Quantcast
Channel: Tiedotteet - ePressi
Viewing all 112235 articles
Browse latest View live

Neuvottelutulos Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevasta työehtosopimuksesta

$
0
0

Kiinteistötyönantajat ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ovat neuvotelleet uudesta työehtosopimuksesta helmikuun lopusta lähtien. Nykyisen työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy tänään 31.3.

”Olen iloinen, että neuvotteluissa saavutettiin ratkaisu ennen sopimuskauden päättymistä. Vaikka pöydällä oli vaikeita asioita, löysimme niihin ratkaisut haasteista huolimatta.”, Kiinteistötyönantajien toimitusjohtaja Pia Gramén kommentoi neuvottelutulosta.

Sopimuksen sisältö ja palkankorotusten taso julkaistaan keskiviikkona, mikäli neuvottelutulos hyväksytään molempien osapuolten hallinnoissa.

Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen piirissä on noin 80 000 työntekijää. Kiinteistöpalvelualan työntekijät työskentelevät muun muassa kiinteistöhuollossa, siivous- ja puhdistustehtävissä, ulkoalueiden hoidossa, teknisissä palveluissa sekä erilaisissa toimitila- ja käyttäjäpalveluissa.

Lisätietoja:
Pia Gramén
toimitusjohtaja
Kiinteistötyönantajat ry
pia.gramen@kiinteistotyonantajat.fi
p. 040 820 7599


Kuopio Grande julistautuu itsehallintoalueeksi – uusi aika alkaa!

$
0
0

Mulkaisuvapaa lehdistö- ja kansalaistiedote

Hyvät kansalaiset, med mualiman napalaiset ja immeiset,

tänään, 1. huhtikuuta, kirjoitetaan historiaa: Kuopio julistautuu itsehallintoalueeksi. Savolaisen neuvokkuuden, vieraanvaraisuuden ja positiivisen kohtuuttomuuden johdosta olemme päättäneet, että on aika ottaa kohtalo omiin käsiimme. Itsenäistyminen tuo mukanaan uuden hallintorakenteen ja maailmanennätyksellisen vieraanvaraisuusohjelman, jonka tarkoitus on levittää savolaista filosofiaa globaaliksi hyvinvointimalliksi.

Päätös oli vääjäämätön” – virallinen julistus Kuopion Graden ensimmäinen suurlähettiläs sekä virallinen edustaja, torikahvien epävirallinen valvoja. “Meidän elo on aina ollu erilaista – hövelimpää, rennompaa ja lokosampaa. Nyt on aika tunnustaa tosiasiat: Kuopio on jo pitkään ollut oma itsenäinen valtakuntansa. Nyt se vain tehdään viralliseksi! Tästä etteenpäin aena ja iänkaikkisesti hyvät immeiset, tulemme näkymään ja tuntumaan maailman kartoissa sekä ihmisten kielessä, mielessä ja sydämessä Kuopio Grandena. Pitkään kypsytelty päätös on tehty, ja tästä päivästä lähtien Kuopio Grande on alue, jossa hyvä elämä on perusoikeus ja savolainen vieraanvaraisuus kansallisaarre.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa? Tässä keskeisimmät päätökset, jotka on jo lyöty lukkoon:

  • Maailman kaunein sisävesistömme jatkossa nimellä Grande Kallameri – Kuopion uusi portti maailmalle. Kansainväliset karttapalvelut ovat jo päivittämässä tietojaan, ja ensi vuonna Google Mapsissa lukee virallisesti “Grande Kallameri – Savon Riviera”.
  • On aika toivottaa eurojen rinnalle tervetulleeksi Kalla (₭) – valuutta, joka perustuu reiluun savolaiseen vaihtotalouteen ja leppoisaan elämänasenteeseen. Kolikkoja koristaa “Mualiman napa, the Centre of the Universe”. Maksuvälineenä käyvät myös hyvä juttu, aito hymy ja savolaisella mentaliteetilla neuvoteltu vaihtokauppa.
  • Kuopio hakee paikkaa YK:ssa ja EU:n virallisena tunnelmajohtajaksi.
  • Kalakukon leivonta tulossa viralliseksi Olympialajiksi. Lisäksi Kalakukko lisätään UNESCO:n maailmanperintökohteeksi ja julistetaan viralliseksi kansallisruoaksi.
  • WHO:n suosituksiin lisätään “Savolainen detox” – eli viikonloppu ilman turhaa kiirettä. Kehon puhdistuminen alkaa sillä, että päätetään jättää turha hössötys pois.
  • Savolaisesta small talkista tulossa virallinen globaali diplomatian muoto – kansainväliset neuvottelut ratkotaan mualiman lupsakimmalla maaperällä - Kuopion torilla.
  • Greenwich Mean Time (GMT) muuttuu Grande Kuopio Timeksi (GKT). Savolainen aikakäsitys otetaan viralliseksi standardiksi. Jonka voi myös lyhentää SJS - Standardi Joutusesti Savossa. Tämä tarkoittaa, että kaikki tapahtuu silloin, kun hyvältä tuntuu.
  • Kuopio Grande on myös ainoa paikka, jossa kaikki aikavyöhykkeet voivat olla voimassa yhtä aikaa. “Aikahan on suhteellinen käsite” - Einstein. “Justiisa joo” - savolainen.
  • Kohtuuttoman hyvän elämän ministeriö perustetaan alueittain (Puijo, Bellanranta, Rauhalahti, Keskusta ja Satama) ja päätökset tehdään sillä perusteella, tekevätkö ne ihmisen onnelliseksi vai ei. Ministeriö linjaa, että mitä vähemmän kiire, sitä enemmän ehtii – ja Kuopio Grandessa ehtii ihmetellä maailman menoa juuri niin kuin haluaa. Voep olla, että Puijolla voi nostattaa henkistä korkeutta ja ajatuksen kirkautta. Bellanranta voep pistää porukan liikkeelle niin, että Kallamerikin hölskyy mukana. Keskustan torilla savolainen diplomatia ratkaisee asiat niin monella tavalla, että lopulta kaikki voep olla ovat yhtä mieltä – eri asioista. Satamassa katsellaan horisonttiin sillä silmällä, että pitäisiköhän sitä... ja Rauhalahessa maailma pysähtyy juuri sopivasti niin, tuumataan vielä toinenkin yö.

Miten maailma reagoi?

  • YK pohtii ehdotusta siirtää päämajansa Kuopioon, koska “siellä ainakin pysyy tunnelma leppoisana.
  • Elon Musk twiittasi: “Mars-projekti peruttu – Kuopio vaikuttaa kiinnostavammalta.
  • Visit Finland hämmentyneenä: “Onko Kuopio nyt oma matkailuvaltionsa?”
  • Euroopan komissio tuulettaa: “Brysselissä on havahduttu siihen, että savolainen päätöksentekokulttuuri saattaa olla ratkaisu byrokratiaongelmiin.”
  • Savolainen talousstrategia testataan – torikaupan globaali vaikutus arvioinnissa.
  • Maailman kohtuuttomimmat kyläjuhlat tulossa? Kuulemma ”Voep olla”.
  • New York Times: “Kuopio on pian se paikka, jossa kaikki haluavat olla – eivätkä he edes tiedä miksi.”

Tervetuloa uuteen maailmanjärjestykseen, jonka avajaisia juhlitaan kohtuuttomasti elokuun viimeisellä viikolla 25.-31.8.2025.

HD-övergången genomfördes enligt plan på Yles tv-kanaler den 1.4.2025 tidigt på morgonen

$
0
0

Den länge planerade övergången till HD-tv har genomförts på Yles tv-kanaler den 1.4.2025 kl. 2.01. I samband med övergången har Yles standardupplösta (SD) sändningar upphört i Digitas antenn-tv-nät och kabeloperatörernas nät. Sändningarna är tillgängliga på HD-kanaler. För andra finska tv-kanaler genomförs övergången den 30.6.2025. 

Förändringen berör alla som tittar på tv via antenn- eller kabelnätet. Övergången drivs av långsiktig planering mellan hela tv-branschen och Traficom.  

I antenn-tv-hushåll är det bra att försäkra sig om följande från och med den 1.4.2025:  

  • Försäkra att dina tv-mottagare är uppdaterade så att de kan ta emot HD-sändningar (i antenn-tv-hushåll krävs en mottagare med DVB-T2 standard). Om du bor i ett höghus och är osäker på om din tv är ansluten till antennätet, kontakta disponenten. 
     
  • Om du inte ser Yles tv-kanaler från och med 1.4.2025 rekommenderar vi att du gör en kanalsökning i mottagaren. De flesta mottagare söker automatiskt efter kanaler. Vissa äldre mottagare kan kräva att fabriksinställningarna återställs innan kanalsökningen utförs. Anvisningar om kanalsökningen finns i apparatens manual och på webbplatsen digita.fi. 
      
  • Kontrollera också att tv:n är uppdaterad i eventuella fritidshus och sommarstugor.  

Digita Info hjälper antenn tv-tittare 

Digitas konsumenttjänst Digita Info hjälper med frågor som gäller antenn-tv-mottagning. Vi har förlängt öppettiderna kring övergången enligt följande: 

mån–fre 31.3–4.4 kl. 8–20  

lör–sön 5–6.4 kl. 10–15 

Digita Info betjänar per telefon på 020 411 7676 eller per e-post på info@digita.fi. Att ringa till Digita Info kostar lika mycket som ett normalt samtal. Priserna kan variera något beroende på anslutningstyp (lsa/lna). Att köa till tjänsten är avgiftsbelagt. 
 
Du hittar mer information om övergången på hdtvopas.fi.  

Mer information ger: 

Digita Oy, SVP Broadcast Tom Jungell, p. 050 549 8180, tom.jungell(a)digita.fi 

Digita är en leverantör av digital infrastruktur och tjänster och landets största oberoende ägare av telekommunikationsmaster. Vi tryggar fungerande dagliga kontakter och tillgången till mångsidig kommunikation för alla finländare med respekt för miljön. Bolaget äger och driver Finlands ledande rikstäckande markbundna tv- och radionät, fungerar som betal-tv-operatör för antennätet och utvecklar framtidens broadcastingtjänster. Digitas telekommunikationstjänster omfattar privata nätverk, inomhustäckningslösningar, tjänster för hantering av telekommunikationsmaster och takplatser samt sakernas internet (IoT) och datorhallstjänster. Tjänster tillhandahålls för medieföretag, konsumenter, mobiloperatörer, industrin, infrastrukturbolag och fastighetsägare. Digita sysselsätter över 150 experter inom branschen i hela landet och vi vill vara den bästa arbetsplatsen inom vår bransch för alla. 

HD-siirtymä toteutui suunnitellusti Ylen kanavilla 1.4.2025 aamuyöllä

$
0
0

Pitkään suunniteltu television HD-siirtymä on toteutunut Ylen kanavilla 1.4.2025 klo 2.01. Siirtymän myötä Ylen perusmuotoiset (SD) lähetykset ovat loppuneet Digitan antenni-tv-verkosta ja kaapelioperaattoreiden verkosta. Lähetykset ovat katsottavissa HD-kanavilla. Muiden suomalaisten tv-kanavien osalta siirtymä toteutuu 30.6.2025.   

Muutos koskettaa kaikkia, jotka katsovat televisiota antenni- tai kaapeliverkon kautta. Siirtymän taustalla on koko tv-toimialan ja Traficomin yhteinen pitkäaikainen suunnittelu. 

Antenni-tv-talouksissa on hyvä varmistua seuraavista asioista 1.4.2025 alkaen:  

  • Varmista, että omat tv-vastaanottimesi ovat ajan tasalla, eli niillä voi vastaanottaa HD-lähetyksiä (antennitaloudessa vaaditaan DVB-T2-standardin mukainen vastaanotin). Jos asut kerrostalossa etkä ole varma onko televisiosi antenniverkossa, ota yhteys isännöitsijään.
  • Mikäli käytössä on HD-kelpoinen vastaanotin, mutta Ylen HD-kanavat eivät näy 1.4. alkaen, kannattaa vastaanottimeen tehdä kanavahaku. Useimmat vastaanottimet etsivät kanavat automaattisesti. Jotkin vanhemmista vastaanottimista saattavat vaatia tehdasasetusten palauttamisen ennen kanavahaun tekemistä. Ohjeet kanavien viritykseen löytyvät laitteen käyttöoppaasta sekä digita.fi-sivustolta.  
     
  • Tarkasta myös vapaa-ajan asunnon ja kesämökin television ajantasaisuus. 

Digita Info auttaa antenni-tv-katsojia  

Digitan kuluttajapalvelu Digita Info auttaa antenni-tv-katsojia tv-vastaanottoon liittyvissä kysymyksissä. Olemme laajentaneet palvelun aukioloaikoja siirtymän ympärillä seuraavasti: 

ma-pe 31.3.–4.4. klo 8–20  
la-su 5.–6.4. klo 10–15 

Digita Info palvelee puhelimitse numerossa 020 411 7676 tai info@digita.fi. Digita Infoon soittaminen maksaa normaalin puheluhinnan verran. Hinnat voivat vaihdella hieman liittymätyypistä riippuen (mpm/pvm). Palveluun jonotus on maksullinen. 

Lisätietoa HD-siirtymästä saa osoitteesta hdtvopas.fi.

Median yhteydenotot 

Digita Oy, SVP Broadcast Tom Jungell, tom.jungell(a)digita.fi, p. 050 549 8180 

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas avaa Suomen ensimmäisen olutkylpylän

$
0
0

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas avaa Suomen ensimmäisen olutkylpylän – Kukko Spa hemmottelee oluen ystäviä!

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ottaa rohkean askeleen kohti hyvinvointimatkailua ja avaa Kukko Spa -olutkylpylän panimon pihapiirissä. Tämä ainutlaatuinen elämyskohde tarjoaa vierailijoille mahdollisuuden nauttia oluesta täysin uudella tavalla.

Kylpylän palveluihin kuuluu lämpimät ja kylmät oluella täytetyt altaat sekä lukuisat hoidot, kuten humalasauna, mallasnaamiot tai oluthieronta. Kylpylän vetonaula on Suomen (ja mahdollisesti maailman) ensimmäinen olutliukumäki, jossa vierailijat voivat liukua hellästi kuohuvan, suodatetun oluen halki suoraan lämpimään kylpyyn!

”Kysymys kaikkien huulilla lienee, saako altaasta hörpätä? Kyllä saa, mutta omalla vastuulla!” kertoo toimitusjohtaja Olli Heikkilä. Kylpylä palvelee luonnollisesti ainoastaan täysi-ikäisiä asiakkaita.

Kylpylärakennuksen suunnittelutyö on hyvässä vauhdissa ja tavoitteena on saada altaat auki vielä kuluvana vuonna. Rakennustyöt on aloitettu kaikessa hiljaisuudessa maan alta, sillä suureen suosioon varautuva Wirvoitusjuomatehdas on louhinut tulevan kylpylärakennuksen alle pysäköintiluolan.

Ennakkovarauskalenteri Kukko Spahan avautuu tänään, aprillipäivänä 1.4.2025! Varmista paikkasi olutkylvystä heti!

Lisätietoa hankkeesta antaa:

Laitilan markkinointitiimi,

markkinointi@laitilan.com

Nuorten vaaleissa annettiin yli 70 000 ääntä – nuorten suosituin puolue kuntavaaleissa on kokoomus

$
0
0

Nuorten vaalien äänet on laskettu, ja tulos on selvillä. Ääniä annettiin yhteensä 74 902. Nuorten vaaleissa oli mahdollisuus äänestää sekä kunta- että aluevaaleissa. Molempien vaalien voittava puolue olisi kokoomus mikäli vaaleissa äänestäisivät vain alaikäiset nuoret.

Perinteisesti Nuorten vaalien tulos on ollut osuva ennuste virallisesta vaalituloksesta. Esimerkiksi keväällä 2023 ennen eduskuntavaaleja järjestettyjen Nuorten vaalien kolme suurinta puoluetta olivat sitä myös varsinaisissa vaaleissa. Myös 2024 ennen presidentinvaaleja järjestettyjen Nuorten vaalien tulos vastasi hyvin virallisten vaalien kolmen kärkeä.

Kokoomus on voittajapuolue molemmissa vaaleissa

Kuntavaaleissa suurin puolue on kokoomus 19,7 prosentin kannatuksella. Toisena Nuorten vaaleissa oli keskusta 17,5 prosentin kannatuksella. Kolmanneksi tuli SDP 16,5 prosentin kannatuksella. Melko lähellä SDP:n kannatusta oli perussuomalaiset (15,4 %). Viidentenä ja kuudentena olivat vihreät (10,5 %) ja vasemmisto (7,2 %). Nuorten vaaleissa sijoilla 7-9 olivat KD 5,1 %, RKP 3,0 % ja Liike Nyt 1,1 prosentin kannatuksella.

Aluevaaleissa kokoomus oli vaalien ylivoimainen voittaja 20,4 prosentin kannatuksella. Toisena, kolmantena, neljäntenä ja viidentenä olleet puolueet olivat hyvin lähellä toisiaan: perussuomalaisilla kannatusta oli 14,4 %, SDP:llä 14,1 %, keskustalla 13,3 % ja vihreillä 13,2 %. KD ja vasemmistoliitto olivat tasoissa jaetulla sijalla kuusi, molemmilla puolueilla oli 7,9 prosentin äänisaalis. RKP sai Nuorten vaaleissa 3,7 ja Liike Nyt 1 prosentin kannatuksen.

Kaikkiaan kuntavaaleissa annettiin ääniä 54 307. Niistä 5 239 hylättiin, joka vastaa 9,65 prosenttia annetuista äänistä. Aluevaaleissa äänensä antoi 20 595 nuorta, joista 3794 hylättiin, joka vastaa puolestaan 18,42 prosenttia kaikista annetuista äänistä.


Suomalaisen demokratian tila ei ole itsestäänselvyys

Me Nuorisoalalla olemme koordinoineet nuorten vaaleja jo useiden vuosikymmenten ajan. Valtakunnallisesti nuorten vaaleja on toteutettu samanaikaisesti eduskuntavaalien kanssa 1990-luvulta lähtien, mutta arkistoissamme vanhimmat merkinnät ovat jo kuntavaaleista 1960-luvulta. Tavoitteena on tukea nuorten äänestysaktiivisuutta ja tutustua vaaleihin toiminnallisen oppimisen keinoin.

Nuorten vaalit ovat demokratiakasvatusta parhaimmillaan.

“Tutkimuksesta tiedämme, että esimerkiksi vanhempien äänestyskäyttäytyminen vaikuttaa lasten ja nuorten yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen aikuisuuteen asti. Tuomalla demokratiakasvatusta laajasti osaksi nuorten elämää esimerkiksi kouluissa, harrastuksissa ja muissa ympäristöissä, voidaan taata kaikille yhtäläiset tiedot ja taidot yhteiskunnalliseen osallistumiseen” sanoo Nuorisoalan Silja Porkkala.

Tutustu Nuorten vaalien tuloksiin paikallisesti

Nuorten vaalien tuloksia voit tarkastella oman kuntasi ja alueesi osalta. Oheisesta kansiosta löydät:
- Puoluekohtaiset tulokset valtakunnallisesti
- Kuntakohtaiset äänimäärät
- Kuntakohtaiset valitut valtuutetut

TULOKSET 2025 (jaettu)

Lisätietoja:
Silja Porkkala
Nuorten vaalien projektipäällikkö
silja.porkkala@nuorisoala.fi

 

Ats Mälksoo – Tallinnan Nunne Boutique Hotellin menestyksen takana

$
0
0

Hotellin johtaja Ats Mälksoo uskoo, että menestyksen avain on yksityiskohtien huomioiminen, henkilökohtainen palvelu ja tiimin voimaannuttaminen.

– Erinomainen hotelli ei ole vain kauniista tiloista kiinni, vaan ihmisistä, jotka tekevät siitä elävän, Ats Mälksoo sanoo.

Keskiaikainen kaupunginmuuri osana hotellia

Nunne Boutique Hotelin erityislaatuisuus kumpuaa sen historiallisesta ympäristöstä – hotelli on osa keskiaikaista kaupunginmuuria, tarjoten vieraille suoran yhteyden Tallinnan menneisyyteen. Tyylikkäästi sisustetut huoneetyhdistävät modernin estetiikan ja perinteisen tunnelman, luoden elegantin mutta kodikkaan ilmapiirin.

Asiakaskokemuksen jatkuva kehittäminen

Hotellissa panostetaan jatkuvaan kehitykseen. Viime vuosina on panostettu sujuvampaan varausprosessiin, asiakaslähtöisiin palveluihin ja erikoispaketteihin, jotta jokainen vierailu olisi mahdollisimman vaivaton ja elämyksellinen. Kuuntelemme jatkuvasti vieraidemme palautetta ja mukautamme tarjontaamme, kuten parantamalla huoneiden mukavuuksia ja luomalla erikoispaketteja ja -elämyksiä.

Luksushotellien tulevaisuus – yksilöllisiä elämyksiä ja vastuullisuutta

Luksus- ja boutique-hotellien tulevaisuus rakentuu yksilöllisten elämysten, vastuullisuuden ja teknologian ympärille. Mälksoon mukaan matkailijat arvostavat yhä enemmän autenttisuutta ja paikallisuutta geneerisen luksuksen sijaan.

– Teknologian rooli kasvaa edelleen matkustamisen sujuvoittamisessa, mutta ilman, että se vähentää boutique-hotellien ainutlaatuista henkilökohtaista kosketusta. Lisäksi kestävän matkailun merkitys kasvaa, sillä yhä useampi matkailija arvostaa ympäristöystävällisiä käytäntöjä ja vastuullista turismia, Mälksoo kertoo.

Uusi ravintolakonsepti tulossa

Nunne Boutique Hotelin kehitys jatkuu myös ravintolapuolella. Tulossa on uuden konseptin mukainen ravintola, joka yhdistää kansainvälisen makumaailman virolaisiin sesonkiraaka-aineisiin – tarjoten entistä monipuolisempia elämyksiä Tallinnan matkailijoille.

Nunne Boutique Hotel nimettiin Viron vuoden 2024 matkailukohteeksi.

Nukkumisergonomia osaksi uniapnean hoitoa – uusi tutkimus antaa näyttöä!

$
0
0

Kansallinen nukkumisergonomiapäivä haluaa tänä vuonna kiinnittää huomiota uniapneaan ja sen hoitomuotoihin. Uniapnea on vakava sairaus, joka heikentää merkittävästi vireystilaa, suorituskykyä ja terveydentilaa. Suomessa sitä sairastaa n. 10 % väestöstä. Hoitamaton uniapneaoireyhtymä lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja ennenaikaista kuolleisuutta. Nukkumisasennoilla ja unen apuvälineillä, eli tyynyllä ja patjalla, on ratkaiseva merkitys asentosidonnaiseen uniapneaan. 

Neljäs kansallinen nukkumisergonomiapäivä järjestetään yhteistyössä Uniliiton ja nukkumisergonomian asiantuntijana tunnetun Tempurin kanssa 1. huhtikuuta. Nukkumisergonomia tarkoittaa nukkumisasentoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Optimaalisen nukkumisergonomian tavoitteena on vartalon lepääminen fysiologisesti oikeassa asennossa, joka osaltaan mahdollistaa laadukkaan unen ja palautumisen sekä ennaltaehkäisee makuualustasta johtuvia tuki- ja liikuntaelinongelmia.  

Päivitettyä tietoa uniapnean hoitomuodoista 

Tuore tutkimus* tarjoaa lisänäyttöä sille, että asentohoitoa nukkumisergonomia huomioon ottaen tulisi käyttää vaihtoehtoisena ensilinjan hoitona CPAP:n kanssa henkilöillä, joilla on obstruktiivinen uniapnea. Obstruktiivinen uniapnea tarkoittaa hengitysilmavirtauksen estymistä tai rajoittumista, joka puolestaan johtuu ylähengitysteiden unenaikaisesta ahtautumisesta.  

Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä tulisi tutkia ja hoitaa nykyistä varhaisemmin etenkin nuorilla aikuisilla ja keski-ikäisillä elämän laadun ja kansanterveyden parantamiseksi. Monet uniapneaa sairastavat saavat oireita erityisesti selinmakuulla. Kylkimakuulla uniapnean oireet helpottavat monilla, koska nielun pehmytkudokset eivät pääse tukkimaan ilmateitä ja aiheuttamaan hengityskatkoksia kuten selinmakuulla. 

Asennon ohjaaminen kylkiasentoon tyynyllä ja patjalla 

– Monet nukkuvat selällään, koska patja ja tyyny eivät tue ja mahdollista kyljellään nukkumista kuin hetkellisesti. Vanha, kuopalle painunut tai epäsopiva patja ja väärän mallinen sekä kokoinen tyyny saavat monet vaihtamaan asentoa öisin. Syntyy kipua, raajojen puutumista tai painetta olkapäässä tai lonkassa. Oireet aiheuttavat usein selälle kääntymistä, kertoo fysioterapeutti ja koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija (KNA) Henri Mansukoski. 

Kylkiasennossa nukkuminen ja siinä pysyminen on mahdollista vain, jos patja tukee ergonomisesti oikealla tavalla ja vähentää kehoon kohdistuvaa painetta. Pelkkä suositus kyljellään nukkumisesta ei riitä, vaan tarvitaan pätevät apuvälineet, eli yksilöllisesti sopiva TEMPUR-tyyny ja -patja, jotka mahdollistavat kylkiasennossa nukkumisen läpi yön. 

Hyvä nukkumisergonomia kylkimakuulla

Kuva: TEMPUR 

1. Patjan tulee vähentää kehoon kohdistuvaa painetta, jotta veri pääsee pinnallisiin pehmytkudoksiin. 

2. Lantio pääsee uppoamaan riittävästi patjan sisään, jotta sen asento on ergonominen: ristikko kuvaa tasapainoista asentoa eli lantio ei ole kallistunut eteen- tai taaksepäin. 

3. Patja muotoutuu riittävästi ja mahdollistaa rangan pysymisen suorassa. 

4. Olkapää pääsee uppoamaan riittävästi patjan sisään, jotta hartioiden asento on ergonominen: ristikko kuvaa tasapainoista asentoa eli hartiat eivät ole kallistuneet eteen- tai taaksepäin. 

5. Tyyny viimeistelee vartalon tuen ja keventää olkapään kuormaa, millä estetään mm. vartalon haitallista kallistumista ja selkärangan kiertoa. 

Osallistu tiistaina 1.4. klo 17:30 maksuttomaan Uniapnea ja nukkumisergonomia -webinaariin verkossa. Luento järjestetään yhteistyössä Uniliiton kanssa. Linkki webinaariin: https://us06web.zoom.us/j/85728446347 

Lisätiedot: 

Henri Mansukoski 

Fysioterapeutti & koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija 

puh. 040 162 2630 | henri.mansukoski@tempur.fi 

 

Lähteet 

Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla), Duodecim Käypä Hoito https://www.kaypahoito.fi/hoi50088 Viitattu 11.2.2025 

*Tutkimus: Wilson MR, Carroll R, Kinder S, et al. Prospective crossover trial of positional and CPAP therapy for the treatment of mild-to-moderate positional obstructive sleep apnea. J Clin Sleep Med. 2025;21(2):305–313 


Varma kevään merkki – WWF:n Luontoliven sääksikamera aukeaa tänään

$
0
0

WWF:n suursuosion saavuttanut livekamera sääksien pesältä aukeaa tänään jo yhdeksättä kertaa. Viime vuonna kamera keräsi lähes neljä miljoonaa katselukertaa.

 

WWF:n Luontoliven sääksikamera on jälleen auki. Sääkset eivät ole vielä saapuneet pesälleen, vaan ovat muuttomatkalla kohti pohjoista. Sääkset saapuvat Suomeen talvehtimisalueiltaan Afrikasta huhtikuun alkupuoliskolla, ja usein ne asettuvat pesimään samoille alueille, jopa samaan pesään. Jos kaikki sujuu sääksien elämässä normaalisti, kevään ja kesän aikana livelähetyksessä päästään seuraamaan uuden elämän syntyä.

“Sääksikamera on yksi WWF:n Luontoliven rakastetuimpia ja seuratuimpia livekameroita, koska siinä päästään seuraamaan ja myötäelämään sääksiperheen kesän kulkua lähietäisyydeltä. Syksyn tullen poikaset lentävät pesästä, minkä jälkeen livelähetys suljetaan elo–syyskuussa”, sanoo WWF:n kehityspäällikkö Justus Hyvärinen.

Vuosien varrella livekameraan on tallentunut monia yllätysvieraita. Sääksikamerassa on piipahtanut muun muassa isokoskelo, sääksikoiraan kilpakosija, hirvi ja ruokavieraana vieras sääksenpoikanen. Viime vuonna kamerassa nähtiin uusi naaraslintu, huhtikuinen takatalvi ja yhden poikasen jännittävä vuorokauden mittainen ensilento, joka onneksi päättyi poikaseen paluuseen ehjänä takaisin. Lintujen lisäksi kameran kautta pääsee tarkkailemaan jäiden lähtöä, kevään etenemistä Saimaalla ja kuuntelemaan kuikan haikeita huutoja.

 

 

Talvilintukamera sulkeutuu huhtikuun puolivälissä

Marraskuun alussa avautunutta WWF:n Luontoliven talvilintukameraa seurattiin talven aikana yli 400 000 kertaa. Talvilintukameraa voi katsella huhtikuun alkuviikoille saakka.

Talvilintukamerassa nähtiin muun muassa kuukkeleita, maakotkan vierailuja sekä Kuusamon seudulla harvinainen lapintiainen. Talvilintukamera sulkeutuu huhtikuun alussa. Kiitämme katsojia kuluneesta talvesta!

 

Entistä enemmän WWF:n Luontolivelähetyksiä Partioaitan tuella

WWF:n Luontoliven toteuttaminen ei olisi mahdollista ilman tukijoita ja yhteistyökumppaneita. Luontolive on valittu yhdeksi Partioaitan vuoden 2024 Ympäristöbonuksen saajista. Ulkoilu- ja retkeilyvarusteiden vähittäismyyntiin erikoistunut Partioaitta lahjoittaa kaikkien 365-klubin jäseniensä ostosten yhteissummasta vuosittain yhden prosentin luonnonsuojeluun. Rahat annetaan ympäristöbonuksena kohteille, jotka klubilaiset valitsevat äänestämällä. Tuen avulla voimme esimerkiksi avata uusien lajien livelähetyksiä ja jakaa suomalaisen luonnon ilosanomaa yhä suuremmalle katsojajoukolle.

WWF toteuttaa livelähetyksen sääksien pesältä yhdessä luontokuvaaja Juha Taskisen, Live Eye Oy:n ja Pukki Visualsin kanssa.

 

Haastattelupyynnöt

Riikka Kaartinen, viestinnän asiantuntija, p. 0404809236, riikka.kaartinen@wwf.fi

Länsilinjat siirtää kertalippujensa ostamisen OnniBusin bussilippukauppaan – muutoksesta hyötyvät erityisesti pirkanmaalaiset matkustajat

$
0
0

Länsilinjat siirtää kertalippujen myynnin OnniBusin bussilippukauppaan 1.4.2025 alkaen. Länsilinjojen vuoroista on jatkossa yhteydet OnniBusin koko Suomen reittiverkostoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiakas voi yhdellä lipunostolla ostaa jatkoyhteyksiä sisältävät matkat esimerkiksi Hämeenkyröstä Tampereen kautta Helsinkiin. 

Länsilinjat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Ylitalo kertoo, että yhteistyön tavoitteena on tehdä lippujen ostamisesta ja matkustamisesta vaivattomampaa asiakkaille.

“Lipunmyynti OnniBusin kautta mahdollistaa asiakkaillemme sujuvat jatkoyhteydet, kun yhdestä paikasta voi ostaa matkan esimerkiksi Hämeenkyröstä Tampereen kautta Helsinkiin, Lahteen tai Turkuun yhdellä kertaa. Lisäksi OnniBusin lipunvarausjärjestelmä on asiakkaille nopea, selkeä sekä helppokäyttöinen ja sitä kehitetään jatkuvasti – nyt myös meidän asiakkaamme pääsevät hyödyntämään näitä ominaisuuksia”, Ylitalo kertoo. 

“Toteutimme juuri asiakaskokemuskyselyn, johon yli 12 000 asiakastamme jakoi kokemuksiaan ja kehitysideoitaan. Yli 95 % asiakaskyselyyn vastanneista kertoi, että lipunvaraus OnniBusin bussilippukaupan tai OnniBusin mobiilisovelluksen kautta on erittäin helppoa ja nopeaa”, kertoo OnniBusin toimitusjohtaja Joona Hurmerinta. 

“Olemme iloisia, kun saamme Länsilinjat mukaan OnniBusin kumppaniverkostoon. Yhteistyössä Länsilinjojen kanssa on erityisen hienoa se, että pystymme tarjoamaan bussimatkustajille uusia vaihdollisia yhteyksiä yhdellä lipulla yhdestä paikasta ostettuna. Kumppaneille pystymme puolestaan tarjoamaan tutkitusti sujuvat myyntikanavat sekä näkyvyyttä eri markkinointikanavissamme”, Hurmerinta jatkaa. 

Länsilinjojen ja OnniBusin yhteistyö pähkinänkuoressa: 

  • Tiistaista 1.4.2025 alkaen Länsilinjojen kaukoliikenteen kertalippujen osto tapahtuu OnniBusin bussilippukaupasta (onnibus.com) tai OnniBusin mobiilisovelluksesta. Samoista kanavista löytyvät myös bussireitit ja aikataulut. Lisätietoa OnniBusin bussilippukaupasta.
  • Sarja- ja kausiliput voi ostaa ja ladata tuttuun tapaan suoraan Länsilinjojen verkkosivujen kautta. 

  • Muutos ei vaikuta Länsilinjojen liikennöimien bussien reitteihin eikä aikatauluihin. 

 

Kaisa Juuso avaamassa vuoden tärkeimmät SOTE-kaksipäiväiset: Social Healthcare Executive & Tulevaisuuden Sairaala 2025

$
0
0

Päivä ja paikka: Ke 2.–to 3.4.2025 | Clarion Airport, Vantaa / Virtuaali

Tarkista tarkempi ageda suoraan nettisivuilta:

https://professio.fi/product/tapahtuma-tulevaisuuden-sairaala/

https://professio.fi/product/tapahtuma-social-healthcare-executive/


KAISA JUUSO AVAAMASSA VUODEN TÄRKEIMMÄT SOTE-KAKSIPÄIVÄISET:

Social Healthcare Executive & Tulevaisuuden Sairaala 2025

Social Healthcare Executive & Tulevaisuuden Sairaala 2025 yhdistävät voimansa kahden päivän ajaksi, tarjoten laajan kattauksen ajankohtaisimpia puheenvuoroja, verkostoitumismahdollisuuksia ja konkreettisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin.

Nämä vuoden merkittävimmät SOTE-tapahtumat järjestetään nyt ensimmäistä kertaa yhdessä paketissa. Luvassa on näkökulmia rahoituksesta ja talousnäkymistä, innovatiivisista digiratkaisuista ja resursoinnin tehostamisesta aina johtamisen, vetovoimaisuuden ja organisaatiokulttuurin kehittämiseen.


Tapahtuman nostoja

  • Ministerin terveiset suoraan kentälle
    Kaisa Juuso jakaa näkemyksensä sosiaali- ja terveydenhuollon tämänhetkisestä tilasta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.

  • Paneelikeskustelut: Resurssien kohdentaminen ja vaikuttavuus
    Miten sote-organisaatiot voivat optimoida toimintaansa, kun samalla tulee varmistaa palveluiden laatu ja saavutettavuus?

  • Keynotet: Digitaalinen transformaatio ja tekoälyn mahdollisuudet
    Kuule, kuinka tekoälyn ja automaation avulla voidaan saavuttaa merkittäviä tuottavuusetuja sekä hyödyntää innovatiivisia ratkaisuja niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa.

     

    Merkittäviä puhujia:

    • Carl Pettersson, toimitusjohtaja, Työeläkeyhtiö Elo: Vetovoiman ja tuloksellisuuden rakentaminen työyhteisöissä

    • Outi Antila, pääjohtaja, Kela: Valtakunnallinen sosiaalinen tilanne tänään ja tulevaisuudessa

    • Matti Bergendahl, toimitusjohtaja, HUS: Innovatiiviset ratkaisut erikoissairaanhoidossa

    • Krishna Singh, Data and AI Leader for Healthcare & Life Sciences, Amazon Web Services: Kattava katsaus pilvi-, data- ja tekoälyratkaisuihin terveydenhuollossa

    • Mikko Kuitunen, Vincit Oyj:n perustaja: Miten luodaan tulevaisuuskestävä organisaatio?


ILMOITTAUDU NYT – Paikkoja medialle rajoitetusti (vahvistamme pääsyn henkilökohtaisesti).

Rekisteröinti ja tiedustelut:
Sähköpostitse: rita.kerola@professio.fi
Lisätietoja voit kysyä myös LinkedIn-profiilistani: www.linkedin.com/in/ritakerola


Ystävällisin terveisin,
Rita Kerola
Chief Communication Officer, Professio Group

Vt 4 parantaminen Joutsassa Leivonmäen pohjoispuolella: Uusien ohituskaistojen rakentaminen alkaa 7. huhtikuuta

$
0
0

Valtatien 4 parantaminen Joutsassa Leivonmäen pohjoispuolella alkaa maanantaina 7. Huhtikuuta 2025. Tieosuudelle rakennetaan uudet ohituskaistat, minkä lisäksi toteutetaan yksityistiejärjestelyjä.

Rakennustyöt käynnistyvät hankealueen eteläpäästä pintamaan poistolla. Kevään aikana toteutetaan johto- ja laitesiirtoja, ja käynnistetään myös valtatien leventämiseen liittyvät rakennustyöt. Nykyisen valtatien parantaminen aiheuttaa vaihtelevaa liikennehaittaa ja tienkäyttäjän tuleekin varautua kesän mittaan muun muassa alennettuihin nopeusrajoituksiin hankealueella. Suuremmista muutoksista liikennejärjestelyihin tiedotetaan erikseen.

“Pääsemme aloittamaan rakennustyöt suunnitellussa aikataulussa. Talvikausi käytettiin rakentamissuunnitteluun ja rakentamista valmisteleviin töihin, kuten puuston poistoon”, kertoo projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen Väylävirastosta.

Karttakuva Vt4 Leivonmäki

Hankkeeseen kuuluu uusien keskikaiteellisten ohituskaistojen rakentaminen Naukjärven kohdalle valtatielle molempiin suuntiin. Ohituskaistaosuudelle toteutetaan myös tievalaistus. Lisäksi riista-aita tulee valtatien molemmin puolin noin 5,5 kilometrin osuudelle. Valtatien suorien yksityistieliittymien määrää vähennetään, ja ne korvataan uusilla yksityistieyhteyksillä joko nykyisiin tai parannettaviin valtatieliittymiin.

Lisää ohituspaikkoja sekä turvallisempia liittymiä

Tavoitteena on parantaa turvallisuutta sekä liikenteen sujuvuutta vilkkaasti liikennöidyllä osuudella. Toimenpiteillä on vaikutusta erityisesti pitkän matkan tavara- ja henkilöliikenteen sujuvuuteen, toimintavarmuuteen ja ennakoitavuuteen sekä työ- ja asiointimatkojen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Parannettavan tieosuuden pituus on kuusi kilometriä.

Kokonaisuudessaan hanke valmistuu vuoden 2026 loppuun mennessä pois lukien viimeinen hankkeeseen kuuluva päällystekerros valtatielle 4, joka toteutetaan kesäkaudella 2027. Valtatietä on parannettu jo aiemmin Leivonmäen eteläpuolelle saakka rakentamalla ohituskaistat Savenahon kohdalle ja toteuttamalla sinne tarvittavat yksityisteiden liittymäjärjestelyt ja turvallisemmat kääntymiskaistat. 

Toteuttajaksi on valittu GRK Suomi Oy. Hankkeelle on myönnetty rahoitusta 14 miljoonaa euroa. 

Lisätiedot:
Projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen, puh. 029 534 3563, etunimi.sukunimi@vayla.fi

Seuraa hanketta:
https://vayla.fi/vt-4-parantaminen-joutsassa-leivonmaen-pohjoispuolella 

Video hankealueesta

 

Nivelrikon hoitoon ja kuntoutukseen tarvitaan tehokkaita toimia

$
0
0

Yhteiskunta säästäisi pitkällä tähtäimellä merkittävästi terveydenhuollon kuluja, jos nivelrikkoa ennaltaehkäistäisiin ja hoidettaisiin liikunnalla ja painonhallinnalla. Tekonivelleikkaus ei saisi olla ratkaisu kasvavaan nivelrikko-ongelmaan, vaan sitä ennen pitäisi tehdä tehokkaita toimia nivelrikon hoidossa ja kuntoutuksessa.

Miljoona suomalaista kärsii nivelrikosta. Nivelrikko heikentää merkittävästi ihmisten toimintakykyä ja elämänlaatua. Erityisesti ikääntyneiden itsenäinen selviytyminen heikentyy. Noin 14 prosenttia yli 65-vuotiaiden suomalaisten säännöllisestä avuntarpeesta johtuu polven ja lonkan nivelrikosta.  

Nivelrikosta aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain 1,8 miljardin euron kustannukset. Kustannuksia aiheuttavat hoidon ja kuntoutuksen lisäksi työikäisillä sairauspoissaolot sekä ennenaikainen eläköityminen. 

Nivelrikon ensisijainen hoito on lääkkeetöntä. Esimerkiksi liikunnalla, ja tarvittaessa laihduttamisella, pyritään ylläpitämään toimintakykyä ja hallitsemaan kipua, mutta niillä on myös tärkeä rooli nivelrikon ennaltaehkäisyssä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Tekonivelleikkausta harkitaan vasta, kun kuntoutus ja kipulääkkeet eivät enää auta oireisiin.

Tekonivelleikkausjonot kuriin

Polven ja lonkan nivelrikon vuoksi tehdään vuosittain noin 26 000 ensitekonivelleikkausta, joista 7 000 työikäisille. Yhden tekonivelleikkauksen hinta on noin 10 000 euroa. Arviolta joka viides suomalainen nainen saa elämänsä aikana polven tekonivelen. Tulevaisuudessa tekonivelleikkauksia joudutaan tekemään yhä useammalle.

Tänä päivänä suurena ongelmana ovat pitkittyneet hoitojonot tekonivelleikkauksiin. Viime vuoden elokuussa yli 13 000 potilasta odotti polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen. Heistä noin joka kolmas oli odottanut leikkausta yli kuusi kuukautta, mikä ylittää hoitotakuurajan.

Vaihtelu hoitojonojen pituudessa on suurta eri hyvinvointialueiden välillä. Hyvinvointialueiden tulee saada pian tekonivelleikkausta odottavien potilaiden pitkät hoitojonot lyhyemmiksi, sillä jonoista aiheutuu suuria kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Leikkausjonossa olevan potilaan yleiskunto huononee liikkumisen vaikeuden ja kipujen takia, mikä puolestaan heikentää leikkauksen lopputulosta.

Liikunnalla iso merkitys

Liikunta on kaikkien oikeus, myös ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten. Kuntien tulisi tarjota saavutettavia ja esteettömiä liikuntapaikkoja kaikkien kuntalaisten käyttöön. Liikunta on yksi tärkeimmistä nivelrikon ehkäisyä ja toimintakykyä edistävistä toimista. Tehokkaalla ennaltaehkäisyllä saadaan pitkällä tähtäimellä merkittäviä terveydenhuollon säästöjä. Kun liikuntapaikkojen kustannukset eivät ole esteenä, yhä useampi nivelrikosta kärsivä voi osallistua ohjattuun tai omatoimiseen liikuntaan.

Järjestöillä on suuri merkitys niveloireisten liikuntaryhmien ja vertaistuen järjestämisessä. Vertaistuella muun muassa vahvistetaan omahoitoa. Tämä toiminta tulee taata tulevaisuudessakin.

Kansallinen nivelrikkostrategia

Suomeen tarvitaan kansallinen nivelrikkostrategia nivelrikkoon sairastuvien suuren määrän takia. Ennaltaehkäisevien toimien lisäksi oikea-aikaiset ja riittävät hoito- ja kuntoutuspalvelut tulee olla kaikkien niveloireisten saatavilla osana hyvinvointialueiden palvelupolkuja. Näin parannetaan niveloireisten ihmisten selviytymistä arjessa ja vähennetään yhteiskunnan kuluja.

Lisätietoa

Suomen Nivelyhdistyksen hallituksen
- puheenjohtaja Mikko Sinisalo, p. 050 5252 144 (Arja Karasvirta) tai viestinta@nivel.fi
- varapuheenjohtaja Leena Nordström, p. 050 5252 107, leena.nordstrom@nivel.fi

Rovaniemi jättää kaikkien kiinteistöjensä ikkunat pesemättä juhlavuoden kunniaksi

$
0
0

Rovaniemen kaupunki lanseeraa arkkitehti Alvar Aaltoon liittyvän vastuullisuusteon osana meneillään olevaa Alvar Aalto -juhlavuotta.  

Kaupunki on päättänyt jättää pesemättä kaikkien kiinteistöjensä ikkunat juhlavuoden ajan. Linjaus koskee esimerkiksi kouluja, päiväkoteja, kirjastoja sekä kulttuurin ja vapaa-ajan tiloja. Myös Linkkarin ikkunat jätetään pesemättä tuulilaseja lukuun ottamatta.  

“Tarkoituksena on kunnioittaa Alvar Aallon ajatusta, ettei ikkunoita tarvitse pestä, koska likaisista ikkunoista valo siivilöityy kauniimmin”, sanoo kaupungin Aalto-asiantuntija ja kulttuurituottaja Kaisa Rantamarttila.  

Osana kampanjaa kaupunki lanseeraa Aalto-ikkunatarran, joka siivilöi valon kauniisti puhtaissakin ikkunoissa. Ikkunatarra jäljittelee likaisen ikkunan synnyttämää valoefektiä. Tarroja voi ostaa yksinoikeudella Rovaniemen kaupungilta yhden euron hintaan.  

Kaupunki kannustaa myös kuntalaisia jättämään ikkunat pesemättä juhlavuoden kunniaksi.  

“Kannustamme käyttämään säästyvän ajan vaikkapa omaan hyvinvointiin lenkkipolulla”, Rantamarttila sanoo.  

Ikkunoiden puhdistuksesta säästyvät ja tarroista kertyvät rahat kaupunki käyttää Ounasvaaran gondolihissiä koskevan tarveselvityksen konsulttipalkkioon ja mahdollisiin oikeudenkäyntikuluihin.

"Tarkoituksena on selvittää, voisiko vuosikymmeniä sitten esiin noussut ajatus viimein toteutua", sanoo projektia vetävä Anne Kalkki Rovaniemen kaupungin elinvoimapalveluista. Hissi kulkisi saneeratulta kaupungintalolta Ounasvaaran päälle.  

Lisätietoa Rovaniemen Alvar Aalto -juhlavuodesta saat osoitteesta rovaniemi.fi/aalto.  

Lisätietoa medialle:  
Anne Kalkki, ylihankeprojektipäällikkö anne_k_78@dotmail.com  
Heini-Tuuli Onnela, viestintä- ja markkinointijohtaja, heini-tuuli.onnela@rovaniemi.fi, p. 040-5039819 

Missä kunnossa yksityistie tai silta on? – tietoa saa nyt uudesta karttapalvelusta

$
0
0

Suomen yksityistiet ja niillä olevat sillat ovat tärkeitä liikenneväyliä. Yksityisteitä pitkin kulkee vuosittain merkittävä määrä henkilöliikennettä ja elinkeinoelämän kuljetuksia. Esimerkiksi vuotuisesta korjatusta puutavarasta yli 90 prosenttia lähtee jalostuslaitoksille yksityisteiden varresta. Yksityisteiden kunnolla on merkitystä huoltovarmuudelle ja liikenteen sujuvuudelle.

Suomen metsäkeskus on julkaissut tietoa yksityisteiden ja niillä olevien siltojen kunnosta uudessa karttapalvelussa Metsäkeskuksen verkkosivuilla. Karttapalvelussa olevat tiedot perustuvat yksityisteiden ja siltojen laajaan kuntokartoitukseen, joka toteutettiin Metsäkeskuksen TIESIT-hankkeessa.

Tiedot auttavat kunnostustöiden kohdentamisessa

Uudessa karttapalvelussa on tällä hetkellä kuntotietoa noin 215 000 yksityistiekilometriltä, mikä on noin 60 prosenttia koko Suomen yksityistieverkosta. Palvelussa hyväkuntoisiksi arvioidut tieosuudet näkyvät vihreinä ja heikommassa kunnossa olevat punaisina.

Yksityistien kunto koostuu tien leveydestä, urautuneisuudesta, ojien syvyydestä, tien pituuskaltevuudesta sekä tien kaarteisuudesta. Yksityisteiden kuntoarviot perustuvat laserkeilausaineiston tulkintaan, eli koneelliseen analyysiin.

Palvelun avulla tiekunnat, yksityistien käyttäjät ja palveluntarjoajat voivat tunnistaa tieosuuksilla olevia ongelmakohtia ja suunnitella tietojen avulla esimerkiksi tien perusparannusta tai kunnostusta.

– Tiekuntien kannattaa ottaa selvää oman yksityistien kunnosta. Tekemistä on paljon. Valitettavasti avustusmäärärahoja on vain kymmenesosa siitä, mitä yksityisteiden kunnostamiseen tarvittaisiin. Uudesta karttapalvelusta näkee ne tienkohdat, jotka ovat heikoimmassa kunnossa. Kunnostustoimia kannattaakin suunnata näille tieosuuksille, jotka olisivat kiireellisintä korjata, sanoo metsäteiden johtava asiantuntija Mika Nousiainen Suomen metsäkeskuksesta.

Uudesta karttapalvelusta voi katsoa perustietoja ja kuntoarvioita myös yksityisteillä sijaitsevista silloista. Silloista ja siltarummuista esitetään muun muassa sillan päätyyppi, päämateriaali ja kuntoarvio sekä mahdolliset turvallisuuspuutteet.

Myös tiekunnista tietoa kartalla

Metsäkeskus on julkaissut verkkosivuillaan myös toisen karttapalvelun, jossa on tietoa yksityisteiden tiekunnista.

Kartalta voi selata tiekuntien nimiä ja palvelusta löytyvät myös yksityisteiden käyttöoikeusyksikkötunnukset. Tiegeometria, teiden nimet ja käyttöoikeusyksikkötunnukset on haettu palveluun Maanmittauslaitoksen yksityistierekisteristä.

Lisätietoa yksityisteistä ja uudet karttapalvelut ovat Metsäkeskuksen verkkosivuilla.  

Tiedote: Joka kolmas yksityistie tarvitsisi kunnostusta – korjausvelkaa on noin 1,3 miljardia euroa (13.3.2025)

Tietoa metsätietuesta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla ja tietoa yksityistieavustuksista on ELY-keskuksen sivuilla

Lisätietoja: 
Mika Nousiainen
metsäteiden johtava asiantuntija
Suomen metsäkeskus
p. 050 372 6641
mika.nousiainen@metsakeskus.fi


Elja ja Inka edustavat Suomea ammattitaidon EM-kilpailussa muoti ja vaatetus -lajissa

$
0
0

Koulutuskeskus Salpauksessa tekstiili- ja muotialaa opiskelevat Elja Saraluoto, 21, ja Inka Nurminen, 18, edustavat Suomea syyskuussa Tanskassa järjestettävässä EuroSkills Herning 2025 -kilpailussa. He kilpailevat parilajissa muoti ja vaatetus.

Suomesta EM-kilpailuun osallistuu virallinen ammattitaitomaajoukkue, johon kuuluu 18 kilpailijaa ja 19 eksperttiä.

Taitaja-kisoista heräsi kiinnostus kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin

Saraluodon ja Nurmisen tie kansainväliseen ammattitaitokilpailuun eteni suomenmestaruuskilpailun Taitajan kautta. Molemmille on kertynyt kokemusta Taitaja-kilpailun finaaleista, ja Saraluodolla on ollut kisoista tuomisenaan myös SM-hopeamitali.

Kilpailukokemuksen myötä kiinnostus ammattitaitokilpailuja kohtaan on kasvanut. Molemmat pitävät kilpailuihin osallistumista mahdollisuutena kehittää omaa ammattitaitoaan entistä korkeammalle tasolle.

– Kilpailuissa oman kehittymisen näkee parhaiten, samoin kuin sen, missä tarvitsee vielä kehittyä. Kilpailut ovat minulle näytönpaikkoja, Saraluoto kuvailee.

Kansainvälinen valmennustiimi tukee valmentautumisessa

Salpauksen tekstiili- ja muotialan lehtori Minna Tammi on koonnut kilpailijoiden tueksi kansainvälisen valmennustiimin omia verkostojaan hyödyntäen. Herningissä Tammi toimii eksperttinä ja valmentaa Saraluotoa ja Nurmista kilpailuun.

Valmennustiimin kuuluvat Tammen lisäksi Henna Holmberg Suomen kansallisoopperasta ja -baletista, ekspertti Pauliina Oksala Omniasta, Euroskills-ekspertti Toria Collins Isosta-Britanniasta, lajipäällikkö Noora Ihalainen ja Skills-huippuvalmentaja Marita Vuorio Stadin ammattiopistosta sekä kokenut WorldSkills- ja EuroSkills-kilpailija Juulia Peuhkuri.

Saraluoto ja Nurminen aloittivat kilpailuun valmentautumisen jo viime vuonna. Tänä vuonna he ovat olleet yhdessä opiskelijavaihdossa tanskalaisessa vaatturikoulussa, jossa he pääsivät tutustumaan uusiin tekniikoihin ja valmistusmenetelmiin. Valmentautumiseen kuuluu myös Taitaja-kilpailuun osallistuminen sekä Skills Finlandin järjestämät valmennus- ja maajoukkueleirit. Lisäksi he tutustuvat aiempien vuosien kilpailutehtäviin suunnittelemalla, kaavoittamalla, valmistamalla ja esittelemällä kilpailutehtävien mukaisia tuotteita.

 – Meillä on hyvä lähtökohdat valmentautumiseen, kun valmennustiimissä on mukana tämän tason ammattilaisia. Lähdemme kilpailuun tekemään oman parhaan suorituksemme, Nurminen ja Saraluoto sanovat.

Mittatilausompelijan työssä yhdistyvät luovuus ja looginen suunnittelu

Molemmat tiesivät jo yläkoulussa haluavansa opiskella tekstiili- ja muotialan ammattilaisiksi, joten opiskelu mittatilausompelijaksi Salpauksen Lahden keskustakampuksella oli luonteva valinta. Saraluoto on jo suorittanut alan perustutkinnon ja valmistunut mittatilausompelijaksi. Tällä hetkellä hän opiskelee Salpauksessa tekstiili- ja muotialan ammattitutkintoa. Nurmisen on tarkoitus valmistua mittatilausompelijaksi ensi vuoden keväällä.

– Tekstiili- ja muotiala sopii hyvin sellaiselle, joka nauttii siitä, että pääsee toteuttamaan itseään tuotteen suunnittelusta valmistukseen asti, Saraluoto kuvailee.

– Vaatteenvalmistuksessa pääsee yhdistämään sekä luovuuden että loogisen suunnittelun, Nurminen täydentää.

Tulevaisuuden toiveissa kansainvälisyys ja opiskelu ammattikorkeakoulussa

Molemmilla on tähtäimessä opintojen jatkaminen ammattikorkeakoulussa. Saraluoto on kiinnostunut kansainvälisistä uramahdollisuuksista ja työskentelystä viihde- ja esiintymisvaatteiden valmistuksen parissa. Nurminen haaveilee opiskelusta ulkomailla, jonka jälkeen hän haluaisi olla mukana edistämässä alan kehitystä monimuotoisempaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan.

Kansainväliset ammattitaitokilpailut antavat ainutlaatuisia kokemuksia myös ammatillisille opettajille

Salpauksen opettajat ovat aktiivisesti mukana kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa. Ekspertit toimivat kilpailuissa asiantuntijoina, tuomareina ja usein myös kilpailijoiden valmentajina. EuroSkills Herning 2025 -kilpailussa Salpauksesta ovat mukana muoti- ja vaatetuslajin eksperttinä toimiva lehtori Minna Tammi ja huonekalupuuseppälajin eksperttinä lehtori Marko Varjos, joka valmentaa kilpailuun Optiman opiskelijaa Alexander Häggmania.

Kysy lisää

Minna Tammi, p. +358447080677, minna.tammi@salpaus.fi

Marko Varjos, +358503843905, marko.varjos@salpaus.fi

Kansantanssifestivaali TRADI luo uutta perinnettä Tampereella 4.–6.4.

$
0
0

Tampereella tanssitaan ja juhlitaan suomalaista kansanperinnettä, kun ensimmäistä kertaa järjestettävä kansantanssifestivaali TRADI valtaa kaupungin tanssin riemulla, ainutlaatuisilla esityksillä ja yhteisöllisellä tunnelmalla yli 600 esiintyjän voimin.

Pispalan Sottiisin kevätfestivaalin ohjelma tarjoaa koko viikonlopun aikana elämyksiä kaiken ikäisille. Tapahtuma käynnistyy perjantaina Sampolan auditoriossa Tanhujalostamo-seminaarilla, jonka teemana on Kansantaide ja tekoäly. Ohjelma jatkuu Ilmasta tehtyjä-tanssiteoksella, joka on koreografi Maiju Laurilan tulkinta Samuli Putron musiikista. Illan päätteeksi kuullaan Iles-Lajunen-Rauhala-Volanto-kollektiivin tunnelmallinen Tanssilauluja-konsertti Yo-teatterin tiloissa. Lauantai-illan Tradijameissa Tampere-talon Sorsapuistosalissa Katajan paritanssijamit, Polenta-yhtye ja harmonikkavirtuoosi Antti Paalanen kutsuvat yleisön mukaan tanssimaan.

Festivaalin ytimessä on Nuorisoseurojen Tanssimylly-katselmus, jossa 44 aikuisten ja nuorten kansantanssiryhmää esittää osaamistaan ja saa palautetta esityksistään. Katselmuskonsertteja järjestetään koko viikonlopun ajan Sampolassa ja Hällä-näyttämöllä. Sunnuntaina TRADI huipentuu päätöskonserttiin, jossa yleisö pääsee nauttimaan uusista tanssiteoksista sekä Tanssimyllyn tulosten julkistamisesta 

Kansantanssifestivaali TRADIn järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Luvassa on energinen ja elinvoimainen tapahtuma, jossa liike, rytmi ja perinne kohtaavat! 

Lisätiedot

Jukka Heinämäki, vastaava tuottaja
Suomen Nuorisoseurat
jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi, puh. 050 526 8957 

Essi Roisko, viestinnän suunnittelija
Suomen Nuorisoseurat 
essi.roisko@nuorisoseurat.fi, puh. 044 739 0621

www.tradi.fi 

Ensimmäinen merkittävä kansallinen rahoitus Suojellaan Lapsia ry:lle lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa ehkäisevään työhön

$
0
0

Viranomaisille ilmoitettujen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten määrä kasvussa Suomessa 

Ilmoitukset lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosien aikana Suomessa [1], ja erityisesti teknologian väärinkäyttö mahdollistaa yhä useampia rikoksia. Lapsiin kohdistuvaa häirintää, houkuttelua ja seksuaaliväkivaltaa ehkäisevän työn tuleekin olla etusijalla lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja tulevaisuudenuskon edistämisessä. Suojellaan Lapsia ry on ainoa järjestö Suomessa, joka keskittyy yksinomaan lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ennaltaehkäisemiseen, ja on erityisesti maailmalla tunnettu ja palkittu innovatiivisesta ja kokonaisvaltaisesta, tutkimukseen pohjautuvasta työstään lasten suojelemiseksi. 

"Sydämellinen kiitos Brita Maria Renlundin muistosäätiölle merkittävästä kansallisesta tunnustuksesta ja tuesta suomalaisten lasten ja nuorten suojelemiseksi. Tämä on ensimmäinen merkittävä kansallinen rahoituksemme, joka antaa mahdollisuuden edistää suomalaisten lasten ja perheiden hyvinvointia. Jokaisella lapsella on oikeus tulla suojelluksi kaikelta seksuaaliväkivallalta ja nyt saamme toteuttaa tätä myös kansallisella tasolla, toteaa yhdistyksen toiminnanjohtaja ja erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen. 

Uudessa hankkeessa kehitetään innovatiivisia ratkaisuja lasten suojelemiseksi 

Huhtikuussa 2025 käynnistyvässä Varhain on Parhain –hankkeessa kehitetään innovatiivisia ratkaisuja lasten ja nuorten suojelemiseksi niin verkossa kuin muissa arjen ympäristöissä. Hankkeessa edistetään valtakunnallista lasten tunne- ja turvataitokasvatusta seksuaalirikosten ennaltaehkäisemiseksi. Hankkeessa edistetään myös uhrien, selviytyjien ja heidän perheidensä toipumista, kehitetään ennaltaehkäiseviä materiaaleja sekä vahvistetaan ammattilaisten valmiutta tunnistaa, kohdata ja käsitellä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa ilmiötasolla. Varhain on Parhain -hanketta tukee ruotsinkielinen Brita Maria Renlundin muistosäätiö, jonka ensisijaisena tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia luomalla toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. 

"Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan verkkovälitteisen seksuaaliväkivallan ennaltaehkäiseminen on ensisijaisen tärkeää. Suojellaan Lapsia ry edistää työllään lasten turvataitoja ja tekee ennaltaehkäisevää työtä niin lasten, nuorten, vanhempien kuin ammattilaisten kanssa. Siksi olemme päättäneet tukea yhdistyksen toimintaa”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Birgitta Forsström.

Hanke toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä muun muassa Folkhälsanin, Helsingin yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeessa kehitetään erityisesti ruotsinkielisiä ja käytännönläheisiä materiaaleja, jotta jokaisella lapsella ja nuorella olisi tasavertaiset mahdollisuudet tiedon ja tuen saamiseen.  

[1] Manninen, C. (2025, 27. helmikuuta). Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat lisääntyneet rajusti, osoittavat tilastot – asiantuntijat kertovat, miksi. Yle. https://yle.fi/a/74-20145667.  

Lue lisää Varhain on Parhain -hankkeesta: https://www.suojellaanlapsia.fi/varhain-on-parhain  

Lue lisää Suojellaan Lapsia ry:n muista hankkeista: https://www.suojellaanlapsia.fi/mita-teemme 

Kysely: Suomalaiset varsin tyytyväisiä digiklinikoihin ja terveydenhuollon digitaalisiin palveluihin

$
0
0

InterSystemsin teettämästä kyselystä käy ilmi, että jo yli puolet suomalaisista on ainakin kerran käyttänyt digiklinikkaa tai hyödyntänyt muita terveyspalveluja digitaalisesti. Kokemukset ovat olleet varsin myönteisiä, sillä vain 6 % on ollut tyytymätön saamaansa palveluun.

Globaali tiedonhallintateknologian- ja ratkaisujen toimittaja InterSystems teetti viime vuoden lopulla 1 000 suomalaisella kuluttajakyselyn, jossa selvitettiin terveydenhuollon palvelujen käyttämistä digitaalisesti. Vastaajista noin 51 % on käyttänyt digiklinikkoja tai terveydenhuollon digitaalisia palveluja.

–  Hieman yllättäen eniten digiklinikkapalveluiden käyttäjiä löytyy Pohjois-Suomesta, joka kiilasi pääkaupunkiseudun ja Länsi-Suomen ohi. Pohjois-Suomessa, ehkä pitkien välimatkojen vuoksi, digiklinikkapalveluja hyödynnetään runsaasti sekä julkisella että yksityisellä puolella. Vähäisintä digitaalisten terveyspalvelujen käyttö on Itä-Suomessa, InterSystemin johtaja Miila Päivärinne kertoo.

Digiklinikkapalvelujen käyttö on jonkin verran suositumpaa julkisessa terveydenhuollossa kuin yksityisellä puolella.

– Erityisesti nuoret ikäryhmät ovat ottaneet tulosten perusteella digitaaliset palvelut hyvin vastaan, mutta aivan vanhimmissakin ikäryhmissä jo joka neljäs on ollut digiklinikan asiakkaana, Päivärinne sanoo.

Tyytyväisyys palveluihin on varsin hyvällä tasolla: liki 10 % vastaajista on erittäin tyytyväisiä ja 32 % tyytyväisiä. Neutraaliksi kokemustaan kuvaa selvä enemmistä eli 52 % vastaajista. Tyytymättömien osuus jää 6 %:iin.

–  Kaikista tyytyväisimpiä käyttäjiä ovat 25–34-vuotiaat, mutta myös vanhemmat ikäryhmät arvioivat digiklinikkoja varsin myönteisesti, eikä ikäryhmien välille synny suuria eroja. Vaikka digiklinikoiden käyttö on Itä-Suomessa vielä vähäisempää kuin muualla maassa, alueelta löytyy silti koko maan tyytyväisimmät käyttäjät, Päivärinne paljastaa ja jatkaa:

– Palvelukokemuksessa onnistuminen on hyvin tärkeää, jotta digitaalisten palvelujen hyödyntämistä saadaan lisättyä yhteiskunnassamme. Oleellista on, että digitaalisuudesta tehdään helppoa sekä asiakkaille ja ammattilaisille. Se edellyttää ennen kaikkea toimivaa tiedonvaihtoa eri järjestelmien välillä, jotta ammattilaisilla on käytössään hoitotilanteissa aina tuorein tieto ja vältetään manuaalinen työ, Päivärinne summaa

Kyselystä
Tiedot perustuvat kyselyyn, jossa kartoitettiin Suomessa asuvien näkemyksiä terveystietojen mittaamisesta, seurannasta ja jakamisesta. Tutkimus toteutettiin loka-marraskuussa 2024, ja siihen osallistui tuhat 18–80-vuotiasta vastaajaa eri puolilta Suomea. Otos oli väestöä demografisesti edustava. Kyselyn teki Syno International verkossa. Kyselyn tilaajana toimi InterSystems.

Lisätietoja:
Johtaja Miila Päivärinne, InterSystems, miila.paivarinne@intersystems.com, p. 046 6000 898

InterSystems on globaali tiedonhallintateknologian- ja ratkaisujen toimittaja, joka on yli 40 vuotta palvellut terveydenhuollon, finanssitoimialan, teollisuuden ja logistiikan asiakkaita heidän kriittisimmissä tiedonhallinnan tarpeissaan. www.intersystems.com

 

Elisa laajentaa valokuituverkkoa lähes 200 alueelle ja kasvattaa liittymien nopeuksia

$
0
0

Elisa jatkaa valokuituyhteyksien rakentamista asukkaille ja yrityksille ympäri maata: Suomen kattavin valokuituverkko laajenee tänä vuonna lähes 200 alueelle. Myös nopeudet kasvavat, sillä 1.4. alkaen Elisa tuo kotitalouksien käyttöön uuden 10 gigabitin nettiliittymän. Kevään edetessä sama nopeus saapuu myös yrityksille.

Valokuituverkko laajenee Suomessa vauhdilla ja tarjoaa yhä useammalle asukkaalle ja yritykselle nopean nettivaihtoehdon 5G-verkon ohella. Nyt rakennettava valokuituverkko palvelee käyttäjiään vuosikymmeniä eteenpäin, ja siksi Elisa kasvattaa verkkonsa nopeuksia askeleittain kohti 100 gigabittiä. Uusi 10 gigabitin liittymä on osa tätä kehitystä, ja se on saatavilla kotitalouksiin 1.4. alkaen.

– Valokuitu sopii erityisen hyvin koteihin, joissa nettiä käyttää useampi perheenjäsen ja älylaite yhtä aikaa. 10 gigan nettiliittymä kattaa nämä kasvavat tarpeet ja vastaa myös vaativimpaan netinkäyttöön, kuten online-pelaamiseen sekä videon striimaukseen. Elisa on talven aikana tuonut valikoimaansa myös uuden sukupolven WiFi 7 -reitittimen, jonka avulla kasvavat nopeudet saa asunnossa langattomasti käyttöön, kertoo Elisan kodin yhteyksien liiketoimintajohtaja Laura Soikkeli.

Kevään edetessä 10 gigabitin nopeus saapuu myös yritysten käyttöön. Valokuitu kiinnostaa tällä hetkellä niin pienyrityksiä kuin isompia liikekiinteistöjä.

– Luotettaville toimisto- ja etätyöyhteyksille on tarvetta aina autokorjaamoista ohjelmistoalan yrityksiin. Myös suuremmissa liikekiinteistöissä päivitetään vanhempia yhteystekniikoita valokuituun. Kuituyhteys voidaan rakentaa myös yksittäiseen liikekiinteistöön, vaikka se ei alueellisen kuiturakentamisen reitille osuisikaan, sanoo Elisan yritysasiakkaiden liiketoimintajohtaja Petteri Svensson.

Valokuituyhteys saapuu tänä vuonna lähes 200 uudelle alueelle

Elisan valokuituverkko on Suomen kattavin* eli sen piirissä on eniten kotitalouksia ja liikehuoneistoja koko maassa. Nykyisellään kuituverkko yltää jo lähes miljoonaan kohteeseen ja laajenee tänä vuonna lähes 200 alueelle ympäri maata. Uudet alueet ovat osa Elisan 200 miljoonan euron kuiturakentamisohjelmaa.

– Valokuituverkon käyttäjiä ovat kunnan asukkaat, yritykset, julkinen sektori sekä viranomaiset ja se toimii pohjana entistä kattavampien mobiiliverkkojen rakentamiselle. Valokuituinfra on samalla maan huoltovarmuuden peruspilareita ja siihen panostaminen parantaa koko yhteiskunnan varautumista, kertoo Elisan kiinteästä verkosta vastaava johtaja Niklas Granholm.

Uudet 10 gigabitin nettiliittymät ovat saatavilla viime vuoden aikana rakennetussa sekä jatkossa rakennettavassa Elisan valokuituverkossa ja niiden saatavuus laajenee jatkuvasti verkon elinkaaripäivitysten myötä. Voit tarkistaa Elisan valokuidun saatavuuden omalle alueellesi Elisan verkkosivuilta.

Tänä vuonna Elisa rakentaa valokuituverkkoa seuraavilla paikkakunnilla

  • Etelä-Pohjanmaa: Lapua ja Seinäjoki
  • Kanta-Häme: Riihimäki
  • Keski-Pohjanmaa: Kannus ja Kokkola
  • Keski-Suomi: Jyväskylä ja Muurame
  • Kymenlaakso: Kotka
  • Pirkanmaa: Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi
  • Pohjanmaa: Mustasaari ja Vaasa
  • Pohjois-Karjala: Joensuu
  • Uusimaa: Espoo, Helsinki, Järvenpää, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Tuusula, Vantaa, Vihti
  • Varsinais-Suomi: Lieto, Paimio

FAKTA: Huomioi nämä asiat, kun hankit valokuituyhteyttä

  1. Sopivan yhteyden valinta. Mobiiliverkko ja valokuitu ovat Suomessa suosituimmat vaihtoehdot kodin nettiyhteydeksi. Parhaimman vaihtoehdon määrittävät asuinpaikka (mitä yhteystekniikoita on saatavilla) ja yhteyden käyttötarve (kuinka moni yhteyttä käyttää ja mihin). Yksikään yhteystekniikka ei ole automaattisesti ylitse muiden.
  2. Sopimuksen sisältö ja kokonaiskustannukset. Valokuituyhteyden kokonaiskustannus koostuu hankintahinnasta ja liittymän kuukausihinnasta. Selvitä, kuuluuko sopimukseen sekä valokuidun rakentaminen että nettiliittymä. Kiinnitä huomiota myös sopimuksen selkeyteen ja siihen, sisältyykö sopimuksen perumiseen sakkoja tai pitääkö sopimuksia tehdä monen eri tahon kanssa. Elisan valokuitusopimuksissa valokuituyhteyden rakentaminen ja nettiliittymä myydään yhdessä, joten malli on yksinkertainen ja turvallinen.
  3. Nettiliittymän nopeuden vaikutus hintaan. Netti hinnoitellaan Suomessa nopeuden perusteella. Alhaisimmat nopeudet eivät välttämättä riitä, jos nettiä käyttää useampi perheenjäsen yhtaikaa. Nopeuden valintaan liittyy olennaisesti se, kuinka moni käyttäjä ja laite nettiyhteyttä käyttää, ja mitä nettiyhteydellä halutaan tehdä.

*Traficomin tuottama tilannekuva kiinteiden nettiyhteyksien saatavuudesta Suomessa syyskuun 2024 lopussa. Linkki: Kiinteiden viestintäverkkojen kehitys Suomessa | Tieto Traficom

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Elisan Mediadesk, mediadesk@elisa.fi, p. 050 305 1605

Viewing all 112235 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>