Viaplay tarjoaa huhtikuussa huikean kattauksen uutta katsottavaa. Camilla Läckberg avaa perheensä elämää viihdyttävässä Viaplay-sarjassa Läckbergit. Otsikoissa nähty romanttinen draama Se päättyy meihin saa suoratoistoensi-iltansa 4. huhtikuuta. Lisäksi ruutuihin palaa katsojien rakastama norjalainen poliisi William Wisting, joka ratkoo tällä kertaa vuosien takaista rikostapausta.

ELOKUVAT

Se päättyy meihin (2024)
Genre: draama/romantiikka
Ensi-ilta yksinoikeudella Viaplayssa 4.4.

Justin Baldonin ohjaama draama perustuu Colleen Hooverin suosittuun romaaniin. Bostonissa asuessaan Lily (Blake Lively) tapaa neurokirurgi Ryle Kincaidin (Justin Baldoni) ja uskoo löytäneensä sielunkumppaninsa. Pian kuitenkin herää kysymyksiä heidän suhteestaan. Kun Lilyn ensimmäinen rakkaus Atlas Corrigan yhtäkkiä palaa kuvioihin, Lily tajuaa, että hänen on opittava luottamaan omiin voimiinsa ja tehtävä vaikea valinta tulevaisuutensa suhteen.  

The Thicket (2024)
Genre: western/jännitys
Ensi-ilta yksinoikeudella Viaplayssa 11.4.

Epätoivoinen mies värvää kovaksikeitetyn palkkionmetsästäjä Reginald Jonesin jäljittämään Cutthroat Bill -nimellä tunnetun häikäilemättömän tappajan, joten Jones kokoaa avukseen ryhmän odottamattomia sankareita. Yhdessä he lähtevät hengenvaaralliseen tehtävään, joka johtaa heidät uhkaavalle ei-kenenkään-maalle, joka tunnetaan nimellä ”The Thicket”. Länkkäridraaman rooleissa nähdään mm. Peter Dinklage, Juliette Lewis ja Metallican laulajana paremmin tunnettu James Hetfield.

Valtteri ja violetti väriliitu (2023)
Genre: seikkailu/animaatio
Ensi-ilta yksinoikeudella Viaplayssa 17.4.

Kirjassaan seikkailunhaluinen Harold (Zachary Levi) osaa herättää kaiken henkiin yksinkertaisesti piirtämällä sen. Kun Harold kasvaa ja siirtyy pois kirjan sivuilta hän huomaa, että hänellä on paljon opittavaa oikeasta maailmasta. Kun rajattoman mielikuvituksen voima joutuu vääriin käsiin, tarvitaan Haroldin ja hänen ystäviensä koko luovuus pelastamaan sekä todellinen että hänen oman maailmansa. Koko perheen elokuva pohjautuu Crockett Johsonin kirjaan, joka on amerikkalainen lastenkirjallisuuden klassikko.

Puppy Love (2023)
Genre: romanttinen komedia
Yksinoikeudella Viaplayssa 18.4. alkaen

Ihastuttavan vapaan sielun Nicolen ja sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivän hömelön mutta hurmaavan Maxin treffit koirapuistossa menevät vinksalleen. Kun epäsopusuhtaiselle parivaljakolle selviää, että heidän koiransa ovat tulleet toimeen vähän turhankin hyvin, ja seurauksena on tulossa koiranpentuja, erimielisyydet on unohdettava. Heidän on huolehdittava tulevista koiravanhemmista - vaikka he sitten rakastuisivat matkan varrella. Romanttisen komedian ihmispääosissa nähdään Lucy Hale (Pretty Little Liars) ja Grant Gustin (Glee, The Flash).

Afraid (2024)
Genre: kauhu/jännitys
Ensi-ilta yksinoikeudella Viaplayssa 25.4.

Curtis (John Cho) ja hänen perheensä valitaan testaamaan mullistavaa uutta laitetta: digitaalista perheavustajaa, AIAa. Avustaja vie älykodin aivan uusiin ulottuvuuksiin. Kun laite kaikkine antureineen ja kameroineen on asennettu heidän kotiinsa, AIA vaikuttaa pystyvän ihan kaikkeen. Se oppii perheen käyttäytymistavat ja alkaa ennakoida heidän tarpeitaan. Lisäksi se varmistaa, ettei mikään – eikä kukaan – asetu perheen tielle…

Muita Viaplayn huhtikuun uutuuselokuvia:

1.4. A Difficult Year*
3.4. Backspot*
5.4. Meg 2: The Trench
6.4. All Fun and Games
7.4. Soudain seuls (Suddenly)*
10.4. Mother Couch*
12.4. The Beast*
Peluri - kuolema on elävien ongelma
14.4. The Angry Black Girl and Her Monster*
19.4. Marmalade*
Hetki lyö
21.4. Wake Up*
26.4. Detained*
28.4. All Souls* (mukana Oscar-voittaja Mikey Madison)

*suoratoistoensi-ilta

SARJAT

Läckbergit– kausi 1
Genre: reality
Yksinoikeudella Viaplayssa 1.4. alkaen

Camilla Läckberg, yksi Ruotsin tunnetuimmista kirjailijoista, paljastaa tässä 8-osaisessa sarjassa aivan uuden puolen itsestään. Läckbergit-realityssa hän esittelee suodattamattoman kuvan elämästään ja perheestään - sisältäen runsaasti arjen draamaa, suuria uraprojekteja ja henkilökohtaisia haasteita. Camilla Läckbergin perheeseen kuuluvat hänen miehensä Simon Sköld, heidän tyttärensä Polly sekä Camillan vanhemmat lapset Wille, Meja ja Charlie.

Wisting – kausi 5
Genre: rikos/jännitys
tulossa yksinoikeudella huhtikuussa 

William Wisting on sairauslomalla vakavan vamman vuoksi, kun postissa saapuu hänelle nimetön kirje. Salaperäisessä kirjeessä on vain yksi rivi tekstiä: 12-1569/17 - tapausnumero, joka johdattaa hänet viiden vuoden takaiseen murhaan toisessa poliisilaitoksessa. Hän hankkii käsiinsä jutun asiakirjat ja huomaa, ettei poliisi koskaan löytänyt tärkeää todistajaa vanhassa murhatapauksessa, jossa 17-vuotias Tone Vaterland tapettiin ja hänen entinen poikaystävänsä tuomittiin. Kaudella nähdään mukana suomalaisnäyttelijä Pekka Strang. Viides tuotantokausi perustuu Jørn Lier Horstin kirjaan ”Tapaus 1569”.

M/S Bjørvika – kausi 1
Genre: reality
Yksinoikeudella Viaplayssa 21.4. alkaen

Viaplayn uudessa norjalaisessa realitysarjassa kuusi nuorta bilettää ja työskentelee laivalla kymmenen päivän ajan. Osallistujien on pestävä kansia ja vessoja, palveltava vieraita, myytävä lippuja ja noudatettava tiukan miehistön käskyjä. Kun paljastuu, että kyseessä on kilpailu, jossa on vain yksi voittaja, lämpötila alkaa nousta. Ystävyydet ja rakkaussuhteet ovat vaakalaudalla, ja käy ilmi, että tämä ei ollutkaan aivan sitä, mitä he olivat kuvitelleet. Luvassa on romantiikkaa, armotonta juhlintaa ja selkäänpuukotuksia, kun kilpailijat taistelevat isosta palkinnosta: tippipurkista.

Accused – kausi 2a (jaksot 1-4/8)
Genre: rikos/jännitys
Yksinoikeudella Viaplayssa 29.4. alkaen, neljä jaksoa kerralla

Brittisarjaan pohjautuva amerikkalaisdraama kertoo poikkeuksellisiin tilanteisiin päätyneistä tavallisista ihmisistä. Jokainen jakso alkaa oikeussalissa, jossa syytetyt esitellään tietämättä heidän rikostaan tai sitä, miten he ovat päätyneet oikeuden eteen. Tämän jälkeen katsojille näytetään syytetyn näkökulmasta tapahtumat, jotka johtivat heidät oikeussaliin. Uudella kaudella sarjan vahvassa näyttelijäkaartissa nähdään mm. Felicity Huffman (Täydelliset naiset) ja Michael Chiklis (The Shield).

Jana – Marked for life - kausi 1
Genre: toiminta/draama
Viaplayssa 20.4. alkaen

6-osainen ruotsalaissarja perustuu Emelie Scheppin bestseller-kirjasarjaan, joka kertoo syyttäjästä ja entisestä lapsisotilaasta Jana Berzeliuksesta (Madeleine Martin). Ruotsin maahanmuuttoviraston korkea-arvoisen virkamiehen murhatutkimuksissa pääepäilty löydetään kuolleena, ja Jana tunnistaa heti jotain hänen arpeutuneessa ruumiissaan.

Troppo – kausi 2
Genre: rikosdraama/jännitys
Yksinoikeudella Viaplayssa 9.4. alkaen, kaikki jaksot kerralla

Ex-poliisi Ted Conkaffey (Thomas Jane) ja rikollisen menneisyyden omaava yksityisetsivä Amanda Pharrell (Nicole Chamoun) tutkivat eriskummallista paikallista murhaa ja eksoottista huumerinkiä. Samalla Amanda joutuu tekemisiin vanhan vihollisensa ja uuden rakkautensa kanssa, ja Tedin menneisyys vainoaa miestä ja hänen perhettään Crimson Lakeen - tappavin seurauksin. Kehutun sarjan ensimmäinen kausi on myös katsottavissa Viaplayssa.

Muita sarjauutuuksia

3.4. Dexter: New Blood – kausi 1
8.4. Miehen puolikkaat – kaudet 1-6

Pidätämme oikeuden muutoksiin. 

Lisätietoja:

Iiris Anttonen, Partnership Marketing Project Manager & PR, Viaplay Group Finland
iiris.anttonen@viaplaygroup.com

Kuntavaalit ovat koulutuksen kannalta tärkeät vaalit, sillä kunnat päättävät itsenäisesti monista koulutuksen ja opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Kieltenopetuksessa tämä tarkoittaa muun muassa päätöksiä kielitarjonnasta, ryhmäkokovaatimuksista ja opettajien palkkaamisesta. 

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on laatinut kuntavaaleihin omat tavoitteensa (https://sukol.fi/ajankohtaista/kuntavaalitavoitteet-kommunalvalsprogram/), joiden tarkoituksena on varmistaa laadukas, monipuolinen kieltenopetus kaikkiin Suomen kuntiin, kaikkien suomalaisten ulottuville. 

SUKOLin tavoitteiden mukaan kuntien tulee perusopetuksessa tarjota useampia pitkiä A1-kieliä ja turvata vapaaehtoisen A2-kielen opetus. Lisäksi kuntien on luotava edellytykset sille, että vieraita kieliä on mahdollista opiskella alakoulusta lähtien kieltenopettajan johdolla. Kuntien tulee taata opettajille pedagoginen vapaus ja tukea opettajien osallistumista täydennyskoulutukseen. Näiden tavoitteiden täyttäminen lisää yhdenvertaisuutta ja kunnan houkuttelevuutta.

Oikeus oppia kieliä

”Jottain tarvii tehä, ja nopiasti!” kirjoittaa Oulun seudun kieltenopettajat OSKO ry:n hallitus SUKOLin blogissa (https://sukol.fi/ajankohtaista/heratys-pohjois-suomi-olemme-putoamassa-kielitaidon-kelkasta/). Pohjois-Suomen lapsilla ja nuorilla on OSKOn mukaan hälyttävän rajalliset mahdollisuudet opiskella muita vieraita kieliä kuin englantia ensimmäiseltä luokalta lähtien. OSKO vetoaa kuntapäättäjiin: kielten opiskelun yhdenvertaisuus on taattava asuinpaikasta riippumatta. 

Huoltajia OSKO kehottaa vaatimaan lapsilleen samoja mahdollisuuksia kuin eteläisemmän Suomen suurissa kunnissa, sillä mahdollisimman varhain hankittu monipuolinen kielitaito kehittää ajattelua ja valmistaa tulevaisuuden osaajia. OSKOn hallitus kirjoittaa: 

Tarkasteltaessa kieltenopiskelun tilannetta eri puolilla Suomea on ilmiselvää, ettei kyse ole pelkästään taloudellisista resursseista. Tarvitaan myös oikeanlaista tahtotilaa. Tampere ja Hyvinkää toimivat erinomaisena esimerkkinä siitä, mitä voidaan tehdä, kun tahtoa riittää kaikilla päätöksenteon tasoilla. Näissä kunnissa noin 50 % kodeista valitsi lapsensa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi saksan, ranskan tai espanjan viime syksynä. 

Samaan aikaan Oulussa kaikki ekaluokkalaiset aloittivat A1-kielenä englannin, ja neljäsluokkalaisista vain murto-osa pääsi aloittamaan vapaaehtoisen A2-kielen opiskelun.

”Herätys Pohjois-Suomi! Olemme putoamassa kielitaidon kelkasta”, varoittavat oululaiset kieltenopettajat. Yhdenvertaisuus ei nykyisellään toteudu. Tarvitaan pitkäjänteisempää, tulevaisuuteen tähtäävää kielipolitiikkaa. 

Kuka opettaa?

Vuosiluokilla 1–6 luokanopettaja on kelpoinen opettamaan toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä. Huolta on herättänyt se, että näillä vuosiluokilla kieltenopetusta on siirretty aineenopettajilta sellaisillekin luokanopettajille, joilla ei ole kielen erikoistumisopintoja, täydennyskoulutusta tai edes halua kielen opettamiseen. Kielitaitoiseksi kasvaminen edellyttää pitkää ja systemaattista kielipolkua pedagogisesti pätevän kieltenopettajan opastamana.

SUKOL toteutti yhdessä OAJ:n ja Suomen Luokanopettajat ry:n kanssa syyskuussa 2021 kyselyn (https://sukol.fi/ajankohtaista/kyselytietoa-kieltenopetuksen-jarjestamisesta/), joka käsitteli A- ja B1-kielen opetuksen toteutusta. Kyselyssä vastaajina oli 116 luokanopettajaa ja 413 kielten aineenopettajaa. Tuloksista kävi ilmi, että varhennettua A1-englannin, -ruotsin ja -suomen kielen opetusta oli osoitettu suurelta osin luokanopettajille samoin kuin kuudennella luokalla alkavaa B1-kielen opetusta. Valtaosa näistä luokanopettajista ei ollut suorittanut opettamansa kielen erikoistumisopintoja eikä osallistunut opettamansa kielen täydennyskoulutukseen kyselytutkimusta edeltäneiden kahden vuoden aikana. Tilanne ei ole sittemmin muuttunut.

Katoavia A2-kieliä opettivat vastaajista lähes yhtä lailla luokan- kuin aineenopettajat. A2-kielten tarjoaminen on opetuksen järjestäjille vapaaehtoista, ja yhä enenevässä määrin niiden tarjoamisesta on luovuttu säästösyihin vedoten. Näin alueellista kielitarjontaa on kavennettu käytännössä minimiin, pelkän englannin opetukseen.

Opettajan pedagoginen vapaus

SUKOLin varapuheenjohtaja Minna Närvä kirjoittaa SUKOLin blogissa (https://sukol.fi/ajankohtaista/raha-ratkaisee-pedagoginen-vapaus-ja-taydennyskoulutus-vaarassa/) opettajan pedagogisesta vapaudesta, johon kuuluu olennaisesti opettajan oikeus valita käyttämänsä oppimateriaali: 

Samalla opettaja on vastuussa siitä, että valitut materiaalit tukevat oppimista ja vastaavat opetussuunnitelman tavoitteita. Etenkin toisen asteen koulutuksen maksuttomuus on tuonut merkittävän muutoksen opetuksen järjestäjän taloudelliseen tilanteeseen, mikä pahimmillaan rajoittaa opetusmateriaalin valintamahdollisuuksia merkittävästi.

Jos pelkkä raha ratkaisee, vaarassa ei ole ainoastaan pedagoginen vapaus vaan myös täydennyskoulutus. Närvän mukaan opettaja on loistava esimerkki elinikäisestä oppijasta, jonka osaamista on jatkuvasti päivitettävä. Mahdollisuudet ja resurssit vaihtelevat valitettavasti kunnan ja opetuksen järjestäjän mukaan. Jollain paikkakunnalla jokaiselle opettajalle on varattu vuosittainen täydennyskoulutusraha, kun taas toisaalla kollega joutuu kustantamaan koulutuksensa itse. Tämä vaikuttaa kunnan houkuttelevuuteen työnantajana.

Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13.4.2025. SUKOL on laatinut omat vaalitavoitteensa: bit.ly/SUKOL_kuntavaalit.

Yhteistyö ja vuorovaikutus maatalousyrittäjien ja lomittajien välillä toimii pääosin hyvin. Tämä selviää Melan toteuttamasta kyselystä, jonka perusteella sekä yrittäjät että lomittajat kokevat, että vuorovaikutus osapuolten välillä on avointa, ystävällistä ja sujuvaa. Yrittäjät arvostavat erityisesti lomittajien ammattitaitoa ja kertovat voivansa lomailla luottavaisin mielin lomittajan ollessa tilalla.

Kysely toteutettiin syksyllä 2024 lomituksen Samassa veneessä -tilaisuuksien yhteydessä. Kyselyyn vastasi yli 1 000 maatalousyrittäjää ja yli 400 lomittajaa. Kyselyssä kymmenen lomitusyksikön yrittäjät, lomittajat ja lomitushallinnon edustajat vastasivat toisiaan koskeviin väittämiin, joiden avulla yhteistyön toimivuutta lomituksen eri osapuolten välillä arvioitiin. 

Yrittäjät tyytyväisiä lomittajien työhön

Maatalousyrittäjät antoivat yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta lomittajien kanssa arvosanaksi 4,3 (asteikolla 1–5). Vastausten perusteella yrittäjät arvostavat varsinkin lomittajien osaamista ja ammattitaitoa. Yrittäjät kokivat, että lomittajat noudattavat annettuja työohjeita, hoitavat työnsä tunnollisesti ja lomittajilla on riittävä osaaminen tilan töihin. Myös se, miten lomittajat huomioivat eläintaudit sekä niiltä suojautumisen sai kiitosta yrittäjiltä.

Yrittäjät kokivat, että myös yhteistyö lomitushallinnon kanssa on enimmäkseen toimivaa (arvosana 3,7). Parhaimman arvion yrittäjät antoivat lomituksen järjestymisestä silloin, kun vuosiloman ajankohta on ilmoitettu ajoissa. Sen sijaan eniten hajontaa oli siinä, miten tasapuolisesti yrittäjät kokivat hallinnon kohtelevan asiakkaitaan.

– Hajonta tasapuolista kohtelua koskevassa kysymyksessä johtunee ennen kaikkea lomittajien saatavuuden vaihtelusta eri alueilla, arvioi Melan lomituspalveluista vastaava johtaja Päivi Wallin.

Lomittajat arvostavat palautetta ja asianmukaisia ohjeita

Myös lomittajat olivat tyytyväisiä yhteistyöhön yrittäjien kanssa (arvosana 4,1) ja arvostivat etenkin mahdollisuutta päästä hyödyntämään työssään hankkimaansa erityisosaamista esimerkiksi koneiden käytöstä. 

Vastauksista selviää, että toisilla alueilla lomittajat toivoivat yrittäjiltä enemmän palautetta voidakseen kehittää toimintaansa. Hajontaa esiintyi myös siinä, miten hyvin lomittajat näkivät yrittäjän valmistautuneen lomituksen alkamiseen ja esimerkiksi huolehtineet, että lomituksen aikana tarvittavia kulutustavaroita on riittävästi. Myös työohjeiden ja opastuksen laadussa oli vaihtelua. Yrittäjien onkin hyvä huomioida, että lomituksen onnistumisen kannalta on oleellista, että lomittaja saa aina riittävät ja ajantasaiset työohjeet ja että lomittajien käyttöön on varattu esimerkiksi tarvittava määrä rehuja ja muita tarvikkeita.

Työturvallisuudessa ja lomittajan tehtävien täsmentämisessä parannettavaa

Heikoimmat arviot yrittäjät saivat lomittajilta työturvallisuuden huomioinnista sekä siitä, miten yrittäjät hahmottavat lomittajalle kuuluvat tehtävät ja työajan.

– Erityisen huolestuttava on työturvallisuuden saama heikko arvosana, sillä jos tila ei ole turvallinen työskentely-ympäristö lomittajalle, ei se ole sitä myöskään yrittäjälle itselleen, Wallin painottaa. 

Yrittäjien vastauksista käy ilmi, että lomahallinnon kanssa tehtäviä tilakäyntejä ei koeta erityisen hyödyllisiksi.

– Tilakäyntien yksi keskeisimmistä tehtävistä on antaa ulkopuolinen näkökulma tilan mahdollisiin työturvallisuusriskeihin, joten tilakäyntien merkitystä sekä oman että lomittajien työturvallisuuteen ei ehkä täysin hahmoteta, Wallin pohtii.

Vastausten perusteella hankausta yrittäjien ja lomittajien yhteistyöhön tuo näkemys lomittajan työajasta. Tämä tuli esille sekä lomittajien että yrittäjien avoimissa vastauksissa. Yrittäjät eivät aina näytä hahmottavan, että lomittajan työaika tilalla vastaa aina lomalla olevan yrittäjän prosenttiosuutta tilan välttämättömistä kotieläinten hoitotöistä. Eli lomittaja voi tehdä vain lomalla olevan yrittäjän tehtäväosuuden eikä esimerkiksi voi pidentää omaa työpäiväänsä kuin vain tietyissä poikkeustilanteissa.

Tavoitteena yhteistyön parantaminen

Lomitusyksiköt ovat järjestäneet Samassa veneessä -tilaisuuksia yhteistyössä Melan Välitä viljelijästä -projektin ja Melan lomituspalvelut-yksikön kanssa ympäri Suomen jo vuodesta 2019. Tilaisuuksiin kutsutaan lomituspalveluiden osapuolet eli maatalousyrittäjät, maatalouslomittajat sekä lomitushallinto. Tilaisuuksien tavoitteena on lisätä ymmärrystä maatalousyrittäjien, lomittajien ja lomituksen hallintohenkilöstön välillä sekä parantaa osapuolten välistä yhteistyötä ja käydä avointa keskustelua eri osapuolten toiveista ja tarpeista.

Keskustelujen pohjaksi kaikille osapuolille on tehty kysely, jossa yhteistyön sujuvuutta on selvitetty. Vuonna 2024 kysely uudistettiin ja arvioitavat kohteet vietiin hyvin konkreettiselle tasolle. Uudistettu kysely oli käytössä kymmenessä paikallisyksikössä.

– Maatalousyrittäjät ovat pitäneet Samassa veneessä -tilaisuuksia hyödyllisinä ja toivoneet, että niitä pidettäisiin jatkossa joka vuosi. Nyt tehty kysely osoittaa, että vaikka yhteistyössä osapuolten välillä on edelleen kehittämisen paikkoja, ovat tulokset monilta osin kuitenkin oikein hyvät. Ilahduttavaa on erityisesti se, miten positiivisesti yrittäjät ovat arvioineet yhteistyötä lomittajien kanssa. Se myös osoittaa, kuinka paljon yrittäjät arvostavat maatalouslomittajien heille suomaa vapaa-aikaa sitovasta ja tärkeästä työstään, Wallin toteaa.

Lisätietoja: johtaja Päivi Wallin, puh. 040 740 4728 tai paivi.wallin(at)mela.fi
Lisätietoja kyselystä: työkykyneuvoja Outi Ruottinen, puh. 046 923 3480 tai outi.ruottinen(at)mela.fi

Lohien ensimmäisenä vaellusvuotenaan Itämeressä syömä runsasrasvainen kalaravinto näyttää heikentävän niiden eloonjäämistä ja vähentävän kahden vuoden kuluttua kudulle palaavien lohien määrää. Havainnot 12 vuodelta esitetään juuri ilmestyneessä tieteellisessä artikkelissa (Keinänen ym. 2025).

”Nuoret lohet ovat selviytyneet meressä hyvin niinä vuosina, jolloin Itämeren pääaltaassa on ollut runsaasti 0-vuotiasta, samana kesänä kuoriutunutta silakkaa ja niukasti edellisvuosien nuorehkoa kilohailia. Esimerkiksi vuonna 2014 silakoita kuoriutui ennätyssuuri vuosiluokka, ja kaksi vuotta sen jälkeen, vuonna 2016, lohia nousi ennätysmäärin Tornionjokeen ja Simojokeen. Sitä vastoin vuonna 2021 kuoriutunut silakkavuosiluokka oli poikkeuksellisen pieni ja kilohailien määrä suhteessa 0-vuotiaiden silakoiden määrään oli tutkimusjakson suurin. Tämä saattoi aiheuttaa vuonna 2023 nousulohien määrän romahduksen”, kertoo filosofian tohtori Marja Keinänen.

Suurin osa Perämeren jokien lohista vaeltaa syönnökselle Itämeren eteläisen osan käsittävään pääaltaaseen, jossa pienet silakat ovat niille parempaa ruokaa kuin kilohailit. Kilohaileissa on nuorten lohien kasvun kannalta liikaa rasvaa suhteessa proteiiniin. Lisäksi tiamiinin eli B1-vitamiinin saanti suhteessa ravinnon kalorimäärään on pienempi kilohaileista kuin silakoista. Liian rasvainen ravinto aiheuttaa tiamiininpuutosta ja heikentää nuorten lohien eloonjäämistä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vain Itämeren pääaltaan ravinnon yhteyttä nousulohien määriin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jari Raitaniemi pohtii, ”mahtoiko nuorilla vaelluslohilla olla selviytymisvaikeuksia jo Selkämeressä vuonna 2021, jolloin pienet, nuorille lohille sopivan kokoiset silakat olivat siellä lihavia, vaikka isot silakat olivat nälkiintyneitä”.

Itämeren silakka-, kilohaili- ja turskakannat vaikuttavat lohen selviytymiseen

Itämeren pääaltaassa kilohailin osuus on ollut silakkaa suurempi 1990-luvulta lähtien. Tämän vuoksi nuorten lohien saaliskalojen määrästä kilohailin osuus on ollut huomattavasti suurempi kuin silakan osuus.

Ensimmäisenä vaellusvuotenaan pääaltaassa lohet tarvitsevat saaliikseen saman vuoden silakkaa nuorehkon kilohailin sijaan, joka on niille liian rasvaista. ”Onkin tärkeää, että pientä silakkaa on eteläisessä Itämeressä tarpeeksi, jotta nuoret lohet selviävät jokiin nouseviksi lohiksi”, toteaa Luken tutkija Jukka Pönni.

Etenkin vanhemmat lohet hyötyvät myös kilohailista silakkakannan ollessa pieni erityisesti eteläisimmässä Itämeressä, jossa silakka kasvaa nopeasti liian suureksi.

– Myös turska vaikuttaa välillisesti lohikantoihin, koska heikko turskakanta mahdollistaa kilohailin runsastumisen. Itämeren kalakantojen säätelyssä ja kalastuskiintiöiden asettamisessa olisikin otettava huomioon kilohailin, silakan ja turskan vaikutukset lohen selviytymiseen, huomauttaa Raitaniemi.

Tutkimuksessa käytetyt tiedot silakka- ja kilohailikannoista vuosilta 2010–2021 ja lohista vuosilta 2012–2023 on saatu Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) julkaisuista. Itämeren ympärysvaltioiden tutkimuslaitokset kuten Luke tuottavat tiedot ICES:in julkaisuihin. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös Luken nousulohi- ja M74-seurantatietoja.

Graafi: Sekä jokiin palaavien lohien määrän väheneminen että tiamiininpuutos johtuvat liian runsaasta ravinnon kalarasvasta. Nuorten lohien eloonjääminen heikkenee, kun Itämeren pääaltaassa on runsaasti nuorehkoa, rasvaista kilohailia ja niukasti vähärasvaisempaa 0-vuotiasta silakkaa.

Luken uutisen loppuosassa on tietoa M74-oireyhtymästä ja nuorista lohista eli post-smolteista

Lisätietoa

Erikoistutkija Jari Raitaniemi, puh. +358295327685, jari.raitaniemi@luke.fi, @JariRaitaniemi

Tutkija Jukka Pönni, puh. +358295327894, jukka.ponni@luke.fi

Filosofian tohtori Marja Keinänen, puh. +358405140477, m.e.keinanen@gmail.com, @MarjaKeinanen

Dosentti Pekka Vuorinen, +358405777323, pekka.vuorinen@helsinki.fi, @pekkajv

Artikkeli: Reduced numbers of returning Atlantic salmon (Salmo salar) and thiamine deficiency are both associated with the consumption of high-lipid prey fish. Marja Keinänen, Jari Raitaniemi, Jukka Pönni, Tiina Ritvanen, Timo Myllylä, Pekka J. Vuorinen. Fishes 2025, 10(1), 16; https://doi.org/10.3390/fishes10010016 

Hallituksen päätös luopua makeisten arvonlisäveron nostosta oli myönteinen päätös myös erikoiskaupan yritysten näkökulmasta. Erikoiskaupan liitto peräänkuuluttaa ostovoimaa vahvistavia ja talouskasvua vauhdittavia veropäätöksiä hallituksen puoliväliriihestä. 

Valtiovarainministeriö kertoi maaliskuussa keskeyttävänsä makeisten ja suklaan arvolisäverokannan korotuksen valmistelun. Veronkorotus olisi astunut voimaan kesällä 2025. Makeisten arvonlisäverotus vaikuttaa ensisijaisesti elintarviketeollisuuteen ja päivittäistavarakauppaan, mutta merkittävällä veronkorotukselle olisi ollut negatiivisia vaikutuksia myös erikoiskaupan yrityksille. Erikoiskaupan liitto pitää hallituksen päätöstä perua veronkorotus perusteltuna ja hyvänä. 

 Talouskasvun vauhdittamiseen tarvitaan lisää hyviä veropäätöksiä 

Erikoiskaupan yritysten liikevaihto on ollut pääsääntöisesti laskusuunnassa viimeisten kahden vuoden ajan. Erityisesti rauta- ja sisustuskauppa on ollut alamaissa rakentamisen ja asuntokaupan hiipuessa. Ostovoiman ja kuluttajien luottamuksen heikko kehitys on näkynyt kuitenkin myös muilla erikoiskaupan toimialoilla.  

 Erikoiskaupan liitto näkee, että kuluttajien ostovoimaa on syytä tukea tuloverotukseen kohdistuvalla veronkevennyksellä.  

“Tuloverotuksen kevennys parantaisi ostovoimaa ja vauhdittaisi talouskasvua. Tehdyt veronkorotukset ja heikko taloustilanne ovat heikentäneet suomalaisten luottamusta talouteen, mikä näkyy muun muassa säästöasteen kasvussa. Nyt tarvitaan toimia, jotka saisivat talouden pyöriin vauhtia”, toteaa Eriloiskaupan liiton toimitusjohtaja Ulla Pöllänen.  

Kotitalousvähennyksellä vauhtia remontteihin 

Kotitalousvähennykseen kohdistunut leikkaus astui voimaan vuoden 2025 alussa. Leikkauksen negatiiviset vaikutukset näkyivät välittömästi kotitalouksien vähentäessä palveluiden hankintaa. Vaikeuksissa olevan rakennusalan ja työllisyyskehityksen kannalta olisi tärkeää vauhdittaa kotitalouksien remonttihankkeita.  

”Kotitalousvähennyksen korotus on selkeä ja nopeasti vaikuttava kasvutoimi, joita hallitus on kertonut etsivänsä tämän kevään puoliväliriihessä, huomauttaa Erikoiskaupan liiton edunvalvontajohtaja Jukka Ropponen.  

Erikoiskaupan liitto esittää, että kotitalousvähennyksen maksimimäärä korotetaan 3000 euroon nykyisestä 1650 eurosta ja että työkorvauksen vähennysprosentti nostetaan takaisin 40 prosenttiin nykyisestä 35 prosentista. Samalla omavastuuta on syytä alentaa.  

Viranomaiset tukemaan kasvua ja investointeja estämisen sijaan 

Erikoiskaupan liitto kiittää hallitusta sen päämäärätietoisesti työstä normien purkamiseksi. Kaikki toimet, jotka vähentävät yritysten hallinnollista taakkaa ja mahdollistavat yritysten investointeja ovat tärkeitä ja kannatettavia.  

Normien purun lisäksi tarvitaan kuitenkin myös yritysmyönteisempää ja kasvua tukevampaa ilmapiiriä lupa- ja valvontaviranomaisilta. Epäjohdonmukainen tai puutteellinen ohjeistus sekä alueellisesti eroavat vaatimukset vähentävät yritysten kasvuhalukkuutta ja hidastavat investointeja. Innovaatioiden käyttöönoton estämisen sijaan viranomaisten tulisi pyrkiä mahdollistamaan kasvua ja uuden liiketoiminnan syntyä. 

“Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen maaliskuussa antama esitys valtion aluehallinnon uudistamiseksi tukee näitä tavoitteita, mikäli sen toteutuksessa otetaan huomioon yritysten näkökulmat ja tarpeet sujuvammille lupa- ja valvontakäytännöille”, Ulla Pöllänen huomauttaa. 

Silmäsairaala Pilke avaa seitsemännen silmäsairaalansa huhtikuussa Espoon Isossa Omenassa. Kotimainen silmäsairaala tarjoaa monipuolisia silmien terveyteen liittyviä palveluita. Pilke on Suomen markkinajohtaja laseravusteisessa silmäkirurgiassa, jossa hyödynnetään uusinta teknologiaa entistä tarkempaan ja hellävaraisempaan hoitoon.

Silmäsairaala Pilke on kokeneiden silmälääkäreiden omistama kotimainen yritys. Sen tarjontaan kuuluvat silmä- ja silmäluomileikkaukset, silmätutkimukset sekä silmälääkärin vastaanotto.

Pilke on Suomen markkinajohtaja laseravusteisessa silmäkirurgiassa. Laseravustetut silmäleikkaukset ovat turvallisempia ja tarkempia kuin perinteisin menetelmin suoritetut leikkaukset.

– Käytössämme on silmälääketieteen viimeisintä teknologiaa, jonka avulla tutkimukset ja toimenpiteet sujuvat tarkasti ja turvallisesti. Laseravusteinen silmäkirurgia mahdollistaa hellävaraisemmat leikkausmenetelmät ja parantaa potilaskokemusta. Tavoitteenamme on tarjota jokaiselle asiakkaalle paras mahdollinen näkökyky miellyttävästi, kertoo yrityksen toimitusjohtaja, silmälääkäri Janne Järvenpää.

Nopeaa ja joustavaa palvelua suomeksi ja ruotsiksi

Silmäsairaala Pilke palvelee kuudessa toimipisteessä eri puolella Suomea. Espooseen huhtikuussa avattava uusi, Pilkkeen seitsemäs silmäsairaala parantaa pääkaupunkiseudun silmäterveyspalveluiden saatavuutta.

– Palvelemme sekä suomeksi että ruotsiksi, ja aikataulut räätälöidään asiakkaidemme toiveiden mukaan, Järvenpää korostaa.

Silmälääkärin vastaanotolle ja silmätutkimuksiin pääsee Pilkkeessä nopeasti ja jonottamatta. Ajan voi varata Silmäsairaala Pilkkeen nettisivuilta, puhelimitse tai vierailemalla toimipisteessä. Espoon avajaisten kunniaksi Pilke tarjoaa kaikissa toimipisteissään silmäleikkauksia edulliseen hintaan toukokuun 2025 loppuun saakka.

– Palvelemme myös Espoossa iloisesti ja lempeästi, pilke silmäkulmassa. Tervetuloa tutustumaan!

Infolaatikko:

Silmäsairaala Pilkkeen palvelut:

• Näöntarkastukset
• Silmien terveystutkimukset
• Silmäleikkaukset: mekaaniset ja laseravusteiset laserleikkaukset, linssileikkaukset ja kaihileikkaukset
  
  

Kuvateksti:

Laseravusteiseen silmäkirurgiaan erikoistuneen Silmäsairaala Pilkkeen henkilökunta palvelee silmäterveyteen liittyvissä asioissa nyt myös Espoossa. Kuvassa keskellä Pilkkeen toimitusjohtaja ja silmälääkäri Janne Järvenpää.

– Asiat etenivät nopeasti. Hankkeen lisäselvitykset saatiin päätökseen, ja uusi HalpaHalli rakennetaan suunnitellusti. Asiakkaamme ovat toivoneet tätä, ja nyt voimme toteuttaa hankkeen suunnitelmallisesti ja kestävästi, sanoo HalpaHallin varatoimitusjohtaja Heikki Tynjälä.

Rakennustyöt käynnistyvät kevään aikana. Tarkemmasta aikataulusta tiedotetaan lisää hankkeen edetessä. Nykyinen Laihian myymälä palvelee normaalisti uuden myymälän valmistumiseen asti.

Lisätietoja: 

varatoimitusjohtaja Heikki Tynjälä, p. 020 718 2216, heikki.tynjala@halpahalli.fi
viestintäpäällikkö Mari Emmes, p. 020 718 2200, mari.emmes@halpahalli.fi

Turun liikuntalautakunta päätti kokouksessaan 18.3.2025 jakaa toiminta-avustuksia urheilu- ja liikuntaseuroille, liikuntaa järjestäville yhdistyksille sekä liikunnan tutkimus- ja kehittämistoimintaan yhteensä 560 250 euroa.

Urheiluseurojen toiminta-avustus 504 000 euroa jaettiin 123:lle urheiluseuralle. Muun yhdistystoiminnan määräraha 38 000 euroa jaettiin 25:lle yhdistykselle. 
Paavo Nurmi -keskuksen kannatusyhdistykselle myönnettiin 18 250 euroa liikunnan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. 

Toiminta-avustuksesta myönnettiin 75 prosenttia lasten ja nuorten liikuntaan 

Urheiluseurojen toiminta-avustuksella tuetaan seurojen harraste-, valmennus- ja kilpailutoimintaa. Avustuksia jaettiin runsaasti lapsille ja nuorille. Toiminta-avustuksesta jopa 74,9 prosenttia myönnettiin alle 20-vuotiaiden lasten ja nuorten toimintaan. 
 
Muun yhdistystoiminnan toiminta-avustusta myönnetään turkulaisille kansanterveystyötä tekeville yhdistyksille sekä vammaisten, eläkeläisten tai maahanmuuttajien säännöllistä liikuntaa järjestäville yhdistyksille sekä tahoille, jotka tekevät liikuntaa ja terveyttä edistävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa, joilla on kaupungin strategiaa tukevia tavoitteita. 
 
Ajantasaiset esityslistat ja lautakunnan päätökset löytyvät osoitteesta: https://ah.turku.fi/liikunta/2025/welcome.htm. 
Kaikki avustusten saajat ja avustussummat löytyvät kokouksen liitteistä. 

Lisätiedot: 

Liikuntapalvelupäällikkö Esko Halonen   
esko.halonen@turku.fi, p. 040 632 9098
Turun kaupungin liikuntapalvelut 
 
Liikuntapalveluvastaava Jasmin Uttula 
jasmin.1.uttula@turku.fi, p. 050 554 6263
Turun kaupungin liikuntapalvelut 

Kotitaloudet voivat nyt liittyä reservimarkkinoille älykkäillä sähkövarastoilla. Kaikki sähkövarastot eivät kuitenkaan sovi reservimarkkinoille, joten taustatyö kannattaa tehdä huolella. Asiantuntija kertoo, mitä kannattaa huomioida ennen kuin liittyy reservimarkkinoille. 

Mitä reservimarkkinat tarkoittavat? 

Reservimarkkina on sähköjärjestelmän tasapainottamiseen tarkoitettu markkina, jossa kuluttajat ja yritykset voivat tarjota joustoa sähköverkkoon. 

Kantaverkkoyhtiö Fingridin tehtävä on valvoa sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainoa. Sähkön kulutuksen ja tuotannon pitää olla aina tasapainossa ja mikäli tuotantoa on kulutusta enemmän, lähtee verkon taajuus kasvuun, ja päinvastoin.  

”Reservimarkkinoiden tavoitteena on varmistaa sähköverkon vakaus ja toimivuus sähkön kulutuksen tai tuotannon vaihdellessa,” aurinkosähköjärjestelmien maahantuoja Scanoffice Solar Oy:n tuotepäällikkö Joonatan Koivisto kertoo. 

Nyt myös kotitaloudet voivat osallistua kantaverkkoyhtiö Fingridin reservimarkkinoille sähkövaraston avulla. Käytännössä se tarkoittaa, että kotiisi asennettava akusto voi automaattisesti varastoida sähköä tai syöttää sitä verkkoon sen mukaan, mitä sähköjärjestelmä kulloinkin tarvitsee. Saat hyvityksen reservimarkkinoille osallistumisesta, esimerkiksi 10 kW akulla se voi olla jopa 1600 euroa vuodessa. 

Onko palveluntarjoaja Fingridin listalla? 

Koiviston mukaan mikä tahansa sähkövarasto ei kuitenkaan reservimarkkinoille sovi. Fingridillä on verkkosivuillaan lista hyväksytyistä toimijoista, eli aggregaattoreista, jotka yhdistävät sähkövarastojen omistajat reservimarkkinoille.  

”Aivan ensimmäisenä kannattaa siis varmistaa, että aggregaattori on Fingridin verkkosivulla olevassa listassa,” Koivisto sanoo. 

Reservimarkkinoille liittymisen vinkkilista  

Koivisto on muodostanut listan asioista, jotka kannattaa ottaa huomioon, jotta sähkövaraston valinta ja reservimarkkinoille liittyminen sujuisi mahdollisimman hyvin: 

Tarkista Fingridin lista: Varmista, että aggregaattori on Fingridin listalla.
 
Sopimukset ja luvat: Tee tarvittavat sopimukset Fingridin hyväksymän aggregaattorin kanssa.
 
Tekniset vaatimukset: Varmista aggregaattorilta, että sähkövarastosi täyttää reservimarkkinoiden tekniset vaatimukset. Esimerkiksi säätökyvystä ja nopeasta reagointiajasta on hyötyä. 
 
Reaaliaikainen seuranta ja hallinta: Käytä järjestelmiä, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen seurannan ja hallinnan, jotta voit optimoida akustosi käytön ja maksimoida taloudellisen hyödyn.  

Lue lisää reservimarkkinoista: 
Fingrid: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit-ja-saatosahko/ 
Scanoffice Oy: https://scanoffice.fi/aurinkopaneelit/tuotteet/reservimarkkinat/ 

Lisätietoa: 

Joonatan Koivisto 
Scanoffice Solar Oy
Tuotepäällikkö
+358505970925  

Atte Kallio 
Scanoffice Oy
Toimitusjohtaja
+358503464118 

- Tehokas ja nykyaikainen tavaraliikenne ei ole pelkästään yritysten, vaan kaikkien suomalaisten etu. Se edellyttää nykyistä laajempia lataus- ja tankkausmahdollisuuksia eri puolilla Suomea, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

EU:n säätely edellyttää asteittain yhä laajemmalta joukolta yrityksiä päästöjen raportointia. Tilaajat ovat alkaneet vaatia kuljetusyrityksiltä vähäpäästöisiä käyttövoimia kuljetuksissaan. Moni kuljetusyritys joutuu kuitenkin viivyttämään investointejaan esimerkiksi biokaasu- tai sähkökalustoon, koska riittävää lataus- ja tankkausinfraa ei ole saatavilla kuljetusreittien varrella. Henkilöautoille rakennettu latausinfra ei sovellu raskaalle liikenteelle.

- Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Meidän on huolehdittava siitä, että raskaalle liikenteelle on tarjolla riittävästi alueita kuorman käsittelyyn, lepotauon viettämiseen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien tankkaamiseen. On rakennettava aivan uutta palveluinfraa, kuvaa SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Raskaan liikenteen päästöjen vähentäminen vaatii uutta palveluinfraa

Suomen Yrittäjien ja SKALin mielestä maakuntakaavoituksessa ja kuntien maankäyttösuunnitelmissa on otettava vahvasti mukaan raskaan liikenteen jakelu- ja latausinfran rakentaminen tavaraliikenteen reittien varrelle.

- SKALin käyttövoimakyselyssä (linkki) neljännes vastaajista kertoi, että ajoneuvo joutuu säännöllisesti poikkeamaan merkittävästi reitiltään tankkausta varten. Jakelu- ja latausverkoston on oltava myös riittävän tiheä, jotta vältetään turhaa liikennettä, tarpeettomia päästöjä ja kustannuksia sekä ajanhukkaa, SKALin Kujala sanoo.  

Myös raskaan liikenteen taukopaikkoja on edistettävä. Taukopaikat ovat osa TEN-T-verkkoja ja niitä edellyttää myös Euroopan komission ohjeistus: TEN-verkoilla* on oltava levähdysalueita 60 kilometrin välein ja turvallisia (Safe and Secure Truck Parking Area, SSTPA) raskaan kaluston pysäköintialueita 100 kilometrin välein.

Tilan tarve on suuri, mutta rakennettava infra voi olla moninaista

Suomessa käytettävät ajoneuvoyhdistelmät saattavat olla jopa yli 30 metriä pitkiä ja painaa yli 70 tonnia. Suuret yhdistelmät vähentävät kuljetusten yksikkömäärää ja lisäävät energiatehokkuutta, mutta niiden turvallinen liikennöinti tankkaus- ja latauspisteisiin vaatii osaavaa suunnittelua ja riittävästi tilaa. Myös kuljettajilla on oltava riittävät mahdollisuudet lakisääteisiin lepotaukoihin. Tämä asettaa omat haasteensa maankäytölle.

Raskaan liikenteen sähkölatauksessa on huomioitava sähköverkon riittävä kapasiteetti ja välityskyky. Rakennettava lataus- ja tankkausinfra voi kuitenkin olla teholtaan ja käyttötarkoitukseltaan erilaista ja yhdistyä erilaisiin toimintoihin. Kaikkien palvelupisteiden ei tarvitse palvella kaikkia mahdollisia kalustotyyppejä, sillä eri alueilla saattaa olla myös yritysten omia tiloja ja terminaaleja.

- Tien päällä voi olla myös pikalatauspisteitä ilman liikenneasemapalveluita, Anssi Kujala huomauttaa.

Verkostoa tulisi siis tarkastella valtakunnallisesti ja kattavasti ja välttää sekä palveluiden ali- että ylikapasiteettia.

MAL-sopimuksiin kirjatut tauko- ja latauspaikat toteutettava 

Uusissa MAL-sopimuksissa on aiempaa paremmin huomioitu taukopaikka- ja jakeluinfratarpeet. MAL-sopimuksiin on kirjattu tavoitteita jakeluinfrasta ja taukopaikoista yksityiskohtaisemmin ja velvoittavammin ja siten, että ne toteuttaisivat TEN-T- ja AFIR-asetusten vaatimuksia. Näin on käytännössä jokaisella MAL-sopimusalueella. Kaupunkiseutujen on kaavoitettava näiden kirjausten mukaiset tauko- ja latauspaikat liikennejärjestelyineen sopimusten mukaisesti ja toteuttamista on myös valvottava.

Lisätietoja
Anssi Kujala, toimitusjohtaja, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, anssi.kujala@skal.fi, puhelin 0400 5679 25
Sini Puntanen, liikenne- ja kaupunkipolitiikan asiantuntija, Suomen Yrittäjät, puhelin 040 501 3362, sini.puntanen@yrittajat.fi

*Euroopan TEN-T-tieverkon kokonaispituus on Suomessa noin 6 140 km kattaen lähinnä vt4:n ja vt5:n sekä joiden satamien ja kaupunkien solmukohtien väyliä. Lisätietoja: Väylävirasto.

Hansakvarteret förnyar sitt varumärkeskoncept, sin visuella identitet och sin kommunikation. Hansa vill positionera sig allt starkare som en influerare inom stadslivet som skapar en unik dragnings- och hållkraft för Åbo centrum. Som grund för förnyelsen har bland annat Åbos centrumvision och omfattande kundundersökningar använts.

Hansakvarterets varumärkesstrategi och -koncept genomgår en omfattande förnyelse under våren. Endast Hansakvarterets logotyp förblir densamma, men all övrig visuell identitet och kommunikation kommer framöver att kretsa kring det nya konceptet "Alla tiders Hansa".

”Åbo och vår stadskärna befinner sig i en stark utvecklingsfas. Eftersom stort inte byggs ensam ville vi att vår strategi även skulle stödja Åbo stads centrumvision. Vi är med och skapar alla tiders stadsliv”, säger Hansakvarterets marknadsföringschef Mirva Järvinen.

Den nya varumärkesstrategin har utvecklats tillsammans med marknadsföringsbyrån Avidlys Åbo-kontor och ett brett spektrum av intressenter, inklusive hyresgäster, anställda samt nuvarande och potentiella kunder har involverats i arbetet.

”Data visade oss att Hansakvarteret framför allt uppfattas som en stadsinfluerare som skapar en unik dragnings- och hållkraft för Åbo centrum. Vi har en bevisat viktig position och roll i den framgångsrika utvecklingen av hela staden och särskilt stadskärnan. Utifrån denna insikt formulerades vårt varumärkeslöfte: vi skapar alla tiders stadsliv”, berättar Järvinen.

Även Hansakvarterets nya visuella identitet bygger starkt på det lokala, eftersom alla bilder har tagits i Hansakvarterets egna lokaler. I stället för professionella modeller har Hansakvarteret valt att lyfta fram sina egna kunder som ansikten utåt i marknadsföringen.

”Vi hade verkligen ett rekryteringsevent av alla tiders när vi bad våra kunder att delta i provfotograferingen. Intresset överträffade våra förväntningar och det var fantastiskt att det var så många som ville bli Hansa-modeller. I samband med lanseringen av vårt nya varumärkeskoncept kommer hela Egentliga Finland att få beundra det fantastiska resultatet som uppstår när ett professionellt fotograferingsteam, våra kunder och Hansakvarterets unika miljö kombineras”, gläds Järvinen.

Konceptet "Alla tiders Hansa" kommer bland annat att synas under Hansans festvecka, som arrangeras den 2–6 april och fokuserar på stadslivet. I linje med varumärkesförnyelsen erbjuder Hansakvarteret även sina kunder en möjlighet att förnya sin egen stil på Hansatorget onsdagen den 2 april.

”I Hansakvarteret vet vi nu vilka färger som passar oss, och inspirerade av detta beslöt vi att även erbjuda våra kunder gratis färganalyser på Hansatorget. Det är en betydande förmån, då en färganalys ofta kostar över 100 euro. Med hjälp av en färganalys köper du endast det som verkligen passar dig – vilket också är ett hållbart val. Experterna på färganalys finns på plats på Hansatorget onsdagen den 2 april kl. 13–18”, tipsar Järvinen.

Mer information:
Mirva Järvinen, marknadsföringschef, Hansakvarteret
Tel. +358 44 286 9791
E-post: mirva.jarvinen@hansakortteli.fi

Hansakvarteret är Åbos största och Finlands mest älskade köpcentrum, med cirka 10,9 miljoner besökare årligen. Nästan 140 företag är verksamma inom Hansakvarteret, där cirka 1 600 personer arbetar.

Kauppakeskus Hansakortteli uudistaa brändikonseptiaan, visuaalista ilmettään ja viestintäänsä. Se asemoi itsensä yhä vahvemmin kaupunkivaikuttajaksi, joka luo Turun keskustalle ainutlaatuista veto- ja pitovoimaa. Uudistuksen pohjana on hyödynnetty mm. Turun keskustavisiota ja laajoja asiakastutkimuksia.

Hansakorttelin brändistrategia ja -konsepti uudistuvat kevään aikana kokonaisvaltaisesti. Ainoastaan Hansakorttelin logo säilyy tuttuna, kaikki muu visuaalinen ilme ja viestintä keskittyvät jatkossa uuden Kaikkien aikojen Hansa -konseptin ympärille.

”Turku ja ydinkeskustamme on vahvassa kehitysvaiheessa. Koska suurta ei rakenneta yksin, halusimme, että strategiamme tukee myös Turun kaupungin keskustavisiota. Olemme mukana luomassa kaikkien aikojen kaupunkielämää”, Hansakorttelin markkinointipäällikkö Mirva Järvinen kertoo.

Uusi brändistrategia on toteutettu yhdessä markkinointitoimisto Avidlyn Turun toimiston kanssa, ja työhön osallistutettiin laajasti eri sidosryhmiä, kuten vuokralaisia, työntekijöitä sekä nykyisiä ja potentiaalisia asiakkaita.

”Datan pohjalta havaitsimme, että Hansakortteli nähdään erityisesti kaupunkivaikuttajana, joka luo Turun keskustalle ainutlaatuista veto- ja pitovoimaa. Meillä on tutkitusti tärkeä asema ja rooli koko kaupungin ja erityisesti ydinkeskustan menestyksekkäässä kehittämisessä. Tämän oivalluksen pohjalta syntyi brändilupauksemme ydin, että luomme kaikkien aikojen kaupunkielämää”, Järvinen kertoo.

Myös Hansakorttelin uusi brändi-ilme ponnistaa vahvasti paikallisuudesta, sillä kaikki kuvat on kuvattu Hansakorttelin omissa tiloissa. Markkinointiviestinnän keulakuviksi Hansakortteli valjasti ammattimallien sijaan omat asiakkaansa.

”Meillä oli kyllä kaikkien aikojen rekrytointitapahtuma, kun pyysimme asiakkaitamme osallistumaan koekuvauksiin. Tapahtuman suosio ylitti odotuksemme ja oli upeaa huomata, kuinka moni halusi Hansan malliksi. Uuden brändikonseptimme lanseerauksen yhteydessä koko Varsinais-Suomi pääsee ihailemaan, kuinka upeaa jälkeä syntyy, kun yhdistetään ammattikuvaajien tiimi, asiakkaamme ja Hansakorttelin ainutlaatuinen miljöö”, Järvinen iloitsee.

Kaikkien aikojen Hansa -konsepti näkyy muun muassa kaupunkielämään keskittyvän Hansan juhlaviikolla, joka järjestetään 2.–6. huhtikuuta. Brändiuudistuksen hengessä Hansakortteli tarjoaa myös asiakkailleen mahdollisuutta omaan brändipäivitykseen Hansatorilla keskiviikkona 2. huhtikuuta.

”Hansakorttelissa tiedämme nyt, mitkä ovat meille sopivat värit, ja siitä innostuneena päätimme tarjota myös asiakkaillemme veloituksetta huippusuosittuja värianalyysejä Hansatorilla. Kyseessä on merkittävä etu, sillä värianalyysin hinta on monesti pitkälti yli 100 euroa. Värianalyysin avulla ostat vain sellaista, joka sopii sinulle oikeasti eli tämä on myös vastuullinen valinta. Värianalyysien ammattilaiset palvelevat Hansatorilla keskiviikkona 2.4. klo 13–18”, Järvinen vinkkaa.

Lisätietoja:

Mirva Järvinen, Hansakortteli, markkinointipäällikkö, p. +358 44 286 9791, s-posti: mirva.jarvinen@hansakortteli.fi

Hansakortteli on Turun suurin ja Suomen rakastetuin kauppakeskus, jonka kävijämäärä on noin 10,9 miljoonaa. Hansakorttelissa toimii lähes 140 yritystä, joissa työskentelee noin 1600 henkilöä.

Nitor ja Hi Shine vastaavat yhdessä Marimekon tulevan digitaalisen kanavan  konseptoinnista, suunnittelusta ja teknisestä toteutuksesta. Marimekko haluaa tarjota globaalille asiakaskunnalleen uuden tavan vuorovaikuttaa brändin kanssa ja näin parantaa asiakaskokemusta entisestään.  

“Nitorin ja Hi Shinen omistautuminen, luovuus ja kovan tason teknologiaosaaminen tekivät vaikutuksen. Lisäksi he osoittivat syvää ymmärrystä Marimekon brändistä sekä toimialasta ja asiakaskokemuksen kehittämisestä. Nitorin ja Hi Shinen lähestymistavassa luovuus ja vankka teknologinen pohja yhdistyvät kiinnostavalla tavalla”, Marimekon digitaalisesta liiketoiminnasta vastaava johtaja Jarno Kartela kertoo. 

Marimekon uuden digitaalisen kanavan kehitystyö on Nitorille strategisesti merkittävä askel yhtiön ekosysteemin kehittämisessä ja kansainvälisen aseman vahvistamisessa. Nitor toimii tammikuussa 2024 perustetun luovan teknologiatoimisto Hi Shinen vähemmistöosakkaana ja taustatukena.

“On hienoa päästä työskentelemään Marimekon kaltaisen ikonisen brändin kanssa. Hanke tuo Nitorin ja Hi Shinen osaamisen yhteen parhaalla mahdollisella tavalla: luovaa digitaalisten tuotteiden suunnittelua ja maailmanluokan insinööriosaamista. Uniikkeja tuotteita on mahdoton luoda ilman suunnittelijan ja sepän tiivistä yhteistyötä, oli kyse tekstiileistä, keittiötarvikkeista tai digitaalisista tuotteista”, Nitorin kaupallinen johtaja Ville Himberg sanoo. 

Marimekko on hiljattain uusinut verkkokauppansa hyödyntäen moderneja teknologioita. Teknologia-alustan composable commerce -lähestymistapa mahdollistaa aiempaa personoidumman ja kilpailukykyisemmän asiakaskokemuksen. Edelläkävijyyttä osoittavat teknologiavalinnat mahdollistavat uusien kanavien ja toiminnallisuuksien nopeamman ja kustannustehokkaamman kehittämisen.

“Kilpaillussa markkinassa brändien on aktiivisesti löydettävä uusia tapoja olla olemassa ja rakentaa suhdettaan kuluttajiin. Mainonnan keskellä kasvaneet uuden sukupolven kuluttajat eivät etsi pelkästään kiinnostavia tuotteita, vaan yhteisöjä ja merkityksellisiä kokemuksia. Yhdessä rakennamme Marimekon universumia sellaiseksi, joka kannustaa tutkimaan, viettämään aikaa ja luomaan aitoja yhteyksiä”, Hi Shinen strategiajohtaja Matilda Kivelä kuvaa.

Kumppanivalinnan kriteereiksi Marimekko asetti muun muassa tekniset kyvykkyydet, suunnittelu- ja konseptointiosaamisen sekä tiimien yhteensopivuuden. Nitor ja Hi Shine saivat lisäksi erityistä kiitosta luovan tiimin aktiivisesta ja yhteistyötä ruokkivasta työskentelytavasta.

Yhteystiedot medialle:

Ville Himberg, Chief Commercial Officer, Nitor
+358 50 586 5133
ville.himberg@nitor.com  

Timo Puronen, CEO & Founding Partner, Hi Shine
+358 45 657 8940
timo@hishine.co   

Lisää Nitorista
Nitor on Digitaalinen insinööritoimisto, joka on sitoutunut kestävään digitaaliseen kehitykseen. Nitor luo liiketoiminnan muuttuviin haasteisiin vastaavia ratkaisuja, joille asiakas saa ikuisen takuun. Nitorin digitaaliset insinöörit valjastavat digitalisaation luovuudeksi, tuottavuudeksi ja uudeksi liiketoiminnaksi. Asiakkaidensa tulevaisuudenkestävyyttä Nitor kasvattaa digitaalisilla strategiolla, tekoälyn hyödyntämisellä sekä tuotejohtamisen valmennuksilla. Helsingissä ja Tukholmassa toimiva yritys työllistää kaiken kaikkiaan yli 300 asiantuntijaa. Vuonna 2007 perustettu Nitor on vuosien aikana palkittu mm. Red Herring Global Top 100 -voittajana, vuoden Tivi-yrityksenä ja sekä yhtenä Euroopan parhaista työpaikoista. Vuonna 2023 Nitorin työnantajabrändi palkittiin pääpalkinnolla The Magnet Employer Branding Awards -kilpailussa.

Lisää Hi Shinesta
Hi Shine on strateginen design- ja teknologiastudio, joka keskittyy vaikuttavien digitaalisten kokemusten ja tuotteiden sekä brändien kehittämiseen. Muotoilun ja teknologian yhdistäminen mahdollistaa skaalautuvat, kulttuurillisesti relevantit ja liiketoimintaa tukevat ratkaisut. Studio toimii Helsingissä ja Amsterdamissa.

Ylä-Savon ammattiopistoon haki kevään 2025 yhteishaussa yhteensä 387 ensisijaista hakijaa, mikä on 25,2 % (78 hakijaa) enemmän kuin vuonna 2024. Suosituimpia aloja olivat maatalous- (49), maanrakennus- (48), logistiikka- (42) sekä sähkö- ja automaatioala (35). Myös talotekniikan koulutukseen hakeutui 22 hakijaa enemmän kuin vuonna 2024 (6).

Tutkintotavoitteeseen koulutukseen haki 363 hakijaa ja TUVA-koulutukseen 24 hakijaa. Kaikkiaan hakijoita (kaikki hakusijat) oli yhteensä 1209.

Kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen pitää yhteishaun hakijatilannetta erinomaisena.

- Erityisen tyytyväinen olen siitä, että hakijoita on hyvin Ylä-Savon keskeisillä elinkeinoaloilla (maatalous, teknologiateollisuus ja rakentamisen eri osa-alueet). Haasteita hakijamäärissä on jo pidempään ollut ravintola- ja elintarvikealan hakijamäärissä, hän toteaa.

Ensisijaisten hakijoiden määrä on korkein vuonna 2018 uudistuneen lainsäädännön jälkeisistä vuosista. Edellinen ennätys oli vuodelta 2023, jolloin 1. sijaisia hakijoita oli yhteensä 353. Ylä-Savon ammattiopiston 1. sijaisten hakijoiden määrä kasvoi suhteellisesti eniten kaikista itäisen Suomen (Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon sekä Kainuun) alueen suurista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä.

Yhteishaun lisäksi ammatilliseen koulutukseen voi hakea jatkuvassa haussa. Ylä-Savon ammattiopistoon haki edellisen vuoden aikana yhteensä 1472 hakijaa. Vuonna 2024 Ylä-Savon ammattiopistossa toteutuneista opiskelijavuosista, yhteishaun kautta tulleet opiskelijat kattoivat noin 36,2 %.

Ylä-Savon alueen muihin ammatillisiin oppilaitoksiin haki yhteensä 61 ensisijaista hakijaa ja alueen lukioihin yhteensä 214 hakijaa. Hakijamäärissä oli pientä laskua edelliseen vuoteen.

Lisätietoa hakijatilanteesta antaa kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen, 040 1778 600.

Edistämällä lasten ja nuorten liikkumista sekä seura- ja harrastustoimintaa rakennamme yhdessä hyvinvoivia kuntalaisia, parempaa arkea ja elinvoimaisia kuntia. Laadukas urheilukasvatus luo toimeliaita, sitoutuneita ja hyvinvoivia kansalaisia. Allekirjoittaneet liikunta- ja urheilujohtajat haluavat nostaa kunta- ja aluevaalien alla näitä teemoja vaalikeskusteluihin sekä muistuttaa niiden merkityksestä yhteiskunnassamme. 

Liikkumattomuus haastaa sekä väestön terveyttä että kuntien ja hyvinvointialueiden taloutta. Erityisesti lasten ja nuorten fyysisen kunnon tila herättää huolta, sillä vain noin kolmasosa heistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikkumattomuus kietoutuu muihin lapsuuden ja nuoruuden haasteisiin, oppimisen vaikeuksista yksinäisyyteen. Liikunnallinen lapsuus luo perustan liikkuvalle ja hyvinvoivalle tulevaisuudelle, ja sen edistämiseen tulee tarttua entistä tarmokkaammin seuraavalla valtuustokaudella. 

Kunta- ja aluevaaleissa 13.4.2025 suomalaiset äänestävät kuntien ja hyvinvointialueiden suunnasta sekä koko Suomen tulevaisuudesta. Allekirjoittajat muistuttavat, että kunnat mahdollistavat huomisen hyvinvointia ja urheilun menestystarinoita tukemalla lasten ja nuorten liikuntaa ja urheilua: 

1. Urheiluseurat tarjoavat yhteisöllisiä mahdollisuuksia liikkumiseen, harrastamiseen ja kilpailemiseen. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on mukana seuroissa jossain vaiheessa lapsuutta ja nuoruutta. Kunnat kohdentavat seuroille vuosittain noin 60 miljoonaa euroa suorina avustuksina sekä panostuksina olosuhteisiin, kuten edullisiin käyttövuoroihin. Kuntien tuki seuroille auttaa hillitsemään harrastamisen kustannuksia. Yhteinen tehtävämme on varmistaa, että liikunta ja urheilu todella kuuluvat kaikille. 
   
   
2. Liikunnan harrastamista koulupäivän yhteydessä on edistettävä yhteistyössä kuntien, koulujen, urheiluseurojen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Näin luodaan mielekästä vapaa-ajan tekemistä, vähennetään yksinoloa iltapäivisin ja vähennetään perheiden kuormitusta iltoina. Yhdessä liikkuminen tukee oppimista, vahvistaa mielenterveyttä ja edistää osallisuutta. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on taattava mahdollisuus mielekkääseen liikuntaharrastukseen, oli kyse sitten matalan kynnyksen toiminnasta, tavoitteellisesta urheilusta tai jotain siltä väliltä.
   
   
3. Liikunnallinen elämäntapa alkaa kodeista ja varhaiskasvatuksesta. Leikeissä ja arjessa opitaan taitoja ja asenteita, jotka kantavat kohti aktiivista elämää. Tämä antaa pohjan terveellisille elämäntavoille ja tavoitteellisemmallekin harrastamiselle. On tärkeää, että kunnat ja hyvinvointialueet tukevat perheiden, varhaiskasvatuksen sekä koulujen liikunnallisuutta. 

Vetoomus on osa liikunta- ja urheiluyhteisön kunta- ja aluevaalikampanjaa. Kohti kunnon aikoja -kampanjaan ovat tervetulleita kaikki liikunnan ja urheilun ystävät. Allekirjoittajat rohkaisevat ehdokkaita nostamaan lasten ja nuorten liikunnan sekä urheilun teemoja vaalikampanjoissaan. Kohti kunnon aikoja -kampanja tarjoaa tähän työkaluja, muun muassa mahdollisuuden ilmoittautua liikuntaehdokkaaksi ja hyödyntää kampanjan materiaaleja. 

AKK-Motorsport, pääsihteeri Anssi Kannas 
Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Sakari Pusenius 
Etelä-Savon Liikunta, aluejohtaja Mari Makkonen 
Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu, toiminnanjohtaja Päivi Ahlroos-Tanttu 
FIMU ry, puheenjohtaja Habiba Ali 
Finlands Svenska Idrott, pääsihteeri Henrika Backlund  
Hämeen Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Timo Korsumäki  
Kainuun Liikunta, toiminnanjohtaja Teemu Takalo 
Keski-Pohjanmaan Liikunta, aluejohtaja Kalle Lassila 
Keski-Suomen Liikunta, aluejohtaja Petri Lehtoranta 
Kymenlaakson Liikunta, toiminnanjohtaja Tommi Lehtinen 
Lapin Liikunta, toiminnanjohtaja Maarit Toivola  
Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Jukka Läärä  
Opiskelijoiden Liikuntaliitto, pääsihteeri Ida Bolander 
Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Aino-Maija Siren 
Pohjois-Karjalan Liikunta, aluejohtaja Tomi Pyylampi  
Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Jussi Ylitalo  
Pohjois-Savon Liikunta, aluejohtaja Risto Kovanen  
Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Mai-Brit Salo 
Reserviläisurheiluliitto, toiminnanjohtaja Veli-Matti Kesälahti  
Suomen Agilityliitto, toiminnanjohtaja Tytti Käyhkö  
Suomen Aikuisurheiluliitto, toiminnanjohtaja Oki Vuonoranta 
Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto, toiminnanjohtaja Mika Heinonen 
Suomen Ampumahiihtoliitto, toiminnanjohtaja Tapio Pukki  
Suomen Ampumaurheiluliitto, toiminnanjohtaja Anne Laurila 
Suomen Biljardiliitto, toiminnanjohtaja Markku Ryytty 
Suomen Curlingliitto, kehitys- ja huippu-urheiluvastaava Jaana Laurikka 
Suomen Dartsliitto, toiminnanjohtaja Veijo Viinikka 
Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL, hallituksen jäsen Otto Takala 
Suomen Fitnessurheilu, toiminnanjohtaja Ville Isola 
Suomen Golfliitto, toiminnanjohtaja Juha Korhonen 
Suomen Hiihtoliitto, toiminnanjohtaja Marleena Valtasola 
Suomen Hockeyliitto, toiminnanjohtaja Mika Rihtilä 
Suomen Judoliitto, puheenjohtaja Esa Niemi  
Suomen Jääpalloliitto, toiminnanjohtaja Tobias Karlsson 
Suomen Karateliitto, toiminnanjohtaja Pirkko Heinonen 
Suomen Kaukalopalloliitto, toiminnanjohtaja Janne Borgström 
Suomen Keilailuliitto, toiminnanjohtaja Sami Järvilä  
Suomen Kendoseurojen Keskusliitto, puheenjohtaja Joonas Pihlaja 
Suomen Kiipeilyliitto SKIL, toiminnanjohtaja Aki Pakarinen 
Suomen Koripalloliitto, toimitusjohtaja Kati Packalén  
Suomen Krikettiliitto, toiminnanjohtaja Andrew Armitage 
Suomen Käsipalloliitto, toiminnanjohtaja Päivi Mitrunen 
Suomen Lentopalloliitto, toimitusjohtaja Karri Virtanen 
Suomen Liikunnan Alueet, pääsihteeri Heidi Pekkola 
Suomen Luisteluliitto, toiminnanjohtaja Outi Wuorenheimo 
Suomen Melonta- ja Soutuliitto, toiminnanjohtaja Juho Allonen 
Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto, toiminnanjohtaja Minna Lehtola 
Suomen Moottoriliitto, pääsihteeri Ville Salonen 
Suomen NMKY:n Urheiluliitto, toiminnanjohtaja Risto Koikkalainen 
Suomen Nyrkkeilyliitto, toiminnanjohtaja Marko Laine 
Suomen Olympiakomitea, toimitusjohtaja Taina Susiluoto 
Suomen Padelliitto, toiminnanjohtaja Jani Valtonen 
Suomen Painiliitto, toiminnanjohtaja Pasi Sarkkinen 
Suomen Painonnostoliitto, kehityspäällikkö Jarno Fabritius 
Suomen Palloliitto, pääsihteeri Marco Casagrande 
Suomen Paralympiakomitea, pääsihteeri Hilkka Pöyhönen 
Suomen Pesäpalloliitto, toiminnanjohtaja Miika Rantatorikka 
Suomen Petanque-Liitto, puheenjohtaja Jari Eronen 
Suomen Purjehdus ja Veneily, toiminnanjohtaja Jan Thorström 
Suomen Pyöräily, toiminnanjohtaja Jorma Paakkari 
Suomen Pöytätennisliitto, toiminnanjohtaja Henri Pelkonen 
Suomen Rullalautaliitto, toiminnanjohtaja Santeri Sihvonen 
Suomen Salibandyliitto, toiminnanjohtaja Riku Tapio 
Suomen Shakkiliitto, toiminnanjohtaja Marko Tauriainen  
Suomen Suunnistusliitto, toimitusjohtaja Mika Ilomäki  
Suomen Taekwondoliitto, toiminnanjohtaja Tatu Iivanainen  
Suomen Taitoluisteluliitto, toiminnanjohtaja Salla Mäkelä  
Suomen Tanssiurheiluliitto, toiminnanjohtaja Pirjo Koivula  
Suomen Triathlonliitto, toiminnanjohtaja Kaisa Tamminen 
Suomen Työväen Urheiluliitto TUL, pääsihteeri Antti Kempas 
Suomen Uimaliitto, toiminnanjohtaja Pasi Salonen 
Suomen Urheiluliitto, toimitusjohtaja Harri Aalto 
Suomen Valjakkourheilijoiden Liitto, puheenjohtaja Noora Waltari  
Suomen Valmentajat, toiminnanjohtaja Sari Tuunainen 
Suomen Vapaaotteluliitto, puheenjohtaja Aleksi Kainulainen 
Suomen Voimisteluliitto, vt. toiminnanjohtaja Susanna Porola 
UniSport, liikuntajohtaja Mika Suikki 
Urheiluopistot, pääsihteeri Eerika Laalo-Häikiö

Problematisk användning av sociala medier bland högskolestuderande har ökat mellan 2021 och 2024. År 2024 upplevde 40 procent av studerandena att de hade problem med användningen av sociala medier. Resultaten framkommer i THL:s Hälso- och välfärdsundersökning av högskolestuderande (KOTT) som genomfördes våren 2024. Problematisk användning av sociala medier tas allt oftare upp till diskussion på SHVS mottagningar.

Även enligt resultaten i SHVS senaste hälsoenkät HälsoStarten, som riktar sig till för första årets studerande, bedömer cirka 30 procent av studerandena att de sitter framför skärmen över åtta timmar per dag.

”Ämnet är på tapeten vid nästan varje mottagningsbesök”

Högskolestuderande söker sig inte till SHVS tjänster direkt på grund av problematisk användning av sociala medier. I bedömningen av vårdbehovet tar de i stället upp koncentrations- och sömnproblem. Den bakomliggande orsaken till dessa problem är ofta överdriven användning av sociala medier.

Användning av sociala medier diskuteras flitigt på SHVS mottagningar. Särskilt i de psykiatriska sjukskötarnas arbete framkommer problematisk användning av sociala medier hos studerande. ”Ämnet är på tapeten vid nästan varje mottagningsbesök”, säger sjukskötaren Erja Roiha, som arbetar inom psykiatrisk vård. ”Studerandena inser att de använder sociala medier för mycket när ämnet tas upp till diskussion på mottagningen. Många flyr till sociala medier till exempel från skoluppgifter eller ångestkänslor. Sociala medier fungerar ofta som ett verktyg för prokrastinering, det vill säga uppskjutandebeteende.”

SHVS erbjuder stöd vid problematisk användning av sociala medier – även små steg räcker

SHVS erbjuder stöd för att minska tiden på sociala medier. På mottagningen försöker vi ge råd, som är lätta att implementera i vardagen, om användning av sociala medier. ”Det är viktigt att kunna finjustera användningen av sociala medier: var och en bör granska vilket slags innehåll man konsumerar och i vilket skede under dagen. Man bör till exempel inte bläddra bland korta videor med snabbt tempo ett par timmar innan läggdags. Däremot kan man hjälpa kroppen att slappna av genom att lyssna på ett lugnande podcast-avsnitt. Dessa frågor går vi ofta igenom vid mottagningsbesöken”, säger Roiha.

Men Roiha förespråkar i regel inte att man avstår från sociala medier helt och hållet: ”Det är numera nästan omöjligt. Det är viktigare att ge akt på hur mycket och vilket slags innehåll man konsumerar på sociala medier.”

Den 20 mars 2025 ordnar SHVS ett öppet webbinarium ”Somekoukussa?” för högskolestuderande om granskning av den egna användningen av sociala medier. Under webbinariet får studerande också verktyg för att hantera sin användning av sociala medier. Huvudtalare på webbinariet är Suvi Uski, som är doktor i socialpsykologi och forskar i sociala medier.

Ytterligare information till medier:

Begäran om intervjuer kan skickas till adressen viestinta(at)yths.fi.

YTHS-päivän ennakkouutinen (yths.fi) (på finska)

Raha- ja digipelaaminen sekä internetin käyttö, KOTT 2024 -verkkoraportti (thl.fi) (på finska)

Korkeakouluopiskelijoiden ongelmallinen sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt vuosien 2021 ja 2024 välillä. Vuonna 2024 jo lähes 40 prosenttia opiskelijoista koki ongelmia sosiaalisen median käytössä. Tulokset selviävät THL:n toteuttamasta Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT), joka toteutettiin keväällä 2024. Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö tulee puheeksi yhä useammin myös YTHS:n vastaanotoilla.

Myös YTHS:n oman, ensimmäisen vuoden korkeakouluopiskelijoille suunnatun TerveysStartti-terveyskyselyn viimeisimpien tuloksien mukaan noin 30 prosenttia opiskelijoista arvioi istuvansa ruudun ääressä yli kahdeksan tuntia päivässä.

“Aihe on tapetilla lähes jokaisella vastaanotolla”

Korkeakouluopiskelijat eivät hakeudu YTHS:n palveluiden pariin suoraan sosiaaliseen mediaan ongelmallisen käytön vuoksi. Hoidontarpeen arvioinnissa tuodaan sen sijaan esiin keskittymis- ja uniongelmia. Näiden taustalta paljastuu usein osaltaan liiallinen sosiaalisen median käyttö.

YTHS:n vastaanotoilla sosiaalisen median käytöstä keskustellaan runsaasti. Erityisesti psykiatristen sairaanhoitajien työssä opiskelijoiden sosiaalisen median ongelmallinen käyttö näkyy. “Aihe on tapetilla lähes jokaisessa vastaanottotilanteessa”, sanoo YTHS:llä psykiatrista hoitotyötä tekevä sairaanhoitaja Erja Roiha. “Opiskelijat tunnistavat sosiaalisen median käyttönsä liialliseksi, kun asian ottaa puheeksi vastaanotoilla. Moni pakenee sosiaaliseen mediaan esimerkiksi koulutehtäviä tai ahdistuksen tunnetta. Some toimii useasti prokrastinoinnin eli välttelykäyttäytymisen välineenä.”

YTHS tarjoaa tukea sosiaalisen median ongelmalliseen käyttöön – jo pienet askeleet riittävät

YTHS tarjoaa tukea sosiaalisessa mediassa vietetyn ajan vähentämiseksi. Vastaanotoilla pyritään antamaan arkeen helposti sovellettavia neuvoja somen käyttöä varten. “Tärkeää olisi osata hienosäätää sosiaalisen median käyttöä: jokaisen tulisi tarkastella sitä, millaista sisältöä kuluttaa ja missä vaiheessa päivää. Esimerkiksi paria tuntia ennen nukkumaan menoa ei tulisi enää selata nopeatempoisia lyhytvideosisältöjä. Sen sijaan rauhoittavan podcast-jakson kuunteleminen voi jopa edesauttaa kehon rentoutumista. Näitä asioita käymme paljon läpi vastaanotoilla”, sanoo Roiha.

Täyttä kieltäytymistä sosiaalisen median käytöstä Roiha ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa kannata: “Se on tänä päivänä lähes mahdotonta. Tärkeämpää olisi tarkastella sitä, millaisia sisältöjä ja kuinka paljon sosiaalisessa mediassa kuluttaa.”

YTHS järjestää 20.3.2025 korkeakouluopiskelijoille avoimen webinaaritilaisuuden oman sosiaalisen median käytön tarkastelemiseksi. Somekoukussa? -nimisessä webinaarissa opiskelijat saavat myös välineitä sosiaalisen median käytön hallintaan. Webinaarin pääpuhujana toimii sosiaalipsykologian tohtori ja sosiaalisen median tutkija Suvi Uski.

Lisätietoa medialle:

Haastattelupyyntöjä voi lähettää osoitteeseen viestinta(at)yths.fi.

YTHS-päivän ennakkouutinen (yths.fi)

Raha- ja digipelaaminen sekä internetin käyttö, KOTT 2024 -verkkoraportti (thl.fi)

Kevään yhteishaku

Kevään yhteishaussa haettiin toisen asteen syksyllä alkavaan ammatilliseen koulutukseen. Suosituimpia aloja olivat sähkö- ja automaatio-, talotekniikka- ja liiketoiminta-alat.

Tutkinnot, joiden hakijamäärät ovat nousseet yli 50 prosentilla verrattuna vuoteen 2024:

• Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto, Lohja
• Logistiikan perustutkinto, Nummela
• Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto, Nummela

Seuraavien tutkintojen hakijamäärät ovat vähentyneet voimakkaasti. Laskua yli 60 prosenttia on ollut seuraavissa tutkinnoissa verrattuna vuoteen 2024:

• Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto, Lohja
• Rakennusalan perustutkinto, Lohja
• Taideteollisuusalan perustutkinto, sisustusalan osaamisala, Nummela

Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaku

Valintojen tulokset julkaistaan aikaisintaan 12.6. Opiskelupaikan voi ottaa vastaan heti tulosten julkaisun jälkeen mutta viimeistään 26.6. mennessä. Jos on varasijalla, paikan voi saada 15.8. asti.

Yhteishaussa vapaaksi jääneet paikat

Luksialla on koulutuksiin jatkuva haku. Tämä tarkoittaa sitä, että vapaaksi jääneille paikoille voi hakea myös yhteishaun jälkeen. Jatkuvan haun koulutuksiin voi tutustua osoitteessa luksia.fi.

Ammatti oppisopimuksella

Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöinen tapa opiskella ammatti. Koulutus sopii kaikille yli 15-vuotiaille tai sitä vanhemmille, jotka haluavat suorittaa ammatillisen koulutuksen.

Oppisopimuksella voi suorittaa minkä tahansa ammatillisen tutkinnon tai tutkinnon osia. Oppisopimuskoulutus edellyttää työpaikkaa alalta.

Alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 2. huhtikuuta ja jatkuu viikon ajan tiistaihin 8. huhtikuuta. Riihimäellä on kolme ennakkoäänestyspaikkaa:

• kauppakeskus Atomi
• kauppakeskus Merkos
• Riihimäen kaupunginkirjasto.

Merkoksen äänestyspaikkaan pääset Tokmannin pääsisäänkäynnistä.

Ota mukaan kuvallinen henkilötodistus

Muista ottaa äänestyspaikalle mukaan henkilöllisyystodistuksesi – myös ajokortti käy. Ilmoituskortin ei tarvitse olla mukana äänestyspaikalla, kuvallinen henkilötodistus riittää. Jos sinulla ei ole henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa, saat poliisilaitokselta äänestämistä varten väliaikaisen henkilökortin maksutta.

Vaalien vilkkainta aikaa ovat perinteisesti olleet ennakkoäänestyksen ensimmäiset ja viimeiset päivät sekä varsinainen vaalipäivä. Jos haluat välttää ruuhkia, harkitse, voisitko ajoittaa äänestämisen näiden päivien ulkopuolelle. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13. huhtikuuta 2025.

Ennakkoon voit äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspisteessä, myös oman kotikuntasi ulkopuolella.

Ennakkoäänestyspaikkojen aukioloajat

Kauppakeskus Atomi 2. kerros, Voimalankatu 2, 11100 Riihimäki

• 2. - 4. huhtikuuta kello 10 - 20
• 5. - 6. huhtikuuta kello 10 - 18
• 7. - 8. huhtikuuta kello 10 - 20

Kauppakeskus Merkos, Merkoksenkatu 5 B, 11170 Riihimäki

• 2. - 4. huhtikuuta kello 10 - 20
• 5. - 6. huhtikuuta kello 10 - 18
• 7. - 8. huhtikuuta kello 10 - 20

Kaupunginkirjasto 2. kerros, Kauppakatu 16, 11100 Riihimäki

• 2. - 4. huhtikuuta kello 10 - 18
• 5. huhtikuuta kello 10 - 14
• 7. - 8. huhtikuuta kello 10 - 18

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13. huhtikuuta

Vaalipäivänä voit äänestää ainoastaan ilmoituskorttiisi merkityssä äänestyspaikassa. Varsinaisena vaalipäivänä äänestyspaikat ovat auki kello 9–20. Et tarvitse ilmoituskorttia äänestääksesi. Kuvallinen henkilötodistus riittää.

Vaalipäivän äänestyspaikat

• Äänestysalue 1, Kalevantalo, Kalevankatu 5-11
• Äänestysalue 2, Hyria Riihimäki liikuntahalli, Arjavirrankatu 4
• Äänestysalue 3, Uramon koulu, Uramontie 63
• Äänestysalue 4, Peltosaaren nuorisotila, Jupiterinkatu 5
• Äänestysalue 5, Herajoen koulu, Rintapellontie 14
• Äänestysalue 6, Lasitehtaan koulu, Tehtaankatu 27
• Äänestysalue 7, Istuinkiven liikuntahalli, Pohjoinen Rautatienkatu 40
• Äänestysalue 8, Patastenmäen koulu, Patastenmäentie 42.

Lisätiedot

Jarkko Luukkonen
hallintopäällikkö
puh. 050 512 9034
jarkko.luukkonen@riihimaki.fi

Kuopion kaupunginteatteri on julkaissut tänään (ke 19.3.) tulevan syksyn ohjelmistonsa. Sykähdyttävässä syksyssä on odotettavissa legendaarisia hahmoja. 

Lokakuussa Minna-näyttämöllä lähdetään selvittämään Agatha Christien kaikkien aikojen kuuluisinta murhamysteeriä, Idän pikajunan arvoitusta (ensi-ilta 28.10.2025). Snoopi Sirénin ohjaama jännittävä draama on täynnä yllättäviä juonenkäänteitä, värikkäitä henkilöhahmoja ja tiivistunnelmaisia tilanteita. Hercule Poirot’n roolissa vierailee näyttelijä Juha Pulli.

Marras-joulukuussa näyttämöllä nähdään Good Game? (ensi-ilta 29.11.2025), joka kevään aikana kiertää kuopiolaisia alakouluja. Näytelmä käsittelee kaveruutta, kiusaamisväkivaltaa ja pelikulttuuria. Esityksen tapahtumat ja repliikit ovat suoraan lasten suusta ja kokemusmaailmasta.