Suomen Ampumaurheiluliiton vuoden parhaiden palkitsemistilaisuus Grande Finale järjestettiin lauantaina Lohjalla sijaitsevassa Kisakallion urheiluopistossa. Mari Valosaaren juontamaan gaalaan osallistui noin sata juhlavierasta, ja päivän aikana järjestettyihin lajien kokouksiin osallistui runsaat sata ampumaurheilun harrastajia.

Suomalaiset ampumaurheilijat saavuttivat vuoden aikana kaikkiaan 68 MM- tai EM-mitalia.

Ampumaurheiluliiton puheenjohtaja Vesa Nissinen totesi tervehdyspuheessaan, että pian päättyvää ampumaurheiluvuotta on vaikea kuvailla yhdellä sanalla.

– Koimme menetyksiä ja kirveleviä tappioita sekä huikeaa menestystä. Siirryimme kokoussaleista kansainvälisiin tuomioistuimiin. Onnistuimme monissa asioissa, kuten esimerkiksi vaikuttamistyössä, joka on mennyt monia askeleita eteenpäin. Näytimme kyntemme myös kilpailunjärjestäjinä, Nissinen listasi.

– Lajiemme yhteenlaskettu mitalimäärä oli taas huikea eli mitalisade jatkui tänäkin vuonna. Siksi olemme taas täällä. Ampumaurheiluperheemme kasvoi tänä vuonna yhdellä lapsella, kun PRS-ammunta on nyt yhdeksäs lajimme. Lisäksi Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) valmennusakatemian on suomalaisten käsissä.

Ampumaurheiluliiton hallituksen jäsenet tuovat joka kokoukseen kuukauden napakympin eli jonkin myönteisen asian kuukauden ajalta. Nissinen päätti tervehdyspuheensa toteamalla, että Grande finale -gaala on koko vuoden parhaat hetket kokoava napakymppi.

Vuoden ampumaurheilija

Juhlailta huipentui Sami Hautamäen valintaan Vuoden ampumaurheilijaksi. Hän voitti Standard-luokan maailmanmestaruuden Ruutikankaalla elokuussa järjestetyissä kivääripracticalin MM-kilpailuissa. Hautamäki edustaa Pohjanmaa Practicalia (PoP).

Alajärveläinen Hautamäki, 51, on kilpaillut parinkymmenen vuoden ajan. Hän sijoittui Moskovassa vuonna 2017 järjestetyissä kivääripracticalin MM-kilpailuissa toiseksi. Nyt on tullut kaksi kultamitalia peräkkäin. Ensimmäinen tuli Ruotsissa 2019.

– MM-kulta oli totta kai vuoden paras juttu. Minulla on kiitollinen olo. Kovaa työtä se vaati, Hautamäki sanoi Valosaaren haastattelussa.

– Tehkää kovasti töitä, menestys ei tule ilmaiseksi, Hautamäki kertoi nuorille vinkin.

Practical-ampuja valittiin edellisen kerran vuoden parhaaksi vuonna 2017, kun komean pokaalin sai Teemu Rintala.

Vuoden valmentaja

Vuoden valmentajaksi valittiin Mika Kinisjärvi ”liikkuvan maalin supervuoden” ansiosta. Valintaa perusteltiin myös lajin laajalla tasonnostolla viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana, uuden urheilijapolven nostamisella ja lajin näkyvyyden lisäämisellä.

Perusteluissa mainitaan lisäksi tehoryhmä- ja maajoukkuetoiminnan yhteisen linjan rakentaminen ja menestyneen urheiluampujan Aaro Vuorimaan valmentaminen.

Kinisjärvi valittiin Vuoden nuoreksi ampujaksi vuonna 2015, mutta hän lopetti uransa seuraavana vuonna. ”Kinis” palasi lajin pariin valmentajaksi kaksi vuotta sitten. Hän on nyt luopunut päävalmentajan tehtävistä, koska hän aloitti aiemmin tässä kuussa opiskelut Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella.

– Hyvin on mennyt. Jätkät ovat treenanneet hyvin, ja tulosta on tullut, Kinisjärvi sanoi valintansa jälkeen.

Vuoden nuori ampumaurheilija

Vuoden nuori ampumaurheilija on Oliver Ojansuu, joka edustaa Hyvinkään Metsästysampujia. Hän voitti Unkarissa elokuussa järjestetyissä Compak Sportingin MM-kilpailuissa juniorisarjassa kultaa. Hän juhli myös joukkuekultaa. Mestarikolmikossa olivat hänen lisäkseen Roope Ojansuu ja Roope Hanni.

Ojansuu voitti myös Junior Beretta World Cupin, jossa huomioidaan MM-kilpailun, yhden GP-kisan ja maanosan kisan (tässä tilanteessa EM-kilpailut) tulokset. Ojansuu oli kolmas EM-kilpailuissa ja voitti GP-kisan Latviassa.

Ojansuun MM-kisojen voittotulos oli 197/200. Se oli yksi vähemmän kuin Open-sarjan voittajan tulos ja korkein tulos, jonka kukaan suomalainen ampuja on tehnyt tällaisessa kisassa. Se oli myös ensimmäinen kerta, kun suomalainen sporting-ampuja voittaa kultamitalin MM-kisoissa.

– Mikäs tässä… Aina on kiva voittaa, ja hienot palkinnot vielä päälle – hyvä fiilis, Ojansuu summasi.

Ojansuu valittiin Vuoden yllättäjäksi vuonna 2021.

Vuoden yllättäjä

Vuoden yllättäjä on Henri Karlsson (Kymppi 64, Kangasala), Hän voitti Tshekin Pilsenissä elokuussa järjestetyissä liikkuvan maalin EM-kilpailuissa kaksi kultaa ja kaksi muuta henkilökohtaista mitalia sekä neljä joukkuekultaa.

Lisäksi Karlsson kirjasi Pilsenissä nimiinsä poikien 50m normaalijuoksujen maailmanennätyksen, joka on sama kuin Y-sarjan ME eli 589 pistettä. Tämä kaikki 19-vuotiaana tehoryhmäurheilijana!

– Hyvältä tuntuu! Kisat menivät paremmin kuin piti. Jos joku päivä voittaisi MM-kultaa, hän kertoi tavoitteekseen.

Karlsson palkittiin myös huippuampujien cup-kilpailun voitosta. Kilpailuun lasketaan pisteet yleisen ja nuorten sarjojen ISSF:n lajien henkilökohtaisten kilpailujen perusteella.

Nuorisovaliokunnan palkinnot

Ampumaurheiluliiton nuorisovaliokunta valitsi Vuoden kultahippuampujaksi Milja Rantasen, joka täytti kesäkuussa 15 vuotta. Hän edustaa Kankaanpään Ampumaurheilijoita.

Rantanen aloitti ilmakivääriammunnan vuoden 2021 syksyllä, kun hän tuli ilma-aseradalle seuraamaan veljensä harjoituksia ja päätti kokeilla itsekin. Rantanen saavutti seuraavana keväänä hopeaa Kultahippufinaalissa sarjassa VT14 ja vuoden 2023 finaaleissa saman sarjan kultaa. Rantanen saavutti samana keväänä vielä ilmakiväärin Y16-sarjan SM-joukkuekultaa.

”Rantanen osallistuu aktiivisesti seuransa kilpailu-, valmennus- ja talkootoimintaan ja osallistuu SAL:n järjestämiin kilpailuihin sekä ruuti- että ilma-aseilla hyvällä menestyksellä. Hänen positiivinen ja kannustava asenteensa loi ympärilleen hyvää ilmapiiriä myös viime kevään Kultahippufinaaleissa Kisakalliossa”, valintaperusteluissa todetaan.

– Ampumaurheilussa parasta on kaverit. Haluaisin päästä ulkomaille kisoihin, Rantanen sanoi Valosaaren haastattelussa.

Vuoden kultahippuohjaajaksi valittiin Sanna Tuomainen (Asikkalan Ampumaseura). Vuosi sitten AsAs:n uusien ampujien ampumakouluun ilmoittautui melkein 80 junioria.

”Tuomainen on toiminut vuosien ajan yhtenä kouluttajista pyyteettömästi kannustaen ja ohjaten nuoria ja vanhempiakin ampujia. Hän osaa rauhallisuudellaan ja rennolla asenteellaan kannustaa nuoria, ja hänellä on kyky saada aloitteleva ampujan hoksaamaan, miten kiva harrastus on kyseessä. Tuomaisen vastuullinen, reilu ja kannustava ohjaustyyli on näkynyt hyvin myös Kultahippufinaaleissa”, valintaperusteluissa sanotaan.

– Ollaan läsnä ja tehdään yhdessä asioita, Tuomainen vastasi kysymykseen hänen ”salaisuudestaan”.

Vuoden kultahippuseura on Rauman Seudun Urheiluampujat (RSA), joka on valintaperustelujen mukaan tehnyt ”erinomaista työtä nuorten parissa action air -ampumakoulujen järjestämisessä, nuorten kasvattamisessa ja kilpailujen järjestämisessä”.

”Kouluja pidetään RSA:ssa säännöllisesti, ja uusia nuoria harrastajia saadaan myös kisoihin. Hyviä esimerkkejä ovat useat kilpailijat vuoden 2022 SM-kisoissa Salossa ja syksyllä 2023 pidetyt kansallisen tason kisat ja pikatilanteena järjestetyt SM-kisat ja niihin osallistuneiden nuorten määrä.”

Valintaperusteluissa todetaan myös RSA:n Herman Hammarbergin, Mona Nordbergin, Jari Sieväsen ja monen muun tekevän seurassa pitkäjänteistä ja pyyteetöntä työtä action airin ja nuorisotyön edistämiseksi.

– Yhdessä tehdään asioita nuorten hyväksi. Parasta Raumalla on pieni, mutta omistautunut ja aktiivinen porukka, Hammarberg sanoi.

SUOMEN AMPUMAURHEILULIITON PALKINNOT 2024

Vuoden ampumaurheilija: Sami Hautamäki (Pohjanmaa Practical)
Vuoden nuori ampuja: Oliver Ojansuu (Hyvinkään Metsästysampujat)
Vuoden valmentaja: Mika Kinisjärvi, liikkuvan maalin päävalmentaja
Vuoden yllättäjä: Henri Karlsson (Kymppi 64, Kangasala)
Huippuampujien cup-kilpailun voittaja: Henri Karlsson (Kymppi 64, Kangasala)

Nuorisovaliokunnan palkittavat

Kultahippuampuja: Milja Rantanen (Kankaanpään Ampumaurheilijat)
Vuoden kultahippuohjaaja: Sanna Tuomainen (Asikkalan Ampumaseura)
Kultahippuseura: Rauman Seudun Urheiluampujat

Kiertopalkintojen lisäksi kultahippupalkitut saavat myös Kultakeskus Oy:n lahjoittamat kunniapalkinnot.

STIPENDIT

Haulikko: Vesa Järvinen, Oliver Ojansuu
Kivääri: Aleksi Leppä, Alexandra Rosenlew
Mustaruuti: Timo Näätänen Lihavainen
Practical: Raine Peltokoski, Sami Hautamäki, Reetta Paavola, Heikki Tikkanen

KOKKOVUORI-SÄÄTIÖN STIPENDI

Saajat: Compak sporting nuorten MM- ja EM-mitalistit Oliver Ojansuu, Roope Ojansuu, Erno Heiska

ERIKOISMAININNAT

Toni Peltoniemi: Kaustisten uuden olympiatrap-radan ja seuran vahvan tulemisen taustavoima.
Krister Holmberg: mies Inkoon ampumaradan takana, kahden vuosikymmen työ Aktia-ilma-asehallin, ulkoampumaradan ja seuran eteen, kaikki oman huippu-uran ohella.
Anti Järvelaid: sportingissa vuosien määrätietoinen ja menestyksekäs juniorivalmennus.
Timo Haataja: mies Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksen takana.

Ida Heikkilä, Henri Karlsson, Matias Pasanen, Aino Vaittinen, Aaro Vuorimaa, Sami Mäkelä, Veikko Huotari, Pekka Törmänen, Janne Juntunen, Bo Lindström, Jari Laulumaa, Ukko Nikki, Lilian Telanne, Elina Karhunen, Sami Hautamäki, Ilkka Siitonen, Raine Peltokoski, Jarkko Laukia.

Trapin naisten EM-kultajoukkue: Noora Antikainen, Satu Mäkelä-Nummela, Mopsi Veromaa
Trapin miesten EM-pronssijoukkue: Jukka Laakso, Juho Mäkelä, Eemil Pirttisalo
300m kiväärin EM-pronssijoukkue (3x20 lk): Juho Autio, Riku Koskela, Sebastian Långström
Liikkuvan maalin poikien EM-kultajoukkue: Henri Karlsson, Frans Laukka, Matias Pasanen
Liikkuvan maalin EM-hopeajoukkue: Aaro Vuorimaa, Ida Heikkilä
Sporting poikien MM- ja EM-kultajoukkue: Roope Hanni, Oliver Ojansuu, Roope Ojansuu
Kivääripracticalin naisten MM-kultajoukkue: Marika Koskinen, Salla Pihlajaniemi, Lilian Telanne, Saara Toivonen
Kivääripracticalin naisten MM-hopeajoukkue: Jenny Koskimäki, Anastasia Mustonen, Anne Hautamäki, Reetta Paavola
Kivääripracticalin poikien MM-kultajoukkue: Aleksi Iso-Tuisku, Ukko Nikki, Leo Sievänen, Esko Vanhala
Kivääripracticalin miesten MM-kultajoukkue: Tommi Elg, Sami Hautamäki, Veli Rantanen, Heikki Tikkanen
Kivääripracticalin MM-pronssijoukkue: Kim Leppänen, Hannu Uronen, Anssi Vääriskoski.
Mustaruudin halikon EM-hopeajoukkue: Antero Mustamäki, Reijo Näätänen, Timo Näätänen Lihavainen
Kasa-ammunnan MM-pronssijoukkue: Jens Lågas, Tomi Korpi, Jyrki Muotio

URHEILIJOIDEN ANSIOMERKIT

Urheilijan kultainen ansiomerkki jalokivellä: Oliver Ojansuu
Urheilijan kultainen ansiomerkki: Reetta Paavola, Heikki Tikkanen
Urheilijan hopeinen ansiomerkki: Anssi Vääriskoski, Antti Seppänen, Pasi Oikarinen, Jenny Koskimäki, Jussi Salovaara, Veli Rantanen, Tommi Elg, Antti Piri, Jarkko Mylly, Lassi Kauppinen

VUODEN TSEMPPARI

Ampumaurheiluliitto ja Sako palkitsivat ensimmäisen kerran Vuoden tsempparin: Saara Toivonen.

VUODEN AMPUMAURHEILUMEDIA

Lapin Kansan urheilutoimitus, erityisesti urheilutoimittaja Jaarli Pirkkiö.

LAJIJAOSTOJEN PALKINNOT

HAULIKKO

Ranking-voittajat
Miehet: Janne Vallioniemi (Ala-Hämeen Ampujat)
Naiset: Marja Mäkelä (Ala-Hämeen Ampujat)
Juniorit: Aapo Ylimäki (Ylistaron Metsästysseura)
Seniorit: Tero Kallioinen (Ala-Hämeen Ampujat)

Trap
Yleinen sarja: Jukka Laakso (Orimattilan Seudun Urheiluampujat)
Naiset: Mopsi Veromaa (Sibbo Skyttegille)
Juniorit: Kaarlo Hoppu (Pohjois-Hämeen Ampujat)
Seniorit: Matti Nummela (Orimattilan Jymy)

Sporting
Yleinen sarja: Juhani Moilanen (Oulun Metsästys- ja Ampumaseura)
Naiset: Johanna Huotari (Oulun Metsästys- ja Ampumaseura)
Juniorit: Roope Hanni (Oulun Metsästys- ja Ampumaseura)
Seniorit: Pauli Moilanen (Oulun Metsästys- ja Ampumaseura)

KIVÄÄRI

Kiväärimies: Aleksi Leppä (Haminan Ampumaseura)
Kiväärinainen: Marianne Palo (Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura)
Kivääripoika: Lauri Syrjä (Asikkalan Ampumaseura)
Kiväärityttö: Alexandra Rosenlew (Esbo Skytteförening)

PISTOOLI
Vuoden pistooliampuja: Marko Talvitie (Lehtimäen Ampujat)
Vuoden pistoolinuori: Vilja-Alina Ahokangas (Kokkolan Metsästys- ja Ampumaseura)
Vuoden työn sankarit: Juhani Öhman (Tikkakosken Ampujat), Hannu Räisänen (Keski-Suomen Ampujat)

LIIKKUVA MAALI

Vuoden ampuja: Aaro Vuorimaa (Lapuan Seudun Ampujat)
Vuoden veteraani: Kari-Matti Reijola (Etelä-Saimaan Ampujat)
Vuoden nuori ampuja: Ida Heikkilä (Kymppi 64), Henri Karlsson (Kymppi 64)

SILUETTI

Vuoden ampuja: Veikko Huotari (Raahen Ampujat)
Vuoden yllättäjä: Veikko Huotari (Raahen Ampujat)

PRACTICAL

Vuoden kivääripracticalampuja: Ukko Nikki (Poliisien Ampumaseura)
Vuoden pistoolipracticalampuja: Arttu Mäkelä (Viialan Luoti)
Vuoden haulikkopracticalampuja: Jani Kössi (Turku IPSC)
Region Directorin malja: Lauri Annala (Vasa Skyttegille)
Jaoston malja: Vaasa Skyttegille-Vaasan Ampujat

MUSTARUUTI

Vuoden mustaruutiaktiivi: Jenni Hautakangas (Oriveden Ampujat)
Vuoden mustaruutiampuja: Timo Näätänen Lihavainen (Sibbo Skyttegille)

KASA-AMMUNTA

Vuoden kasa-ampuja: jaosto palkitsee myöhemmin
Vuoden pistelajien kasa-ampuja: jaosto palkitsee myöhemmin

PRS-AMMUNTA
Palkittava yhdistys: PRS Shooting Club Finland
Palkittavat henkilöt: Timo Haataja, Oscar Järvi

Oulaisten Huiman kasvatille Raudasojalle kausi oli täysosuma. Uran ensimmäisen Suomen mestaruuden lisäksi kolminkertainen etenijäkuningatar valittiin vuoden pesäpalloilijaksi ja pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi. Tätä ennen vastaavaan tuplaan ovat yltäneet vain Johanna Vikman 2009, Niko Korhonen 2020, Tuomas Jussila 2021, Jukka-Pekka Vainionpää 2022 ja Roope Korhonen 2023.

Vihanto arvostettiin vuoden pesäpalloilijaksi harvinaislaatuisemmin kopparin tontilta. Sotkamon Jymyn oma kasvatti tunnetaan hirmuisesta heittokädestään, joka on herättänyt kansainvälistäkin huomiota baseballin puolella. Vuoden pesäpalloilijan pysti on Vihannolle uran ensimmäinen valtakunnallinen palkinto.

Lavalla nähtiin muutenkin useita ensikertalaisia. Vuoden pelinjohtajiksi valittiin Superpesis-debytanttina Mansen naiset mestariksi luotsannut Manu Vartia ja heti ensimmäisellä kaudellaan Sotkamon Jymyssä uransa ensimmäistä mestaruutta pelinjohtajana juhlinut Iiro Haimi. Pelaajaurallaan Haimi voitti SM-kultaa Hyvinkään Tahkossa 2007.

Vuoden lukkarina ensikertalainen on Lapuan Virkiän ulkopeliä johtanut Anni Heikkilä. Miesten puolella vuoden lukkari nähdään ensi kaudella Ykköspesiksessä. Juha Puhtimäkivei palkinnon toistamiseen urallaan ja kohahdutti lokakuun alussa siirrollaan Mansesta helsinkiläisen Puna-Mustien Ykköspesis-joukkueeseen.

Vuoden tuomareiksi valittiin Superpesiksen kautta aikain kokeneimmat oikeudenjakajat Tommi Nupponen ja Ossi Muurainen Jyväskylästä. Titteli on Nupposelle ennätyksellisesti uran viides ja Muuraiselle neljäs.

Vuoden tulokkaiksi Superpesiksessä arvostettiin Sotkamon Jymyn Veeti Kokko sekä Seinäjoen Maila-Jussien Matilda Niskakangas, joka vain 16-vuotiaana nousi avainpelaajaksi SM-pronssia voittaneessa joukkueessa.

Pelaajien äänestämät palkinnot ensikertalaisille

Jo kaudesta 1993 lähtien pelaajat ovat valinneet keskuudestaan parhaan sisä- ja ulkopelaajan. Parhaan ulkopelaajan kultaisen räpylän saivat Sotkamon Jymyn Hannes Pekkinen ja Mansen Sylvi Pellonperä. Parhaiksi sisäpelaajiksi eli kultaisen mailan saajiksi äänestettiin Joensuun Mailan Niko Korhonen ja Mansen Anna Ala-Kauhaluoma. Kaikille neljälle pelaajien äänestämä palkinto on uran ensimmäinen.

Parhaan tuomarin kultainen pilli jaettiin ensi kertaa erikseen miesten ja naisten Superpesiksen parhaille oikeudenjakajille. Miesten Superpesiksestä kultaisen pillin sai toistamiseen peräkkäin Tommi Nupponen. Historian ensimmäisellä naisten Superpesiksen kultaisella pillillä palkittiin pelituomari Mika Salmenautio Alajärveltä.

Vuoden nuoret pesäpalloilijat samasta perheestä

Vuoden pesäpalloilijat ovat kaikki ensikertalaisia. Nuorina pesäpalloilijoina palkittiin historiallisesti sisarukset, kun poikapesäpalloilijan tittelin vei Sotkamon Jymyssä Suomen mestaruutta vain 17-vuotiaana juhlinut Samuel Huotari ja tyttöpesäpalloilijaksi arvostettiin naisten Itä-Länsi-ottelussakin pelannut Joensuun Mailan Nelli Huotari.

Yhdeksi Pesisgaalan palkintorohmuista nousi Erica Rosendahl, joka oli avainpelaajana nostamassa Laitilan Jyskeen Superpesikseen. Raumalaisen Feran kasvatti vei vuoden tyttölukkarin sekä Ykköspesiksen vuoden pelaajan ja vuoden lukkarin pystit. Miesten puolelta vuoden pelaajaksi Ykköspesiksessä arvostettiin Simon Kirin Vertti Veittikoski.

Kouvolan Pallonlyöjät menestyi vuoden pesäpalloseurana

Pesisgaalassa palkittiin myös monipuolisesti lajin parissa ansioituneita toimijoita ja tahoja. Vuoden pesäpalloseura Kouvolan Pallonlyöjät ylsi mitalikantaan kaikissa miesten ja poikien ikäluokissa E-junioreihin asti. Olosuhdepalkinnolla huomioitiin Hyvinkään kaupunki Pihkalan pesäpallostadionin määrätietoisesta kehittämisestä. Tiedotuspalkinnon vei Raksilan Likat sosiaalisen median videoistaan, joista osa on noussut viraalihiteiksi.

Johtokunnan pytyllä palkittiin Sami Ritola Kangasalta vuosien arvokkaasta työstä pesäpallon hyväksi eri tehtävissä. Nuorten kasvun tukijaksi arvostettiin Joensuun Mailan Tuomo Schroderus, jonka valmennustyössä yhdistyvät kasvatuksellinen ote ja arvot sekä urheilullinen osaaminen.

Pesäpallokauden 2024 palkitut (pdf)

Pesäpallokauden 2024 palkitut ja lisätiedot (pdf)

Kuvia Pesisgaalasta 2024

Suomen Ampumaurheiluliiton liittokokous pidettiin sunnuntaina Lohjalla Kisakallion urheiluopistolla. Kokous valitsi helsinkiläisen Vesa Nissisen, 61, jatkamaan liiton puheenjohtajana. Hän aloitti tehtävässään vuonna 2017 eli tuleva kaksivuotiskausi (2025–26) on järjestyksessään viides.

Nissinen jatkaa puheenjohtajana, vaikka hän kaksi vuotta sitten sanoi, että tämä on hänen viimeinen kaksivuotiskautensa.

– Kiitos luottamuksestanne! Halusin jatkaa tehtävässä, koska olen aloittanut niin monta asiaa, jotka ovat minun vastuullani. Asiat on nyt vietävä loppuun. Tuntuu hyvältä jatkaa työntekoa teidän kanssanne, Nissinen kiitti kokousväkeä.

Kokouksessa käsiteltiin liittohallituksen selostus SAL:n toiminnasta ja taloudenhoidosta kahdelta edelliseltä kalenterivuodelta (2022–2023) sekä keskusteltiin ja päätettiin toiminnan ja talouden suuntaviivoista seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.

Kokouksessa hyväksyttiin Ampumaurheiluliiton strategia vuosille 2025-28.

 

Suomen Keskustanuorten liittokokouksessa Ikaalisissa 26.-27.10.2024 valittiin uusia jäseniä Keskustanuorten liittohallitukseen erovuoroisten tilalle.

Kaksivuotiskaudelle 2025-2026 liiton hallituksen jäseniksi valittiin Otto Suhonen Nurmijärveltä (77 ääntä), Paavo Korhonen Nurmeksesta (49 ääntä), Maria Pannula Laukaasta (48 ääntä) sekä Hannu Laturi Seinäjoelta (43 ääntä).

Liittohallituksen varajäseniksi vuodelle 2025 valittiin oululainen Elias Ollila (39 ääntä) ja sotkamolainen Juuso Korhonen (38 ääntä). Nyt valittujen uusien hallituksen jäsenten kausi alkaa 1.1.2025.

Keskustanuorten liittohallituksessa vuonna 2025 jatkavat lisäksi viime vuoden liittokokouksessa valitut puheenjohtaja Jere Tapio, varapuheenjohtajat Maija Kymäläinen ja Antti Paunonen, sekä hallituksen jäsenet Veera Ursin, Väinö Tamminen, Aino Kylälehtonen ja Valtteri Markula.

Alle 19-vuotiaiden nyrkkeilyn MM-kisat käynnistyivät sunnuntaina Coloradossa Yhdysvalloissa. 

Suomalaiset aloittavat kisaurakkansa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Ensimmäisenä kehään nousee Aapo Rovanperä, joka saa vastaansa ensimmäisellä kierroksella Finbar O'Sullivanin (NZL). Myöhemmin aamuyöstä kehässä nähdään Leevi Salon ensimmäisen kierroksen ottelu. Vastaan asettuu etelä-korealainen Donghyeon Lee. 

Klo 15.00 paikallista aikaa (00.00 Suomen aikaa) alkavassa tilaisuudessa (A-kehä):

• 5. M55kg Finbar O'Sullivan (NZL) - Aapo Rovanperä (FIN)
• 8. M60kg Donghyeon Lee (KOR) - Leevi Salo (FIN)

Kisoja voi seurata suorana World Boxingin YouTube-kanavalta. 

Lisätietoja: valmennuspäällikkö Ervin Kade, puh. 040 531 3284 ja varapuheenjohtaja Päivi Ahola, puh. 0400 128 186

Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisesti Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana. Lainsäädäntöä muutetaan siten, että digitaalisesta viranomaisviestinnästä tehdään ensisijainen viranomaisviestinnän kanava.

Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti selvitetään kustannustehokasta tapaa mahdollistaa viranomaispostin lähettäminen yksityisiin digipostipalveluihin. Uudistukseen liittyvä lainvalmistelu on nyt käynnissä.

Yksi esillä olleista vaihtoehdoista on se, että digitaalista viranomaisviestintää kehitetään jatkossa avoimessa ekosysteemissä. Tällöin yksityiset toimijat voivat välittää viranomaisviestejä kansalaisille omien digipostipalveluiden avulla. Palvelualojen työnantajat Palta, Posti Group sekä Kivra Oy kannattavat tätä mallia. Se olisi järkevä askel kohti tehokkaampaa ja käyttäjäystävällisempää sähköistä viranomaisviestintää.

Yksityisten digipostipalveluiden rooli kilpailun ja innovaatioiden ajureina on merkittävä

Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa yksityisten toimijoiden mukanaolo on johtanut viranomaisviestinnän nopeaan digitalisaatioon, mikä on vähentänyt kustannuksia ja parantanut palvelun laatua. Avoimen ekosysteemin etuna on se, että kansalaiset voivat valita heille parhaiten sopivan digipostipalvelun, joka voi yhdistää niin julkisen kuin yksityisen sektorin viestit.

Avoimen ekosysteemin luominen vaatii alkuinvestointeja tekniseen kehitykseen, mutta sen pitkän aikavälin hyödyt ovat huomattavat. Yksityisten toimijoiden mukanaan tuoma kilpailu ja jatkuva kehitys tehostavat julkisen sektorin toimintaa ja parantavat kansalaisten asiointikokemusta. Yksityisen sektorin myötä saadaan myös todennäköisesti helpommin digipostin rinnalle syntymään uusia lisäarvopalveluita. Valtion tehtävänä ei lähtökohtaisesti ole erilaisten lisäarvopalveluiden kehitystyö.

Vaihtoehtoisena ratkaisuna on esitetty, että valtio ottaisi digitaalisen viranomaisviestinnän kokonaan haltuunsa, hyödyntäen Digi- ja väestötietoviraston tarjoamaa Suomi.fi -viestit palvelua. Tämä olisi kilpailuneutraliteetin kannalta ongelmallista, sillä markkinatoimijoita on jo syntynyt viranomaisviestien lähettämiseen. Näitä ovat Postin OmaPosti -sovellus, sekä Kivran digipostisovellus. Lisäksi kilpailuun voi tulla muitakin toimijoita, jos uudistus toteutetaan avoimen ekosysteemimallin mukaisesti. Ainoastaan valtion hallinnoima malli johtaisi todennäköisesti hitaampaan digitalisaatioon ja siten menetettyihin julkisen talouden säästöihin.

Markkinatoimijoista Posti Group on jo investoinut OmaPosti -palveluun 20 miljoonaa euroa ja arvioi investoivansa kehitystyöhön 20–30 miljoonaa euroa tulevien 4–5 vuoden aikana. Ruotsalaislähtöinen Kivra on investoinut viimeisten viiden vuoden aikana palvelun kehittämiseen noin 55 miljoonaa euroa ja jatkaa palvelun aktiivista kehittämista edelleen tulevien vuosien aikana markkinan toiveita kuunnellen.

“Valtion on toimittava ekosysteemin johtajana, mutta yksityisten toimijoiden osallistuminen tuo mukanaan kilpailua, innovaatioita ja palvelukehitystä, joita pelkkä julkinen ratkaisu ei yksin pystyisi tarjoamaan”, toteaa Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki.

Lisätiedot: 
Tatu Rauhamäki, elinkeinopolitiikan johtaja
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
050 521 2907
tatu.rauhamaki@palta.fi

Joensuun kaupunki on kunnostanut Asevelipuiston leikkipaikkaa. Leikkipaikka sijaitsee Karsikossa, osoitteessa Nuolitie 6.

Kunnostuksen ensimmäinen vaihe on ohi, ja puisto on avattu leikkijöille. Ensimmäisen vaiheen myötä puistoon tuli monitoimiteline, karuselli ja keinut. Myös valaistusta on parannettu, ja loput valaisimet asennetaan viikon 45 aikana, eli marraskuun 4. päivä alkavalla viikolla.

Asevelipuiston uudistamisen toinen vaihe alkaa vuonna 2025. Tällöin pienten lasten leikkialueet puretaan, ja uusi leikkialue rakennetaan puistoalueen luoteisosaan nykyisen hiekkakentän paikalle, vastapäätä isompien lasten leikkipaikkaa.

Leikkialueen itäpuolelle tulee uusi oleskelualue pergolakatoksineen ja perhosniittyineen. Puiston koillisosaan rakennetaan kivituhkapinnalla olevat kuntoilu- ja oleskelupisteet.

Puiston eteläosa säilyy pitkälti nykyisenä ja alueen annetaan kehittyä luonnonmukaiseksi, mutta huonokuntoiset puut poistetaan. Eteläosan puistoon lisätään luonnon monimuotoisuutta tukevia maapuita ja risuaita.

Eläkeliiton karaokemestari -kilpailu käytiin Eläkeliiton Lehmirannan lomakeskuksessa 26.–27.10. Eläkeliiton järjestämä kilpailu on kasvanut yhdeksi Suomen suurimmista eläkeläisten kulttuuritapahtumista.

Jo 17. kertaa järjestetyssä kilpailussa miteltiin laulutaitoja neljässä eri sarjassa: naisten ja miesten sarjoissa ikäryhmittäin 50–69-vuotiaat ja 70 vuotta täyttäneet.

Voitokkaasti oman kappaleensa tulkitsivat 70 vuotta täyttäneiden sarjassa naisissa Raija Kreutzer Eläkeliiton Tampereen yhdistyksestä ja miehissä Heikki Keränen Kiuruveden yhdistyksestä.

Nuorempien eli 50–69-vuotiaiden sarjassa tuomariston hurmasivat Leila Marttila Mynämäen yhdistyksestä ja Timo Peltonen Turun yhdistyksestä.

Kilpailuiden järjestelyistä vastasi Eläkeliitto ja Lehmirannan lomakeskus. 

Finaalin lopputulokset:

Naiset yli 70-vuotiaat:

1.    Raija Kreutzer, Pirkanmaa, Tampere
2.    Anneli Linnaranta, Pohjois-Savo, Kuopio
3.    Marja Niemi, Lappi, Tornio

Miehet yli 70-vuotiaat:

1.    Heikki Keränen, Ylä-Savo, Kiuruvesi
2.    Vesa Piitulainen, Karjala, Luumäki 
3.    Teemu Haapaniemi, Keski-Pohjanmaa, Kälviä

Naiset 50–69-vuotiaat:

1.    Leila Marttila, Varsinais-Suomi, Mynämäki
2.    Riitta-Liisa Ruotsala, Keski-Pohjanmaa, Himanka
3.    Marke Ranta, Satakunta, Lavia

Miehet 50–69-vuotiaat:

1.    Timo Peltonen, Varsinais-Suomi, Turku    
2.    Samuli Hautamäki, Keski-Pohjanmaa, Kälviä    
3.    Kimmo Romppanen, Pohjois-Karjala, Kontiolahti 

Lisätietoja: 

Tiina Putkinen, järjestösuunnittelija, Eläkeliitto, p. 040 725 7180, tiina.putkinen@elakeliitto.fi 

PostNordilla ymmärretään, että siirtyminen nollapäästöihin ei ole vain ympäristöteko, vaan myös ovenavaus uudenlaiselle, sähköisen kuljetuksen mahdollistamalle liiketoiminnalle. Vastuullisuus on keskeinen osa PostNordin strategiaa.

Ilmo Strömberg, PostNord, Climate Lead: "Meidän tehtävämme on kuljettaa paketit turvallisesti ja ajallaan, mutta samalla kannamme vastuumme ympäristöstä ja yhteiskunnasta, se on ilmastojohtajuutta meille. Nollapäästöihin pyrkiminen on osa sitoumustamme tuleville sukupolville. Haluamme jättää jälkeemme maailman, jossa sekä ihmiset että ympäristö voivat hyvin".

Yhteistyössä kohti tuloksellista ja toimivaa sähköistä logistiikkaa

PostNord on valinnut markkinajohtajan, Plugit Finlandin, latauskumppanikseen. Plugit on ollut alusta alkaen mukana konsultoimassa ja rakentamassa PostNordille kustannus- ja energiatehokasta latausinfraa. Toteutettuja jakeluterminaaleja on jo Helsingissä, Turussa sekä Keski-Suomessa. Ratkaisuissa on kyetty älykkäällä järjestelmällä saavuttamaan hyötyjä mm. siten, ettei kiinteistöiden sähköliittymiä ole ollut tarve kasvattaa. Plugit on rakentanut PostNordille latausta lähijakelun autoille ja Plugit HUBE 720 kW suurteholatausjärjestelmän mm. pian liikennöinnin Turun ja Vantaan välillä aloittavalle eActros 600 –runkoautolle. eActros 600 on Mercedes-Benz Trucksin ensimmäinen sähkökuorma-auto, joka on suunniteltu pitkän matkan kuljetuksia varten.

Ville Hilmola, PostNordin Head of Procurement and Facility Management, kommentoi: “Lähtiessämme 2020 määrittelemään kiinteistöihimme sähköiselle ajoneuvokalustollemme latausinfraa, painotimme latauskokonaisuutta lähinnä kulujen optimoinnin kautta. Hyvin nopeasti meille selvisi, että latauksessa on kyse kriittisestä infrastruktuurista ja luotettavuudesta. Käytäntö todisti meille, että latauksessa tärkein kustannustekijä on operaatioidemme tehokkuus ja sujuvuus. Plugit Finland kumppaninamme kykenee toimittamaan tarvitsemamme latausjärjestelmät ja tuottamaan toimintamme vaatimat palvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti koko Pohjoismaisen konsernimme tiukkojen vaatimusten mukaisesti.”  

PostNordin keskittyessä omaan liiketoimintaansa, Plugit huolehtii kaluston lataamisen toimivuudesta ja kokonaisuuden hallinnasta. Plugitin tuottaman palvelun myötä PostNord on kyennyt keskittymään omaan liiketoimintaansa eli laajentamaan sähköistä jakeluverkostoaan lähemmäksi ympäristötavoitteitaan ja vahvistamaan liiketoiminnallisia tavoitteitaan.

Tuomas Mäkelä, Plugit Finland Oy, Head Of Business Unit, Heavy Duty, kommentoi: ”Yhteistyö PostNordin kanssa on muutakin kuin latausinfraa ja operointipalvelua. Olemme erittäin mielissämme että PostNord luottaa meihin kumppanina. Yhteisesti edistämme eurooppalaisia tavoitteitamme ja mahdollistamme sähköisen ammattiliikenteen sujuvuuden. Lataus palveluna -konseptimme mukaisesti tulemme myös tarjoamaan lähiaikoina PostNordin alihankkijoille julkista Plugit PRO DC –suurteholatausverkostoa kaupunkisolmukohdissa: Pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella.

Plugit Finland ja PostNord:

• Ensimmäiset yksityiset latauspisteet yhteistyössä toteutettu vuonna 2021
• Ensimmäiset 720 kW suurteholatauspisteet 2023
• Ensimmäinen runkolinja-auton lataus julkisella PRO DC -asemalla 2025

Plugit Hube -latausjärjestelmä

Plugit Hube -latausjärjestelmän kokonaislatausteho on joko 360 kW (HUBE S) tai 720 kW (HUBE L). Latausjärjestelmään on liitettävissä tehoyksikköä kohden 4(S) tai 8(L) CCS-suurteholatauspaikkaa enintään 360 kW latausteholla. Latausjärjestelmä sisältää dynaamisen tehonhallinnan, joka huolehtii laitteiston sisäisestä tehonjaosta sekä tarvittaessa liittymän mukaisen kulutuksen rajoituksen. Tehoyksiköitä voidaan asentaa samaan kohteeseen useita, jolloin latauspaikkojen kokonaismäärä on asiakkaan määriteltävissä.

Kuluneena syksynä muun muassa vanhat metsät, metsäteollisuuden vastuullisuus sekä metsien ilmastokysymykset ovat puhututtaneet mediassa. Metsäbiotalouden tiedepaneeli järjestää toimittajille Teams-aamukahvit ajankohtaisten metsäaiheiden ja tutkitun tiedon äärellä perjantaina 1.11.2014 klo 9–10. Tervetuloa kuulolle, keskustelemaan ja kysymään! 

Aika: 1.11.2024 klo 9–10 
Paikka: Teams (linkki toimitetaan ilmoittautumisen yhteydessä) 
Ilmoittaudu tilaisuuteen täällä.

Aamukahvien ohjelma: 

Tervetuloa! Metsäbiotalouden tiedepaneeli pähkinänkuoressa 
Paneelin puheenjohtaja, tutkimusylijohtaja Antti Asikainen, Luonnonvarakeskus

Miksi vanhojen metsien turvaaminen on hyödyllistä luonnon monimuotoisuudelle ja metsäbiotaloudelle? 
Paneelin varapuheenjohtaja, yksikönjohtaja Riikka Paloniemi, Suomen ympäristökeskus 

Mitä on metsäteollisuuden vastuullinen liiketoiminta nyt ja tulevaisuudessa? 
Apulaisprofessori Marileena Mäkelä, Jyväskylän yliopisto 

Onko käsityksemme metsien merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä muuttunut?
Tutkimusprofessori Jari Liski, Ilmatieteen laitos 

Kysymyksiä, keskustelua 

Etukäteen tai tilaisuuden lopuksi on mahdollisuus sopia erillisistä haastatteluista asiantuntijoidemme kanssa.

Tilaisuutta ei tallenneta.

Lisätiedot tilaisuudesta ja haastattelupyynnöt:  
Miitta Eronen, tiedepaneelin viestintä 
miitta.eronen@luke.fi, +358295322138

Vuoden elementtisuunnittelija 2024 palkinnon on voittanut RI (amk) Jan-Erik Kivinen Tampereelta. Jan-Erik luotsaa suunnittelupäällikkönä elementtisuunnittelutiimiä A-Insinöörien Tampereen yksikössä.

Jan-Erik Kivinen on tehnyt jo laajan ja menestyksekkään työuran teräsbetonielementtien valmistuksen ja suunnittelun parissa. Urapolku alkoi elementtitehtaalta ja jatkui insinööriopiskelun kautta suunnitteluun. Konkreettinen kokemus elementtien valmistuksesta ja vuosien varrella kerätty laaja materiaalitietämys on taannut nopean kehityskaaren suunnittelualalla. Viisi vuotta elementtien valmistuksen parissa opettivat, miltä hyvä piirustus näyttää ja mitä se pitää sisällään.

Tuomaristo arvosti etenkin Jan-Erikin taustaa suunnittelijana. Entisenä elementtityöntekijänä hänellä on erinomainen ymmärrys valmistustekniikasta ja käytettävistä materiaaleista. Hän on kuitenkin valmis oppimaan uutta, kuuntelemaan tuotannon toiveita ja ideoimaan uusia ratkaisuja. Hän käy mielellään tehtailla tutustumassa valmistustapoihin ja siten kasvattaa edelleen omaa elementtitekniikan ammattitaitoaan.

Jan-Erikin osaamisen ydin kulminoituu kokonaisuuden hallintaan. Erinomaisen sujuva yhteistyö hankkeen kaikkien osapuolten kanssa on Jan-Erikille projektissa onnistumisen kannalta kaiken A ja O. Läpinäkyvä toiminta takaa onnistuneen suunnitteluprosessin. Haastavistakin paikoista selvitään pitämällä jatkuvasti yllä avointa keskustelua tilaajan, tehtaan, työmaan sekä hankkeen muiden suunnittelualojen kanssa.

Tiiminsä esimiehenä Jan-Erik on tinkimätön, rehti ja inhimillinen. Onnistuneessa suunnitteluprojektissa Jan-Erik korostaa läpinäkyvän toiminnan lisäksi erityisesti suunnittelutiimin hyvinvoinnin merkitystä. Hän edistää jatkuvasti tiimiläistensä kehitystä ja uuden oppimista sekä yleistä työhyvinvointia.

Jan-Erik on aktiivisesti mukana kehittämässä ja innovoimassa niin hankkeita, kuin koko alaakin. Hankkeina ollut esimerkiksi: elementtiratkaisujen jalostaminen ja esivalmistusasteen nostaminen ja moninaiset mallinnuksen kehityshankkeet.

Jan-Erik näkemyksen mukaan: ” Suomalaiset suunnittelijat ovat rakennemallintamisen maailman kärkeä. Pystymme mallintamaan kaikenlaiset rakennusosat ja rakennukset yksityiskohtia myöten digitaalisesti. Tietomallinnus pitäisi viedä myös valmistukseen ja sen hyödyntämiseen pistää paukkuja elementtituotannossa. Tähänkin tuottavuuspotentiaaliin olisi aika tarttua valmistajien ja suunnittelijoiden ja tilaajien yhteistyönä.”

Perusteluja Jan-Erikin valinnalle palkinnon saajaksi:

Kyky ja voimakas halu jakaa yleistä elementtisuunnittelun osaamista laajasti yhteistyökumppaneilleen, on edesauttanut löytämään kustannustehokkaita ratkaisuja sekä lisännyt elementtisuunnittelutyön arvostusta.

Aikataulut pitäneet projekteissa ja jos tarvetta aikataulumuutoksiin jonkin tietopuutteenvuoksi, niistä on tullut hyvissä ajoin infoa.

Häneltä saa aina apua elementtisuunnitteluun ja muihinkin suunnitteluun liittyviin kysymyksiin.

Betoniteollisuus ry:n elementtijaoksen viidennen kerran järjestämän vuoden elementtisuunnittelijakilpailun tarkoituksena on kannustaa kehittämään laadukasta betonielementtisuunnittelua. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Kilpailussa palkitaan voittanut elementtisuunnittelija, jolle luovutetaan henkilökohtainen 5.000 euron rahapalkinto. 

Palkinnon tärkeimpinä arvosteluperusteina ovat yhteistyökyky, suunnitelmien laatu, aikataulujen pitävyys, tekninen osaaminen ja kustannustietoisuus. Palkinto voidaan myöntää myös elämäntyöpalkintona betonielementtien suunnittelijana ansioituneelle elementtisuunnittelijalle.

Vuoden elementtisuunnittelija 2024 palkinnon tuomariston puheenjohtajana toimi Juha Rämö ja jäseninä Betoniteollisuus ry:n elementtivaliokunta. Tuomariston sihteerinä toimi jaospäällikkö Janne Kihula Betoniteollisuus ry:stä.

Lisätietoja:
Betoniteollisuus ry
Janne Kihula
puh. 040 514 6510

Kuvaajatiedot:
Kuvat 1 ja 2: Maritta Koivisto, Betoniteollisuus ry
Kuva 3: Marjo Lalli, A-Insinöörit

Tänään 10 vuotta Suomessa toimineen Green Key -sertifikaatin päätehtävä on minimoida matkailusta koituvat ympäristövaikutukset ja auttaa asiakkaita kehittämään vastuullisuuttaan ja viestimään siitä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Green Key -sertifioidut matkailuyritykset ovat ympäristövastuun edelläkävijöitä ja sitoutuvat huomioimaan toiminnassaan myös sosiokulttuurisen ja taloudellisen vastuullisuuden. Sustainable Travel Finlandin (STF) hyväksymä Green Key -sertifiointi edellyttää, että yritys täyttää kaikki kriteeristön 13 luvun peruskriteerit, ja ensimmäisen vuoden jälkeen parantaa vastuullisuustyötään vuosi toisensa jälkeen. 

Ensimmäinen suomalainen Green Key-sertifikaatti ja yhteistyösopimus laadittiin Sokotelin kanssa vuonna 2015, jolloin kaikille Radisson -hotelleille ja ensimmäisille S-ryhmän hotelleista myönnettiin Green Key. Tänä päivänä Green Key -sertifikaatin on Suomessa saanut jo yli 200 kohdetta.  

“Green Key on kasvanut voimakkaasti neljän viime vuoden aikana. Tulevan EU-lainsäädännön, kuten viherpesudirektiivin myötä yritysten vastuullisuuteen ja markkinointiin tullaan kiinnittämään yhä enemmän huomiota. Green Key pyrkii täyttämään kiristyvän lainsäädännön vaatimukset myös tulevaisuudessa”, vuodesta 2021 lähtien Going Green Oy:n toimitusjohtajana toiminut Heidi Heinonen kertoo. 

Sertifiointi vaikuttaa myös kohteiden löydettävyyteen ja näkyvyyteen eri hakualustoilla. Esimerkiksi hotellivaraussivusto Booking.com nostaa sertifioidut hotellit esille maininnalla “Kestävän kehityksen sertifikaatit”, joka on myös yksi sivuston hakukriteereistä.

Visit Finlandin vuonna 2020 lanseeraaman matkailualan Sustainable Travel Finland – vastuullisuusohjelman myötä Green Key on vakiinnuttanut asemansa erityisesti hotellisektorin suosimana sertifikaattina: liki 40 prosenttia STF-merkin saaneista majoitusliikkeistä on valinnut Green Keyn sertifikaatikseen. 

“Matkailualan vastuullisuus on kehittynyt valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomi on Sustainable Travel Finland -ohjelman kautta yksi edelläkävijämaista.”, Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari kertoo.  

Green Key -sertifikaatin saaneet yritykset erottuvat edukseen todennetuilla teoillaan, mukaan lukien ympäristökuorman pienentäminen, energiatehokkuuden parantaminen ja lajittelun tehostaminen. Sertifioidut yritykset pyrkivät jatkuvasti kehittämään toimintaansa yhä vastuullisempaan suuntaan kaikilla kestävän kehityksen osa-alueilla, mukaan lukien sosiaalinen ja taloudellinen vastuu. 

“Sertifiointi lisää yrityksen vastuullisuustoimien uskottavuutta ja kasvava ekotehokkuus tuottaa konkreettisia säästöjä. Lisäksi Green Keyn edellyttämä henkilöstön osallistaminen tuo parhaimmillaan työhön merkityksellisyyttä ja on paitsi veto- myös pitovoima”, Heinonen jatkaa.

Green Key 

Green Key on alun perin Tanskasta 30 vuotta sitten liikkeelle lähtenyt maailman johtava matkailualan vastuullisuusohjelma ja -sertifikaatti. Green Key -sertifioituja kohteita on jo yli 6000 yhteensä yli 70 eri maassa. Määrä on tuplaantunut viimeisen kolmen vuoden aikana.
https://greenkey.fi/

Lehdistökuvia: https://drive.google.com/drive/folders/11Tu21j3Tzb73wEa2Rl5W2p_ZFytRLcJq?usp=drive_link 

Lisätietoja:
Heidi Heinonen, toimitusjohtaja, Going Green Oy
heidi@goinggreen.fi, +358 10 579 8070

Alina Lastusilta, viestintäassistentti, Going Green Oy
alina@goinggreen.fi, p. +358 50 472 6235

Juniori Suurmestari on täällä! Ilmiömäisen Suurmestarin juniori-versio nostaa nyt parrasvaloihin lapset. MTV Katsomossa ja MTV3-kanavalla lauantaina 30.11. alkavan ohjelman perusidea on sama kuin aikuisillakin: lapset kilpailevat Suurmestarin laatimissa älyä, taitoa ja nokkeluutta vaativissa tehtävissä. Mitä siitä seuraa, kun viisi nerokasta lapsikilpailijaa yrittää lassota Pilvin, laatia runon idolilleen tai luoda Suurmestari-aiheisen videon? Luvassa on vauhtia ja villejäkin tilanteita, sekä paljon puhetta ja suorastaan viiltävää analyysia studiossa.

Kauden loistavat lapsikilpailijat ovat Ellen, Elmo, Maija, Siru ja Taisto. Suurmestarina jatkaa itseoikeutetusti Jaakko Saariluoma, ja hänen oikeana kätenään toimii tuomari Pilvi Hämäläinen.

"Olen erityisen iloinen siitä, että saimme lapset mukaan ohjelmaan. Olen Suurmestarina nähnyt monenlaista, mutta lapsikilpailijoiden varaukseton into ja ilo yhdistettynä nokkelaan, monitasoiseen ja ennalta-arvaamattomaan ajatteluun osasi yllättää jopa minut", Suurmestari Jaakko Saariluoma toteaa.

"Oli riemastuttavaa nähdä, kuinka lapset heittäytyvät täysillä ja varauksettomasti mukaan neroutta huokuvien tehtävien pariin näyttäen meille kaikille, että nuorissa on tulevaisuus", hän jatkaa.

Suurmestarin virallinen tuomari Pilvi Hämäläinen on samoilla linjoilla.

"Jo kartanolla valvoessani tehtäväsuorituksia havaitsin, että nyt on tulossa jotain aivan erityistä. Lapsikilpailijat lähtivät suorittamaan tehtäviä niin raikkaalla tavalla, että tuomarikin vallan hämmästyi."

Kilpailijaesittelyt:

ELMO, 13
Sanavalmis Elmo on musiikkiluokalla ja harrastaa sähkökitaran soittoa ja jalkapalloa. Isona Elmo haluaisi olla rikas ja kuuluisa. Elmo on seurannut Suurmestari-ohjelmaa jo pitkään, ja pääsee nyt viimein itse irti ohjelmassa. Elmo lähtee suorittamaan Suurmestarin tehtäviä suurella itseluottamuksella, eikä pelkää haastaa itse Suurmestariakaan. Mitä siitä syntyy, kun kartanolla Pilviä ei näy missään ja Elmo lähtee luomaan Suurmestari-aiheista videota, se selviää kauden aikana!

ELLEN, 11
Kekseliäs Ellen harrastaa taekwondoa. Ellen on hyvin sosiaalinen, ja tykkää pelata pelejä kavereiden kanssa ja piirtää. Isona Ellen haluaisi olla näyttelijä, malli tai kampaaja. Ellenin mielestä Suurmestarin tehtävien tekeminen kartanolla oli jännittävää ja hauskaa. Suorituksissaan Ellen hakee rohkeita ratkaisuja ja on myös valmis puolustamaan niitä itse Suurmestarille studiolla. Myös mielikuvitus on Ellenillä hyvin käytössä, oli sitten kyse Suurmestari-aiheisen videon tekemisestä tai Pilvin lassoamisesta.

MAIJA, 11
Valovoimaisen Maijan lempiharrastus on jalkapallo. Koulussa Maijan lempiaineita ovat etenkin ympäristöoppi ja kuvaamataito. Isona Maija haluaisi olla taiteilija ja julkkis-miljonääri. Maijalla on hyvä ongelmanratkaisukyky, ja hän osaa hyödyntää vilkasta mielikuvitustaan Suurmestarin tehtävissä. Studiolla Maija osaa myös haastaa Suurmestaria, mutta voiko irtoavasta hampaasta saada lisäpisteitä, se jää nähtäväksi.

SIRU, 10
Määrätietoinen Siru harrastaa cheerleadingiä kilpatasolla. Isona Siru haluaisikin olla mukana cheerleadingin MM-joukkueessa. Koulussa Sirun lempiaine on käsityö. Siru pitää pulmista ja arvoituksista, ja siksi Suurmestarista onkin tullut Sirun lempiohjelmia. Tehtävien suorittaminen Suurmestarin kartanolla oli Sirun mielestä jännittävää, hauskaa ja sopivalla tavalla outoa. Siru lähtee tehtäväsuorituksiin suurella päättäväisyydellä, mikä toisinaan johdattaa tuomari-Pilvin hyvin erikoisiin tilanteisiin.

TAISTO, 12
Filosofinen Taisto harrastaa pianonsoittoa, soittaa bändissä synaa ja rakastaa kissoja. Koulussa Taisto pitää etenkin historiasta ja ympäristöopista. Isona Taisto haluaa muuttaa maailmaa. Taisto on hyvä keskustelija ja tykkää tutkia, pohtia ja analysoida asioita. Tämän huomaa studiolla myös itse Suurmestari, joka saattaa joskus jopa mennä hiljaiseksi keskustelujen edetessä. Mutta pysyykö Taistolla aina pokka tehtäväsuorituksien aikana, se nähdään kauden aikana.

Katso esimakua Juniori Suurmestari -ohjelmasta täältä.

#juniorisuurmestari
Facebook, Instagram, X ja TikTok: @mtv3suomi @mtvkatsomo

Juniori Suurmestari alkaa MTV Katsomossa ja MTV3-kanavalla la 30.11. klo 19.30.
MTV Katsomo+ -tilaajille seuraava jakso ennakkoon.

Juniori Suurmestarin MTV:lle tuottaa Rabbit Films.

Lisätietoja:
Kuvat ja esikatselut: MTVPressi
Kuvatiedustelut ja -pyynnöt: kuvankäsittelijä Onni Ojala, onni.ojala@mtv.fi

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Jasmi Kuusisto, 040 415 0540, jasmi.kuusisto@mtv.fi
Rabbit Films, tuottaja Heidi Hakkarainen, 050 381 5044, heidi.hakkarainen@rabbitfilms.com

Tv-yhtiöiden yhteinen ohjelmatiedotusjärjestelmä Venetsia lopettaa toimintansa 31.10.2024.

Poikkeuksellisen merkittävä arkistointityö

Maarit Tyrkölle myönnettiin perjantaina 25.10. Vuoden arkistoteko -palkinto. Palkinto on Arkistojen päivän toimikunnan myöntämä kunnianosoitus, jolla halutaan nostaa esille arkistojen kannalta tärkeitä tekoja rohkaisemalla ja palkitsemalla aktiivisuutta, hyviä ideoita ja konkreettista arkistotyötä.

Tyrkkö on tehnyt poikkeuksellisen merkittävän työn oman arkistonsa järjestämisessä ja luovuttamisessa osaksi kansallista asiakirjallista kulttuuriperintöä.

Tyrkkö on viiden vuoden ajan huolellisesti järjestänyt, luetteloinut ja kuvaillut aineistojaan, minkä lisäksi hän on omakustanteisesti digitoinut merkittävän osan aineistosta.

Arkistojen päivän toimikunta toivoo, että Tyrkön esimerkki rohkaisee myös muita toimijoita luovuttamaan arvokkaita yksityisiä aineistoja arkistoihin

Palkitussa arkistotyössä analoginen henkilöarkisto ja digitaalinen äänitekokoelma

Henkilöarkisto sisältää biografista ja Tyrkön toimittajanuraan liittyvää aineistoa. Arkistossa on haastatteluiden ja lehtijuttujen valmisteluun liittyviä aineistoja, muun muassa käsikirjoituksia, juttujen eri versioita, taustatietoja ja muistiinpanoja.

Henkilöarkistoon sisältyy myös 70- ja 80-lukujen poliittista historiaa valottavaa aineistoa. Mukana on residentti Urho Kekkosen elämään ja toimintaan liittyvää aineistoa, esimerkiksi päiväkirjamerkintöjä Tyrkön ja Kekkosen välisistä keskusteluista.

Äänitekokoelma koostuu haastatteluista, joita Tyrkkö nauhoitti työskennellessään toimittajana ja tietokirjailijana vuosina 1970–2019. Hän on jo luovuttanut ensimmäisen osan tästä aineistosta Kansallisarkistoon. Tämä osa painottuu 1970- ja 1980-lukuihin ja sisältää 281 C-kasetilta digitoitua äänitallennetta.

Äänitekokoelman toisen osa Kansallisarkistoon keväällä 2025

Toinen osa keskittyy Maaritin myöhempään uraan 1990- ja 2000-luvuilla, jolloin hän työskenteli erityisesti muistelmaprojektien ja lääketieteeseen liittyvien aiheiden parissa.

Lisäksi Suomalainen Sanomalehtimiesliitto on käynnistänyt Maaritin aloitteesta hankkeen, jossa ryhdytään kokoamaan Toimittajan työ – kokoelmaa. Tavoitteena on kerätä liiton jäsenistöltä merkittävää aineistoa heidän uransa varrelta, kuten haastatteluja ja median tapahtumiin liittyviä muistoja, ja liittää ne osaksi liiton arkistoa Kansallisarkistossa.

Lue lisää Vuoden arkistoteko  –palkinnosta.

Maarit Tyrkön henkilöarkiston kuvailu Kansallisarkiston Astia-palvelussa.

Maarit Tyrkön äänitekokoelman kuvailu Kansallisarkiston Astia-palvelussa.

Taide koskettaa, nostaa esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja jopa muuttaa ajattelutapojamme. Kulttuurialan ammattilaiset keskustelevat 26.11. pidettävässä Luonnonvalo-illassa, miten lastenkulttuuri voi edistää luonnonsuojelua ja luoda parempaa maailmaa. 

Lasten ja nuorten ympäristöjärjestö Luontoliiton tavoitteena on luonnon kanssa tasapainossa elävä ja luontoa kunnioittava yhteiskunta. Syvempää luontosuhdetta rakennetaan kouluvierailuilla, luontoleireillä ja -kerhoissa mutta myös taiteen voimalla. 

Laulut, kirjat ja teatteri kertovat tarinoita taiteen keinoin. Tarinat ja kerronnan sävy vaikuttavat lapsen maailmankuvaan, empatian kehittymiseen, luovuuteen ja tulevaisuususkoon.  

“Taide voi pysäyttää meidät sen äärelle, mikä on elämässä merkityksellistä ja tavoittelemisen arvoista. Kun havahdumme siihen, mitä kaikkea hyvää meillä jo on, voimme huomata todelliset rikkaudet elämässämme, kuten hyvinvoiva luonto, aika tai yhteisöt ympärillämme”, pohtii Luontoliiton ympäristökasvatuspäällikkö Teija Peura. 

Laadukas lastenkulttuuri on merkityksellistä paitsi tässä hetkessä, myös tulevaisuudessa. Taide inspiroi luomaan uutta, rikkomaan rajoja ja kehittämään innovatiivisia ratkaisuja ongelmiin. 

 
Keskusteluillan valokeilassa taiteiden merkitys luontoyhteyden opettajana  

Luontoliitto järjestää tiistaina 26.11. lastenkulttuuriteemaisen tilaisuuden Valo Hotel & Workin tiloissa Helsingin Ruskeasuolla. Tilaisuudessa puhumassa ovat lastenteatteria tekevä Emilia Hakkarainen, muusikko Marjukka Eskelinen, tietokirjailija Jani Kaaro ja Luontoliiton ympäristökasvatuspäällikkö Teija Peura. 

Luontoliiton ja VALOn järjestämät Luonnonvalo-illat on suunnattu eri alojen vaikuttajille, päättäjille ja yleisesti aiheesta kiinnostuneille. Tavoitteena on myös tarjota mahdollisuus oppia uutta ja verkostoitua. Illan aikana kuullaan Lasten Lied -sävellyskilpailun esityksiä. Tilaisuuden päätteeksi on linnunlaulukaraokea. Tapahtuma on avoin ja maksuton kaikille! Iltaan saa tulla lapsen kanssa mutta ohjelma on suunnattu aikuisille. Valon yleiset tilat ovat esteettömät.  

 
Lisätiedot 

Teija Peura 
Luontoliiton ympäristökasvatuspäällikkö 
puh. +358 44 045 8898 
teija.peura@luontoliitto.fi  

Lisätietoa tapahtumasta https://luontoliitto.fi/tapahtuma/luonnonvalo-ilta-miten-lasten-kulttuurilla-pelastetaan-maailma/  

Joensuu tunnetaan ainutlaatuisena metsätalouden keskittymänä ja fotoniikan tutkimuksen edelläkävijänä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen, hiilensidonnan tavoitteet ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen vaativat ratkaisuja, joiden ytimessä ovat älykäs metsätalous, valoon perustuvat teknologiat ja datan sekä tekoälyn hyödyntäminen. Millaiset älykkään metsäsuunnittelun toimenpiteet ja arvoketjut huomioivat samalla myös taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden?

Osana kansainvälistä ICS2024 konferenssia Joensuussa järjestettävä FOREST AND PHOTONICS 2024 tuo yhteen johtavia yrityksiä, tutkijoita, opiskelijoita ja asiantuntijoita, jotka yhdessä kartoittavat teknologiaratkaisuja metsien käytön tulevaisuuden haasteisiin teemalla ’Metsäympäristöjen Suunnittelu Vuonna 2040’.

Forest & Photonics 2024 on suunnattu metsä- ja fotoniikka-alan yrityksille, tutkijoille, päättäjille ja opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja uusimmista teknologisista ratkaisuista. Tapahtuma tarjoaa myös osallistujille mahdollisuuden tutustua Joensuun alueen huippuosaamiseen ja innovatiivisiin yrityksiin, jotka toimivat kestävän kehityksen edelläkävijöinä. Myös valotaide on tuotu osaksi tapahtumaa. Joensuulainen valotaiteilija Kari Kolan on suunnitellut Forest & Photonics -tapahtumaan valotaidetta, joka ulottuu yliopistokampuksen pihalta Metria-rakennuksen tapahtumasaleihin.

Tapahtuma järjestetään Joensuussa 30.10. – 01.11.2024 kolmessa osassa:

Forest & Photonics Pre-event: Innovaatiotyöpaja - Environmental AI and Photonics keskiviikkona 30.10.2024 13:00-16:00 Joensuun Tiedepuistolla

Forest & Photonics konferenssi: Designing Forested Environments in 2040 torstaina 31.10.2024 12.30-18.00 Metrialla, UEF Joensuu campus

Forest & Photonics Industry speed dating and company presentation event perjantaina 01.11.2024 08:00-10:30 Joensuun Tiedepuistolla

Lue lisää: https://bit.ly/3NmKzQC

Lisätiedot: Jarno Hämäläinen, Business Joensuu jarno.hamalainen@businessjoensuu.fi  +358 50 306 7254

Konferenssiosuuden järjestävät Itä-Suomen yliopisto ja Business Joensuu yhteistyössä Forest Joensuu- ja Photonics Joensuu -innovaatioekosysteemien muiden jäsenten ja kumppaneiden kanssa. Forest & Photonics järjestetään osana Innokaupunki 2 -projektin toimenpiteitä, joita osarahoittaa Euroopan Unioni ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.

Jokavuotinen Järkee vai ei? -ehkäisevän nuorisotyön teematapahtuma järjestetään tänä syksynä kaikissa kaupungin ylä- ja yhtenäiskouluissa sekä Lahden Kristillisessä koulussa. Seiskoille suunnattuun tapahtumaan osallistuu 29.10.–22.11. kaikkiaan 54 luokkaa.

Tapahtuman teemoina ovat mielen hyvinvointi, kiusaaminen ja kiristäminen somessa, nuorten väkivaltaisuus sekä tunteiden hallinta päihteiden avulla. Teemoja käsitellään toiminnallisilla rastipisteillä, joita nuoret kiertävät oppituntiensa aikana luokka kerrallaan. Yhden luokan kierros kestää noin 1,5 tuntia. Tapahtuma toteutetaan koulu kerrallaan jokaisen koulun omissa tiloissa.

Tapahtuman toteuttavat Lahden kaupungin nuorisopalvelut, Poliisin ennalta estävä työ, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oppilashuoltopalvelut, Lahden ensi- ja turvakoti, Tukikeskus Valopilkku, Walkers Lahti, Päijät-Hämeen ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö sekä kokemusasiantuntija. Mukana rasteilla on myös LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoita.

Järkee vai ei? -teematapahtumaa on järjestetty vuodesta 2015 saakka. Tapahtuman teemat nousevat yläkoululaisten elämää kulloinkin koskettavista ilmiöistä, joihin ammattilaiset törmäävät työssään nuorten parissa. Tapahtuman tarkoituksena on edistää nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta Lahdessa.

Lisätietoja

Daniel Suopelto
palveluohjaaja
Lahden kaupungin nuorisopalvelut
Psykososiaalinen tuki Domino / jalkautuva ehkäisevä päihdetyö
p. 044 018 7333
daniel.suopelto@lahti.fi

Helmi Keränen
palveluohjaaja
Lahden kaupungin nuorisopalvelut
Psykososiaalinen tuki Domino / jalkautuva ehkäisevä päihdetyö
p. 044 416 4995
helmi.keranen@lahti.fi

För att vinterunderhållet av järnvägarna ska lyckas, spelar samarbetet mellan Trafikledsverket, underhållsentreprenörerna, trafikstyrningen, järnvägsoperatörerna och meteorologerna en viktig roll. Man förbereder sig systematiskt för vintern på bannätet och verksamheten utvecklas kontinuerligt utifrån erfarenheter och respons. Målet är en så fungerande tågtrafik som möjligt.

Förra vintern var särskilt utmanande för järnvägsunderhållet, eftersom det fanns mycket snö. I största delen av Finland fick man ett permanent snötäcke redan i oktober och vintern fortsatte länge. Lärdomarna från den gångna säsongen har samlats in och vinterunderhållet har förberett sig för nya prövningar.

"Nyckelordet är samspel. Ett fungerande regionalt samarbete mellan olika aktörer har en nyckelroll för att vintersäsongen ska lyckas. Detta säkerställs genom att göra upp beredskapsplaner för olika utmaningar under vintersäsongen, berättar Teemu Poussu, chef för enheten för banunderhåll vid Trafikledsverket.

En gemensam grupp för vinterberedskap för olika järnvägsaktörer har varit verksam sedan år 2019. Gruppen styr alla aktörers (Trafikledsverket, Fintraffic Järnväg, trafikidkare) gemensamma beredskap inför vintern, följer upp hur vintersituationen fungerar samt bland annat identifierar olika utvecklingsbehov.

När det råder mycket utmanande vinterförhållanden fortsätter vi med förfarandet där man kan fatta snabba beslut för att ställa in arbeten eller minska på tågtrafiken. På så sätt säkerställs att olika aktörers resurser används för att klara av utmanande förhållanden", konstaterar Poussu.

Växeluppvärmning har lagts till på stambanan

Banans vinterunderhåll utvecklas kontinuerligt. Samarbetet mellan banunderhållet och de byggprojekt som fortsätter under vintersäsongen har till exempel intensifierats. Trafikledsverkets röjningstjänst hjälper å sin sida till att effektivisera återställandet efter mer omfattande störningssituationer, till exempel träd som faller på banan under en storm. Riskträd avlägsnas året runt längs banorna även för att förebygga problem med upplegor.

"Alla växeluppvärmningar i bannätet kontrolleras innan vintersäsongen börjar. Uppvärmningen har också utökats på stambanan norr om Tammerfors, vilket förbättrar stambanans funktionssäkerhet. Arbetet fortsätter ännu under vintersäsongen och även därefter", säger Poussu.

Snön avlägsnas maskinellt med hjälp av snöplogar, snöborstar och snöslungor. Dessutom använder vissa bangårdar snövagnar, i vilka snö samlas och transporteras till snötippar. Snöpatruller spelar också en viktig roll i kampen mot snö och is. De rengör växlarna med borstar och spadar.

”Meteorologerna vid Meteorologiska institutet har också en viktig roll. De använder till exempel förhandslarm och lägesrapporter för underhållsorganisationen. Även denna verksamhet utvecklas i samarbete och testanvändningen omfattar nu bland annat långsiktiga prognoser samt automatiserade vindvarningar per banavsnitt", berättar Poussu.

Mer information:

Teemu Poussu, enhetschef för banunderhåll, Trafikledsverket
tfn 029 534 3974
fornamn.efternamn@vayla.fi

Läs mer:

Kundupplevelserna ger riktlinjer för kommande vinteråtgärder
Vinterunderhåll av bannätet
Underhåll av plattformsområden
Snöröjning vid plankorsning: Tips för underhållsaktörer (på finska)

Rautateiden talvikunnossapidon onnistumisessa yhteistyö Väyläviraston, kunnossapitourakoitsijoiden, liikenteenohjauksen, rautatieliikenteen harjoittajien ja meteorologien kesken on suuressa roolissa. Talveen varaudutaan rataverkolla suunnitelmallisesti, ja toimintaa kehitetään jatkuvasti saatujen kokemusten ja palautteen perusteella. Tavoitteena on mahdollisimman toimiva junaliikenne.

Viime talvi oli rautateiden kunnossapidon osalta erityisen haastava, sillä lunta oli paljon. Valtaosassa Suomea pysyvä lumipeite saatiin jo lokakuussa, ja talvi jatkui pitkään. Menneen kauden opit on kerätty talteen, ja talvikunnossapito on valmistautunut uuteen koitokseen.

”Avainsana on yhteispeli. Keskeisimmässä roolissa talvikauden onnistumisessa on eri toimijoiden toimiva alueellinen yhteistyö, joka varmistetaan tekemällä varautumissuunnitelmat erilaisiin talvikauden haasteisiin liittyen”, kertoo ratojen kunnossapidon teettämisyksikön päällikkö Teemu Poussu Väylävirastosta.

Eri rautatietoimijoiden yhteinen talvivarautumisryhmä on ollut toiminnassa vuodesta 2019 asti. Ryhmä ohjaa kaikkien toimijoiden (Väylävirasto, Fintraffic Raide, liikenteenharjoittajat) yhteistä talveen varautumista, seuraa talvitilanteen toimivuutta sekä muun muassa tunnistaa erilaisia kehittämistarpeita.

”Erittäin haastavien talviolosuhteiden vallitessa jatkamme menettelyä, jolla voidaan tehdä nopeita päätöksiä rataverkolla tehtävien töiden perumiseksi tai junaliikenteen harventamiseksi. Siten varmistetaan eri toimijoiden resurssien käyttö haastavasta olosuhteesta selviämiseen”, Poussu toteaa.

Vaihdelämmityksiä lisätty pääradalle

Radan talvikunnossapitoa kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi ratojen kunnossapidon ja talvikaudelle jatkuvien rakentamishankkeiden yhteistyötä on tiivistetty. Väyläviraston raivauspalvelu puolestaan auttaa tehostamaan palautumista laajemmista häiriötilanteista, jos vaikkapa puita kaatuu myrskyn aikana radalle. Riskipuita poistetaan ympäri vuoden ratojen varresta myös tykkylumiongelmien ehkäisemiseksi.

”Kaikki rataverkon vaihdelämmitykset tarkastetaan ennen talvikauden alkua. Lämmityksiä on myös lisätty pääradalle Tampereen pohjoispuolelle, mikä parantaa pääradan toimintavarmuutta. Työ jatkuu vielä talvikauden aikana ja myös sen jälkeen”, Poussu sanoo.

Lumenpoistoa toteutetaan koneellisesti lumiauroja, -harjoja sekä -linkoja hyödyntäen. Lisäksi joillakin ratapihoilla käytetään lumivaunuja, joihin lumi kerätään ja siirretään lumenläjitysalueille. Keskeisessä roolissa taistelussa lunta ja jäätä vastaan ovat myös lumipartiot, jotka puhdistavat vaihteita harjoilla ja lapioilla.

”Tärkeässä roolissa ovat myös Ilmatieteen laitoksen meteorologit. Käytössä ovat esimerkiksi ennakkohälytykset ja tilannekatsaukset kunnossapito-organisaatiolle. Tätäkin toimintaa kehitetään yhteistyössä, ja koekäytössä ovat nyt muun muassa pidemmän aikavälin ennusteet sekä automatisoidut rataosittain kohdistuvat tuulivaroitukset”, Poussu kertoo.

Lisätietoja:

ratojen kunnossapidon teettäminen -yksikön päällikkö Teemu Poussu, Väylävirasto
p. 029 534 3974
etunimi.sukunimi@vayla.fi

Lue lisää:

Asiakaskokemuksista suuntaa tulevan talven toimenpiteisiin
Rataverkon talvihoito
Laiturialueiden hoito
Lumen auraus tasoristeyksessä: Vinkit kunnossapitäjille

Kuluvan viikon aikana R-kioskin koko johtoryhmä keittää kahvit ja paistaa pullat Sellon R-kioskilla Espoossa ja ottaa vastuun kioskin koko toiminnasta. Toimitusjohtaja Teemu Rissanen on tiskin takana useassa työvuorossa.

R-kioskin toiminnan perusajatuksena on se, että pääkonttorin sijaan heillä on tukiorganisaatio, jonka ainoana tavoitteena on palvella kioskien menestystä ja tehdä kioskien päivittäisestä toiminnasta helpompaa. Toimitusjohtaja Teemu Rissanen toteaakin, että siksi hallinnossa ja tukitoiminnoissa työskentelevät osallistuvat joka vuosi myös käytännön työhön kioskilla.

Alkavalla viikolla R-kioskin johtoryhmän jäsenet ovat töissä Sellon R-kioskilla maanantaista sunnuntaihin, kattaen kaikki kyseisen kioskin työvuorot. Johtoryhmäläisten kioskiviikko järjestetään nyt ensimmäisen kerran, ja ensimmäistä kertaa he ovat vastuussa kioskin pyörittämisestä.

– On tärkeää, että kaikki ärräläiset ymmärtävät, millaista kioskityö ja kioskin arki ovat. Kioskiviikon tarkoituksena on, että kaikki tekevät ihan oikeasti työtä kioskilla niin sanotusti kädet savessa. Johtoryhmän tempaus on kunnianosoitus kauppiaiden ja myyjien työtä kohtaan, jonka avulla pyrimme ymmärtämään entistäkin paremmin kioskien arkea. Nyt on johtoryhmäläisten vuoro näyttää, miten heiltä onnistuu kioskikaupantekeminen, Rissanen kertoo.

Ihan kylmiltään johtoryhmäläiset eivät toimeen tartu, vaan he ovat käyneet läpi saman koulutuksen, jonka uudet kauppiaat ja myyjät käyvät läpi perehdytyksessä. Johtoryhmän jäsenillä on monenlaista liike-elämän kokemusta, mutta tulevat kioskivuorot ovat herättäneet niin innostusta kuin jännitystäkin.

– Ei tässä kuitenkaan ensimmäistä kertaa olla, Rissanen toteaa ja lupaa asiakkaille hodarin alle minuutissa.

Toimituksenne edustajat ovat tervetulleita ostoksille ja seuraamaan Teemu Rissasen kioskivuoroa Kauppakeskus Sellon ulkokioskilla tiistaina 29.10. kello 14–22.30. Osoite on Leppävaarankatu 3–9, 02600 Espoo.

Lisätietoja:  

viestinta@r-kioski.fi, puh. +358 20 5544 095

Kuvateksti ryhmäkuvaan: Kuvassa johtoryhmäläiset. Eturivissä Teemu Rissanen (vas.), Maria Sjöroos ja Pauliina Brusi ja takarivissä Mikko Arosilta (vas.), Harri Saalasti ja Tarmo Kirjonen.

Kuva: R-kioski Oy/

R-kioski on yrittäjävetoinen convenience-ketju, joka tarjoaa asiakkailleen syötävää ja juotavaa sekä tärkeitä jokapäiväisiä tuotteita ja palveluita – nopeasti ja mukavasti silloin ja sieltä mistä asiakas niitä haluaa. Ärrällä henkilökohtainen palvelu ja hyvä hinta-laatusuhde ylittävät asiakkaan odotukset. R-kioski – nopeaa ja mukavaa on asiointi. R-kioski on osa REITAN-yhtiöön kuuluvaa REITAN CONVENIENCE -yhtiötä, ja sillä on valtakunnallinen peitto 350 myymälällä. R-kioskin bränditunnettuus on 95 %.   

REITAN CONVENIENCE -yhtiöön kuuluvat R-kioski Suomessa, Narvesen Norjassa, Latviassa ja Liettuassa, Pressbyrån Ruotsissa, 7-Eleven Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, Uno-X 7-Eleven Norjassa ja Tanskassa, R-kiosk Virossa, Lietuvos Spauda Liettuassa, Caffeine -kahvilat Latviassa, Virossa, Liettuassa, Norjassa ja Tanskassa sekä Northland-kahvilat Norjassa. REITAN CONVENIENCE on markkinajohtaja jokaisessa toimintamaassaan.