”Viktig information, som den som ges under Finnairs flyg bör också ges på svenska. Det här är också en säkerhetsfråga. Det är inte i språklagens anda att frångå svenska språket som utropsspråk” påpekar Folktingets ordförande Henrik Wickström. Staten är majoritetsägare i Finnair.

De svenska utropen bibehålls på flygen till Mariehamn, Vasa och Jakobstad och till Stockholm och Göteborg i Sverige.

I intervjun för HBL säger Finnairs kommunikationschef Mia Eloranta att man inte fått respons på de uteblivna svenska utropen. Enligt de språkskyddanmälningar som har kommit till Folktingets haltar den svenska service tidvis på Finnairs flyg.

 ”Folktinget har varit i kontakt med flygbolaget många gånger gällande bristerna i den svenska informationen på Finnairs flyg. Det har både gällt utrop till passagerarna ombord på flygen och information för passagerare som har sin plats vid nödutgångarna. Det här är viktig information som borde ha getts på svenska”, säger Christina Gestrin, folktingssekreterare.

Neljän puistokierroksen sarja alkaa Flooran päivänä 13.5., jolloin kohteena on satumainen Aulanko.

Aulangon puistoalueiden tarina alkaa 1800 luvun lopulta, kun eversti Hugo Standertskjöld rakennutti omistamansa kartanon ja Aulangonjärven välisen maaston moderniksi englantilaistyyppiseksi maisemapuistoksi.

Kesän alkua juhlistetaan Flooran päivänä kahdella eri teemaisella puistokierroksella, jonka lisäksi sadalle ensimmäiselle osallistujalle tarjoamme puistokahvit sekä mahdollisuuden tutustua kesäkahvila Kavaljeeriin.

Ensimmäinen puistokierros ”Hugon vieraana”, starttaa Aulangon laivalaiturin luona 13.5. klo 17. Kierros kestää noin tunnin ja sen aikana kuulet Aulangon puistoalueiden tarinan 1800 luvulta tähän päivään.

Toinen kierros alkaa laivalaiturin luota klo 18.30 ja sen teemana on elokuvien Aulanko. Kierroksella tutustutaan elokuvista tuttuihin tapahtumapaikkoihin ja Aulangolla kuvattujen elokuvien historiaan, aina Täysosumasta Rentun ruusuun.

Kaupunki järjestää opastetut puistokierrokset yhteistyössä Kanta-Hämeen oppaiden kanssa.

Kierroksia opastavat Kanta-Hämeen oppaat, jonka lisäksi mukana on myös kaupunginpuutarhuri Riitta Kalliokoski ja Aulangolla järjestettävässä aloituksessa luonnonhoitopäällikkö Kaarina Aulin. Tapahtuma on maksuton, mutta toivomme osallistujia ilmoittautumaan, jotta osaamme varautua osallistujamäärään.

Ilmoittaudu puistokierrokselle

Ilmoittaudu puistokierrokselle 5.5.2025 mennessä oheisen linkin kautta. Voit ilmoittautua vain toiselle kierrokselle tai molemmalle 13.5. järjestettävälle kierrokselle. Ilmoitathan myös mahdollisen erityisruokavaliosi, jotta osaamme varautua siihen kahvitarjoilussamme, joka on myös maksuton.

• Ilmoittautuminen Aulangon opastetuille puistokierroksille

Kesän muiden opastettujen puistokierrosten aikataulu ja kohteet:

11.6. Linnanpuisto ja sen ympäristö, jolloin on mahdollisuus kuulla Linnanpuiston historian lisäksi tulevasta puistoremontista.

12.8. Keskustan puistojen historia, Tähtipuistosta Suomen ensimmäiseen kansalliseen kaupunkipuistoon.

27.9. Puun päivä. Puun päivän kunniaksi istutamme Sibeliuksenpuistoon puun.

Tulevista puistokierroksista tiedotetaan vielä tarkemmin, lähempänä kunkin kierroksen ajankohtaa.

Lämpimästi tervetuloa

Suomen UNICEFin uusi pääsihteeri Annina Tanhuanpää vierailee Lappeenrannassa maanantaina 28.4. ja pitää avoimen yleisöluennon Lappeenrannan kaupungintalon valtuustosalissa klo 16 otsikolla Maailman lasten tilanne. Toisesta, Lapsiystävällinen Lappeenranta -luento-osuudesta vastaa kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen, joka avaa kuulijoille, millainen merkitys Lappeenrannan ansaitsemalla Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksella on. Tilaisuudessa esiintyvät myös nuoret sellistit Eedit Berg, Saimi Kivelä ja Aino Luukkainen.

Annina Tanhuanpää tutustuu Lappeenrannan-vierailun aikana myös Kesämäen kouluun ja tapaa yläkoululaisia. Vierailupäivän edetessä klo 12 kauppakeskus IsoKristiinassa Tanhuanpää, Sallinen ja taiteilija Heli Pukki avaavat valtakunnallisen UNICEF-vapaaehtoisten Jano-lipaskeräyskampanjan, jolla kerätään varoja UNICEFin hätäaputyöhön. Sallinen ja Pukki ovat paikallisen vapaaehtoisryhmän kummeja. Kauppakeskustilaisuudessa musisoi harmonikansoittaja Nuutti Aho.

Suomen UNICEFin vapaaehtoiset jakavat tietoa lapsen oikeuksista ja keräävät varoja UNICEFin työhön omilla paikkakunnillaan – vapaaehtoisryhmiä on nyt 30 ja vapaaehtoisia lähes 1500. Vierailullaan Tanhuanpää tapaa lappeenrantalaisia UNICEF-vapaaehtoisia; toiminta on kaikille avointa ja tänä vuonna 40 vuotta täyttävä Lappeenrannan vapaaehtoisryhmä toivottaa lämpimästi uudet jäsenet mukaan toimintaan.

Myös kaupunginjohtaja Sallinen kannustaa lappeenrantalaisia hyvän tekemisen äärelle.

– Lappeenrannan vapaaehtoisryhmän kummina haluan viedä eteenpäin sitä viestiä, että maailmalla myrskytessä hyväntekijöitä tarvitaan yhä kipeämmin. Vapaaehtoisille on tilausta myös meidän kaupungissamme.

Suomen UNICEFin tuoreella pääsihteerillä onkin tärkeä viesti maailman lasten tilanteesta: maailmassa on tällä hetkellä enemmän avuntarpeessa olevia lapsia kuin koskaan aikaisemmin. Tanhuanpää muistuttaa, että jokaisen panos on tärkeä.

– Kahdeksankymmentä prosenttia avun tarpeesta johtuu konflikteista. Vuosi 2024 oli koko UNICEFin historiassa pahin vuosi lapsille konfliktien keskellä. Se tarkoittaa sitä, että myös meidän työtämme tarvitaan ennätyksellisen paljon, Tanhuanpää sanoo.

Perinteikäs lipaskeräys kutsuu suomalaiset mukaan auttamaan hädänalaisia lapsia

UNICEFin siniliiviset lipaskerääjät ilmestyvät katukuvaan jälleen vapun alla 28.–30.4.2025. Tarkoituksena on kerätä varoja lasten hätäapuun, jonka tarve on korkea ja ajankohtainen. Suurin osa avuntarpeesta kumpuaa konflikteista, joiden keskellä elää jopa joka viides lapsi maailmassa.

– Lasten tilanne on historiallisen vaikea. Meidän kaikkien apua kaivataan nyt enemmän kuin koskaan, Tanhuanpää vetoaa.

UNICEFin lipaskeräyksen teemana on tänä vuonna puhtaan veden merkitys kriiseissä. Luonnonmullistusten, kuten myrskytuhojen ja maanjäristysten sattuessa tai aseellisen konfliktin puhjetessa veden saatavuus usein vaarantuu. Puhtaan veden turvaaminen kriisitilanteissa on yksi kriittisimmistä hätäaputyön tehtävistä. Humanitaaristen kriisien keskellä elävät lapset ovat kaikkein alttiimpia likaisen veden aiheuttamille riskeille.

– Puhtaan veden ja sanitaation järjestäminen on yksi UNICEFin päätehtävistä kriisialueilla. Esimerkiksi Ukrainassa etulinjan lähellä asuvat perheet kokevat jatkuvaa pulaa juomavedestä vesijärjestelmiä vahingoittavien iskujen vuoksi, sanoo Tanhuanpää.

– UNICEFin tuella Ukrainassa korjataan Venäjän hyökkäyssodan seurauksena vahingoittuneita järjestelmiä, asennetaan vedenpuhdistuslaitteita sekä tuetaan lapsia ja perheitä jakamalla vesikanistereita, vedenpuhdistustabletteja sekä erilaisia hygieniatarvikkeita. Vuonna 2024 yli 17 miljoonaa ihmistä sai UNICEFin tuella puhdasta vettä humanitaarisissa kriiseissä.  

Annina Tanhuanpää on vapaa haastatteluihin vierailupäivänään Lappeenrannassa maanantaina 28.4. Haastattelusta voi sopia UNICEFin Lappeenrannan vapaaehtoisryhmän puheenjohtaja Ritva Aallon kanssa, yhteystiedot alla.

Lisätietoja:

Ritva Aalto, UNICEFin Lappeenrannan vapaaehtoisryhmän puheenjohtaja
Puh. 044 595 3329, unicef.lpr@gmail.com

Toukokuu tuo taas tullessaan yhteiset roskienkeruutalkoot! Äänekosken kaupunki ja Sammakkokangas Oy järjestävät yhdessä keväiset Äki äkkiä puhtaax! -roskienkeruukampanjan. 

Äänekosken kaikkiin kirjastoihin tulee jakoon kahden viikon ajaksi 5.-18.5.2025 hanskoja ja roskapusseja, ja kampanjaroskikset saadaan kirjastojen pihoille. Äänekosken kaupunki haastaa kaikki asukkaat, päiväkotiryhmät, koululuokat ja henkilöstönsä mukaan roskienkeruutalkoisiin. Talkoisiin osallistuneiden kesken arvomme uimahallilippuja kiitokseksi. 

Tehdään yhdessä puhtaampi ja siistimpi Äänekoski!

Osallistu arvontaan!

Äänekoskella roskienkeruutalkoisiin osallistujat voivat täyttää sähköisen lomakkeen täällä ja ilmoittaa kerättyjen roskapussien määrän ja osallistua arvontaan. Arvomme 18.5. mennessä vastanneiden kesken 20 kpl uimahallilippuja VesiVelhoon.

Voit merkitä some-postaukseesi @Äänekosken kaupungin, niin voimme jakaa kampanjatunnelmia some-kanavillamme.

Lähde luontoon!

Lähde lähiluontoon roskalenkille, järjestää koko perheen roskaretken tai talkoilla kaveriporukan kanssa! Hyvä seura ja kunnon välineet tekevät hommasta mukavaa ja turvallista.

Mitä välineitä tarvitsen?

• Kerää roskat sopivaan roskapussiin, koolla ei ole väliä.
• Suojaa kätesi paksuilla puutarhahansikkailla ja jalkasi riittävän paksupohjaisilla kengillä.
• Roskapihtien avulla ei tarvitse kumarrella. Sellaiset voit lainata myös kirjastosta.
• Jätä lasinsirpaleet ja neulat viiltosuojakäsineellä varustautuneen aikuisen kerättäväksi.

Mistä kerätä roskia?

• Luonnossa roskat ovat erityisen haitallisia, joten kannattaa suunnata lähiluontoon, metsään, pellolle tai vesistön varrelle.
• Myös tienvarsilta saa kerätä roskia, mutta silloin on tarpeen noudattaa erityistä varovaisuutta, käyttää kirkkaan väristä huomioliiviä ja pysyä kaukana autoista. Valtateiden varsilla ei ole turvallista kerätä roskia. Tutustu Väyläviraston ohjeisiin täältä.
• Jos löydät luvattoman kaatopaikan, älä kaivele ja kerää roskia omin päin, vaan ilmoita Äänekosken ympäristöpäällikölle.

Minne kerätyt roskat viedään?

• Vie keräämäsi roskat omaan sekajäteastiaan tai kampanjaroskikseen. Äki äkkiä puhtaax! -kampanjaroskikset tulevat Äänekosken kirjastojen pihoihin 5.-18.5. väliseksi ajaksi.
• Jos aiot järjestää roskienkeruutalkoot ja tarvitset apua suurempien roskamäärien poisvientiin, ole yhteydessä Äänekosken kaupungin ympäristöpäällikköön.

Muista osallistua arvontaan täyttämällä lomake kaupungin verkkosivuilla! (Voit ilmoittaa keväällä jo ennen kampanja-aikaa 5.-18.5. keräämäsi roskat.)

Sammakkokangas järjestää toukokuussa myös puutarhajätteen vastaanottoa. Lue lisää täältä.

Kiitos talkoolaisille jo etukäteen!

Lisätietoja:

Ympäristöpäällikkö Hanna Ahonen, 0400 893 683, hanna.ahonen@aanekoski.fi

Sammakkokankaan toimitusjohtaja Outi Ruuska, 044 468 5500, outi.ruuska@sammakkokangas.fi

Arvontalomake

Kierrätyslannoitteiden käyttö herättää viljelijöissä ja muissa alan toimijoissa usein kysymyksiä ja epävarmuuksia. Näihin tarpeisiin vastaa tänään julkaistu Kierrätyslannoitteiden käyttö peltoviljelyssä -opas, joka kokoaa yhteen ajankohtaisen ja käytännönläheisen tiedon kierrätyslannoitteiden käytöstä, hyödyistä ja lainsäädännöstä. 

Opas tarjoaa selkeitä ohjeita muun muassa siihen, miten kierrätyslannoitteita voidaan hyödyntää tilan viljelykierrossa ja eri viljelykasvien yhteydessä sekä käytön kannattavuuden arviointiin. Opas antaa käytännön tietoa erilaisten kierrätyslannoitteiden käytön erityispiirteiden, kuten varastoinnin, levitysmäärien ja -kaluston huomioimiseen tilatasolla. 

Opas on suunnattu ensisijaisesti viljelijöille, mutta se palvelee hyvin myös muita toimijoita kierrätyslannoitteiden valmistus- ja arvoketjuissa. 

Opas on saatavilla sähköisessä muodossa ja ladattavissa osoitteesta https://www.proagria.fi/tietoa-meista/julkaisut (korjattu linkki). 

Kierrätyslannoitteet ovat keskeinen osa kestävää ja resurssitehokasta maataloutta. Niiden käyttö vaatii kuitenkin suunnitelmallisuutta. Usein paras hyöty saadaan, kun kierrätyslannoitteita käytetään säännöllisesti ja niitä täydennetään mineraalilannoitteilla tai käytetään karjanlannan tehosteena. Oikein käytettynä kierrätyslannoitteiden avulla voidaan parantaa pellon viljelyvarmuutta, kun maan rakenne, multavuus ja vesitalous paranevat.  

Oppaan tavoitteena on lisätä viljelijöiden ja muiden sidosryhmien tietoutta kierrätyslannoitteista ja kannustaa niiden käyttöön osana resurssitehokasta ruoantuotantoa.

Kierrätyslannoiteopas on laadittu osana Kierrätyslannoiteopas-hanketta, joka on saanut rahoitusta Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen (Raki-)ohjelmasta.  
 
Lisätietoja:  
Nelli Kyöstilä, Ravinnekierrätyksen asiantuntija, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, 0400976053, nelli.kyostila@biokierto.fi  
Sari Peltonen, kasvintuotannon kehityspäällikkö, ProAgria Keskusten Liitto, 0503414406, sari.peltonen@proagria.fi 
 

Yleisissä kirjastoissa vuosi 2024 oli ennätyksellinen: lastenkirjallisuudessa tehtiin jo kolmas peräkkäinen lainausennätys, ja painettujen kirjojen lainaus nousi kaikkiaan neljä prosenttia. Yleisistä kirjastoista lainattiin enemmän painettuja kirjoja viimeksi vuonna 2005. Myös Saavutettavuuskirjasto Celiasta tehtiin viime vuonna enemmän lainoja kuin koskaan aikaisemmin. Kirjallisuuden tekijöille lainaamisen kasvu ei ole pelkästään ilouutinen, sillä suosiosta huolimatta heille kirjastokäytöstä maksettavat tekijänoikeuskorvaukset laskevat.

Vuonna 2024 yleisistä kirjastoista tehtiin yhteensä yli 85,4 miljoonaa lainaa. Näistä kirjalainoja oli yli 74,3 miljoonaa. Lastenkirjallisuutta lainattiin noin 38 miljoonaa kertaa, mikä rikkoi edellisen, vuonna 2023 tehdyn lainausennätyksen. Painettujen kirjojen lainaus nousi kokonaisuudessaan 4 % edelliseen vuoteen verrattuna. (1)

Kirjastoissa myös käytiin ahkerasti: käyntikertoja kirjattiin koko maassa yli 50,7 miljoonaa, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 6 %. Aktiivisesti kirjastolainaamista harrasti 1,8 miljoonaa lainaajaa. (2)

Kirjoja lainataan ja kulutetaan kirjastoissa enemmän, mutta tekijöiden tulot laskevat

Kirjailijoille ja kirjallisuuden kääntäjille kirjastojen ennätykselliset lainamäärät eivät ole pelkästään ilon aihe: valtio korvaa kirjastolainaamista kiinteästä määrärahasta, joka jaetaan kaikkien lainojen kesken. Mitä enemmän kirjallisuutta siis lainataan, sitä vähemmän korvausta saa per laina. Fyysisiä lainoja koskevaa lainauskorvausmäärärahaa on korotettu edellisen kerran vuonna 2016. 

 – Lukuinto ilahduttaa, mutta samalla kannamme huolta tekijöiden toimeentulosta. Määräraha on pysynyt staattisella tasolla jo yhdeksän vuotta inflaatiosta ja elinkustannusten noususta huolimatta, ja kirjastoissa lainausennätyksiä rikotaan vuosi toisensa jälkeen. Onneksi eduskunnan lainauskorvauksia varten myöntämä joululahjaraha kuitenkin helpottaa tilannetta tämän vuoden osalta, kertoo Sanaston toiminnanjohtaja Niina Vettensola. 

Lainauskorvaus on ammattitekijöille tärkeä tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan yleisten kirjastojen fyysisten lainojen lisäksi myös korkeakoulukirjastojen fyysisistä lainoista. Lainauskorvausta saavat kirjallisuuden, kuvan ja musiikin tekijät.

E-lainauskorvausta puolestaan maksetaan yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen e-kirjojen ja e-äänikirjojen käytöstä. E-kirjojen ja e-äänikirjojen verkkokirjahyllykäyttö on toistaiseksi rajattu kirjastokäytön korvauksen ulkopuolelle, vaikka etenkin korkeakouluissa verkkokirjahyllyt ovat jo vakiintunut tapa kuluttaa kirjallisuutta. Eduskunnan vuonna 2023 antaman lausuman mukaan hallituksen on selvitettävä mahdollisuutta ottaa verkkokirjahyllyt korvauksen piiriin.

– On eriarvoista, että osa kirjallisuudesta on suljettu korvauksen ulkopuolelle, ja teoksen käytön korvaaminen riippuu siitä, minkä kirjaston tarjoaman palvelun kautta käyttäjä teosta milloinkin lukee tai kuuntelee. Sanastolla on täysi valmius alkaa maksaa korvausta myös verkkokirjahyllykäytöstä, kun päätös niiden ottamisesta korvauksen piiriin on tehty, Vettensola kiteyttää.

Kirjallisuuden, kuvan ja musiikin tekijöiden lisäksi e-lainauskorvauksia maksetaan myös äänikirjojen lukijoille.

Celia-kirjastossa lainoja jo yli 1,4 miljoonaa – valtaosa näistä jää korvaamatta kokonaan 

Myös saavutettavaa kirjallisuutta tarjoavassa valtion erikoiskirjasto Celiassa on tehty lainausennätys: vuonna 2024 kokonaislainamäärä kipusi jo yli 1,4 miljoonaan lainaan. Kirjallisuuden tekijöiden saama korvaus teostensa käytöstä kuitenkin laski entisestään, sillä vanhentuneen lainsäädännön vuoksi Celia-korvauksen piiriin kuuluvat vain CD-lainat ja omalle tietokoneelle ladatut äänitiedostolainat, joiden osuus kokonaislainamäärästä on vähentynyt vuosittain.

Valtaosa Celian lainoista tehdään verkon ja suoratoiston välityksellä: tästä käytöstä tekijät eivät saa mitään korvausta. 

– Kirjallisuuden tekijän on mahdotonta tulla omalla työllään toimeen, jos tuota työtä hyödynnetään jatkuvasti ilmaiseksi. Jo nyt korvaamatta jää yli miljoona lainaa vuodessa. Kun Celia syyskuussa 2025 lakkauttaa CD-lainaamisen, korvausta maksetaan enää joka 17. lainasta, painottaa Sanaston yhteiskuntasuhteiden päällikkö Linda Lappalainen. 

Vuonna 2014 korvattiin yli 92 % kaikista lainoista, vuonna 2024 korvauksen piirissä oli enää alle 26 % lainoista. Ensi vuonna lainoista korvauksen piirissä on enää alle kuusi prosenttia. 

Edustaja Eeva-Johanna Eloranta yhdessä viiden muuan kansanedustajan kanssa teki Celia-korvauksia määrittävästä tekijänoikeuslain 17 b §:n muutostarpeesta lakialoitteen helmikuussa 2025. (3) 

 – Nyt tarvitaan pikaisia toimia. Toivomme hartaasti, että edustajat puoluetaustasta riippumatta edistäisivät lainmuutosta, ja tekijöille voitaisiin viimeinkin turvata kohtuullinen korvaus heidän teostensa käytöstä. Valtion budjetissa tekijöiden oikeuksien kunnioittamisen hinta on noin 360 000 euroa, summaa Lappalainen. 

Lähteet:
1. Yleisten kirjastojen tilastot – https://tilastot.kirjastot.fi
2. Aluehallintoviraston tiedote – https://avi.fi/tiedote/-/tiedote/71030692
3. LA 2/2025 vp

Lisätiedot:

Linda Lappalainen | Sanasto – kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö
Yhteiskuntasuhteiden päällikkö
linda.lappalainen@sanasto.fi, +358 50 410 5584

Järvenpään opetus- ja kasvatuslautakunta kokoontuu tiistaina 29.4.2025. Kokouksessa käsitellään muun muassa Mankalan koulun peruskorjaushankkeen etenemistä ja varhaiskasvatuksen palvelusetelisääntökirjan päivityksiä. Molemmat palautettiin uudelleen valmisteltaviksi lautakunnan maaliskuun kokouksessa.

Mankalan koulun peruskorjauksen hankesuunnitelma

Lautakunta käsittelee uudelleen Mankalan koulun peruskorjauksen 1. vaiheen hankesuunnitelman hyväksymistä. Koulun peruskorjauksen hankesuunnitelmaa on päivitetty sekä kustannuksia ja aikataulua on tarkennettu. Lisäksi on tehty lapsivaikutusten arvioinnit. Koulun peruskorjauksen yhteydessä on tarkoitus uudistaa koulun tilat nykyaikaisiksi ja terveellisiksi oppimisympäristöiksi. Mankalan koulun peruskorjauksen 1. vaihe on aikataulutettu vuosille 2025–2028. 

Varhaiskasvatuksen palvelusetelisääntökirjan päivitys

Palvelusetelin arvo ehdotetaan säilytettäväksi nykyisellä tasolla, 952 eurossa 1.8.2025 alkaen. Lisäksi ehdotetaan, että palvelusetelin indeksisidonnaisuus poistetaan, mikä tarkoittaa, että arvoa tarkastellaan jatkossa vuosittain lautakunnan päätöksellä. Tavoitteena on varmistaa palvelujen laatu ja läpinäkyvyys sekä selkeyttää ohjeita perheille ja palveluntuottajille.

Kokouksen esityslistalla ovat myös Opetuksen ja kasvatuksen määrärahasiirrot vuodelta 2024 sekä resurssiviisauden seurantaraportti 2024.

Opetus- ja kasvatuslautakunnan kokouksen 29.4.2025 esityslista.

Lisätietoja: Vs. palvelualuejohtaja Kristiina Soots, puh. 040 7015 207, sähköposti: kristiina.soots@jarvenpaa.fi

Sivistyslautakunta päätti kokouksessaan 22.4.2025, että Kirkonkylän koulun toiminta jatkuu ensi lukuvuoden 2025–26. Opetusta joudutaan toteuttamaan toisissa toimipisteissä ainakin liikunnanopetuksen ja kovien materiaalien käsityön opetuksen osalta. Käytöstä joudutaan rajaamaan pois myös kolme muuta luokkatilaa ja iltapäivätoiminnan tila. Lisäksi ruokalassa oleskelua joudutaan rajaamaan vain ruokailun ajaksi, noin 20 minuuttiin päivässä.

Sivistyslautakunta esittää, että Kirkonkylän koulutoiminnan jatkamisen kustannukset katetaan vuoden 2025 osalta 325 000 euron lisätalousarviolla. Koulun kevätkauden 2026 jatko huomioidaan 2026 talousarviossa. 

Sivistyslautakunta velvoittaa Kirkonkylän koulun jatkon selvittelyn yhteydessä selvittämään myös Kukkasen koulun rakennuksen, Nastopolin kiinteistön kunnon kuntotarkastuksella. Lautakunta velvoittaa samassa yhteydessä tarkastelemaan Nastolan alueen yläkoulun tulevaisuutta ja mahdollisen yhtenäiskouluratkaisun toteuttamista alueen erityispiirteet huomioiden.

Asian käsittelyn yhteydessä tehtiin kaksi kannatettua muutosesitystä. Äänestysten jälkeen päätöksestä jätettiin kaksi eriävää mielipidettä.

Taustaa päätösesitykselle

Päätös aiheuttaa perusopetukselle talouspaineita noin 700 000 €:n edestä.

Sivistyslautakunnalle esitettiin peruskoulun lakkauttamista 1.8.2025. Kuntotutkimustulosten perusteella syksystä 2025 opetuksen täysipainoinen järjestäminen nykyisessä koulurakennuksessa ei ole mahdollista. Tilatarpeen näkökulmasta peruskorjaukselle tai uudisrakennukselle ei ole tarvetta. Nastolan alueen oppilasmäärä on laskeva, ja alueen oppilaat mahtuisivat Rakokiven, Kartanon ja Kukkasen peruskouluihin.

Perusopetukselle kohdennetut talouden tasapainotusvaateet edellyttävät priorisoimaan välttämättömiä käyttömenoja ja investointeja. Vaikutusten ennakkoarvioinnissa huomioitiin kuntalais-, organisaatio-, ympäristö- ja talousvaikutukset sekä yhteys strategiaan.

Lisätietoja

sivistyslautakunnan puheenjohtaja Marju Markkanen, 040 587 5557
opetus- ja kasvatusjohtaja Virve Jämsén, 044 716 1328

Sivistyslautakunnan kokouksen 22.4.2025 esityslista Dynasty-tietopalvelussa

§ 168 Varhaiskasvatuspäällikön valinta toistaiseksi voimassa olevaan virkaan 1.6.2025 lähtien

Kunnanhallitus päätti valita varhaiskasvatuspäällikön toistaiseksi voimassa olevaan virkaan 1.6.2025

lähtien kasvatustieteen maisteri Sini Viitalan ja että virkaan valinta on ehdollinen ja se vahvistetaan,​ kun valittu on toimittanut todistuksen terveydentilastaan.

§ 169 Tilapäinen valiokunta,​ lausuntopyyntö

Ei vielä julkinen, valmistelussa.

§ 170 Asuntopoliittinen ohjelma,​ seuranta vuodelta 2024

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle,​ että valtuusto päättää merkitä tiedoksi asuntopoliittisen ohjelman seurannan vuodelta 2024.

§ 171 Högbergintie,​ asemakaava ja asemakaavan muutos,​ kaavanumero 3672,​ Maantiekylä,​ ehdotuksen nähtäville asettaminen

Kunnanhallitus päätti antaa osallistumis-​ ja arviointisuunnitelman mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet sekä asettaa Högbergintie,​ asemakaava ja asemakaavan muutos,​ kaavanumero 3672,​ Maantiekylä, ehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

§ 172 Jokelan kotikirkko,​ asemakaavan muutos,​ kaavanumero 3667,​ Jokela,​ hyväksyminen

Kunnanhallitus päätti hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet sekä ehdottaa valtuustolle,​ että valtuusto päättää hyväksyä Jokelan kotikirkko,​ asemakaavan muutoksen,​ kaavanumero 3667,​ Jokela.

§ 173 Sula III työpaikka-​alueen esirakentaminen ja katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen,​ lisä-​ ja muutostöiden hyväksyminen

Kunnanhallitus päätti hyväksyä Louhintahiekka Oy:n lisätyöesitykset LMT 37,​ LMT38 ja LMT 40 sekä tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.

§ 174 Yritystontin hinnoittelu,​ Sula I,​ Etelä-​Tuusula

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle,​ että valtuusto päättää asettaa Sulan työpaikka-​alue I -​asemakaavan (kaavanumero 3613) korttelin 5524 KM-​5 käyttötarkoitusalueen kiinteäksi myyntihinnaksi 180 euroa / 7k-​m² 12.5.2025 alkaen ja että tämä päätös hinnoittelusta ja myyntitavasta on voimassa 31.12.2025 saakka.

§ 175 VISIO,​ Innovatiivinen vihreä siirtymä,​ Uudenmaan 5. vaihemaakuntakaava (OAS),​ lausunto

Kunnanhallitus päätti antaa VISIO,​ Uudenmaan 5. vaihemaakuntakaavan osallistumis-​ ja arviointisuunnitelmasta edellä esitetyn lausunnon sekä tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

§ 176 Lausunto,​ Kellokosken kaatopaikan sulkemisen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa

Kunnanhallitus päätti

• merkitä tiedoksi ympäristölupahakemuksen liitteineen
• antaa asiassa perusteluosan mukaisen lausunnon Kellokosken kaatopaikan sulkemisen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupahakemuksesta Aluehallintovirastolle toimitettavaksi
• tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

§ 177 Tuusulan taideohjelmien seuranta vuodelta 2024

Kunnanhallitus päätti merkitä tiedoksi Tuusulan taideohjelmien toteuttamisesta ja kertyneiden varojen käytöstä laaditun seurantaraportin 2024.

§ 178 Keski-​Uudenmaan koulutuskuntayhtymän (Keuda) perussopimuksen muuttaminen

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle,​ että valtuusto hyväksyy Keski-​Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen 1.7.2025 alkaen liitteen mukaisesti. Lisäksi kunnanhallitus päätti

tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

§ 179 Kunniamerkkiesitykset vuodelle 2025

Kunnanhallitus päätti palauttaa asian valmisteluun.

§ 180 Kaatuneitten muistopäivä 18.5.2025

Kunnanhallitus päätti nimetä edustajaksi kaatuneitten muistopäivän seppelten laskuun sankarivainajien muistomerkillä ja nimikirjalla Kirkkopuistossa (pormestari, valtuuston puheenjohtaja ja kansliapäällikkö), vakaumuksensa puolesta kaatuneiden ja Terijoen kirkkopuistoon haudattujen sankarivainajien muistomerkeillä Paijalan hautausmaalla (pormestari, valtuuston puheenjohtaja ja kansliapäällikkö) sekä sankariristillä Kellokosken hautausmaalla (Hanna Tienhaara, Kyösti Lehtonen, Topi Korpinen).

§ 181 Tuusula mukaan EU:n ilmastohankkeisiin,​ aloite

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle,​ että valtuusto päättää katsoa Eeva-​Liisa Niemisen 19.6.2023 § 111 esittämän ja muiden valtuutettujen aloitteen tulleen käsitellyksi.

§ 182 Kellokosken sairaalan kiinteistöjen ja maa-​alueiden ostaminen kunnalle,​ aloite

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle,​ että valtuusto päättää katsoa Antti Seppälän esittämän ja usean muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen 6.3.2023 § 48 tulleen käsitellyksi.

§ 183 Respektiä-​kirja,​ aloite

Kunnanhallitus päätti hyväksyä esitetyn selvityksen aloitteen johdosta ja ehdottaa valtuustolle,​ että valtuusto päättää katsoa Janne Hermusen ja perussuomalaisten valtuustoryhmän esittämän aloitteen 3.2.2025 § 20 tulleen käsitellyksi.

§ 184 Kunnan tulee luopua metsien euromääräisistä tuottotavoitteista,​ aloite

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle,​ että valtuusto päättää katsoa Eeva-​Liisa Niemisen esittelemän Vihreän valtuustoryhmän aloitteen 19.4.2021 § 51 tulleen käsitellyksi.

§ 185 Varjopaikan rakentaminen Lepolan päiväkodin pihalle ja muiden Tuusulan päiväkotien pihojen varjopaikkojen tarkistus,​ aloite

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle,​ että valtuusto päättää katsoa valtuutettu Emmi Sirniön valtuustossa 28.6.2021 § 87 esittämän aloitteen tulleen käsitellyksi.

§ 186 Kutsuliikenne ja koulukyydit,​ aloite

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle,​ että valtuusto päättää katsoa valtuutettu Eeva-​Liisa Niemisen esittämän Tuusulan Vihreät valtuustoryhmän 28.01.2019 § 18 aloitteen tulleen käsitellyksi.

§ 187 Tuusulan sisäisen liikenteen HSL MaaS -​pilotointi,​ aloite

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle,​ että valtuusto päättää katsoa Jussi Salosen esittelemän Tuusulan puolesta ry:n valtuustoryhmän aloitteen 2.9.2019 §119 tulleen käsitellyksi.

§ 188 Liikennepuiston perustaminen Tuusulaan,​ aloite

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle,​ että valtuusto päättää katsoa Annika Lappalaisen valtuustossa 11.12.2023 § 183 esittämän ja muun valtuutetun aloitteen tulleen käsitellyksi.

§ 189 Tie-/katuyhteys Kellokoski-​Haarajoki,​ aloite

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle,​ että valtuusto päättää katsoa Pasi Huuhtasen esittämän ja muun valtuutetun aloitteen 15.4.2024 § 45 tulleen käsitellyksi.

§ 190 Monion lattia,​ aloite

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle,​ että valtuusto päättää katsoa Eeva-​Liisa Niemisen esittelemän valtuustoaloitteen 11.12.2023 § 184 tulleen käsitellyksi.

§ 191 Toimielinten pöytäkirjojen otto-​oikeus

Kunnanhallitus päätti, ettei esityslistassa mainituissa toimielinten pöytäkirjoissa käsiteltyjä asioita oteta kuntalain 92 §:n nojalla kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

§ 192 Viranhaltijapäätösten otto-​oikeus

Kunnanhallitus päätti, ettei mainittuja ottokelpoisia viranhaltijapäätöksiä oteta kuntalain 92 §:n nojalla kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

§ 193 Ilmoitusasiat

Kunnanhallitus päätti merkitä ilmoitusasiat tiedoksi

§ 194 Muut asiat

Kunnanhallitus päätti merkitä mahdolliset muut asiat tiedoksi.

Esityslista

Päävierailija Christian Kluxen palaa johtamaan Turun filharmonista orkesteria perjantaina 25.4. klo 18 Konserttitalossa. Solistina on viulisti Petteri Iivonen, Pariisin oopperan konserttimestari ja yksi viime vuosien menestyneimmistä suomalaisista viulisteista. Konsertti tarjoaa särmikkäitä rytmejä, tulisuutta ja suuria melodioita. Konserttia ennen Varaslähdössä klo 18.15 tutustutaan illan taiteilijoihin ja ohjelmaan.

Sankarillisia säveliä -nimiselle konsertille nimensä on lainannut Ludwig van Beethovenin kolmas sinfonia ”Eroica”. Säveltäjän perintö kaikuu jo konsertin alussa, saksalaissäveltäjä Jörg Widmannin vuonna 2008 sävelletyssä konserttialkusoitossa Con brio, jossa virtaa beethoveniaanista sinnikkyyttä. Sergei Prokofjevin 2. viulukonsertto istuu illan tunnelmaan sähäkkyydellään ja mieleenpainuvilla harmonioillaan.

Konsertin voi myös katsoa suorana, maksuttomana verkkolähetyksenä osoitteesta tfo.fi/live. Tallenne jää livelähetyksen jälkeen arkistoon katsottavaksi.

Sankarillisia säveliä pe 25.4. klo 18 Konserttitalossa. Christian Kluxen, kapellimestari, Petteri Iivonen, viulu. Widmann – Prokofjev – Beethoven.

Kamarimusiikkikonsertissa soi Pertti Jalavan teoksen kantaesitys

Vuosisadat kohtaavat Taidekappelin kamarimusiikkikonsertissa sunnuntaina 27.4. nivoutuen lumoavaksi kokonaisuudeksi. Ohjelmassa on Pertti Jalavan kvarteton Aamulla ne ovat poissa kantaesitys sekä Louise Farrencin pianokvintetto nro 1. 

Turun filharmoninen orkesteri on kantaesittänyt useita Pertti Jalavan teoksia vuosien varrella, ja nyt soi kantaesityksenä kvartetto Aamulla ne ovat poissa. Teos on sävelletty englannintorvelle, alttoviululle, sellolle ja kontrabassolle.

Ranskalaissäveltäjä Louise Farrencin vuoden 1839 tienoilla sävelletty kvintetto päättää konsertin romanttisella sävelrunsaudella. Kamarimusiikkiteoksistaan parhaiten tunnettu Farrenc oli virtuoosipianisti itsekin, ja kvintetossa soitin saa vahvan roolin.   

Konsertissa esiintyvät Satu Ala, englannintorvi ja ohjelmistosuunnittelija, Matti Koponen, viulu, Alexander Pozdniakovas, alttoviulu, Sauli Kulmala, alttoviulu, Katja Kolehmainen, sello, Mikko Multamäki, kontrabasso ja ohjelmistosuunnittelija sekä Kalle Perksalo, piano.

Lisätiedot

Paula Kahtola
viestintäsuunnittelija 

+358 (0) 44 907 2091  
paula.kahtola@turku.fi 

Turun filharmoninen orkesteri  
Turun kaupunki 

Gymnasielärarnas attityder och åsikter om läroplansreformen 2019 går isär. En femtedel av lärarna anser att reformen klart främjar studerandenas allmänbildning, kompetens och planering av fortsatta karriär- och studievägar. Motsvarande andel anser att reformen endast i liten grad bidrar till att uppnå dessa mål. Studerande upplever gymnasiestudier som meningsfulla, även om utmaningar i ungas välbefinnande också märks i gymnasierna. Behovet av stöd för lärande ökar. Lärare anser att stödet är viktigt, men att de inte har tillräckligt med tid eller resurser för att möta behoven.

Detta framgår av en ny rapport från Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) om utvärderingen av gymnasiereformen. Utvärderingen kartlade ämneslärarnas och studerandenas uppfattningar om GLP 2019-läroplansreformen och gymnasiestudierna.

Strukturreformen har ännu inte gjort studierna så flexibla som önskat

De nya läroplanerna har varit i bruk i tre läsår. Målet med strukturreformen har varit att göra studierna mer flexibla och sammanhängande samt att förnya gymnasiernas traditionella verksamhetskultur. En stor del av gymnasiepersonalen upplever att reformerna allmänt taget går i rätt riktning. NCU:s utvärdering visar att gymnasierna nog förnyas, men att det finns skillnader både inom och mellan gymnasierna.

”Reformen har ännu inte gjort studierna mer flexibla eller minskat splittringen i gymnasiestudierna. Gränserna mellan läroämnena upprätthålls, men överskrids sällan. Det finns behov av pedagogiskt ledarskap,” säger Jaana Saarinen, ledande utvärderingsexpert vid Karvi.

Det finns stora meningsskiljaktigheter mellan gymnasielärare, och reformerna har inte fullt ut blivit en del av vardagen. De nya strukturerna har delvis upplevts som svåra.

Studerandenas syn på gymnasiestudierna allmänt positiv

Studerande upplever i genomsnitt att gymnasiestudierna är meningsfulla. För många är det tydligt hur de ska genomföra sina studier och de har kunnat bygga en studiehelhet som passar dem själva.
De har i regel goda möjligheter att bekanta sig med högskolestudier och utveckla internationell kompetens, men kontakten med arbetslivet är betydligt svagare.

Studerande är allmänt taget nöjda med den handledning de får i gymnasiet. Handledningen fokuserar på planeringen av studierna och studentexamen. Däremot får frågor som rör fortsatta studier, karriärval och framtidsplaner mindre utrymme i handledningen.

Det finns behov av stöd för lärande, men finns det tid och färdigheter?

Försämrade grundläggande färdigheter hos studerande och ökade svårigheter kopplade till studierna utmanar lärarnas kompetens och ork, samt den traditionella ämneslärarrollen.

”De flesta lärare är positiva till stöd för lärande och anser också att specialundervisningen är viktig. Samtidigt frågar sig vissa om gymnasiet verkligen passar alla studerande,” säger Jan Hellgren, ledande utvärderingsexpert vid NCU.

Två tredjedelar av lärarna ansåg att de inte har tillräckligt med tid för att genomföra stöd för lärande. En del kände att de inte har tillräcklig kompetens för att stötta alla studerande.

Insatser har gjorts för studerandenas välbefinnande, men gymnasiet kan inte ensamt lösa utmaningarna

Främjandet av studerandenas välbefinnande har varit ett centralt mål i läroplansreformen. Trots insatser framträder studerandenas ork och välbefinnande som en av reformens största utmaningar. Många har olika utmaningar kopplade till sitt välbefinnande. Ett mål med reformen har varit att främja studerandenas förståelse för sitt eget välbefinnande.

När studerandena själva bedömde sitt välbefinnande på skolvitsordsskalan uppgav nästan hälften (48 %) att deras välbefinnande var på minst god nivå, drygt en fjärdedel (28 %) uppgav nöjaktig nivå, och knappt en fjärdedel (23 %) högst försvarlig nivå. Det finns alltså både välmående och illamående bland gymnasisterna.

”Många av gymnasiernas utmaningar uppstår i situationer där världen har förändrats eller håller på att förändras, och gymnasierna måste reagera på detta. Det kräver att gymnasierna – särskilt deras ledning – är lyhörda för både starka och svaga signaler från omvärlden. Samtidigt är det inte gymnasiernas uppgift att lösa samhällets problem,” konstaterar Jan Hellgren.

GYMNASIEREFORMEN I ETT NÖTSKAL:

LOPS 2019-reformen är en del av en större reform av gymnasieutbildningen som inleddes redan under Juha Sipiläs regering 2017. Med reformen har man velat göra studierna mer flexibla och smidiga, utveckla specialundervisning och annat stöd för lärande, främja studerandenas välbefinnande och övergång till fortsatta studier och arbetsliv. Man har också velat öka internationalisering och gymnasiernas samarbete med högskolor, arbetsliv och andra utbildningsanordnare. Betydelsen av handledningen samt studerandenas internationella kompetens och arbetslivs- och företagskompetens har också betonats i reformen.

Mer information:

Publikation: Ämneslärarnas och studerandenas uppfattningar om genomförandet av GLP 2019-reformen i gymnasiets vardag

Utvärderingsrapporten publiceras på NCU:s webbinarium 23.4.2025 kl. 13.00–15.00

Mer info om utvärderingen av gymnasiereformen:
https://www.karvi.fi/sv/utvarderingar/gymnasieutbildning/tema-och-systemutvarderingar/utvarderingen-av-gymnasiereformen-luka

Kontakt:

• Ledande utvärderingsexpert Jan Hellgren, tfn 029 533 5531
• Ledande utvärderingsexpert Jaana Saarinen, tfn 029 533 5537
  
  

E-postadresser enligt formatet: fornamn.efternamn@karvi.fi

Lukioiden opettajien asenteet ja mielipiteet vuoden 2019 opetussuunnitelmauudistusta kohtaan jakautuvat. Viidesosa heistä arvioi, että uudistus edistää selkeästi opiskelijoiden yleissivistystä, osaamista ja ura- ja koulutuspolkujen suunnittelua. Vastaavasti noin viidesosa arvioi, että uudistus edistää vain vähän näiden tavoitteiden saavuttamista. Opiskelijat kokevat lukio-opinnot mielekkäiksi, vaikka nuorten hyvinvoinnin haasteet näkyvät myös lukioissa. Oppimisen tuelle on yhä suurempi tarve. Opettajat kokevat, että opiskelijoiden tukeminen on tärkeää, mutta että heillä ei ole riittävästi aikaa ja valmiuksia siihen.    

Tämä selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuoreesta lukiouudistuksen arvioinnin raportista. Arvioinnissa on selvitetty lukioiden aineenopettajien ja opiskelijoiden näkemyksiä LOPS 2019-opetussuunnitelmauudistuksesta ja lukio-opinnoista.

Opintojen rakenneuudistus ei ole vielä joustavoittanut opintoja toivotulla tavalla

Uudet opetussuunnitelmat ovat olleet käytössä kolme lukuvuotta. Opintojen rakenteiden uudistuksilla on pyritty joustavoittamaan ja eheyttämään opintoja sekä muuttamaan lukioiden perinteisiä toimintatapoja ja -kulttuuria. Suuri osa lukioväestä kokee, että uudistukset ovat yleisesti ottaen oikeasuuntaisia. Karvin arviointi kuitenkin osoittaa, että lukiot kyllä uudistuvat, mutta varsin epäyhtenäisesti.

”Uudistus ei ole vielä joustavoittanut opintoja ja vähentänyt lukio-opintojen pirstaleisuutta. Oppiaineiden välisiä rajoja ylläpidetään, mutta harvemmin ylitetään. Pedagogiselle johtajuudelle on tarvetta”, toteaa Karvin johtava arviointiasiantuntija Jaana Saarinen.

Lukion opettajien välillä voi olla suuriakin näkemyseroja, eivätkä uudistukset ole täysin juurtuneet arjen toimintaan. Uudet rakenteet on osittain koettu hankaliksi.  

Opiskelijoiden näkemys lukio-opinnoista varsin myönteinen

Opiskelijat kokevat keskimäärin lukio-opinnot mielekkäiksi. Monille opiskelijoille lukio-opintojen suorittaminen on selkeää, ja he ovat saaneet rakennettua itselleen mieluisan opintokokonaisuuden.

Opiskelijoilla on keskimäärin hyvät mahdollisuudet tutustua opinnoissa korkeakouluopintoihin ja kehittää kansainvälistä osaamista, mutta työelämään tutustuminen on selkeästi heikommalla tolalla.

Opiskelijat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen lukioissa. Ohjaus painottuu opintojärjestelyihin ja -valintoihin sekä ylioppilaskirjoituksia palveleviin asioihin. Sen sijaan jatkokoulutuksen, uranvalinnan ja tulevaisuuden suunnittelun ohjaus jää vähemmälle.

Tarvetta oppimisen tuelle on, mutta onko aikaa ja valmiuksia?

Opiskelijoiden perustaitojen heikentyminen ja muiden opiskeluun liittyvien vaikeuksien lisääntyminen haastaa opettajien osaamista ja jaksamista sekä perinteisen aineenopettajaroolin.

”Useimmat opettajat suhtautuvat myönteisesti oppimisen tukeen ja pitävät myös erityisopetusta tärkeänä. Toisaalta opettajat pohtivat kriittisesti sitä, onko lukio kaikille opiskelijoille oikea paikka”, sanoo Jan Hellgren, Karvin johtava arviointiasiantuntija.  

Opettajista kaksi kolmasosaa koki, ettei heillä ole riittävästi aikaa oppimisen tuen toteuttamiseen. Osa opettajista koki, ettei heillä ole riittävästi osaamista kaikkien opiskelijoiden tukemiseen.

Hyvinvointiin on panostettu, mutta nuorten hyvinvoinnin haasteita ei ratkaista pelkästään lukioissa

Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja hyvinvointiosaamisen kehittäminen on ollut tärkeä opetussuunnitelman tavoite. Panostuksista huolimatta opiskelijoiden jaksaminen ja hyvinvointi nousevat arvioinnissa yhdeksi uudistuksen keskeiseksi ongelma-alueeksi. Usealla opiskelijalla on erilaisia hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä pulmia. Hyvinvointiosaamisella on muun muassa pyritty vahvistamaan opiskelijoiden ymmärrystä omasta hyvinvoinnistaan.

Kun opiskelijat arvioivat hyvinvointiaan kouluarvosana-asteikolla, lähes puolet vastaajista (48 %) arvioi hyvinvointinsa vähintään hyväksi ja reilu neljäsosa (28 %) tyydyttäväksi. Vajaa neljäsosa (23 %) piti hyvinvointiaan korkeintaan välttävänä. Monimuotoisessa opiskelijajoukossa on siis hyvinvointia ja pahoinvointia.

”Monet lukioiden haasteista syntyvät tilanteissa, joissa maailma on muuttunut tai muuttumassa, ja lukioiden on reagoitava muutoksiin. Tämä vaatii lukioilta ja erityisesti lukioiden johdolta herkkyyttä vahvoille ja heikoille signaaleille ympäröivästä maailmasta. Toisaalta lukioiden tehtävä ei ole ratkaista yhteiskunnallisia haasteita”, toteaa Jan Hellgren. 

LUKIOUUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA

LOPS 2019-uudistus liittyy laajempaan lukiokoulutuksen uudistukseen, joka käynnistettiin jo Juha Sipilän hallituksen aikana vuonna 2017. Uudistuksen keskeisinä kehittämisen kohteina ovat olleet muun muassa opintojen rakenteiden joustavoittaminen, erityisopetus ja muu oppimisen tuki, opintojen sujuvoittaminen ja opiskelijoiden hyvinvointi sekä siirtyminen jatko-opintoihin ja työelämään. Lukiokoulutukseen on myös haluttu lisätä kansainvälisyyttä ja yhteistyötä korkeakoulujen, työelämän sekä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Myös ohjauksen merkitystä ja opiskelijan kansainvälistä osaamista sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamista on korostettu lukio-opinnoissa.

Lisätietoa:

Julkaisu: AINEENOPETTAJIEN JA OPISKELIJOIDEN NÄKEMYKSIÄ LOPS 2019-UUDISTUKSEN TOTEUTUMISESTA LUKION ARJESSA

Arviointiraportti julkaistaan Karvin webinaarissa 23.4.2025 klo 13.00–15.00

Lisätietoja lukiouudistuksen arvioinnista:

https://karvi.fi/lukiokoulutus/teema-ja-jarjestelmaarvioinnit/lukiouudistuksen-arviointi-luka/

Yhteystiedot:

• johtava arviointiasiantuntija Jaana Saarinen, puh. 029 533 5537
• johtava arviointiasiantuntija Jan Hellgren, puh. 029 533 5531

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@karvi.fi

I år fyller dagklubben 80 år. Den här verksamheten inom småbarnspedagogiken har i generationer varit ett stöd för finländska barns uppväxt, utveckling och andliga liv. Just nu är det möjligt att ansöka om plats till församlingarnas dagklubbar för hösten 2025.

Hemmamammor startade dagklubbsverksamheten

Dagklubbsverksamheten föddes ur familjernas behov. När mammor gick ut i arbetslivet behövde barnen en dagvårdsplats. Församlingen ställde lokaler till förfogande och de första klubbarna startade i Åbo, Tammerfors och Helsingfors 1945–52. Klubbarna leddes till en början av hemmamammor men småningom infördes utbildning för jobbet och barnledare blev en helt egen yrkesgrupp. I dag är det professionella inom småbarnspedagogik som arbetar i dagklubbarna. De har grundexamen i pedagogisk verksamhet och handledning.

Dagklubben blev en etablerad del av församlingarnas verksamhet på 1950- och 1960-talen. Under årtiondenas lopp har dagklubben och andra former av småbarnspedagogik utvidgats och blivit mångsidigare. I dag omfattar kyrkans småbarnspedagogik inte bara dagklubbar utan också ett mångsidigt utbud av gruppverksamhet för barn och familjer i olika åldrar: familjeklubbar, söndagsskolverksamhet, musik- och konstgrupper, morgon- och eftermiddagsklubbar, evenemang, utflykter och läger – också digitala former förekommer.

Verksamheten är trygg, modern och förmånlig för små barn

Församlingens dagklubbsverksamhet är på många sätt ett bra val för familjens yngsta när barnet inte deltar i småbarnspedagogiken på heltid. Dagklubben kan också vara en verksamhet som erbjuder en plats för de barn som går i förskolan på förmiddagen.

– Avgifterna är låga och på vissa orter är verksamheten avgiftsfri. Varje ledare har sin egen barngrupp. Små gruppstorlekar gör att varje barn kan behandlas som en individ. I en trygg miljö kan även blyga barn lära sig att vara en del av en grupp och utveckla sina sociala färdigheter, säger Raija Ojell, sakkunnig vid Kyrkostyrelsen.

– Målet med kyrkans småbarnspedagogik är att stödja barnens uppväxt och välbefinnande. Dagklubbsverksamheten har förbundit sig att följa de allmänna målen för småbarnspedagogik. Inspiration, lek och delaktighet står i centrum. Verksamheten styrs av kristna värderingar och en helhetssyn på människan, fortsätter Ojell.

– De senaste åren har vi sett vi förändringar i dagklubbsverksamheten. Dagklubbsdagen är längre och barnen deltar flera dagar i veckan. Dessutom har det i en del församlingar blivit vanligt att ta med också 2-åringar i dagklubben, säger Mirva Sandén, sakkunnig vid Kyrkostyrelsen.

Nära samarbete med familjerna

Under årens lopp har församlingarna stärkt sitt samarbete med familjerna. Tanken är att stöda familjerna. Föräldrarna kan aktivt påverka verksamheten, de är inte bara deltagare. Också digitala möten och stöd i familjens vardag har blivit en etablerad del av församlingarnas vardag.

Under 2024 ordnade församlingarna över 7 400 grupper för småbarnspedagogik, antingen i egen regi eller tillsammans med en samarbetspartner. Cirka 135 000 personer deltog. Över 60 000 av barnen i åldrarna 0–6 år deltog.

De mest populära är familjeklubbar och dagklubbar, men det finns också söndagsskolor, musikgrupper och konstverksamhet. Mer än 1 100 utflykter och läger ordnades, med över 38 000 deltagare - bland de yngsta som var över 6 000 med.

Mera information:
Dagklubben 80 år - EVL Plus
sakkunnig i småbarnspedagogik Mirva Sandén, Kyrkostyrelsen, tfn 040 585 13 57, mirva.sanden@evl.fi
sakkunnig i småbarnspedagogik Raija Ojell, Kyrkostyrelsen, tfn 050 344 86 13, raija.ojell@evl.fi
Församlingarnas webbplatser

Kirkon päiväkerhotoiminta täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Tämä perinteikäs varhaiskasvatuksen muoto on tukenut suomalaisten lasten kasvua, kehitystä ja hengellistä elämää jo sukupolvien ajan. Syksyn 2025 päiväkerhoihin haku on käynnissä juuri nyt. 

Ensin toimintaa kannattelivat kotiäidit 

Päiväkerhot syntyivät perheiden tarpeesta. Kun äidit lähtivät töihin, lapsille tarvittiin hoitopaikka. Niinpä seurakunta tarjosi tilat ja ensimmäiset kerhot alkoivat Turussa, Tampereella ja Helsingissä vuosina 1945–52. Kerhoja ohjasivat aluksi kotiäidit, mutta pian työhön kouluttauduttiin, ja lastenohjaajista kasvoi oma ammattilaisryhmänsä. Nykyisin päiväkerhoja vetävät varhaiskasvatuksen ammattilaiset, joilla on yhteiskunnallinen kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto.  

Päiväkerhotoiminta vakiintui seurakuntien työmuodoksi 1950–60-luvuilla. Vuosikymmenten aikana päiväkerhot ja muu varhaiskasvatus ovat laajentuneet ja monipuolistuneet. Nykyisin kirkon varhaiskasvatus pitää sisällään päiväkerhojen lisäksi monipuolista ryhmätoimintaa eri-ikäisille lapsille ja perheille: perhekerhoja, pyhäkoulutoimintaa, musiikki- ja taideryhmiä, aamu- ja iltapäiväkerhoja sekä tapahtumia, retkiä ja leirejä - niin lähi- kuin etämuodossa. 

Turvallista, nykyaikaista ja edullista toimintaa pienille 

Seurakunnan päiväkerhotoiminta on monin tavoin hyvä valinta perheen pienimmille, kun lapsi ei osallistu kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Päiväkerho toimii myös osa-aikaista varhaiskasvatusta täydentävänä toimintana. 

”Päiväkerhomaksut ovat pieniä ja paikoin toiminta on maksutonta. Jokaisella ohjaajalla on oma kerhoryhmänsä. Pienet ryhmäkoot mahdollistavat jokaisen lapsen kohtaamisen yksilönä. Tutussa ympäristössä arempikin lapsi voi turvallisesti opetella ryhmässä olemista ja kehittää sosiaalisia taitojaan,” kertoo asiantuntija Raija Ojell Kirkkohallituksesta. 

”Kirkon varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua ja hyvinvointia. Päiväkerhotoiminnassa sitoudutaan yleisiin varhaispedagogisiin tavoitteisiin. Ihmettely, leikki ja osallisuus ovat keskeisiä. Toimintaa ohjaa kristillinen arvopohja ja kokonaisvaltainen ihmiskäsitys”, Ojell jatkaa. 

Kerhokertojen määrä ja kesto vaihtelee lasten iästä ja seurakunnasta riippuen. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä omasta seurakunnasta. 

Vahva yhteistyö perheiden kanssa  

Vuosien saatossa seurakuntien yhteistyö perheiden kanssa on vahvistunut. Ideana on kulkea perheiden rinnalla. Vanhemmat nähdään aktiivisina toimijoina, ei vain osallistujina. Myös digitaaliset kohtaamiset ja kotiin vietävät palvelut, kuten Pikkuhelppi-toiminta, ovat vakiintuneet osaksi seurakuntien arkea. 

Vuonna 2024 seurakunnat järjestivät yhteensä yli 7400 varhaiskasvatuksen ryhmää joko yksin tai yhteistyökumppanin kanssa. Osallistujia oli noin 135 000. Pienimpiä, 0–6-vuotiaita lapsia oli mukana yli 60 000. 

Suosituimpia ovat perhekerhot ja päiväkerhot, mutta mukana on myös pyhäkouluja, muskariryhmiä ja taidetoimintaa. Retkiä ja leirejä järjestettiin yli 1100, ja niihin osallistui yli 38 000 ihmistä – pienimpiä mukana oli yli 6000. 

Lue myös: https://kirkonkello.fi/ihmettelya-leikkia-ja-osallisuutta/ 

Kuva: Tuusulan päiväkerhosta.
Lisätietoja: Raija Ojell, asiantuntija, Kirkkohallitus,  raija.ojell@evl.fi. 050 3448 613.
 

Tiedettä teatterin keinoin esille tuova Akateeminen vartti palaa uudella kokonaisuudellaan Turun Kaupunginteatterin päänäyttämölle 28.10.2025. Kahdeksan tutkijan vartin mittaiset puheenvuorot avaavat näkymiä siihen, millaisia jälkiä ihminen jättää – menneisyyteen, ympäristöön, yhteiskuntaan ja toisiin ihmisiin.

Akateeminen vartti on Turun yliopiston ja Turun Kaupunginteatterin yhteinen luomus, joka tuo teatterilavalle kahdeksan tieteenalaa, kahdeksan tutkijaa ja kahdeksan tarinaa. Esiintyjät tuovat esille tutkimustaan ja tutkimuksen tekoa hyödyntäen teatterin keinoja kertoa kuvalla ja äänellä.

Lokakuussa nähtävä Akateeminen vartti on järjestyksessä neljäs, ensimmäinen nähtiin syksyllä 2021. Akateeminen vartti on tarjonnut aina jotain ainutlaatuista, esitykset ovat olleet koettavissa vain yhtenä päivänä. Ensi syksyn esitys on tiistaina 28. lokakuuta.

Turun Kaupunginteatterin teatterinjohtaja, dramaturgi Satu Rasila on auttanut tutkijoita esitysten työstämisessä aina ensimmäisestä Akateemisesta vartista lähtien. Tänä vuonna hänen rinnallaan tutkijoita kirjoittamisessa tukee Turun yliopiston luovan kirjoittamisen yliopisto-opettaja Emma Puikkonen.

Rasila muistelee aiempien Akateemisten varttien antia.

–  Luentomateriaalina teatterissa on käytetty esimerkiksi elävää käärmettä, valoon reagoivia mimosan kukkia ja rakennustelineeltä pudonnutta ruumista. Mieleeni painui myös yksi puheenvuoro, jossa tutkija osoitti sanansa suoraan itsemurhaa yrittävälle nuorelle, jota näyttelijämme esitti. Teatterimasiina mahdollistaa luentosalia enemmän tapahtumien kuvittamista, mutta sen olennaisin anti näille miniluennoille on mielestäni se yhteisen keskittymisen tila, jonka teatterisali tarjoaa kaikille kiinnostuneille.

Turun yliopiston viestintäjohtajan Anne Paasin mukaan Akateeminen vartti on tuonut onnistuneesti uudella tavalla tiedettä esille. Monitieteisenä yliopistona Turun yliopiston tutkijat pystyvät tarjoamaan laaja-alaisen esityksen, joka on täynnä yllätyksiä ja uutta tietoa.

– Akateemisissa varteissa olemme voineet tuoda esille tutkimusta hyvin laaja-alaisesti. Tutkijoille tämä on opettanut uusia tapoja tuoda tutkimusta esille, yleisölle Akateeminen vartti on tarjonnut mahdollisuuden kuulla uutta tietoa poikkeuksellisella, hauskalla ja elämyksellisellä tavalla, Paasi sanoo.

Syksyn 2025 Akateemisen vartin esityksissä nousevat esille ihmisen jättämät jäljet. Arkeologian väitöskirjatutkija Maija Helamaa kertoo, mitä Turun kauppatorin arkeologista kaivauksilta löytyneet pienet keramiikkapalat kertovat 1600–1700-luvun turkulaisten elämästä. Kiertotalouden professori Oskar Karlström vie nykyisten jätteiden maailmaan haastaen miettimään, miten voimme ottaa jätteiksi mieltämämme aineet hyötykäyttöön ja mitä teemme tulevaisuuden jätemassoille.

Ihminen voi joidenkin lajien osalta viedä kehitystä myös aiempaa parempaan suuntaan. Ekologian professori Toni Laaksonen kertoo luonnonsuojelun onnistuneista toimista. Suomessa on esimerkiksi pystytty palauttamaan isoja lintuja ja nisäkkäitä sukupuuton partaalta. Uutena haasteena on kehittää sujuvan yhteiselon edellytyksiä niiden kanssa.

Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kaisa Mishina kertoo, millaista syrjintää päihteitä käyttävät henkilöt kohtaavat yhteiskunnassa ja millaisia seurauksia se voi aiheuttaa.

Julkisoikeuden professorin Janne Salmisen esitys ammentaa korona-ajan oikeudellisista teemoista. Hänen johtamissaan monitieteisissä hankkeissa JuRe ja PAKO on tutkittu Covid-19-pandemian oppeja.

Valtaan, erityisesti poliittiseen vallankäyttöön, perehtyneen Turun kauppakorkeakoulun johtamisen ja organisoinnin yliopisto-opettajan Markus Kantolan teemana on narsistinen johtajuus – onko se aikamme kuva?

Tutkimuksen lippulaivan INVESTin professorin Kirsi Peltosen huomio on jo pitkään ollut sotaa paenneissa lapsissa. Akateemisessa vartissa hän kertoo, miten koettu trauma vaikuttaa mielenterveyteen, oppimiseen, ja miten koulussa voidaan auttaa trauman kokeneita lapsia.

Opettajankoulutuslaitoksen äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikan yliopistonlehtori Leea Lakka istui väitöskirjaa tehdessään lukuvuoden ysiluokan takarivissä tutkien, miten ja miksi ysiluokan takarivin nuoret lukevat ja kirjoittavat koulussa - tai väistelevät lukemista.

Akateemisen vartin suosio on innostanut kaupunginteatteria ja yliopistoa laajentamaan yhteistyöstään. Viime syksynä käynnistyivät teatterin lämpiössä Tieteen lava -keskustelut. Yleisön eteen saapuneet tutkijat keskustelivat teatterinjohtajan johdolla teemasta, joka kumpusi ohjelmistossa olevasta näytelmästä.

Paasin mukaan teatteri on hyvä kumppani tutkitun tiedon esille tuomiseen.

– Teatteri ja tiede ovat aina haastaneet meitä ylittämään totutut ajattelun rajat, etsimään uusia näkökulmia. Teatteri lähestyy kysymyksiä tunteiden ja tarinoiden kautta, tiede laajentaa ymmärrystämme tutkimuksen ja todisteiden avulla. Kun kaupunginteatteri ja yliopisto yhdistävät voimansa, nämä kaksi maailmaa rikastuttavat toisiaan ja synnyttävät uusia oivalluksia, Paasi sanoo.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Anne Paasi
Viestintäjohtaja
Turun yliopisto
040 735 4858
anne.paasi@utu.fi

Emmi Kantonen
Viestintäsuunnittelija
Turun Kaupunginteatteri
050 400 2766
emmi.kantonen@tkteatteri.fi

Uusi puheenjohtaja Viivi Villa-Nuottajärvi luotsaa viisivuotiasta FAME-ekosysteemiä eteenpäin nopeasti kehittyvällä alalla. 

FAME-ekosysteemin uusi puheenjohtaja Viivi Villa-Nuottajärvi, Valmetin Vice President, R&D, näkee, että lisäävä valmistus eli 3D-tulostus kehittyy monella osa-alueella ja yritysten tarpeet vaihtelevat, mutta tietyt keskeiset suuntaukset ohjaavat alan tulevaisuutta.

”Yleisesti ottaen kestävää kehitystä edistävät hankkeet sekä kustannuskilpailukyvyn parantaminen ovat tärkeitä teemoja”, Villa-Nuottajärvi sanoo. 

Tätä tukee myös FAMEn visio, jonka mukaan kestävä lisäävä valmistus vahvistaa Suomen kilpailukykyä. Lisäävä valmistus tarjoaa ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon perinteisille valmistusmenetelmille, sillä se vähentää materiaalihukkaa, mahdollistaa kierrätettyjen materiaalien käytön ja ennen kaikkea mahdollistaa kappaleiden suorituskyvyn parantamisen, joka tuo eniten hyötyjä. 

”Elinkaariajattelu voisi olla yksi lisäävän valmistuksen käyttöä edistävä asia, sillä tuotteiden käytönaikaisten etujen merkitys on oleellinen. Tarkoitan siis sitä, että lisäävällä valmistuksella pystyy rakentamaan optimoituja tuotteita, joita perinteisillä valmistusmenetelmillä ei voida valmistaa”, Villa-Nuottajärvi sanoo ja nostaa kiinnostavana esiin myös mahdollisuudet, joita AI:n käyttö suunnittelussa ja 3D-tulostuksessa tarjoaa. 

Uudeksi varapuheenjohtajaksi on valittu Paula Kainu EOS Finlandista. 

Suomen asiantuntijat kattava verkosto 

FAME perustettiin vuonna 2020 ja sitä johtamaan valittiin DIMECC. Parinkymmenen perustajajäsenen joukko on kasvanut yli 60 jäsenorganisaation ja yli 400 asiantuntijaa kattavaksi verkostoksi.  

”FAME on viiden vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa Pohjoismaiden johtavana AM-ekosysteeminä ja kasvattanut kansainvälistä tunnettuuttaan”, sanoo FAMEn kehitystä luotsannut ensimmäinen puheenjohtaja Tero Hämeenaho, Etteplanin lisäävän valmistuksen ja tekoälyohjelman johtaja. 

3D-tulostustiedon levittämistä FAME on edistänyt muun muassa tutkimusohjelmilla. DREAMS keräsi metallien 3D-tulostukseen kattavan materiaalidatapankin helpottamaan tulosteiden suunnittelua, esimerkiksi tulostettujen kappaleiden väsymiskestävyyteen liittyvän datan puutteen takia, ja AMAze keskittyy lisäävän valmistuksen jälkikäsittelyn automatisointiin. 

Koulutus on alusta asti ollut keskeisessä roolissa, sillä se varmistaa, että osaajia riittää ja teknologia kehittyy. Alan koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa tehdyn yhteistyön lisäksi FAME on kouluttanut useita satoja 3D-osaajia ja julkaisee esimerkiksi metallien laserpohjaisen jauhepetisulatuksen käsikirjan. FAMEn noin kolmestakymmenestä uudenlaisia tekniikoita, muotoja ja materiaaleja hyödyntävistä esimerkkikappaleista suurinta huomiota kotimaassa ja kansainvälisesti on kerännyt, aikanaan Euroopan suurin lisäävällä valmistusmenetelmällä valmistettu paineastia sekä sen kestävyydestä tehdyt kattavat tutkimustulokset.  

Yhteiskäyttötila helpottaa käyttöönottoa 

Lisäävä valmistus on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa valmistavassa teollisuudessa, tämä näkyy esimerkiksi sarjatuotantomäärien kasvamisella ja uusien laitteiden investoinneissa. 

”Vaikka 3D-tulostus tarjoaa monia etuja, sen käyttöönotto vaatii edelleen merkittäviä investointeja ja osaamista. Lisäksi materiaalien ja laitteiden korkeat kustannukset voivat olla esteenä pienemmille yrityksille”, Viivi Villa-Nuottajärvi sanoo. 

Tähän haasteeseen FAME on vastannut perustamalla yhteiskäyttötila AM Campuksen, joka on toiminut vuodesta 2022 Vaasassa sijaitsevan Wärtsilän Sustainable Technology Hubin yhteydessä.  

Suomen 3D-tulostusmarkkinat ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana, ja kehityksen odotetaan kiihtyvän entisestään. 

”FAMEn rooli 3D-tulostuksen integroinnissa suomalaiseen teollisuuteen on yhä keskeisempi, sillä teknologia on siirtynyt nopeasti kohti laajempaa teollista käyttöä – erityisesti koneenrakennuksessa lopputuotteiden ja varaosien valmistuksessa. Tulevaisuudessa 3D-tulostus vakiintuu osaksi eri teollisuudenalojen tuotantoa, mitä vauhdittavat materiaaliläpimurrot, kehittyvät prosessit, automaatio sekä standardointi”, Hämeenaho sanoo.

LISÄTIETOJA 

Sini Metsä-Kortelainen, ekosysteemijohtaja, DIMECC Oy, sini.metsa-kortelainen@dimecc.com +358 40 525 7815 

Eetu Holstein, ekosysteemijohtaja, DIMECC Oy eetu.holstein@dimecc.com +358 40 840 8660 

Kuva: Viivi Villa-Nuottajärvi

Bilteman tämän vuoden toinen tulokas, Porvooseen rakenteilla oleva tavaratalo avataan torstaina 12.6. klo 8. Samalla aukeaa myös tavaratalon tiloissa toimiva oman konseptin Biltema Cafe. Uuden konseptimyymälän avajaisissa on luvassa paljon tarjouksia ja viihdyttävää ohjelmaa.

Uusi Biltema-tavaratalo sijaitsee Ratsumestarinkadulla Porvoon Kuninkaanportissa, ja rakennustyöt ovat edenneet siellä vauhdikkaasti viime kuukausina.

– Porvoon tavaratalon ovet avataan torstaina 12.6. aamukahdeksalta. Olemme erittäin innoissamme, että pääsemme avaamaan uuden myymälän vielä ennen juhannusmyyntejä. Porvoo on tunnetusti suosittu kesäkaupunki, jossa väkeä riittää ostoksille – niin paikallisia kuin turisteja ja kesäasukkaitakin, iloitsee Biltema Suomen maajohtaja Mikael Sellén. Hän lisää rakennustöiden olevan vielä käynnissä, mutta toukokuun lopussa kaikki on valmista siihen, että Bilteman oma projektiporukka pääsee sisätöihin eli rakentamaan hyllyjä ja tekemään esillepanoja myymälään.

Biltema on avannut Suomeen neljä uutta tavarataloa viimeisen vuoden aikana: viime vuonna Kangasalle, Hyvinkäälle ja Kemiin ja kuukausi sitten Kouvolaan. Kesäkuussa avattava reilun 7 000 neliömetrin tavaratalo sijaitsee Porvoossa vilkkaalla kauppapaikalla. Mikael Sellénin mukaan myymälä noudattaa Bilteman uusinta konseptia, jolle ovat tyypillistä muun muassa ympäristöystävälliset valinnat sekä avarat ja valoisat myymälät leveine käytävineen, inspiraatioesillepanoineen ja mataline hyllyineen, joihin tuotteet on sijoitettu asiakasystävälliselle korkeudelle.

Avajaisissa tarjouksia ja paljon erilaista ohjelmaa

Porvoon Biltemaan avataan myös konsernin oman konseptin kahvila, Biltema Cafe, joka löytyy jo kymmenestä Biltema-tavaratalosta Suomessa ja on tullut tutuksi edullisuudestaan. Esimerkiksi kanelipullan ja kahvin saa eurolla, samoin perushodarin.

Viimeisen reilun vuoden aikana kahviloiden valikoima on laajentunut paljon, sillä tarjontaan ovat tulleet esimerkiksi liha- ja kasvispullat, jotka tarjoillaan muusin, puolukkahillon ja kurkkusalaatin kera. Tämän vuoden uutuuksia ovat puolestaan muun muassa Bilteman oma sininen nimikkoleivos, kana- ja kasvishampurilainen sekä nakkirulla, joka mukailee Ruotsissa suosittua ruokaisaa herkkua. Siinä yhdistyvät nakit ja muusi lisukkeineen kääräistynä tortillaletun sisään.

– Biltema Cafen suosion kasvu on ilahduttavaa, ja asiakkaat ovat löytäneet esimerkiksi edulliset pyörykkäannokset. Seitsemän liha- tai kasvispullaa sisältävän annoksen normaalihinta on 4,50, ja Porvoossa annoksen saa kolmella eurolla avajaisviikonloppuna lauantaista sunnuntaihin, Mikael Sellén vinkkaa.

Hän kertoo, että lihapullatarjouksen lisäksi Porvoon Bilteman avajaisissa on luvassa tietysti paljon tuotetarjouksia, erilaista ohjelmaa ja kilpailuja sekä kahvi- ja kakkutarjoilu ja lahjakorttien jako ensimmäisille asiakkaille. Tuotetarjoukset julkistetaan lähempänä avajaisia.

Työntekijät valittiin pikahaastatteluiden kautta

Porvoon Biltemaan on valittu 30 työntekijän osaava henkilöstö, joista 20 työskentelee eri tehtävissä myymälässä ja kymmenen puolestaan Biltema Cafessa. Työntekijöiden valinnassa käytettiin jälleen viiden minuutin pikahaastatteluita, jotka koettiin hyväksi tavaksi myös rekrytoitaessa henkilökuntaa Kemiin ja Kouvolaan. Bilteman PikaRekry -tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa kolmipäiväisenä Porvoossa huhtikuun alussa, ja siellä tehtyjen lyhyiden haastatteluiden perusteella valittiin ehdokkaat kattavampaan haastatteluun.

– Kolmen päivän aikana haastattelussa kävi yli 300 henkilöä, joten olemme todella tyytyväisiä siihen aktiivisuuteen, jolla avoinna olleisiin tehtäviin haettiin. Jatkamme PikaRekryn käyttämistä myös vastaisuudessa uusia tavarataloja avatessamme, sillä olemme saaneet siitä paljon hyvää palautetta työnhakijoilta, mainitsee Mikael Sellén.

Lisätietoa:
Bilteman markkinointi
markkinointi@biltema.fi

Vuoden 2026 Rollo -uinnit pidetään Kuortaneella 5.–10.6. yhteistyössä Seinäjoen Uimareiden ja Kuortaneen Urheiluopiston kanssa.

Kuortaneen Urheiluopistolle on valmistumassa uusi upea uintivalmennuskeskus keväällä 2026. Uimaliitto pääsee viemään heti yhden suurimmista lasten ja nuorten tapahtumista uuteen 10-rataiseen 50 metrin uima-altaaseen. Tapahtuma kokoaa yhteen noin tuhat 10–13-vuotiasta kilpauimaria ympäri Suomen. Kolmen toimijan yhteistyö takaa korkeatasoisen ja hyvin organisoidun tapahtuman. Kuortaneen Urheiluopisto tarjoaa erinomaiset puitteet niin kilpailuille kuin rolloleirille, ja osallistujat voivat odottaa huippuluokan fasiliteetteja ja palveluita.

Rollot houkuttelevat nuoria uimareita ympäri Suomen, ja tapahtuma tarjoaa heille mahdollisuuden mitata taitojaan ja kehittää osaamistaan. Seinäjoen Uimarit ovat olleet aktiivisesti mukana järjestelyissä, ja heidän panoksensa näkyy kilpailujen sujuvassa toteutuksessa. Seinäjoen Uimarit -58 ry:n puheenjohtaja Seppo Juntti näkee jo nyt kuinka valtavasti tapahtuma tuo positiivista näkyvyyttä Seinäjoen uimareille ja koko Pohjanmaalle.

– Olemme todella innoissamme tästä yhteistyöstä. Tämä on konkreettinen osoitus siitä, miten yhteinen tekeminen voi tuottaa isoja, positiivisia tuloksia. Erityislaatuista tässä on se, miten kilpailut ja kaikkien nuorten majoitus ovat saatu samalle alueelle ja se, miten hyvin eri toimijat ovat yhdistäneet voimansa. Tämä ei ole vain kilpailu – tämä on yhteinen ponnistus, jossa nuoret pääsevät loistamaan ja kokemaan kilpaurheilun iloa isossa mittakaavassa. Tällaisia tilaisuuksia ei synny ilman vahvaa yhteistyötä ja visiota, Juntti sanoo.

Suomen Uimaliitto puolestaan varmistaa, että kilpailut noudattavat kansallisia ja kansainvälisiä standardeja, mikä lisää tapahtuman arvostusta ja uskottavuutta. Toiminnanjohtaja Pasi Salonen iloitsee yhteistyön syntymisestä.

– On upeaa päästä kisaamaan Rolloja uuteen Kuortaneen uintikeskukseen. Kuortaneen urheiluopisto tarjoaa mahtavat puitteet Rollojen järjestämiselle, kaikki toiminta tapahtuu muutamien minuuttien kävelyetäisyyksien päässä toisistaan ja leirillä päästään toteuttamaan monipuolista ohjelmaa. Rollot ovat myös yksi Uimaliiton 120-juhlavuoden tapahtumista, ja tämä tuo myös lisäarvoa tapahtumalle. Hienoa saada uusi uintikeskus heti testiin täydellä kapasiteetilla.

Havainnekuva uudesta hallista. Kuva: Kuortaneen Urheiluopisto

Uusi uintivalmennuskeskus avaa ovensa toukokuussa 2026

Kuortaneen Urheiluopisto on pitkät perinteet omaava huippu-urheilun valmennuskeskus, joka tarjoaa monipuoliset olosuhteet ja asiantuntijapalvelut eri lajien urheilijoille. Kesän 2026 Rollot ovat erinomainen tilaisuus tuoda esiin nuorten uimareiden lahjakkuutta ja edistää uintiharrastusta Suomessa. Tapahtuma vahvistaa myös entisestään eteläpohjalaista urheilukulttuuria tuoden mukanaan myös positiivista näkyvyyttä uintiurheilulle. Uintikeskuksessa pidetään kansallinen uintikilpailu toukokuun puolessa välissä (Kuortane-Paisuntakrooloot), jossa päästään samalla testataamaan kisakaluston ja altaan toiminta kilpailukäytössä.

Kuortaneen urheiluopiston kehitysjohtaja Olli-Pekka Karjalainen on innoissaan tulevasta tapahtumasta.

– On aivan mahtava asia, että saamme esitellä uuden uintivalmennuskeskuksen suomalaiselle uintiväelle Rollo-uinneissa heti tuoreeltaan sen valmistuttua. Parempaa starttia ei olisi voinut toivoa! Olemme tapahtumasta Kuortaneen Urheiluopistolla todella innoissamme ja haluamme tehdä tästä nuorille uimareille ikimuistoisen.

Rollot alkavat perjantaina 5.6.2026 kolmen päivän ja kuuden jakson uintikilpailulla. Sunnuntaina on 50 metrin vapaauinti leirilajina niille uimareille, kenellä ei ole aikarajaa muihin lajeihin alitettuna. Tapahtuma jatkuu kilpailuiden jälkeen Kuortaneella maanantaista keskiviikkoon rolloleirillä erilaisten rastipisteiden, lajikokeilujen, viestikarnevaalien, diskon ja yhteisen tekemisen parissa.

ROLLOJEN AIKARAJAT
KUORTANEEN URHEILUOPISTOKUORTANEEN URHEILUOPISTO
SEINÄJOEN UIMARIT -58