Porvoon kaupunki tiedottaa 23.1.2025

Kulttuurielämyksiä iltapäivään – seniorikulttuurisarja on julkaistu

Seniorikulttuuriohjelma vuodelle 2025 on julkaistu! Luvassa on virkistäviä elämyksiä ja laadukkaita esityksiä sekä suomeksi että ruotsiksi. Monet tapahtumista soveltuvat kaikille kieliryhmille.

– Olemme kaupungin kulttuuripalveluissa koonneet nyt ensimmäistä kertaa koko vuoden kattavan tapahtumasarjan, jonka suunnittelussa on erityisesti pyritty ottamaan huomioon työelämän kiireet taakseen jättäneet porvoolaiset, joilla on paremmin aikaa kulttuuriharrastuksille myös arkisin ja iltapäivisin. Porvoolaiset seniorit ovat tärkeä ja merkittävä kohderyhmä kulttuuritilaisuuksissa, mutta tämän ohjelmiston suunnittelussa he ovat olleet keskeinen lähtökohta, kertoo sarjan tuottaja Thomas Weissman kaupungin kulttuuripalveluista.

– Ohjelmisto koostuu monipuolisesti eri taiteenlajeista kuten musiikista, näyttämötaiteesta ja tanssista ja täydentyy vuoden mittaan. Esitysten korkeasta laadusta emme tingi, sen sijaan pääsylippujen hinnat pyrimme pitämään kohtuullisina. Sarjan nimestä huolimatta tapahtumiin ovat tervetulleita kaikenikäiset, Weissman muistuttaa.

Seniorikulttuurisarjan tapahtumat järjestetään pääosin Taidetehtaan Tehdassalissa keskiviikkoisin kello 15, jollei muuta ilmoiteta. Pääsyliput maksavat noin 10 euroa/esitys. Koko sarjan liput tulevat myyntiin 11. helmikuuta Lippu.fi-palvelussa.

Seniorikulttuurisivulle on koottu tietoa myös muista senioreille suunnatuista kulttuuripalveluista. Esimerkiksi 6. toukokuuta on Taidetehtaalla luvassa jo tutuksi tullut Senioridisko. Historiaa ja musiikkia yhdistävä Soiva opastus tarjoaa puolestaan uudenlaisen, elämyksellisen tavan tutustua Porvooseen 26.–27. elokuuta.

Yksittäiset tapahtumat löytyvät myös kaupungin tapahtumakalenterista hakusanalla ”seniorit”.

Kevään ohjelmassa Edith! -näyttämöteos ja harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi

Seniorikulttuurisarjan aloittaa Edith Södergranin elämänvaiheisiin ja runoihin pohjautuva tanssia, musiikkia ja runoja yhdistävä näyttämöteos Edith! Se nähdään keskiviikkona 12. maaliskuuta. Ennen esitystä kirjailija ja Södergran-tutkija Agneta Rahikainen johdattaa yleisön Södergranin aikaan ja tämän elämään ja tuotantoon. Johdanto ja esityksen runot ovat ruotsiksi.

Toukokuun 14. päivä kuullaan mestarillista kansanmusiikkia, jota esittävät uuden suomalaisen kansanmusiikin uranuurtajat ja kansainvälisesti tunnetut harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi ja pianisti, säveltäjä Timo Alakotila. Heidän konserttinsa koostuu omien sävellysten lisäksi suomalaisista ja suomenruotsalaisista kansansävelmistä, menueteista, polskista, polkista ja tangoista.

Syyskuussa nautitaan Lasse Mårtenssonin klassikkosävelmistä ja muista musiikkihelmistä Sofia Finnilä Quartetin esittämänä ja marraskuussa viihdytään ruotsalaisen maailmantähden Zarah Leanderin ja 1930-luvun slagereiden maailmassa. Kansallisteatterin tuottamassa suomenkielisessä esityksessä Zarah Leanderin roolissa nähdään näyttelijä Tiina Weckström ja pianistina toimii Janne Viitaniemi​.

Ohjelma 2025

Esitykset Taidetehtaan Tehdassalissa keskiviikkoisin kello 15 alkaen. Läntinen Aleksanterinkatu 1, Porvoo.

• Edith! 12.3.
• Maria Kalaniemi ja Timo Alakotila 14.5.
• Sofia Finnilä Quartet - Lassen vanavedessä 17.9.
• Sarah L. – Yhden naisen musikaali 19.11.

Tervetuloa nauttimaan kulttuurista ja yhdessäolosta!

Sarjan tapahtumat ja linkit lisätietoihin löytyvät kaupungin nettisivuilta osoitteesta porvoo.fi/seniorikulttuuri (https://www.porvoo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/seniorikulttuuri/)

Linkki tapahtumakalenteriin https://www.porvoo.fi/tapahtumat/

 *****
 
Borgå stad informerar 23.1.2025

Kulturupplevelser på eftermiddagen – kulturserien för seniorer har publicerats

Kulturprogrammet för seniorer år 2025 har publicerats! Det utlovas uppiggande upplevelser och högklassiga föreställningar både på finska och på svenska. Många av evenemangen passar för alla språkgrupper.

– Kulturtjänster har nu för första gången sammanställt en evenemangsserie, där vi har strävat efter att särskilt beakta Borgåbor som har lämnat arbetslivets brådska bakom sig och nu har bättre tid för kulturaktiviteter även på vardagar och eftermiddagar. Seniorerna i Borgå är en viktig och betydande målgrupp för kulturevenemang, men i planeringen av detta program har de utgjort en central utgångspunkt, berättar seriens producent Thomas Weissman från stadens kulturtjänster.

– Det mångsidiga programmet innehåller olika konstarter såsom musik, scenkonst och dans, och serien byggs på under årets lopp. Vi kompromissar inte på föreställningarnas höga kvalitet, däremot försöker vi hålla biljettpriserna på en rimlig nivå. Oberoende av seriens namn så är givetvis personer i alla åldrar välkomna till evenemangen, påminner Weissman.

De flesta evenemang som hör till kulturserien för seniorer ordnas i Fabrikssalen i Konstfabriken på onsdagar kl. 15, om inget annat meddelas. Biljetterna kostar kring 10 euro/föreställning. Biljetterna till hela serien kommer till försäljning den 11 februari på Lippu.fi.

På seniorkultursidorna har samlats information också om andra kulturtjänster som är riktade till seniorer. Till exempel ordnas den 6 maj det redan välbekanta seniordiskot i Konstfabriken. Den 26–27 augusti ordnas guidningar som kombinerar historia och musik, vilket är ett nytt, upplevelserikt sätt att bekanta sig med Borgå.
Enskilda evenemang finns också i stadens evenemangskalender med sökordet ”seniorer”.

På vårens program scenverket Edith! och dragspelskonstnären Maria Kalaniemi

Kulturserien för seniorer inleds med scenverket Edith! som förenar dans, musik och poesi. Verket baserar sig på Edith Södergrans liv och dikter. Föreställningen är onsdagen den 12 mars. Före föreställningen berättar författaren och Södergran-forskaren Agneta Rahikainen för publiken om Södergrans tid och hennes liv och produktion. Introduktionen och dikterna i föreställningen är på svenska.

Den 14 maj framförs mästerlig folkmusik av dragspelskonstnären Maria Kalaniemi och pianisten, kompositören Timo Alakotila. De är föregångare inom ny finsk folkmusik och kända också internationellt. Deras konsert består förutom av egna kompositioner också av finska och finlandssvenska folkmelodier, menuetter, polskor, polkor och tangor.

I september njuter vi av Lasse Mårtenssons klassiker och andra musikpärlor som framförs av Sofia Finnilä Quartet och i november tar vi del av den svenska världsstjärnan Zarah Leanders värld och schlagers från 1930-talet. I den finskspråkiga föreställningen som produceras av Finlands Nationalteater uppträder skådespelaren Tiina Weckström i rollen som Zarah Leander och Janne Viitaniemi är pianist.

Program 2025

Föreställningar i Fabrikssalen i Konstfabriken onsdagar kl. 15. Västra Alexandersgatan 1, Borgå

• Edith! 12.3
• Maria Kalaniemi och Timo Alakotila 14.5
• Sofia Finnilä Quartet - I Lasses kölvatten 17.9
• Zarah L. – Yhden naisen musikaali 19.11

 Välkommen att njuta av kultur och samvaro!

Seriens evenemang och tilläggsinformation hittas på stadens webbsidor på adressen porvoo.fi/seniorkultur (https://www.porvoo.fi/sv/kultur-och-fritid/kultur/seniorkultur/)

Länk till evenemangskalendern: https://www.porvoo.fi/sv/evenemang/

Jyväskylän lukioiden abiturientit juhlivat penkinpainajaisia, eli penkkareita perjantaina 31.1.2025. Penkkareihin osallistuu noin 850 abia. Penkkariautot lähtevät liikkeelle klo 13.00 ja ne ajavat Jyväskylän keskustassa tunnin ajan. Ajoreittinä on Yliopistonkatu – Kalevankatu – Hannikaisenkatu – Cygnaeuksenkatu. Viitaniemestä tulevat rekat saapuvat reittiä Nisulankatu – Sepänkatu – Yliopistonkatu.

Liikkeelle lähdetään koulujen pihoista: Schildtin lukion autot Gradian Viitaniemen kampukselta, Jyväskylän Lyseon lukion ja kaksoistutkinnon abien autot Gradian Harjun kampukselta Sepänkadulta sekä Jyväskylän Normaalikoulun autot Norssin pihasta Yliopistonkadulta. Harjun kampukselta penkkariautot lähtevät Harjun Sepänaukion puoleiselta parkkipaikalta ja Harjun asuntolan kaupungin puoleiselta parkkipaikalta.

Rekat saapuvat odottelemaan abeja parkkipaikoille noin klo 12.00 ja palauttavat opiskelijat ajelun jälkeen parkkipaikoille viimeistään klo 14.30. Harjun ja Viitaniemen kampusten autoilijoita pyydetään huomioimaan perjantain 31.1. penkkariajelut, jotka saattavat vaikuttaa alueilla liikennöintiin ja pysäköintiin.

Vanhojen tansseissa yli 410 tanssiparia

Schildtin lukion, Jyväskylän Lyseon lukion ja Ammattiopisto Gradian kaksoistutkinnon opiskelijoiden sekä Jyväskylän Normaalikoulun vanhojen tansseja vietetään perjantaina 7.2.2025 klo 18–20.00 Hipposhallissa.

Vanhojen tansseihin osallistuu yli 410 tanssiparia, ja kiertävä koreografiavastuu on tänä vuonna Jyväskylän Normaalikoululla. Tanssit käynnistyvät itävaltalaisella avaustanssilla, jota seuraavat Virginia Reel, Petrin piirivalssi, Tango, Salty Dog Rag, Wienervalssi ja Mignon. Tilaisuudessa tanssitaan kaksi yleisötanssia, jotka ovat vuorossa ennen Mignonia. Yleisötansseihin vanhat hakevat omia läheisiään tanssimaan.

Lisäksi jokainen koulu esittää opiskelijoiden itsensä suunnitteleman oman koulun tanssin. Oman koulun tanssit ovat tuttuun tapaan opiskelijoiden näköisiä ja yllätyksellisiä.

Tilaisuuden kaikki katsomopaikat on varattu vanhojen läheisille, eikä lippuja myydä ulkopuolisille. Vanhojen tansseja voi seurata suorana verkkolähetyksenä Gradian YouTubessa.

Lisätietoja

Penkkarit:
Outi Magga, apulaisrehtori, Jyväskylän Lyseon lukio, puh. 040 341 4803, outi.magga@gradia.fi 
Anni Salenius-Pohjola, apulaisrehtori, Schildtin lukio, puh. 040 341 4496, anni.salenius-pohjola@gradia.fi 

Vanhojen tanssit:
Sami Myllymäki, opettaja, Jyväskylän Normaalikoulu, puh. 050 358 4334, sami.j.myllymaki@norssi.jyu.fi
Suora lähetys Gradian YouTubessa: https://youtube.com/live/kj8jHrtFYKM?feature=share

Tampereen Ratikan vaunukalusto täydentyy lauantaina 25. tammikuuta, kun varikolle saapuu uusi raitiovaunu.

Tampereen Ratikan vaunukalustoon on tulossa lisäystä viikon lopulla. Sen myötä Tampereella on 25 Ratikkaa.

- Vaunun kuljetus lähtee Kajaanista matkaan perjantaina 24. tammikuuta ja vaunun odotetaan saapuvan Ratikkavarikolle varhain lauantaiaamuna 25. tammikuuta, Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Mika Luutikivi kertoo.

Tampereen Ratikan reitti laajeni tammikuussa 2025, kun uusi osuus Lentävänniemeen avattiin. Samaan aikaan Ratikan reittiä laajennetaan kohti Pirkkalaa ja Tampereen Linnainmaata. Ratikan matkustajamäärät ovat jatkuvassa kasvussa, ja uusilla vaunuilla vastataan laajenevan reitin matkustajien tarpeisiin.

- Tällä hetkellä ajossa on kerrallaan 20 vaunua. Meillä on mahdollisuus lisätä vaunuja liikenteeseen vielä tämän kevään aikana sitten, kun meillä on riittävästi vaunuja takaamaan liikennöinnin korkea luotettavuus myös tiheämmällä vuorovälillä. Nyssellä on vuorojen lisäämisen suunnittelu käynnissä, ja siitä päätetään ja tiedotetaan myöhemmin erikseen, Luutikivi valottaa.

Tampereen Raitiotie Oy teki joulukuussa 2022 tilauksen kahdeksasta uudesta raitiovaunusta, joista nyt saapuva TRO25-vaunu on viides. Tilauksen viimeisen, eli 28. vaunun, on määrä valmistua keväällä 2025. Kyseessä on Tampereen Ratikan vaunusopimuksen option käyttö.

Tampereen Ratikan vaunut nimetään nimipäiväkalenterin mukaan. Sen perusteella TRO25:n nimeksi tulee Paavo, Pauli, Paulus, Paavali tai Paul. Kun kalenterissa on samalle päivälle useampi nimi, lopulliset nimet valitaan yleisöäänestyksellä. Nimiäänestys avataan Tampereen Ratikan verkkosivuilla, kun viimeinen tilauksen kahdeksasta vaunusta on saapunut. Tilauksen aiemmat vaunut ovat saaneet suoraan nimikseen saapumisjärjestyksessä Martta, Pirkka, Sointu ja Sampsa.

Pitkillä vaunuilla päästään matkustamaan vuonna 2027

Tampereen Raitiotie Oy teki aiemman vaunutilauksen lisäksi viime vuonna tilauksen seitsemästä uudesta raitiovaunusta vastaamaan rakenteilla olevan Pirkkala–Linnainmaa-raitiotien liikennöintitarvetta. Tilauksen jälkeen Tampereella tulee olemaan 35 raitiovaunua, joista 19 vaunua tullaan pidentämään 10-metrisin lisämoduulein 47-metrisiksi.

Pitkän, 47-metrisen, ForCity Smart Artic X45 -mallin Ratikan suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Tampereen Ratikan vaunuvalmistaja Škoda Transtech Oy valmistaa pitkän vaunun prototyypin alkuvuodesta 2026 lisäämällä 10-metrisen moduulin yhteen nykyisistä ForCity Smart Artic X34 -mallin vaunuista. Prototyyppiä päästään testaamaan Tampereella kesällä 2026, ja ensimmäiset pitkät raitiovaunut tulevat matkustajaliikenteeseen vuonna 2027.

Lisätiedot:

Mika Luutikivi
Kalustopäällikkö
Tampereen Raitiotie Oy
puh. 040 353 2012
etunimi.sukunimi@tampereenraitiotie.fi

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Lahden väkiluku oli joulukuun 2024 lopussa 121 383. Väkiluku kasvoi vuoden 2024 aikana 690 hengellä. Joulukuussa väkiluku laski 59 asukkaalla. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 1 400 enemmän kuin maastamuuttoja. Tulomuuttoja muista kunnista oli 121 vähemmän kuin lähtömuuttoja muihin kuntiin. Syntyneitä oli 578 vähemmän kuin kuolleita.

Syntyvyys laskenut hieman, kuolleiden määrä säilyi korkeana

Joulukuun ennakkotilaston mukaan vuonna 2024 syntyi 839 lasta, mikä on 22 lasta enemmän kuin vuonna 2023. Syntyvyys kuitenkin laski edellisvuodesta, sillä ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,25, kun se vuonna 2023 oli 1,26. Luku on mittaushistorian alhaisin, kolmatta vuotta peräkkäin. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Kuolleiden määrä oli 1 417 vuonna 2024, mikä on 67 henkeä vähemmän kuin edellisvuonna. Kuolleiden määrä pysyi kuitenkin melko korkealla tasolla, sillä määrä on toiseksi suurin sitten sotavuosien. Ennakkotietojen mukaan vastasyntyneen elinajanodote oli pojilla 79,6 ja tytöillä 84,7 vuonna 2024. Poikien elinajanodote piteni 0,7 vuodella ja tyttöjen 0,5 vuodella vuoden 2024 aikana.

Maahanmuuttojen määrä kasvoi edellisvuodesta

Ulkomailta muutti Lahteen vuoden 2024 aikana 1 615 henkeä ja Lahdesta ulkomaille muutti 215 henkeä. Maahanmuuttoja oli 156 enemmän ja maastamuuttoja 29 vähemmän kuin vuonna 2023. Vuonna 2024 maahanmuuttojen määrä oli tilastointihistorian korkein, edellisvuonna se oli myös korkea, 1 459 henkeä. Myös nettomaahanmuutto oli vuonna 2024 ennätyksellinen, 1 400 henkeä.

Helmikuusta 2023 alkaen maahanmuuttajien määrässä on ollut mukana tilapäisen suojelun nojalla Suomesta oleskeluluvan saaneita ukrainalaisia, joilla on ollut mahdollisuus hakea kotikuntaa. Vuoden 2024 alusta lähtien 547 ukrainalaista on saanut kotikunnakseen Lahden. Vuonna 2023 vastaava luku oli 440.

Muuttoliike Lahteen väheni hieman

Vuonna 2024 Lahteen muutti muista kunnista 5 464 ja Lahdesta muutti muihin kuntiin 5 585 henkilöä. Tulomuuttajia Lahteen oli 68 enemmän ja lähtömuuttajia Lahdesta oli 150 enemmän kuin vuonna 2023. Lahti menetti asukkaita muihin kuntiin nettomuutossa nyt toista vuotta peräkkäin (-39 vuonna 2023).

Lahti sai vuonna 2024 eniten positiivista nettomuuttoa Kouvolasta (+68), Lappeenrannasta (+56), Mikkelistä (+42), Mäntsälästä (+40), Järvenpäästä (+37), Joutsasta (+27) ja Heinolasta (+26). Vastaavasti Lahti kärsi eniten negatiivista nettomuuttoa vuoden aikana Helsinkiin (-259), Tampereelle (-138), Vantaalle (-112), Espooseen (-46), Turkuun (-46) ja Hollolaan (-45).

Tarkasteltaessa muuttoliikettä pääasiallisen toiminnan mukaan Lahti on saanut muuttovoittoa vuoden 2024 tammi-syyskuussa opiskelijoista ja koululaisista (+94) ja eläkeläisistä (+70). Muuttotappiota syntyi työllisistä (-84), muista työvoiman ulkopuolella olevista (-58) ja työttömistä (-12). Ikäryhmittäin tarkasteltuna Lahti on saanut tammi-heinäkuussa eniten muuttovoittoa 0-17-vuotiaista (+63) ja 35-44 -vuotiaista (+54). Eniten muuttotappiota tuli 25–34-vuotiaista (-93) ja 18-24 -vuotiaista (-73).

Linkki uutiseen

Linkki väestökatsaukseen

Lisätietoja väestönkehityksestä

Yhteystiedot:
Jesse Marola
Erityisasiantuntija
Lahden kaupunki
Kehityspalvelut
044 482 6942
jesse.marola@lahti.fi

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta kokoontui keskiviikkona 22.1.2025. Kokouksessa käsiteltiin mm. asiakastyytyväisyystutkimuksen tuloksia ja runkolinjaston reitti- ja palvelutarkennuksia, joista tiedotetaan tarkemmin kevään mittaan.

Asiakkaista 84 % on tyytyväisiä Föliin

Asiakkaiden tyytyväisyyttä tutkitaan kolmesti vuodessa kyselytutkimuksella Fölin busseissa ja vesibusseissa. Tulosten avulla seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen, kehitetään Fölin palveluita sekä maksetaan liikennöitsijöille palvelubonusta.

Yleinen tyytyväisyys Föliin laski hieman edellisten kierrosten tuloksista, mutta on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla. Osuus oli edeltävillä tutkimusjaksoilla 90 % ja 87 %, ja nyt tyytyväisiä oli 84 % vastanneista. Tyytyväisten osuuteen on laskettu ne, jotka antoivat joukkoliikenteen yleisarvosanaksi erittäin hyvän tai melko hyvän. Asteikolla yhdestä viiteen Föli sai yleisarvosanan 4,1.

Eri ikäisistä tyytyväisimpiä olivat 65-vuotiaat ja vanhemmat (89 %), vähiten tyytyväisiä olivat nuorin ryhmä, eli 15–24-vuotiaat (79 %). Eri kunnissa asuvien tyytyväisyys joukkoliikenteeseen vaihteli. Tyytyväisimpiä Föliin olivat turkulaiset, joista tyytyväisiä oli 85 %.

Kyselyn vastaajista suurin osa käyttää bussia pääasiallisena kulkutapanaan. Tyytyväisimpiä Föliin olivat tällä kierroksella bussin käyttäjät 85 % ja autoilijat 82 %. Matkansa pääasiassa pyörällä kulkevista tyytyväisiä oli 80 % ja jalankulkijoista 79 %. Kuljettajien asiakaspalveluun, ajotapaan ja siisteyteen busseissa oltiin tyytyväisempiä kuin aiemmilla kyselykierroksilla.

Lue lisää pöytäkirjasta: Esityslistat/pöytäkirjat

Lisätietoja: informaatiosuunnittelija Nonna Järvinen, nonna.jarvinen@turku.fi, 0447 949 994

Pohjois-Karjalassa oli 162 102 asukasta vuoden 2024 lopulla. Pohjois-Karjala oli viidettä kertaa peräkkäin muuttovoittomaakunta, mutta lapsia syntyi vähän. Maakunnassa syntyi ensimmäisen kerran alle tuhat lasta.

Tilastokeskuksen 23.1. julkistamien ennakolliset väestötilastojen mukaan Pohjois-Karjalan väkiluku pieneni 219 hengellä viime vuonna eli saman verran kuin vuonna 2023. Vaikka väki väheni, lasku oli huomattavasti vähäisempää kuin mihin on totuttu: esimerkiksi kymmenvuotisjaksolla 2013–2022 Pohjois-Karjalan väkiluku laski keskimäärin 700 hengellä vuosittain.

- Maakunnan väestökehityksen kuva on kaksijakoinen. Muuttoliike vaikuttaa väestökehitykseen positiivisesti, mutta luonnollisesta väestönmuutoksesta syntyy miinus, joka on muuttovoittoa suurempi, sanoo maakunta-asiamies Kimmo Niiranen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.

Erityisesti syntyvyys on ollut tärkein huolenaihe viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2024 Pohjois-Karjalassa syntyi enää 973 lasta.

- Alle tuhannen syntyneen rajan alle jäätiin nyt ensimmäistä kertaa. Muutos on ollut raju. Vielä vuonna 2012 syntyneitä oli yli 1 600.

Kuolleiden määrä oli viime vuonna 2 139 eli hieman pienempi kuin kahtena edellisenä vuotena. Luonnollisen väestönmuutoksen saldoksi tuli -1 166.

Ulkomailta tuli yli 2 000 henkilöä

Muuttoliikkeen osalta maan sisäinen muuttoliike oli selvästi pakkasella. Pohjois-Karjalaan tulijoita oli 848 vähemmän kuin muualle Suomeen lähtijöitä. Maan sisäinen muuttotappio oli hieman suurempi kuin vuonna 2023, jolloin se oli -764.

Maahanmuutto sen sijaan kasvoi. Ulkomailta Pohjois-Karjalaan muutti kaikkiaan 2 021 henkeä. Historiallista sekin.

- Kahden tuhannen muuttajan raja ylitettiin ensimmäistä kertaa, Kimmo Niiranen kertoo.

Kun muutto ulkomaille jäi 210 hengen suuruiseksi, nettomaahanmuutto ylsi neljäntenä peräkkäisenä vuotena uuteen ennätykseen ollen 1 811 henkilöä plussan puolella.

Pohjois-Karjalan kokonaisnettomuuttovoitto oli 963 henkeä, kun maan sisäinen muuttoliike ja nettomaahanmuutto lasketaan yhteen. Pohjois-Karjala oli viidettä vuotta peräkkäin muuttovoittomaakunta.

Viime vuoden ennakolliset tiedot eivät sisällä tietoja maahanmuuttajien kansallisuuksista tai lähtömaista. Siitä saadaan kuitenkin käsitys, kun katsotaan vuoden 2023 lopullisia tietoja. Tuolloin Pohjois-Karjalaan muutettiin 87 eri maasta. Ukrainasta tulleet olivat suurin maahanmuuttajien ryhmä, mutta heidän osuutensa oli kuitenkin vain 30 prosenttia kaikista ulkomailta muuttaneista.

Vain Joensuun ja Outokummun väkiluvut kasvoivat

Kuntatason tilastot sisältävät muutamia pieniä yllätyksiä. Maan sisäisen muuttoliikkeen osalta kaikki maakunnan kunnat kärsivät muuttotappioita Ilomantsia (+34) ja Rääkkylää (+6) lukuun ottamatta.

Maahanmuuttovoittoa saivat kaikki muut kunnat paitsi Kontiolahti (-1) ja Polvijärvi (0).

- Ulkomailta tänne muuttaneista kaksi kolmasosaa tuli Joensuuhun, mutta väkilukuun suhteutettuna maahan muuttaneita tuli eniten Outokumpuun, Kimmo Niiranen kertoo.

Kokonaismuuttovoittoa sai viisi kuntaa: Joensuu (+958), Outokumpu (+110), Ilomantsi (+55), Rääkkylä (+15) ja Lieksa (+4). Ilomantsi oli saanut edellisen kerran muuttovoittoa vuonna 2009 ja Rääkkylä vuonna 2013. Luonnollinen väestönmuutos oli negatiivinen kaikissa muissa Pohjois-Karjalan kunnissa paitsi Kontiolahdella (+24).

Kun huomioidaan muuttoliike, luonnollinen väestönmuutos ja pieni väkiluvun korjaustermi, Pohjois-Karjalan kunnista vain Joensuun (+681) ja Outokummun (+35) kokonaisväkiluku kasvoi viime vuonna.

Nyt julkistetut viime vuoden väestönmuutostiedot ovat ennakollisia ja tiedot tarkentuvat kevään aikana. Lopulliset syntyneitä ja kuolleita koskevat tiedot julkistetaan 29.4. Muuttoliiketilastot julkistetaan 9.5.

Lisätiedot: maakunta-asiamies Kimmo Niiranen, p. 0400 529 479, kimmo.niiranen@pohjois-karjala.fi

Tilastotietoa väestöstä: https://pohjois-karjala.fi/tilastot/

Valtio on päättänyt tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan ehdotuksesta uusista korkeakoulujen koulutusvastuista Lappeenrannan-Lahden teknilliselle yliopistolle (LUT) ja LAB-ammattikorkeakoululle opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen mukaisesti.

Koulutusohjelmiin ei tarvita valtion rahoitusta, sillä rahoitus on hankittu täysimääräisesti ulkopuolelta.

- Uudet koulutusvastuut Lahteen on pitkään odotettu myönteinen uutinen seudulle ja tärkeä lisäys elinkeinoelämämme tarpeisiin, iloitsee kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen.

Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT sai rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuun ja tutkinnonanto-oikeuden kandidaatti-, diplomi-insinööri- ja tohtorikoulutukseen. Toiminta keskitetään LUTin Lahden kampukselle, Euroopan johtavaan ympäristökaupunkiin.

- Koulutusten sisällöt antavat opiskelijoille erinomaiset valmiudet vastata erityisesti tulevaisuuden rakennetun ympäristön energia- ja ympäristöhaasteisiin sekä edistää rakennusalan kestävää kehitystä globaalisti. Koulutusvastuu avaa uusia kansainvälisen liiketoiminnan kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia koko Suomelle, painottaa kaupungin innovaatio- ja korkeakouluasioista vastaava kasvupalvelujohtaja Henna Eskonsipo-Bradshaw.

LAB-ammattikorkeakoulu haki laboratorioanalyytikon koulutusvastuuta. Lahden ja Lappeenrannan kampuksille sijoittuva laboratorioanalyytikon koulutus nojaa Lahden seudun vahvasti kasvavaan elintarviketeollisuuden, prosessiteollisuuden sekä kuitu- ja puuteollisuuden tarpeeseen saada yhä syvenevää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Suomessa valmistuu vuosittain laskennallisesti 25 laboratorioanalyytikkoa, eikä määrä riitä alueen teollisuuden tarpeisiin erityisesti biopohjaisten materiaalien, kiertotalouden vahvistamisen ja uusien elintarvikkeiden kehittämiseksi.

Lisätietoja:

kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen, Lahden kaupunki, p. 050 559 0538

kasvupalvelujohtaja Henna Eskonsipo-Bradshaw, p. 044 4820838

Kouvolan kaupungin tekninen lautakunta käsittelee 29.1.2025 kiinteistökaupan esisopimusta Hyperco Fin Holdco 1 Oy:n kanssa. Esisopimus koskee Korian Hiivurin alueella sijaitsevia, yhteensä noin 11,66 hehtaarin määräaloja. Alue on Hypercon datakeskushankkeen yhteydessä.

Hyperco on jo aiemmin ostanut kaupungilta 12,49 hehtaarin suuruisen alueen datakeskushanketta varten. Nyt tehtävä esisopimus varmistaa Hyperco:lle lisätilaa alueella asemakaavan voimaantulon jälkeen ja tukee siten suunniteltua datakeskushanketta. Sopimusalue on kaavaehdotuksessa määritelty teollisuusrakennusten korttelialueeksi.

Esisopimuksen myötä kaupunki sitoutuu myymään määräalat Hypercolle tai sen osoittamalle ostajalle 932 992 euron kokonaishinnalla. Myyntihinta perustuu teknisen lautakunnan aikaisempaan päätökseen ja markkinaselvitykseen.

Hypercon toimitusjohtaja Aleksi Taipale näkee esisopimuksen hankkeen kannalta tärkeäksi:
– Esisopimus lisämaa-alueesta edistää hankkeen toteutumista. Kun kaava saadaan lainvoimaiseksi, voimme alkaa suunnitella lisämaa-alueen mahdollista hyödyntämistä teolliseen käyttöön Hypercon konesalihanketta tukeville toiminnoille, Taipale kertoo.

Hypercon datakeskus edistää osaltaan paikallista elinkeinoelämää ja työllisyyttä Kouvolassa.

Teknisen lautakunnan esityslista (Dynasty)

Tapola Oy Lihanjalostustehdas meddelar att ett parti Abu Fuad vitlökssås 330 g som släppts ut på marknaden, vars bäst före datum är 20.8.2025, har felaktig etikett. 

En del av partiet är märkta med etiketten ”Abu Fuad punainen kastike 330 g” (EAN 6409490003548). På den felaktiga etiketten är ingrediensinformationen felaktig och innehåller ingen information om de allergener som produkten innehåller (YOGHURTPULVER, ÄGGPULVER). Produkten är säker att använda för dem som inte är allergiska mot mjölk eller ägg.

Produktpartiet har släppts ut på marknaden den 20.12.2024 och det har funnits tillgängligt i Birkaland och Tavastland.

Tapola råder dem som köpt en felaktigt märkt produkt att kontakta Tapolas kundtjänst: tapola@tapola.fi

Vid Livsmedelsverket sköts ärendet av specialexpert Paula Hietanen, tfn 050 59 69 637, fornamn.efternamn@ruokavirasto.fi.

Bild av produkten:
(Bild: Tapola Oy)

Kaupunginvaltuustojen historia Suomessa alkoi Keisarillisen majesteetin armollisesta asetuksesta kunnallishallituksesta kaupungissa 8.12.1873.

Yli 2 000 asukkaan kaupungeissa kunnan päätösvalta oli annettava kaupungin valtuusmiehille. Turku oli tuolloin Helsingin jälkeen Suomen toiseksi suurin kaupunki, ja asukkaita Turussa oli noin 21 000.  

Keisarillisen majesteetin asetuksen mukaisesti Turun ensimmäiset valtuustomiesten vaalit pidettiin 150 vuotta sitten 30. joulukuuta 1874. Ääniä vaaleissa annettiin 186.

Vastavalittu kaupunginvaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran 9. tammikuuta 1875 puheenjohtajanaan vapaaherra Samuel Werner von Troil. Hallinnon kieli oli tuolloin ruotsi.

Kielilaki tuli voimaan 1922. Se määritteli suomen ja ruotsin yhdenvertaisiksi kansalliskieliksi.  1920-luvulle saakka valtuuston kokousten päätökset oli tapana ratkaista huutoäänestyksillä.

– Albert Edelfeltin von Troilista maalaama muotokuva on ripustettu kunniapaikalle Turun kaupungintalon valtuustosaliin puheenjohtajan paikan takana olevalle seinälle, kertoo kaupunginvaltuuston nykyinen ja jo 22. puheenjohtaja Mika Maaskola.

Vuoden 1917 kunnallislakiuudistus toi mukanaan yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kunnallishallintoon. Uudistus oli iso askel kohti demokraattista päätöksentekoa.
Kuntavaaleja järjestettiin alkuun vuoden, vuodesta 1925 kolmen ja vuodesta 1955 neljän vuoden välein.

– Seuraavat kuntavaalit käydään huhtikuussa 2025. Tuolloin turkulaiset pääsevät äänestämällä vaikuttamaan, ketkä päättävät Turun kaupungin asioista seuraavan neljän vuoden ajan, Maaskola muistuttaa.

Aina ajankohtaista  

– Tutkiessani Turun kaupunginvaltuuston historiaa, sain käsiini filosofian tohtori C. J. Gardbergin esitelmän valtuuston 100-vuotsijuhlasta tammikuussa 1975. Hämmästyttävän samankaltaiset asiat ovat päätöksenteon ytimessä nyt kuin olivat 150 ja 50 vuotta sitten, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Maaskola toteaa.

Esimerkiksi hintojen, palkkojen ja vuokrien nousu sekä asuntopula ovat aiheita, jotka ovat aina ajankohtaisia, mutta niin on myös kaupungin elinvoiman varmistaminen. Laivanrakennus on säilynyt merkittävänä Turussa edelleen, vaikka myös muita toimialoja on sen rinnalle kasvanut.  

– Turun asukasmäärä on kymmenkertaistunut 150 vuodessa, ja kasvoi ennätystahtia 1800-luvun lopussa. Nytkin Turku kasvaa nopeammin kuin vuosikymmeniin.

Turkulaiset voivat seurata juhlakokousta

Juhlakokous alkaa 27.1. klo 18 Puolankoulun musiikkiesityksellä. Sen jälkeen on vuorossa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Maaskolan katsaus Turun valtuuston 150 vuoden historiasta.Esityksen jälkeen kokous jatkuu esityslistan aiheiden käsittelyllä.
Linkki esityslistaan

Juhlakokousta voi seurata suorana lähetyksenä tai katsoa myöhemmin tallenteelta. Linkki lähetykseen 

Yleisöllä on myös vapaa pääsy kaupungintalon kokouksen yleisölehterille, Aurakatu 2. Lehterillä on rajoitettu määrä paikkoja.

Yhteydenotot juhlakokouksesta:
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Maaskola, p. 040 145 4987

Tervetuloa osallistumaan Rehtiä vastuullisuutta ruokaketjuun-paneelikeskusteluun Seinäjoen Sarkamessuille. Paneelin puheenjohtajana toimii MTK Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Jaakkola.

Mikä on ruokaketjun toimijoiden tilannekuva ja miten kukin näkee ruokaketjun tulevaisuuden? Millaisia vastuullisuustekoja ruokaketjussa tehdään eri tasoilla? Miten kuluttaja kokee vastuullisuuden?

Ainakin näitä teemoja käsitellään ajankohtaisessa ja mielenkiintoisessa keskustelussa, johon osallistuvat puheenjohtaja Anna Kaisan johdolla johtava asiantuntija Senja Arffman Envitecpolis Oy, vastuullisuuspäällikkö Maria Hammarberg Atria-konserni, kaupallinen johtaja Jani Havisto Minimani yhtiöt, Maa-ja kotitalousnaisten aktiivi Hanna Helander, hankintajohtaja Sami Kilpeläinen Arla Oy, rahoituspäällikkö Johanna Lindvall POP-pankki, Koskenojan Tilan yrittäjä Liisa Vuorela ja sianlihantuottaja Sami Yli-Rahnasto.

Media on lämpimästi tervetullut osallistumaan ohjelmaan paikan päällä. 

Aika: 31.1.2025 klo 13.00 - 14.00

Paikka: Sarkamessut, Seinäjoki Areena, Kirkkokatu 23.

Mikäli tulet paikan päälle, vahvistathan osallistumisesi s-postiosoitteeseen piia.kattelus-kilpelainen(at)envitecpolis.fi tai soita 040 586 8401, viimeistään 31.1. klo 10.

Ilmoitathan myös, mikäli sinulla on kiinnostusta tavata paneeliin osallistujat ennen tilaisuutta.

Vastuullinen ruokaketju | Envitecpolis Oy

Paneeli | Envitecpolis

Tilastokeskuksen tänään julkaisemien väestötilastojen ennakkotietojen mukaan Turun vuoden 2024 väestönlisäys on korkeampi kuin kertaakaan vuoden 1972, josta alkaen on saatavissa vertailukelpoista tilastotietoa nykyisellä kuntaluokituksella. Turku sai väestönlisäystä yhteensä noin 4170 henkilöä vuonna 2024​, ja väestö kasvoi 2,1 prosenttia vuodesta 2023. Turun väestönlisäys on perustunut vuodesta 2018 saakka kotimaiseen ja ulkomaiseen muuttoliikkeeseen. 

Joulukuun 2024 ennakkotiedon mukaan Turun asukasmäärä on tällä hetkellä 206 035. Turussa syntyvyys on kääntynyt negatiiviseksi vuodesta 2017 alkaen, joten Turun väestönlisäys perustuu muuttovetovoimaan: noin 36 prosenttia tuli kotimaasta ja 64 prosenttia ulkomailta vuonna 2024. Kotimaan muuttovoitto nousi suuremmaksi kuin kertaakaan noin 30 vuoteen. Turun muuttovoitto ulkomailta nousi tilastohistorian toiseksi korkeimmaksi, mutta jäi hieman vuoden 2023 tasosta. 

Turun väestönlisäyksestä vuonna 2024 eri väestönkehityksen osatekijöiden osuus oli seuraava: luonnollinen väestönlisäys yhteensä -275 henkilöä, kuntien välinen nettomuutto yhteensä +1 611 henkilöä sekä nettomaahanmuutto yhteensä +2 893 henkilöä. Vuoden 2024 lopussa 16,7 prosenttia turkulaisista puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. 

– Turun kasvun ja vetovoiman jatkuminen ennätyksellisellä tasolla on lievästi yllättävää. Turku oli viime vuonna ainoa suurista kaupungeista, jossa väestönlisäys ylitti edellisen vuoden tason. Itse pidän merkittävimpänä yksittäisenä huomiona ja myönteisenä käänteenä työllisistä muuttajista saatua muuttovoittoa. Työllisten muuttotase on yksi tärkeimmistä muuttoliikkeen avainmuuttujista sen laaja-alaisten kerrannaisvaikutusten ansiosta, sanoo Turun strategiajohtaja Timo Aro. 

Turku hyvällä tasolla muiden kuutoskaupunkien seurassa 

Turun väestönkehityksen kannalta hyviä verrokkeja vuosina 2000–2024 ovat suurista kaupungeista Tampere ja Oulu. Turun väestönlisäys on ollut määrällisesti vähäisempää kuin Tampereella koko ajanjakson ajan, mutta ero on kaventunut vuodesta 2022 alkaen. Ouluun verrattuna Turun väestönlisäys on ollut määrällisesti hitaampaa lähes koko ajanjakson 2000–2021, mutta se on noussut korkeammaksi vuosina 2022–2024. Turun suhteellinen väestönlisäys on ollut Oulua suurempaa vuosina 2022–2024 ja Tampereen tasolla vuosina 2023–2024. 

Turku sai maan sisältä suurta muuttovoittoa 15–24-vuotiaista nuorista vuosina 2022–2023. Lisäksi vastaavalla ajanjaksolla Turku sai ulkomailta muuttovoittoa kaikista ikäryhmistä. Ulkomaiden muuttovoitot painottuvat vahvasti työmarkkinoiden kannalta optimaalisiin 20–39-vuotiaiden ikäryhmiin, ja noin neljännes ulkomaiden muuttovoitosta tulee muista Pohjoismaista tai EU-maista. 

Turkuun muutetaan töihin lähes kaikilta seuduilta 

Vuosina 2022–2024 Turku sai muuttovoittoa 62 seudulta 69:stä eli lähes kaikilta seuduilta viimeisen kolmen vuoden aikana. Turku sai eniten muuttovoittoa seuduittain Varsinais-Suomen ja Satakunnan seuduilta. Eniten muuttotappiota Turku kärsi muille Turun seudun kunnille ja vähäistä muuttotappiota Helsingin seudulle. 

Turku sai muuttovoittoa työllisistä +442 henkilöä vuosina 2023–2024. Työllisten nettomuutto on yksi muuttoliikkeen rakenteen avainmuuttujista taloudellisesta näkökulmasta: yhden työllisen tulomuuttajan keskimääräiset tulot ovat noin nelinkertaiset työvoiman ulkopuolella oleviin tai työttömiin työnhakijoihin verrattuna. Muutos on merkittävä, sillä Turku kärsi työllisistä muuttotappiota vielä yli tuhat henkilöä (-1 147) vuonna 2021. 
 
Lisätiedot: 
 
Timo Aro  
strategiajohtaja 
timo.aro@turku.fi  
044 907 4267 

Elise Haapamäki 
kehittämispäällikkö 
elise.haapamaki@turku.fi 
040 665 7291 

Digita tekee huoltotöitä Vaasan radio- ja tv-asemalla 28.1.2025. Huoltotöiden vuoksi joudumme katkaisemaan tv-lähetykset noin puolen ajaksi kello 8–16 välillä. Huoltotöiden vaikutusalueen voi katsoa digita.fi:n karttapalvelusta.

TV-kanavat, joihin huoltotyöt vaikuttavat:

Kanavanippu E: MTV Sub HD, TV5 HD, Liv HD, Jim HD, Kutonen HD, TLC HD, STAR Channel HD, MTV Ava HD, Hero HD, Frii HD,Alfa HD, Eveo HD, Iskuri.net HD, National Geographic HD, One Way TV HD

Huoltotöiden varapäivä on 29.1.2025.

Pahoittelemme katkoksista aiheutuvaa haittaa ja pyrimme pitämään katkokset mahdollisimman lyhyinä. Teemme verkkojen huoltotöitä säännöllisesti varmistaaksemme luotettavat radio- ja tv-lähetykset vuoden jokaisena päivänä ja kaikissa tilanteissa. 

Median yhteydenotot: 
Markkinointi- ja viestintäjohtaja Minna Flink, p. 040 742 8849, minna.flink(a)digita.fi 

Kuluttajat: 
Digita Info 
ma-pe klo 8.00–20.00 
p. 020 411 7676 
info@digita.fi  

Asiakaspalveluumme soittaminen maksaa normaalin puheluhinnan verran. Hinnat voivat vaihdella hieman liittymätyypistä riippuen (mpm/pvm). Palveluun jonotus on maksullinen.

Lappeenrannan kaupunki työllistää kesäisin yli sata nuorta erilaisiin työtehtäviin. Kesätöitä on tarjolla muun muassa kulttuurin, liikunnan, nuorisotoimen, matkailun ja ympäristönhoidon tehtävissä.

Vuoden 2025 kesätyöt ovat haussa tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana riippuen tehtävästä. Kaupungin kesätöitä haetaan Kuntarekry.fi-sivuston kautta.

Kesätöihin kaupungille -sivulta saa tarkempaa tietoa niin kesätöiden ikärajoista kuin hakuaikojen pituuksistakin, jotka vaihtelevat tehtäväkohtaisesti. 

– Myös kesätyöjaksojen kesto vaihtelee tehtävittäin vajaan viikon kestävistä pitempiin jaksoihin, kertoo ohjaamonuorisotyöntekijä Nina Laine Lappeenrannan kaupungilta.

– Esimerkiksi nuorisotoimessa on tarjolla muutamien päivien kaupunkityöpajoja ja matkailuneuvonnassa taas koko kesäkauden kattavia matkailuneuvojan kesätyösuhteita. Niin ikään tehtäviä on laidasta laitaan; monipuolinen museoapulaisen työ sisältää oppaana toimimista ja liikennekaupungin valvoja sen sijaan ohjaa lapsia sekä huolehtii alueen siisteydestä.

Unelmaduuni antaa nuorelle mahdollisuuden suunnitella ja tehdä unelmiensa työtä

Lappeenrannan kaupunki hakee jälleen unelmaduunareita; unelmaduunissa nuori ideoi ja suunnittelee itselleen mieleisen kesätyön. Unelmaduuniin voivat tänä vuonna hakea 2005–2011 välisenä aikana syntyneet lappeenrantalaiset nuoret – tehtäviin valitaan viisi nuorta toteuttamaan omaa unelmaduuniaan kahden viikon ajaksi kesällä 2025. 

– Unelmaduuniin kriteerinä on, että se lisää hyvinvointia ja iloa kuntalaisten arkeen. Hakemuksessa kannattaa painottaa omia mielenkiinnon kohteita ja harrastuneisuutta unelmaduunin toteuttamisen kannalta. Nuorisotoimen työntekijöistä koottu raati valitsee unelmaduunarit hakemusten perusteella, Laine kertoo.

Unelmaduunariksi voi hakea 3.2.–14.3.2025 Kesätöihin kaupugille -sivulta Unelmaduuni 2025 -kohdassa avautuvan lomakkeen kautta hakuajan alkaessa.

Ohjaamo Lappeenrannan henkilökunta Monarilla neuvoo nuoria monessa – myös työnhaussa

Ohjaamo Lappeenranta on kaikille alle 30-vuotiaille tarkoitettu palvelupiste, josta kävijä saa maksutonta palvelua elämässä eteen tuleviin pohdintoihin. Ohjaamossa työskentelee monien alojen asiantuntijoita, jotka auttavat löytämään oikean palvelun.

– Oli asiasi pieni tai suuri, on Ohjaamo aina oikea paikka aloittaa. Ohjaamossa osataan auttaa ja neuvoa elämäntilanteessasi eteenpäin, Laine kannustaa.

Ohjaamosta saa apua muun muassa työn- ja asunnonhakuun, opintoihin liittyviin pohdintoihin sekä raha-asioihin. Henkilökunta auttaa esimerkiksi työhakemusten ja CV:n teossa, opiskelupaikkojen hakemisessa, työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisessa sekä Kelan tukihakemusten täyttämisessä.

– Ohjaamo onkin oikea paikka hakea tukea kesätyönhakuun. Nuoret ovat erittäin tervetulleita meille tekemään työhakemuksia ja päivittämään CV:tä – nyt kaupungin kesätyöhakujen avautuessa siihen onkin erityisen oiva tilaisuus. 

Ohjaamoon, sen aukioloaikoihin ja yhteydenottotapoihin voi tutustua tarkemmin kaupungin verkkosivuilla.

Lisätietoja: 

Ohjaamonuorisotyöntekijä Nina Laine, 
Puh. 040 504 1946, nina.laine@lappeenranta.fi 

Työllisyyskoordinaattori Salla Peltonen 
Puh. 040 652 8687, salla.peltonen@lappeenranta.fi 

Kuudennen luokan lukuvuosiarvioinnin kriteereitä käytettiin ensimmäistä kertaa keväällä 2024. Kansallisen arvioinnin mukaan kolmasosa oppilaista yltää matematiikassa hyvään osaamiseen. Äidinkielessä vain 16 prosenttia oppilaista saavuttaa hyvän osaamisen tason.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi keväällä 2024 kuudesluokkalaisten matematiikan ja äidinkielen taitoja. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, mitä oppilaat osaavat kuudennen luokan lopussa ja miten he saavuttavat opetussuunnitelman perusteiden tavoitteet.

Oppilaiden taidot olivat varsin samantasoisia eri puolilla Suomea. Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden osaaminen oli matematiikassa keskimäärin yhtä hyvää. Myös tyttöjen ja poikien taidot matematiikassa olivat samalla tasolla. Pojat kuitenkin luottivat omiin taitoihinsa enemmän kuin tytöt.

Äidinkielessä ja kirjallisuudessa osaamiserot olivat suuria. Suomenkieliset tytöt osoittivat selvästi parempaa osaamista kuin muut oppilaat. Ruotsinkieliset tytöt ja suomenkieliset pojat ylsivät keskimäärin melko korkealle tasolle. Heikointa osaamista osoittivat ruotsinkielisten koulujen pojat ja suomea tai ruotsia toisena kielenä (S2) opiskelevat oppilaat, joiden pistemäärät olivat samaa luokkaa. Yksilöllinen vaihtelu oli kuitenkin suurta kaikissa oppilasryhmissä.

Arvioinnissa käytettiin uudistettuja kuudennen luokan lukuvuosiarvioinnin kriteereitä, joiden mukaan myös opettajat antoivat ensimmäistä kertaa arvosanat todistuksiin keväällä 2024.

– Matematiikassa kolmasosa oppilaista ylsi vähintään hyvää osaamista eli arvosanaan 8, ja opettajien antamat arvosanat vastasivat osaamista. Äidinkielessä hyvään osaamiseen ylsi vain 16 prosenttia oppilaista. Silti 81 prosenttia tytöistä ja 58 prosenttia pojista sai opettajaltaan todistukseen arvosanan 8, 9 tai 10, kertoo johtava arviointiasiantuntija Annette Ukkola.

Suomi tai ruotsi toisena kielenä (S2) -oppimäärissä lähes joka neljäs oppilas ylsi äidinkielen pistemäärällään kansalliselle keskitasolle. Toisaalta 46 prosenttia oppilaista kuului taidoiltaan heikoimpaan viidennekseen.

Samojen oppilaiden taitoja seurataan koko perusopetuksen ajan

Arviointiin osallistui kansallisessa otoksessa 8 533 kuudesluokkalaista kattavasti eri puolilta Suomea. Oppilaiden osaamisskaalaa monipuolisilla tehtävillä opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Arviointi oli osa perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointia, jossa seurataan matematiikan ja äidinkielen taitojen kehittymistä ensimmäiseltä luokalta yhdeksännelle.

Arvioinnin yhteydessä kerättiin oppilaiden rehtoreilta ja opettajilta taustatietoja, joilla kehittymistä pyritään selittämään.

– Seuraavaksi analysoidaan, miten osaaminen on kehittynyt kuuden ensimmäisen kouluvuoden aikana ja mitkä tekijät ovat yhteydessä kehitykseen. Samojen oppilaiden taitoja arvioidaan uudestaan yhdeksännen luokan lopussa, kertoo johtava arviointiasiantuntija Matti Suomilammi.

Lisätietoja:

johtava arviointiasiantuntija Annette Ukkola, annette.ukkola@karvi.fi, puh. 029 533 5548

johtava arviointiasiantuntija Matti Suomilammi, matti.suomilammi@karvi.fi, puh. 029 533 5575

Raportti on julkistettu 23.1. osoitteessa https://www.karvi.fi/fi/julkaisut.

EU:n jäljellä olevien vanhojen metsien ja luonnontilaisten metsien suojelu lepää merkittävissä määrin Suomen ja Ruotsin harteilla. WWF:n tuore raportti vahvistaa, että maiden hallitukset uhkaavat epäonnistua vanhojen metsien suojelussa. Herääkin kysymys: onko tavoitteena turvata teollisuuden puunsaanti vanhojen metsien suojelun kustannuksella?

EU:n komissio järjestää 27.–28. tammikuuta Helsingissä työpajan, jossa pureudutaan muun muassa vanhojen metsien suojeluun. Suomi on yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa linjannut EU:n biodiversiteettistrategiassa, että viimeiset jäljellä olevat vanhat metsät tulisi suojella.

WWF:n tuore raportti vahvistaa aiemmat tiedot: suurin osa vanhoista metsistä uhkaa jäädä suojelematta sekä Suomessa että Ruotsissa. Raportin tarkoituksena on antaa suosituksia vanhojen metsien suojelemiseksi Suomen ja Ruotsin hallituksille, Euroopan komissiolle sekä laajasti yrityssektorille metsäteollisuuden asiakkaista sijoittajiin.

Myös Petteri Orpon hallitus on nostanut jäljellä olevien valtion vanhojen metsien suojelun hallitusohjelmaansa. Hallitus kuitenkin esitti vanhojen metsien tunnistamiseksi niin tiukkoja kriteereitä, että suurin osa näistä luonnolle arvokkaista metsistä uhkaa jäädä suojelematta.

”Vanhojen metsien määrittelyssä tulee käyttää tutkittuun tietoon perustuvia kriteerejä. Hallituksen esittämät kriteerit näyttävät olevan tarkoitushakuiset ja pelaavat metsäteollisuuden pussiin puunsaannin varmistamiseksi”, sanoo WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen.

Vanhojen metsien suojelu turvaisi satojen uhanalaisten metsälajien esiintymiä eri puolella Suomea. Näitä lajeja voidaan suojella vain turvaamalla niiden elinympäristöt.

Vaakalaudalla EU:n uskottavuus ja kansalaisten luottamus poliitikoihin

“Vanhojen metsien suojelun lisäksi vaakalaudalla ovat myös EU:n poliittinen uskottavuus sekä kansalaisten luottamus poliittiseen päätöksentekoon”, Suominen sanoo.

EU:n tulisi pystyä varmistamaan, että jäsenvaltiot aidosti toimeenpanevat unionin biodiversiteettistrategiaa, eivätkä vain etsi sen mahdollisia porsaanreikiä.

”Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että hallitus toteuttaa ohjelmansa kirjaukset, eikä vain ole tekevinään luonnonsuojelua. Euroopan komission tulee valvoa, että biodiversiteettistrategiaa pannaan toimeen komission ohjeiden mukaisesti, jos jäsenvaltiot, kuten Suomi ja Ruotsi, yrittävät vitkutella ja luistaa metsien suojelusta. Valtion suojelemattomat vanhat metsät Suomessa on jo kartoitettu ja kohteet tunnistettu. Nyt hallituksen tulee saattaa työnsä loppuun ja suojella nämä arvokkaat metsät”, Suominen sanoo.

Lisätiedot:

Mai Suominen, WWF:n johtava metsäasiantuntija, mai.suominen@wwf.fi, puh. 050322 4363

Peter Roberntz, WWF Ruotsin metsäasiantuntija, peter.roberntz@wwf.se, puh. +46 73342 3227

Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) käynnistää vuoden 2025 innostavalla Tule seuraani -teemalla, jonka tavoitteena on tuoda kalastusseurat entistä lähemmäksi harrastajia. Olitpa sitten aloittelija tai kokenut kalastaja, nyt on täydellinen hetki liittyä mukaan seuratoimintaan, löytää uusia kalakavereita ja syventää kalastusharrastusta.

SVK:n uudistettu verkkosivusto (vapaa-ajankalastaja.fi) tarjoaa kattavasti tietoa eri kalastustavoista, vinkkejä ja asiantuntijamateriaaleja, mukaan lukien laajan kokoelman opastusvideoita.
Merkittävin uudistus on kaikille avoin valtakunnallinen tapahtumakalenteri, josta löydät helposti kalastusseurojen järjestämät kilpailut, leirit ja kalastustapahtumat eri puolilla Suomea. Jo nyt kalenterista löytyy satoja tapahtumia, ja lisää tulee jatkuvasti.
”Uudet palvelumme tekevät kalastusharrastuksen aloittamisesta helpompaa kuin koskaan. Aloittelijat voivat tutustua harrastukseen kalastustapahtumissa, ja kokeneemmat kalastajat löytävät haasteita kilpailuista eri puolilla maata”, kertoo SVK:n toiminnanjohtaja Olli Saari.

Kalastusseurat esittäytyvät

Vuoden 2025 aikana SVK nostaa kalastusseurojen toimintaa entistä vahvemmin esille viestinnässään. Jokaisella seuralla on mahdollisuus esitellä toimintaansa SVK:n verkkosivuilla, mikä tekee sopivan seuran löytämisestä entistä vaivattomampaa.
Liittyminen kalastusseuraan on myös helpompaa. SVK tarjoaa jäsenseuroilleen sähköisen liittymislomakkeen, jonka kautta voi liittyä jo yli sataan kalastusseuraan ympäri Suomen – ja määrä kasvaa jatkuvasti.
SVK tarjoaa jäsenseuroilleen kattavaa tukea, kuten Sense-jäsenrekisterin, joka auttaa seuroja jäsentiedon hallinnassa ja tehokkaassa viestinnässä. Lisäksi SVK kouluttaa seurojen vastuuhenkilöitä mm. järjestöhallinnossa, tapahtumaviestinnässä ja sosiaalisen median hyödyntämisessä.
”Tavoitteemme on tuoda kalastusharrastus ja kalastusseurat lähemmäksi ihmisiä. SVK:n yli 400 jäsenyhdistystä tarjoavat monipuolista toimintaa kaikenikäisille kalastuksen harrastajille. Nyt on oikea hetki hypätä mukaan”, kannustaa Olli Saari.

Tule mukaan ja löydä oma kalastusseurasi – yhdessä paremman kalastuksen puolesta!

Oheiset kuvat ovat vapaasti käytettävissä tiedotteen julkaisun yhteydessä. Kuvat: Juha Ojaharju/ Ilkka Keinänen, Suomen Vapaa-ajankalastajat.

Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajat, tiedottaja Jaana Vetikko, p. 050 525 7806, jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi
vapaa-ajankalastaja.fi/tuleseuraani/

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Pohjois-Savon väkiluku kasvoi 633 asukkaalla vuonna 2024. Vuonna 2023 kasvua oli 501 asukkaan verran ja vuonna 2022 väkiluku laski 674 asukkaalla. Vuosina 2018–2021 väkiluku laski keskimäärin hieman yli 800 hengen vuosivauhtia. Viime vuosien kasvua selittää erityisesti maahanmuuton voimakas kasvu. Pohjois-Savon kunnista väkiluku kasvoi ainoastaan Kuopiossa ja Rautalammilla, kaikissa muissa kunnissa väestö väheni.

Pohjois-Savossa syntyvyysluvut ovat alhaisia ja kuolleisuusluvut korkeita. Vuonna 2024 luonnollinen väestönlisäys oli -1 287 henkeä. Vuotta aiemmin luku oli -1 501 henkeä. Luonnollinen väestönlisäys oli negatiivista kaikissa Pohjois-Savon kunnissa. Syntyneiden määrä, 1 713 henkeä, jäi tilastohistorian 1990–2024 toiseksi alhaisimmaksi lukemaksi. Alhaisinta syntyvyys oli vuonna 2023, jolloin syntyneitä oli 1 683 henkeä. Kuolleiden määrä laski parin edellisvuoden tapaan ja kuolleita oli 3 000 henkeä.

Ennakkotietojen mukaan Pohjois-Savon muuttotappio muualle Suomeen oli 65 henkeä vuonna 2024, kun vuotta aiemmin muuttotappio oli 16 henkeä. Vuonna 2022 muuttovoittoa oli 21 henkeä. Kuntien välinen nettomuutto oli Kuopion ohella positiivista Leppävirralla, Rautalammilla, Rautavaaralla, Tuusniemellä ja Vesannolla, kaikissa muissa kunnissa se oli negatiivista.

Maahanmuuton kasvu on parin viime vuoden aikana ollut Pohjois-Savossa voimakasta. Vuonna 2024 nettomaahanmuutto oli ennakkotietojen mukaan 1 999 henkeä. Vuonna 2023 nettomaahanmuutto oli 2 024 henkeä ja vuonna 2022 muuttovoittoa kertyi 892 henkeä. Vuonna 2021 nettomaahanmuutto oli 581 henkeä ja vuonna 2020 515 henkeä.

Väestönmuutokset seuduittain

Kuopion seutukunnan väkiluku kasvoi 1 625 asukkaalla (vuosi sitten 1 485). Kuopion kaupungin väkiluku kasvoi 1 647 asukkaalla, kun vuonna 2023 kasvua oli 1 427 asukasta. Vuonna 2024 väkilukua nosti muualta Suomesta saatu 386 hengen muuttovoitto (vuosi sitten 751) sekä ulkomailta saatu 1 340 hengen muuttovoitto (vuosi sitten 986). Syntyneitä Kuopiossa oli ennakkotietojen mukaan 1 046 ja kuolleita 1 125. Siilinjärvellä väkiluku laski 22 hengellä, kun vuonna 2023 väestö kasvoi 58 hengellä. Siilinjärven väkiluvun käänsi laskuun edellisestä vuodesta pienentyneet nettomaahanmuutto ja kuntien välinen nettomuutto.

Ylä-Savon väkiluku laski 622 hengellä, mikä on 57 henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Ennakkotietojen mukaan kaikissa Ylä-Savon kunnissa kokonaismuutos oli negatiivinen. Väestötappion syinä ovat korkeasta ikärakenteesta johtuva kuolleisuus ja alhainen syntyvyys. Luonnollinen väestökasvu oli – 505 henkeä. Kuntien välinen muuttotappio pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 63 hengellä. Myös nettomaahanmuutto pieneni 138 hengellä, mutta on edelleen vahvaa.

Sisä-Savossa väestö väheni 135 asukkaalla (vuosi sitten -114). Rautalammilla väkiluku kasvoi viidellä hengellä, mutta kaikissa muissa seudun kunnissa väestö väheni. Kuntien välinen nettomuutto oli positiivista Rautalammilla (17 henkeä) ja Vesannolla (2 henkeä). Kaikissa muissa kunnissa kuntien välinen nettomuutto oli tappiollista. Yhteensä Sisä-Savon kuntien välinen muuttotappio jäi kahdeksaan henkeen, kun vuonna 2023 muuttotappiota kertyi 71 henkeä. Nettomaahanmuutto pieneni Sisä-Savossa ja oli 64 henkeä. Vuoden 2023 luku oli 151 henkeä.

Koillis-Savon seutukunnan väkiluku laski 53 hengellä, mikä on 142 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Huomionarvoista on kuntien välinen muuttovoitto Rautavaaralla (10 henkeä) ja Tuusniemellä (26 henkeä).  

Varkauden seudun väkiluku laski 182 hengellä (vuosi sitten 110 hengellä). Väkiluku laski seutukunnan kaikissa kunnissa. Leppävirta sai kuitenkin kuntien välistä muuttovoittoa 22 hengen verran. Varkauden kaupungin väkiluku laski 71 hengellä (vuosi sitten 32 hengellä).

Koko maan väkiluku kasvoi vuonna 2024 ennakkotietojen mukaan 33 363 asukkaalla (vuoden 2023 luku 39 881 asukasta). Maakunnista väkiluku kasvoi Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Päijät-Hämeessä, Ahvenanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Itä-Suomen maakuntien yhteenlaskettu väestötappio oli 636 henkeä (väestötappio vuonna 2023 oli 612 henkeä). Luonnollinen väestönlisäys oli positiivista ainoastaan Uudenmaan maakunnassa.

Tutustu maakuntien ja Pohjois-Savon kuntien väestönmuutostilastoihin täällä.

Tarvittaessa lisätietoja antaa tietopalveluasiantuntija Pekka Lindgren, pekka.lindgren (at) pohjois-savo.fi, puh +358 44 714 2607.

Analyysi perustuu Tilastokeskuksen tuottamiin väestönmuutosten ennakkotietoihin. Tilastossa kokonaismuutos koostuu luonnollisesta väestönlisäyksestä, kokonaisnettomuutosta ja mahdollisesta korjaustermistä. Korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja.

Oulun kaupungilla on tulevanakin kesänä monipuolisia kesätyöharjoittelupaikkoja eri palvelualueilla ja liikelaitoksissa, muun muassa kirjastoissa, museoissa, päiväkodeissa, kouluissa, matkailuneuvonnassa ja ulkoliikuntapaikkojen kunnossapidossa.

Kesätyöharjoitteluun voivat hakea ne yli 18-vuotiaat (30.4.25 mennessä täyttäneet) oululaiset opiskelijat, jotka eivät valmistu kuluvan kevään aikana. Poikkeuksen tekevät tulevan kesän ylioppilaat, jotka ovat oikeutettuja hakemaan paikkoja. Hakuaika kesätyöharjoitteluun on 27.1.–10.3.2025.

Kaupunki tarjoaa kesätyöharjoittelupaikkoja myös oululaisille yli 18-vuotiaille (1.5.1995–30.4.2007 välillä syntyneille) erityisnuorille, jotka ovat opiskelijoita. Työtehtävät ovat avustavia tehtäviä kaupungin yksiköissä. Hakuaika erityisnuorten kesätyöharjoitteluun on 17.2.–24.3.2025.

Kesätyöharjoittelu kestää kuukauden touko–syyskuussa 2025 ja työaika on 30 tuntia viikossa. Kuukauden pestistä maksetaan palkkaa 1100 euroa.

Avoimet paikat löytyvät Oulun kaupungin kesätyösivuilta osoitteesta ouka.fi/kesatyo.

Oulun Tilapalvelut työllistää 16 vuotta täyttäneitä

Oulun Tilapalvelut tarjoaa kesätyöharjoittelupaikkoja oululaisille 16–17 vuotta täyttäneille (1.5.2007–30.4.2009 syntyneille) opiskelijoille.

Kesätyöharjoittelijoiden tehtävänä on nurmikoiden leikkaus ja istutusten hoito. Työtä tehdään Oulun Tilapalveluiden hallinnoimien kiinteistöjen ja sisäliikuntakiinteistöjen piha-alueilla kanta-Oulun ja Haukiputaan alueilla. Palkka kuukaudelta on 780 euroa.

Kun nuori ottaa Oulun Tilapalveluiden kesätyöpaikan vastaan, hän ei enää ole oikeutettu käyttämään kesätyöseteliä vuodelle 2025.

Töitä kesätyösetelillä tai yrittäjyyden kokeilua

Kesätyösetelit jaetaan 15–17-vuotiaille oululaisnuorille koulujen opinto-ohjaajien kautta ennen hiihtolomaviikkoa.  Toisella paikkakunnalla opiskelevat oululaiset voivat kysyä kesätyöseteliä Byströmin Ohjaamosta.

Kesätyöseteli on arvoltaan 330 euroa, ja se on tukea työnantajalle nuoren palkkakustannuksiin. Työnantajana voivat toimia yritykset tai yhdistykset kaikista Oulun kaupunkiseudun kunnista. Työnantajat voivat ilmoittaa avoimesta kesätyösetelipaikasta BusinessOulun verkkosivuilla osoitteessa businessoulu.com/kesatyo-ohjeet.

Yksi vaihtoehto työllistyä kesäksi on ryhtyä kesäyrittäjäksi, sillä Kesäyrittäjä-toimintaa on Oulussa myös tulevana kesänä.

- Jos nuori on kiinnostunut yrittäjyydestä, Kesäyrittäjä-toiminta on turvallinen tapa aloittaa. BusinessOulun mentorit ovat nuoren yrittäjän tukena ja antavat opastusta. Oulun kaupunki tukee nuorta 330 eurolla, kertoo palveluohjaaja Outi Söderman-Juvani.

Lisätiedot:
Palveluohjaaja Outi Söderman-Juvani,
p. 044 703 4038, outi.​soderman-juvani@​businessoulu.​com
Palveluasiantuntija Rosa Heininen,
p. 040 674 0062, rosa.heininen@businessoulu.com
kesatyo@businessoulu.com

ouka.fi/kesatyo

UUTUUSSARJA VOITA TAI HÄVIÄ KÄYNNISTYY DISNEY+ -PALVELUSSA 19. HELMIKUUTA

Pixar Animation Studiosin Voita tai häviä -sarjan traileri on julkaistu ja suomalaiset ääninäyttelijät on julkistettu.

Linkki suomeksi puhuttuun traileriin YouTubessa
Linkki uusiin kuviin sarjasta

HELSINKI, Suomi (23. tammikuuta 2025) – Pixar Animation Studiosin ensimmäinen original-sarja ”Voita tai häviä” käynnistyy Disney+ -palvelussa 19. helmikuuta. Sarja kertoo kahdeksan eri hahmon toisiinsa kietoutuvista tarinoista, kun he valmistautuvat suureen mestaruusotteluunsa. Keskiössä ovat epävarmat lapset, heidän helikopterivanhempansa ja rakastunut erotuomari. Sarjan uusi traileri on julkaistu.

Lue alkuperäinen tiedote:

“I played softball growing up,” said Carrie Hobson, who wrote, directed and executive produced the series with Michael Yates.  “Inspired by that experience, we felt fast-pitch softball was the perfect backdrop for the show. There are so many facets to playing sports that I love—it can bring out the best and worst of a person, the calmest person can lose their temper. And when it comes to winning and losing—the consequences are nothing, and yet, they’re everything. We really felt like it was the best arena for the themes we loved.” 

According to Yates, the idea of spotlighting different perspectives was born of everyday life at Pixar. “Carrie and I were officemates on ‘Toy Story 4,’” he said. “We were both story artists on the film, and we would talk about a lot of things going on in the film, as well as things going on in the world—current events, news. We would always have different reactions or different interpretations of the same meeting. One of us would say, ‘That went great!’ and the other would say, ‘No! It was terrible, what are you talking about?’ We realized that our own experiences that we bring to the table change our perception of an event. We wanted to tell a story that illustrated all of that.” 

“Win or Lose” features the voices of Will Forte, Rosie Foss, Josh Thomson, Milan Elizabeth Ray, Rosa Salazar, Dorien Watson, Izaac Wang, Chanel Stewart, Lil Rel Howery, Melissa Villaseñor, Jo Firestone, Flula Borg, Kyleigh Curran, Jaylin Fletcher, Erin Keif, Tom Law, Beck Nolan, Orion Tran and Rhea Seehorn. The series, which presents incredibly funny, very emotional and uniquely animated perspectives, is produced by David Lally, includes music by composer Ramin Djawadi and original songs by CAMPFIRE and Djawadi. 

All available press materials for “Win or Lose” are available here: https://dam.gettyimages.com/thewaltdisneystudios/winorlose. 

Suomeksi puhutun version ääninäyttelijät

Sarjan suomalaisina ääninä kuullaan Jani Karvinen (Coach Dan), Ella Vesala (Laurie), Augusta Oiva (Rochelle), Osku Ärilä (Frank), Sofia Kärkkäinen (Kai), Eeva Markkinen (Carole) sekä Rosanna Kemppi (Vanessa).

Disney+ on saatavilla alkaen 5,99 euroa kuukaudessa – ilman piilokustannuksia. Käyttäjät voivat peruuttaa tilauksensa milloin tahansa. Disney+ -suoratoistopalvelusta löytyy katsottavaa kaikenikäisille, ja se yhdistää Disneyn, Pixarin, Marvelin, Star Warsin, National Geographicin sekä Star-ohjelmakirjaston elokuvat ja sarjat. Palvelun monipuolinen viihdekokoelma tarjoaa sisältöä aina dokumenteista ja kriitikoiden ylistämistä draamoista klassisiin animaatioihin ja komedioihin. Katsojat voivat nauttia esimerkiksi hittisarjoista, kuten Täydelliset naiset, Only Murders in the Building, Greyn anatomia ja FX:n The Bear.

Vankat lapsilukko-ominaisuudet varmistavat, että Disney+ pysyy sopivana koko perheelle. Tilaajat voivat asettaa pääsyrajoituksia aikuisille suunnatulle sisällölle ja luoda PIN-koodilla suojattuja profiileja jo olemassa olevien lapsiprofiilien rinnalle, mikä takaa vanhemmille mielenrauhan.

Sosiaalinen Media
Instagram: @DisneyPlusFI
Facebook :@DisneyPlusFI
#DisneyPlusFI

Mediakontaktit

OSG Viestintä / Disney Finland Press Office
DisneyPressOffice@osg.fi 

Emelie Halltoft
Emelie.Halltoft@disney.com 

Mattias Vestin
Mattias.Vestin@disney.com