Digita on tehnyt osana HD-siirtymää taajuusmuutostöitä Haapaveden radio- ja tv-asemalla tänään tiistaina 6.5.2025.  Työt on nyt saatu valmiiksi ja antenni-tv-talouksissa on tehtävä tarvittaessa uudelleen kanavahaku.

Useimmat vastaanottimet etsivät kanavat automaattisesti. Kuluttajan kannattaa tehdä kanavahaku, jos vastaanotossa on haasteita. Jotkin vanhemmista vastaanottimista saattavat vaatia tehdasasetusten palauttamisen ennen kanavahaun tekemistä. Ohjeet kanavien viritykseen löytyvät laitteen käyttöoppaasta sekä digita.fi-sivustolta.

Myös Digitan kuluttajapalvelun Digita Infon tekniset asiantuntijat auttavat antenni-tv-vastaanottoon liittyvissä kysymyksissä. Digita Info palvelee maanantaista perjantaihin klo 8–20 puh. 020 411 7676 tai info@digita.fi. Digita Infoon soittaminen maksaa normaalin puheluhinnan verran. Hinnat voivat vaihdella hieman liittymätyypin mukaan (mpm/pvm). Palveluun jonotus on maksullinen.

Suomessa on käynnissä HD-siirtymä, mikä tarkoittaa sitä, että vapaasti katsottavat tv-lähetykset lähetetään vaiheittaisen siirtymäajan jälkeen vain teräväpiirtolaadulla. Perusmuotoiset eli SD-lähetykset päättyivät ensin Ylellä 31.3.2025 ja muilta Suomen tv-kanavilta ne päättyvät 30.6.2025. Muutos koskee sekä antenni- että kaapeli-tv-vastaanottoa.

Median yhteydenotot: 

Liiketoimintapäällikkö Jani Saari, p. 040 742 1491, jani.saari(a)digita.fi 

Kuluttajat: 

Digita Info 
ma-pe klo 8.00–20.00 
p. 020 411 7676 
info@digita.fi  

Digita Infoon soittaminen maksaa normaalin puheluhinnan verran. Hinnat voivat vaihdella hieman liittymätyypistä riippuen (mpm/pvm). Palveluun jonotus on maksullinen.

Turun ensimmäinen kokonaan puusta rakennettu toimistorakennus valmistui Turun Tiedepuistoksi muuttuvalle Itäharjulle.

Teknologiakiinteistöjen rakennuttama AkvaCity valmistui huhtikuun lopulla osoitteeseen Teollisuuskatu 46. Kaksikerroksinen, 2400 neliömetrin kokoinen rakennus on kokonaan puuta, ja sen pääasiallinen rakennusmateriaali on ympäristöystävällinen CLT-rakennuslevy.

AkvaCity tulee kokonaisuudessaan Turun Vesihuollon käyttöön ja sinne muuttaa toukokuun aikana Turun Vesihuollon noin 80 työntekijää. Uudet tilat korvaavat Turun Vesihuollon toimitilat Halisissa ja Kaurakadulla sekä asiakaspalvelutilat Logomossa.

– AkvaCityssä toteutuivat loistavasti meidän toiveemme keskeisestä sijainnista ja ympäristötehokkuudesta. Erityisen ilahtuneita olimme puurakenteesta, joka on sekä ympäristöystävällinen että viihtyisä, sanoo Turun Vesihuollon toimitusjohtaja Irina Nordman.

AkvaCityn on suunnitellut Sarc + Sigge Arkkitehdit, ja sen pääsuunnittelija on Jani Vahala. AkvaCityn rakentamisesta vastasi Jatke Länsi-Suomi.

Nyt valmistuneen toimistorakennuksen lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Turun Vesihuollon varikkotoimintaan tuleva halli, joka valmistuu loppukesällä. Lisäksi tonteille tulee parkkipaikkoja sekä vehreä piha-alue ja varastorakennus.

Puurakentaminen mahdollistaa kunnianhimoiset ympäristötavoitteet
AkvaCitylle tullaan hakemaan ympäristösertifioinnin korkeinta tasoa, LEED Platinaa. Hanke on ympäristötavoitteiltaan poikkeuksellisen kunnianhimoinen, ja puurakentaminen on keskeisessä roolissa tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on, että rakennuksen ilmastohyödyt vastaavat rakentamisesta aiheutuneita päästöjä.

– Rakentamisessa on pyritty siihen, että hiilipäästöt eivät ylitä rakennuksen tuottamia ilmastohyötyjä. Puu toimii tehokkaana hiilensitojana ja on materiaalina hyvin kierrätettävää, mikä on merkittävä etu rakennuksen koko elinkaaren näkökulmasta, kertoo Teknologiakiinteistöjen toimitusjohtaja Mikko Lehtinen.

AkvaCityn sijainti näkyvällä paikalla Turun sisääntuloväylän varrella on luonut korkeat kriteerit myös hankkeen ulkonäölle.

– AkvaCity jatkaa Itäharjun muuttumista Turun Tiedepuistoksi ja tuo InfraCityn ja GeneCityn tavoin kaupunginomaista ympäristöä kehittyvälle alueelle. Olemme myös iloisia saadessamme Turun Vesihuollon osaksi Tiedepuiston yhteisöä, sanoo Lehtinen.

Lisätietoja:
Irina Nordman
Toimitusjohtaja, Turun Vesihuolto Oy
Puh. 050 561 0793

Mikko Lehtinen
Toimitusjohtaja, Turun Teknologiakiinteistöt Oy
Puh. 040 096 0626

Jyväskylä–Pieksämäki-ratahankkeessa on tehty öljyhavainto Tourujoen ratasillan kohdalla Jyväskylässä. Asia ilmeni hankkeessa uusittavan Tourujoen ratasillan työsillan kaivutöiden yhteydessä. Tällä hetkellä ei ole tietoa öljyn alkuperästä.

”Nyt tietysti tärkeintä on, ettei öljy valu Tourujokeen. Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että edistämme töitä turvallisella tavalla, jotta maan tai vesistön lisäpilaantumista ei tapahdu. Maa on puoli metriä Tourujoen pintaa ylempänä ja maan kaato on ponttiseinää kohden eli Tourujoesta poispäin. Lisäksi olemme hankkeessa tehneet merkittävän määrän korjaustoimenpiteitä ”, kertoo Väyläviraston projektipäällikkö Maija Lavapuro.

Korjaavina toimenpiteinä on alueella otettu käyttöön muun muassa vedenpuhdistusjärjestelmä, johon kaivetun alueen vedet ohjataan. Nämä vedet johdetaan vesiluvan mukaisesti puhdistettuna takaisin Tourujokeen. Vesien valumisen estämiseksi jokeen on asennettu myös puomeja, jotka keräävät mahdollista polttoainetta. Lisäksi Tourujoen rantaan on asennettu noin metrin levyinen öljyn imeytysmatto, joka imee leikkauspohjasta mahdollisesti tulevaa polttoainetta. Pilaantuneet maat on toimitettu pilaantuneiden maa-ainesten vastaanottoon.

Hankkeelta on oltu yhteydessä ELY-keskukseen asian tiimoilta ja myös Jyväskylän kaupungin ympäristötoimea on tiedotettu asiasta. Öljyhavainnosta käynnistetään lisätutkimuksia, joissa pyritään selvittämään öljyn alkuperää ja mahdollista laajuutta alueella.

”Tällä hetkellä emme tiedä, mistä öljy on alueelle tullut. Maan alta löytyi myös vanhaa raiteistoa ja betoninen rakenne, jossa on ehkä huollettu kalustoa. Myös vanhoja öljyputkia löytyi kaivannosta”, jatkaa Lavapuro.

Paikalla oleva urakoitsija seuraa tilannetta tarkkaan ja myös radan kunnossapitäjä käy säännöllisesti tarkistamassa tilanteen.

Lisätietoja:

Maija Lavapuro, projektipäällikkö, Väylävirasto,
p. 029 534 3382, etunimi.sukunimi@vayla.fi

Seuraa hanketta:

https://vayla.fi/jyvaskyla-pieksamaki-perusparannus

https://www.facebook.com/jyvaskylapieksamakiperusparannus

Rataosuus Jyväskylä – Pieksämäki on noin 80 km mittainen, sähköistetty yksiraiteinen rataosa. Rataosa on varustettu suojastuksella, kauko-ohjauksella ja junien automaattisella kulunvalvonnalla. Rata-osan viimeisin peruskorjaus on tehty vuosina 1976–1989. Väyläviraston Jyväskylä−Pieksämäki perusparannushankkeessa uusitaan radan päällysrakenteet ja tehdään muita radan ja Jyväskylän ratapihan parannustöitä. Hankkeessa kohotetaan myös tasoristeysturvallisuutta poistamalla ja parantamalla tasoristeyksiä. Rakentaminen alkoi keväällä 2024 ja hankkeen on tarkoitus valmistua kokonaisuudessaan vuonna 2028.

Hengitysliitto lahjoitti Tampereen yliopistolliselle sairaalalle hengityksen apuvälineitä, joita voidaan käyttää muun muassa hengityssairautta sairastavien hoidossa ja kuntoutuksessa.

Hengitysliitto lahjoitti 6.5. yhdessä Tampereen Hengitysyhdistyksen kanssa Tampereen yliopistolliselle sairaalalle kaksi matkahappirikastinta. Matkahappirikastin on akullinen happirikastin, jota käytetään sekä lasten että aikuisten keuhkosairauksien hoidossa, kun ongelmana on hapenpuute.

– Lämpimät kiitokset lahjoituksesta. Näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina, kun kustannuksia tarkoin seurataan ja rajataan, on arvokkaille matkahappirikastimille todella tarvetta, ylilääkäri Hannele Hasala sanoo.

– Matkahappirikastinten avulla pystymme auttamaan potilaita ylläpitämään fyysistä suorituskykyä ja mahdollistamaan liikkumista kodin ulkopuolella silloin, kun hapenpuute rajoittaa liikkumista, hän jatkaa.

Lahjoituksen vastaanottivat ylilääkäri Hannele Hasala, osastonhoitaja Johanna Jäppi ja asiantuntijahoitaja Marika Nieminen. Hengitysyhdistyksestä mukana oli hallituksen jäsen Leena Heinonen ja Hengitysliitosta harvinaisten hengityssairauksien vertais- ja vaikuttamistoiminnan asiantuntija Marika Kiikala-Siuko sekä varainhankinnan ja kumppanuuksien kehittäjä Janne Haarala. 

Laitteet on hankittu lahjoituksista, keräyksistä ja arpajaisista saaduilla varoilla. Varat mahdollistavat myös Hengitysliiton laajan tiedon tuottamisen, vertaistoiminnan ja monipuolisen järjestötyön.

Lisätiedot:
Marika Kiikala-Siuko
marika.kiikala-siuko@hengitysliitto.fi
050 539 3071

Turun kaupunki aikoo rakennuttaa seuraavat päiväkodit elinkaarimallilla, jossa palveluntuottaja takaa, että kiinteistöjen rakentaminen on laadukasta, hiilineutraalia ja energiatehokasta. Seitsemän päiväkodin rakentaminen yhtenä kokonaisuutena uudella mallilla on koko Suomenkin mittakaavassa iso satsaus.

Kaikkiaan päiväkotien uudistushankkeessa rakennetaan Turkuun 12 uutta päiväkotia. Rakennettavaksi ehdotetut päiväkodit ovat kaupungin ensimmäiset julkiset kiinteistöt, joissa palvelun tuottaja vastaa kiinteistön ylläpitopalveluista 20 vuotta. Näistä seitsemästä elinkaarimallilla toteutettavasta päiväkodista käydyn kilpailutuksen voitti YIT Rakennus Oy. Lopulliset tarjoukset tehtiin vuoden 2025 keväällä.

Kaupunginhallitus esitti 6. toukokuuta kokouksessaan kaupunginvaltuustolle, että elinkaarimallilla tehtävien päiväkotien rakentaminen voisi alkaa ensi vuonna. Kaupunginvaltuusto kokoontuu päättämään asiasta 12. toukokuuta.

– Turku investoi tulevina vuosina historiallisen paljon päiväkoteihin ja kouluihin. Pelkästään kuluvan talousarviokauden aikana käytämme liki puoli miljardia euroa niitä koskeviin hankkeisiin. Elinkaarihankkeen edistyminen tarkoittaa sitä, että pääsemme korjaamaan ja rakentamaan Turun koulu- ja päiväkotiverkkoa jopa nopeutetussa aikataulussa, kertoo apulaispormestari Piia Elo.

Turun hankesuunnitelmista lähes 80 prosenttia liittyy kouluihin ja päiväkoteihin. Uudisrakennus- tai peruskorjauskohteita on kaupungissa eri vaiheissa käynnissä kolmisenkymmentä.

– Elinkaarimallin ensimmäisen kohteen rakennustyöt voisivat alkaa jo huhtikuussa 2026, ja kaikki seitsemän kohdetta olisivat valmiita viimeistään huhtikuussa 2029, kertoo, Turun kaupungin toimitilapäällikkö Pauliina Karjalainen.

Malli kannustaa laatuun

Elinkaarihankkeena rakennettaisiin päiväkodit Pääskyvuoreen, Pihlajaniemeen, Skanssiin, Harittuun, Varissuolle, Uittamolle ja Marttiin.

– Elinkaarimalli kannustaa rakentamaan ja ylläpitämään tiloja laadukkaasti​. Kiinteistöille saadaan 20 vuoden elinkaarivastuu, kun normaalihankkeissa saadaan yleensä kahden vuoden takuu ja 10 vuoden virhevastuu. Lisäksi rakentaja vastaa sanktioiden uhalla siitä, että rakennusten olosuhteet ja energiankulutus pysyvät sovitun mukaisina. Myös luovutuskunto 20 vuoden päähän on lukittu, Karjalainen kertoo

Tämä tarkoittaa hänen mukaansa myös sitä, että sopimuksen allekirjoitushetkellä tiedetään tarkkaan, missä kunnossa kiinteistö tulee kaupungin omaan ylläpitoon 20 vuoden jälkeen. ​Päiväkodit tulevat kaupungin omistaman kiinteistöosakeyhtiön omistukseen.

Malliin liittyvä palvelusopimus pitää sisällään muun muassa kiinteistön hoidon vuosikorjauksineen, ulkoalueiden hoidon, siivouspalvelut ja turvapalvelut. Palveluntuottaja myös vastaa kaikista hankkimistaan ja asentamistaan rakennusosista, järjestelmistä, laitteista ja varusteista.

Kaikkiaan 12 uutta päiväkotia

Seitsemän uuden päiväkodin rakentaminen on osa kaupungin suurta päiväkotien uudistushanketta, joka perustuu pormestariohjelman 2021–2025 tavoitteisiin. Hankkeessa on sovittu terveellisten ja turvallisten päiväkotien rakentamisesta vanhojen, purettavien tilalle. Tavoitteena on vastata koulujen ja päiväkotien akuuttiin tilatarpeeseen Turussa.

12:sta uudishankkeina rakennettavasta päiväkodista neljä toteutetaan uusille tonteille ja kahdeksan päiväkotia vanhojen, purettavien päiväkotien tilalle.

– Pääsemme vihdoin päivittämään koulu- ja päiväkotiverkkoa vastaamaan kaupungin asuinalueiden tarpeita. Uusien tilojen myötä alueille tulee toiminnallisia leikkipihoja ja alueellisia vetovoimatekijöitä, Piia Elo kertoo.

Nyt tehty kaupunginhallituksen päätös edistää seitsemän elinkaarimallilla toteuttavan päiväkodin rakentamista. Lisäksi suunnitellaan viiden uuden päiväkodin rakentamista vuokrahankkeena Varissuolle, Lausteelle, Pitkämäkeen, Härkämäkeen ja Länsikeskukseen.

–  Hankkeessa pilotoidaan suunnittelun käsikirjaa, jonka avulla päiväkotitilat saadaan tasalaatuisiksi ja yhdenvertaisiksi. Meille on tärkeää, että jokainen lapsi ja nuori ja heidän kanssaan työskentelevä aikuinen saa toimia terveissä ja turvallisissa tiloissa, Elo lisää.

Aurinkosähköä ja puurakenteita

Seitsemän uuden päiväkodin rakentajaksi valikoitunut YIT Rakennus Oy on tarjouksessaan sitoutunut rakentamaan kaikki kohteet pääosin massiivipuurakenteisina.

Kaikki kohteet toteutetaan YL-ympäristöluokituksen tasossa viisi tähteä, joka on korkein mahdollinen ympäristöluokitustaso ja ensimmäiset laatuaan Turun kaupungilla. Rakennukset tulevat olemaan tehostetun energiatehokkaita ja niiden vuotuisesta sähköntarpeesta katetaan osa aurinkosähköllä.

Lisätiedot:
Apulaispormestari Piia Elo, p. 040 187 3363. piia.elo@turku.fi
Toimitilapäällikkö Pauliina Karjalainen, p. 040 536 8227, pauliina.karjalainen@turku.fi

INFO:
Mistä Turun päiväkotien uudistushankkeessa on kyse?

• Tavoitteena on rakentaa Turkuun tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia päiväkotitiloja nopeutetussa aikataulussa.
• Hankkeissa noudatetaan päiväkotitilojen suunnittelun käsikirjaa.
• Hanke koostuu 12 uudishankkeina rakennettavasta päiväkodista, joista neljä toteutetaan uusille tonteille ja kahdeksan päiväkotia vanhojen, purettavien päiväkotien tilalle.
• Seitsemän elinkaarimallilla toteuttavan uuden päiväkodin lisäksi suunnitellaan viiden uuden päiväkodin rakentamista vuokrahankkeena. Päätöksiä näistä tehdään mahdollisesti loppuvuodesta 2025.

Liitteenä oleva havainnekuva: Lukkaroinen arkkitehdit
YIT:n Pääskyvuoren päiväkodin suunnitelma 

Maa- ja metsätalousministeriö ja Euroopan komissio ovat eri mieltä tulkinnoista, jotka koskevat Suomen toteuttamaa lohen tieteellistä kalastusta ja komission tekemää lohen kiintiövähennystä. Maa- ja metsätalousministeriö on juuri tekemällään lohen kiintiövaihdolla varmistanut, että rannikkokalastajat eivät joudu kärsimään komission perusteetta tekemästä Suomen lohikiintiön vähennyksestä.

Euroopan komissio on vähentänyt asetuksellaan 3 162 lohta Suomen Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden tämänvuotisesta lohikiintiöstä. Komissio perustelee pienennystä tulkinnallaan, jonka mukaan Suomi ei olisi toteuttanut lohen tieteellistä kalastusta EU-lainsäädännön mukaisesti.

EU-säännösten mukaan lohen kohdennettu kalastus oli kielletty Pohjoisella Itämerellä, Ahvenanmerellä, Saaristomerellä ja Selkämerellä vuonna 2024. Suomen lohen tieteellisen kalastuksen toteuttaminen oli kuitenkin EU-säännösten mukaan mahdollista, koska komission tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) katsoi maaliskuussa 2024, että sen toteuttaminen on tieteellisesti perusteltua tietyin tarkennuksin ja muutoksin. Tällä perusteella maa- ja metsätalousministeriö toteutti kesällä 2024 lohen tieteellisen kalastuksen puuttuvan tieteellisen tiedon keräämiseksi noudattaen täsmällisesti sekä STECF:n raportin suosituksia että EU:n säännöksiä.

Maa- ja metsätalousministeriö on tiedotteillaan raportoinut lohen tieteellisen kalastuksen toteutuksesta ja tuloksista. Tulokset osoittivat, että Suomen rannikkoalueilla saatiin vain 0 – 3 yksilöä, jotka olivat suojelun tarpeessa olleesta Ljunganin lohikannasta. Suomen rannikkokalastus ei siten vaarantanut kyseistä lohikantaa ja samalla tulokset osoittivat, että vuoden 2024 lohenkalastuskielto oli perusteeton. Myös kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES katsoi vuonna 2024, ettei Ljunganin lohikannan tila puoltanut kalastuskieltoa mainituilla merialueilla.

Komissio pyysi kuitenkin perusteetta STECF:lta uuden raportin, joka valmistui heinäkuussa 2024. Tässä vaiheessa lohen tieteellinen kalastus oli jo käytännössä päättynyt, mikä oli myös komission tiedossa.

Komissio katsoo STECF:n heinäkuisen raportin perusteella, että lohen tieteellistä kalastusta olisi harjoitettu kohdennetun lohenkalastuskiellon vastaisesti ja on siksi vähentänyt 30.4.2025 antamallaan asetuksella koko lohen tieteellisessä kalastuksessa saadun saaliin (3 162 lohta) Suomen vuoden 2025 lohikiintiöstä. Asetus on annettu EU:n kalastuksen valvonta-asetuksen 105 artiklan perusteella, joka on tarkoitettu tilanteeseen, jossa jäsenvaltio on ylittänyt kalastuskiintiönsä. 

Ministeriö harkitsee kumoamiskanteen nostamista sekä kansallisia rannikkokalastuksen rajoituksia lohikantojen vahvistamiseksi

Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan kiintiövähennys ei ole oikeudellisesti perusteltu, koska Suomi kalasti vuonna 2024 vain 69 prosenttia Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöstään. Artikla on tarkoitettu kiintiön ylittämistilanteeseen, mutta komissio tulkitsee artiklaa 105 uudella tavalla, jonka hyväksyminen johtaisi Suomen ja myös muiden EU-jäsenvaltioiden kannalta ongelmalliseen ja kielteiseen ennakkotapaukseen. Tämän vuoksi Suomi harkitsee vakavasti kanteen nostamista EU:n tuomioistuimessa komission asetuksen kumoamiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriö ei siis hyväksy komission tekemää perusteetonta Suomen lohikiintiön vähennystä eikä komission vähennykselle esittämiä perusteita. 

Maa- ja metsätalousministeriö ei myöskään hyväksy sitä, että Suomen rannikkokalastajat joutuisivat kärsimään tästä perusteettomasta vähennyksestä. Tämän takia ministeriö on juuri vaihtanut jäsenvaltioiden välisellä vaihdolla Suomelle 3 162 lohta Suomen Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöön. Tällä tavalla Suomen lohikiintiö pysyy samansuuruisena (8 989 lohta), kuin EU:n neuvosto on sen vuodeksi 2025 vahvistanut ennen komission tekemää vähennystä ja samalla tasolla, johon Suomi on kansallisilla linjauksillaan sitoutunut. 

Näiden toimien ohella on parhaillaan lausunnolla maa- ja metsätalousministeriön ehdotus lohen rannikkokalastuksen kansallisiksi säätelytoimenpiteiksi, joilla pyritään tukemaan luonnonlohien vaellusta ja nousua jokiin tilanteessa, jossa lohikantojen tila on erittäin huolestuttava. Lohikantojen heikentymisen syynä on muusta kuin kalastuksesta johtuva heikentynyt eloonjäänti merivaelluksen aikana, minkä syitä Luonnonvarakeskus selvittää parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa.

Lisätiedot:
Risto Lampinen, kalatalousneuvos, yksikönpäällikkö, elinkeinokalatalousyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 458, risto.lampinen@gov.fi

Vanhempien barometri 2025
Suomen Vanhempainliitto ja Förbundet Hem och Skola in Finland ovat kartoittaneet vanhempien näkemyksiä perusopetuksesta. Vanhempien barometri -kyselyyn vastasi yli 11 000 peruskouluikäisen lapsen vanhempaa.

Tervetuloa kuulemaan tuloksista!

Olet lämpimästi tervetullut kuulemaan tuoreita tuloksia webinaariimme, joka pidetään keskiviikkona 14.5.2025 klo 14.00–15.30. Tilaisuus toteutetaan suomen- ja ruotsinkielisenä.

Ohjelma: Webinaarissa asiantuntijamme avaavat barometrin keskeisiä tuloksia sekä järjestöjen suosituksia siitä, kuinka kodin ja koulun vuoropuhelua ja yhteistyötä tulisi kehittää lasten hyvinvoinnin ja oppimisen näkökulmasta sekä osana ammattilaisten ja kotiväen kasvatustehtävää.

Tilaisuuden avaus:

• Saija Ohtonen-Jones, toiminnanjohtaja, Suomen Vanhempainliitto
• Micaela Romantschuk, toiminnanjohtaja, Förbundet Hem och Skola

Tutkimuksen keskeisimmät tulokset sekä järjestöjen suositukset:

• Minna Palmu, Suomen Vanhempainliitto
• Katarina Perander, Helsingin yliopisto
• Ellielina Liimatainen, Tampereen yliopisto
• Tuija Metso, Suomen Vanhempainliitto

Kommenttipuheenvuoro: Opetusministeri Anders Adlercreutz

Keskustelu: Tilaisuuden päätteeksi osallistujilla on mahdollisuus kommentoida lyhyesti ja esittää kysymyksiä.

Osallistuminen: Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, alalla työskenteleville ja sitä kehittäville tahoille. Osallistuminen ei edellytä ennakkoilmoittautumista.

Linkki webinaariin

Lämpimästi tervetuloa!

Ystävällisin terveisin

Saija Ohtonen-Jones, toiminnanjohtaja, Suomen Vanhempainliitto
Micaela Romantschuk, toiminnanjohtaja, Förbundet Hem och Skola in Finland

Kyrkomötet inledde på tisdag behandlingen av lagutskottets betänkande 1/2025 om biskopsmötets framställning om att ta in en bestämmelse om parallella äktenskapssyner i kyrkoordningen. Den allmänna behandlingen av betänkandet avbröts efter att 24 ombud uttalat sig i frågan. Kyrkomötet fortsätter den allmänna behandlingen vid kvällsplenum på onsdag och därefter vidtar detaljbehandling då ombuden kan föreslå ändringar till betänkandet.

Om det föreslås ändringar och minst hälften av kyrkomötesombuden godkänner dem går ärendet tillbaka till lagutskottet. Utskottet ger då senare i veckan ett nytt betänkande där man beaktat förslagen till ändringar. Den nya versionen av betänkandet kommer att behandlas ännu under den här veckan och kräver två behandlingar. För att godkänna ändringen om parallella äktenskapssyner i kyrkoordningen krävs att tre fjärdedelar av kyrkomötesombuden ställer sig bakom ändringen.

Ombudsinitiativ om begravningsverksamheten förföll – initiativen om ny finsk översättning av Nya testamentet och slopande av lektorstjänsten till utskottsbehandling

Kyrkomötet beslöt att remittera ett ombudsinitiativ om att godkänna den nya översättningen av nya finska testamentet UT2020 och Psaltaren utan att ändra den finska kyrkobibelns (1992) ställning till handboksutskottet. I initiativet föreslår man att översättningarna tas i bruk vid förrättningar (dop, konfirmation, vigsel och begravning) redan innan man inleder arbetet med en ny förrättningshandbok för kyrkan. Sammanlagt 34 kyrkomötesombud hade undertecknat initiativet och sju ombud gjorde inlägg i remissdebatten.

Kyrkomötet remitterade ett ombudsinitiativ om att slopa lektorstjänst i kyrkans författning till konstitutionsutskottet för beredning. Sammanlagt 13 ombud hade undertecknat initiativet och elva ombud deltog i remissdiskussionen.

Kyrkomötet beslöt med rösterna 90–13 (5 tomma) att låta ett ombudsinitiativ om att avstå från begravningsverksamheten förfalla. Kyrkomötet förde en livlig remissdiskussion om initiativet där 16 ombud uttalade sig. Under remissdebatten framkom det bland annat att statsmakten redan beslutat inleda en utredning om frågan.

Ny kanslichef för kyrkostyrelsen väljs på onsdag förmiddag

Kyrkomötet fortsätter arbetet i plenum på onsdag klockan 9. Första ärende på dagordningen är val av ny kanslichef för kyrkostyrelsen. Först presenteras elektorernas förslag till val av kanslichef och efter det sker diskussionen om valet bakom lykta dörrar. Själva omröstningen sker med slutna valsedlar och då öppnas plenum igen.
På onsdag behandlas också ett ombudsinitiativ om en tydligare valprocess vid val av kanslichef.  

Undervisningsminister Anders Adlercreutz besöker kyrkomötet för traditionellt ministerkaffe på onsdag eftermiddag klockan 14.

Den allmänna behandlingen av lagutskottets betänkande om parallella äktenskapssyner i kyrkan fortsätter på kvällsplenum klockan 18 på onsdag.

Följ kyrkomötet

En arbetsplan för kyrkomötesveckan och en förteckning över ärenden som behandlas finns på kyrkomötets webbplats. Där finns också en länk till webbtjänsten domus.evl.fi där kyrkomötets dokument publiceras. Alla framställningar och betänkanden till kyrkomötet översätts till svenska.

Det går också att följa kyrkomötets arbete i plenum via direktströmning. Under kyrkomötesveckan publiceras bilder från kyrkomötet i Kyrkans materialbank.

Kyrkomötets kommunikation:
sakkunnig i kommunikation Åsa Holmvik, tfn 040 5811 815
kommunikationschef Tuula Putkinen, tfn 046 922 0232
sakkunnig i kommunikation Tuija Helenelund, tfn 050 529 8503
ledande sakkunnig i kommunikation Lucas Snellman, tfn 050 5668 230 (to-fr förmiddag)

Första mellanrubriken har ändrats 6.5.2025 klockan 18.57.

Kirkolliskokous aloitti tiistaiaamuna keskustelun lakivaliokunnan mietinnöstä, joka koskee piispainkokouksen esitystä kirkkojärjestyksen muuttamisesta avioliittokäsityksen osalta. Lakivaliokunta esittää mietinnössään kirkolliskokoukselle, että piispainkokouksen esitys kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä hyväksytään muutettuna.

Aamupäivän aikana aloitetussa yleiskeskustelussa käytettiin 24 puheenvuoroa. Yleiskeskustelu mietinnöstä jatkuu täysistunnossa keskiviikkona. Edessä on sen jälkeen vielä yksityiskohtainen keskustelu, jonka aikana mietinnön päätösehdotuksiin on mahdollista tehdä muutos- ja vastaehdotuksia.

Jos muutoksia lakivaliokunnan esitykseen ehdotetaan ja ne saavat taakseen vähintään puolet edustajista, asia palaa vielä lakivaliokuntaan. Valiokunnan muokkaama mietintö palannee vielä tämän kirkolliskokousviikon aikana täysistunnon keskusteltavaksi. Kirkkojärjestyksen muutos avioliiton osalta vaatii taakseen kolme neljäsosaa kirkolliskokouksen edustajista, jotta se tulisi hyväksytyksi.

Keskiviikon 7.5.2025 täysistunto alkaa kello 9. Ensimmäisenä asialistalla on Kirkkohallituksen uuden kansliapäällikön valinta. Valitsijat esittelevät ehdotuksensa. Kirkolliskokous keskustelee valinnasta suljetuin ovin, eikä keskustelua striimata. Avioliittokeskustelu jatkuu todennäköisesti illalla kello 18 alkavassa täysistunnossa.

Edustaja-aloitteita lähetettiin valiokuntiin – hautaustoimesta luopumista koskeva aloite raukesi

Kirkolliskokous lähetti kolme edustaja-aloitetta valiokuntiin ja yksi aloite raukesi. 

Edustaja-aloite hautaustoimesta luopumisesta jätettiin raukeamaan äänestyksen jälkeen. Raukeamisen puolesta äänesti 90 edustajaa ja valiokuntaan lähettämisen puolesta 13 edustajaa. Tyhjää äänesti viisi edustajaa.

Aloitteessa esitettiin, että kirkolliskokous tekee aloitteen valtioneuvostolle hautaustoimilakiin kirjatun evankelis-luterilaisen kirkon hautaustoimen järjestämisvelvoitteesta ja evankelis-luterilaisen kirkon järjestämästä hautaustoimesta luopumiseksi. Aloitteen taustalla ovat valtion tekemät leikkaukset kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitukseen.

Aloitteesta keskusteltiin vilkkaasti. Käytetyissä puheenvuoroissa korostuivat hautaustoimen tärkeys ja vuoropuhelun jatkaminen valtion kanssa.  

Edustaja-aloite lehtorin viran poistamisesta kirkon järjestysmuodoista lähetettiin perustevaliokuntaan. Aloitteen mukaan lehtoreille vihkimystä hakevat ja heitä palkkaavat enää sellaiset kristilliset järjestöt, jotka suhtautuvat naisten pappeuteen kriittisesti. Aloitteessa todetaan, ettei lehtorin viralle ole esikuvaa Raamatussa, eikä sille näin ollen ole raamatullisia perusteita. Vastaavaa opetusvirkaa ei ole muissa kirkoissa.  

Pappisvirasta erillinen lehtorin virka perustettiin vuonna 1963 kirkolliskokouksessa. Naisten pappeus hyväksyttiin vuonna 1988, minkä jälkeen lehtorien virkoja on lakkautettu seurakunnissa.

Edustaja-aloite UT2020+psalmit -raamatunkäännösten hyväksymisestä muuttamatta Kirkkoraamattu 1992 käännöksen ensisijaista asemaa lähetettiin käsikirjavaliokuntaan. Aloitteessa todetaan, ettei aloite pyri muuttamaan 1992 Kirkkoraamatun ensisijaista asemaa ja että kirkon ensisijaisen raamatunkäännöksen on perusteltua olla yhtenäinen koko Raamatun kaanonin sisältävä kokonaisuus. Aloitteessa todetaan olevan välttämätöntä, että kirkolliskokous määrittelee UT2020+psalmit -kokoelman mahdollisen käytön ennen kirkollisten toimitusten kirjan uudistustyön täyttä käynnistymistä. Aloitteen on allekirjoittanut 34 edustajaa.

Edustaja-aloite 1/2025 kirkolliskokoukselle: Hautaustoimesta luopuminen 

Edustaja-aloite 2/2025 kirkolliskokoukselle: Lehtorin viran poistamisesta kirkon järjestysmuodosta

Edustaja-aloite 3/2025 kirkolliskokoukselle Aloite UT2020 + psalmit raamatunkäännösten hyväksymisestä muuttamatta Kirkkoraamattu 1992 käännöksen ensisijaista asema

Opetus- ja kulttuuriministeriön kahvitilaisuus on keskiviikkona 7.5. klo 14. Paikalla on opetusministeri Anders Adlercreutz.

Seuraa kirkolliskokousta verkossa
Kirkolliskokouksen alustava työsuunnitelma ja taulukko käsiteltävistä asioista löytyvät kirkolliskokouksen verkkosivuilta. Myös päiväjärjestykset eli luettelot täysistunnoissa käsiteltävistä asioista ja niihin liittyvistä asiakirjoista julkaistaan samoilla sivuilla, kun ne ovat valmistuneet. Sivulta löytyvät myös linkit striimauksiin sekä Domus-palveluun, jossa kirkolliskokouksen asiakirjat ovat.

Kuvia kirkolliskokouksesta löytyy materiaalipankista.

Kirkolliskokouksen viestintä: 
Tuula Putkinen, viestintäpäällikkö, p. 046 922 0232
Tuija Helenelund, viestintäasiantuntija, p. 050 529 8503
Åsa Holmvik, sakkunnig inom kommunikation, tfn 040 581 1815

Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) maailmancup jatkui tiistaina Kyproksen Nikosiassa. Vuoden kolmannessa maailmancupissa kilpaillaan haulikkolajeissa eli skeetissä ja trapissa ensi sunnuntaihin asti.

Suomesta cupiin osallistuu kymmenen urheilijaa – kuusi skeetiin ja neljä trapiin. Kaikkiaan Nikosiassa kilpailee 350 ampumaurheilijaa, jotka edustavat 54 maata.

Maanantaina ammuttiin miesten ja naisten skeetin peruskilpailun ensimmäinen kilpailupäivä (50/125 kiekkoa). Tiistaina ammuttiin myös 50 kiekkoa (100/125). Keskiviikkona ovat vuorossa viimeinen kierros (25 kiekkoa) ja finaalit, joihin pääsee peruskisan kuusi parasta.

Ukko-Pekka Mäkinen (Tornionseudun Ampujat) jakoi avauspäivän jälkeen miesten skeetin kärkipaikan seitsemän ampujan kanssa. He kaikki olivat tuloksessa 50 (25+25). Tänään Mäkinen rikkoi 24+22 kiekkoa ja putosi kärkisijoilta 28:nneksi. Hänen tuloksensa on 96. Samassa tuloksessa on yhdeksän muutakin miestä.

Kilpailun kärjessä ovat 99 kiekkoa rikkoneet Jesper Hansen (Tanska) ja Elia Sdruccioli (Italia). Seitsemän miestä on tuloksessa 98, ja yhdeksän tulos on 97.

Oskari Lehtimäen (Honkajoen Seudun Ampujat) tulos on 93 (24+23+22+24), jolla hän jatkaa kilpailua 60. sijalta. Lehtimäki on nimetty RPO-ampujaksi (ranking points only).

Eino Peltomäki (Ala-Hämeen Ampujat) on sijalla 74 tuloksellaan 91 (20+24+23+24). Samuli Ahokkaan (Ala-Hämeen Ampujat) sijoitus on 85:s, kun hän on rikkonut 89 (22+23+21+23) kiekkoa. Miesten kilpailussa on mukana 109 ampumaurheilijaa.

Naisten skeetissä Marjut Heinonen (Oulun Seudun Haulikkoampujat) lähtee 24. sijalta viimeiseen kisapäivään, kun hän kirjasi tuloksekseen 92 (24+23+25+20). Nea Vallioniemen (Ala-Hämeen Ampujat) kahden päivän tulos on 89 (23+22+20+24), jolla hän on 37. sijalla.

Kärkitulos on 97, jonka ampui viisi naista: Victoria Larsson (Ruotsi), Konstantia Nikolaou (Kypros), Yufei Che (Kiina), Lucie Anastassiou (Ranska) ja Samantha Simonton (Yhdysvallat). Kolme urheilijaa on tuloksessa 96. Kilpailuun osallistuu 53 naista.

Miesten ja naisten trap alkaa perjantaina ja päättyy lauantaina.

Suomen Eläinlääkäriliitto on valinnut vuoden 2025 eläinlääkäriksi Venla Jyrkisen, joka työskentelee Inarin kunnaneläinlääkärinä ja on tullut tunnetuksi myös kirjailijana. Hän on tuonut eläinlääkärin arkea suuren yleisön tietoisuuteen kirjoissaan ja kolumneissaan.

Eläinlääkärin työ Lapin erikoisissa olosuhteissa

Venla Jyrkinen on tehnyt työtä Lapin vaativissa olosuhteissa yli kymmenen vuoden ajan. Siellä eläinlääkärin työ on monella tapaa erilaista kuin muualla Suomessa. Työ vaihtelee vuodenajan mukaan, ja moni asia tapahtuu luonnon ehdoilla. Alue on maantieteellisestikin laaja, sillä työkenttä ulottuu Inarista Utsjoelle. Selkeä ero muuhun Suomeen on työn painottuminen poroihin, etenkin erotusaikaan, joka kestää lokakuulta helmi-maaliskuulle.

Jyrkinen on kuvannut eläinlääkärin arkea ja siihen liittyviä haasteita teoksessaan Eläinlääkärinä revontulten mailla (Otava, 2025). Kirja tuo esiin eläinlääkärin työn ilot ja varjopuolet tavalla, joka avaa ammatin todellisuutta suurelle yleisölle.

– ”Halusin avata työn todellisuutta tarinan keinoin, koska eläinlääkärillä ei usein ole mahdollisuutta osallistua julkiseen keskusteluun omalla äänellään”, Jyrkinen kertoo.

Palkinto ja kommentit

Vuoden eläinlääkäri -palkintoa Jyrkinen kuvailee häkellyttävän hienoksi tunnustukseksi. 

– ”Olen joutunut pohtimaan paljon sitä, onko minusta ylipäätään tähän työhön ja jännittänyt, mitä ihmiset sanovat kirjastani. Siksi palkinto tuntuu lämpimältä osoitukselta toveruudesta, joka tässä ammattikunnassa vallitsee”, Jyrkinen sanoo.

Eläinlääkäriliiton hallituksen mukaan Jyrkinen on esimerkillinen nuori vaikuttaja, joka toimii rakentavasti ja kollegiaalisesti. Hänen tapansa käsitellä työssäjaksamista, alkutuotannon roolia ja eläinlääkärin inhimillisyyttä on saanut paljon kiitosta.

– ”Jyrkinen on nuori ja rakentava vaikuttaja, joka edistää eläinlääkärien arvostusta ja hyvinvointia sekä alalla että julkisuudessa”, Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Mikko Turku kertoo.

Vuoden eläinlääkäri -palkinto jaetaan vuosittain merkittävän eläinlääketieteen, eläinlääkinnän tai eläinlääkärikunnan hyväksi tehdyn työn perusteella. Liiton jäsenet voivat ehdottaa palkinnonsaajia, ja päätöksen tekee liiton hallitus ehdotusten pohjalta.

Lisätiedot:

Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Mikko Turku, puh. 050 911 9117, mikko.turku@sell.fi
Eläinlääkäriliiton viestintäpäällikkö Kristina Bergström, puh. 045 728 5940, kristina.bergstrom@sell.fi

Kolmasosa lapsista ja nuorista (7–20-vuotiaat) täytti liikkumissuosituksen. Liikkumissuosituksen saavuttavien osuudet vähenivät iän myötä. Pojat liikkuivat suosituksen mukaisesti yleisemmin kuin tytöt. Liikkumisessa on eriarvoistumista liittyen sosioekonomiseen asemaan, asuinpaikkaan ja syntyperään, selviää Jyväskylän yliopiston ja UKK-instituutin koordinoimasta LIITU-tutkimuksesta 2024.

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen 2024 keskeiset tulokset:

• Liikkumisaktiivisuus (liikemittaritieto)
  • Liikkumissuosituksen saavutti parhaiten 7-vuotiaat pojat (63 %) ja huonoimmin lukioikäiset tytöt ja pojat (5 %).”
  • Lapset ja nuoret viettivät suuren osan valveillaoloajastaan paikallaan, pääasiassa istuen. Liikkumisesta suurin osa oli teholtaan kevyttä.
  • Aktiivisin ryhmä oli 7-vuotiaat pojat, jotka liikkuivat reippaasti tai rasittavasti noin 17 % valveillaoloajastaan. Reippaasti tai rasittavasti liikkuivat vähiten lukiolaistyöt: 6 % valveillaoloajastaan.
  • Yläkouluikäiset ja lukiolaiset liikkuivat tuhansia askeleita vähemmän ja kerryttivät keskeytymätöntä istumisaikaa useita tunteja enemmän päivässä kuin alakouluikäiset.

• Liikkumisen esteet (kyselytieto)
  • Lasten ja nuorten kokemat liikuntaharrastuksen esteet olivat yleisimmin ulkoisia esteitä, kuten ohjauksen ja paikkojen puute sekä liikunnan kalleus.
  • Henkilökohtaisista esteistä yleisimmät olivat ajan puute, muiden harrastusten viemä aika sekä se, ettei viitsitä lähteä liikkumaan.
  • Tytöt ja nuoret naiset raportoivat esteitä poikia ja miehiä yleisemmin.

• Urheiluseuratoimintaan osallistuminen (kyselytieto)
  • Urheiluseuratoimintaan osallistuneiden osuudet olivat suurempia kuin edellisissä LIITU-tutkimuksissa. Koronapandemiaa edeltävä taso on lähes saavutettu.
  • Varhainen yhteen lajiin keskittyminen ja toisaalta keskimäärin 11-vuotiaana alkava seuratoiminnan lopettaminen haastavat lasten ja nuorten liikuntaa sekä seuratoimintaa.
  • Pojat jatkavat seuratoiminnassa tyttöjä pidempään. Tytöt osallistuvat poikia yleisemmin yksityisten toimijoiden liikuntapalveluihin.
    
    
• Eriarvoisuus ja yhdenvertaisuus (kyselytieto)
  • Toimintarajoitteiset lapset ja nuoret liikkuvat ja osallistuvat vähemmän urheiluseuratoimintaan, raportoivat enemmän liikuntaharrastuksen aloittamisen esteitä, saivat vähemmän liikunnallista tukea perheeltä ja kavereilta sekä pelasivat enemmän digipelejä kuin ikätoverit, joilla ei ole toimintarajoitteita.
  • Liikkuminen oli selvästi yleisempää lapsilla ja nuorilla, joiden perhe kuului korkeampaan sosioekonomiseen asemaan.
  • Yläkoulu- ja lukioikäisten osalta kaupunkilaiset liikkuivat enemmän kuin maaseudulla asuvat. Urheiluseuratoimintaan osallistuminen oli yleisempää kaupungeissa kuin maaseudulla. Maaseudulla asuvat kokivat enemmän liikkumisen esteitä.
  • Vähän liikkuvia oli ulkomaalaistaustaisissa huomattavasti enemmän kuin suomalaistaustaisissa.

Lisää liikettä lasten ja nuorten arkeen

LIITU-tutkijoiden mukaan viime vuosien tutkimustulokset osoittavat, että liikkumisen edistämistoimia tulisi lisätä erityisesti yläkouluikäisten ja toisen asteen opiskelijoiden arkeen. Lisääntynyt liikunnan harrastamisen ei riitä korvaamaan vähentynyttä arkiliikkumista. Arjen aktiivisuutta tulisi lisätä aiempaa kohdennetummilla toimenpiteillä.

”Tällä hallituskaudella käynnistyneillä liikkumisen edistämistoimilla edistetään liikkuvan arjen valintoja muun muassa Suomi liikkeellä -ohjelman toimenpiteillä. Kannustamme esimerkiksi kuntia kehittämään päiväkotien ja koulujen pihoja monipuolisiksi lähiliikuntapaikoiksi, vahvistamme päiväkoti- ja koulupäivien ja koulumatkojen liikunnallistamista sekä kehitämme liikuntaneuvontaa ja liikkumiseen kannustavia tukitoimia perusopetusikäisille”, kertoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.

LIITU-tutkimuksen 2024 toteutus

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus tuottaa kansallista seurantatietoa perusopetusikäisten lasten ja nuorten sekä toisella asteella opiskelevien nuorten aikuisten (7–20-vuotiaat) liikkumisesta, liikunta- ja terveyskäyttäytymisestä, paikallaanolosta ja unesta sekä liikuntaan liittyvistä asenteista, arvoista ja kokemuksista.

LIITU-tutkimuksessa 2024 käsitellään lisäksi seuraavia teemoja: liikkumisympäristöt, liikunnan esteet, koululiikunta ja -matkat, seuraharrastaminen, digipelaaminen, suomen- ja ruotsinkielisten erot liikuntakäyttäytymisessä, toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen sekä yhdenvertaisuus ja eriarvoisuus liikunnassa.

LIITU-tutkimus 2024 toteutettiin ensimmäistä kertaa samanaikaisesti sekä perusopetuksen että toiseen asteen oppilaille. Tutkimuksen kyselyyn vastasi yhteensä 21 619 lasta ja nuorta. Liikemittariaineisto koostuu 2 871 osallistujan liikemittarimittauksista. Toisen asteen opiskelijoiden osalta raportoidaan vain lukiolaisten tulokset, koska ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden osalta aineisto ei ole edustava.

LIITU-tutkimuksen toteutuksesta vastaavat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskus ja UKK-instituutti yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa. Tutkimuksen rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoa LIITU-tutkimuksen 2024 tuloksista:

• Professori Sami Kokko, Jyväskylän yliopisto (tutkimuksen toteutus, kyselytutkimus)
  puhelin: 050 593 7733 tai sähköposti: sami.p.kokko@jyu.fi

• Johtaja, professori, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari, UKK-instituutti (liikemittaukset)
  puhelin: 040 505 9157 tai sähköposti: tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi

• Senioritutkija, ryhmänjohtaja, Carola Ray, Folkhälsanin tutkimuskeskus (ruotsinkieliset tulokset)
  puhelin: 050 370 5193 tai sähköposti: carola.ray@folkhalsan.fi

LIITU-tutkimuksen 2024 julkistaminen

LIITU-tutkimuksen 2024 tulokset julkaistaan 7.5.2025 kello 13.00–15.00. Tilaisuuteen on mahdollista osallistua etäyhteyden välityksellä tai paikan päällä (Tiedekulma, Helsinki). Tilaisuuden ohjelman löydät täältä. Median ilmoittautumiset tilaisuuteen 6.5. mennessä: saku.rikala@gov.fi.

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024 -julkaisu on luettavissa sähköisesti 7.5. alkaen kello 13.00 täältä. Julkaisu toimitetaan medialle pyynnöstä embargona, aikataulun sallimissa rajoissa. HUOM! Tiedot ovat julkaisuvapaat 7.5.2025 kello 00.05.

Haastattelupyynnöt ja muut tiedustelut:
Erityisasiantuntija Saku Rikala, valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö
sähköposti: saku.rikala@gov.fi tai puhelin: 029 533 0042.

En tredjedel av barnen och ungdomarna (i åldern 7–20 år) når rekommendationerna om fysisk aktivitet, men andelen som gör det minskar med åldern. Pojkar når rekommendationerna oftare än flickor. Det förekommer ojämlikheter i den fysiska aktiviteten hos barn och unga som hänför sig till deras socioekonomiska ställning, bostadsort och härkomst. Detta framgår av en undersökning om barns och ungdomars fysiska aktivitetsvanor i Finland (LIITU) 2024 som samordnats av UKK-institutet och Jyväskylä universitet.

I undersökningen om barns och ungdomars fysiska aktivitetsvanor i Finland (LIITU) 2024 har man kommit fram till följande viktiga resultat:

• Fysisk aktivitet (uppgifter från rörelsemätare)
  • Rekommendationerna om fysisk aktivitet nåddes bäst av pojkar i åldern 7 (63 procent) och sämst av flickor och pojkar i gymnasieåldern (5 procent).
  • Barn och unga tillbringade en stor del av sin vakna tid stilla, huvudsakligen sittande. Största delen av den fysiska aktiviteten var av låg intensitet.
  • Den mest aktiva gruppen var pojkar i åldern 7 år som rörde på sig raskt eller ansträngande cirka 17 procent av sin vakna tid. Flickor i gymnasieåldern rörde på sig raskt eller ansträngande i minst omfattning, endast 6 procent av sin vakna tid.
  • Ungdomar i högstadie- och gymnasieåldern tog tusentals färre steg och samlade på sig betydligt fler timmar av oavbrutet stillasittande per dag än barn i lågstadieåldern.

• Hinder för fysisk aktivitet (enkätuppgifter)
  • De vanligaste hindren för barn och unga att utöva idrottshobbyer var externa, såsom brist på idrottsledare eller hobbyplatser och höga hobbykostnader.
  • Personliga hinder uppgavs oftast vara tidsbrist, den tid som går åt till andra hobbyer och bristen på motivation att ge sig ut och idka fysisk aktivitet.
  • Flickor och unga kvinnor rapporterade oftare om hinder för att idka fysisk aktivitet än pojkar och unga män.

• Deltagande i idrottsföreningsverksamhet (enkätuppgifter)
  • Andelen barn och unga som deltog i idrottsföreningsverksamhet var större än i de tidigare LIITU-undersökningarna. Deltagarnivån är nästan tillbaka på samma nivå som före coronapandemin.
  • Att barn och unga tidigt börjar fokusera på en endast en gren och slutar vara föreningsaktiva vid i genomsnitt 11 års ålder utmanar såväl deras fysiska aktivitet som föreningsverksamheten i allmänhet.
  • Pojkar fortsätter vara aktiva i idrottsföreningar längre än flickor. Flickor deltar oftare än pojkar i idrottstjänster som tillhandahålls av privata aktörer.
    
    
• Jämlikhet och ojämlikhet (enkätuppgifter)
  • Barn och unga med funktionsnedsättning rör på sig mindre, deltar mer sällan i idrottsföreningsverksamhet, rapporterar oftare om hinder för att inleda idrottshobbyer, fick mindre stöd i fråga om fysisk aktivitet av familj och kompisar samt spelade mer digitala spel än jämnåriga utan funktionsnedsättning.
  • Fysisk aktivitet var klart vanligare bland barn och unga i familjer med högre socioekonomisk ställning.
  • När det gäller unga i högstadie- och gymnasieåldern var de som bor i städer mer fysiskt aktiva än de som bor på landsbygden. Det var också vanligare att delta idrottsföreningsverksamhet i städerna än på landsbygden. Barn och unga på landsbygden upplevde dessutom fler hinder för att delta i fysiska aktiviteter.
  • Det fanns betydligt fler personer med utländsk bakgrund än personer med finländsk bakgrund som rör på sig för lite.

Mer fysisk aktivitet i barns och ungdomars vardag

Enligt LIITU-forskarna visar de senaste årens resultat att åtgärderna för att främja fysisk aktivitet borde ökas särskilt i vardagen för ungdomar i högstadieåldern och på andra stadiet. Idrottsutövandet har ökat, men det räcker inte till för att kompensera den minskade vardagsmotionen. För att öka den fysiska aktiviteten i vardagen behövs det mer precisa åtgärder än tidigare.

”De åtgärder för att öka befolkningens fysiska aktivitet som inletts under denna regeringsperiod, bland annat genom programmet Finland i rörelse, gör det lättare för människor att göra sådana val i vardagen som främjar deras fysiska aktivitet. Bland annat uppmuntrar vi kommunerna att utveckla daghemmens och skolornas gårdar till mångsidiga näridrottsanläggningar och främjar vi fysisk aktivitet under daghems- och skoldagar och i anslutning till skolresor. Vi utvecklar också motionsrådgivningen och tar fram olika stödåtgärder som sporrar till fysisk aktivitet för barn och unga i grundskoleåldern”, säger idrotts- och ungdomsminister Sandra Bergqvist.

Genomförandet av LIITU-undersökningen 2024

Undersökningen om barns och ungdomars fysiska aktivitetsvanor i Finland (LIITU) producerar nationell uppföljningsinformation om fysisk aktivitet, hälsovanor, stillasittande och sömn hos barn och unga i grundskoleåldern samt unga vuxna på andra stadiet (7–20-åringar). Den kartlägger också deras attityder, värderingar och erfarenheter i fråga om fysisk aktivitet.

I LIITU-undersökningen 2024 behandlas dessutom följande teman: miljöer och hinder för fysisk aktivitet, skolgymnastik och skolresor, föreningsaktivitet, digitalt spelande, skillnader i fysiska aktivitetsvanor mellan finsk- och svenskspråkiga, fysiska aktivitetsvanor hos barn och unga med funktionsnedsättning samt jämlikhet och ojämlikhet inom motion och idrott.

LIITU-undersökningen 2024 genomfördes för första gången samtidigt för elever inom den grundläggande utbildningen och studerande på andra stadiet. Undersökningens enkät besvarades av sammanlagt 21 619 barn och unga. Den fysiska aktiviteten mättes med rörelsemätare hos 2 871 deltagare. När det gäller studerande på andra stadiet rapporteras endast gymnasiestuderandenas resultat, eftersom materialet inte är representativt för studerande vid yrkesläroanstalter.

Forskningscentralen för hälsofrämjande vid Jyväskylä universitets idrottsvetenskapliga fakultet och UKK-institutet svarar i samarbete med regionala partner för genomförandet av LIITU-undersökningen. Undervisnings- och kulturministeriet svarar för undersökningens finansiering.

Mer information om resultaten av LIITU-undersökningen 2024:

• Sami Kokko, professor, Jyväskylä universitet (genomförandet av undersökningen, enkätundersökningen)
  Telefon: 050 593 7733 eller e-post: sami.p.kokko@jyu.fi

• Tommi Vasankari, direktör, professor, medicine doktor, UKK-institutet (mätningarna med rörelsemätare)
  Telefon: 040 505 9157 eller e-post: tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi

• Carola Ray, seniorforskare, gruppledare, Folkhälsans forskningscentrum (resultaten för svenskspråkiga barn och unga)
  Telefon: 050 370 5193 eller e-post: carola.ray@folkhalsan.fi

Offentliggörandet av LIITU-undersökningen 2024
Resultaten av LIITU-undersökningen 2024 publiceras den 7 maj 2025 kl. 13.00–15.00. Det är möjligt att delta i publiceringsevenemanget på distans eller på plats (Tankehörnan, Helsingfors). Programmet (endast på finska) för evenemanget finns här. Medier ska anmäla sig till evenemanget senast den 6 maj: saku.rikala@gov.fi.

Publikationen Barns och ungdomars fysiska aktivitetsvanor i Finland – resultaten av LIITU-undersökningen 2024 kan läsas på webben fr.o.m. den 7 maj kl. 13.00 här. Publikationen skickas på begäran till media som embargo, inom den tillåtna tidsramen. Obs! Uppgifterna får publiceras den 7 maj 2025 kl. 00.05.

Förfrågningar om intervjuer och andra frågor:
Saku Rikala, specialsakkunnig, statens idrottsråd, undervisnings- och kulturministeriet, e-post saku.rikala@gov.fi eller telefon 0295 330 042.

Suomalaisten korkeakoulujen avoimia opintoja on nyt tarjolla yhdellä sivustolla, kun täysin uusi Opin.fi-palvelu avautui. Myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto tarjoavat palvelussa laadukkaita avoimia opintojaan kaikenikäisille oppijoille.

Opin.fi-palvelun taustalla on 37 suomalaisen korkeakoulun valtakunnallinen Digivisio 2030 -hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten elinikäistä oppimista ja osaamista. Maksuton palvelu kokoaa korkeakoulujen avoimia opintoja yhteen paikkaan ja tekee opintojen vertailemisesta ja löytämisestä helppoa ja kiinnostavaa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu tarjoaa Opin.fi:ssä tällä hetkellä avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, joihin ilmoittautuminen on käynnissä tai joita voi suorittaa jatkuvasti. Mukana on myös oppimista tukevia artikkeleja, podcasteja ja tapahtumia. Jamkin tarjonta täydentyy, kun ilmoittautuminen uusiin opintoihin avautuu. Jamkin avoimen ammattikorkeakoulun tarjonta löytyy edelleen myös jamk.fi-verkkosivuilta.

Jyväskylän yliopisto on tuonut palveluun kiinnostavimpia avoimen yliopiston verkkokurssejaan, kuten Kansalaisen kyberturvallisuus ja Mielenterveys ja liikunta, sekä kaikille avoimia Tiedettä kaikille -tapahtumia, joita voi seurata verkossa tai paikan päällä kampuksella. Yliopiston laaja jatkuvan oppimisen tarjonta on jatkossakin löydettävissä kokonaisuudessaan yliopiston omilta verkkosivuilta jyu.fi.

Palvelu kaikille uusille oppijoille

Opin.fi on suunnattu erityisesti työikäisille, eikä sen käyttö edellytä aiempia korkeakouluopintoja. Palvelu tarjoaa opittavaa eri aloilta, mutta myös eri muodoissa. Varsinaisten kurssien lisäksi valikoimassa on myös muita tapoja kehittää osaamista, kuten esimerkiksi artikkeleja, podcasteja ja webinaareja.

Opin.fi:n kehittäminen etenee edelleen, ja esimerkiksi opintotarjonta laajenee ja monipuolistuu jatkuvasti. Huhtikuussa palvelussa on mukana valtaosa suomalaisista korkeakouluista, yhteensä 29 korkeakoulun koulutustarjontaa. Loput kahdeksan suomalaista korkeakoulua tulevat mukaan opintotarjontansa kanssa tämän vuoden aikana.

Opin.fi on valtakunnallinen palvelu, jonka kehitystyöstä vastaa Digivisio 2030 -hanke yhdessä suomalaisten korkeakoulujen kanssa. Huhtikuussa avautunut Opin.fi on ensimmäinen hankkeessa kehitetty palvelu. Opin.fi-palvelua operoi HigherEd Hub Finland Oy, joka on suomalaisten korkeakoulujen omistama palveluyhtiö. HigherEd Hub Finland Oy ja Digivisio 2030 -hanke varmistavat yhdessä suomalaisten korkeakoulujen yhteisten edistyneiden ja turvallisten digitaalisten palvelujen tuotannon. 

Lisätietoja:
Paula Tyrväinen, vanhempi asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, p. +358 40 530 9231, paula.tyrvainen@jamk.fi

Riikka Hurri, kehittämispäällikkö, Jyväskylän yliopisto, p. +358 50 385 4834 riikka.hurri@jyu.fi

VAKE on ensimmäinen hyvinvointialue, joka ulkoistaa palkka- ja HR-palvelunsa täysin yksityiselle toimijalle.

”Vantaan ja Keravan hyvinvointialue työllistää 5 500 ammattilaista, ja meille on todella tärkeää, että palkka- ja HR-palvelut tukevat työnantajakuvaamme luotettavana ja hyvänä työnantajana”, toteaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Anne Sivula.  

”Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on edelläkävijä, joka tekee nyt päänavauksen aidolle julkisen ja yksityisen puolen laajemmalle yhteistyölle. Uskomme, että se tulee hyötymään kokemuksestamme erilaisten suurten yritysten palkka- ja HR-palveluiden tarjoajana ja pääsee samalla poimimaan parhaat käytännöt itselleen”, toteaa Azetsin Suomen toimitusjohtaja Ulla Nikkanen.

”Luotettavat teknologiset ratkaisut ovat olennainen osa toimivia palkka- ja HR-palveluita. Tarjoamme käyttöön alan johtavista SaaS-ratkaisuista koostuvan Solveon-ohjelmistoportfolion. Meidän teknologiset ratkaisumme yhdessä Azetsin palveluiden kanssa mahdollistavat kannattavan ja kestävän liiketoimintaprosessien tehostamisen”, sanoo Visma Aquilan toimitusjohtaja Jukka Holm.

Azetsille Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on merkittävä askel palveluiden laajentamisessa julkishallintoon.

”Me Azetsilla näemme paljon potentiaalia siinä, että julkiset toimijat hyödyntäisivat nykyistä enemmän yksityisten toimijoiden osaamista. Julkisen puolen toimijoille se mahdollistaa keskittymisen omaan ydinosaamiseen”, Nikkanen toteaa.

Hallitus valmistelee hankintalakiin merkittäviä uudistuksia, jotka vaikuttavat suoraan julkisen sektorin organisaatioiden hankintaprosesseihin. Uudistuksen tavoitteena on edistää markkinoiden toimivuutta, lisätä kilpailua ja kilpailuneutraliteettia sekä huomioida huoltovarmuuteen liittyvät tarpeet julkisissa hankinnoissa. Hankintoja tehostamalla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä sekä lisätä yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin kilpailutuksiin.

Yhteystiedot:
Ulla Nikkanen
toimitusjohtaja, Azets
ulla.nikkanen@azets.com,
+358 40 522 9091

Ensimmäistä kertaa järjestettävä Haywater Country Music Festival tuo Suomeen ennennäkemättömän kaartin kansainvälisesti tunnettuja country- ja roots-musiikin artisteja. Tapahtuma järjestetään Karvion leirintäalueella Heinävedellä 25.– 26. heinäkuuta.

Haywaterissa esiintyvät Uncle Lucius (USA), Cat Clyde (CAN), Myron Elkins (USA), Hannes Aitman (SWE), Clayton Nile Young (USA), Charlie Marie (USA), These Wild Plains (USA), Wade Sapp (USA), Alyssa Palmer (USA), Iron Country Sisters (FIN), Larry Peninsula (FIN), Country Couple (FIN).

Kaksipäiväisen festivaalin lauantain pääesiintyjänä lavalle nousevalla texasilaisella Uncle Luciuksella on Spotifyssä lähes kolme miljoonaa seuraajaa. Uncle Luciuksen Keep the Wolves Away -hittiä on kuultu myös maailmanlaajuiseen suursuosioon nousseessa Yellowstone TV-sarjassa. YouTubessa kappaleella kuuntelukertoja on lähes 200 miljoonaa.

• Koossa on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen kattaus kovassa nosteessa olevaa country- ja roots-tyylilajien musiikkia, festivaalin järjestäjä Heikki Vänttinen

Haywater on poikkeuksellisen hieno mahdollisuus kuulla näin montaa kansainvälisesti suosittua countryartistia saman viikonlopun aikana.

• Näin kovatasoista countrymusiikin tapahtumaa ei Suomessa liene ollut ainakaan viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen, kommentoi Helsingin legendaarisen Manala-ravintolan Wednesday Live countryiltojen järjestäjä Niina Huohvanainen. Niinan ja hänen puolisonsa Sami Huohvanaisen duo Country Couple juontaa tapahtuman ja nousee kumpanakin päivänä myös esiintymislavalle.

Juuret Pohjois-Karjalan Heinävedellä

Country Music Festivalin järjestää viime vuonna perustettu Haywater RY. Yhdistys on Heinäveden alueen musiikki- ja kulttuurielämää tukeva voittoa tavoittelematon yhdistys, joka taustalla ovat veljekset Heikki ja Timo Vänttinen.

Vänttisten laajan suvun juuret ovat Heinävedellä, joka on noin 3 000 asukkaan kunta Pohjois-Karjalassa. Heinävesi tunnetaan puhtaasta luonnosta, upeista vesistöistään ja luostareistaan. Haywater-festivaalin näyttämönä on Kermajärvi ja Heinäveden vesistöreitin kuohuva Karvionkoski.

• Monelle upea Heinävesi on tuiki tuntematon paikkakunta. On hienoa nostaa tämä omaleimainen paikka countrymusiikin ystävien tietoisuuteen. Vieraanvarainen ja yhteisöllinen Heinävesi on juuri oikea paikka tapahtumalle. On sellainen pikkupaikkakunnan konstailematon meininki, kuten countryhenkeen kuuluukin, Timo Vänttinen hehkuttaa.

Festareille järjestetään pakettimatka myös Helsingistä sisältäen festariliput, kuljetukset sekä majoitukset. Heinäkuisen tapahtuman aikana henkilölogistiikkaa helpottavat festaribussit kuljettavat osallistujia majoituspaikkojen ja Haywater-alueen välillä Varkaudesta, Joensuusta sekä Heinäveden kirkonkylältä. Lisätietoja tapahtumasta https://www.haywater.fi/.

Liput Haywater Country Music Festivaleille ovat myynnissä Tiketissä.

Lisätiedot: Heikki Vänttinen, järjestäjä

+358449750379

heikki.vanttinen@gmail.com

https://www.haywater.fi/

Oheinen kuvamateriaali on vapaasta median käytettävissä.

Kuva: Yellowstone-sarjassa kuultu Keep the Wolves Away -kappale nosti Uncle Luciuksen huippusuosioon. Ensi heinäkuussa Uncle Lucius esiintyy Heinäveden ranchillä!

Kuva: Haywater-festivaalin juontajina toimii Country Couple -duo, Sami ja Niina Huohvanainen.

Miksi Svenska litteratursällskapet i Finland perustettiin? Mitkä aatteet, keskustelut ja uudistukset ovat vaikuttaneet toimintaan 140 viime vuoden aikana? Victor Wilsonin kirjassa För kunskap och kultur tarkastellaan SLS:n poliittista, tieteellistä ja kulttuurista roolia yhteiskunnassa.

– On ollut erityisen kiinnostavaa tutkia, miten yhteiskunnalliset muutokset ovat heijastuneet SLS:n toimintaan. Erityisesti viimeksi kuluneet 40 tapahtumarikasta vuotta ansaitsevat tulla tulkituksi historiallisesta näkökulmasta, sanoo Victor Wilson.

Svenska litteratursällskapet i Finland perustettiin tammikuussa 1885. Perustajajoukko oli huolissaan ruotsin kielen tulevaisuudesta ja heitä yhdisti halu puolustaa ja säilyttää Suomen ruotsinkielistä kulttuuria. SLS:n tehtävä on edelleen sama: kerätä, tutkia ja välittää tietoa ruotsin kielestä sekä Suomen ruotsinkielisestä kulttuurista, kirjallisuudesta ja historiasta.

Mitä 140 vuoden aikana on tapahtunut? Vuosien saatossa innokkaita jäseniä on ollut paljon, ja toiminta on sytyttänyt kipinän lukuisille kirjallisuus- ja kulttuuriväittelyille. Yhteistyö akateemisen maailman, kulttuurikentän ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa on löytänyt muotonsa. Sodat, talouskriisit, digitalisaatio ja kolmannen sektorin muuttunut asema ovat muokanneet toimintaympäristöä moneen otteeseen. Samaan aikaan tasaisesti kasvavaan toimintaan kohdentuu jatkuvasti uusia odotuksia ja aloitteita.

Victor Wilson (s. 1984) on väitellyt filosofian tohtoriksi historian alalta Åbo Akademista. Hän on toiminut myös projektitutkijana Uppsalan yliopistossa.

Arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt:

Hanna Riska, myyntivastaava
hanna.riska@sls.fi 
+358 40 558 2096

Victor Wilson
För kunskap och kultur
Svenska litteratursällskapet i Finland 1885–2025
ISBN 978-951-583-657-1, sidottu, kuvitettu, suositushinta 28 euroa
Kirja on luettavissa maksutta osoitteessa: sls.fi

Mediakuvat:

1. Kansi: Antti Pokela
2. Victor Wilson. Kuva: Antti Rintala/SLS

IT-ala on käännekohdassa - kustannukset nousevat, geopoliittinen epävarmuus häiritsee toimitusketjuja ja EU tavoittelee omavaraisempaa taloutta. Samalla ympäristövaatimukset kiristyvät. Kiertotalous tarjoaa vastauksen kaikkiin näihin haasteisiin – ja erityisesti IT-sektorilla sen mahdollisuudet ovat vielä suurelta osin hyödyntämättä.

Käytettyjen IT-laitteiden kunnostus ja uudelleenkäyttö voi pienentää hiilidioksidipäästöjä jopa 85 % verrattuna uuden laitteen hankintaan. Lisäksi se parantaa organisaatioiden kustannustehokkuutta ja toimitusvarmuutta aikana, jolloin globaalit riskit ovat arkipäivää.

Tässä artikkelissa nostan esiin kolme keskeistä osa-aluetta, jotka tukevat IT-kiertotalouden valtavirtaistumista: tietoisuuden lisääminen, kumppaniekosysteemien kehittäminen ja sääntelyn sekä rakenteellisten muutosten tukeminen.

1. Tietoisuuden lisääminen: Kierrätyksestä kilpailueduksi

Monet organisaatiot eivät vielä tiedosta, kuinka suuret taloudelliset ja strategiset hyödyt kiertotalous voi tarjota. IT-laitteiden uudelleenkäyttö ei ole vain vastuullinen teko – se on myös keino hallita kustannuksia ja suojautua raaka-aineiden hintavaihteluilta.
Ammattimaisesti käsitellyt laitteet täyttävät korkeimmatkin turvallisuusvaatimukset.

Kun johto ja henkilöstö ymmärtävät kiertotalouden kokonaishyödyt, muutos tapahtuu nopeammin.

2. Kumppaniekosysteemin kehittäminen: Yhdessä enemmän

Kiertotalouden maksimointi ei ole yksittäisen organisaation yksilösuoritus, vaan se vaatii vahvaa kumppani-ekosysteemiä. Yhteistyö toimittajien, asiakkaiden, kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa mahdollistaa resurssien, osaamisen ja parhaiden käytäntöjen yhteishyödyntämisen kiertotalouden edistämiseksi.

Esimerkiksi Inrego rakentaa aktiivisesti kumppanuuksia IT-laitteiden keräämiseen, kunnostamiseen ja uudelleenkäyttöön. Suomessa yhteistyö Advania Finlandin ja Opinsysin kanssa tarjoaa kunnille mahdollisuuden uusiolaitteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen – ja samalla pienentää kustannuksia ja hiilijalanjälkeä. Atea Finlandin kanssa rakennettu kierrätyspalvelu on tehty asiakkaille helposti käyttöönotettavaksi lisäarvopalveluksi.

Tällaiset kumppanuudet edistävät koko arvoketjun kestävyyttä ja tarjoavat asiakkaille helppoja ja luotettavia vaihtoehtoja vastuullisempaan IT-ympäristön hallintaan.

3. Sääntelyn ja politiikan tukeminen: Oikeat kannustimet vauhdittavat muutosta

Vaikka markkinavoimat ja yritysten oma-aloitteisuus ovat tärkeitä, sääntely ja poliittiset päätökset ovat ratkaisevassa asemassa kiertotalouden vauhdittamisessa. Esimerkiksi julkisten hankintojen kriteerien muokkaaminen siten, että ne kannustavat kierrätettyjen ja uudelleenvalmistettujen laitteiden hankintaan, voi toimia voimakkaana vipuvoimana muutoksessa.

Taloudelliset kannustimet, kuten verohuojennukset, arvonlisäveromuutokset tai investointituet kiertotalousratkaisuihin siirtyville yrityksille, voisivat tehdä kestävistä valinnoista entistä houkuttelevampia. Samalla lainsäädännöllä voidaan asettaa selkeitä vaatimuksia, esimerkiksi laitteiden kierrätettävyydelle tai tietoturvalliselle käsittelylle, mikä kasvattaa koko alan luottamusta.

Inrego tukee aktiivisesti poliittista kehitystä, joka integroi kiertotalouden osaksi normaalia liiketoimintaa. Tämä ei ole pelkkää vastuullisuutta – se on kriittinen osa taloudellista resilienssiä. Nykyisessä geopoliittisesti epävakaassa maailmassa materiaalien hyödyntäminen EU:n sisällä ja omavaraisuuden kasvattaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Kiertotalousratkaisut vähentävät riippuvuutta tuontiraaka-aineista, auttavat suojautumaan hintavaihteluilta, vahvistavat toimitusvarmuutta ja tukevat EU:n strategisia tavoitteita.

Yhteenveto

IT-alan siirtymä kohti kiertotaloutta ei ole enää vaihtoehto – se on välttämättömyys. Tietoisuuden lisääminen, vahvat kumppaniekosysteemit ja oikein kohdennettu sääntely muodostavat perustan, jonka päälle kestävä ja kannattava tulevaisuus voidaan rakentaa. Organisaatiot, jotka investoivat kiertotalouteen jo tänään, eivät ainoastaan pienennä ympäristöjalanjälkeään – ne parantavat kilpailukykyään, vahvistavat toimitusvarmuuttaan ja rakentavat resilienssiä tulevaisuuden kriisejä vastaan.

Urheiluyhteisö ilmaisee huolensa ammattiurheilijoiden eläke- ja tapaturmaturvan tulevaisuudesta. Pohjola Vakuutus on päättänyt luopua ammattiurheilun vakuuttamisesta lakisääteisellä urheilijavakuutuksella vuoden 2026 alusta. Näin ollen lakisääteistä urheilijavakuutusta tarjoaa markkinoilla enää vain yksi toimija.  

Ammattiurheilijoiden vakuutusturva on nyt vaakalaudalla. Jos vakuutusyhtiöt luopuvat urheilijavakuutuksen tarjoamisesta, ammattiurheilun vakuutusjärjestelmä romahtaa ja urheilijat jäävät ilman lakisääteistä tapaturma- ja eläketurvaa. Ammattiurheilijoiden eläke- ja tapaturmaturvasta säädetään laissa, jota urheiluseurat eivät yksinkertaisesti pysty enää noudattamaan, jos markkinoilla ei ole tarjolla urheilijavakuutusta.  

Urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain mukaan joukkueurheilijat, jotka saavat urheilusta pääasiallisen toimeentulonsa, kuuluvat pakollisen tapaturma- ja eläkevakuutuksen piiriin. Pakollinen vakuutus koskee niitä, joiden veronalainen palkka pelikaudessa tai vuodessa on vähintään 13 470 euroa. Vakuutettuja urheilijoita on noin 1200, joista jääkiekkoilijoita yli 600, jalkapalloilijoita yli 300, koripalloilijoita yli 100, pesäpalloilijoita noin 100, lentopalloilijoita noin 40 ja muita noin 30. 

Urheilijavakuutus on tärkeä osa urheilijoiden hyvinvointia ja turvaa, koska se kattaa urheilutapaturmien ja urheiluvammojen hoitokustannuksia, tuo taloudellista turvaa loukkaantumistilanteissa, suojaa urheilijan uraa ja rakentaa urheilu-uran jälkeistä toimeentuloa. Urheilussa sattuu ja tapahtuu, joten nopea lääkärille pääsy ja tehokas kuntoutuminen ovat avainprosesseja siinä, että urheilija pääsee takaisin pelikentälle harjoittamaan ammattiaan. 

Me allekirjoittaneet toivomme pikaista ratkaisuvaihtoehtojen kartoittamista yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön, lajiliittojen, liigojen, urheiluseurojen, urheilijoiden, vakuutusyhtiöiden ja Olympiakomitean kanssa. Selvää on, että vakuutukseton tila ei voi olla vaihtoehto. Tavoitteena tulee olla ratkaisu, jolla taataan pitkäjänteisesti urheilijoiden tapaturma- ja eläketurva. 

Allekirjoittajat:  

Suomen Olympiakomitea 
Suomen Jääkiekkoliitto  
Suomen Palloliitto 
Suomen Koripalloliitto 
Suomen Pesäpalloliitto 
Suomen Lentopalloliitto 
Suomen Salibandyliitto 
Suomen Käsipalloliitto 
Suomen Urheilijat 
Olympiakomitean urheilijavaliokunta  
Suomen Jääkiekkoilijat 
Jalkapallon Pelaajayhdistys 
Jääkiekon SM-liiga  
Veikkausliiga

Jyrsintä- ja päällystystyö Eskonkadulla, Nummisuutarinkadulla ja Aurorankadulla välillä Kreetankatu - Laureuksenkatu. Yksi ajokaista pois käytöstä työmaan kohdalla. Päivittäinen työaika on klo 6.00 - 19.00.

Paikalla on liikenteenohjaajat ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.