat enemmän kuin ruokakauppoja. Ne ovat asiakkaidensa näköisiä monitoimipisteitä ja kohtaamispaikkoja, jotka palvelevat päivittäin lähialueensa vakituisia asukkaita, helpottavat mökkiläisten arkea ja pelastavat pulasta satunnaisia matkailijoita.

– Kaupan peruspalveluiden lisäksi saman katon alta löytyy usein posti- ja pakettipalveluita. Monesti kaupalta voi myös nostaa käteistä, noutaa apteekin ja Alkon tuotteita, ostaa polttoaineita ja vaikka lotota. Kyläkaupalla on usein myös luontevasti tarjolla tietoa alueen muista palveluista ja tapahtumista, johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä muistuttaa.

Kyläkaupat, ja maaseudun pienet myymälät yleensä, vahvistavat alueensa veto- ja pitovoimaa. Paras tapa tukea pieniä kauppoja on käydä niissä ostoksilla. Älä mene merta edemmäs mökkireissun ruokaostoksille!

Kyläkauppa – katoava luonnonvara

Kyläkauppojen määrä vähenee huolestuttavaa vauhtia. Vielä 2000-luvun alussa niitä oli yli 700 – viime vuonna 155. Tarvitaan enemmän kuin hyvää tahtoa, jotta kyläkaupat ja muut maaseudun pienet myymälät voivat jatkaa toimintaansa. Niiden kiinteistöjä pitäisi remontoida ja talotekniikkaa uusia, jotta ne voisivat jatkaa ensi vuosikymmenelle.

Erityisesti kylmälaitteiden uusimista vuoteen 2030 mennessä edellyttävä EU-määräys voi koitua monelle kannattavuuden rajoilla sinnittelevälle kaupalle kohtaloksi. Ruotsissa maaseudun pienille kaupoille on tarjolla tukea kylmälaitteiden uusimiseen ja muihin välttämättömiin investointeihin. Myös Suomessa pitäisi ymmärtää ruokakaupan saavutettavuuden merkitys sille, että maaseutu voidaan ylipäätään pitää asuttuna. Myymäläkohtainen investointitarve pienissäkin kyläkaupoissa on usein satojen tuhansien eurojen kokoluokkaa.

– Pidetään yhdessä huolta kyläkaupasta, koska se pitää huolta monista palveluista, joita tarvitaan niin kesälomalla kuin arjessa, Nieminen sanoo.

Kyläkauppapäivän jokainen myymälä toteuttaa omalla tavallaan: tarjolla on muun muassa kesätorimeininkiä ja peräkonttikirppiksiä, paikallisia herkkuja, musiikkia, munkkikahveja ja kesäistä kylätunnelmaa parhaimmillaan. Kyläkauppapäivä toteutetaan yhdessä Suomen Kylät ry:n Avoimet Kylät -päivän kanssa. Poikkea kylille ja kaupoille ensi lauantaina – ja joka päivä!

Lisätietoja: Ilkka Nieminen, johtaja, Päivittäistavarakauppa ry, p. 050 0422 216, ilkka.nieminen@pty.fi

Kyläkauppapäivän järjestävät Päivittäistavarakauppa ry ja sen jäsenyritykset

Seuraa somessa: #Kyläkauppapäivä #Bybutiksdagen #AvoimetKylät #ÖppnaByar #YlpeydelläKylästä #TeeSeKylillä

Liitteet:

• Kyläkauppapäivään osallistuvat myymälät
• Kyläkauppatilasto 2024
• Lue lisää kyläkaupoista

Väyläopintojen avulla opiskelijat voivat suorittaa osan ammattikorkeakouluopinnoista jo ammatillisten opintojensa aikana.

Väyläopinnot on suunnattu erityisesti niille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille, jotka haluavat jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa. Ne tarjoavat vaihtoehtoisen lisäreitin korkeakouluun sekä mahdollisuuden kokeilla korkeakouluopintoja jo ammatillisen tutkinnon aikana. Taitotalossa ammatillisia opintoja suorittavat pääasiassa aikuiset. Aikuisten elämäntilanteeseen sopivat parhaiten monimuoto-opinnot.

Väyläopinnot ovat tärkeä polku korkeakoululuun

Taitotalon rehtori Jarkko Paananen kertoo, että Taitotalo on viime vuosina vahvistanut ammatillisen aikuiskoulutuksen korkeakouluväylää. Väylää käyttävät Taitotalossa kaiken ikäiset opiskelijat. Suomi toisena kielenä -taustaisten opiskelijoiden kiinnostus ja motivaatio väyläopintoja kohtaan on ollut suurta, ja siksi ohjauksessa panostetaan myös suomen kielitaidon kehittymiseen.

– Meillä väylää käyttävät opiskelijat ovat olleet todella motivoituneita onnistumaan myös jatko-opinnoissa, Taitotalon rehtori Jarkko Paananen iloitsee.

Laurean rehtori, toimitusjohtaja Jouni Koski näkee väyläopinnot tärkeänä reittinä toisen asteen opinnoista korkeakouluun. Yhteisenä tavoitteena on mahdollistaa sujuva koulutuspolku jatko-opintoihin.

– Monella toisen asteen opiskelijalla on jo mielessä opinnot ammattikorkeakoulussa, ja väyläopintojen kautta he pääsevät tutustumaan korkeakouluopintoihin haluamallaan koulutusalalla. Väyläopinnot tarjoavat myös mahdollisuuden kokeilla, millaista opiskelu ammattikorkeakoulussa on, Jouni Koski sanoo.

Laurean ja Taitotalon väyläopintoyhteistyössä valittavana muutamia aloja

Taitotalosta Laureaan suuntautuvat väyläopinnot ovat erityisesti sosiaali- ja terveysalan, liiketalouden ja turvallisuusalan tutkintoja. Esimerkiksi lähihoitajaopiskelijat voivat suorittaa sairaanhoitajan väyläopintoja, ja ICT-puolen opiskelijoita voi kiinnostaa opiskelujen jatkaminen Laureassa kyberturvallisuusalalla.

Opiskelijat hakevat väyläopintojen jälkeen erillishaussa Laureaan, ja hakuvaiheessa heillä on jo suoritettuna noin 20 opintopisteen verran korkeakouluopintoja.

Taitotalo tukee väyläopintoihin suuntautuvia opiskelijoita monin tavoin

Taitotalon näkökulmasta yhteistyö on osa laajempaa strategiaa, jonka tavoitteena on tarjota opiskelijoille vaihtoehtoisia tapoja kouluttautua ja konkreettisia etenemispolkuja. Taitotalosta korkeakouluun -projekti on ohjannut jo yli 200 opiskelijaa kahden vuoden aikana, ja kiinnostus väyläopintoja kohtaan kasvaa jatkuvasti.

– Meillä on monenlaisia keinoja tukea korkeakouluopintoihin suuntaavia opiskelijoita. Yksi esimerkki ovat YTO-valinnaiset, joilla voi päivittää esimerkiksi matematiikan taitoja korkeakoulun vaatimalle tasolle, kertoo projektipäällikkö Miia Arppe.

Korkeakouluun suuntautuvia opiskelijoita tuetaan lisäksi osana Opetushallituksen rahoittamaa Oppimisen tuki – opiskelijan etu -hanketta, jossa kehitetään yhteistyötä ja ohjauskäytäntöjä edelleen.

Laurean lisäksi Taitotalolla on yhteistyösopimuksia muun muassa Metropolian, Diakin, Oulun ammattikorkeakoulun ja Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyö usean toimijan kanssa mahdollistaa opiskelun joustavasti eri puolilla Suomea.

Lisätietoja

Miia Arppe, Taitotalosta korkeakouluun -projektipäällikkö
miia.arppe@taitotalo.fi, 050 382 6149

Artikkelin kuvassa keskellä edessä tilaisuuteen osallistuneet Taitotalon rehtori Jarkko Paananen ja Laurean rehtori,toimitusjohtaja Jouni Koski. Vasemmalta johtaja Tanja Johansson, Taitotalosta korkeakouluun -projektipäällikkö Miia Arppe, johtaja Salla Seppänen, kehittämispäällikkö Juha Kurenmaa ja kehittämispäällikkö Anu Lindström.

Testiajot ovat edenneet alkukesän aikana suunnitelmien mukaisesti ja lämpöakku on jo osana tuotannon taloudellista optimointia. Akkuun varataan edullisen sähkön markkinahinnan aikaan lämpöenergiaa, jota syötetään akusta kaukolämpöverkkoon kalliiden sähkön tuntien aikana. Näin tapahtui viime perjantaina 6.6.2025 klo 13-14 välillä, jolloin ei ollut myöskään muita kaukolämmön tuotantolaitoksia käytössä.

- Hetki oli historiallinen. Koskaan aiemmin koko Lappeenrannan kaukolämmöntuotanto ei ole perustunut pelkästään varastoituun lämpöenergiaan ilman käyviä kaukolämpölaitoksia, kertoo energianhankinnan asiantuntija Risto Karjalainen Lappeenrannan Energialta.

Kun lämpöakun testiajot saadaan valmiiksi ja akku täyteen kaupalliseen käyttöön, nostaa lämpöakku merkittävästi sähkökattilan käyttötunteja vähentäen niin fossiilisten kuin biopolttoaineiden käytön kesäkuukausina käytännössä nolliin.

- Sähkömarkkinoiden spot-hinnat ovat olleet matalalla ja tällä hetkellä pääsääntöisesti keskustan kaukolämpö tuotetaan sähkökattilalla, jatkaa Karjalainen.

Mertaniemen lämpöakku on 40 metriin kohoa eristetty terässäiliö, joka pitää sisällään 10 000 m3 kaukolämpövettä. Kuumimmillaan eli niinä hetkinä, kun akku on ladattu täyteen, veden lämpötila on kokonaisuudessaan noin 90 astetta. Lämpöakku maksoi investointina noin 5 miljoonaa euroa ja investointi vähentää kaukolämmön tuotantokustannuksia vuoden ympäri tehostaen niin sähkökattilan kuin Kaukaan biovoimalaitoksen käyttöä ja vähentäen fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Lisätiedot

Jarkko Kovanen, toimitusjohtaja, Lappeenrannan Lämpövoima Oy

jarkko.kovanen@lreoy.fi, 050 338 7292

Toista kertaa järjestettävä Karhunpäivän juhla kutsuu kävijät Tervon UkkoHiiteen juhlistamaan karhun symbolista merkitystä itämerensuomalaisessa kulttuuriperinteessä. Juhlapäivä kokoaa yhteen puhujia, taiteilijoita ja esiintyjiä luonnon, mytologian ja yhteisöllisyyden teemojen äärelle.

Tapahtuma tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän paneelikeskusteluja, musiikkia, taidenäyttelyitä ja elämyksellistä lähiruokaa. Paneelikeskustelussa kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja muun muassa Ähtärin eläinpuiston intendentti Marko Haapakoskelta, Mikko Keinoselta (Heinäveden muinaisseura ry) sekä shamaani Seppo Laaksoselta. Yleisöltä, erityisesti lapsilta toivotaan karhuun liittyviä kysymyksiä.

Marko Haapakoski: ”Näin biologina odotan kiinnostuneena, minkälaista näkökulmaa muilla panelisteilla on esittää karhun mytologisesta perinteestä.” Seppo Laaksonen: ”Niin Marko, tiesitkö että karhun nimeä ei ole saanut lausua ja sille on olemassa yli sata kiertoilmaisua suomen kielessä?”

Perheen pienimmille on tarjolla monipuolista tekemistä ja lasten oma luontopiste. Tapahtuman ruokapuolesta vastaa huippukokki Aki Hiltunen. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä UkkoHiisi ja Visit Ähtäri. Päivän ohjelma on suunniteltu palvelemaan sekä yksittäisiä kävijöitä että ryhmiä.

Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö tapasi tiistaina 10.6.2025 Suomen EU-parlamenttiedustajien avustajia keskustellakseen EU-tason lukutaitotyön merkityksestä.

Lukutaito ja lukeminen ovat perusta demokraattiselle, tasa-arvoiselle, resilientille ja taloudellisesti kukoistavalle Euroopalle. Lukutaitoinen Eurooppa takaa kaikille sen kansalaisille yhdenvertaiset ihmisoikeudet ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämään ja tulevaisuuteen. Lukutaito auttaa muovaamaan entistä innovatiivisempaa, kestävämpää ja kilpailukykyisempää Eurooppaa.

Suomalaiset EU-päättäjät tunnistavat ilahduttavan hyvin lukutaidon laaja-alaiset vaikutukset sekä yksilölle että koko Euroopalle. Pelkän koulutuskysymyksen sijaan lukutaito nähdään mitä suurimmissa määrin myös turvallisuus-, demokratia- ja tulevaisuuskysymyksenä. Kuinka resilienttejä eurooppalaiset ovat mahdollisten kriisien kohdatessa tai niistä toipuessa, kuinka helppoa meihin on vaikuttaa tai johtaa harhaan, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö summaa parlamentissa käytyä keskustelua.

EU-tasolla lukutaitoa käsitellään tällä hetkellä ennen kaikkea yhtenä perustaitona. EU:n tavoitteena on, että aikuisista 80 % saavuttaisi nykytyöelämän edellyttämät perusdigitaidot. Tällä hetkellä riittävät taidot saavuttaa 56 % aikuisista.

Euroopan kilpailukyvyn säilymiselle on välttämätöntä, että lukutaito tunnistetaan opiskelemisen ja työelämän edellytyksenä. Aihe on nostettu myös esiin Draghin raportissa, jonka tavoitteet tunnustetaan EU-tasolla.

Edistynyt lukutaito edellyttää myös, että taiteilijoille luodaan reilut työmarkkinat, työn tekijänoikeuksia suojellaan ja edellytykset taiteen tekemiselle sosiaalisesti ja taloudellisesti ovat tasavertaiset muiden alojen kanssa. Kirjailijoiden työskentely on turvattava, jos lukutaitoa halutaan vahvistaa ja lukemista lisätä.

Toiminnanjohtajan ja erityisavustajien tapaamisessa erityisen ajankohtainen aihe oli tekoäly, ja sen mukanaan tuomat uhat ja mahdollisuudet. Tekoälyn kehittymisen ohjaaminen eurooppalaisiakin palvelevaan suuntaan on lähivuosien keskeisiä kysymyksiä. Yhteisiä keskusteluja on jatkettava aktiivisesti.

Lukutaidon suunta käännetään yhdessä. Tarvitsemme laajoja Euroopan laajuisia toimia, vaikuttavia ohjelmia, kirjailmiöitä sekä puhetta lukemisen merkityksestä ja lukutaidon asemasta. Jokaisella eurooppalaisella tulee olla oikeus oppia lukemaan ja kehittää lukutaitoaan koko eliniän ajan.

Lukukeskus on osa EURead-lukutaitoverkostoa, jonka tavoitteena on lukutaitoinen ja lukeva Eurooppa. Lue lisää Lukukeskuksen tavoitteista: Lukutaitoinen Eurooppa edellyttää yhteisiä toimia (pdf).

Lisätietoja:
Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö
puh. 050 563 8998, emmi.jakko@lukukeskus.fi

Utsjoen kunnanhallitus päätti yksimielisesti koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut kokouksessaan 10.6.2025.

Kunnanhallituksen huhtikuisella päätöksellä käynnistettiin yhteistoimintalain mukaiset koko kunnan henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut tuotannollisin ja taloudellisin perustein talouden tasapainottamiseksi. Neuvotteluissa tavoiteltiin pysyviä säästöjä.

Kuusi viikkoa kestäneiden neuvottelujen aikana yhteisiä neuvotteluja pidettiin yhteensä neljä huhti- ja toukokuun aikana. Näiden lisäksi työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajat ovat kokoontuneet kaksi kertaa omiin neuvotteluihinsa.

Viimeisessä yhteistoimintaneuvottelussa toukokuun lopussa työnantajan edustajat totesivat, että neuvottelut on saatettu loppuun ja että neuvotteluesitys käsitellään kunnanhallituksen kokouksessa 10.6.2025. Kunnanhallitukselle esiteltiin kokouksessa neuvotteluryhmän esitys toimien ja virkojen lakkauttamisesta ja perustamisesta sekä neuvotteluesitys, josta ilmenevät sopeutuksen ja säästöjen toiminalliset ja henkilöstövaikutukset.

Kunnanjohtaja Päivi Kontio on tyytyväinen, että neuvottelut saatiin vietyä läpi hyvässä hengessä. Myös kunnanhallitukselle tuotu neuvotteluesitys sovittiin yksimielisesti eri liittojen edustajien kanssa.

- Erityisen iso kiitos henkilöstön luottamushenkilöille, joiden kanssa keskustelut vietiin läpi vuorovaikutteisesti, kiittelee Päivi Kontio. - Lisäksi saimme työntekijöiltä hyviä ideoita ja ratkaisuja säästötalkoisiin, mikä osaltaan on helpottanut säästökohteiden kartoitusta.

- Yli 600 000 tuhannen euron säästötavoitteeseen päästään ennakkoesityksen mukaisesti ilman irtisanomisia uudelleen organisoimalla tehtäviä, tehtävänkuvamuutoksilla ja työtehtävien osa-aikaistamisilla sekä koko organisaation toimintaa järkeistämällä.

Kunnanhallitus oli päätöksessään yksimielinen. Kunnassa jatkuu tiukka säästökuuri, tuloja etsitään ja kiinteistökustannuksiin haetaan ratkaisuja.

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja
Väinö Guttorm
040 503 1574
vaino.guttorm@utsjoki.fi

Kunnanjohtaja
Päivi Kontio
040 744 7630
paivi.kontio@utsjoki.fi

Kulttuuripankki on verkkopalvelu, joka kokoaa yhden näkymän taakse taiteen ja kulttuurin tekijät ja heidän tilattavat palvelunsa. Syksyllä 2025 julkaistava verkkopalvelu tuo esille taiteen ja kulttuurin tekijät useiden maakuntien alueella.

Uusi, lähes valtakunnallinen Kulttuuripankki kokoaa yhteen ammattimaiset taiteen- ja kulttuurintekijät. Heillä on mahdollisuus julkaista verkkopalvelussa profiilisivu ja liittää siihen tilattavia palveluita. Taiteen tekijöille Kulttuuripankki lisää työmahdollisuuksia ja näkyvyyttä valtakunnallisesti sekä tuo yhdenvertaisesti samalle viivalle eri tekijät ja taiteenalat. Tilaajille verkkopalvelun kautta on mahdollista löytää tekijöitä ja tekijöiden tilattavia palveluita laajemmalta alueelta.

Pirkanmaan Kulttuuripankin laajennuksen myötä alueiden välille syntyy valtakunnallinen verkosto, joka lisää kulttuuri- ja taidepalvelujen tietoisuutta, arvostusta ja merkitystä, kun palvelut tulevat näkyväksi. Lisäksi verkkopalvelu lisää kuntien kulttuuripalveluiden ja maakuntaliittojen sekä uusien hyvinvointialueiden ja työllisyys- ja elinkeinopalveluiden välistä yhteistyötä ja tarjoaa kunnille mahdollisuuden toteuttaa aiempaa paremmin laissa määriteltyä tehtävää luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle.

Mikkelin kaupunki on sitoutunut mukaan laajentumisprojektiin, jonka myötä Kulttuuripankki tulee käyttöön koko Etelä-Savon alueelle. Lisäksi mukana ovat kolmetoista muuta maakuntaa: Ahvenanmaa, Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

Kunnat ja maakunnat vastaavat Kulttuuripankki-verkkopalvelun kustannuksista yhteisesti. Taiteen- ja kulttuurintekijöille sekä tilaajille palvelu on maksuton. Verkkopalveluun odotetaan noin kuuttatuhatta tekijäprofiilia, neljäätuhatta tilattavaa palvelua ja tuhatta rekisteröitynyttä tilaajaa.

Kulttuuripankin laajennusprojektia koordinoi Tampereen kaupunki. Toukokuusta 2025 lähtien teknisestä toimituksesta vastaa Red & Blue Oy. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä rahoitus verkkopalvelun laajentamiseen tulee EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (Recovery and Resilience Facility, RRF), joka on yksi EU:n kertaluonteisen elpymisvälineen (Next Generation EU) ohjelmista.

Linkki: Kulttuuripankki-verkkopalvelun jatkokehittämis- ja laajennushanke [Tampereen kaupunki - Organisaatio]

Lisätietoja antaa:
projektipäällikkö Karoliina Leisti, p. 040 723 5189, karoliina.leisti@tampere.fi

Juhannusta vietetään Johannes Kastajan keskikesään ajoittuvan syntymän muistoksi. Oulun seurakunnissa juhlistetaan juhannusta perinteiseen tapaan kirkoissa ja ulkosalla.

Juhannusaattona 20.6. kello 18–21 järjestetään kaikille avoin ja maksuton juhannusjuhla Koskelan seurakuntakodilla (Mertatie 6). Oulun seurakunnat kutsuvat mukaan juhlaan kaikkia, jotka haluavat osallistua juhannuksenviettoon kaupungissa.

Jo perinteeksi muodostunut tapahtuma keräsi viime vuonna noin 150 osallistujaa ja tänä vuonna on varauduttu samaan määrään. Juhla tarjoaa lämminhenkistä yhteisöllisyyttä, musiikkia ja ohjelmaa kaikenikäisille eikä vaadi ilmoittautumista.

Juhannusjuhla alkaa perinteisellä lipunnostolla, jonka jälkeen kuullaan pastori Petteri Tuuloksen juhlapuhe. Illan aikana lauletaan yhdessä tuttuja kesälauluja ja ratkotaan rento kesävisa. Osana ohjelmaa kuullaan myös erityinen musiikkiesitys: Tuiran seurakunnan kesäteologi, Heikki Mustakallion juhlaan säveltämä kappale nimeltään "Kosketa minua", joka saa ensiesityksensä tilaisuudessa. Tekijä on itse paikalla juhannusjuhlassa. Perheen pienimmille on järjestetty omaa tekemistä. Ohjelmaosuus on noin kello 18–19.30.

Keskikesän juhlaan sopivaa evästä voi ostaa edulliseen hintaan Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Maksuvälineenä käy käteinen ja kortti.

Tapahtuma järjestetään ulkona Koskelan seurakuntakodin takapihalla, joten säänmukainen varustus on suositeltavaa. Tarjoilut ovat sisätiloissa.

Juhannuksen kirkonmenot aattona ja juhannuspäivänä

Juhannusaattona 20.6. kello 17.30 pidetään kesäinen hartaus Turkansaaren ulkomuseon kirkossa. Juhannuspäivänä lauantaina 21.6. kello 12 samassa paikassa järjestetään juhannusmessu.

Juhannuspäivänä kello 10 järjestetään perinnejumalanpalvelus Kiimingin kirkossa sekä kansanlaulukirkko Oulunsalon kirkkopihan laavulla. Messuja pidetään myös kello 10 Oulujoen kirkossa, Kastellin kirkossa ja Oulun tuomiokirkossa.

Kaikki juhannuksen ajan tapahtumat löytyvät osoitteesta oulunseurakunnat.fi/tapahtumat

Lisätietoja Koskelan seurakuntakodin juhannusjuhlasta:
Johtava diakonian viranhaltija Heli Mattila
040 865 0772
heli.m.mattila@evl.fi