Kuusankoskella sijaitsevaan kouluun kohdistui perjantaina uhkaus. Poliisin selvityksen perusteella uhkaus on perätön, eikä kouluun tai sen oppilaisiin kohdistu vaaraa.

Uhkaus oli toimitettu koulun rehtorin sähköpostiin. Uhkauksen kirjoittamisesta epäillyn henkilön henkilöllisyys on poliisin tiedossa, ja poliisi on kirjannut tapauksesta rikosilmoituksen nimikkeellä laiton uhkaus. Rikoksesta epäilty henkilö on täysi-ikäinen.

Poliisi muistuttaa, että myös perättömän uhkauksen tekeminen on rikos. Poliisi suhtautuu kaikkiin uhkauksiin vakavasti ja selvittää tapaukset perinpohjaisesti.

”Koulujen toiminta jatkuu Kouvolassa ennallaan ja kouluunmeno on turvallista,” vakuuttaa Kouvolan kaupungin sivistysjohtaja Veikko Niemi. Koulupäivä kyseisessä koulussa jatkuu normaalisti.

Ikäihmisten ruokailua on järjestetty alkuvuodesta lähtien myös lukio ja kulttuuritalo Moniolla. Poikkeuksellisesti ruokailu toteutuu Moniolla ajalla 27.1.–6.2.2025 kello 13–13.20.

Lukio ja kulttuuritalo Moniolla (Pataljoonantie 6, Tuusula) on käynnissä lukion päättöviikot, jonka vuoksi opiskelijoiden ruokailuajoissa on muutoksia. Muutokset vaikuttavat myös ajalla 27.1.–6.2.2025 ikäihmisten ruokailuaikaan. Mainitulla aikavälillä ruokailu toteutuu poikkeuksellisesti tuntia myöhemmin eli kello 13–13.20.

Ruokailuajan muutoksesta on tiedote myös Monion tiloissa.

Lisätiedot:
Ruokapalvelupäällikkö Kirsi Hanski, 040 314 4377, kirsi.hanski@tuusula.fi

Tämän hetken arvion mukaan Orimattilan kaupunki tekee huomattavasti paremman tuloksen, mitä muutetussa talousarviossa arvioitiin. Nyt käytettävissä olevien lukujen mukaan näyttää siltä, että vuosi 2024 tulee olemaan 412 500 euroa alijäämäinen. Tulos sisältää Järvikunnan koulun alaskirjauksen arvon, noin miljoonan euroa. Ilman tässä laskemassa mukana olevaa alaskirjausta kaupungin tulos olisi ylijäämäinen. Alaskirjauksen toteuttamisesta päättää kaupunginhallitus kokouksessaan 10.2.2025.

Suurimmat syyt ennakoitua parempaan tulokseen ovat verotulot, jotka toteutuivat muutettua talousarviota noin 600 000 euroa korkeampina sekä alentuneet henkilöstökulut. Henkilöstökulut pienenivät ennakoidusta tiukan täyttölupamenettelyn ansiosta. Kaupunki palkkasi vuonna 2024 sijaisia vain lakisääteisiin tehtäviin. Myöskään eläköityneiden tai toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden tehtäviä ei pääsääntöisesti täytetty ja määräaikaisuuksia ei jatkettu.

Edellä mainittujen lisäksi taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavat investointien toteutuminen merkittävästi pienempänä kuin muutetussa talousarviossa. Esimerkiksi maakauppoja ei toteutettu miljoonan euron edestä, vaikka rahat tähän oli muutetussa talousarviossa varattu. Investointien pienempi toteuma ja ennakoitua pienempi alijäämä ovat auttaneet lainakannan pienentymisessä toista vuotta peräkkäin.

"Talouden tasapainottamisen toimet ovat selkeästi purreet. Tunnistamme kuitenkin sen, että nämä toimet ovat samalla kuormittaneet henkilöstöä ja olemmekin kiitollisia heidän venymisestään viime vuoden aikana. Ilman valtuuston rohkeutta päättää näistä kovista talouden tasapainottamisen toimista kaupungin lähivuosien taloudellinen tilanne olisi ollut erittäin haastava", kaupunginjohtaja Kalle Larsson kommentoi.

Vaikka vuoden 2024 tulos toteutuu ennakoitua parempana, talouden tasapainottamisen toimia on tehty ja kaupungin talouden suunta on kääntynyt, on talous vielä alijäämäinen. Vuosi 2025 on talousarvion mukaan alijäämäinen. Vuoden 2026 kääntäminen ylijäämäiseksi edellyttää tämän hetken tietojen mukaan merkittäviä veronkorotuksia.

"Mennyt vuosi 2024 oli äärimmäisen raskas niin kaupungin työntekijöille kuin myös päättäjille. Olen todella tyytyväinen, että tekemämme raskaat päätökset ovat johtaneet talouden suunnan kääntymiseen parempaan. Me teimme tämän yhdessä. Nykyinen valtuusto osoitti keväällä aloittavalle valtuustolle vastuullisen päätöksenteon tien. Tällä tiellä on keväällä aloittavien uusien valtuutettujen välttämätöntä jatkaa", kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Keskevaari sanoo.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ville Erola pitää vuotta 2024 Orimattilalle taloudellisesti merkittävänä käännekohtana.

"Alkuvuoden haasteista ja monista vaikeista päätöksistä huolimatta kaupungin talouden kehitys on ollut positiivista. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna olemme onnistuneet merkittävästi parantamaan tulosta, ja jopa ylijäämäinen lopputulos näyttää mahdolliselta, mikäli Järvikunnan koulun tasearvon alaskirjaukset jätetään huomioimatta. Itse kannatan alaskirjauksen tekemistä, koska valtuusto on päättänyt koulun lakkauttaa. Erityisen ilahduttavaa on kaupungin lainakannan pieneneminen 1,6 miljoonalla eurolla. Tämä antaa meille vakautta ja liikkumavaraa tulevien vuosien päätöksenteossa", Erola toteaa.

Erola jakaa kiitoksensa niin kaupunginvaltuutetuille, henkilöstölle kuin kaikille asukkaillekin, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen.

"Tämä tulos osoittaa, että yhteistyöllä ja määrätietoisilla toimilla voimme kääntää vaikeudet mahdollisuuksiksi. Rakennamme nyt yhdessä Orimattilan tulevaisuutta vakaammalta pohjalta, ja tämä luo uskoa siihen, että voimme jatkossakin tarjota asukkaillemme parasta mahdollista palvelua", Erola päättää.

Lisätiedot:

Kaupunginjohtaja Kalle Larsson, 0400 695 679, kalle.larsson@orimattila.fi

Målet för 2025 är ett nollresultat

Mellersta Österbottens välfärdsområde Soites bokslutsuppskattning för 2024 är klar, men bokslutsberedningen pågår fortfarande. Resultatet kommer att bekräftas inom de närmaste veckorna. Enligt bokslutsuppskattningen är Soites resultat för räkenskapsåret cirka -17 miljoner euro. Resultatet är bättre än den ändrade budget som godkändes av Soites välfärdsområdesfullmäktige i december, som var -22 miljoner euro. Den ändringsbudget som godkändes av välfärdsområdesfullmäktige tidigare i juni var -18 miljoner euro.

Chefsöverläkare Katja Virta, som fungerade som tillförordnad välfärdsområdesdirektör under förra året, framför sitt tack till hela välfärdsområdets personal, som spånat fram nya verksamhetsmetoder och aktivt deltagit i utvecklingen av välfärdsområdets verksamhet i en utmanande ekonomisk situation.

– Det här är absolut resultatet av ett gemensamt arbete, som även de minsta saker har bidragit till. Soites personal förtjänar ett stort tack.

En del av kostnadsposterna var mindre än föregående år och än i budgeten. Till exempel var det i slutet av året mindre inköp av material och behövligheter än förväntat. Försäljnings- och avgiftsintäkter noterades å sin sida mer än förväntat. Semesterlöneskulden och arbetstidsbanksskulden har minskat genom att personalen tagit ut sparad ledighet.

– Vi är nöjda med att semesterlöneskulden påverkat resultatet positivt. Lönesummans utveckling väcker dock fortfarande oro, eftersom de utbetalda lönerna översteg budgeten, säger finanschef Helinä Saarela.

Finansieringen som beviljas av staten till välfärdsområdena kräver betydande besparingslösningar från alla områden. I Mellersta Österbotten måste också ekonomiska anpassningsåtgärder fortsätta.

Det sammanlagda underskottet för 2023 års bokslut och bokslutsuppskattningen för 2024 års bokslut är cirka 37,5 miljoner euro. Enligt lagstiftningen ska välfärdsområdenas underskott täckas i 2026 års bokslut.

Budgeten för 2025 har godkänts med ett underskott på -13,4 miljoner euro. Under våren 2025 kommer en förändringsbudget att utarbetas som tar hänsyn till de kostnadsbesparingar som följer av de verksamhetsförändringar som ingår i Soite 2030-programmet, såsom servicenätsförändringen och samarbetsförhandlingarna som berör hela personalen. Åtgärderna är nödvändiga för att täcka det ackumulerade underskottet. Utgångspunkten är att år 2025 inte får öka det ackumulerade underskottet.

Vården och säkerheten för kunder och patienter säkerställs under alla omständigheter.

Läs mer om bokslutsuppskattningen i pressmeddelandet från välfärdsområdesdirektörernas H23-nätverk: https://www.sttinfo.fi/tiedote/70844031/valfardsomradenas-resultat-for-ar-2024-ar-200-miljoner-euro-battre-an-i-den-senaste-prognosen?publisherId=69820557&lang=sv

Ytterligare information ger
Helinä Saarela
ekonomidirektör
tfn 040 804 2500
helina.saarela@soite.fi

Vuoden 2025 tavoitteena nollatulos

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten tilinpäätösarvio vuodelta 2024 on valmistunut, mutta tilinpäätösvalmistelu on edelleen kesken. Tulos varmistuu lähiviikkojen kuluessa. Tilinpäätösarvion mukaan Soiten tilikauden tulos on noin -17 miljoonaa euroa. Tulos on parempi kuin joulukuussa Soiten aluevaltuustossa hyväksytty muutettu talousarvio, joka oli -22 miljoonaa euroa. Aiempi kesäkuussa aluevaltuustossa hyväksytty muutostalousarvio oli -18 miljoonaa euroa.

Viime vuonna vt. hyvinvointialuejohtajana toiminut johtajaylilääkäri Katja Virta välittää kiitokset koko hyvinvointialueen henkilöstölle, joka on ideoinut uusia toimintatapoja ja osallistunut aktiivisesti hyvinvointialueen toiminnan kehittämiseen haastavassa taloustilanteessa.

- Tämä on aivan ehdottomasti yhteisen työn tulos, johon kaikki pienetkin asiat ovat myötävaikuttaneet. Soiten henkilökunta ansaitsee suuret kiitokset.

Osa kulueristä toteutui edellisvuotta ja talousarviota pienempinä. Esimerkiksi loppuvuodesta aine- ja tarvikeostoja oli odotettua vähemmän. Myynti- ja maksutuottoja taas kirjattiin ennakoitua enemmän. Lomapalkkavelkaa ja työaikapankkivelkaa on saatu pienennettyä säästövapaita pitämällä.

- Olemme tyytyväisiä, että lomapalkkavelka toi positiivisen tulosvaikutuksen. Huolta aiheuttaa kuitenkin edelleen palkkasumman kehitys, sillä maksetut palkat ylittivät talousarvion, toteaa talousjohtaja Helinä Saarela.

Valtion myöntämä rahoitus hyvinvointialueille edellyttää kaikilta alueilta merkittäviä säästöratkaisuja. Myös Keski-Pohjanmaalla talouden sopeuttamistoimia on jatkettava.

Soiten vuoden 2023 tilinpäätöksen ja vuoden 2024 tilinpäätösarvio yhteenlaskettu alijäämä on noin 37,5 miljoonaan euroon. Lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden alijäämät tulee olla katettuna vuoden 2026 tilinpäätöksessä.

Vuoden 2025 talousarvio on hyväksytty -13,4 miljoonaa euroa alijäämäisenä. Keväällä 2025 tehdään muutostalousarvio, jossa huomioidaan Soite 2030 -ohjelmaan sisältyvistä toiminnallisista muutoksista, kuten palveluverkkomuutoksesta sekä koko henkilöstöä koskevista yhteistoimintaneuvotteluista saatavat kustannussäästöt. Toimenpiteet ovat välttämättömiä, jotta alijäämän kertyminen saadaan katettua. Lähtökohtana on, että vuosi 2025 ei saa kasvattaa kertynyttä alijäämää.

Asiakkaiden ja potilaiden hoito ja turvallisuus varmistetaan kaikissa olosuhteissa.

Lue lisää tilinpäätösarvioista hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston tiedotteesta: https://www.sttinfo.fi/tiedote/70844031/hyvinvointialueiden-vuoden-2024-tulos-200-miljoonaa-euroa-viimeisinta-ennustetta-parempi?publisherId=69820557&lang=fi

Lisätietoja antaa
Helinä Saarela
talousjohtaja
puh. 040 804 2500
helina.saarela@soite.fi

Hyvinvointilautakunnan 29.1.2025 kokouksen asialistalla on Järvenpään Opiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2025–2027, Hyvinvoinnin palvelualueen käyttösuunnitelma vuodelle 2025 sekä Kunnan kinon lippuhinta.

Iltakouluasioina tammikuun hyvinvointilautakunnassa käsitellään kaupungin hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaa, Puheeksi ottava kunta -hanketta sekä laajaa hyvinvointikertomusta.

Linkki hyvinvointilautakunnan esityslistaan 29.1.2025

Lisätietoja: Palvelualuejohtaja Kristiina Soots, puh. 040 7015 207, sähköposti: kristiina.soots@jarvenpaa.fi

Työttömien Keskusjärjestön hallituksen kannanotto

Valtion työllisyysmäärärahat on täysin sidottu joillakin työllisyysalueilla koko vuodelle jo tammikuussa. Työ- ja elinkeinoministeriön uusien tilastojen mukaan pitkäaikaistyöttömyys on vuositasolla jyrkässä 17,3 % kasvussa. Joulukuussa pitkäaikaistyöttömiä oli 109 600. Olemme erittäin huolissamme tilanteesta. Nyt on pakko kääntää työllisyyspolitiikan kurssia ja tarjota riittävä ja oikea tuki työttömille. 

Hallituksen sosiaaliturvan säästötoimet eivät näytä purevan työttömyyteen. Päinvastoin - järkyttävä tilanne on tilastojen valossa eskaloitumassa yhä pahemmaksi. Jalkautuvassa kenttätyössä näemme säästötoimien johtaneen siihen, että osa työttömistä näkee nälkää. Kaikki toivovat työllistyvänsä, vaikka monilla on terveyteen liittyviä vakavia haasteita.

Suuri osa työttömistä on vailla työnhakuvelvoitetta

Työllisyyspolitiikkaan tarvitaan selkeä paradigman muutos. Sosiaaliturvan leikkaukset eivät auta työllisyyden edistämisessä. Todella iso joukko työttömistä on tilanteessa, jossa heiltä ei ole oikeutta edes odottaa työnhakua. TE-toimiston tilastojen mukaan noin 40 % työttömistä ei ole hakuvelvoitetta lainkaan ja vain 34 % on velvoitettu täyteen 4 työpaikan työnhakuvelvoitteeseen (mm. Yle 21.1.2025). Terveydelliset perusteet, siirtymät palveluiden välillä sekä kotoutumiseen liittyvät poikkeukset ovat pääosin syynä hakuvelvoitteen poistamiseen. 

Työttömien työkykyyn ja terveyteen on panostettava enemmän

On selvää, että työttömien työkykyyn ja terveyteen ei ole panostettu riittävästi. Lisäksi todella suuri joukko työttömistä on väärällä etuudella. Työkyvyttömyyseläke olisi usealle työttömälle parempi ratkaisu. 

”Meillä ei ole työvoimapula, vaan työkykypula. Hyvinvointialueiden leikkaukset tulee välttää ja tukea työttömien terveyttä, kuntoutusta tai eläkeselvittelyitä”, toteaa Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi.

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski jatkaa: ”Tilastoharha on johtanut virheelliseen ja ihmisille vahingolliseen työllisyyspolitiikkaan. Osatyökykyisten työllistymistä pitää tukea palauttamalla työttömyysturvan suojaosa. Valtion tulee kehittää palkkatukea ja lisätä sen rahoitusta. Kuntien tulee vahvistaa omia työllisyystoimiaan.” 

---

Lisätiedot ja yhteydenotot:

Jukka Haapakoski - toiminnanjohtaja

050 577 2580

jukka.haapakoski@tyottomat.fi

Irma Hirsjärvi - hallituksen puheenjohtaja

050 591 5461

irma.hirsjarvi@tyottomat.fi

Työttömien Keskusjärjestö ry

Rahakamarinportti 3 A, 3. krs, 00240 Helsinki

Oikeus työhön ihmisarvoa kunnioittaen.

Yrittäjä fytonomi Marja-Terttu Naskalille on myönnetty järjestäytyneen luontaistuotealan ansiomerkki tunnustuksena hänen pitkäjänteisestä työstään ja omistautumisestaan alalle.

Marja-Terttu Naskali aloitti yrittäjänä vuonna 1994 perustamalla Luontaistuote Marjaterttu -nimisen terveyskaupan Vantaan Korsoon. Hän oli juuri valmistunut luontaistuotealan peruskurssilta ja liittyi pian Luontaistuntijat-ketjuun, Suomen Terveystuotekauppiaiden Liittoon sekä Suomen Yrittäjiin.

"On ollut suuri ilo ja kunnia työskennellä luontaistuotealan parissa kaikki nämä vuodet. Asiakkaiden hyvinvoinnin tukeminen ja alan ihmisten kanssa yhdessä tekeminen ovat aina olleet minulle sydämen asioita. Tämä ansiomerkki on kaunis tunnustus, joka kuuluu kaikille niille, jotka ovat kulkeneet tämän matkan kanssani – niin perheelleni, työtovereilleni kuin asiakkaillekin", kertoo Marja-Terttu Naskali.

Naskali on toiminut aktiivisesti alan kehittämiseksi, muun muassa osallistumalla Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton ja Luontaistuntijat-ketjun hallitustyöskentelyyn. Hänen omistautumisensa ja asiantuntemuksensa ovat edistäneet luontaistuotealan tunnettuutta ja arvostusta Suomessa.

"Marja-Terttu Naskali on esimerkillinen yrittäjä, joka on omalla toiminnallaan edistänyt luontaistuotealan kehitystä ja tunnettuutta. Vuosikymmenien työ kivijalkakaupassa, alan luottamustoimissa ja jatkuva kouluttautuminen osoittavat, että Marja-Terttu on ollut todella sitoutunut luontaistuotealaan", toteaa Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toiminnanjohtaja Mika Rönkkö.

"Koulutuksen merkitys luontaistuotealalla on valtava, ja Marja-Terttu Naskali on erinomainen esimerkki siitä, miten vahva koulutustausta yhdistettynä intohimoon ja osaamiseen luovat vahvan taustan yrittäjälle. Hänen pitkä uransa osoittaa, että koulutus ei ole vain tiedon hankkimista, vaan myös väline alan kehittämiseen ja asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseen," TAIMI-koulutus Oy:n toimitusjohtaja Helena Pirttiniemi jatkaa.

Järjestäytyneen luontaistuotealan ansiomerkin on myöntänyt Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ja TAIMI-koulutus Oy.

Lisätietoja:
Marja-Terttu Naskali
yrittäjä, fytonomi
Luontaistuote Marja-Terttu
Puh. 050 576 6985
mnaskali@elisanet.fi

Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry
Puh. 0500 430 818
mika.ronkko@terveystuotekauppa.fi

Helena Pirttiniemi, toimitusjohtaja
TAIMI-koulutus Oy
Puh. 040 187 6416
helena.pirttiniemi@taimikoulutus.fi

Porvoon kaupunki tiedottaa 24.1.2025

Kasvun ja oppimisen lautakunta käsittelee säästötoimenpiteitä vuosille 2025–2027

Kasvun ja oppimisen lautakunta käsittelee kokouksessaan 30. tammikuuta säästötoimenpiteitä vuosille 2025–2027. Sivistysjohtaja esittää, että kaupunginvaltuuston edellyttämistä korvaavista säästöistä vuodelle 2025 päätetään kaupungin talouden toisen osavuosiraportin käsittelyn yhteydessä, eli kesälomakauden jälkeen.  Vuosien 2026 ja 2027 korvaavien säästöjen valmistelu sisällytetään tulevien vuosien talousarviokehykseen ja talousarviovalmisteluun.

Kaupunginvaltuusto ei joulukuun kokouksessaan hyväksynyt palveluverkko- ja talousarvioesitysyksiin sisältynyttä kahden kyläkoulun lakkauttamisia. Valtuusto edellytti, että kaupunginhallituksen on tuotava viimeistään maaliskuun valtuuston kokoukseen uudet, korvaavat säästöesitykset kasvun ja oppimisen toimialalle. Vuodelle 2025 edellytetään 130 000 euron korvaavaa säästöä. Vuoden 2026 säästö on 569 000 euroa ja vuoden 2027 säästö 921 000 euroa. Säästöt liittyvät kaupunginvaltuuston toukokuussa hyväksymään 2024 talouden tuottavuus- ja tasapainottamisohjelmaan.

Kasvun ja oppimisen toimialalle on hyväksytty kaupunginvaltuuston palveluverkko- ja talousarviopäätösten jälkeen uutta lainsäädäntöä, jotka vaikuttavat toimialan tehtäviin ja niistä saataviin valtionosuuksiin: oppimisen tuen lainsäädännön uudistus ja lisätunnit äidinkielen ja matematiikan opetukseen tulee ottaa käyttöön syyslukukauden alkaessa.

Porvoo on panostanut palveluiden laatuun ja koulu- ja päiväkotitiloihin

Kuntavertailuissa Porvoon koulutuspalvelut erottuvat selkeimmin muista kunnista korkeiden tilakustannusten osalta. Tämä johtuu siitä, että palveluverkko on laaja, ja että Porvoo on valtiovarainministeriön selvityksen mukaan panostanut peruspalvelujen investointeihin viimeisten kymmenen vuoden aikana enemmän kuin mikään muu Suomen suurista kaupungeista.

– Kaupungilla on laaja palveluverkko ja hyväkuntoisista, turvallisista ja tarkoituksenmukaisista koulu- ja päiväkotirakennuksia, minkä vuoksi kasvun ja oppimisen tilakustannukset ovat korkeat. Sen sijaan hallinnon kustannukset ovat Porvoossa vertailujen mukaan kuntien keskiarvoa, sivistysjohtaja Sari Gustafsson toteaa.

– Olemme panostaneet myös palveluiden laatuun selvästi enemmän kuin laki velvoittaa ja myös enemmän kuin monet muut verrokkikaupungit, Gustafsson jatkaa.

Lautakunnan esityslistalla arviota säästömahdollisuuksista

Moni asia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluiden järjestämisessä on määritelty tarkkaan laissa, eikä säästöjä voi kohdistaa näihin asioihin. Talouden tuottavuus- ja tasapaino-ohjelmassa todetaan lisäksi, että kaupunki haluaa olla jatkossakin vetovoimainen ja kilpailukykyinen työnantaja, eikä ohjelma sisällä henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia.

– Kasvun ja oppimisen toimialan taloudessa suurimpia kokonaisuuksia ovat henkilöstökustannukset, tilakustannukset sekä tukipalvelukustannukset. Jos palveluverkkoa ei voi Porvoossa tiivistää eikä tilakustannuksiin voi vaikuttaa, eikä irtisanomisia ja lomautuksia haluta seuraavina vuosina toteuttaa, tulevat säästöt väistämättä Porvoossa koskettamaan enimmäkseen palveluiden ei-lakisääteistä laatua sekä tukipalvelukustannuksia, sivistysjohtaja Sari Gustafsson toteaa.

Kasvun ja oppimisen lautakunnan esityslistalle on koottu palvelualueiden arviot vuoden lopussa vahvistuneiden lainsäädännön muutosten ja säästötavoitteiden vaikutuksista ja mahdollisuuksista.  Lautakunnan esityslistalla on myös esimerkkejä Porvoon palveluiden laatupanostuksista.

Kasvun ja oppimisen lautakunnan esityslista 30.1.2025: https://porvoofi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=20251223

*****

Borgå stad informerar 24.1.2025

Nämnden för växande och lärande behandlar sparåtgärder för åren 2025–2027

Nämnden för växande och lärande behandlar sparåtgärder för åren 2025–2027 på sitt möte den 30 januari. Bildningsdirektörens förslag är att man fattar beslut om de ersättande besparingar som stadsfullmäktige förutsätter för år 2025 i samband med behandlingen av den andra delårsrapporten om stadens ekonomi, dvs. efter sommarlovsperioden.  Beredningen av de ersättande besparingarna för åren 2026 och 2027 föreslås ingå i budgetramarna och budgetberedningen för de kommande åren.

Stadsfullmäktige godkände inte nedläggningen av två byskolor som ingick i servicenäts- och budgetförslagen under sitt möte i december. Fullmäktige förutsatte att stadsstyrelsen senast till fullmäktigemötet i mars för fram nya, ersättande sparförslag gällande sektorn för växande och lärande. För år 2025 krävs ersättande besparingar på 130 000 euro. Beloppet på besparingarna år 2026 är 569 000 euro och 921 000 euro år 2027. Besparingarna hänför sig till det ekonomiska produktivitets- och balanseringsprogrammet som stadsfullmäktige godkände i maj 2024.

För sektorn för växande och lärande har godkänts ny lagstiftning efter stadsfullmäktiges beslut om servicenätet och budgeten, vilket påverkar sektorns uppgifter och de statsandelar som fås för dem: en reform av lagstiftningen om stödet för lärande samt tilläggstimmar i modersmål och matematik som ska införas när höstterminen börjar.

Borgå har satsat på tjänsternas kvalitet och på skol- och daghemslokaler

I jämförelser med andra kommuner utmärker sig utbildningstjänsterna i Borgå tydligast i fråga om de höga lokalkostnaderna jämfört med övriga kommuner. Detta beror på att servicenätet är omfattande och att Borgå enligt finansministeriets utredning har satsat mer på investeringar i basservice under de senaste tio åren än någon annan av de stora städerna i Finland.

– Staden har ett omfattande servicenät samt trygga och ändamålsenliga skol- och daghemsbyggnader, som är i gott skick. Därför är lokalkostnaderna för växande och lärande höga. Däremot är kostnaderna för förvaltningen i Borgå på medelnivå när man jämför med andra kommuner, konstaterar bildningsdirektör Sari Gustafsson.

– Vi har också satsat klart mer på tjänsternas kvalitet än lagen kräver och också mer än många av jämförelsestäderna, fortsätter Gustafsson.   

På nämndens föredragningslista ingår en bedömning av möjligheterna till besparingar

Många frågor som gäller ordnandet av småbarnspedagogik och grundläggande utbildning har definierats noggrant i lagen, och besparingar kan inte göras i dessa frågor. I programmet för produktivitet och balans i ekonomin konstateras dessutom att staden även i fortsättningen vill vara en attraktiv och konkurrenskraftig arbetsgivare och att programmet inte innehåller uppsägningar eller permitteringar av personalen.

– De största helheterna i ekonomin för sektorn för växande och lärande är personalkostnader, lokalkostnader och kostnader för stödtjänster. Om servicenätet i Borgå inte kan koncentreras och lokalkostnaderna inte kan påverkas, och man inte vill genomföra uppsägningar och permitteringar under de följande åren, kommer besparingarna oundvikligen att beröra tjänsternas icke-lagstadgade kvalitet och kostnaderna för stödtjänster, konstaterar bildningsdirektör Sari Gustafsson.

På föredragningslistan för nämndens möte har man sammanställt de konsekvenser och möjligheter för serviceområden som de ändringar i lagstiftningen och sparmålen som stärkts i slutet av året för med sig.  På nämndens föredragningslista finns också exempel på de kvalitetssatsningar som Borgå har gjort i sina tjänster.

Föredragningslista för Nämnden för växande och lärande 30.1.2025: https://porvoofi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=20251224

Rovaniemen kaupunki on laittanut vireille uusia kaavoja. Näitä ovat esimerkiksi Santaparkin katu- ja virkistysalueisiin liittyvä kaava, Sierijärven osayleiskaava ja Elättivaaran tuulivoimaan liittyvä kaava.  

Tällä hetkellä kuntalaiset voivat antaa mielipiteitä kaavahankkeiden osallistumis- ja arviointisuunnitelmista.  
 
Santaparkia koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä 23.1.–5.2.2025. Sierijärven ja Elättivaaran kaavojen suunnitelmat ovat nähtävillä 21.2.2025 saakka. Virallinen palaute tulee antaa tänä aikana osoitteeseen Rovaniemen kaupungin kirjaamo, PL 8216, 96101 Rovaniemi tai sähköpostilla osoitteeseen: kirjaamo@rovaniemi.fi.  
 
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat löytyvät kaavatorilta osoitteesta rovaniemi.fi/kaavatori.  

Alla on kerrottu yllä mainituista kaavahankkeista lyhyesti.  

Santaparkin katu-, liikenne-, pysäköinti- ja virkistysalueet 

Santaparkin alueen asemakaavaa on tarkoitus muuttaa siten, että se palvelisi paremmin nykymatkailun tarpeita. Kaava-alue sijaitsee nelostien varrella, Joulupukin pajakylän eteläpuolella. 

Tavoitteena on lisätä korttelin (leirintäalue ja matkailua palvelevien rakennusten korttelialue) rakennusoikeutta nykyisestä 4500 neliömetristä noin 10000 neliömetriin. Asemakaavamuutosalueeseen sisällytetään korttelin itäpuolella sijaitseva pysäköintialue sekä ja viereistä virkistysaluetta sen itä- ja kaakkoispuolella. Työssä huomioidaan lisäksi Valtatie 4:n (Sodankyläntie) muutostarpeet.  

Sierijärven osayleiskaava 

Sierijärvi sijaitsee Ounasvaaran kaakon puoleisessa päässä Koskenkylän ja Oikaraisen kylän välisellä alueella. Tässä kaavahankkeessa on tavoitteena tarkastella Sierijärven alueen maankäyttöä. Yleiskaavalla yhteensovitetaan vakituisen asumisen alueiden, loma-asuntoalueiden sekä matkailupalvelutoiminnan sijoittuminen ja niiden laajuus Sierijärven ympäristössä. Kaavassa huomioidaan alueen erityiset luontoarvot. 

Elättivaaran tuulivoima-alueen osayleiskaava  

Rovaniemen kaupungin Elättivaaran alueelle on suunnitteilla tuulivoima-alue. Hanketta suunnittelee Eolus Energy Oy. Suunnittelualue sijoittuu Rovaniemen kaakkoisosaan Ranuan kunnan rajalle. Alueelle suunnitellaan maksimissaan 13:n, kokonaiskorkeudeltaan enintään 250 metrin korkuisen tuulivoimalan rakentamista. Hankkeeseen liittyen laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan tuulivoimaloiden lopullinen määrä ja niiden sijoittuminen. Hanke edellyttää myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, joka toteutetaan yhteismenettelynä kaavoituksen kanssa. 

Lisätietoa: 
Markku Pyhäjärvi, kaavoituspäällikkö, markku.pyhajarvi(at)rovaniemi.fi, p. 040 5789283 

As we step into 2025, I find myself reflecting on an incredible journey during my first year as CEO of NayaDaya Analytics. This past year has been one of milestones, learning, and building momentum.

In early 2024, we launched our People Impact Analytics™ solution – a service designed to address a critical need in M&A and transformations: mitigating people risks and ensuring engaging, socially sustainable integrations. Over the past year, I’ve had the privilege of speaking with more than a hundred clients, partners, and M&A consultants across dozens of countries. Their feedback is clear: companies driving acquisitions are increasingly focused on de-risking their investments and securing measurable business outcomes.

M&A is accelerating, but the approach is shifting – becoming more results-driven, with greater emphasis on the human element. This is where our solution shines. Not only does it help identify and manage people risks, but it also promotes inclusivity and engagement throughout the integration process. There’s nothing else like it on the market. At a time when many companies are still grappling with how to effectively leverage AI, our service provides a tangible, impactful, and straightforward use case.

In 2024, we garnered significant interest in the market, secured milestone deals, and, most importantly, delivered real business value to our clients. The trajectory feels exponential, and this January is already shaping up to be our busiest month ever.

As we kick off 2025, we’re energized by the opportunities ahead. We are committed to supporting companies that share our drive for meaningful, people-focused transformation success. If you or your clients are exploring how to achieve de-risked and successful change, we’d love to connect.

Cheers,

Petri

Petri Järvinen 
CEO, Partner

Opetus- ja kasvatuslautakunta kokoontuu tiistaina 28.1.2025 klo 17.00 alkaen. Kokouksen keskeisimmät asiat:

1. Oppilaaksioton periaatteet uudistuvat

Lautakunta käsittelee esi- ja perusopetuksen oppilaaksioton päivitettyjä periaatteita, joiden tavoitteena on yhtenäistää palvelualueen toimintaa ja parantaa perheiden arkea. Uudistuksessa korostetaan sisarusperiaatetta matkaa tärkeämpänä oppilaaksioton kriteerinä. Uudet periaatteet ehdotetaan voimaan 1.8.2025 alkaen.

2. Käyttösuunnitelma 2025

Vuoden 2025 käyttösuunnitelmassa määritellään opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen resurssien kohdentaminen sekä taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Suunnitelmassa on huomioitu varhaiskasvatuksen kustannusten nousu ja lisäryhmät valmistavaan opetukseen.

Muita esityslistan asioita:

- Kaurajuoman valinta varhaiskasvatuksessa: Valtuustoaloitteen ehdotuksen mukaan kaurajuoman voi jatkossa valita erityisruokavalioilmoituksella ilman lääkärintodistusta.
- Ilmoitusasioina hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma vuosille 2026–2029.

Tutustu esityslistaan ja seuraa lautakunnan tekemiä päätöksiä kaupungin verkkosivuilta.

Opetus- ja kasvatuslautakunnan kokous 28.1.2025

Lisätietoja:
Merja Narvo-Akkola, palvelualuejohtaja
merja.narvo-akkola@jarvenpaa.fi

As we step into 2025, I find myself reflecting on an incredible journey during my first year as CEO of NayaDaya Analytics. This past year has been one of milestones, learning, and building momentum.

In early 2024, we launched our People Impact Analytics™ solution – a service designed to address a critical need in M&A and transformations: mitigating people risks and ensuring engaging, socially sustainable integrations. Over the past year, I’ve had the privilege of speaking with more than a hundred clients, partners, and M&A consultants across dozens of countries. Their feedback is clear: companies driving acquisitions are increasingly focused on de-risking their investments and securing measurable business outcomes.

M&A is accelerating, but the approach is shifting – becoming more results-driven, with greater emphasis on the human element. This is where our solution shines. Not only does it help identify and manage people risks, but it also promotes inclusivity and engagement throughout the integration process. There’s nothing else like it on the market. At a time when many companies are still grappling with how to effectively leverage AI, our service provides a tangible, impactful, and straightforward use case.

In 2024, we garnered significant interest in the market, secured milestone deals, and, most importantly, delivered real business value to our clients. The trajectory feels exponential, and this January is already shaping up to be our busiest month ever.

As we kick off 2025, we’re energized by the opportunities ahead. We are committed to supporting companies that share our drive for meaningful, people-focused transformation success. If you or your clients are exploring how to achieve de-risked and successful change, we’d love to connect.

Cheers,

Petri

Petri Järvinen 
CEO, Partner

Suomen Olympiavoittajat ry:n vuosikokous järjestettiin 23.1. Liikunnan ja urheilun kulttuurikeskus Tahdossa. Paikalla oli ennätysosanotto, yhteensä 22 olympia- ja paralympiavoittajaa. Kokous valitsi yksimielisesti Tapio Korjuksen jatkamaan Suomen Olympiavoittajien puheenjohtajana vuosina 2025-2026.

- Suomalaiset olympiavoittajat ja paralympiavoittajat ovat yhdistäneet voimansa, ja toimimme nyt yhdessä edunvalvojina ja suomalaisen huippu-urheilun edistäjinä. Olympiavoittajilla on arvokasta henkilökohtaista kokemusta ja näkemystä tuloksen tekemisestä maailman absoluuttisella huipulla. Uskon että tästä osaamisesta löytyy paljon hyödynnettävää myös muille yhteiskunnan aloille. Tästä teemasta on tekeillä myös Ari Pusan kirjoittama kirja Voittajien perintö.

Vuosikokous valitsi yhdistyksen hallitukseen jatkokaudelle Marjo Matikainen-Kallströmin ja Tomi Poikolaisen. Paralympiavoittajista hallitukseen valittiin Raimo Lindberg, Pertti Sankioja ja Toni Piispanen. Lisäksi Marjut Rolig, Sami Jauhojärvi ja Juha Mieto jatkavat hallituksessa nykyisen toimikautensa puitteissa.  

Yhdistyksen lähiajan tärkeimmät tavoitteet ja projektit ovat vaikuttaminen urheilijaeläkkeeseen, kannanotot liikunnasta ja huippu-urheilusta, jäsenyhteisön vahvistaminen ja vuorovaikutuksen lisääminen.

Lisätiedot: Suomen Olympiavoittajat ry, Tapio Korjus, +358 40 5740355

Rovaniemen kaikki kelkkareitit on nyt avattu ja reittejä ylläpidetään säännöllisesti. Ainoastaan lumenpuute voi haitata reittien ylläpitoa. Myös lähes kaikki jääreitit ovat ajokunnossa.

Kelkkareittien lisäksi myös lähes kaikki jääreitit on merkitty, mikä tarkoittaa, että jääolosuhteet on tarkistettu ja turvalliset moottorikelkkailuun. On kuitenkin tärkeää muistaa noudattaa varovaisuutta erityisesti jääalueilla liikuttaessa.

Rovaniemen kaupungin alueella on noin 350 kilometriä virallisia kelkkareittejä ja noin 550 kilometriä kelkkauria. Kaikkiaan säännöllisen kunnostuksen piirissä on noin 450 kilometriä kelkkareittejä- tai uria. Loput urat ovat kunnostuksen ulkopuolella ja siten osin vaativia kelkkailla.

Kaikki moottorikelkkailuun tarkoitetut kulku-urat ovat merkitty maastoon. Reiteillä ja urilla on runsaasti vesistöalueita, jotka pyritään merkitsemään turvallisen jäätilanteen sen salliessa.

Lisätietoja medialle:
Rovaniemen kaupunki, metsätalousinsinööri Kari Lukkarinen puh. 0400 695012 kari.lukkarinen@rovaniemi.fi

Lopputuloksissa Lehto oli sijalla 33, +2.15 sekuntia kärjestä jääneenä. Pisteille pääsy olisi vaatinut 0.2 sekuntia nopeamman laskun. Lehto ei ollut tänään juttutuulella.

”Tänään oli huono kisa, ei mulla tästä päivästä oikein muuta. Huomenna on pääpäivä, nyt sitä kohti.”

Valmentaja Eero ”Erkka” Blomqvist otti kehnon tuloksen omaan piikkiinsä.

”Jotain on mennyt valmistautumisessa pieleen, kun tulos on tuommoinen. Tulos on pettymys, eikä olosuhteiden piikkiin voi laittaa mitään. Päinvastoin, olosuhteiden puolesta meillä olisi ollut tänään hyvä mahdollisuus menestyä. Kisassa tuli paljon keskeytyksiä, mikä rikkoi Eliannin keskittymistä siellä ylhäällä. Yleensä ne ei häneen vaikuta, mutta tänään niin pääsi käymään. Huomenna on onneksi uusi päivä.”

Odermattin juhlaa

Kitzbühelin super-g:n voitti meni sveitsiläiselle Marco Odermattille. Toiseksi laski loukkaantumisen jälkeen upean paluun tehnyt Itävallan Raphael Haaser (+.0.11 sek) ja kolmanneksi Sveitsin Stefan Rogentin (+0.30 sek).

Elian Lehto jatkaa kisojaan Kitzbühelissä huomenna. Silloin ohjelmassa on legendaarinen syöksykisa.

Sunnuntaina Kitzbühelissä kisataan pujottelun maailmancupin osakilpailu. Silloin lähtöportille asettuvat Eduard Hallberg ja Jesper Pohjolainen. Kitzbühelin aikataulut ja tulokset: fis-ski.com

Yhteys
Elian Lehtoon: Eero Blomqvist gsm +358 44 5318001
Pujottelujoukkueeseen: Mario Rafetzeder, gsm +43 664 1203468

Streif-rinteen tietoja syöksykisassa:

Lähtöpaikan korkeus merenpinnasta: 1 665m
Maalialueen korkeus: 805 m
Korkeusero: 860 m
Syöksyradan pituus: 3 312 m
Keskimääräinen jyrkkyys: 27%
Maksimi/minimi jyrkkyys: 85% / 2%

Vuoden 2025 Oppikirjailijapalkinnot saivat Mea Kalm, Jorma Kytömäki, Marja-Kristiina Lerkkanen, Tapani Lohi ja Tuula Niskanen.

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät Oppikirjailijapalkinnot jaettiin opetusalan Educa-messuilla Helsingin Messukeskuksessa perjantaina 24. tammikuuta 2025. Oppikirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa, ja ne myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta oppiteostuotannosta. Palkinnot jakavat Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Timo Tossavainen ja varapuheenjohtaja Markus Hotakainen. Suomen tietokirjailijat ry:n palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeus-korvauksilla.

Merja (Mea) Kalm on turkulainen luokanopettaja. Jorma Kytömäki on eläkkeellä oleva Turun yliopiston maantieteen lehtori. Marja-Kristiina Lerkkanen on Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori. Tapani Lohi toimii tutkijana ja yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Tuula Niskanen on toiminut pitkään erityisopettajana ja työskentelee nyt erityisen tuen asiantuntijana Ammattiopisto Spesiassa Järvenpäässä.

PALKINTOPERUSTELUT

MERJA (MEA) KALM

Merja (Mea) Kalm on turkulainen luokanopettaja sekä oppi- ja tietokirjailija. Hän on toiminut oppikirjailijana vuosituhannen alusta saakka, ja ollut mukana rakentamassa kiiteltyjä ja menestyneitä oppimateriaalisarjoja eri kustantajien kanssa.

Mea Kalmin laajaan tuotantoon kuuluvat muun muassa matematiikan sarja Oivaltaja (Otava), uskonnon sarjat Sydän (Otava) ja Tähti (Otava), äidinkielen ja kirjallisuuden sarja Välkky (Sanoma Pro) sekä historian sarja Historian tuulet (Otava). Oppimateriaalin lisäksi Kalmin tuotantoa ovat muun muassa Lasten Keskuksen julkaisemat tietokirjat Hyvä kaveri – Ystävyyden supervoimat (Lasten Keskus) ja Hyvä tyyppi –Supervoimien käsikirja (Lasten Keskus). Tällä hetkellä Kalm tekee Otavan matematiikan vuosiluokkien 3–6 oppimateriaalisarjaa, Oivaltajaa. Sarja on julkaistu myös ruotsinkielisenä laitoksena. Oivaltajassa hänen kädenjälkensä näkyy erityisesti vahvuuspedagogiikassa.

Oppimateriaalityöryhmässä Mea Kalm on innovatiivinen, rohkea ja luova. Hän uskaltaa kokeilla ja heittäytyä. Kalmin oppimateriaalitekemisessä keskiössä on aina kohderyhmä eli se, kenelle materiaalia tehdään – lapset. Kalm osaa peilata taitavasti oppimateriaalien sisältöä eri ikäisten lasten tarpeisiin sopivaksi. Oppimateriaalityöryhmässä Kalm varmistaa, että kaikilla on hyvä olla. Hän on ratkaisukeskeinen, avoin ja rehellinen. Hän nappaa nopeasti kiinni monenlaisista ideoista, ja hänen kanssaan oppikirjojen työstäminen on antoisaa.

JORMA KYTÖMÄKI

FT, dosentti Jorma Kytömäki on työskennellyt Turun yliopiston maantieteen lehtorina eläköitymiseensä saakka. Kytömäki tunnetaan ansioistaan korkeatasoisten maantieteen oppimateriaalien tuottajana ja opettajankoulutuksen kehittäjänä.

Kytömäki on kirjoittanut eri työryhmien jäsenenä oppimateriaaleja sekä perusasteelle että lukioon 1980-luvun alusta saakka. Häntä ohjasi oppikirjailijan työhön halu maantieteen aseman ja sisällön kehittämiseen opetussuunnitelmien muuttuessa. Ensimmäiset oppikirjasarjat olivat perusasteen Opi maantietoa (WSOY) ja lukion Uuden lukion maantiede (WSOY). Seuraavat sarjat olivat 1990-luvun taitteessa ilmestyneet Värikäs maa (WSOY) ja Lukiolaisen Terra (WSOY). 2000-luvun alussa ilmestyi lukion Globus-sarja (WSOY). Kaikki nämä oppimateriaalit olivat erittäin suosittuja ja laajasti käytössä Suomen kouluissa. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu yhteensä yli 200 nimikettä oppikirjoja, harjoituskirjoja, opettajan materiaaleja ja koepaketteja. Jorma Kytömäki on kirjoittanut myös artikkeleja luonnon- ja kulttuurimaisemista sekä kulttuurimaantieteestä suomalaisiin ja kansainvälisiin alan lehtiin.

Jorma Kytömäen vahvuus työryhmien jäsenenä on hänen didaktinen, oppijaystävällinen näkökulmansa, sekä loistava huumori ja tilannetaju. Kytömäelle materiaalien laadinnassa tärkeää on ollut maantieteen kouluopetuksen merkityksen korostaminen, oppilaiden ja opiskelijoiden maailmankuvan rakentaminen sekä vastuullisuuteen kasvattaminen. Erityisesti Kytömäki korostaa maantieteellisen ajattelun kehittämistä. Hänen mukaansa maantiede kuvaa ja selittää tämän päivän maailmaa ja kurkistaa tulevaisuuteen.

MARJA-KRISTIINA LERKKANEN

Marja-Kristiina Lerkkanen on kasvatustieteen professori Jyväskylän yliopistossa. Hän on tutkimuksessaan erikoistunut vuorovaikutukseen esi- ja perusopetuksessa sekä kotiympäristössä ja lukutaidon ja matematiikan taitojen kehitykseen sekä oppimisen motivaatioon. Näistä teemoista nousee myös hänen oppikirjailijan työnsä.

Marja-Kristiina Lerkkanen on poikkeuksellisen aktiivinen kirjoittaja ja julkaisija. Laajan tieteellisen tuotannon lisäksi hän on työryhmän jäsenenä kirjoittanut lukuisia luku- ja kirjoitustaidon oppimateriaaleja esi- ja perusopetukseen. Näihin kuuluvat esimerkiksi Apilatien aapinen (Sanoma Pro) ja Pikkumetsän esiopetus (Sanoma Pro), joihin liittyy useita harjoitus- ja lukukirjoja sekä opettajan oppaita. Lerkkanen on ollut kirjoittamassa myös tarpeellista ja laajasti käytettyä luku- ja kirjoitustaidon arviointimateriaalia ARMI  luokan- ja erityisopettajien käyttöön (Sanoma Pro), sekä vastaavaa yläkouluun tarkoitettua teosta YKÄ – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmä yläkouluun (Niilo Mäki -instituutti). Monen opettajan ja opettajaksi opiskelevan käsissä on kulunut Lerkkasen perusteos Lukemaan oppiminen ja opettaminen esikoulussa ja alkuopetuksessa (Sanoma Pro). Teos yhdistää teoreettista tietoa ja käytännön vinkkejä kattavaksi tietopaketiksi.

Lerkkanen on kannustava esimerkki tutkimukseen perustuvan tiedon tuomisesta käytäntöön. Hänen oppikirjailijatuotantonsa kattaa paitsi esi- ja perusopetusta myös opettajankoulutusta, ja hän liikkuu sujuvasti eri kohderyhmille tarkoitettujen tekstien välillä: oppikirjantekijä ymmärtää, että materiaalia tarvitsevat sekä oppijat että heidän opettajansa. Lerkkasen oppikirjatuotanto kietoutuu tiiviisti lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin, ja tämä työ on mittaamattoman arvokasta koko suomalaiselle yhteiskunnalle.

TAPANI LOHI

Yliopistonlehtori OTT Tapani Lohi on tehnyt pitkän uransa opettajan ja tutkijan tehtävissä Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hänen perehtyneisyytensä näkyy laadukkaan oppikirjatuotannon lisäksi lukuisissa tieteellisissä artikkeleissa ja monografioissa.

Tapani Lohi on tehnyt johtavia perusoppikirjoja muun muassa yleisestä varallisuusoikeudesta yhteistyössä professori Janne Kaiston kanssa sekä yksin etenkin perhevarallisuusoikeudesta. Yhtenä timanttina hänen tuotannostaan voidaan mainita Aviovarallisuusoikeus (Talentum Pro), joka on mittava 993 sivuinen alan perusteos käsittäen kysymyksiä muun muassa osituksesta, perinnöstä, lahjasta ja vastuusta. Teos on välttämätön kaikille alan juristeille, mutta hyödyllinen myös maallikoille yleisenä tiedonlähteenä aiheesta. Johdatus varallisuusoikeuteen (Talentum) taas on toiminut erinomaisesti johdattavana perusteoksena yksityisoikeuden keskeisimpiin ongelmiin, velvoitteisiin ja sopimuksiin.

Perhevarallisuusoikeuden piiriin kuuluva säännöstö koskettaa lähes jokaisen suomalaisen elämää tavalla tai toisella. Materiaalia on valtavasti, sillä näistä jokaiselle tutuista oikeuskysymyksistä koskien ositusta, perintöä ja velkavastuuta on riidelty ja kirjoitettu hyvin paljon. Lohi kirjoittaa taitavasti, ja hänen ilmaisunsa on äärimmäisen tarkkaa ja erinomaisen selkeää suomen kieltä.

TUULA NISKANEN

Tuula Niskanen on lastentarhanopettaja, kasvatusaineiden opettaja, erityisopettaja, neuropsykiatrinen valmentaja ja työnohjaaja. Hän on työskennellyt 26 vuotta pedagogiikan parissa opettajana ja erityisopettajana ja tehnyt vuodesta 2013 asti oppimateriaaleja ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Tällä hetkellä hän työskentelee erityisen tuen asiantuntijana Ammattiopisto Spesian asiantuntijapalveluissa.

Niskanen on ollut merkittävä osaaja, kun on rakennettu sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opintoihin kustannusohjelmaa. Hän on tuottanut sisältöä lukuisiin eri aihepiireihin ja kehittänyt jatkuvasti teosten ilmaisutapaa paremmin opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi. Niskanen on ollut oppimateriaalien digitaalisessa uudistamisessa idearikas edelläkävijä. Tämä näkyy esimerkiksi Asiakkaan kohtaaminen ja ohjaaminen -uutuusteoksen (Sanoma Pro) uudenlaisessa materiaalipankissa.

Niskanen on ollut lähihoitaja- ja hoiva-avustajaopiskelijoiden materiaalien teossa hyvin keskeinen tekijä, ja hänen työpanoksellaan oppimateriaalintekijänä on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Samoin hänen osaamisensa neurokirjon piirteiden, oppimisvaikeuksien ja S2-opiskelijoiden huomioon ottamisessa opetustyössä on ollut merkittävää niin opiskelijoille kuin opetusalan ammattilaisille. Niskasen tekemät oppimateriaalit ovat olleet käyttäjien laajasti kiittämiä niin asiasisällöltään, ilmaisultaan kuin pedagogiikaltaankin. Oppimateriaaliryhmän jäsenenä hänellä on ainutlaatuiset taidot ohjata muita tekijöitä hienovaraisesti mutta jämäkästi kohti oppimateriaalin pedagogisten tavoitteiden saavuttamista.

OPPIKIRJAILIJAPALKINTO

Oppikirjailijapalkinto myönnetään vuosittain usealle oppikirjailijalle. Vuodesta 2001 saakka myönnetyn palkinnon ovat saaneet aiemmin muun muassa Hannele Cantell, Juha Herkman, Mervi Holopainen, Eenariina Hämäläinen, Ulla Ilomäki-Keisala, Johanna Jämsä, Panu Kaila, Jari Lavonen, Helena Ruuska, Eeva-Liisa Ryhänen, Juha Suoranta, Marja Tihtarinen-Ulmanen, Juha Valste, Simo Veistola ja Leila White.

Palkinnonsaajista päätti Suomen tietokirjailijat ry:n hallitus, johon kuuluivat vuonna 2024 puheenjohtaja Timo Tossavainen, varapuheenjohtaja Anne Mäntynen ja jäsenet Mervi Holopainen, Markus Hotakainen, Elina Kahla, Riitta Korhonen, Noora Mustajoki, Kai Myrberg, Rainer Oesch ja Oula Silvennoinen.

Haastattelut:

Merja (Mea) Kalm | 050 363 6366 | merja@kalm.fi
Jorma Kytömäki | 050 582 6942 | jorkyt@utu.fi
Marja-Kristiina Lerkkanen | 040 805 3347 | marja-kristiina.lerkkanen@jyu.fi
Tapani Lohi | Yhteystiedot pyydettäessä
Tuula Niskanen | 044 058 8889 | tuula.niskanen4@gmail.com

Lisätiedot:

Jenni Ylinentalo | Tiedottaja | Suomen tietokirjailijat ry
050 516 9554 | jenni.ylinentalo@tietokirjailijat.fi
www.suomentietokirjailijat.fi

Ensimmäisenä kilpailupäivänä SM-mitaleista kilpailivat sarjat N60, Y70, Y75, Y80 ja Y85.

Suomen mestareiksi tähtäsivät Saarijärven Ampujien Arja Hakala N60 sarjassa ja Veikko Hakala Y80 sarjassa. Kymppi 64:n Seppo Kastepohja ampui SM-kultaa sarjassa Y70, ja Raseborgs Skyttaren Jouko Mutka oli Y75-sarjan mestari.

Kilpailujen järjestävän seuran Seppo Dahlqvist tähtäsi Suomen mestariksi Y85 sarjassa.

SM-kilpailut jatkuvat lauantaina sarjoilla M50, M60 ja N50.

SAL Putoavat taulut SM Sonkajärvi 24.1.2025

Sarja N60: 1) Arja Hakala SaarA 9+6=15. 2) Päivi Jetsonen KAMS 9+6=15.   3) Tuula Räty KAMS 4+5=9.  3) Kaija Häyrinen KAMS 6+1=7.

Sarja Y70: 1) Seppo Kastepohja K-64 10+8=18.  2) Hannu Viljakainen KAMS 14+3=17. 3) Jukka Hakamäki K-64 12+9=21.  3) Jarmo Smura AlavA 12+8=20.  5) Heikki Ruohonen MKMS 11+2=13.  6) Timo Mäkelä K-64 7+5=12.  7) Bertel Holmström RS 8+3=11.  8) Tapani Lyytinen KAMS 5+3=8.  9) Markku Tissari SEUA 1+0=1.

Sarja Y75: 1) Jouko Mutka RS 11+6=17. 2) Mauri Kauppinen SaarA 9+5=14. 3) Tryggve Henriksson RS 4+3=7.5)  3) Ensio Tapaninaho P-HA 12+8=20.Seppo Vasara ESA 11+10=21.   6) Pentti Hämäläinen SaarA 5+9=14. 7) Pertti Kohvakka KAMS 9+9=18.    8) Hannu Järvinen HlAS 8+5=13.    

Sarja Y80: 1) Veikko Hakala SaarA 14+8=22.  2) Matti Puustinen KAMS 11+9=20.  3) Tapio Silander MKMS 5+2=7.

Sarja Y85: 1) Seppo Dahlqvist KAMS 7+4=11.  2) Otto Kuosmanen KAMS 7+0=7.