Suomen suurin pyöräliikenteen ja -matkailun ammattilaistapahtuma VeloFinland järjestetään vuonna 2025 Lappeenrannassa. VeloFinland tuo 25.-26.9.2025 Lappeenrantaan runsaat 200 pyöräliikenteen, yhdyskuntasuunnittelun ja pyörämatkailun ammattilaista ja aktiivia Suomesta ja Euroopasta. Tapahtuman esityshaku on alkanut ja päättyy sunnuntaina 16.3.2025.

VeloFinlandin järjestää Pyöräliitto ry yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin ja seminaarin pääsponsorin WSP Finlandin kanssa. Pyöräliiton tuottaja Mari Marjamaa kertoo, että tämän vuoden tapahtuman pääteemoja ovat pyöräilykeskeinen suunnittelu, tutki maailmaa pyöräillen sekä pyöräilyä edistävät innovaatiot.

– Teemoja voi lähestyä monesta näkökulmasta. Näitä voivat olla esimerkiksi liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelu, talous, kansanterveys, elämänlaatu, kasvatus, matkailu, kulttuuri, kansalaisyhteiskunta tai vaikuttamistyö.

Avautuneessa tapahtumahaussa etsitään monipuolisesti esityksiä, työpajoja ja pyöräretkiä sekä englanniksi että suomeksi liitettäväksi osaksi VeloFinland-tapahtumaa.

– Lappeenrannan seudulla on jo pitkään tehty erinomaista työtä pyöräilyn ja pyörämatkailun edistämiseksi. VeloFinland tarjoaa uniikin mahdollisuuden esitellä paikallisia innovaatioita ja menestystarinoita pyöräilevälle maailmalle ja verkostoitua alan ammattilaisten kanssa. Haluammekin erityisesti lappeenrantalaista näkökulmaa mukaan seminaarin ohjelmaan ja kannustamme kaikkia paikallisia toimijoita lähettämään esitysehdotuksensa, Marjamaa kannustaa.  

Lue lisää esityshausta: Call for Papers - Pyöräliitto

Lisätiedot:

Mari Marjamaa, tuottaja, Pyöräliitto ry
Puh. 044 244 3278, mari.marjamaa@pyoraliitto.fi

Karri Heino, tapahtumatuottaja, Lappeenrannan kaupunki
Puh. 040 637 1779, karri.heino@lappeenranta.fi

Kuopion kaupunginteatterin Näytelmä joka menee pieleen -komediassa ei mene pieleen vain lavan tapahtumat – vaan nyt myös näyttelijöiden jänteet.

Puntti Valtosen akillesjänteen repeämisen vuoksi Riston eli Tarkastaja Carterin roolissa nähdään kevään 2025 ajan itse teoksen ohjaaja Mikko Rantaniva.

– Minun piti vain ohjata tämä teos, mutta nyt saan sekä ohjata että näytellä ohjaajaa, joka näyttelee tarkastaja Carteria. Kuulostaa aivan farssilta! Haasteita on ja työtä se vaatii. Onneksi tällaisissa tapauksissa koko työryhmä sähköistyy ja kaikki puhaltaa yhteen hiileen. Toivotaan, että kaikki menee hyvin ja tämä näytelmä menee jatkossa vain sovitusti pieleen, kertoo Rantaniva.

Näytelmä joka menee pieleen (ensi-ilta 8.2.2025) on hillittömän hauska menestyskomedia, joka kertoo epäonnisesta ensi-illasta. Pohjois-Savon Polytekninen draamaseura on vihdoinkin löytänyt ohjelmistoonsa heidän vahvuuksiin sopivan näytelmän, ”Murha Havershamin kartanossa”. Kaikki on valmista, ja ensi-ilta voi alkaa. Mutta kaikki, mikä voi mennä pieleen, todellakin menee pieleen.

Rantanivan lisäksi rooleissa nähdään huikea joukko teatterin tähtiä: Katariina Lantto, Leea Lepistö, Atte Antikainen, Mikko Paananen, Santeri Helinheimo, Santeri Niskanen ja Jukka Väinölä.

Lisäksi Puntti Valtosen poissaolon vuoksi kevään Rosvo ja poliisi -esitykset siirtyvät 2025 syksyyn. Lipunostajia tiedotetaan asiasta henkilökohtaisesti.

Lisätietoja:
kuopionkaupunginteatteri.fi: Näytelmä joka menee pieleen

Haastattelupyynnöt:

Karri Lämpsä, Kuopion kaupunginteatteri, myyntipäällikkö, karri.lampsa@kuopio.fi, p. 044 718 2433

Liitteenä kuva: Näytelmä joka menee pieleen (Kuva: Sampo Jaakkola)

Vinterfisket har kommit igång i åtminstone en del av landet. Centralförbundet för Fiskerihushållning vill påminna om hur vinterfiskeredskapen ska märkas och vilka fisketillstånd som behövs. Fritidsfiskarna ska också komma ihåg att en del arter sedan årsskiftet omfattas av anmälningsskyldighet.

Så här märker du ut dina redskap rätt när du fiskar från isen:

1) Vakar med en diameter över 40 cm ska märkas ut med en stång som sträcker sig minst 1,2, meter ovanför isen. Stången får inte vara vit.
2) Stången måste förses med en 2 cm hög reflex som är synlig från alla håll.
3) En stång vid varje vak. Om redskapet, eller flera redskaps sammankopplade längd, är över 10 meter ska en stång användas i båda ändarna.
4) Kom ihåg kontaktuppgifterna. Fiskarens namn och kontaktuppgifter samt det märke som anger fiskerätten ska fästas vid stången.

Att märka ut sina redskap är en säkerhetsfråga – en tillräckligt hög reflexstång syns på långt håll och varnar den som rör sig på isen att det finns en vak. Kom också ihåg att kolla isläget. Då man rör sig på isen ska det finnas minst fem centimeter, gärna tio centimeter kärnis. Om man åker motorkälke till sina fiskeredskap, måste det finnas minst 15 centimeter kärnis.

Närmare information om redskapsmärkning enligt förordningen om fiske finns i Centralförbundet för Fiskerihushållnings broschyr Märk dina redskap rätt.

Fisketillstånden i skick

Pimpelfiske är gratis, om man inte fiskar på en specialfiskeplats, men annat vinterfiske såsom nätfiske eller att använda katsor eller lakryssjor kräver tillstånd av vattenområdets ägare samt den statliga fiskevårdsavgiften om man är 18–69 år. Betalningsskyldigheten gäller dock inte personer som har hunnit fylla 65 år före den 31.12.2023. Fisk som tas som fångst ska avlivas så snabbt och smärtfritt som möjligt med en lämplig metod.

Köp din fiskevårdsavgift i nätbutiken eräluvat.fi, via eräluvat-appen, via det avgiftsfria tjänstenumret 020 69 2424 eller i Forststyrelsens naturum. Fiskevårdsavgiften för ett år kostar 47 euro, för sju dygn 16 euro och för ett dygn 6 euro.

Fångstanmälan för fritidsfiskare

Från årsskiftet är det obligatoriskt för fritidsfiskare att anmäla fångst av vissa arter. Anmälningsplikten gäller lax, insjölax, öring, ål, röding i Kuolimo och Saimen samt på andra håll i Vuoksens vattendrag, harr i insjövatten söder om latituden 65°00′N och i havet, samt puckellax.

Fångstanmälan ska göras senast inom 14 dygn från det att fisken fångades. Anmälningsskyldigheten gäller även fiskar som släpps tillbaka. Anmälan kan göras via Omakala-appen, med hjälp av formuläret som finns på omakala.fi eller per telefon.

Med hjälp av fångstuppgifterna får man aktuell information om fisket av olika arter och om beståndens status. Informationen gör det möjligt att anpassa fisket efter eventuella förändringar i fiskbestånden.

Tilläggsuppgifter om redskapsmärkning och fritidsfiskarnas fångstanmälan

Tapio Gustafsson, specialexpert i fiskeri och kommunikation
Centralförbundet för Fiskerihushållning
tel. 044 4931 457

Talvikalastuksesta on päästy nauttimaan ainakin osassa maata. Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa pyydyksillä kalastavia pyydysten oikeista merkintätavoista, tarvittavista kalastusluvista sekä vapaa-ajankalastajan saalisilmoitusvelvollisuudesta, joka astui voimaan vuoden vaihteessa.

Näin merkitset talvipyydykset oikein:

1) Halkaisijaltaan yli 40 cm avannot on merkattava vähintään 1,2 m korkealla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen.

2) Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin.

3) Merkkisalko, jokaiseen avantoon. Jos pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä.

4) Merkintä viimeistellään yhteystiedoilla. Pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon yhteyteen.

Talvipyydysten merkintä on turvallisuusasia - heijastimella varustettu tarpeeksi korkea merkkisalko näkyy kauas ja varoittaa jäillä liikkujia avannosta. Ota aina selvää myös jäiden kestävyydestä! Jäillä jalan liikkuessa tulee aina varmistaa, että alla on vähintään viisi senttimetriä, mielellään 10 senttimetriä teräsjäätä. Moottorikelkalla pyydyksille ajettaessa teräsjäätä on oltava koko reitillä vähintään 15 senttimetriä.

Tarkemmat ohjeet kalastusasetuksen vaatimista pyydysmerkinnöistä löydät Kalatalouden Keskusliiton julkaisemasta esitteestä Merkitse pyydyksesi oikein

Luvat kuntoon ennen kalaan lähtöä

Talvella suosituin kalastusmuoto on pilkkiminen ja se on erikoiskohteita lukuun ottamatta ilmaista. Muut kalastusmuodot, kuten verkkokalastus, katiskat tai maderysät vaativat vesialueen omistajan luvan ja 18–69-vuotiailta kalastonhoitomaksun. Kalastajat, jotka ovat ehtineet täyttää 65 vuotta 31.12.2023 tai sitä ennen ovat kuitenkin vapautettuja kalastonhoitomaksusta. Saaliiksi otettava kala on myös lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla tavalla.

Kalastonhoitomaksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, Eräluvat-sovelluksella, palvelunumeron 020 69 2424 kautta tai Metsähallituksen luontokeskuksissa. Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 47 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 16 euroa ja vuorokaudeksi 6 euroa.

Vapaa-ajankalastajan saalisilmoitus

Vuoden vaihteessa tuli pakolliseksi vapaa-ajankalastuksen saalis- ja pyyntitietojen ilmoitukset. Saalistietoja tulee ilmoittaa seuraavista kalalajeista ja -kannoista: lohi, järvilohi, taimen, ankerias, kyttyrälohi, nieriä Kuolimossa ja Saimaalla sekä muualla Vuoksen vesistössä ja harjus sisävesissä leveyspiirin 65°00′N eteläpuolella sekä meressä.

Kalastajan tulee tehdä saalisilmoitus viimeistään 14 vuorokauden kuluessa kalan pyydystämisestä. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös vapautettuja kaloja. Ilmoituksen voi tehdä Omakala-sovelluksen avulla, omakala.fi-verkkosivulta löytyvällä lomakkeella tai puhelimitse.

Saalis- ja pyyntietojen avulla saadaan ajantasaista tietoa lajien kalastuksesta ja kannoista. Tiedon avulla kalastusta voidaan ohjata kalakannoissa tapahtuneiden muutosten mukaan.

Lisätietoa pyydysten merkitsemisestä ja vapaa-ajankalastajan saalisilmoituksesta

Kalatalouden ja viestinnän eritysasiantuntija Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. 044 4931 457

30.1.2025 klo 13-16, Esko ja Asko -sali (F-siipi, Lapin yliopisto)

Tule kuulemaan majuri evp Eero Pajulan luentoa aiheesta Rovaniemen valtaus 80 vuotta sitten Lapin yliopiston Esko ja Asko -saliin 30.1.2025 klo 13 alkaen.

Rovaniemen valtaus – palauttaminen saksalaisilta suomalaisten joukkojen haltuun – tapahtui toisen maailmansodan aikaan Lapin sodassa 16. lokakuuta 1944 suomalaisjoukkojen edetessä Rovaniemen kauppalaan, josta peräytyvät saksalaisjoukot olivat vetäytyneet pohjoiseen. Mitä Rovaniemellä tapahtui 80 vuotta sitten?

Luentoa ennen ja sen jälkeen voi kokeilla virtuaalilaseja ja kurkistaa Rovaniemen maisemiin ennen sotaa. Tapahtuma on maksuton eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Max. 160hlö.

Aikataulu:

klo 12-13 virtuaalidemot

klo 13-14.30 luento

klo 14.30-15 kysymyksiä

klo 15-16 virtuaalidemot

Lisätietoja: jemina.colley@ulapland.fi

Osallistuva budjetointi on Suomessa vahvistuva tapa ja sitä kokeiltiin ensimmäisen kerran Vieremän kunnassa vuonna 2022 kunnan 100 v - juhlavuoden kunniaksi. Osallistuvan budjetoinnin varoilla kunnostettiin ja uudistettiin kuntosali. Lisäksi ideoita otettiin mukaan talousarvioon ja investointiohjelmaan. Vuonna 2023 osallistuvan budjetoinnin varoilla kehitettiin Mykänlammen aluetta ja vuonna 2024 järjestettiin ikärajaton musiikkitapahtuma Vieremä Kesäfest. Osallistuva budjetointi järjestetään Vieremällä siis jo neljättä kertaa!

Teemana Hyvinvoiva kuntalainen

Osallistuvassa budjetoinnissa vuonna 2025 vieremäläiset ideoivat, suunnittelevat ja äänestävät, miten 30 000 euroa käytetään vieremäläisten hyvinvoinnin parantamiseen.

Vieremän kuntastrategiassa "Hyvinvoiva kuntalainen"-osion tavoitteet ovat seuraavat:

• Päivittäisen elämisen palvelut ovat korkeatasoisia ja kätevästi kaikkien saavutettavissa.
• Liikuntapaikat ovat ajanmukaisia ja hyvässä kunnossa.
• Luontoon pääsemistä ja siellä tapahtuvaa turvallista liikkumista edistetään.
• Vieremän kunnan ilmasto-ohjelmassa esitetään kunnan ilmastotavoitteet ja niiden mittaaminen selkeästi. Ilmasto-ohjelmalla mahdollistetaan ilmastotavoitteiden ja elinkeinoelämän tarpeiden kestävä yhteensovittaminen.
• Kulttuuripalvelut ovat asukaslähtöisiä, monipuolisia ja kaikkien saatavilla.
• Kuntalaisilla on mielekästä tekemistä ja mahdollisuus kokoontua turvallisessa ympäristössä vapaa-aikanaan.
• Uudet kuntalaiset otetaan ystävällisesti vastaan ja heidän kotoutumisestaan huolehditaan tarpeen mukaan yhdessä yritysten, oppilaitosten, yhdistysten ja seutukunnallisen maahanmuuttopalvelun kanssa.

Osallistuvan budjetoinnin ohjeet ja kriteerit

Osallistuvassa budjetoinnissa kuka tahansa kuntalainen tai kunnan yhdistys/kylä/järjestö/seura/luokka tai vastaava voi ehdottaa ideaa, joka parantaisi kuntalaisten hyvinvointia. Idea voi olla maksimissaan 30 000 euron arvioinen. Kriteerit ovat seuraavat:

- Toteutettavan idean tulee olla kaikkien kuntalaisten käytössä
- Ideoiden tulee nouttaa lakia. Ideat eivät voi olla kunnan päätösten ja olemassa olevien sunnitelmien vastaisia.
- Ideoista ei makseta palkkioita.
- Ideoiden tulee olla kunnnan toteutettavissa ja vastuualueella. Idea on mahdollista toteuttaa vuoden 2025 aikana.
- Osallistuvasta budjetoinnista ei voi hakea avustusta kunnan ulkopuolisille tahoille, esimerkiksi järjestön tai yrityksen toimintaan.
- Idean toteutus ei voi vaatia jatkuvia suuria ylläpitokustannuksia.

Osallistuvan budjetoinnin vaiheet

Osallistuva budjetointi etenee viidessä vaiheessa:

1. Ideointivaiheessa 20.1. – 23.2.2025 kuka tahansa voi tehdä ehdotuksia siitä, miten voitaisiin edistää kuntalaisten hyvinvointia. Ehdotuksia voivat tehdä myös yhdistykset, yritykset tai muut ryhmät. Idean voi jättää sähköisellä lomakkeella tai paperitse kunnantalolla tai kirjastossa.

2. Ideointivaiheen jälkeen kunnanhallituksen nimeämä osbu-raati tarkastaa ideoiden toteutuskelpoisuuden ja tekee esivalinnan. Jatkoon päässeitä ideoita täsmennetään, suunnitellaan ja niille lasketaan karkea hinta-arvio toteutuskuluista.

3. Äänestysvaiheessa 24.3. – 6.4.2025 kuntalaiset valitsevat parhaat suunnitelmat äänestämällä. Äänestäminen on mahdollista myös alaikäisille.

4. Päätöksen toteutettavasta ideasta tai ideoista (30 000 euron puitteissa) tekee kunnanhallitus 14.4.2025 kokouksessaan osbu-raadin esityksestä.

5. Toteutusvaihe kestää 31.12.2025 asti. Vieremän kunta toteuttaa suunnitelmat joko itse tai yhteistyössä valitsemansa kumppanin kanssa vuoden 2025 aikana.

Metsähallitus on jälleen palkinnut puunkorjuun ja kaivinkonemuokkauksen sopimusyrityksiään laatupalkkioilla. Palkkioita maksetaan hyvistä työsuorituksista. Valtakunnallisesti laatupalkkioita maksettiin vuoden 2024 urakoista 274 000 euroa yhteensä 17 yritykselle. 

Valtion talouskäytössä olevissa monikäyttömetsissä kaikki puunkorjuutyö ja kaivinkoneella tehtävä maanmuokkaus tilataan alan yrityksiltä hankintakilpailun kautta. Metsähallitus Metsätalous Oy:llä on kymmeniä sopimusyrittäjiä ympäri maan. 

Metsähallitus maksaa vuosittain yrittäjille laatupalkkioita, joilla halutaan kannustaa hyvään työn laatuun ja lisätä samalla urakointisopimusten houkuttavuutta. Palkkiosumma on noin 2–4 prosenttia yritykselle vuoden aikana maksetuista urakointimaksuista. 

Puunkorjuun urakoitsijoille laatupalkkioita maksettiin koko maassa seitsemälle yritykselle yhteensä 250 000 euroa. Palkituista yrityksistä kaksi toimii Lapissa, yksi Pohjanmaa-Kainuun alueella ja neljä Etelä-Suomen metsätalousalueella. 

“Meille Metsähallituksessa yrittäjien laadukkaalla työllä on suuri merkitys ja se näkyy monikäyttömetsien laadukkaampana hoitona ja asiakkaiden parempina palveluina. Yrittäjille paremman laadun tavoittelu tuottaa hyvän lisän vuotuisiin urakointimaksuihin, jos ne pystyvät täyttämään laatupalkkion saamisen rajat. Palkkion saavuttamiseen vaaditaan erittäin laadukasta työn jälkeä läpi vuoden. Työn jälkeä mitataan jokaisella koneella laatumittauksissa 2-3 kertaa vuodessa, kertoo asiakkuusjohtaja Pasi Korteniemi. 

Kaivinkonemuokkauksesta maksettiin viime vuodelta laatupalkkioita yhteensä noin 24 000 euroa. Summa jakautui kymmenelle yritykselle maanlaajuisesti. Lapissa palkkion sai kaksi, Pohjanmaa-Kainuun alueella neljä ja eteläisessä Suomessa neljä yritystä. 

“Laatupalkkio on yrittäjille ja hänen kuljettajilleen palautetta hyvin tehdystä, laadukkaasta työstä. Palkkio maksetaan yrittäjälle hänen yrityksensä omista ansioista. Tämä varmasti lisää mielenkiintoa tehdä töitä ja tarjouksia Metsähallitukselle”, kertoo metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen. 

Laatupalkkioita on maksettu kaivinkonemuokkauksesta ja puunkorjuusta jo useita vuosia. Palkkiot ovat osa Metsähallitus Metsätalous Oy:n urakointistrategiaa, jolla pyritään hankkimaan laadukkaita palveluja kustannustehokkaasti.    

Lisätietoja: 

Metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen, Metsähallitus Metsätalous Oy, p. 0400234976, heikki.savolainen@metsa.fi 

Asiakkuusjohtaja Pasi Korteniemi, Metsähallitus Metsätalous Oy, p. 0405716420, pasi.korteniemi@metsa.fi

Nanunkallion koulun, päiväkodin ja valmistuskeittiön rakennushanketta koskeva KVR-urakkasopimus allekirjoitettiin keskiviikkona 22.1. Rauman kaupungintalolla. Urakkasumma on noin 33,6 miljoonaa euroa, ja rakennustyöt aloitetaan helmikuun lopulla. Rakennuksen ekologisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota.

Hankkeen KVR-esisopimus allekirjoitettiin lokakuussa 2024. Sen jälkeen suunnitelmia on viimeistelty tiiviissä yhteistyössä tilaajan, Laptin ja tilojen tulevien käyttäjien kanssa.

– Rauman kaupunki saa toimivan, näyttävän ja lapsen mittakaavaan istuvan kokonaisuuden, jossa lapset voivat keskittyä oppimiseen ja aikuiset tulevien sukupolvien kasvatukseen sekä koulutukseen, tilapalvelujohtaja Olli-Pekka Kumpula kertoo.

Kokonaisuus toteutetaan Terve Talo -kriteerien ja neljän tähden Rakennustiedon ympäristöluokituksen mukaisesti. Toteutuksessa panostetaan esimerkiksi ekologisiin massiivipuurakenteisiin, vihreään betoniin, energiatehokkaisiin talotekniikkajärjestelmiin ja aurinkovoimaan. Ulkoseinät tehdään hirrestä, ja hirsi näkyy vahvasti myös sisätiloissa.

Rakennus valmistuu vuoden 2027 alkupuolella

Hankkeen rakennuslupa hyväksyttiin ympäristö- ja lupalautakunnassa tiistaina 14.1. Rakennustyöt alkavat maanrakennustöillä helmikuun loppupuolella. Peruskivi muurataan loppukeväästä 2025.

– Nanunkallion hanke on edennyt tiiviisti, yhteistyössä ja hyvässä hengessä kaikkien osapuolten kanssa. Olemme erittäin tyytyväisiä rakennettavan koulun toiminnallisuuteen sekä arkkitehtuuriin, aluejohtaja Ville Raitanen Laptilta kertoo.

Runko alkaa nousta kesän aikana, ja harjakorkeus saavutetaan koko rakennuksen osalta alkuvuodesta 2026. Uudet tilat otetaan käyttöön vuoden 2027 alkupuolella. Väistötilojen ja valmistuskeittiörakennuksen purkutyöt sekä piha-alueen viimeistely toteutetaan vuoden 2027 aikana.

Monipuolinen kokonaisuus

Nanunkallion koulu sisältää luokka-asteet 1–6, erityisopetuksen ja valmistavan opetuksen, esiopetuksen sekä koulukiinteistössä toimivan iltapäiväkerhotoiminnan liikuntatiloineen. Uudet koulutilat mitoitetaan 550 oppilaalle. Hankkeeseen kuuluu lisäksi viisiryhmäinen ja 105-paikkainen päiväkoti sekä valmistuskeittiö.

Kokonaisuus jakautuu pienempiin osiin rauhallisen toimintaympäristön luomiseksi jokaiselle ikäryhmälle. Rakennuksen sydämeksi muodostuvat aula- ja ruokailutilat, johon yhdistyvät myös näyttämö opinportaineen. Monimuotoinen sydänalue soveltuu niin ruokailuun, kohtaamisiin, opiskeluun kuin tapahtumiin.

Tulevan rakennuksen, sen pääaulan ja pihan poikki on kulkenut historiallinen Pohjanlahden rantatie. Historiallinen tie näkyy paitsi rakennuksen, aulan ja pihan arkkitehtuurissa, myös sinne tulevassa taiteessa.

Lisätietoja antavat
Olli-Pekka Kumpula, tilapalvelujohtaja, Rauman kaupunki, puh. 044 403 3000
Ville Raitanen, aluejohtaja, Rakennusliike Lapti Oy, puh. 0400 549 791

Allekirjoitustilaisuuden kuvassa vasemmalta A-insinöörit Oy:n projektipäällikkö Annina Komulainen, rakennuttajainsinööri Juha Tuominen, rakennuttajapäällikkö Kimmo Salminen, arkkitehti Minna Linnala, Laptin aluejohtaja Ville Raitanen, tilapalvelujohtaja Olli-Pekka Kumpula, Laptin työpäällikkö Niilo Vesala ja Laptin projektipäällikkö Laura Somppi.

Digita tekee huoltotöitä Vuokatin radio- ja tv-asemalla torstaina 30.1.2025 klo 8–16 välisenä aikana. Huoltotöistä aiheutuu kaikille asemalta lähetettäville vapaasti katsottaville tv-kanaville ja maksu-tv-kanaville enintään kahden tunnin katkos. Vuokatin lisäksi myös seuraavilla täytelähetinasemilla on vastaavat katkokset: Hyrynsalmi (Paljakka, Kypärävaara), Kajaani (Pöllyvaara), Kuhmo (Haukela, Lentiira, Niva), Paltamo (Kivesvaara), Puolanka, Ristijärvi ja Valtimo.

Seuraaville vapaasti katsottaville ja maksu-tv-kanaville tulee enintään kahden tunnin katkos:

Yle TV1, Yle TV2, MTV3, Nelonen, Yle Teema & Fem, MTV Sub, MTV Ava, Yle TV1 HD, Yle TV2 HD, MTV3 HD, Nelonen HD, Yle Teema & Fem HD, onniTV HD, TV5, Liv, Jim, Kutonen, TLC, STAR Channel, Frii, National Geographic, MTV Sub HD, TV5 HD, Liv HD, Jim HD, Kutonen HD, TLC HD, STAR Channel HD, MTV Ava HD, Hero HD, Frii HD, Alfa HD, Eveo HD, Iskuri.net HD, National Geographic HD, One Way TV HD,

MTV Max HD, MTV Liiga 1, MTV Urheilu 1, MTV Urheilu 2, MTV Urheilu 3, MTV Aitio, MTV Viihde, MTV Juniori, CNN HD, Discovery Channel, Nick Jr., Nat Geo Wild, Animal Planet, Eurosport 1 HD, Eurosport 2 HD, Disney Channel, AdultTV.fi

Työturvallisuuden takaamiseksi seuraavat radiolähetykset joudutaan lähettämään alennetulla lähetysteholla huoltotöiden aikana klo 8–16 välisenä aikana, minkä vuoksi peittoalueen reunamilla voi ilmetä häiriöitä palveluiden vastaanotossa. Lisäksi seuraaville kanaville aiheutuu noin viiden minuutin katkokset töiden alkaessa noin klo 8 ja töiden päättyessä klo 16.

Yle Radio Suomi Kajaani, Yle Radio 1, Yle X ja Radio Nova

Seuraavat radiolähetykset joudutaan lähettämään alennetulla lähetysteholla, mutta niille ei aiheudu katkoksia.

HitMix, Aito Iskelmä, Loop, SuomiPop, Radio Dei

Television huoltotöiden vaikutusalueen voi katsoa karttapalvelusta.

Huoltotöiden varapäivä on 31.1.2025.

Pahoittelemme katkoksista aiheutuvaa haittaa ja pyrimme pitämään katkokset mahdollisimman lyhyinä. Teemme verkkojen huoltotöitä säännöllisesti varmistaaksemme luotettavat radio- ja tv-lähetykset vuoden jokaisena päivänä ja kaikissa tilanteissa. 

Median yhteydenotot: 

Markkinointi- ja viestintäjohtaja Minna Flink, p. 040 742 8849, minna.flink(a)digita.fi 

Kuluttajat: 

Digita Info 
ma-pe klo 8.00–20.00 
p. 020 411 7676 
info@digita.fi  

Digita Infoon soittaminen maksaa normaalin puheluhinnan verran. Hinnat voivat vaihdella hieman liittymätyypistä riippuen (mpm/pvm). Palveluun jonotus on maksullinen.

”Uusi eero Max 7 -reititin yhdessä WiFi 7:n ja meidän valokuitua pitkin toimitettavan 8 Gbps -nettiliittymämme kanssa tarkoittaa, että asiakkaidemme käytössä on vaativimmatkin tarpeet täyttävä tiedonsiirron kokonaisuus”, sanoo Valoon CTO Pasi Huuppola. ”Valokuitu ei teknisesti aseta mitään ylärajaa datasiirtonopeudelle, ja testimielessä maailmalla on kokeiltu jopa satojen terabittien nopeuksia. Ja nyt me siis tuomme aivan tavallisen kuluttajan käyttöön 8-gigaiset yhteydet yhdessä WiFi 7:n kanssa.”

WiFi 7 on WiFi-järjestelmien uusin sukupolvi, joka parantaa langattoman yhteyden suorituskykyä ja kapasiteettia verrattuna aiempiin versioihin. Ensimmäiset WiFi 7:ää tukevat laitteet tulivat markkinoille vuoden 2024 aikana, mutta tammikuun 22. päivästä lähtien suomalaiset kuluttajat saavat kokea WiFi 7:n todelliset hyödyt arjessa.

"eero Max 7 edustaa uusimpien langattomien teknologioiden huippua”, kertoo Eye Networksin COO Linda Firveld. ”Se on aito smart home -laite, joka tukee yli kahtasataa samanaikaista laiteyhteyttä, ja se sisältää useita käyttäjäystävällisiä, tietoturvaa ja suorituskykyä parantavia ominaisuuksia. Olemme erittäin innoissamme päästessämme tekemään Valoon kanssa yhteistyötä tämän uuden huippulaitteen tuomiseksi Suomen markkinoille.”

”Hengästyttävien teknisten ominaisuuksien lisäksi eero Max 7 on poikkeuksellisen kaunis esineenä”, Pasi Huuppola sanoo. ”Tyylikkään designin ansiosta tätä reititintä ei tarvitse piilottaa hyllyn taakse.”

Lisätietoja:
CTO Pasi Huuppola, press@valoo.fi 
COO Linda Firveld, press@eyenetworks.no  

Eye Networks on vuonna 2005 perustettu telecom-järjestelmäintegraattori ja jälleenmyyjä, jonka tavoitteena on täydellisen internetkokemuksen tuominen koteihin. Yhtiö tarjoaa WiFiin ja analytiikkaan keskittyviä palveluita, laitteistoratkaisuja ja asiantuntemusta norjalaisille ja pohjoismaisille laajakaistatoimijoille. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Oslossa, Norjassa.

- motorisoidun liiketoiminnan vaikutukset Käsivarren erämaa-alueella

Marraskuussa 2024 Metsähallituksen Luontopalvelut haki selvityksen tekijää tutkimukselle, jossa pyritään löytämään vastauksia kysymykseen, onko motorisoitu liiketoiminta saavuttanut Käsivarren erämaa-alueella kantokykynsä. Selvitystyön ensimmäiset yleisötilaisuudet järjestetään Kilpisjärvellä helmikuussa. 

Metsähallituksen tavoitteena on tutkimuksen avulla selvittää motorisoidun liiketoiminnan nykytilanne ja alueella mahdollisesti koetut haasteet, jotta voi tehokkaasti suunnitella alueen käyttöä. Osana selvitystä Metsähallitus järjestää kaksi yleisötilaisuutta. Yleisötilaisuudessa paikallisille asukkaille järjestettävä keskustellaan motorisoidun liiketoiminnan nykytilanteesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista paikallisväestön näkökulmasta. Yleisötilaisuudessa alueen yrittäjille keskustellaan aiheesta yrittäjien näkökulmasta. Yleisötilaisuudet järjestetään suomen kielellä.

Yleisötilaisuudet 

• Paikallisille asukkaille keskiviikkona 12.2.2025 klo 17-20.
  Paikka: Kilpisjärven biologinen asema, ravintola Sopuli, Käsivarrentie 14622, Kilpisjärvi.
• Alueen yrittäjille torstaina 13.2.2025 klo 17-20.
  Paikka: Kilpisjärven biologinen asema, luentosali, Käsivarrentie 14622, Kilpisjärvi.

Ilmoittautuminen 

Yleisötilaisuudet järjestetään avoimina tilaisuuksina. Kahvitarjoiluun varautumisen vuoksi Metsähallitus pyytää tilaisuuteen osallistujilta ennakkoilmoittautumiset. Molempiin tilaisuuksiin voi ilmoittautua linkin kautta: https://link.webropolsurveys.com/S/E005C325F8A97F09
Tapahtumiin ei ole mahdollista osallistua etänä.

Taustaa selvitykselle

Selvityksessä arvioidaan motorisoidun liiketoiminnan nykyhetken vaikutuksia alueeseen eli aiheuttaako toiminnan nykyinen laajuus haittaa paikalliselle väestölle, saamelaiskulttuurille, luontaiselinkeinoille, muille retkeilijöille ja muulle liiketoiminnalle ja sen kehittymiselle. Lisäksi selvityksessä arvioidaan millainen motorisoitu liiketoiminta olisi alueella mahdollista nyt ja tulevaisuudessa.  

Selvityksen aikana haastatellaan laajasti eri sidosryhmiä. Selvityksen asiantuntijana toimii  
FCG Finnish Consulting Group.

Selvitystyön loppuraportti valmistuu 30.11.2025 mennessä.

Lisätietoa

Palveluomistaja Elina Odé, Metsähallitus, Luontopalvelut, puh. 040 632 8408, sähköposti elina.ode@metsa.fi 

Aiheesta aiemmin (21.11.2024): https://www.luontoon.fi/fi/ajankohtaista/onko-kasivarren-eramaa-alueelle-haittaa-motorisoidusta-liiketoiminnasta-vai-voisiko-se-jopa-lisaantya

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tänään julkaissut selvityksensä suomalaisen huippu-urheilujärjestelmän kehittämisestä. Selvityksessä on kuultu laajasti eri tahoja, ja sen ytimessä on kolme vaihtoehtoista etenemistapaa.

Suomen Olympiakomitea on 3.1. toimittanut ministeriöön oman näkemyksensä tavasta, jolla suomalaisen huippu-urheilun menestystä parannetaan. Olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen kiittelee ministeriötä laajasta kuulemiskierroksesta ja painottaa, että päätökset etenemisestä tulee tehdä kevään aikana pyöreän pöydän keskusteluissa, jossa koko suomalainen huippu-urheiluverkosto on edustettuna.

– Hienoa, että selvitys on tehty ja eri tahoja kuultu. Olympiakomitea ja urheiluyhteisö on valmis rohkeaan muutokseen, ja ministeriön selvityksessä nousi esiin todella hyviä ehdotuksia, jotka tukevat suuntaa, johon myös me haluamme lähteä. Nyt tarvitaan kaikki tahot samaan pöytään sopimaan rooleista ja tehtävistä, Kilpinen sanoo.

– Olemme matkalla takaisin huipulle ja tämä matka on aloitettu yhteistyössä urheiluyhteisön ja OKM:n kanssa. Paluu huipulle vaatii rohkeita ratkaisuja ja isoja samaan suuntaan tähtääviä uudistuksia. 

– Nykyinen toimintatapa ei ole tuottanut toivottuja tuloksia, joten Olympiakomiteassa olemme enemmän kuin valmiita uudistamaan toimintaamme ja olemme sitä jo vahvasti aloittaneet. On hienoa, että OKM tukee tätä uudistumisen tietä ja jakaa näkemyksemme uudistustarpeesta, Kilpinen painottaa.

Olympiakomitea valmis muutokseen

Suomen Olympiakomitea on esittänyt ministeriölle useita muutoksia aiempaan toimintatapaan. Keskeiset muutosehdotuksemme ovat:

• Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön organisaatio ja toiminta määritellään uudelleen niin, että se vastaa aiempaa paremmin kärkiurheilijoiden tarpeisiin ja kansainväliseen vaatimustasoon.
  
  
• Huippu-urheiluyksikölle ja koko huippu-urheilujärjestelmälle luodaan ohjausryhmä, jossa edustettuina ovat eri toimijatahot ja myös urheilijat. Ohjausryhmän tulee pystyä tekemään päätöksiä itsenäisesti huippu-urheilua koskevista asioista.
  
  
• Kaikelle tekemiselle laaditaan KPI-mittaristo, jonka pohjalta jatkuvaa toimintaa ja tuloksia seurataan, arvioidaan ja tehdään tarvittavia muutoksia. Ohjausryhmä vastaa mittareiden asettamisesta ja seurannasta.
  
  
• Fokus ja satsaukset suunnataan voimakkaasti menestykseen, eli nykyisten kärkiurheilijoiden ja seuraavan sukupolven potentiaalisten menestyjien tukemiseen.

Kilpisen mukaan uudistumisessa on oltava innovatiivinen ote, ja Olympiakomitea on valmis laittamaan asioita uusiksi.

– Esittämämme muutostarpeet nousevat keskiöön myös ministeriön selvityksessä. Lisäksi ministeriön selvityksessä on useita muita kiinnostavia avauksia, joihin suhtaudumme positiivisesti.

– Näistä ajatuksista täytyy nopeasti päästä keskustelemaan lajien ja koko verkoston kanssa. On selvää, että suomalainen huippu-urheilu tarvitsee nyt kirittämistä ja uutta vaatimustasoa. Fokus pitää asettaa huippuvaiheeseen, jota toteutetaan monen toimijan yhteistyönä, Kilpinen painottaa.

Lisätiedot:
Petteri Kilpinen, 050 579 5555
Jaana Tulla, 040 027 2116

Painitoiminta vahvistuu Lapissa, kun Painiliiton uusin jäsenseura Pohjolan Atleettiklubi on käynnistämässä lasten, nuorten ja aikuisten valmennustoimintaa Kittilän Levillä.  Seurasta tuli samalla pohjoisin toimiva painiseura Suomessa. Suomalaisen painin lähes 120-vuotisessa historiassa ei liiton jäsenenä ole koskaan aiemmin ollut kittiläläistä seuraa. Seuran taustajoukoissa on useita Levillä nykyisin vaikuttavia painitaustaisia ihmisiä, jotka asuvat nykyisin vakituisesti tai tilapäisesti alueella. Painin osaamista ja kokemusta uudessa seurassa on runsaasti.

Pohjolan Atleettiklubin aktiivi, pitkän linjan painitoimija Mika Tuomi on iloinen positiivisesta vastaanotosta lajille. ”Eri ikäisiä harrastajia on jo ilmoittautunut useita kymmeniä ja uusia tiedusteluja tulee koko ajan lisää. Myös paikalliset palloiluseurat sekä muiden lajien urheilijat ovat kiinnostuneita yhteistyöstä, koska paini tiedetään erinomaiseksi liikuntataitoja sekä fyysisiä ominaisuuksia kehittäväksi lajiksi. Seuralla on vielä haussa tila, jossa painimatot voisivat olla jatkuvasti paikoillaan, ja joka muutoinkin soveltuisi monipuoliseen kamppailuvalmennukseen. Painimatto löytyy lainaksi Sodankylästä, naapuriseura Lapin Veikkojen painijaostolta. Sieltä on luvattu myös muunlaista tukea, joten yhteistyöstämme tulee varmasti antoisaa.” Mika Tuomi kiittelee.

”Levillä käynnistyy painitoiminta uuden seuran myötä ja Suomen suurin painiseura, Helsingin Paini-Miehet täytti eilen 90 vuotta. Lämpimät onnentoivotukset molemmille. Näiden seurojen väliin mahtuu lähes sata painiseuraa kattavasti ympäri Suomen. Niissä tehdään joka päivä merkittävää työtä lasten, nuorten ja muiden harrastajien hyväksi - Ei raha, vaan sydän edellä!” toteaa Painiliiton toiminnanjohtaja Pasi Sarkkinen.

Pohjolan Atleettiklubin lisäksi muut lappilaiset painiseurat ovat Kemin Into, Tornion Painiseura, sodankyläläinen Lapin Veikot, Rovaniemeltä tuleva Lapin Lukko sekä Pellossa toimiva Torniolaakson Painiseura. Kautta aikojen pohjoisin painiseura Suomessa ei uusi seura ole, sillä ivalolainen Lapin Kaira oli takavuosina vahva pohjoisen painiseura, jopa aivan kansallista kärkeä. Tällä hetkellä Lapin Kairassa ei ole aktiivista painitoimintaa.

Öljyonnettomuuden riski Itämerellä on kasvanut – WWF:n öljyntorjuntajoukot ovat valmiudessa 

Itämeren heikentynyt turvallisuustilanne huolestuttaa myös ympäristön näkökulmasta. Kapealla ja vilkkaasti liikennöidyllä Suomenlahdella öljyonnettomuuden uhka on aina läsnä. Nyt Itämerellä seilaa myös Venäjän varjolaivastoon kuuluvia öljytankkereita, joiden kunnosta, vakuutusturvasta tai miehistön taitotasosta ei ole takeita. WWF ylläpitää ja kouluttaa vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja, jotka ovat valmiina toiminaan viranomaisen apuna rantojen puhdistuksessa ja likaantuneiden eläinten hoidossa öljyonnettomuuden sattuessa. Kasvaneen öljyonnettomuusriskin myötä öljyntorjuntavalmiuden ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää, ja WWF:n öljyntorjuntajoukkoihin haetaan nyt esimerkiksi lisää vapaaehtoiskouluttajia. 

Lisätietoja:
Teemu Niinimäki, suojeluasiantuntija, teemu.niinimaki@wwf.fi, 050 524 3206.
Vanessa Ryan, meriasiantuntija, vanessa.ryan@wwf.fi, 040 763 0000.

Eteläisellä Saimaalla niukasti lunta – WWF:n apukinoskolaukset vaakalaudalla  

WWF on jo useana vuonna kolannut saimaannorpille apukinoksia vastuualueellaan eteläisellä Saimaalla. Apukinostalkoot on tarkoitus järjestää 25.–26.1., mutta ellei lunta saada tällä viikolla, jäävät talkoot järjestämättä. Lumitilanne eteläisellä Saimaalla on poikkeuksellisen heikko, eikä jäältä tai edes rantametsistä löytynyt lunta kolattavaksi vielä alkuviikosta. Jos lunta ei saada, tilanne on alueen norppien pesinnöille hälyttävän heikko, sillä niillä ei ole kinoksia, joissa pesiä.  

Lauha talvi vaikeuttaa saimaannorppien pesintöjä monella tavalla. Riittävän lumipeitteen saaminen on epävarmaa, jolloin pesimäkinoksia ei synny. Lauhojen säiden takia jäät olivat pitkään heikot, eikä apukinoksia päästy kolaamaan aikaisemmin. Myös keskelle talvea osuvat vesisateet ja lauhat jaksot voivat äkillisesti nostaa Saimaan pintaa, jolloin vedenkorkeutta joudutaan tulvasuojelun takia laskemaan juoksutuksilla. Tämä johtaa rantajäiden ja kinospesien romahduksiin, kuten talvella 2024, jolloin moni kuutti menetti pesän suojan ja menehtyi. 

Lisätietoja:
Riikka Kaartinen,viestinnän asiantuntija, riikka.kaartinen@wwf.fi, 040 480 9236.

WWF:n raportti: Suomen ja Ruotsin suojelemattomat vanhat metsät yhä uhattuina 

EU:n jäljellä olevien vanhojen metsien suojelu lepää merkittävissä määrin Suomen ja Ruotsin harteilla. WWF:n tuore raportti vahvistaa, että maiden hallitukset uhkaavat epäonnistua vanhojen metsien suojelussa. Herääkin kysymys: onko tavoitteena turvata teollisuuden puunsaanti vanhojen metsien suojelun kustannuksella? 

EU:n komissio järjestää 27.–28. tammikuuta Helsingissä työpajan, jossa pureudutaan muun muassa vanhojen metsien suojeluun. Suomi on yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa linjannut EU:n biodiversiteettistrategiassa, että viimeiset jäljellä olevat vanhat metsät tulisi suojella. WWF:n raportin tarkoituksena on antaa suosituksia vanhojen metsien suojelemiseksi Suomen ja Ruotsin hallituksille, Euroopan komissiolle sekä laajasti yrityssektorille metsäteollisuuden asiakkaista sijoittajiin. 

WWF julkistaa raportin mediatilaisuudessa 23.1. WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen kertoo Petteri Orpon hallituksen toimista vanhojen metsien suojelemiseksi, ja Luonnonmetsät Sápmi -työryhmän Jan Saijets avaa vanhojen metsien suojelutilannetta saamelaisten kotiseutualueella. Metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi Tampereen ammattikorkeakoulusta kertoo vanhojen metsien kriteerien laatimisesta ja tutkimustiedosta kriteerien perustana. WWF Ruotsin metsäasiantuntija Peter Roberntz on mukana vastaamassa mahdollisiin Ruotsin vanhoja metsiä koskeviin kysymyksiin.   

Mediatilaisuus järjestetään Teamsin välityksellä 23.1.2025 klo 9.00–10.00. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Linkki tapahtumaan.

Lisätietoja:
Mai Suominen, WWF:n johtava metsäasiantuntija, mai.suominen@wwf.fi, puh. 050 322 4363.
Peter Roberntz, WWF Ruotsin metsäasiantuntija, peter.roberntz@wwf.se, puh. +46 73342 3227.

Hallitus kiisti Euroopan komission huomautukset puutteellisesta vesiensuojelusta 

Euroopan komissio aloitti lokakuussa rikkomusmenettelyn Suomen hallitusta vastaan. Komissio katsoo, ettei Suomi ole noudattanut vuonna 2000 voimaan tullutta vesipuitedirektiiviä, joka velvoittaa valtioita vesistöjen tilan parantamiseen. Vesien hyvä tila olisi pitänyt saavuttaa vuoteen 2015 mennessä, mutta tavoitetta on lykätty moneen kertaan. Komission huomautuksen sisältö on salainen, mutta aiemmin se on huomauttanut Suomea muun muassa vanhojen vesivoimalaitosten luvista. Suomessa luvat ovat muista maista poiketen ikuisia, eivätkä määräajoin tarkistettavia. Hallitus sai kaksi kuukautta aikaa vastata komissiolle, ja vastaus annettiin nyt tammikuussa. Vastauksessaan Suomen hallitus ei esittänyt toimenpiteitä puutteiden korjaamiseksi, vaan kiisti vesipuitedirektiivin rikkomukset.  

Lisätietoja:
Sampsa Vilhunen, meret ja sisävedet -ohjelman johtaja, sampsa.vilhunen@wwf.fi, 040 550 3854.
Raija-Leena Ojanen, oikeudellinen neuvonantaja,  raija-leena.ojanen@wwf.fi, 050 599 0232 

Metsien hiilinielun katoaminen vaatii riuskoja otteita päättäjiltä 

Tuoreiden tietojen valossa Suomen metsät eivät ole enää muutamaan vuoteen olleet hiilinielu, vaan päästöjen lähde. Tietojen perusteella kuilu nykytilanteen ja Suomen EU:lle lupaaman hiilinielutason saavuttamisen välillä on entistä ammottavampi. Tämän pohjalta on todennäköistä, että Suomelle lankeavat, miljardeissa liikkuvat kustannukset korvaavien nieluyksiköiden ja päästöoikeuksien hankinnasta nousevat oletettuakin korkeammiksi. Maksajiksi joutuvat lopulta kaikki suomalaiset. 

Mitä hallituksen tulisi tehdä tilanteessa, jossa markkinoita palveleva metsäteollisuus ei ole ottamassa vastuuta? Millä keinoin nielukadon taustalla olevia vuosittaisia hakkuumääriä saataisiin pienennettyä? WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman vastaa mieluusti metsien hiilinielun tilannetta ja tarvittavia ilmastopoliittisia ratkaisuja koskeviin kysymyksiin sekä taustoittaa aihetta.  

Lisätiedot:
Bernt Nordman, ilmasto-ohjelman johtaja, bernt.nordman@wwf.fi, 050 525 0348.

Lokakuussa kesken jääneet asiat pöydällä YK:n luontokokouksen jatko-osassa 

Lokakuussa Kolumbiassa järjestetyt YK:n biodiversiteettisopimuksen neuvottelut venyivät yliajalle eikä luontotavoitteiden seurannasta ja rahoituksesta päästy sopuun. Kesken jääneistä asioista on saatava päätöksiä Roomassa 25.–27. helmikuuta, jotta työ luontotavoitteiden saavuttamiseksi saadaan toden teolla käyntiin. Neuvotteluista tulee haastavat, sillä aikaa on vähän ja päätöksiä tarvitaan asioista, joista on keskusteltu jo vuosia. WWF:n huolena on myös se, saapuuko paikalle ministereitä tekemään näitä vaikeita päätöksiä.  

Kokouksen asetelmia seuraa ohjelmajohtajamme Anne Tarvainen, joka oli mukana Kolumbian-kokouksessa. 

Lisätiedot:
Anne Tarvainen, kansainvälisen ohjelman johtaja,  anne.tarvainen@wwf.fi, 040 756 8326.

EDIT: päivämäärät ovat 12.2. ja 13.2.

- motorisoidun liiketoiminnan vaikutukset Käsivarren erämaa-alueella

Marraskuussa 2024 Metsähallituksen Luontopalvelut haki selvityksen tekijää tutkimukselle, jossa pyritään löytämään vastauksia kysymykseen, onko motorisoitu liiketoiminta saavuttanut Käsivarren erämaa-alueella kantokykynsä. Selvitystyön ensimmäiset yleisötilaisuudet järjestetään Kilpisjärvellä helmikuussa. 

Metsähallituksen tavoitteena on tutkimuksen avulla selvittää motorisoidun liiketoiminnan nykytilanne ja alueella mahdollisesti koetut haasteet, jotta voi tehokkaasti suunnitella alueen käyttöä. Osana selvitystä Metsähallitus järjestää kaksi yleisötilaisuutta. Yleisötilaisuudessa paikallisille asukkaille järjestettävä keskustellaan motorisoidun liiketoiminnan nykytilanteesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista paikallisväestön näkökulmasta. Yleisötilaisuudessa alueen yrittäjille keskustellaan aiheesta yrittäjien näkökulmasta. Yleisötilaisuudet järjestetään suomen kielellä.

Yleisötilaisuudet 

• Paikallisille asukkaille keskiviikkona 12.2.2025 klo 17-20.
  Paikka: Kilpisjärven biologinen asema, ravintola Sopuli, Käsivarrentie 14622, Kilpisjärvi.
• Alueen yrittäjille torstaina 13.2.2025 klo 17-20.
  Paikka: Kilpisjärven biologinen asema, luentosali, Käsivarrentie 14622, Kilpisjärvi.

Ilmoittautuminen 

Yleisötilaisuudet järjestetään avoimina tilaisuuksina. Kahvitarjoiluun varautumisen vuoksi Metsähallitus pyytää tilaisuuteen osallistujilta ennakkoilmoittautumiset. Molempiin tilaisuuksiin voi ilmoittautua linkin kautta: https://link.webropolsurveys.com/S/E005C325F8A97F09
Tapahtumiin ei ole mahdollista osallistua etänä.

Taustaa selvitykselle

Selvityksessä arvioidaan motorisoidun liiketoiminnan nykyhetken vaikutuksia alueeseen eli aiheuttaako toiminnan nykyinen laajuus haittaa paikalliselle väestölle, saamelaiskulttuurille, luontaiselinkeinoille, muille retkeilijöille ja muulle liiketoiminnalle ja sen kehittymiselle. Lisäksi selvityksessä arvioidaan millainen motorisoitu liiketoiminta olisi alueella mahdollista nyt ja tulevaisuudessa.  

Selvityksen aikana haastatellaan laajasti eri sidosryhmiä. Selvityksen asiantuntijana toimii  
FCG Finnish Consulting Group.

Selvitystyön loppuraportti valmistuu 30.11.2025 mennessä.

Lisätietoa

Palveluomistaja Elina Odé, Metsähallitus, Luontopalvelut, puh. 040 632 8408, sähköposti elina.ode@metsa.fi 

Aiheesta aiemmin (21.11.2024): https://www.luontoon.fi/fi/ajankohtaista/onko-kasivarren-eramaa-alueelle-haittaa-motorisoidusta-liiketoiminnasta-vai-voisiko-se-jopa-lisaantya

Sodankylän kunnan uudeksi viestinnän asiantuntijaksi on valittu sodankyläläinen humanististen tieteiden kandidaatti (HuK) Riikka Karppinen.

Toimeen haki kaikkiaan 32 ihmistä, joista 11 valittiin videohaastatteluihin. Videohaastattelutehtävien perusteella valittiin viisi hakijaa haastatteluihin. Valinta tehtiin haastattelujen ja ansiovertailuun perustuvan kokonaisarvioinnin pohjalta. Varalle valittiin filosofian maisteri Jenna Kiljunen.

Haastatteluryhmään kuuluivat henkilöstöpäällikkö Minna Seppälä, elinkeinokoordinaattori Senja Lakela-Pyykkönen, viestinnän asiantuntija Liisa Kuittinen ja kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen.

Lisätiedot:

Kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen, jari.rantapelkonen@sodankyla.fi, puh. 0406159880

Timo Kelarannan uusi näyttely Suomen Madridin-instituutin galleriassa

Suomen Madridin-instituutin vuosi käynnistyy Numeritos-näyttelyn avajaisilla 22. tammikuuta. Näyttely esittelee suomalaisen valokuvaajan Timo Kelarannan töitä, jotka kutsuvat tutkimaan valokuvauksen, grafiikan ja maalaustaiteen välisiä rajoja.

Kelaranta on työskennellyt valokuvataiteilijana 1970-luvulta lähtien ja luonut teoksia, jotka hämärtävät perinteisiä taiteen kategorioita. Numeritos-sarjaa hän on valokuvannut vuodesta 2019 alkaen, ja työ jatkuu. Kelaranta kommentoi:

“Teoksia on syntynyt melkein kaksisataa, joista Madridiin tulee noin parikymmentä. Valokuvani ovat ns. abstrakteja valokuvia, joiden muotokieli liikkuu valokuvan, grafiikan ja maalaustaiteen välimaastossa. Kun kuvaan, työvälineeni ovat sakset, kamera ja tietokone. Käytän materiaalina paperia, muovia ja mitä milloinkin. Jokainen kuva on oikeastaan perinteinen asetelma. Työni on alusta loppuun improvisaatiota, enkä muunlaisesta työnteosta tiedä.”

Näyttelyn teokset erottuvat edukseen rehellisyydellään ja avoimuudellaan:

“Tähtään siihen, että valokuvalle ominainen tunnistettava aines väistyy, ja tulkinnallinen saa valtaa. Kun uusi sarja on valmis, näyttää se joskus niin oudolta, että kysyn: minäkö tuon tein? Tämä on hyvä merkki – tae siitä, että olen tehnyt jotain oikein. Olen toiminut valokuvataiteilijana 1970-luvun lopulta lähtien. Nyt vanhemmiten uusia töitä syntyy paljon enemmän kuin nuorena. Nautin työstäni, se jatkuu joka päivä.”

Kelaranta korostaa myös yleisön ja taiteen välisen vuorovaikutuksen tärkeyttä. Katsojat täydentävät tulkintoja, jotka alkavat taiteilijan työhuoneella:

”Vasta katsojien kommentit tekevät uudesta sarjasta sen mikä se on. Kun työn antaa pois käsistään, muuttuu se todellisuudeksi.”

Näyttelyssä Numeritos tämä vuorovaikutus lupaa olla erityisen hedelmällistä, sillä esillä olevat teokset haastavat perinteisiä käsityksiä valokuvataiteesta ja avaavat tilaa uusille tulkinnoille.

Taiteilijauransa rinnalla Kelaranta on toiminut taideopettajana 1970-luvulta alkaen inspiroiden lukuisia nuorten sukupolvien taiteilijoita. Syksyllä 2022 hän sai kutsun työskennellä kahden kuukauden ajan professorina Suomen Kuvataideakatemiassa. Kelaranta kuvailee kokemusta innostuneesti:

“Nautin siitä, että sain kohdata nuoria, lahjakkaita ja energisiä ihmisiä. Tapaan opiskelijoitani edelleen usein. Katselen heidän uusia töitään, juttelemme taiteesta ja politiikasta, ja valitettavasti myös ilmastonmuutoksesta ja sodasta. Opiskelijoiden seurassa tunnen olevani elossa.”

Numeritos-näyttely ilmentää Timo Kelarannan jatkuvaa pyrkimystä uudistaa valokuvataiteen kenttää. Näyttely on avoinna 22. tammikuuta – 28. helmikuuta 2025 Suomen Madridin-instituutin galleriassa, joka sijaitsee Kirjallisuudenkorttelin -kaupunginosassa.

Lisätiedot:
Luisa Gutiérrez Ruiz, viestinnän asiantuntija
Suomen Madridin-instituutti
Luisa.gutierrez@madrid.fi

Yritysasiantuntijoiden kuulumisia kulisseista

Viime syksyn aikana olemme saaneet toteuttaa useita vastuullisuuden perusvalmennuksia eri puolilla projektialuettamme: Kalajoella, Pyhäjärvellä, Ylivieskassa ja Raahessa. Näissä valmennuksissa on ollut ilo kohdata innostuneita yrittäjiä, jotka haluavat kehittää toimintaansa kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Valmennusten tavoitteena on lisätä vastuullisuusosaamista työelämään raportointivelvoitteiden ja muiden lainsäädäntöjen kiristyessä ja lisääntyessä lähivuosina. On tunnistettu, että mikro- ja pk-yrityksissä ei välttämättä ole riittävästi resursseja uusien velvoitteiden haltuunottoon ja siksi valmennusten avulla halutaan tukea alueen yritysten ennakointi- ja muutoskyvykkyyttä sekä elinvoimaa, kilpailukykyä sekä työllisyyttä.

Valmennukset ovat vastanneet alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Koko viime vuoden aikana osallistuneita yrityksiä on ollut valmennuksissa yhteensä noin 70. Osallistuneita henkilöitä vieläkin enemmän, sillä useista yrityksistä on osallistunut useampia henkilöitä sekä lisäksi valmennuksissa on ollut mukana alueen yrityspalvelutoimijoita.

Osallistuneiden yritysten kokemuksia ja oivalluksia valmennuksista sekä yritysten tarinoita

Valmennuksiin osallistuneet yritykset ovat olleet kiitollisia konkreettisista työkaluista ja uusista näkökulmista, joita valmennukset ovat tarjonneet. ”Työpajoissa täytettävät työpohjat ovat erinomaiset ja näiden avulla on hyvä jatkaa tekemistä omassa arjessa” yritysosallistuja kertoi valmennuksen päätteeksi.

Eräs osallistuja kuvasi kokemustaan näin: ”Vastuullisuus tuntui aluksi isolta sanalta, mutta valmennuksen myötä se konkretisoitui osaksi jokapäiväistä toimintaa. Sain tehtyä selkeän suunnitelman, miten voimme yrityksessäni edetä pienin mutta merkittävin askelin vastuullisuustyössä.”

Yksi syksyn osallistujista kommentoi vastuullisuutta ja jatkuvaa kehittämistä: ”Vastuullisuuden kokonaisuudessa on paljon itsestään selviä asioita, mutta kun näihin paneutuu tarkemmin, löytyy koko ajan kehitettävää. Vastuullisuustyö ei taida tulla koskaan valmiiksi, vaan välillä joutuu palaamaan lähtöruutuun.”  

Tyypillisiä valmennuksissa esille nousseita teemoja yrittäjien keskuudessa ovat sisäisten prosessien kehittäminen, kannattavuuden hallinta ja tuotannon tehostaminen, ekologisuus ja hiilijalanjälki, työntekijöiden hyvinvointi ja työnantajamielikuva ja vastuullisuusviestintä.

Yritysten vastuullisuustarinoihin pääset tutustumaan näistä linkeistä:

Kensa - Sosiaalisen vastuullisuuden ja monikulttuurisuuden malliesimerkkityönantaja Kalajoella
https://kalajoki.fi/kensa-monikulttuurisuuden-malliesimerkkityonantaja-kalajaoella

Tilintarkastus Hukassa valmistaudutaan asiakkaiden vastuullisuusraportointiin – siksi osaamista lisättävä myös omassa toiminnassa
https://kalajoki.fi/tilintarkastus-hukassa-valmistaudutaan-asiakkaiden-vastuullisuusraportointiin

Vastuullisuusvalmennuksesta potkua yrityksen kehittämiseen – sosiaalinen vastuullisuus tärkein vastuullisuuden teema HR Ikkunoilla
https://kalajoki.fi/vastuullisuusvalmennuksesta-potkua-yrityksen-kehittamiseen-hr-ikkunat

Seuraavaksi vastuullisuuden strategiavalmennukseen

Vastuullisuusosaamisen kehittämistä jatketaan vastuullisuuden strategiavalmennuksessa. Kyseinen valmennuskokonaisuus järjestetään keväällä Kalajoen ja Raahen seudulla ja syksyllä Ylivieskassa.

Seuraava vastuullisuuden perusvalmennus järjestetään yhden päivän tilaisuutena tiistaina 25.2.2025 klo 8.30–14.30 Pyhäjoella Yrityshuoneella (Pookitalossa), osoitteessa Vanhatie 46–48 L 11. Maksuton valmennus on tarkoitettu mikro- ja pk-yrittäjille ja yritysten avainhenkilöille ja yrityspalvelutoimijoille (Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki, Kalajoki, Alavieska, Merijärvi, Ylivieska ja Nivala-Haapajärven seutu). Valmennukseen on ennakkoilmoittautuminen.

Vastuullisuuden strategiavalmennus pohjautuu CSRD- eli kestävyysraportointidirektiiviin. Ohjauksemme kyseisessä valmennuksessa on käytännönläheistä ja tarkoituksena on syventää osallistujien osaamista ja samalla kytkeä vastuullisuus osaksi yritysten strategioita. Yritysosallistujat ovat ottaneet toisen tason valmennuskokonaisuuden myönteisesti vastaan ja moni perusvalmennuksen käynyt osallistuja jatkaa suoraan seuraavaan valmennuskokonaisuuteen: ”Palkintona tästä valmennuksesta olemme saaneet paljon lisää työtä vastuullisuuden kehittämisen ja raportoinnin parissa ja se edellyttää osaamisen kehittämistä myös jatkossa, jatkan mielelläni seuraavaan valmennukseen.”

VATUPASSI – Vastuullinen tulevaisuus
Hankkeen toteutusaika on 1.10.2023–31.3.2026. VATUPASSI Vastuullinen tulevaisuus -hankkeen päätoteuttaja on Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ja osatoteuttajia ovat Kalajoen kaupunki, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ja Ylivieskan kaupunki. Kalajoen kaupunki vastaa lisäksi Raahen alueen toimenpiteiden toteuttamisesta. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Toteuttajien lisäksi hankkeen muut rahoittajat ovat Raahen seudun kehitys ja Kerttu Saalasti Säätiö.

https://vastuullisuusvalmennus.fi/vastuullisuuden-perusvalmennuksilla-kova-kysynta/

Timo Kelarantas nya utställning i Finlandsinstitutets galleri

Finlandsinstitutet i Madrid inleder året med utställningen Numeritos från och med 22 januari. Utställningen presenterar verk av den finländske fotografen Timo Kelaranta som bjuder oss med på att utforska gränserna mellan fotografi, grafik och måleri.

Kelaranta har arbetat som fotokonstnär sedan 1970-talet och skapat verk som suddar ut de traditionella konstkategorierna. Han har fotograferat Numeritos-serien sedan 2019 och arbetet fortsätter fortfarande. Kelaranta kommenterar:

"Nästan tvåhundra verk har skapats, varav ett tjugotal kommer att finnas i Madrid. Mina bilder är så kallade abstrakta fotografier vars formspråk rör sig mellan fotografi, grafik och måleri. När jag fotograferar är mina verktyg en sax, en kamera och en dator. Jag använder papper, plast och lite allt möjligt som material. Varje bild är egentligen ett traditionellt stilleben. Mitt arbete är improvisation från början till slut, och någon annan typ av arbete känner jag inte till."

Verken i utställningen utmärker sig genom sin ärlighet och öppenhet:

”Mitt mål är att det igenkännbara materiella, som är karakteristiskt för fotografi, ska ge vika och att tolkande ska få makt. När en ny serie är klar ser den ibland så konstig ut att jag ställer frågan: har jag gjort det där? Det är ett gott tecken – en garanti för att jag har gjort något rätt. Jag har arbetat som fotokonstnär sedan slutet av 1970-talet och nu när jag är äldre föds fler arbeten än när jag var yngre. Jag trivs med mitt jobb, det fortsätter varje dag.”

Kelaranta betonar också vikten av interaktionen mellan publiken och konsten. Åskådarna färdigställer tolkningarna, som börjar i konstnärens ateljé:

”Det är åskådarnas kommentarer som gör den nya serien till vad den är. När man ger bort arbetet från sina händer blir det verklighet."

I utställningen Numeritos ser denna interaktion ut att bli särskilt givande, eftersom verken som visas utmanar traditionella uppfattningar om fotokonst och öppnar upp för nya tolkningar.

Vid sidan av sin karriär som konstnär har Kelaranta arbetat som konstlärare sedan 1970-talet och inspirerat många konstnärer i den yngre generationen. Hösten 2022 fick han en inbjudan att arbeta som professor vid Finlands Bildkonstakademi i två månader. Kelaranta beskriver upplevelsen entusiastiskt:

"Jag gillade att träffa unga, begåvade och energiska människor. Jag träffar fortfarande mina elever ofta. Jag tittar på deras nya verk, vi pratar om konst och politik, och tyvärr också om klimatförändringar och krig. I studerandes sällskap känner jag mig levande."

Utställningen Numeritos speglar Timo Kelarantas kontinuerliga arbete för att förnya det fotografiska fältet. Utställningen är öppen från 22 januari till 28 februari 2025 i Finlandsinstitutets galleri i Madrid, som ligger i stadsdelen Barrio de las Letras.

Mer information:
Luisa Gutiérrez Ruiz, Kommunikation
Luisa.gutierrez@madrid.fi

Lauantaina 11.1. juhlittiin Virta-salissa monikulttuurista Pakkaskarnevaalia. Täysi sali yleisöä sai nauttia karnevaalissa runsaasta, yli 50 esiintyjän mukaansatempaavista esityksistä.

Mystisen Revontulitanssi -kappaleen jälkeen juhlassa nähtiin kansallisuuksien juhlakavalkadi. Kulkueessa mukana oli 42 maan kyltit, jotka oli tehty kaikista maista, joista Kalajoella oli vakituisia asukkaita vuoden 2023 lopussa.

Maiden kansalaiset esittivät myös onnittelunsa omalla äidinkielellään Kalajoen juhlavuotena. Kavalkadi oli erityisen näyttävä, sillä osa asukkaista oli myös pukeutunut oman maansa kansallisasuun.

Karnevaalissa nähtiin runsaasti upeita musiikki- ja tanssiesityksiä eri maista, kuten Kiinasta, Ranskasta, Unkarista, Uzbekistanista ja Ukrainasta.

Lasten monikulttuurinen kerho Kid’sHour oli harjoitellut laululeikin Rati Riti Ralla -suomeksi ja aikuisten MusicHour -ryhmä esitti myös suomalaisen talvilaulun.

Juhlassa esiintyi myös lasten taiteen perusopetuksen 8-vuotiaiden tanssiryhmä Lumitanssi esityksellä.

Tapahtuman loppuosassa nähtiin Kalajoen Masked Singer eli hahmojen laulukilpailu. Esiintyjät olivat pukeutuneet erilaisiksi hahmoiksi ja voiton vei noita-akka poikansa kanssa yleisöä hauskuttavalla pistejärjestelmällä.

Runsas joukko eläinhahmoja esiintyi myös juhlan ajan taustalla ja säestyksestä vastasi Vetelin kruusauspelimannit.

Tapahtuma oli upea osoitus eri kansallisuuksien yhteistyöstä ja yhteisöllisyydestä. Sekä yleisö, että esiintyjät nauttivat tapahtumasta suuresti kertoo tapahtuman järjestänyt kansainvälisyyskoordinaattori Susanna Leiviskä.