Vuoden 2025 osallistuvan budjetoinnin tulos on nyt selvillä.

– Äänestyksen perusteella toteutukseen etenee tänä vuonna yhdeksän erilaista ideaa, kertoo hallintojohtaja Päivi Keltanen.

Edellisten vuosien tapaan kuntalaiset saivat äänestää kolmessa eri hintakategoriassa. Suurimmasta, yli 5 000 euron hintakategoriasta toteutukseen eteni yksi eniten ääniä saanut ehdotus. Kahta pienempää kategoriaa tarkasteltiin yhtenä kokonaisuutena, josta toteutukseen eteni äänestystuloksen mukaisesti ideoita niin kauan, kuin 25 000 euron budjetti riitti.

– Tänä vuonna osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä äänesti 919 kuntalaista, jotka antoivat yhteensä 5 228 ääntä. Muutaman äänestäjän äänen jouduimme hylkäämään, sillä annetut osoitetiedot olivat selvästi keksittyjä tai äänestäjä oli äänestänyt useamman kerran, kertoo hankeasiantuntija Heidi Niemelä.

Äänestäneiden kesken arvotaan kaksi kappaletta 50 euron lahjakortteja voittajan vapaasti valitsemaan liminkalaiseen yritykseen. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti toukokuun aikana.

Lue lisää osallistuvasta budjetoinnista kunnan verkkosivuilta.

Tutustu läpimenneisiin ideoihin

Läpimenneet ideat äänestysjärjestyksessä:

1. Nuorille kesätöitä ja samalla futiskerhoja lapsille kesällä, 800 € (451 ääntä)

• Ideassa ehdotettiin alun perin, että tarjotaan kesätöitä nuorille, jotka pitävät Tupoksen uudella jalkapallokentällä futiskerhoja lapsille kesäloma-aikaan. Valmisteluvaiheessa ideaa kehitettiin niin, että kerhoja toteutetaan eri puolilla Liminkaa.

2. Parempi koulun piha Tupoksen yläasteelle, 10 000 € (359 ääntä)

• Ideassa toivottiin enemmän asioita yläasteen koulun ulkopihalle. Valmisteluvaiheessa ideaan tuli toiveita muun muassa penkeistä tai istumapaikoista sekä koripallokorista.

3. Pyöräilyreittien kunnostus, 5 000 € (270 ääntä)

• Ideassa ehdotettiin nykyisten pyöräilyreittien kunnostamista.

4. Puistoruokailuja kesäkuussa koululaisille, 1 500 € (258 ääntä)

• Kaksi ideaa yhdistettynä. Ideoissa ehdotettiin puistoruokailun järjestämistä koululaisille kesäkuussa esimerkiksi kahdesti viikossa juhannukseen saakka. Samalla voisi olla vaikka jotain ohjattua peli- tai leikkitoimintaa.

5. Tupoksen koulun peliareenan kunnostaminen, 5 000 € (247 ääntä)

• Alkuperäisessä ideassa toivottiin leikkivälineitä Tupoksen koulun pihalle. Koska koulun pihan rakentaminen on vaiheistettu ja vaihe 3 odottaa vielä investointirahoituspäätöstä, ei kannata lähteä toteuttamaan yksittäisten laitteiden hankkimista. Valmistelun aikana idea jalostui nykyisen peliareenan kunnostamiseksi.

6. Kesän Powerpark-reissulle varataan 16 ilmaispaikkaa vähävaraisten perheiden lapsille, 1 000 € (234 ääntä)

• Ideassa toivottiin, että mahdollistetaan Powerpark-retki. Valmisteluvaiheessa idea jalostui, että varataan paikkoja vähävaraisten perheiden lapsille.

7. Lautapelejä kirjastoon, 500 € (116 ääntä)

• Kirjastoon toivottiin lainattavaksi ja pelattavaksi uusia pelejä. Lisäksi ehdotettiin myös peli-iltoja lapsille ja nuorille.

8. Pumptrackille harjoja, joilla voi puhdistaa rataa, 100 € (95 ääntä)

• Ideassa toivottiin pumptrack-radalle harjoja, joilla voisi puhdistaa rataa sinne menevistä kivistä ja roskista.

9. Sähköpiano Limingan kirjastoon, 1 100 € (70 ääntä)

• Ideassa ehdotettiin pianon hankkimista Limingan kirjastoon. Piano antaisi tilaisuuden harjoitella esiintymistä sekä nauttia elävästä musiikista. Valmisteluvaiheessa ideaa muokattiin niin, että hankitaan kirjastolle sähköpiano, jolla voi harjoitella kuulokkeiden kanssa kirjaston monitoimiluokassa.

Lappeenrannan pääkirjaston peruskorjaus on edennyt siihen vaiheeseen, että työmaalla vietettiin harjannostajaisia 15.5. – urakkasopimuksen mukaan kohde valmistuu 30.10.2025, ja kaikille ovet avataan joulukuussa 2025. Kohteen pääurakoitsija on Varte Lappeenranta Oy.

Vuonna 1974 valmistuneen pääkirjaston toiminnallisuus paranee ja nykyaikaistuu peruskorjauksen myötä. Pääkirjaston alkuperäisistä rakenteista joitakin jää nähtäville, vaikka kirjasto uusiutuukin lähestulkoon kokonaan; esimerkiksi alkuperäinen yläpohjan betonirakenne lukuisine kattoikkuna-aukkoineen säilyy.

– Itse kattoikkunat toki uusitaan, samoin betoniholvin yläpuoliset rakenteet. Muitakin vanhoja rakenteita on pystytty säilyttämään – muun muassa alkuperäisiä lautamuotilla tehtyjä betonipintoja jää edelleen näkyviin, kertoo hankekehitysarkkitehti Mika Sairanen Lappeenrannan Toimitilat Oy:stä.

– Yksi säilytettävistä elementeistä on lisäksi pääportaan ja lainaushallien kaiteet leveine, puisine käsijohteineen.

Harjakorkeuden saavuttanut kohde on ollut teknisesti vaativa projekti – lopputuloksessa rakennukselle tunnuksenomaiset betonirakenteet yhdistyvät nykyaikaisiin ratkaisuihin.

– Tämänhetkisiä työvaiheita pääkirjaston työmaalla ovat sisäpuolella maalaustyöt, alakattotyöt, lattiapinnoitteet ja LVIS-asennukset. Ulkopuolella urakoidaan luiskien ja muurien paikallavalurakenteiden, muurien veden- ja lämmöneristysten sekä julkisivun rappaustöiden parissa, luettelee vastaava työnjohtaja Tomi Lankinen Varte Oy:stä.

Lankinen kertoo, että päivittäinen työmaavahvuus kohteessa on 30–40 työntekijää.

– Kohde on poikkeuksellisen vaativa peruskorjaushanke. Talotekniikan yhteensovittaminen ja suunnittelu vanhaan rakennukseen on ollut haastavaa.

Uutta ja vanhaa yhdistävä kohde tarjoaa käyttäjilleen kiinnostavaa nähtävää ja koettavaa rakennuksen ominaisuuksienkin muodossa.

– Suojeltu ja todella näyttävä vanha kattoholvi on näkemisen arvoinen tuleville käyttäjille, Lankinen lisää.

Uusitut tilat mahdollistavat suuremmat tapahtumat ja kokoelmat

Peruskorjattuun kirjastoon saadaan aiempaa enemmän ryhmä- ja työskentelytiloja. Jatkossa eritoten työpajatoiminta laajenee uusittujen tilojen myötä. Vanhojen tallenteiden digitoinnin lisäksi työpajatiloissa voi käyttää muun muassa 3D- ja suurkuvatulostimia.

– Kokonaan uutta ovat tilat tekstiilitöihin ja -painatuksiin, kirjastotoimenjohtaja Marja Huuhtanen lisää.

Lappeenrannan pääkirjasto on toiminut peruskorjauksen ajan kauppakeskus IsoKristiinassa. Väistötila on ollut käytössä keväästä 2022 asti.

Lappeenrannan kirjastot järjestävät jatkuvasti monipuolisia tapahtumia, joista kenties kirkkaimpina erottuvat erilaiset kirjailijavierailut ja luennot. Vierailujen lisäksi kirjastot tarjoavat säännöllistä toimintaa esimerkiksi lukupiirien ja keskusteluryhmien muodossa. Hellyttävä ikisuosikki on lukukoirat, joita pääsee tapaamaan tasaisin väliajoin. Kirjastoissa järjestetään myös peli- ja muuta kerhotoimintaa, konsertteja ja yhteislaulutilaisuuksia, harrastajien omia näyttelyitä sekä useille ryhmille tärkeää digiopastusta.

Kirjastoammattilaiset kehittävät kokoelmia, innostavat lukemaan ja tekevät aktiivista lukutaitotyötä myös väistötiloissa, mutta paljon odotetut, ajanmukaiset tilat tarjoavat moninaisemmat mahdollisuudet niin palveluiden kuin aineistojenkin osalta. Huomattavia osia kirjaston aineistosta on jouduttu sulkemaan varastoon peruskorjauksen aikana.

– Paikallisaineistoja sisältävän Carelica-kokoelman paluu sekä varastokokoelman sijoittaminen avoimeen asiakaskäyttöön ovat niin ikään iloittuja asioita, Huuhtanen toteaa.

Kirjaston laajentuneiden palveluiden lisäksi kaupungin asiakaspalvelukeskus Winkki avaa ovensa peruskorjatun pääkirjaston tiloissa. Jatkossa siis esimerkiksi teatteri- ja orkesterilippuja on mahdollista ostaa kirjastokäynnin lomassa.

Jouluksi avautuvassa remontoidussa pääkirjastossa asioiville löytyy parkkitilaa maanalaisesta Pormestari-pysäköintitalosta, jonne on rakennuksesta suora kulkuyhteys hisseineen.

Siinä missä kirjaston asiakkaatkin, myös kirjaston väki odottaa innolla paluuta peruskorjattuihin tiloihin Valtakadulle: avarissa ja ajanmukaisissa tiloissa kaikkien on mahdollista työskennellä ja viihtyä ajan kanssa. Yrittäjävetoista kahvilaa tiloihin ei ole tulossa, mutta omien eväiden lämmittämiseen ja nauttimiseen on jatkuva mahdollisuus. Lisäksi asiakastilojen yhteydessä olevat keittiöt mahdollistavat yhteisöllistä toimintaa.

– Kirjastot ovat asukkaiden omaa tilaa. Toivomme, että yhdistykset ja yksittäiset lappeenrantalaiset innostuvat avoimien tapahtumien ja yhteisen toiminnan järjestämiseen yhteistyössä kirjaston kanssa.

Väistöaikana kauppakeskuskirjastossa on järjestetty runsaasti erilaisia kirjailijavierailuja ja muita tapahtumia – usein niin suosittuja, että osa osallistujista on jäänyt seuraamaan ohjelmaa salin ulkopuolelle. Valtakadulla tilaisuudet keskittyvät monitoimisaliin, johon rakennetaan moderni esitystekniikka. Esiintymisiä voidaan haluttaessa järjestää myös lainaushallissa, johon odotetaan mahtuvan jopa satoja kuulijoita kerrallaan.

– Kiitämme lämpimästi kaikkia kaupunkilaisia aktiivisesta osallistumisesta, lukuisista kiitoksista ja monenlaisesta kannustuksesta. Odotamme innolla sitä, että pääsemme pian palvelemaan kaikkia entistäkin paremmissa tiloissa, Huuhtanen iloitsee.

– Väistöaika on tilanahtauden ja akustisten haasteiden vuoksi ollut henkilöstölle raskasta. Peruskorjaukseen liittyvää valmistelua on tehty pitkään ja loppuvuosi tulee muuton vuoksi olemaan entistä kiireisempi. Tilanne vaatii kärsivällisyyttä myös asiakkailta. Muuton ajaksi pääkirjasto joudutaan sulkemaan, mutta vuosien odotuksen jälkeen muutama viikko vielä jaksetaan.

Työlään väistötilavaiheen ja muuton jälkeen on luvassa parempaa.

– Olen luottavainen, että talosta tulee oikea ideoiden ja inspiraation keidas. Peruskorjattu pääkirjasto rakentaa keskustaan elävää yhteisöllisyyttä ja tarjoaa mahdollisuuksia elämyksiin ja rentoutumiseen, mielekkääseen tekemiseen sekä monenlaisiin kohtaamisiin, summaa Huuhtanen.

Lisätietoja:

Hankekehitysarkkitehti Mika Sairanen
Lappeenrannan Toimitilat Oy
Puh. 040 626 4511, mika.sairanen@lappeenranta.fi

Kirjastotoimenjohtaja Marja Huuhtanen
Puh. 040 5949856, marja.huuhtanen@lappeenranta.fi

Vastaava työnjohtaja Tomi Lankinen
Varte Lappeenranta Oy
Puh. 040 121 7365, tomi.lankinen@varte.fi

Riihimäen kaupunginhallitus käsittelee kokouksessaan maanantaina 19. toukokuuta 2025 useita asioita, muun muassa kahta aurinkoenergiahanketta, yleiskaavaa, Kansainvälinen Riihimäki -ohjelmaa, uimahallin lisämäärärahaa sekä kaupungin ja Oma Hämeen kiinteistöjärjestelyä.

Kaupunginjohtaja Jouni Eho esittää kaupunginhallitukselle, että se käynnistäisi asemakaavoituksen aurinkoenergiavoimaloihin liittyen Vasikkahaan ja Silmäkenevan alueilla yksityisen maanomistajan hakemuksesta. Päätösehdotuksen mukaan aurinkoenergiavoimaloiden toteuttaminen edistää kaupungin hiilineutraaliuteen ja kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita.

Voimaloille kaavaillut alueet ovat pääosin asemakaavoittamatonta aluetta. Kaupungin maapolitiikan mukaan yksityisen omistamaa asemakaavoittamatonta maata asemakaavoitetaan vain kaupungin edun sitä erityisin syin vaatiessa. Kaupunginhallitus linjaa kokouksessaan, täyttääkö hanke maapolitiikan vaatimuksen.

Kaavoitusta hakeneen tahon mukaan voimaloiden keskimääräinen tuotto kattaisi noin 12 000 asuintalouden vuosittaisen sähkönkulutuksen. Samalla se vähentäisi arvion mukaan hiilidioksidipäästöjä noin 11 000 tonnia vuodessa.

Toinen voimaloista sijoittuisi kaavoituksen seurauksena Vasikkahaan ja Räätykänmäen asuinalueiden kaakkoispuoliselle peltoalueelle ja toinen Kynttilätien teollisuusalueen itäpuolen metsitetylle suoalueelle. Kumpikin alueista on kooltaan noin 80 hehtaaria.

Kaupungin yleiskaavassa 2035 alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi ja ne sijoittuvat tärkeälle pohjavesialueelle ja tulvariskialueelle. Kaavatyön aikana selvitettäisiin hankkeen vaikutukset muun muassa pohjaveteen, hulevesiin, luontoarvoihin, maisemaan ja muinaismuistoihin. Yleiskaavassa alueelle on osoitettu myös retkeilyn ja ulkoilun ydinalue ja hankkeen yhteydessä tarkasteltaisiin myös ulkoilureittien kehittämistä.

Yleiskaava vielä valtuuston käsittelyyn

Kaupunginhallitus saa käsiteltäväkseen myös kaksi laajoilla kuulemis- tai lausuntokierroksilla ollutta asiaa: Riihimäen yleiskaava 2050 ja Kansainvälinen Riihimäki -ohjelma.

Yleiskaavan osalta kaupunginjohtaja ehdottaa, että kaupunginhallitus esittäisi valtuustolle yleiskaavan hyväksymistä. Yleiskaavassa Riihimäen nykyinen kaupunkirakenne säilyy tiiviinä ja kompaktina. Kaavan avulla kaupunki varmistaa, että rakentamiseen varatut alueet mahdollistavat ennustetun väestönkehityksen ja asuntotuotannon. Kaava luo edellytykset myös yritys- ja elinkeinotonttitarjonnan kasvattamiseen pääväylien ja radan varrelle sekä liikenteen solmukohtiin.

Yleiskaavan luonnos ja ehdotus ovat olleet kaupunkilaisten nähtävillä vuoden 2024 aikana. Ehdotukseen tehtiin saadun palautteen perusteella useita tarkistuksia. Kaupunki käynnisti vuoteen 2050 asti ulottuvan yleiskaavatyön vuonna 2022.

Yleiskaava kattaa koko kaupungin alueen lukuun ottamatta vuonna 2015 voimaan tullutta Kalmun osayleiskaavan aluetta, joka jää voimaan.

Ohjelma tiedoksi valtuustolle

Kansainvälinen Riihimäki -ohjelmasta kaupunginjohtaja ehdottaa, että kaupunginhallitus hyväksyisi sen ja veisi ohjelman tiedoksi valtuustolle. Ohjelmassa on määritelty kuusi keskeistä toimenpidettä, joiden avulla kaupunki toteuttaa kansainvälistymistä. Toimenpiteet ovat:

• Tarjotaan monimuotoisia asumisvaihtoehtoja kestävästi ja lähellä. 

• Vahvistetaan yhteisöllisyyttä varmistamalla kaikille avoimet ja saavutettavat tapahtumat ja palvelut. 

• Edistetään kaksisuuntaista kotoutumista ja hyviä väestösuhteita lisäämällä ymmärrystä kulttuurien moninaisuudesta. 

• Lisätään opiskelu-, harjoittelu- ja työpaikkamahdollisuuksia maahan muuttaneille ja järjestetään käytännönläheistä kielenopetusta. 

• Vahvistetaan kaupungin kansainvälistä yhteistyötä alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, jotta voidaan houkutella osaajia ja investointeja. 

• Kaupunki toimii alustana ja verkostojen kokoajana mahdollistaen yritysten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien yhteistyön. 

Osaa toimenpiteistä kaupunki on jo toteuttanut. Kansainvälinen Riihimäki -ohjelman teko on tärkeää, sillä kaupungin väestö on kansainvälistynyt. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut Riihimäellä kahdessa vuodessa noin 800 ihmisellä.

Muista kaupunginhallituksen esityslistalla olevista asioista kuten uimahallin lisämäärärahasta sekä kaupungin ja Oma Hämeen kiinteistöjärjestelystä voit lukea lisää kaupunginhallituksen esityslistalta ja aiemmin julkaistuista uutisista.

Kaupunginhallituksen esityslista 19. toukokuuta 2025

Lue aiempia uutisia uimahallista sekä kaupungin ja hyvinvointialueen kiinteistöjärjestelyistä

Toukokuu 2025: Riihimäen uimahallin kustannukset voivat nousta

Huhtikuu 2025: Kaupunginhallitus hyväksyi kiinteistöjärjestelyn Oma Hämeen kanssa sekä vanhan kaupungintalon hankesuunnitelman

Huhtikuu 2025: Riihimäen kaupunki suunnittelee kiinteistöjärjestelyjä Oma Hämeen kanssa

Lue aiempia uutisia yleiskaavasta

Joulukuu 2024: Riihimäen yleiskaavan 2050 ehdotus nähtävillä

Tammikuu 2024: Riihimäen yleiskaavan 2050 luonnos nyt kaupunkilaisten nähtävillä – kerro mielipiteesi

Lue aiempia uutisia Kansainvälinen Riihimäki -ohjelmasta

Maaliskuu 2025: Kansainvälinen Riihimäki -ohjelmaluonnos aloittaa laajan lausuntokierroksen

Joulukuu 2024: Riihimäellä keskustellaan rakentavasti kansainvälistymisen haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Jouni Eho
kaupunginjohtaja
puh. 044 767 6674
jouni.eho@riihimaki.fi

Tuusulan uusi ja vanha valtuusto kokoontuivat yhteiseen seminaariin Tuusulaan torstaina 15.5.2025. Tilaisuudessa luotiin katsaus Tuusulan nykytilanteeseen ja pohjustettiin uuden valtuuston yhteistyötä. 

 − Kesäkuussa alkavalla valtuustokaudella valtuuston kokoonpano muuttuu jonkin verran. 51 valtuutetun joukossa on 15 uutta. Seminaarissa valtuutetut saivat katsauksen kunnan ajankohtaiseen tilanteeseen. Mikä tärkeintä, aloimme luomaan sitä hyvää yhteistyötä, jota kunnan eteenpäin vieminen edellyttää, valtuuston puheenjohtaja Jari Immonen sanoo. 

−  Tärkeintä on, että teemme Tuusulaa yhdessä − että ajattelemme Tuusulan kunnan etua ja katsomme samaan suuntaan, totesi tilaisuuden avauspuheenvuorossa talousjohtaja Kari Ora. 

Tuusulan kunta on elinvoimainen ja vetää uusia asukkaita ja yrityksiä. Kasvava väestö tarvitsee palveluita, ja kunnan on sopeuduttava esimerkiksi lisääntyvään varhaiskasvatuksen tarpeeseen. Myös esimerkiksi globaali talous, geopolitiikka ja valtion suunnitelmat ja toimenpiteet vaikuttavat monin tavoin Tuusulan kuntaan. Alkavalla valtuustokaudella kunnan on mukauduttava esimerkiksi hankintalain in house -sääntelyn uudistumiseen, kansallisen julkisten hankintojen tietovarannon tuloon, kiinteistöverouudistukseen sekä sote-rakennusten yhtiöittämiseen

Lisätiedot: 

Valtuuston puheenjohtaja Jari Immonen, jari.immonen@luottamus.tuusula.fi  

Pormestari Lilli Salmi, lilli.salmi@luottamus.tuusula.fi, 040 314 3000

Talousjohtaja Kari Ora, kari.ora@tuusula.fi, 040 314 3062 

• Polestar avaa Suomen neljännen liikkeen Turkuun yhdessä Keskusautohallin kanssa
• Verkoston laajentuminen on osa globaalia kasvustrategiaa ja siirtymistä kohti aktiivisempaa myyntimallia
• Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Polestarien rekisteröinnit kasvoivat Suomessa 513 % viime vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna.

HELSINKI, SUOMI – 15. toukokuuta 2025. Polestar ja Keskusautohalli, yksi Suomen vanhimmista toimivista autoliikkeistä avaavat Turkuun uuden liikkeen. Polestar Turun virallisia avajaisia vietetään 15. toukokuuta osoitteessa Rieskalähteentie 75.

Uuden liikkeen avaaminen on osa uutta globaalia liiketoimintastrategiaa, josta täyssähköisiä premium-autoja valmistava ruotsalainen Polestar ilmoitti tammikuussa. Yritys ilmoitti siirtyvänsä entistä aktiivisempaan myyntimalliin. Suoramyynti verkossa jatkuu edelleen, mutta nyt asiakkaat voivat vaihtoehtoisesti tilata auton myös suoraan Polestar-liikkeestä Polestar Sales Specialistin avulla. Kasvun ja laajentuneen malliston tukemiseksi Polestar avaa tänä vuonna yhteistyökumppaniensa kanssa ympäri maailmaa uusia liikkeitä, ja Suomessa näistä ensimmäisenä vuorossa on Polestar Turku. 

"Olen erittäin iloinen siitä, että pääsemme uuden liikkeen myötä syventämään yhteistyötämme Keskusautohallin kaltaisen vahvan ja kokeneen tekijän kanssa. Kiinnostus Polestaria kohtaan on ollut valtavaa ja Suomen teillä onkin jo yli 7000 Polestaria. Merkin suosion myötä liiketoimintamallimme kehittäminen ja verkoston laajentaminen on luonnollinen seuraava askel. Mallistomme kasvoi viime syksynä yhdestä kolmeen, ja verkoston vahvistaminen tuo meidät entistä lähemmäksi niin olemassa olevia kuin potentiaalisia asiakkaita", sanoo Polestarin Suomen toimitusjohtaja Tommi Luopajärvi.

Turun ja lähialueiden asiakkaat ovat jo aiemminkin voineet varata Polestar-mallien koeajoja Keskusautohallilta, minkä lisäksi myös alueen asiakkaiden autot on luovutettu samasta paikasta. Lisäksi Keskusautohalli on toiminut Polestarin alkuajoista saakka virallisena huoltopisteenä Turussa, Salossa ja Forssassa ja viime syksystä saakka myös Raisiossa. Nyt avattavan oman Polestar-myymälän myötä palvelujen määrä kasvaa entisestään. Asiakkaat saavat kokonaisvaltaisen brändikokemuksen, pääsevät tutustumaan koko Polestar-mallistoon ja voivat halutessaan ostaa auton suoraan liikkeestä.

"Monikanavaisuus on auton hankinnassa keskeistä, ja tämä on luonnollinen seuraava askel yhteistyössämme Polestarin kanssa. Tähän saakka käytössämme on ollut hyvin toimiva digitaalinen kanava ja nyt voimme tarjota asiakkaillemme ostokokemuksen myös myyjiemme kautta. Jatkossa otamme autoja myös vaihdossa, joka on myös keskeistä monelle Polestarista kiinnostuneelle. Kaiken kaikkiaan vuonna 2021 alkanut yhteistyö Polestarin kanssa on mennyt hienosti ja tämä on seuraava tärkeä askel yhteisellä polullamme", sanoo Keskusautohallin toimitusjohtaja Petri Arvo.

Polestar Turku on Suomen neljäs Polestar-liike. Polestar Turun lisäksi asiakkaita palvelevat viime vuonna avatut Polestar Oulu, jonka yhteistyökumppanina on Wetteri ja Käyttöauton kanssa operoitava Polestar Tampere. Suomen ensimmäinen Polestar-liike on Bilian kanssa yhteistyössä operoitava Polestar Helsinki, joka on palvellut pääkaupunkiseudun ja lähialueiden asiakkaita jo vuodesta 2021.

Uusien Polestar 3 - ja Polestar 4 -mallien myötä Polestar odottaa kasvua Suomessa niin myyntivoluumien kuin markkinaosuuksien suhteen. Polestar-malleja rekisteröitiin Suomessa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2025 kaikkiaan 429 autoa, mikä on 513 % enemmän viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna (1-3/2024: 70)*. Polestarin markkinaosuus oli täyssähköautoissa oli 7,61 prosenttia, jolla se nousi Suomen rekisteröidyimpien sähköautojen listalla sijalle 6 (2024/Q1: sija 12).

Lisätietoja:

Polestar
Johanna Laune, Polestar PR & Communications
p. 0400 440 301, sähköposti: johanna.laune@polestar.com

Keskusautohalli
Petri Arvo, toimitusjohtaja
p. 0400 441610, sähköposti: petri.arvo@keskusautohalli.fi

Polestarin uutishuone: https://media.polestar.com/fi/fi

*********

*Lähde: Traficom, Netwheels

Turun Tiedepuistoa kehittävä Kupittaan kärjen kumppanuushanke etenee. infrahankkeen hankesuunnitelma viedään kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn 20.5. yhdessä asemakaavan ensimmäisen vaiheen kanssa. Tavoitteena on, että kaava on lainvoimainen syksyllä 2025, jolloin rakentaminen voisi alkaa alkuvuodesta 2026. Tilaajan kokonaiskustannusarvio hankesuunnitteluvaiheessa on 87,42 milj. euroa.  

Infrahanke on merkittävä osa Kupittaan kärjen kumppanuushanketta ja Turun Tiedepuiston kokonaisuutta. Hankkeen ja asemakaavamuutoksen myötä alueen infra ja liikenneratkaisut kehittyvät tukien alueen nopeaa toteutumista ja Tiedepuiston vision mukaista kehitystä.  

Kupittaan kärjen infrahankkeeseen kuuluvat Helsinginkadun ja rautatien ylittävä kansi sekä noin 650 paikkainen pysäköintilaitos ja liikkumishubi, joka toimii liikenteellisenä solmukohtana. Suunnitelma Helsinginkadun uudelleenlinjauksesta ja muuttamisesta bulevardiksi tuo alueelle keskustamaista ilmettä ja viihtyisyyttä.  

- Näkemyksellinen ja pitkäjänteinen kaupunkikehittäminen ohjaa Tiedepuiston alueen kestävää kasvua. Kupittaan kärjestä muodostuu toiminnallinen keskus, joka yhdistää kaksi kaupunginosaa: Itäharju yhdistyy luontevasti Kupittaan alueeseen, ja vanhat teollisuusrakennukset sekä joutomaat korvautuvat asuin-, palvelu- ja toimistotiloilla. Alueen uudistaminen tukee Tiedepuiston kehittymistä merkittävänä työpaikka- ja osaamiskeskittymänä. Alueen kehittymisestä hyötyvät kaikki aina elinkeinoelämästä alueella asuviin ja liikkuviin, Turun pormestari Minna Arve kertoo. 

Infrahanke tukee alueen laadukasta ja nopeaa rakentumista 

Infrahanke edistää Tiedepuiston kehittymistä aktiivisena kaupunkitilana ja kestävän kehityksen edelläkävijänä.  

- Alueen sydämen muodostaa julkinen aukio, joka yhdistää ympäröivät korttelit. Paviljonki toimii maamerkkinä ja reittinä kannen alaisiin toimintoihin. Samaa arkkitehtuuria edustavat joukkoliikenteen pysäkkikatokset, jotka toimivat porttina Kupittaan kärjen alueelle. Näin alueelle syntyy vahva identiteetti ja tunnistettavuus, arkkitehti Petri Herrala Lundén Architecturesta kertoo. 

Kannen alapuolelle muodostuu julkinen saattopiha ja ympäröivien kortteleiden huoltopihat sekä persoonallinen kivipuutarha.  

- Pysäköintilaitoksen myötä syntyy tunnistettava julkisivu alueelle. Pysäköintilaitosta kiertää kaikille avoin kuntoporras, joka johtaa julkiselle, vehreälle ja erillisen kuntoilualueen tarjoavalle kattopihalle noin 20 metrin korkeuteen. Kuntoportaan huikeat näkymät aukeavat pitkälle kaupunkiin. Noin 1,5 metriä leveä, 100 metriä pitkä ja 120 askelmaa käsittävä kuntoporras on osa pysäköintilaitoksen monikäyttöisyyttä, Herrala kiteyttää. 

Kestävää ja vastuullista rakentamista 

Turun kaupungin tavoite on viimeistään vuonna 2029 saavuttaa hiilineutraalius, ja olla siitä eteenpäin ilmastopositiivinen. Infrahankkeen ratkaisut edistävät useita kaupungin tavoitteita: kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, hiilineutraalisuutta ja resurssiviisasta rakentamista sekä kestävää ja vähähiilistä liikkumista.  

- Hanke käynnistää allianssin laatimaan innovatiiviseen kokonaissuunnitelmaan perustuvan kaupunkiympäristön rakentamisen. Hanke tukee osaltaan alueen nopeaa toteutumista ja luo edellytykset ydinaluetta ympäröivien rakennuspaikkojen kehittämiselle. Toteutuksessa tavoitellaan muun muassa kaivuun koordinoitua hallintaa kaivuumäärien ja massojen sijoittelun osalta, materiaalien hyötykäyttöä sekä vähäpäästöistä työmaaliikennettä ja logistiikkaa, hankekehityspäällikkö Petteri Laine YIT:ltä kertoo 

Poikkeuksellinen hanke toteutetaan yhteistyössä 

Infrahanke toteutetaan allianssimuotoisena hankkeena, jonka osapuolia ovat Turun kaupunki, YIT, Lundén Architecture ja Renell Käppi Arkkitehdit. Hankkeen (tilaajan) kokonaiskustannusarvio hankesuunnitteluvaiheessa on 87,42 milj. euroa sisältäen allianssin tavoitekustannusarvion sekä riski- ja bonusvarauksen.  

- Infrahanke on edennyt hienosti huomioiden alueelle asetetun korkean kunnianhimon tason. Kokonaisuus on poikkeuksellisen monitahoinen ja laaja, ja se on vaatinut saumatonta yhteistyötä sekä allianssin sisällä että eri sidosryhmien välillä. Nyt kun sekä infran että Taito-kampuksen hankesuunnitelmat ovat valmiit, on hankkeella erinomaiset edellytykset edetä kohti toteutusta, tilaajan edustajana ja Kupittaan kärjen hankkeen johtajana toimiva Turun teknologia- ja tiedepuisto Oy:n toimitusjohtaja Ari Mäkinen sanoo.   

Asemakaavamuutos etenee käsikädessä infrahankkeen kanssa 

Alueella on vireillä asemakaavamuutos Kupittaan kärki 76-2023. Turun kaupunki on laatinut 10.6.2024 päivätyn sekä 17.2.2025 lausuntojen ja muistutusten ja 6.5.2025 lausuntojen perusteella muutetun asemakaavan muutosehdotuksen pohjautuen allianssin tuottamaan viitesuunnitelmaan. Tavoiteaikataulun mukaan kaava on lainvoimainen syyskuussa 2025. Kupittaan kärjen toisen vaiheen asemakaava laaditaan alueen tavoitteiden pohjalta ja kaavatyö on tarkoitus käynnistää vuoden 2025 aikana.  

Kaava-alueen toteuttamisesta aiheutuviksi infrakustannuksiksi on arvioitu 17,9 milj. euroa. Nämä kustannukset eivät sisällä allianssin infrahankkeen kustannuksia. Kustannusarvio esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi asemakaavan hyväksymisen yhteydessä. 

Seuraavaksi infrahankkeen hankesuunnitelma ja asemakaavamuutos etenevät kaupungin päätöksentekoon: 

• Elokuu 2025 kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto
• Syyskuu 2025: Kupittaan kärjen asemakaava lainvoimainen
• Marras-joulukuu 2025: Infrahankkeen ja Taito-kampuksen toteutuspäätökset
• Tammi-helmikuu 2026: Rakentaminen alkaa
• Alkusyksy 2028: Taito-kampus sekä tarvittavat liikenneyhteydet ja alueet ovat valmiit
• Loppuvuosi 2028: Infrahanke on valmis 

Päätöksentekoon liittyvät materiaalit: 

• Infrahankkeen hankesuunnitelma (pdf) 
• Arkkitehdin aineisto (pdf) 
• Kupittaan kärki 76-2023
• Asemakaavan viitesuunnitelma (valmistunut kesäkuussa 2024) 

Havainnekuvat: 

Kuvien 1-4 kreditointi: Turun kaupunki, Lundén Architecture & Cobe

1. Kuvateksti: Näkymä Helsinginkadulta kohti pysäköintilaitosta.
2. Kuvateksti: Vipusenaukion paviljonki ja pysäkkikatokset osana kaupunkiympäristöä. 
3. Kuvateksti: Kannen alapuolinen, julkinen liikkumishubi ja kivipuutarha.
4. Kuvateksti: Näkymä pysäköintilaitoksen katolle johtavista kuntoportaista.  
5. Kuvateksti: Kupittaan kärjen asemakaavan suunnittelualueen ensimmäinen vaihe 

Haastattelupyynnöt: Marjo Mäkipää, Viestintäjohtaja, Turun teknologia- ja tiedepuisto Oy Puh. 045 691 3881, marjo.makipaa@turku.fi 

Turun Tiedepuisto on yksi Turun kaupungin strategisista kärkihankkeista ja tärkeä osatekijä Turun vetovoimaisuuden, kestävän kasvun ja kilpailukyvyn kehittämisessä. Turun yliopistokampukselta Kupittaalle ja Itäharjulle ulottuva Tiedepuiston alue on merkittävä osaamisen ja korkean teknologian työpaikkojen kasvukeskus, jossa työpaikkojen kasvutahti on aivan Suomen kärkeä. Tiedepuiston tavoitteena on luoda uusilla verkostomaisilla toimintamalleilla kansainvälisesti kiinnostava osaamis- ja innovaatiokeskittymä, joka on logistisesti vetovoimainen ja toiminnoiltaan monipuolinen. Hanke tukee kaupunkistrategian ja pormestariohjelman tavoitteiden toteuttamista. www.turuntiedepuisto.fi ​ 

Turun teknologia- ja tiedepuisto Oy (TTT) on Turun kaupungin omistama yhtiö, jonka tehtävänä on tukea Turun kaupungin kasvua kehittämällä älykästä ja kestävää kaupunkia. Yhtiö vastaa mm. Turun Tiedepuiston alueen rakenteellisesta ja toiminnallisesta kehittämisestä edistäen Tiedepuisto-kärkihankkeen tavoitteita. Alueen kehittämisen ytimessä on allianssimuotoinen Kupittaan kärki -hanke, jonka johtamisesta TTT vastaa. www.turuntiedepuisto.fi/TTT​ 

Kupittaan kärki yhdistää Kupittaan ja Itäharjun kaupunginosat alueen elinvoimaiseksi ytimeksi. Kupittaan kärki laajentaa ja vahvistaa Turun Tiedepuiston asemaa yhtenä Suomen merkittävistä kasvukeskuksista. Kupittaan kärki toteutetaan kumppanuushankkeena, jonka osapuolina ovat Turun kaupunki, YIT, Lundén Architecture ja Renell Käppi Arkkitehdit. Allianssissa työskentelee noin 150 henkilöä 22 yrityksestä.​ 

Kupittaan kärjen kumppanuushanke suunnittelee ja toteuttaa keskustamaista kaupunkiympäristöä, jonka ytimessä ovat elävä keskusaukio, Taito-kampus, aluetta palveleva hybridipysäköintilaitos sekä joukkoliikennekansi. Joukkoliikennekäytävän liikenneratkaisut sujuvoittavat kaupungissa liikkumista ja lisäävät alueen saavutettavuutta. Alueen kaavoitus on käynnistynyt lokakuussa 2023. Tavoitteena on, että asemakaavan ensimmäinen vaihe viedään päätöksentekoon kesällä 2025. www.turuntiedepuisto.fi/kupittaankarki  

Pyöräsuunnistuksen EM-kilpailut käynnistyivät Liettuassa suomalaisittain erinomaisesti, kun avausmatkana käydystä yhteislähtökilpailusta tuli kolme mitalia.

Miesten lähes 28 kilometrin ja paljon korkeuseroja sisältäneen yhteislähtökisan Euroopan mestariksi polki Samuel Pökälä.

– Kisa oli vaativa, raskas ja pitkä. Porukka hajosi hyvin jo parin rastin jälkeen hajontalenkeillä. Sen jälkeen sai aikalailla toteuttaa omaa kilpailua. Isompia virheitä ei tullut, Pökälä tiivisti suorituksensa.

Kisan kärkikolmikko sai eron kilpakumppaneihinsa hajontalenkeillä. Pronssille polkenut Liettuan Jonas Maišelis jäi Pökälälle ja Tšekin Vojtech Ludvikille viimeisillä kilometreillä reilun minuutin verran.

Pökälä kävi tiukan kamppailun voitosta Ludvikia vastaan. Suomalainen sai ratkaisevan eron vasta hieman ennen viimeistä rastia, vaikka oli tšekkiä edellä pari kilometriä ennen maalia.

– Tein huonon reitinvalinnan kolmanneksi viimeiselle rastille ja saavuimme yhtä aikaa rastille. Siinä tiesin, että tämä menee kirihommiksi. Toiseksi viimeisen rastin jälkeen Ludvik iski ylämäkeen. Sain roikuttua perässä ja sen jälkeen iskin itse juuri ennen viimeistä rastia ja sain riittävän eron, Pökälä kertasi kilpailun ratkaisuhetkiä.

Miesten kilpailussa suomalaisista kymmenen joukkoon suunnistivat myös Tatu Aaltonen ja Teemu Kaksonen.

Naisten kilpailussa Suomi sai kaksi mitalia. Noin 25 kilometrin radalla ylivoimainen voittaja oli Tanskan Nikoline Splittorff, joka karkasi voittoon hajontalenkeillä.

Himmeämmistä mitaleista kamppaili neljä naista, joiden joukossa olivat Ruska Saarela ja Ingrid Stengård. Lopussa suomalaiskaksikko sai reilun kymmenen sekunnin etumatkan, mikä varmisti kaksi mitalia Suomelle. Viimeisessä ylämäessä Saarela oli Stengårdia vahvempi ja otti hopeaa.

– Yhteislähtökisaksi meni todella hyvin. Alku lähti hyvin käyntiin, mutta sitten tein keulasta virheen ja putosin 20 sijaa ennen hajontojen alkua. Jouduin tuhlaamaan voimia, kun ajoin selkiä kiinni. Pikkuhiljaa kilpakumppaneita tuli ohitettua ja osa jäi hajontojen aikana taakse, hopeaa ottanut Saarela kertoi.

Saarela ei tiennyt, millä sijalla hän on maaliin tulossa.

– Jyrkät mäet tuntuivat hirveiltä, mutta päätin etten ketään päästä takaa ohi. Lopussa oli sen verran voimaa jäljellä, ettei kukaan tullut ohi, Saarela kertasi loppua.

Pronssia ottanut Stengård piti päivän rataa itselleen sopivana.

– Paljon pitkää ajoa, eikä hirveästi rasteja. Fyysisesti oli vaativaa ja reitinvalintojen löytäminen oli välillä vaikeaa. Mutta kun löysi oikean reitinvalinnan, ei rastivälin toteutus ollut vaikeaa. Muutamalle rastille olisi voinut ottaa nopeammankin valinnan, mutta yhdellekään rastille ei tullut katastrofaalisen huonoa valintaa. Omat hajonnat sattuivat siinä mielessä hyvin, että aina näki kilpakumppaneita, joiden avulla sai ennakoitua risteyksiä, pronssille polkenut Stengård totesi.

Pääkaupunki Vilnan kupeessa järjestettävät EM-kilpailut jatkuvat perjantaina keskimatkan kilpailulla. Loppuviikon aikana samassa paikassa kisataan myös nuorten EM-mitaleista.

Liitteenä kolme kuvaa pyöräsuunnistuksen EM-yhteislähdöstä. Kuvassa naisten kärkikolmikko Nikoline Splittorff (kesk.), Ruska Saarela (vas.) ja Ingrid Stengård. Kuva: Donatas Lazauskas

Tulokset pyöräsuunnistuksen EM-yhteislähtö 15.5.2025, Vilna, Liettua

Miehet 27,7 km

1) Samuel Pökälä FIN 1:33:27, 2) Vojtech Ludvik CZE 1:33:35, 3) Jonas Maišelis LTU 1:34:45, 4) Krystof Bogar CZE 1:35:31, 5) Ignas Ambrazas LTU 1:36:18, 7) Tatu Aaltonen FIN 1:37:25, 10) Teemu Kaksonen FIN 1:38:04, 16) Miika Nurmi FIN 1:39:14, 19) Tomi Nykänen FIN 1:41:34, 32) Jussi Laurila FIN 1:48:12,

Naiset 24,8 km

1) Nikoline Splittorff DEN 1:25:40, 2) Ruska Saarela FIN 1:29:56, Ingrid Stengård FIN 1:30:01, 4) Martina Tichovska CZE 1:30:15, 5) Constance Devillers FRA 1:30:26, 11) Marika Hara FIN 1:36:18, 16) Siiri Rasimus FIN 1:37:31, 18) Silja Yli-Hietanen FIN 1:38:42, 19) Saara Yli-Hietanen FIN 1:39:04, 20) Antonia Haga FIN 1:39:07

Pitkän matkan viralliset tulokset:
Lisätietoa EM-kilpailuista Suunnistusliiton artikkelissa
EM-kisojen viralliset sivut
Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön Suunnistusliiton kuvapankissa

Lisätietoja:
Juho-Veikko Hytönen
040 536 1654
Suunnistusliiton viestintä

Kulttuurituottaja Kalle Hakkola ja kulttuuripalvelupäällikkö Saara Juvonen Keravan kaupungilta vastaanottivat tunnustuksen Uusimaa-päivän juhlassa Vantaalla.

Yhteistyö mahdollisti uudistumisen

Kaupunkikulttuuripalveluiden järjestämät Sirkusmarkkinat on vuodesta 1978 asti juhlittu perinteinen kaupunkitapahtuma, joka tuo yhteen sirkusesitykset ja syysmarkkinat. Viime syksynä Sirkusmarkkinoilla nähtiin kaupunkikulttuuripalveluiden, Arctic Ensemblen ja Uuden Sirkuksen Keskus Cirkon luoma uusi yhteistyökonsepti, kun Arctic Ensemble toi Ensembled-teoksensa osaksi Sirkusmarkkinoiden ohjelmistoa.

Ensi-illan lisäksi Keravalla nähtiin kaksi loppuunmyytyä Ensembled-näytöstä ja kymmenen kahdeksasluokkalaisille suunnattua esitystä osana Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelmaa. Uuden konseptin myötä Sirkusmarkkinat siirtyi uudelle tapahtuma-alueelle Kivisillan tapahtumakentälle, minne Arctic Ensemble pystytti uuden sirkustelttansa, jota pystyttiin hyödyntämään myös Sirkusmarkkinoiden muussa ohjelmassa.

Uusi konsepti, tapahtumapaikka ja yhteistyö toivat vuoden 2024 Sirkusmarkkinoille noin 12 000 kävijää. Lisäksi yhteistyö työllisti kymmenen taiteilijaa ja tekniikan ammattilaista kuukauden ajan ja mahdollisti niin aiempaa laajemman markkinoinnin ja viestinnän kuin tiedon jakamisenkin.

Laadukasta ja monipuolista kulttuurisisältöä kaikenikäisille

Raati oli vaikuttunut siitä, miten rohkeasti Kerava tarttui Arctic Ensemblen aloitteeseen ja mahdollisti näin sisällöllisesti kiinnostavan, korkeatasoisen sekä kunnianhimoisen hankkeen. Tapahtumasta saatiin näin rakennettua riittävän iso, jotta se pystyi aidosti näkymään, kuulumaan ja tavoittamaan yleisöä. Kiitosta sai myös se, miten Kerava hyödynsi sirkustaidetta kaupungin opetus- ja kasvatustyössä taidetestaajien myötä. 

– Sirkusmarkkinoissa konkretisoituu, miten taide tuo elinvoimaa kaupungeille. Juuri kunnilla on tässä ajassa mahdollisuus edistää taidetta ja kulttuuria yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Kannustan muitakin ennakkoluulottomuuteen ja rohkeuteen yli rajojen, toteaa kulttuuripalvelupäällikkö Saara Juvonen Keravan kaupungilta.

Kuntien kulttuuriteot esiin uudella palkinnolla

Uudenmaan kulttuuripalkinto myönnetään yhteistyössä toisen kunnan, tai muun kulttuuritoimijan kanssa toteuttamalle kiinnostavaa, merkittävää tai uutta kulttuurisisältöä tai -palvelua toteuttaneelle Uudenmaan kunnalle. Kulttuuripalkinto on aiemmin vuodesta 1982 jaettu Uusimaa-palkinto.

Valinnan teki asiantuntijaraati, jonka puheenjohtajana toimi Rosa Meriläinen kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry:stä. Raadin muita jäseniä olivat Tuomas Ferm YLE Etelä-Suomesta, Outi Rousu Taiteen edistämiskeskuksen Uudenmaan taidetoimikunnasta, Leena Marsio Museovirastosta ja Ville Blåfield Helsingin kirjamessuilta. Raadin sihteerinä toimi Uudenmaan liitto.

Lue lisää Uudenmaan kulttuuripalkinnosta

Lisätietoja:

Kulttuuriasiantuntija Katriina Rosavaara, 040 562 2314, katriina.rosavaara@uudenmaanliitto.fi  

Nytt koncept genom samarbete 

Cirkusmarknaden, som har ordnats av stadskulturtjänsterna sedan 1978, är ett traditionellt stadsevenemang med både cirkusföreställningar och höstmarknad. I höstas utarbetades ett nytt samarbetskoncept för Cirkusmarknaden av stadskulturtjänsterna, Arctic Ensemble och Centrumet för nycirkus Cirko, där Arctic Ensemble uppförde sitt verk Ensembled som en del av cirkusmarknadens program.  

Utöver premiären uppfördes två slutsålda Ensembled-föreställningar samt tio föreställningar som riktade sig till elever i årskurs åtta inom ramen för Konsttestarna, ett program för konstfostran. I och med det nya konceptet flyttade Cirkusmarknaden till det nya evenemangsområdet Kivisilta, där Arctic Ensemble satte upp sitt nya cirkustält, som också kunde utnyttjas för annat program på cirkusmarknaden.  

Tack vare det nya konceptet, evenemangsområdet och samarbetet lockade Cirkusmarkanden 2024 kring 12 000 besökare. Samarbetet sysselsatte dessutom tio konstnärer och teknikproffs under en månads tid och möjliggjorde bredare marknadsföring och kommunikation samt bättre informationsutbyte. 

Mångsidigt kulturinnehåll av hög kvalitet för alla åldrar 

Juryn var imponerad av hur modigt Kervo tog emot Arctic Ensembles initiativ för att möjliggöra ett ambitiöst projekt med intressant innehåll av hög kvalitet. På så sätt kunde man skapa ett tillräckligt stort evenemang för att synas, höras och nå publiken. Kervo fick också beröm för hur staden använde sig av cirkuskonst i sin undervisnings- och fostransverksamhet genom Konsttestarna.  

– Cirkusmarknaden visar tydligt hur konsten stärker stadens livskraft. Särskilt kommunerna har i dag en möjlighet att främja konsten och kulturen i samarbete med intressentgrupper. Jag uppmuntrar också andra att fördomsfritt våga vidga sina gränser, säger Saara Juvonen, chef för kulturtjänster vid Kervo stad. 

Nytt pris för att lyfta fram kommunernas kulturgärningar 

Nylands kulturpris beviljas en nyländsk kommun som har producerat ett intressant, viktigt eller nytt kulturellt innehåll eller en kulturtjänst i samarbete med en annan kommun eller en kulturaktör. Kulturpriset är en fortsättning på Nylandspriset, som delats ut sedan 1982. 

Vinnaren utsågs av en expertjury med ordförande Rosa Meriläinen från kultur- och konstområdets centralorganisation Kulta ry. Juryns övriga medlemmar var Tuomas Ferm från YLE Södra Finland, Outi Rousu från Nylands konstkommission vid Centret för konstfrämjande, Leena Marsio från Museiverket och Ville Blåfield från Helsingfors Bokmässa. Nylands förbund fungerade som juryns sekreterare.  

Läs mer om Nylands kulturpris 

Ytterligare upplysningar:

Sakkunnig Katriina Rosavaara, 040 562 2314, katriina.rosavaara@uudenmaanliitto.fi

Canatun toimitusjohtaja Juha Kokkonen vastaanotti tunnustuksen Uusimaa-päivän juhlassa Vantaalla.

Startupista edelläkävijäksi

Canatu kehittää edistyneitä hiilinanoputkia sekä niihin liittyviä tuotteita ja tuotantolaitteita puolijohde-, auto- ja diagnostiikkateollisuudelle. Yhtiön patentoitu Dry Deposition™ -kuivapinnoitusmenetelmä mahdollistaa erittäin puhtaiden ja vahvojen hiilinanoputkien tuotannon. Canatu toimii kahdella liiketoimintamallilla: se myy joko valmiita hiilinanoputkituotteita tai tarjoaa reaktoreita ja lisensoi teknologiansa asiakkaiden omaa tuotantoa varten.

Vuonna 2004 Aalto-yliopiston nanomateriaaliryhmässä startupina käynnistyneellä yrityksellä on noin 140 työntekijää, jotka edustavat yhteensä yli 35 eri kansallisuutta. Canatu toimii Vantaan pääkonttorin lisäksi Yhdysvalloissa, Taiwanissa ja Japanissa.

Tulevaisuuden teknologiaa

Palkintoraati piti Canatun tulevaisuudennäkymiä erittäin valoisina jatkuvasti kasvavilla markkinoilla erityisesti erottuvan teknologian, skaalautuvan liiketoimintamallin ja todistettujen massatuotantovalmiuksien ansiosta. Lisäksi Canatun vahvat asiakassuhteet johtavien globaalien yritysten kanssa sekä kansainvälisiä lahjakkuuksia houkutteleva johto saivat raadilta kiitosta.

– Olemme erittäin otettuja tästä tunnustuksesta. Se on osoitus tiimimme tinkimättömästä työstä ja teknologiamme ainutlaatuisuudesta, ja kannustaa meitä jatkamaan työtämme tulevaisuuden teknologian kehittämiseksi yhdessä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa. Tavoitteemme skaalata tuotantoa Vantaan tehtaalla ja olla rakentamassa ’nanolaaksoa’ Suomeen paitsi vauhdittavat kasvua, myös edistävät teknologiaosaamisen kehitystä Uudellamaalla”, sanoo Canatun toimitusjohtaja Juha Kokkonen.

Yrityspalkinnolla nostetaan esille Uudenmaan huippuosaajia

Uudenmaan liitto yhteistyökumppaneineen kannustaa yrittäjyyteen palkitsemalla vuosittain menestyneet yritykset. Uusimaalaiset voivat tehdä vuosittain ehdotuksia palkittavista yrityksistä. Yrityspalkinnot on jaettu jo vuodesta 1993 lähtien.

Valintapäätökset tekee asiantuntijaraati, jossa ovat Uudenmaan liiton lisäksi edustettuina Uudenmaan ELY-keskus, Espoon Yrittäjät ry, Helsingin Yrittäjät ry, Vantaan Yrittäjät ry, Uudenmaan Yrittäjät ry sekä Helsingin seudun kauppakamari. Raati painotti tänä vuonna valinnassaan yrityksen tulevaisuuden kasvun ja kansainvälistymisen valoisia näkymiä sekä kansainvälistymiseen tähtäävää toiminta-ajatusta ja omaperäistä liikeideaa. Valinnassa punnittiin myös yrityksen toiminnan myönteistä vaikutusta toimialansa tuotteiden tai palvelujen tarjontaan myös kansainvälisesti.

Katso Canatun esittelyvideo
Lue lisää yrityspalkinnosta

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Johannes Herala, puh. 044 365 1988, johannes.herala@uudenmaanliitto.fi

Canatus verkställande direktör Juha Kokkonen tog emot utmärkelsen.

Från uppstart till föregångare 

Canatu utvecklar avancerade kolnanorör och övriga produkter i anslutning till dem. Dessutom ingår produktionsanläggningar för halvledar-, bil- och diagnostikindustrin i utbudet. Den av företaget patenterade Dry Deposition™ -ytbeläggningsmetoden möjliggör produktionen av mycket rena och starka kolnanorör. Canatu fungerar enligt två affärsmodeller: företaget säljer antingen färdiga kolnanorör eller erbjuder reaktorer och licenserar sin teknologi för kundernas egen produktion. 

Företaget började som startup i nanomaterialsgruppen vid Aalto-universitet år 2004. Det har ca 140 anställda som representerar sammanlagt drygt 35 olika nationaliteter.  Förutom huvudkontoret i Vanda, har Canatu verksamhet i USA, Taiwan och Japan. 

Framtidens teknologi 

Tävlingsjuryn ansåg Canatu ha mycket positiva framtidsutsikter på den ständigt växande marknaden, speciellt tack vare framträdande teknologi, skalbar affärsmodell och bevisliga färdigheter för massproduktion. Juryn gav även tack för företagets starka kundrelationer med globala bolag och till företagets ledning som lyckats locka till sig internationella begåvningar. 

– Vi är mycket tagna över den här utmärkelsen. Det är ett tecken på vårt mycket orubbliga arbete och vår unika teknologi och detta sporrar oss att fortsättningsvis, och tillsammans med kunder och kompanjoner jobba på med att vidareutveckla framtida teknologi.  Vårt mål är att skala produktionen på Vandafabriken och vara med om att bygga ”en nanodal” i Finland. Förutom att målsättningen påskyndar tillväxten, främjar den även utvecklandet av teknologiskt kunnande i Nyland, säger Canatus verkställande direktör Juha Kokkonen. 

Företagspriset lyfter fram Nylands toppförmågor 

Genom att årligen belöna framgångsrika företag uppmuntrar Nylands förbund tillsammans med sina samarbetspartner till företagande. Nylänningarna kan årligen föreslå kandidater till företagspriset. Företagspriserna har tilldelats sedan 1993. 

En jury med sakkunniga fattar beslut om de företag som premieras. I juryn sitter representanter för Nylands förbund, NTM-centralen i Nyland, Esbo Företagare, Helsingfors Företagare, Vanda Företagare, Nylands Företagare och Helsingforsregionens handelskammare. I år poängterade juryn i sitt val att företaget har positiva framtidsutsikter för tillväxt och internationalitet, och en verksamhetstanke jämte originell affärsidé som siktar på den internationella nivån. I valet vägde även den positiva effekt som företaget också har på det globala utbudet av produkter eller tjänster inom sin egen bransch. 

Titta på videon där företagen presenteras 
Läs mera om Nylands Företagspriserna 

Ytterligare upplysningar: 

Sakkunnig Johannes Herala, 044 365 1988, johannes.herala@uudenmaanliitto.fi  

Olympiakomitea on saanut tänään tietää, että seura- ja jäsentoiminnan johtaja ja vt. huippu-urheilujohtaja Jaana Tulla on saanut tuomion rattijuopumuksesta. Tieto on mennyt Olympiakomitean hallitukselle heti, kun toimitusjohtaja on saanut asian tietoonsa.

Asia on vakava. Tullan rattijuopumus ei tapahtunut työtehtävissä mutta ottaen huomioon Olympiakomitean arvot ja toiminnan, se ei ole hyväksyttävää. Erityisen raskauttavaa on se, että Tullalla oli kyydissään lapsi. Tulla on Olympiakomiteassa vastannut myös lasten urheilun kehittämisestä.

Vastuullisena työnantajana olemme ohjanneet Tullan työterveyden piiriin tänään. Olympiakomitealla on käytössään varhaisen välittämisen malli, jonka mukaan toimimme ja asia tullaan käsittelemään hyvän työnantajapolitiikan ja yhdessä sovittujen sääntöjen mukaisesti.

Jaana Tulla on erittäin pidetty työyhteisössämme. Olemme kaikki järkyttyneitä hänen rattijuopumuksestaan ja haluamme omalta osaltamme varmistaa, että hän saa kaiken tarvitsemansa tuen.

Tullan tehtävistä Olympiakomiteassa tulemme keskustelemaan. Toistaiseksi hän ei jatka työtään lasten urheilun parissa, kunnes Olympiakomitea on käsitellyt hänen asemaansa.

Lisätiedot:
Suomen Olympiakomitea, Taina Susiluoto, toimitusjohtaja, puh. 050 331 9832

Pyöräsuunnistuksen EM-kilpailut Liettuan Vilnassa alkoivat nuorten osalta pitkän matkan kilpailulla. Kohtuullisesti korkeuseroja sisältänyt kilpailu oli melko raskas, ja suomalaisnuoret aloittivat EM-kilpailut upeasti mitalivauhdissa.

Nuorten 20-v. miesten sarjassa Eemil Koskinen ajoi EM-kultaan 17 sekunnin erolla Liettuan Daumantas Kielaan.

- Se oli vauhdikas ja tiukkojen mäkien kisa. Rata tarjosi mahdollisuuden ajaa kovaa, ja reitinvalinnatkin olivat melko selkeitä. Siellä piti joko kiertää tai sitten ajaa suoraan. Valitsin aika paljon kiertäviä reitinvalintoja, kun ne vaikuttivat parhaimmilta, kertoi Euroopan mestari Eemil Koskinen.  

Nuorten 20-v. naisten sarjassa Ranskan Jade Boussier otti kultaa ja Tsekin Sofie Stranska hopeaa. Suomen Emma-Riikka Laamanen otti EM-pronssia 2.05 erolla voittajaan.

- Mäkeä oli tänään aika paljon, ja koko ajan sai ajaa kovilla tehoilla. Jalat tuntuivat aluksi aika tahmeilta, mutta loppua kohti ne olivat paremmat. Pari reitinvalintaa minulla vähän tuntuivat kisan aikana huonoilta, mutta muutoin suunnistus meni hyvin, iloitsi EM-pronssimitalisti Emma-Riikka Laamanen.

Nuorten 17-vuotiaiden poikien sarjassa mestariksi ajoi Ruotsin Joel Holmgard. Suomen Sisu Bonden onnistui parhaana viidenneksi 2.07 erolla voittajaan. Lisäksi Elmeri Lång otti seitsemännen sijan ja Juuso Koski kahdeksannen.

Nuorten 17-vuotiaiden tyttöjen sarjassa Liettuan Irmante Aleliunaite ajoi mestariksi. Suomen Liida Lahti otti viidennen tilan ja Karoliina Laamanen ajoi seitsemänneksi.

EM-kilpailut jatkuvat perjantaina keskimatkan kilpailuilla.

Tulokset – pyöräsuunnistuksen nuorten EM-pitkä matka 15.5.2025, Vilna, Liettua

20-v. miehet: 1) Eemil Koskinen FIN 1.18.54, 2) Daumantas Kiela LTU 1.19.11, 3) Jakub Racansky CZE 1.19.15, 4) Jocelin Lauret FRA 1.20.46, 5) Antoine Lesquer FRA 1.22.16, 6) Augustin Leclere FRA 1.23.51, … 12) Nuutti Toivonen 1.30.51

20-v. naiset: 1) Jade Boussier FRA 1.11.55, 2) Sofie Stranska CZE 1.12.32, 3) Emma-Riikka Laamanen 1.14.00, 4) Malin Lara Roehrl SUI 1.14.14, 5) Tereza Kadlecova CZE 1.16.42, 6) Vytene Puisyte LTU 1.17.15, … 10) Annika Rantanen FIN 1.18.52, 13) Aino Kankaanpää FIN 1.25.07, 19) Kaisla Häkkinen FIN 1.35.57

17-v. pojat: 1) Joel Holmgard SWE 1.00.28, 2) Tomas Polak CZE 1.05.51, 3) Radek Lesage CZE 1.05.55, 4) Lukas Tuma CZE 1.07.55, 5) Sisu Bonden FIN 1.07.58, 6) Rado Kalc ITA 1.08.11, 7) Elmeri Lång FIN 1.08.38, 8) Juuso Koski 1.09.08, … 14) Aleksi Kallio FIN 1.18.12, 18) Eeti Lahti FIN 1.22.13

17-v. tytöt: 1) Irmante Aleliunaite LTU 1.05.11, 2) Adela Ryglova CZE 1.09.44, 3) Marketa Fiserova CZE 1.11.43, 4) Celeste Leclere FRA 1.12.52, 5) Liida Lahti FIN 1.13.00, 6) Midena Circle FRA 1.14.21, 7) Karoliina Laamanen FIN 1.15.17, … 10) Aino Koskinen FIN 1.18.03, 15) Frida Koskinen FIN 1.26.46, 17) Senni Häkkinen FIN 1.28.16, 21) Fanni Perälä FIN 1.32.06

Kaikki tulokset: https://2025.mtbo.lt/mass/

Kilpailun nettisivut: https://2025.mtbo.lt/

Suunnistusliiton kuvapankki: https://kuva.sslmedia.info/Pysu-2025/EM-kilpailut

Liitekuvassa Eemil Koskinen (arkistokuva, kuvaaja: Donatas Lazauskas)

Nuoret pitävät maataloutta merkittävänä toimialana suomalaisten hyvinvoinnin kannalta. Maaseudulla asumisesta ja maataloudessa työskentelystä ollaan kiinnostuneita. Alan monipuolista koulutusta ja uramahdollisuuksia nuoret sen sijaan eivät tunne kovin hyvin.

Maatilayritysten osaamisverkosto AgriHubi tilasi Taloustutkimukselta selvityksen nuorten ja nuorten alle 25-vuotiaiden aikuisten suhtautumisesta maatalousalaan. Lisäksi tutkittiin maatalousalan koulutuksen tunnettuutta ja tiedonsaantia alasta.

- Alalla koetaan huolta siitä, näkevätkö nuoret maa- ja puutarhatalouden vetovoimaisena alana ja hakeutuvat opiskelemaan alaa. Nyt tiedämme, mitä nuoret 15–24-vuotiaat ajattelevat tässä ajassa maataloudesta ja maaseudun mahdollisuuksista, AgriHubin koordinaattori Susanna Lahnamäki-Kivelä sanoo.

Työtä maatalousalalla harkitsisi neljännes

Neljännes saattaisi harkita työskentelyä maatilalla, kun taas 57 % ei harkitsisi. Nuoret ovat varovaisen kiinnostuneita kausi- tai osa-aikatyöstä. Työtehtävistä useimmin heitä kiinnostaisivat maatalousalan kaupan, maisemasuunnittelijan ja kukkakauppiaan tehtävät sekä tuotantoeläinten hoitajan tai puutarhurin työ. Melko usein mainittiin myös marja- ja hedelmäviljelijä, tutkimus- ja kehitystehtävät, kasvihuonetyöntekijä ja itsenäinen maanviljelijä tai maaseutuyrittäjä.

Valtaosa nuorista pitää maatalouden työtehtäviä yhtä monipuolisena kuin muitakin töitä, toisaalta puolet vastaajista ajattelee, ettei maatalousalan työntekijöiden tekemää työtä arvosteta riittävästi.  42 % kokee, ettei maatalousala tarjoa houkuttelevia uramahdollisuuksia. Teknologian kehityksen ajatellaan tekevän maataloustyöstä houkuttelevampaa.

Maatalouskoulutusta ei tunneta

Kolmannes vastaajista pitää maatalouskoulutusta ainakin jossain määrin houkuttelevana, toinen kolmannes taas ei pidä sitä houkuttelevana lainkaan.

Alan ammatillisia ja ammattikorkeakoulututkintoja ei tunneta kovin hyvin. Maatalousalan perustutkinto on hieman tutumpi kuin alan ammattikorkeakoulututkinnot.

- Koulutuksen yleistä tunnettuutta tulee lisätä, jotta maatalouteen liittyviä ennakkoluuloja kuten käsitystä rajoitetuista uramahdollisuuksista voidaan vähentää, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n luonnonvara-alan kehittämisryhmän puheenjohtaja, johtaja Mona-Anitta Riihimäki Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Maaseudulla voisi asua, palvelujen puute mietityttää

Maaseudulla asumiseen suhtaudutaan sinällään myönteisesti, yli 40 prosenttia kokee maaseutuasumisen tarjoavan paremmat elämänmahdollisuudet kuin kaupunkiasuminen. Toisaalta haasteeksi koetaan se, ettei maaseudulla ole riittävästi nuoria houkuttelevia palveluja.

Tietoa maatalousalasta mediasta

- Maatalouteen tutustuminen tapahtuu pääasiassa median ja uutisten sekä ystävien kautta. Tutkimustuloksista yllättää se, että nuoret kokevat maatalousalan näkyvän mediajulkisuudessa positiivisesti. Monet alalla pitkään työskennelleet kun kokevat päinvastoin, kommentoi Paula Antikainen Ylä-Savon ammattiopistosta.

Tutkimuksen tausta

• Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–24 –vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti, tutkimukseen vastasi 202 nuorta. Aineisto painotettiin sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan kohderyhmää vastaavaksi.
• 75 % ei tullut maatalousyrittäjäperheistä. Viidenneksellä vanhemmat olivat maatalousyrittäjiä, ja 6 %:lla vanhemmat ovat tällä hetkellä alalla.
• Henkilökohtaista työkokemusta maataloudesta oli 7 %:lla.
• Tutkimuksen tilasivat Hämeen ammattikorkeakoulu ja Ylä-Savon ammattiopisto, jotka kuuluvat Maatilayritysten osaamisverkosto AgriHubiin.
• Osaamisverkosto kokoaa yhteen maatalous- ja puutarha-alan tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan ja hallinnon agrihubi.fi

Lisätietoja

AgriHubi-osaamisverkoston koordinaattori, tutkija Susanna Lahnamäki-Kivelä, Luonnonvarakeskus p. 0295 322 523

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n Luonnonvara-alan kehittämisryhmän puheenjohtaja, johtaja Mona-Anitta Riihimäki, Hämeen ammattikorkeakoulu p.  050 5745102, mona-anitta.riihimaki@hamk.fi 

Taloustutkimus, Timo Myllymäki, p. 010 7585 441, timo.myllymaki@taloustutkimus.fi

Yhtenäistä kansallista toimintamallia ja ohjausta ei ole

Rasvamaksan ja maksakirroosin hoitopoluista on vaikea saada tietoa. Osin siksi, ettei niitä ole. Tuoreessa hyvinvointialueiden tilannetta kartoittaneessa kyselytutkimuksessa vain neljä prosenttia vastanneista lääkäreistä kertoo, että alueella on olemassa rasvamaksapotilaan hoitoketju- tai polku.

Munuais- ja maksaliiton kevään 2025 aikana toteuttaman kyselytutkimuksen tulokset viittaavat tiedon ja koulutuksen puutteisiin perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Kysely kartoitti hyvinvointialueiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja päättäjien näkemyksiä siitä, miten maksatautien varhainen tunnistaminen, seuranta ja potilasohjaus toteutuu alueilla. Tuloksista nousee selkeä tarve: osaamista maksasairauksien varhaisesta tunnistamisesta ja diagnostiikasta tulisi parantaa. Ongelma on myös sairauksien tunnistamisessa vasta myöhäisessä vaiheessa.

– Kirroosipotilaat ovat usein pitkään oireettomia, minkä takia tauti havaitaan tyypillisesti vasta myöhäisessä vaiheessa, kun hoitomahdollisuudet ovat jo rajalliset. Tautia tulisi osata etsiä aktiivisesti. Pelkkä oireisiin perustuva lähestymistapa ei riitä, gastroenterologian erikoislääkäri, LT, dosentti Fredrik Åberg HUS Vatsakeskuksesta tähdentää.

Vain pieni osa, neljä prosenttia, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäreistä vastasi, että heidän alueellaan olisi selkeä ohjeisto tai potilaan hoitoketju rasvamaksan diagnosointiin ja hoitoon. On kuitenkin tärkeää, että hoitoketjut ja diagnosointiohjeistukset olisivat yhtenäisiä, jotta rasvamaksa ja muut maksasairaudet tunnistettaisiin ja hoidettaisiin systemaattisemmin.

– Tällä hetkellä useat maksasairauteen sairastuneet kokevat, että he eivät perusterveydenhuollon käynnin jälkeen tiedä, miten esimerkiksi rasvamaksa- tai maksakirroosidiagnoosin seuranta jatkuu, jolloin on vaikeaa sitoutua sairauden omahoitoon ja elintapamuutoksiin, Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström sanoo.

Lieviä rasvamaksatapauksia hoidetaan vastanneiden lääkärien mukaan eniten elintapaohjauksella, mutta jatkotutkimuksiin ohjaaminen on vähäistä, erityisesti perusterveydenhuollossa. Suuri osa, 67 prosenttia, lääkäreistä lähettää lievän rasvamaksadiagnoosin saaneen elintapaohjaukseen sairaanhoitajalle, mutta harvassa paikassa sairaanhoitajalla on aikaresurssia tai valmiuksia kattavaan elintapamuutoksen ohjaukseen.

– Kysymys kuuluukin, että kuka tästä ottaa terveydenhuollossa ja hyvinvointialueilla koppia. Mikä on se taho, joka huolehtii elintapaohjauksesta ja vastaa sen lisääntyneeseen tarpeeseen, Munuais- ja maksaliiton maksa-asiantuntija Tarja Teitto-Tuckett kysyy.

Huoli jaetaan myös hyvinvointialueilla. Vastanneista hyvinvointialueiden päättäjistä puolet on erittäin huolissaan ja joka kolmas melko huolissaan elintapasairauksien lisääntymisestä.
Kyselytutkimukseen vastasi 104 henkilöä eri puolilta Suomea. Vastanneista oli perusterveydenhuollon lääkäreitä 36 prosenttia, erikoissairaanhoidon lääkäreitä 19 prosenttia, muita terveydenhuollosta vastaavia 16 prosenttia ja hyvinvointialueen päättäjiä 29 prosenttia.

– On huomionarvoista, että kyselyyn vastasi loppuun saakka kohderyhmän laajuuteen nähden suhteellisen harva. Vastanneiden lisäksi lähes sata henkilöä aloitti kyselyyn vastaamisen, mutta jätti sen kesken. Vastaamattomuus on hämmentävää, mutta se osaltaan vahvistaa tulkintaamme siitä, että toimintamallit ovat hyvinvointialueilla vielä jäsentymättömiä ja valmiudet puutteellisia, Teitto-Tuckett sanoo.

Maksasairaudet tunnistetaan vastaajien keskuudessa merkittäväksi kansanterveydelliseksi ongelmaksi. 79 prosenttia kyselyn vastaajista kannattaa rasvamaksan ja 65 prosenttia maksakirroosin lisäämistä kansantaudeiksi.

– Varhaista tunnistamista voisi parhaiten edistää koulutuksen lisäämisen ohella laatimalla kansallinen maksasairauksien varhaisen tunnistamisen strategia. Olisi myös tärkeää, että rasvamaksa ja maksakirroosi lisätään THL:n kansantautilistalle, jotta niiden yhteiskunnallinen merkitys ja sairauksien oikea-aikaisen hoidon kustannusvaikutukset huomioitaisiin paremmin, Högström toteaa.

Kyselyn tulokset julkaistaan 16.5. Pikkuparlamentissa terveydenhuollon ammattilaisille ja päättäjille suunnatussa tieto- ja keskustelutilaisuudessa.

Kyselyn toteuttamista ovat tukeneet Boehringer Ingelheim, Norgine, Novo Nordisk, ALKO ja ELPA.

Lisätietoja:

Tarja Teitto-Tuckett, maksa-asiantuntija
Munuais- ja maksaliitto
040 5240 683, tarja.teitto-tuckett@muma.fi

Sari Högström, toiminnanjohtaja
Munuais- ja maksaliitto
050 536 7258. sari.hogstrom@muma.fi

Fredrik Åberg, gastroenterologian erikoislääkäri, LT, dosentti
HUS Vatsakeskus, elinsiirto- ja maksakirurgia
fredrik.aberg@hus.fi, 050 4270911

Maksaviikon kutsutilaisuus ammattilaisille ja päättäjille: Maksasairauksien varhainen tunnistaminen ja hoito hyvinvointialueilla

Kansalaisinfo/eduskunta perjantaina 16.5. klo 10–13

Osallistumismahdollisuus myös etänä. Median edustajat ovat tervetulleita. 

Ilmoittaudu tilaisuuteen: https://link.webropol.com/s/kutsuvarhainentunnistaminenmaksa16052025

Ohjelma
10.00 Tilaisuuden avaus, toiminnanjohtaja Sari Högström, Munuais- ja maksaliitto. Tervehdys eduskunnan tukiryhmän puheenjohtajalta, kansanedustaja Ville Väyryseltä. Eduskunnan tervehdys, eduskunnan 1. varapuhemies Paula Risikko.
10.10–10.35 Kevään 2025 maksatutkimuksen tulosten esittely, maksa-asiantuntija Tarja Teitto-Tuckett, Munuais- ja maksaliitto.
10.35–11.00 Maksatautikuolleisuus Suomessa, Fredrik Åberg, gastroenterologian erikoislääkäri, dosentti, HUS.
11.00–11.25 Rasvamaksan hoito ja potilasohjaus, rasvamaksatautiin erikoistunut tutkija, dosentti Panu Luukkonen, HUS.
11.25–12.15 Kuinka varmistetaan, että maksasairaudet tunnistetaan perusterveydenhuollossa ja sairastuneet saavat tasa-arvoista hoitoa hyvinvointialueilla? Kansanedustajien kommenttipuheenvuorot.
12.15 Päätössanat ja kahvitus, Munuais- ja maksaliitto.

Mediayhteydet:
Raisa Tasanto, viestinnän asiantuntija
Munuais- ja maksaliitto, raisa.tasanto@muma.fi, 040 5240 682

Metsähallituksen Luontopalvelujen ylläpitämällä Ruunaan retkeilyalueella kehitetään ja kunnostetaan laajasti palvelurakenteita ja opastusta. Kehittäminen tehdään eduskunnan vuosille 2023-2025 myöntämän erillismäärärahoituksen turvin.

Kehityshankkeen viimeisenä vuonna panostetaan erityisesti esteettömiin rakenteisiin, pysäköinnin parantamiseen ja opastukseen. Kesäkauden urakat alkavat toukokuun puolivälissä Neitikosken pysäköintialueen laajennuksella, ja kesällä Siikakoskenniskalle rakennetaan kokonaan uusi vaativa esteetön palvelukokonaisuus.

Kesällä retkeilyalueella uusitaan useita siltoja. Syksyllä valmistuvat Neitikosken vaativan esteettömän reitin kunnostukset.

Neitikoskella laajennetaan paikoitusaluetta ja uusitaan esteetön lankkupolku

Paikoitusalue laajenee noin 15 henkilöautopaikan, kahden linja-autojen pysäköintipaikan ja kahden esteettömän paikan verran. Laajennuksen jälkeen Neitikosken paikoitusalueelle mahtuu noin 40 henkilöautoa ja kaksi linja-autoa. Laajennuksen aikana paikoitusalueesta suljetaan arviolta puolet pysäköintipaikoista, mutta töiden ajaksi tulee väliaikainen pysäköintialue.

Laajennuksen lisäksi kunnostustöihin kuuluvat pysäköintialueen läheisyydessä muun muassa taukopaikkojen korjaus, keittokatoksen ja polttopuusuojan esteettömyyden parantaminen, veneenlaskuluiska Kirppuvirralle sekä Neitikosken huoltorakennusten maalaaminen. Pysäköintialueen töiden aikana kulku Kirppuvirran venepaikoille pidetään koko ajan vapaana.

Neitikosken vaativan esteettömän reitin lankkupolun korjausta on tehty jo kahtena edellisenä kesänä. Tänä vuonna peruskorjataan lankkupolun loppuosa, kalastuslaituri, katselulava sekä molemmat tulentekopaikat.
”Rakennustöiden ajaksi lankkupolku joudutaan sulkemaan, mutta pyrimme ajoittamaan työt vasta syksylle hiljaisempaan ajankohtaan siten, että kävijöille aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Päivitämme ajankohtaista tietoa kaikista Ruunaan töistä ja niiden aiheuttamista poikkeustilanteista Luontoon.fi-palveluun Ruunaan retkeilyalueen Ajankohtaista-sivulle”, kertoo Ruunaan kehittämishankkeen projektipäällikkö Emilia Kolehmainen Metsähallituksesta.

Siikakoskelle täysin uusia esteettömiä palveluja, siltoja korjataan ja opasteet uusitaan

Esteettömyys on keskiössä myös Siikakosken suositulla kalastuskohteella, jonne rakennetaan kokonaan uusi Siikakoskenniskan vaativa esteetön palvelukokonaisuus. Entisen rantaan kulkevan polun paikalle tehdään 200 metrin pituinen vaativa esteetön reitti, reitin puoliväliin keittokatos ja kosken äärelle laituri, jossa on kolme erillistä kalastuslaituria. Samalla pysäköintialueen käymälä muutetaan esteettömäksi.

Retkeilyreittien varrella olevia siltoja uusitaan Valkamolahdessa, Murroopurolla ja Ruohopurolla.

Karttulenkki-pyöräilyreitin varrella oleva, Neitijoen ylittävä huonokuntoinen metsäautotiesilta puretaan ja tilalle rakennetaan kesän aikana kevyen liikenteen silta. Uusi silta mahdollistaa joen ylityksen jalkaisin ja polkupyörällä. Myös riippusiltoihin tehdään kuntotarkastukset.

Neitipuron silta Koskikierroksen ja Neitijärven kierroksen varrella purettiin jo kevättalvella 2025. Kiertoreitti on merkitty maastoon, ja se on vapaasti retkeilijöiden kuljettavissa toukokuun puolesta välistä alkaen.

Retkeilyalueen opastuksen uusimiselle on ollut tarvetta jo kauan, sillä opasteiden kunto on päässyt huonoksi ja sisältö on monilta osin vanhentunutta. Hankkeen loppusuoralla uusitaan alueen lähtöpaikkaopasteet karttoineen. Lisäksi täydennetään viitoituksia ja tehdään muita pienempiä parannuksia.

Kunnostustyöt maastossa jatkuvat ympäri retkeilyaluetta myös pitkospuu-urakoilla ja taukopaikkojen kunnostuksilla. Ruunaan retkeilykeskus on avoinna 2. toukokuuta alkaen päivittäin aina lokakuun loppuun asti.

Kuvateksti: Neitikosken vaativan esteettömän reitin lankkupolkua on kunnostettu jo hankkeen kahtena aikaisempana vuonna.

Lisätietoja:

Emilia Kolehmainen, projektipäällikkö, Metsähallituksen Luontopalvelut, ext-emilia.kolehmainen@metsa.fi, 040 354 7324

Pasi Ikonen, rakentamisen erityisasiantuntija, Metsähallituksen Luontopalvelut, etunimi.sukunimi@metsa.fi, 040 720 4344

Ruunaan retkeilyalue: https://www.luontoon.fi/ruunaa

Ruunaan retkeilykeskus: https://ruunaa.fi/

Valtioneuvos Mauritz Hallberg -palkinnot 2025 parhaista ruotsinkielisistä tieteellisistä teoksista myönnetään Sofia Joonsille ja Jenny Sylvinille. Molemmat palkitaan 25 000 euron summalla.

Filosofian tohtori Sofia Joons saa palkinnon väitöskirjastaan "Det var främlingar och dock fränder" – Estlandssvenska identitetsformeringar med visor som verktyg (vapaasti suomennettuna: "Vieraita ja silti sisaruksia" – virolaisruotsalaisen identiteetin muodostuminen laulujen kautta). Palkintoperustelujen mukaan Joons osoittaa vakuuttavasti monipuolisten lähdemateriaalien ja menetelmien avulla, miten musiikki ja erityisesti laulut ovat auttaneet luomaan ja ilmaisemaan kulttuurista yhteenkuuluvuutta vironruotsalaisten parissa. "Lisäksi väitöskirjan tekijä pohtii oivaltavasti kaksoisrooliaan kentällä muusikkona ja tutkijana", palkintoperusteluissa mainitaan.

Filosofian tohtori Jenny Sylvin palkitaan väitöskirjastaan Svenskan vid Helsingfors universitet – Språkpolicy, attityder och realiteter (vapaasti suomennettuna: Ruotsin kieli Helsingin yliopistossa – Kielipolitiikka, asenteet ja todellisuus). Palkintolautakunnan mukaan hänen tutkimuksensa tarjoaa arvokkaita näkökulmia ruotsin kielen ainutlaatuiseen rooliin Suomen akateemisessa ympäristössä. Lautakunnan mukaan tutkimus antaa tärkeitä työkaluja kielipoliittiseen työhön ja valaisee terävästi ja tarkasti, miten kielipolitiikka muodostuu ja toteutuu monitahoisessa organisaatiossa, jossa linjaukset ja käytännöt ovat usein jännitteisessä suhteessa.

Palkintoperustelut ovat tiedotteen liitteenä.

Valtioneuvos Mauritz Hallbergin palkinto

Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) on myöntänyt palkinnon vuosittain vuodesta 1920 lähtien. Palkinto myönnetään tutkijoille, jotka ovat julkaisseet poikkeuksellisen ansiokasta tieteellistä tutkimusta Suomessa alun perin ruotsin kielellä. 

Valtioneuvos Mauritz Hallbergin toiveen mukaan palkinnonsaajan valitsee palkintolautakunta, johon kuuluu sekä SLS:n että Åbo Akademin edustajia. Tänä vuonna toimikuntaan kuuluivat SLS:n edustajina professori Åsa von Schoultz, rehtori Mona Forsskåhl ja professori Kristina Malmio sekä Åbo Akademin edustajat dekaani Peter Nynäs ja professori Siv Björklund.

Valtioneuvos Mauritz Hallbergin palkinto perustettiin vuonna 1919 Mauritz Hallbergin (1851–1924) aloitteesta. Hallberg painotti toiminnassaan ruotsalaisen kulttuurin merkitystä osana suomalaista kulttuuria. Hänen mukaansa ruotsinkielisillä kansalaisilla oli velvollisuus toimia maan kehityksen puolesta. Palkinnollaan Hallberg halusi kannustaa merkittävän ruotsinkielisen tieteellisen työn harjoittamiseen Suomessa.

Lisätietoja:

Sofia Joons 
sofiajoons@hotmail.com

Jenny Sylvin
jenny.sylvin@helsinki.fi

Nina Edgren-Henrichson
palkinto- ja kirjallisuustukipäällikkö 
Svenska litteratursällskapet i Finland
nina.edgren-henrichson@sls.fi
040 152 2425

Statsrådet Mauritz Hallbergs pris för bästa vetenskapliga verk på svenska 2025 tillfaller Sofia Joons och Jenny Sylvin. Båda erhåller en prissumma på 25 000 euro.

Filosofie doktor Sofia Joons får priset för avhandlingen "Det var främlingar och dock fränder" – Estlandssvenska identitetsformeringar med visor som verktyg. Enligt prismotiveringen visar hon på ett övertygande sätt med olika slags källmaterial och metoder hur musik, och framför allt visor, medverkat till att skapa och uttrycka en kulturell tillhörighet bland estlandssvenskar. ”Därtill reflekterar avhandlingsförfattaren insiktsfullt över sin dubbla roll på fältet som musiker och forskare”, sägs det i motiveringen.

Filosofie doktor Jenny Sylvin belönas för avhandlingen Svenskan vid Helsingfors universitet – Språkpolicy, attityder och realiteter. Prisnämnden anser att hennes forskning bidrar med värdefulla insikter om svenskans unika villkor i Finlands akademiska miljö. Avhandlingen ger enligt prisnämnden viktiga verktyg för framtida språkpolitiskt arbete och belyser med skärpa och precision hur en språkpolicy formas och omsätts i en komplex organisation där policy och praxis ofta står i ett spänningsförhållande.

Prismotiveringarna finns som bilaga till detta meddelande.

Statsrådet Mauritz Hallbergs pris

Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) har sedan 1920 årligen delat ut priset för att uppmärksamma forskare som i ett vetenskapligt arbete, utgivet i original på svenska i Finland, visat prov på särskilt framstående forskning. Enligt stadsrådet Mauritz Hallbergs egen önskan utses pristagaren av en prisnämnd med representanter från SLS och Åbo Akademi. I år bestod prisnämnden av SLS representanter professor Åsa von Schoultz, rektor Mona Forsskåhl och professor Kristina Malmio samt Åbo Akademis representanter dekan Peter Nynäs och professor Siv Björklund.

Hallbergska priset är SLS näst största pris, efter Karl Emil Tollanders pris som årligen delas ut på Runebergsdagen den 5 februari.

Statsrådet Mauritz Hallbergs pris instiftades 1919 av Mauritz Hallberg (1851–1924). Hallberg drevs av tanken om att den svenska kulturen var en väsentlig del av Finlands kultur och att de svensktalande medborgarna hade en plikt att arbeta för landets utveckling. Med sitt pris ville han därför sporra till betydande vetenskapligt arbete på svenska i Finland.

För mer information, vänligen kontakta

Sofia Joons
sofiajoons@hotmail.com

Jenny Sylvin
jenny.sylvin@helsinki.fi

Nina Edgren-Henrichson
chef för pris och litteraturunderstöd, Svenska litteratursällskapet i Finland
nina.edgren-henrichson@sls.fi
040 152 2425

Nuoret pitävät maataloutta merkittävänä toimialana suomalaisten hyvinvoinnin kannalta. Maaseudulla asumisesta ja maataloudessa työskentelystä ollaan kiinnostuneita. Alan monipuolista koulutusta ja uramahdollisuuksia nuoret sen sijaan eivät tunne kovin hyvin.

Maatilayritysten osaamisverkosto AgriHubi tilasi Taloustutkimukselta selvityksen nuorten ja nuorten alle 25-vuotiaiden aikuisten suhtautumisesta maatalousalaan. Lisäksi tutkittiin maatalousalan koulutuksen tunnettuutta ja tiedonsaantia alasta.

- Alalla koetaan huolta siitä, näkevätkö nuoret maa- ja puutarhatalouden vetovoimaisena alana ja hakeutuvat opiskelemaan alaa. Nyt tiedämme, mitä nuoret 15–24-vuotiaat ajattelevat tässä ajassa maataloudesta ja maaseudun mahdollisuuksista, AgriHubin koordinaattori Susanna Lahnamäki-Kivelä sanoo.

Työtä maatalousalalla harkitsisi neljännes

Neljännes saattaisi harkita työskentelyä maatilalla, kun taas 57 % ei harkitsisi. Nuoret ovat varovaisen kiinnostuneita kausi- tai osa-aikatyöstä. Työtehtävistä useimmin heitä kiinnostaisivat maatalousalan kaupan, maisemasuunnittelijan ja kukkakauppiaan tehtävät sekä tuotantoeläinten hoitajan tai puutarhurin työ. Melko usein mainittiin myös marja- ja hedelmäviljelijä, tutkimus- ja kehitystehtävät, kasvihuonetyöntekijä ja itsenäinen maanviljelijä tai maaseutuyrittäjä.

Valtaosa nuorista pitää maatalouden työtehtäviä yhtä monipuolisena kuin muitakin töitä, toisaalta puolet vastaajista ajattelee, ettei maatalousalan työntekijöiden tekemää työtä arvosteta riittävästi.  42 % kokee, ettei maatalousala tarjoa houkuttelevia uramahdollisuuksia. Teknologian kehityksen ajatellaan tekevän maataloustyöstä houkuttelevampaa.

Maatalouskoulutusta ei tunneta

Kolmannes vastaajista pitää maatalouskoulutusta ainakin jossain määrin houkuttelevana, toinen kolmannes taas ei pidä sitä houkuttelevana lainkaan.

Alan ammatillisia ja ammattikorkeakoulututkintoja ei tunneta kovin hyvin. Maatalousalan perustutkinto on hieman tutumpi kuin alan ammattikorkeakoulututkinnot.

- Koulutuksen yleistä tunnettuutta tulee lisätä, jotta maatalouteen liittyviä ennakkoluuloja kuten käsitystä rajoitetuista uramahdollisuuksista voidaan vähentää, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n luonnonvara-alan kehittämisryhmän puheenjohtaja, johtaja Mona-Anitta Riihimäki Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Maaseudulla voisi asua, palvelujen puute mietityttää

Maaseudulla asumiseen suhtaudutaan sinällään myönteisesti, yli 40 prosenttia kokee maaseutuasumisen tarjoavan paremmat elämänmahdollisuudet kuin kaupunkiasuminen. Toisaalta haasteeksi koetaan se, ettei maaseudulla ole riittävästi nuoria houkuttelevia palveluja.

Tietoa maatalousalasta mediasta

Maatalouteen tutustuminen tapahtuu pääasiassa median ja uutisten sekä ystävien kautta.

- Tutkimustuloksista yllättää se, että nuoret kokevat maatalousalan näkyvän mediajulkisuudessa positiivisesti. Monet alalla pitkään työskennelleet kun kokevat päinvastoin, kommentoi Paula Antikainen Ylä-Savon ammattiopistosta.

Tutkimuksen tausta

• Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–24 –vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti, tutkimukseen vastasi 202 nuorta. Aineisto painotettiin sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan kohderyhmää vastaavaksi.
• 75 % ei tullut maatalousyrittäjäperheistä. Viidenneksellä vanhemmat olivat maatalousyrittäjiä, ja 6 %:lla vanhemmat ovat tällä hetkellä alalla.
• Henkilökohtaista työkokemusta maataloudesta oli 7 %:lla.
• Tutkimuksen tilasivat Hämeen ammattikorkeakoulu ja Ylä-Savon ammattiopisto, jotka kuuluvat Maatilayritysten osaamisverkosto AgriHubiin.
• Osaamisverkosto kokoaa yhteen maatalous- ja puutarha-alan tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan ja hallinnon agrihubi.fi

Lisätietoja

AgriHubi-osaamisverkoston koordinaattori, tutkija Susanna Lahnamäki-Kivelä, Luonnonvarakeskus p. 0295 322 523

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n Luonnonvara-alan kehittämisryhmän puheenjohtaja, johtaja Mona-Anitta Riihimäki, Hämeen ammattikorkeakoulu p.  050 5745102, mona-anitta.riihimaki@hamk.fi 

Taloustutkimus, Timo Myllymäki, p. 010 7585 441, timo.myllymaki@taloustutkimus.fi