Kuten kiinteistöjen myyntien käsittelyjen yhteydessä on tuotu esiin, Anjalankosken Jäähalli Oy yhtiönä on päätetty alasajaa. Tämä tuo kaupungille merkittäviä säästöjä ja näin päästään eroon kaksinkertaisista hallintokuluista. Yhtiön alasajo ei tarkoita Inkeroisten jäähallin sulkemista.

Anjalankosken Jäähalli Oy:n purkamisen käynnistämistä esitetään päätettäväksi osakeyhtiölain mukaisesti ylimääräisessä yhtiökokouksessa pe 30.8.2024.

Jäähalliyhtiön alasajo tuo kaupungille suoria säästöjä: sillä päästään eroon kaksinkertaisista hallintokuluista, kunnossapitokuluista ja kirjanpito- ja tilintarkastuskuluista. Kaupunki säästää myös merkittävän summan vuoden 2025 alusta, kun 60.000 euron vuokraa ei enää makseta jäähalliyhtiölle. Kaupungin maksamalla vuokralla yhtiö on hoitanut hallinnollisten kulujen lisäksi Kuntarahoitukselta otettua lainaa. Laina tulee maksettua pois tilikauden 2023 aikana.

Jäähallia ei olla sulkemassa

Jäähalliyhtiön alasajo ei tarkoita Inkeroisten jäähallin toiminnan lakkauttamista. Yhtiön alasajo on täysin irrallinen säästökeino, jolla hallikokonaisuus kokonaisuudessaan halutaan siirtää kaupungille.

Inkeroisten jäähallista päätetään toimielimissä osana kaupungin palveluverkkojen päivittämistä viimeistään vuonna 2025. Talousarvion 2024 hyväksymisen yhteydessä Kouvolan kaupunginvaltuusto päätti, että Inkeroisten, Valkealan ja Kuusankosken jäähalleista etsitään toimijoiden kanssa uusia tulonhankkimismahdollisuuksia. 1.8.2025 mennessä tehdään selvitys, onko edellytyksiä saada mainitusta jäähalliverkosta 300 000 euron nettokustannusten vähennystä. Mikäli tämä ei täyty, Inkeroisten jäähalli suljetaan talvikauden 2026–27 jälkeen.

Jäähalliyhtiön alasajoa on käsitelty kiinteistöjen myyntien käsittelyjen yhteydessä sekä kaupunginhallituksessa 27.11.2023 (Kiinteistömyynnit-aineisto), jossa kiinteistöjen jatkotoimenpiteistä päätettiin. Asiaa on käsitelty päättäjien kanssa myös kiinteistötyöryhmässä, joka puolsi alasajoa. Työryhmässäkin painotettiin, että päätös koskee vain yhtiön alasajoa, ei jäähallin sulkemista (= toiminnan loppumista). Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa, joita ei pidä sekoittaa keskenään.

Kouvolan kaupunki omistaa Anjalankosken Jäähalli Oy:stä 96,1 % eli 3.160 osaketta yhtiön 3.289 osakkeesta. Loput osakkeet jakaantuvat 58 omistajan kesken. Anjalankosken Jäähalli Oy omistaa tekojään päälle tehdyn kuoren ja hallin peräosaan tehdyn kahvio/pukuhuonetilan. Muu tekniikka ja rakennus ovat kaupungin omaisuutta ja kaupunki vastaa hallin ylläpidosta ja huollosta.

Monitaiteellinen Le Petit Festival `Pieni festivaali ́ järjestetään kymmenettä kertaa Hangossa 22.-25.8.2024 Presence ry:n järjestämänä. Tapahtuma perustettiin Kroatian Dubrovnikissa vuonna 2005 ja Suomeen se rantautui kymmenen vuotta myöhemmin. Festivaali kokoaa yhteen joukon eturivin kotimaisia taiteen tekijöitä ja kansainvälisiä vieraita eri taiteen aloilta. Festivaalin tarkoituksena on luoda kaupungissa tilaa taiteelle ja taiteilijoille sekä toimia kiinnostavana kohtaamispaikkana.

Mukana on muun muassa rajoja rikkova multi-instrumentalisti, kansainvälistäkin kiinnostusta herättänyt monitaituri ja vokalisti, Grande Mahogany, yksi Euroopan arvostetuimmista jazzmuusikoista, trumpetisti Verneri Pohjola, useasti palkittu kuvataiteilija Perttu Saksa ja tanssija Sami Saikkonen. Nerokkaita ja sävähdyttäviä
naisartisteja, vastikään uuden albuminsa julkaissut lauluntekijä Nightbird ja Kroatian jazzhelmi, maineikkaassa New Yorkin Carnegie Hallissa jazzlegendojen kanssa konsertoinut Ines Trickovic palaa Hankoon. Pohjosmaisia performanssitaiteen parhaimmistoa edustavat Helinä Hukkataival ja Gustaf Broms (SWE) joilta nähdään pitkäkestoiset teokset Hangon asemalla jossa koetaan viikonlopun aikana niin
nykytanssia, kuvataidetta kuin nykysirkusta.

Ulkomaisia artisteja on mukana mm. Saksasta, Hollannista, Meksikosta, Argentiinasta, Kroatiasta ja Ruotsista. Iranilaissyntyinen laulaja ja
musiikkituottaja Om Shira, varttui vallankumouksen jälkeisessä Iranissa
ja saapui Saksaan ilman perhettä teini-ikäisenä. Hänelle musiikin
tekeminen oli selviytymisen ehto ja tapa luoda yhteys ihmisiin yli
kielimuurien. Omilta kuullaan soolokonsertti festivaalin päätösiltana.

Festivaalin teoksissa pohditaan tilaa, luontosuhdetta, sankaruutta,
totuutta ja ihmisen muuttuvaa olemusta. Musiikki johdattelee meidät
sielukkaista rytmeistä, svengaavista melodialinjoista ja sähköistävistä
riffeistä lempeisiin tarinoihin, suomalaiseen metsään tai autiomaan yön
hiljaisuuteen pehmeästi tanssivien melodioiden virtaan.


Le petit Festival tarjoaa konsertteja, valokuva-ja videotaidetta,
nykytanssia, nykysirkusta, performanssiesityksiä, runoutta, teatteria,
lastenesityksiä, kuvataidetta, elokuvia, taiteen työpajoja ja nuorten
taideopiskelijoiden luoman taidepolun. Kevään ensi-illoista mukana ovat
palkitun nukketeatteritaiteilija Aapo Revon Toisenlaiset sankarit ja
tanssitaiteilija Sami Saikkosen Terminator -teos jossa tanssija sulautuu
yhteen ja hajoaa samanaikaisesti, luoden visuaalisen minimalismin, joka
kutsuu katsojan pohtimaan aikaa, tilaa ja ihmisen muuttuvaa olemusta.
Perjantain avajaisilta käynnistyy absintinhuuruisista tunnelmista
Charles Baudelairen runojen ja niihin sävelletyn musiikin syvyyksistä.
Esiintyjinä Kansallisteatterin näyttelijä Jussi Lehtonen, cembalisti
Assi Karttunen ja sellisti - gambisti Louna Hosia.

Teoksia nähdään eri puolilla kaupunkia, Hangon kaupungintalolla, Hangon
asemalla, Kino Olympiassa, Grönanissa sekä kaupungin villoissa,
rannoilla, metsissä ja kaduilla.

OHJELMA
https://lepetitfestival.com/le-petit-festival-hanko-2024-finland/program-fi/

Lippujen ennakkomyynti Tiketissä ja festivaalin lipunmyynnistä
tapahtumapaikoilla tuntia ennen. Myös maksutonta ohjelmaa!

Tapahtuman luova johtaja
Mi Aleksandra Grönlund
TeM

lepetitfestival.com
+358505119977

Kulttuuriyhdistys Presence ry.
+358505119977
info@presence.fi

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan henkilökunnan taidenäyttely Tällä matkalla avataan Arktikumin Galleria Valossa keskiviikkona 21. elokuuta klo 18. Lämpimästi tervetuloa avajaisiin! Näyttely on esillä 13.10. asti, ja näyttelytilaan on vapaa pääsy Arktikumin aukioloaikoina ti-su klo 10–18. 

Opiskelu yliopistossa on osa monen ihmisen matkaa kohti joko ensimmäistä korkeakoulututkintoa, tai sitten yksi etappi elinikäisen oppimisen matkalla. Taiteiden tiedekunnassa henkilökunta on aina matkalla, koska taiteen ja muotoilun parissa ei koskaan olla perillä, vaan aina kohti jotakin uutta ja tuntematonta. Henkilökunnan näyttely on oven avaus sekä opiskelijoiden että laajan yleisön suuntaan: näistä eväistä ammennetaan voimaa sekä opetukseen että laajempaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen.

Yliopistossa opetuksen tulee perustua tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan. On arvokasta, että henkilökunnan taiteellinen toiminta asetetaan yhteisen tarkastelun kohteeksi, keskustelun avaukseksi, kutsuksi pohtia, miten tekeminen tuottaa tietoa ja taitoa. Taiteellisen toiminnan ytimessä ollaan aina myös hyvin henkilökohtaisella alueella, jossa ei ole yhtä oikeaa tai väärää tulkintaa, tapaa tehdä tai vastaanottaa kokijana toisten teokset.

Tällä matkalla taiteiden tiedekunnan henkilökunta asettuu siis rohkeasti myös haavoittuvaan tilaan, katseen ja arvioinnin kohteeksi tekijöinä antaen koko muulle yhteisölle mahdollisuuden pohtia niitä lähtökohtia, joista itse kunkin oma tekeminen kumpuaa. Tästä mahdollisuudesta kiitos kuuluu kaikille näyttelyyn osallistujille. Kiitos myös näyttelyn kuraattorille Kemin taidemuseon johtaja Tanja Kavasvuolle. Ulkopuolisen katse ja ammatillinen näkemys on korvaamaton apu taiteen ja muotoilun ammattilaisten näyttelyn kokoamisessa.

Vuosittain järjestettävään taiteiden tiedekunnan henkilökunnan kuratoituun näyttelyyn osallistuu tänä vuonna 26 taiteilijaa teoksillaan. Mukana ovat taiteilijat Suvi Autio, Lola Cervantes, Tom Engblom, Jaana Erkkilä-Hill, Laura Haapasalo, Hanna Heinonen, Mirja Hiltunen, Maria Huhmarniemi, Michael Marnin Jacobs, Timo Jokela, Anu Jormalainen, Ritva Jääskeläinen, Anniina Koivurova, Kalle Lampela, Karoliina Laxström, Leila Lipiäinen, Elina Luiro, Satu Miettinen, Johanna Oksanen, Piia Pyrstöjärvi, Simi Ruotsalainen, Matti Tainio, Niina Walter, Jani Wathén, Marja Ylioinas ja Tommi Yläjoki.

Näyttelyn julisteen ja tulevan näyttelykatalogin graafisesta suunnittelusta vastaa graafisen suunnittelun koulutusohjelman maisteriopiskelija Elisa Korhonen.


Tällä matkalla
– Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan
henkilökunnan yhteisnäyttely
22.8.–13.10.2024
Avajaiset keskiviikkona 21.8. klo 18–20

Galleriat Valo, Katve 1 ja 2, Arktikum
Pohjoisranta 4, Rovaniemi
Avoinna ti-su 10–18, ma suljettu
Vapaa pääsy.

Lisätietoja:
Näyttelytoiminnan yliopisto-opettaja Leila Lipiäinen, leila.lipiainen(at)ulapland.fi

Kuva:
Elisa Korhosen suunnittelema näyttelyjuliste.


LY / TTK / LP

Hyvinvointilautakunta kokoontuu keskiviikkona 21.8.2024. Kokouksessa käsiteltävinä asioina ovat muun muassa Hyvinvoinnin palvelualueen osavuosiraportti ja käyttösuunnitelmien toteuma 1.1.–30.6.2024 sekä vapaan sivistystyön selvitystyö.

Linkki hyvinvointilautakunnan esityslistaan 21.8.2024

Lisätietoja: Palvelualuejohtaja Kristiina Soots, puh. 040 7015 207, sähköposti: kristiina.soots@jarvenpaa.fi

Metsähallitus aloittaa Ylitorniolla sijaitsevan Alainenjoen sillan uusimistyöt 26.8.2024. Työt kestävät arviolta kaksi viikkoa. Silta on pois käytöstä työmaan ajan. 

- Siltatyömaa katkaisee Kaarannes-Vuonorovatin tien. Tien molemmissa päissä on siltatyömaasta kertovat liikennemerkit, sanoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n tienpidon operaatioasiantuntija Tapani Pennanen. 

Sillan ollessa pois käytöstä tulee käyttää vaihtoehtoisia reittejä Liinankivaarantien ja Raanujärventien kautta. Työmaa vaikuttaa alueen metsästysliikenteeseen Metsähallituksen pienriistalupa-alueella 2609 Ylitornio sekä Metsähallituksen hirvilupa-alueella 8224 Kielinen. Kulku Raakonvaaraan ja Somaseen tapahtuu Ristiojan kautta. 

Alainenjoen silta uusitaan, sillä se on tullut käyttöikänsä päähän. Uusi silta tulee olemaan teräsbetonisilta. 

Metsähallituksella on noin tuhat siltaa ympäri maan. Lapissa Metsähallitus korjaa tai uusii muutamia siltoja vuosittain. 

Lisätietoja: 

Metsähallitus Metsätalous Oy:n tienpidon operaatioasiantuntija Tapani Pennanen, puh. 0400 346 315, tapani.pennanen@metsa.fi  

Opetus- ja kasvatuslautakunta käsittelee tulevassa kokouksessaan 20.8.2024 opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen osavuosiraporttia ja käyttösuunnitelmien toteumaa 1.1.–30.6.2024, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon tarkastelua 2024 sekä viranhaltijapäätösten otto-oikeutta.

Tutustu opetus- ja kasvatuslautakunnan esityslistaan 20.8.2024

Lisätietoja:

Merja Narvo-Akkola, opetuksen ja kasvatuksen palvelualuejohtaja, merja.narvo-akkola@jarvenpaa.fi

Haluamme Nordic Fish -konsernissa edistää kala-alan vastuullisuutta luomalla ja kehittämällä parhaita käytäntöjä yhdessä eri toimijoiden, kumppaneiden sekä tulevaisuuden tekijöiden kanssa. Vastuullisuuswebinaarissa käsittelemme vastuullisuuden toteuttamista ja tulevaisuutta Nordic Fish -konsernissa sekä kuulemme puheenvuoroja vierailevilta vastuullisuuden ja kala-alan ammattilaisilta.

Puheenvuorot ja puhujat

Nordic Fish -konsernin näkemys vastuullisen kala-alan rakentamiseen
Toni Hukkanen, toimitusjohtaja, Nordic Fish

‌Nordic Fish -konsernin tapa toteuttaa vastuullisuutta yhteistyössä sidosryhmien kanssa
Hanna Peltokangas, henkilöstö- ja vastuullisuusjohtaja, Nordic Fish

Sähköinen YKP-jäljitettävyys
Marko Knuutinen, ERP-asiantuntija, Nordic Fish

Kirjolohen kasvatuksen ympäristövaikutukset
Mari Saario, johtaja, biodiversiteetti, luonnonvarat ja kiertotalous, Gaia Consulting

Globaali makean veden kriisi ja sen seuraukset
Miina Porkka, kestävien vesivarojen ja globaalimuutoksen osaaja, apulaisprofessori, Itä-Suomen Yliopisto

Vastuullisen kalaruoan merkitys kuluttajalle
Mikko “Peltsi” Peltola, toimittaja

Tilaisuuden juontajana toimii Mikko ”Peltsi” Peltola.

Ilmoittautuminen

Tule mukaan ainutlaatuiseen tilaisuuteen kuulemaan ajankohtaista tietoa vastuullisesta kala-alasta ja esittämään kysymyksiä alan johtaville asiantuntijoille.

Aika: Keskiviikko 4.9.2024 klo 10.00–11.15

Ilmoittaudu webinaariin tästä: LINKKI ILMOITTAUTUMISEEN

Lämpimästi tervetuloa!

Lappeenranta täyttää 375 vuotta, ja kaupungissa juhlitaan koko elokuun ajan. Lappeenrannan 375-juhlaviikkojen ohjelma on kattava yhdistelmä paikallishenkeä ja -perinteitä, koko perheen hetkiä ja kotimaisia huippuesiintyjiä.

Lappeen Riento ry ja Lappeenrannan Urheilu-Miehet järjestävät ensimmäisen Lappeenranta Half -juoksutapahtuman lauantaina 24.8. Lappeenrannan sataman ympäristössä. Lappeen Riento ry:n toiminnanjohtaja Julius Taskinen odottaa tapahtumaa innokkaana.

– Mahtavaa, että taas muutaman vuoden jälkeen saamme juoksutapahtuman Lappeenrantaan. Meillä on todella hyvä porukka, kaksi vahvaa ja perinteikästä seuraa järjestämässä tapahtumaa.

Kilpailu tarjoaa juoksijoille mahdollisuuden kokea Lappeenrannan ja Saimaan kauniit maisemat ja ainutlaatuisen tunnelman. Samalla he laittavat itsensä likoon ja tavoittelevat omia ennätyksiään. Järjestäjien mukaan Lappeenranta Half ei ole vain kilpailu, vaan se on yhteisöllinen tapahtuma, joka yhdistää paikallisia asukkaita ja juoksuharrastajia eri puolilta Suomea. Lappeenrannan kaupungin kumppanuustapahtumaan odotetaan noin 200 kilpailijaa.

– Tällä hetkellä meillä on noin sata juoksijaa. Meillä on kyky ottaa juoksijoita vastaan sen verran kuin niitä tulee. Tavoitteenamme on tehdä tästä kunnon tapahtuma ja saada tälle myös jatkumoa tulevina vuosina, Taskinen hehkuttaa.

Valittavana on kaksi eripituista matkaa

Puolimaratonin reitti kulkee sataman, Myllysaaren ja Pikisaaren kautta. Juoksijat kulkevat reitin kolme kertaa. Lyhyempänä vaihtoehtona on myös kymmenen kilometrin reitti. Taskinen kannustaa kaikkia juoksemisesta kiinnostuneita lähtemään rohkeasti mukaan.

– Kaikki ovat tervetulleita juoksemaan, oli tavoitteenasi sitten itsensä voittaminen tai uuden ennätyksen rikkominen. Toivomme myös katsojia reitille, joten nyt kaikki mukaan juoksemaan tai kannustamaan.

Taskinen vinkkaa, että starttiviivalta voi bongata myös MM-maratoonari Alisa Vainion.

Ennakkoilmoittautuminen on auki 22.8. asti, jonka jälkeen ilmoittautuminen jatkuu verkossa jälki-ilmoittautumishinnoin. Tapahtumapäivänä ilmoittautuminen onnistuu kisakansliateltasta Satamatorilla klo 10 alkaen ja jatkuu aina starttiin asti, joka tapahtuu klo 12.

Lue lisää tapahtumasta ja ilmoittautumisesta tapahtuman verkkosivuilta.

Lisätietoja:

Lappeen Riento Ry
Julius Taskinen, toiminnanjohtaja
Puh. 050 343 5500, julius.taskinen@lappeenriento.fi

Lappeenrannan kaupunki
Riikka Hjelt, tapahtumatoiminnan koordinaattori
Puh. 040 669 3767, riikka.hjelt@lappeenranta.fi

Suomalaisten museoiden etujärjestö Museoliitto järjestää 19.–23.8.2024 yhdessä jäsenmuseoidensa kanssa Poliitikon museoharjoittelu -teemaviikon, jonka aikana museot esittelevät toimintaansa päättäjille eri puolilla Suomea. Museoliitto haluaa kertoa luottamushenkilöille koko Suomen museokentästä, nykyajan museotoiminnasta ja museoiden vaikuttavuudesta.

Poliitikon museoharjoitteluun Mikkelin kaupungin museoihin saapuu tällä kertaa lehtori, Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan jäsen Sari Nopola. Poliitikon museoharjoittelu järjestetään perjantaina 23.8.2024 aamupäivän aikana. Päivän ohjelma on käytännönläheinen ja tarkoituksena on antaa päivitetty kuva museoista ja niiden toiminnasta museonäyttelyiden takana. Tiedotusvälineet ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan poliitikon museopäivää tai haastattelemaan poliitikkoa vierailun yhteydessä. Vierailuista voi sopia suoraan museon kanssa.

Teemaviikko järjestetään tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Viime vuonna noin 80 päättäjää tutustui museoihin ”työharjoittelun” merkeissä. Teemaviikkoon osallistuville päättäjille tempaus tarjoaa mahdollisuuden saada ajankohtaista tietoa museoalasta sekä tutustua monipuoliseen museotyöhön. Myös monet paikalliset tiedotusvälineet ovat kiinnostuneet poliitikon ”museoharjoittelupäivästä”.

Museoliitto vastaa viikon yhteisestä viestinnästä. Lisätietoja viikosta on kerätty osoitteeseen: museoliitto.fi/poliitikonmuseoharjoittelu. Sosiaalisessa mediassa kampanjaa voi seurata tunnisteella #poliitikonmuseoharjoittelu.

Lisätiedot:
Anna-Maria Larikka
amanuenssi
Mikkelin taidemuseo
040 129 4967
anna-maria.larikka(at)sivistys.mikkeli.fi

Förordningen om restaurering av natur träder i kraft den 18 augusti 2024. Detta är ytterligare ett steg i riktning mot att stoppa förlusten av biologisk mångfald, uppnå klimatneutralitet och öka Europas beredskap och förmåga att klara av klimatförändringarna. Förordningen hjälper EU och dess medlemsländer att uppnå de restaureringsmål som de åtog sig vid FN-konferensen om biologisk mångfald i december 2022. Den är även en central del av den europeiska gröna given och EU:s strategi för biologisk mångfald.

Lagen om restaurering av natur utgör startskottet för en process som syftar till att kontinuerligt och på ett hållbart sätt återställa natur inom hela EU:s territorium, både på land och till havs. Det övergripande målet på EU-nivå är att medlemsländerna ska ha restaureringsåtgärder på plats på minst 20 procent av EU:s landyta och minst 20 procent av dess havsyta senast år 2030. Senast år 2050 bör sådana åtgärder vidtas för alla ekosystem som behöver återställas.

Olika restaureringsmål tillämpas på olika ekosystem. Det handlar om allt från torvmarker, skogar, jordbruksmark, havsområden och sötvatten till städer, där fler träd och grönområden bidrar till att rena luften och sänka temperaturen. Medlemsländerna kan själva besluta vilka specifika åtgärder som vidtas på deras respektive områden.

Medlemsländerna kommer att ta fram nationella restaureringsplaner, där restaureringsbehoven och restaureringsåtgärderna anpassas till den nationella situationen. EU-kommissionen kommer att stödja de nationella myndigheterna i deras arbete med att ta fram nationella planer.

Den nya lagen ska återställa den biologiska mångfalden i EU. Den ska även förhindra ytterligare förlust av biologisk mångfald, som fortsätter i alarmerande takt trots nuvarande insatser. För närvarande ger över 80 procent av bedömningarna av bevarandestatus vid handen att situationen för den biologiska mångfalden är svag eller dålig. Samtidigt påvisar lyckade restaureringsprojekt på olika håll i Europa många sociala och ekonomiska fördelar.

Mer information:

https://environment.ec.europa.eu/news/nature-restoration-law-set-enter-force-2024-08-15_en

Europeiska kommissionens representation i Finland

Informationschef
Ismo Ulvila
tfn 050 541 1122
ismo.ulvila@ec.europa.eu

Informatör
Nina Hotti
tfn 050 384 7857
nina.hotti@ec.europa.eu

Följ oss på X @eukomissio

Luonnon ennallistamista koskevan lain voimaantulo 18. elokuuta on jälleen yksi askel matkalla, jonka päämääränä on pysäyttää luontokato, saavuttaa ilmastoneutraalius ja lisätä Euroopan valmiutta ja kykyä selviytyä ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Se auttaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita saavuttamaan ennallistamistavoitteen, johon ne sitoutuivat biodiversiteettiä koskevassa YK-kokouksessa joulukuussa 2022. Se on keskeinen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja EU:n biodiversiteettistrategiaa.

Luonnon ennallistamista koskevalla lailla käynnistetään prosessi luonnon jatkuvaksi ja kestäväksi elvyttämiseksi koko EU:n maa- ja merialueilla. EU-tason yleistavoitteena on, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön ennallistamistoimenpiteitä vähintään 20 prosentilla EU:n maa-alueista ja 20 prosentilla EU:n meristä vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä ennallistamistoimia olisi otettava käyttöön kaikkien ennallistamista tarvitsevien ekosysteemien osalta.

Eri ekosysteemeihin sovelletaan erilaisia ennallistamistavoitteita. Tällaisia ekosysteemejä ovat turvemaat, metsät, maatalousmaa, merialueet ja makean veden alueet sekä kaupungit, joissa puiden ja kasvillisuuden lisääminen auttaa puhdistamaan ilmaa ja viilentämään lämpötiloja. Jäsenvaltiot voivat itse päättää alueellaan sovellettavista toimenpiteistä. Jäsenvaltiot laativat omat kansalliset ennallistamissuunnitelmansa, joissa ennallistamistarpeet ja -toimenpiteet on mukautettu kansalliseen tilanteeseen. Komissio tukee kansallisia viranomaisia suunnitelmien laatimisessa.

Uudella lailla palautetaan EU:n luonnon monimuotoisuus ja pysäytetään biodiversiteetin köyhtyminen, joka nykyponnisteluista huolimatta jatkuu edelleen hälyttävällä vauhdilla. Tällä hetkellä yli 80 prosenttia tutkimusaineistosta viittaa EU:n biodiversiteetin heikkoon tai huonoon tilaan, ja monet niistä heikkenevät edelleen. Samaan aikaan onnistuneet esimerkit ennallistamishankkeista eri puolilla Eurooppaa osoittavat niiden monet sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt.

Lisätietoa:

https://environment.ec.europa.eu/news/nature-restoration-law-set-enter-force-2024-08-15_en

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo.ulvila@ec.europa.eu

Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina.hotti@ec.europa.eu

Seuraa X:ssä @eukomissio

YLE paljasti tällä viikolla Kelan tekemiä päivityksiä tukipäätöksien taustana käytettävään etuusohjeeseen. Ohjeen kirjausta on muokattu tavalla, joka sulkee ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevan nuoren ulos toimeentulotuen piiristä ja ohjaa hänet nostamaan opintolainaa. Samassa tilanteessa oleva lukiolainen puolestaan on oikeutettu toimeentulotukeen ilman lainataakan synnyttämistä.

“Kaikista kohtuuttominta tässä tilanteessa on se, että linjaus koskettaa etupäässä nuoria, jotka ovat vanhempien vaikean varallisuustilanteen johdosta erityisasemassa, eikä heidän voida odottaa saavan tukea opintoihin kotoa”, summaa Keskustanuorten puheenjohtaja Jere Tapio

Keskustanuorten mielestä on pöyristyttävää eriarvoistaa toisen asteen opiskelijoita keskenään tällä tavalla. Käytännössä rajanvetona on käytetty ammattikoulusta saatavaa ammatillista pätevyyttä. Tämä on kuitenkin tulkintana ongelmallinen, mikäli samanaikaisesti tavoittelemme korkeakoulutusasteen nostoa. Siihen päästäksemme myös useampi ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva laajentaa osaamistaan myös ylemmän tutkinnon kautta.

“Pahimmillaan tällä tulkinnalla luodaan kehitys, jossa vaikeasta tilanteesta ponnistava nuori ajetaan heti aikuiselämän kynnykseltä velkakierteeseen. Samalla taloudellisen tilanteen synnyttämä paine voi ohjata nuoren perääntymään haaveistaan jatkaa kouluttautumistaan myös korkea-asteelle saakka. Kaventuvien ikäluokkien Suomella ei ole tällaiseen kehitykseen todellakaan varaa”, huomauttaa Tapio.

“Laajemmin tarkasteltuna tämä on jatkoa pitkälle listalle ammatillista koulutusta ja amiksia halveksuvaa kehitystä. Yksiköiden keskittämisen myötä monen nuoren kohtalona on muutto kotoa jo toisella asteella. Rahoitusleikkauksia koulutukseen on tehty niin liukuhihnalta, että varaa pitää opiskelijoita kolmen vuoden ajan koulussa ei tunnu löytyvän. Samalla kuitenkin odotetaan, että yhä useamman kohdalla ammattikoulu ei jäisi ainoaksi tutkinnoksi. Sen tavoitteen saavuttaminen vaatisi kuitenkin riittävää arvostusta, vakaampia resursseja ja ennen kaikkea tukea opintiellä”, Tapio vaatii.

Kelan linjauksen juurisyyt löytyvät kuitenkin Sosiaali- ja Terveysministeriössä Kataisen hallituksen aikana laaditusta ohjeistuksesta. Katseet kääntyvät täten sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoseen, jolta Keskustanuoret vaativat pikaisia toimia epäsuhdan korjaamiseksi.

Perheliikuntavuorot alkavat lauantaina 7. syyskuuta. Alle kouluikäisten lasten perheiden liikuntavuoro Vitikkalan liikuntasalissa on lauantaiaamuisin kello 9.00−10.30. Kouluikäiset lapset perheineen puolestaan pääsevät liikkumaan Vitikkalassa lauantaisin kello 14.00−15.30.

Ryhmäjakojen ikähaitari ei ole sitova. Koko perhe voi liikkua samalla liikuntavuorolla, vaikka joukossa olisi ikäryhmään kuulumaton lapsi.

Uutena vuorona alkaa Jämsänkoskella Korven koululla perheliikuntavuoro lauantaisin kello 9.30−11.00. Vuoro on alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten perheiden yhdistelmävuoro.

Perheliikuntavuorot mahdollistavat vapaamuotoisen liikkumisen salissa ilman ohjausta. Liikunnan iloa saadaan peleistä, leikeistä, temppuilusta ja monesta muusta itse keksitystä puuhasta.

Vitikkalan kummallekin vuorolle mukaan mahtuu n. 12 perhettä ja Korven koulun ryhmään 8.

Perheliikuntavuoron kausimaksu on 60 euroa perhettä kohden. Kauden viimeinen kerta on 24. toukokuuta 2025. Joitakin yksittäisiä peruuntumisia saattaa kauden aikana tulla. 

Ilmoittautumiset vuoroille 4. syyskuuta mennessä sähköpostitse tiina.riihinen@jamsa.fi

Lisätietoja:

Tiina Riihinen, hyvinvointikoordinaattori, p. 050 384 8523, tiina.riihinen@jamsa.fi

Porvoon kaupunki tiedottaa 16.8.2024

Porvoon työllisyysalueen ensimmäinen talousarvioehdotus lautakunnan käsittelyyn

Porvoon työllisyysalueen lautakunta käsittelee 22. elokuuta kokouksessaan työllisyysalueen vuoden 2025 talousarvioehdotusta ja ehdottaa pyydettäväksi lausuntoja alueen sopijakunnilta 11. syyskuuta mennessä. Mahdolliset lausunnot osoitetaan Porvoon kaupungin elinkeinojohtajalle.

Työllisyysalueen yhteistoimintasopimukseen on kirjattu, että talousarvion valmistelussa sopijakunnille tulee varata tilaisuus ehdotusten tekemiseen yhteistoiminnan tavoitteista ja rahoituksen kohdentamisesta. Kaikilla kunnilla onkin mahdollisuus lausua talousarviosta ennen työllisyysalueen lautakunnan esitystä Porvoon kaupunginhallitukselle.

Porvoon työllisyysalueen muodostavat Porvoon ja Loviisan kaupungit sekä Askolan, Lapinjärven, Myrskylän ja Pukkilan kunnat.

Vuoden 2025 talousarvioehdotus on Porvoon työllisyysalueen ensimmäinen ja talousarvioehdotuksen laatimisen periaatteina ovat toimineet alueen työllisyystilanne, arvioitu palvelutarve ja valtionosuudet.

Porvoon työllisyysalueen kuntien yhteinen työttömyysaste on kesäkuussa 2024 9,4 prosenttia. Alueen työllisyysaste on viimeisen mittaustiedon (joulukuu 2023) mukaan 74 prosenttia.

Sitovana talousarviotavoitteena on vuodelle 2025 valtiollisten lakisääteisten työ- ja elinkeinopalveluiden hallittu vastaanottaminen Porvoon työllisyysalueelle.

– Palvelut pyritään tuottamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti ja kunnille kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla, kun huomioidaan tuottamiskustannusten lisäksi kuntien saamat työttömyysturvan rahoitusvastuu, valtionosuudet, verotulot ja muut rahavirrat, Porvoon kaupungin elinkeinojohtaja Elina Duréault toteaa.

Talousarvioehdotuksen kokonaissumma on noin 7,5 miljoonaa euroa

Porvoon työllisyysalueen talousarvio laaditaan talousarviovuotta edeltävänä vuotena vastuukunnan talousarvion vuosikellon ja periaatteiden mukaisesti.

Talousarvioehdotuksen kokonaissumma on 7 474 200, 00 euroa. Työllisyysalueen kaupunkien osuus tästä on Porvoon osalta 5 036 250, 00 euroa ja Loviisan 1 340 850,00 euroa.

Talousarvioehdotuksessa suurin menoerä koostuu henkilöstökuluista, jotka on arvioitu olevan noin 3,8 miljoonaa euroa. Kotouttamiskoulutuksiin varataan noin 800 000 euroa. Alueella oleskelevien, kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden osalta saadaan kuntiin myös laskennallista korvausta, jolla osittain rahoitetaan tätä osuutta.

Porvoon työllisyysalueella tavoitellaan aikaisempaa suurempaa vaikuttavuutta. Palkkatukeen ja aloitteleville yrittäjille maksettavaan starttirahaan sekä työnhakijoille tarjottaviin koulutus- ja valmennuspalveluihin varataan talousarvioehdotukseen yhteensä reilu kaksi miljoonaa euroa.

***

Borgå stad informerar 16.8.2024

Borgå sysselsättningsområdes första budgetförslag sänds till nämnden för behandling

Nämnden för Borgå sysselsättningsområde behandlar vid sitt möte den 22 augusti sysselsättningsområdets budgetförslag för år 2025 och föreslår att utlåtanden ska begäras av områdets avtalskommuner senast den 11 september. Eventuella utlåtanden riktas till Borgå stads näringsdirektör.

I sysselsättningsområdets samarbetsavtal står det att det vid beredningen av budgeten ska ordnas ett tillfälle för avtalskommunerna att ge förslag på mål för samarbetet och hur finansieringen riktas. Alla kommuner har möjlighet att yttra sig om budgeten innan nämnden för sysselsättningsområdet lägger fram sitt förslag för Borgå stadsstyrelse.

Borgå sysselsättningsområde omfattar städerna Borgå och Lovisa samt kommunerna Askola, Lappträsk, Mörskom och Pukkila.

Budgetförslaget för 2025 är det första för Borgå sysselsättningsområde och principerna för utarbetandet av budgetförslaget har varit sysselsättningsläget i området, det uppskattade servicebehovet och statsandelarna.

Den gemensamma arbetslöshetsgraden för kommunerna i Borgå sysselsättningsområde är i juni 2024 9,4 procent. Enligt den senaste mätningen (december 2023) är sysselsättningsgraden i området 74 procent.

Ett bindande budgetmål för år 2025 är ett kontrollerat mottagande av statliga lagstadgade arbets- och näringstjänster till Borgå sysselsättningsområde.

– Strävan är att tjänsterna produceras så kostnadseffektivt som möjligt och på ett sätt som totalekonomiskt är ändamålsenligt för kommunerna när man utöver produktionskostnaderna beaktar finansieringsansvaret för utkomstskyddet, statsandelarna, skatteinkomsterna och andra penningströmmar som kommunerna får, berättar Borgå stads näringsdirektör Elina Duréault.

Budgetförslagets totala summa är cirka 7,5 miljoner euro

Budgeten för Borgå sysselsättningsområde upprättas under året som föregår budgetåret i enlighet med den ansvariga kommunens årsklocka och principer för budgeten.

Budgetförslagets totala summa är 7 474 200 euro. Städernas andel av detta är för Borgås del 5 036 250,00 euro och Lovisas 1 340 850 euro.

I budgetförslaget består den största utgiftsposten av personalkostnader, som beräknas uppgå till cirka 3,8 miljoner euro. För integrationsutbildningar reserveras cirka 800 000 euro. I fråga om personer som vistas på området och får internationellt skydd får kommunerna också kalkylerad ersättning för att delvis finansiera denna andel.

I Borgås sysselsättningsområde eftersträvas större genomslagskraft än tidigare. För lönesubvention och startpeng som betalas till företagare som börjar sin verksamhet samt för utbildnings- och coachingstjänster som erbjuds arbetssökande reserveras sammanlagt drygt två miljoner euro.

Viaplay tarjoaa katsojilleen syyskuussa uutuuselokuvien ja -sarjojen lisäksi odotetun uuden kauden suosikkisarjasta SEAL Team. Amerikkalaissarja on koukuttanut laadukkaan toimintadraaman ystäviä jo kuuden kauden verran ja syyskuun lopussa alkaa vihdoin sen seitsemäs – ja samalla viimeinen – kausi. Ruutuihin saapuu lisäksi valkokankailla aiemmin tänä vuonna nähty särmikäs romanttinen komedia Anyone But You, jossa pääparina nähdään Sydney Sweeney ja Glen Powell. Viaplay tuo tarjontaansa myös lisää katsojien rakastamaa genreä: pohjoismaista realityä. Syyskuun alusta lähtien palvelun kattauksessa on muun muassa Ruotsissa huippusuosittu Paradise Hotel Sweden sekä osallistujiaan rahankäytössä opastava Luxury Trap Sweden.

SARJAT

SEAL Team – kausi 7
Genre: toiminta/draama/sota
Yksinoikeudella Viaplayssa 26.9. alkaen (yksi jakso / viikko)

Huippusuositun sarjan viimeinen kausi starttaa syyskuun lopussa Viaplayssa! Sarjassa seurataan Navy SEAL -eliittiryhmän jäsenien elämää heidän suorittaessaan salaisia ja vaarallisia tehtäviä ympäri maailmaa Yhdysvaltain turvallisuuden takaamiseksi. SEAL Teamin pääosissa nähdään mm. David Boreanaz ja Jessica Paré. Sarjan kaikki aiemmat kaudet ovat katsottavissa vain Viaplayssa.

Power – kaudet 1-6
Genre: rikos/draama
Kaikki jaksot vain Viaplayssa 3.9. alkaen

James "Ghost" St. Patrick on rikas newyorkilaisen yökerhon omistaja, joka elää kaksoiselämää huumepomona. Suositun amerikkalaissarjan yksi tuottajista on Curtis “50 Cent” Jackson. Tämä koukuttava rikostrilleri pitää katsojan viihdytettynä kuuden kauden verran, joten syksyn illoille riittää katsottavaa.

Paradise Hotel Sweden - kausi 15
Genre: viihde/reality
Kaikki jaksot vain Viaplayssa 3.9. alkaen

Ruotsin suosituimpaan realityyn pääsee tutustumaan syyskuussa Viaplayssa. Joukko kuumia sinkkuja kirjautuu sisään luksushotelliin Meksikossa. Pelissä on puoli miljoonaa kruunua ja paratiisissa voi tapahtua mitä tahansa. Katsojille tarjoillaan rakkautta, juhlia, petoksia ja kyyneleitä. Tiistaina 3. Syyskuuta katsottavaksi tulee myös liuta muita pohjoismaisia realitysarjojen kausia, kuten Luxury Trap Swedeniä sekä MasterChef Denmarkia.

Muita syyskuun sarjauutuuksia Viaplayssa, mm:

3.9.
Jäiset tiet kausi 13
Luxury Trap Sweden kausi 34
MasterChef Denmark kausi 10
Swedish Truckers kausi 9
Buying Blind Sweden kausi 1
5.9.
Classified kausi 1
17.9.
Irreverent kausi 1
18.9.
Panhandle kausi 1
25.9.
Upload kausi 2
30.9.
Cops Who Kill kausi 1

ELOKUVAT

Anyone But You (2023)
Genre: komedia/romantiikka
Ensi-ilta yksinoikeudella Viaplayssa 8.9.

Särmikäs komedia suoratoistoensi-illassa yksinoikeudella Viaplayssa! Bean ja Benin välit muuttuvat kuumien ensitreffien jälkeen jääkylmäksi. Kun he yllättäen kohtaavat uudelleen matkalla samoihin häihin Australiassa, he päätyvät toimimaan kuten ketkä tahansa kaksi kypsää aikuista: teeskentelemään olevansa pariskunta. Elokuvateatterihitin pääosatähtinä nähdään Sydney Sweeney (mm. Euphoria-sarja) ja Glen Powell (Twisters, Top Gun: Maverick).

Sleeping Dogs (2024)
Genre: rikos/mysteeri/jännitys
Ensi-ilta yksinoikeudella Viaplayssa 6.9.

Uuden kokeellisen Alzheimer-hoidon läpikäynyt entinen henkirikostutkija Roy Freeman ryhtyy tutkimaan uudelleen professorin raakaa murhatapausta. Syyttömän miehen kuolemantuomiota ollana pian laittamassa täytäntöön ja Roy taistelee saadakseen muistinsa takaisin tutkiessaan vuosikymmenen takaista tapausta. Synkkä menneisyys ryhtyy pikkuhiljaa paljastumaan. Koukuttavan jännityselokuvan pääosissa nähdään Russell Crowe, Karen Gillan, Marton Csokas ja Tommy Flanagan.

Chief of Station (2024) 
Genre: toiminta/jännitys
Ensi-ilta yksinoikeudella Viaplayssa 27.9.

Entinen CIA-päällikkö saa kuulla, ettei hänen vaimonsa kuolema ollut onnettomuus. Miehen on yhdistettävä voimansa vihollisensa kanssa selvittääkseen salaliiton, joka järkyttää hänen maailmankuvaansa. Toimintajännärin pääosassa nähdään Aaron Eckhart.

Secret Headquarters (2022)
Genre: scifi/toiminta/komedia
Ensi-ilta Viaplayssa 20.9.

Koko perheen toimintakomediassa Charlie kavereineen saa selville, että hänen isänsä on maailman mahtavin supersankari ja heidän kotinsa alla sijaitsee tämän salainen päämaja. Roistot hyökkäävät ja lapsien on puolustettava yhdessä supersankarin kanssa päämajaa  - ja koko maailmaa. Charlien isää eli mahtavaa supersankaria näyttelee Owen Wilson.

Saapasjalkakissa: Viimeinen toivomus (2022)
Genre: toiminta/seikkailu/komedia
Ensi-ilta yksinoikeudella Viaplayssa 26.9.

Saapasjalkakissa joutuu toteamaan, että seikkailuelämä on tehnyt tehtävänsä: hän on käyttänyt kahdeksan yhdeksästä elämästään. Kissa lähteekin  etsimään keinoa palauttaa käytetyt elämät. Suomen elokuvateattereissa runsaasti katsojia keränneen koko perheen animaation alkuperäisversion ääninä kuullaan mm. Antonio Banderasta, Salma Hayekia ja Florece Pughia.

Muita syyskuun elokuvauutuuksia Viaplayssa, mm:

1.9.
Triangle of Sadness
Memory
Koirat eivät käytä housuja
Häiriötekijä
Mechanic: Resurrection
The Mechanic
Kursk
Corgi - Kuningattaren koiranpentu
RED
RED 2
3.9.
The Prestige
5.9.
Fisherman's Friends: One and All
7.9.
Monolith
9.9.
Fast & Furious: Hobbs & Shaw
12.9.
Battle over Britain
14.9.
Armageddon Time
19.9.
Sometimes I Think About Dying
21.9.
Accused
28.9.
The Book of Clarence

Lisätietoja:

Erika Miramo, Head of Marketing & PR, Viaplay Group Finland
erika.miramo@viaplaygroup.com

Suurin osa vesistöjen roskista on peräisin kaupungeista. Maahan heitetyt tupakantumpit, nikotiinipussit, muovikääreet, purkat ja muut roskat kulkeutuvat katukaivojen kautta yleensä suoraan lähimpään jokeen tai järveen. Pidä Saaristo Siistinä ry:n koordinoimassa Mahanpuruja muovista -kampanjassa tarroitetaan kaupunkien katukaivoja näyttävillä, värikkäillä tarroilla. Lahdessa kaivotarrat asennettiin 16.8.

Tiedon puute on edelleen keskeinen syy siihen, miksi ihmiset roskaavat. Erityisen tavallista on heittää tupakantumpit katukaivoihin tietämättä, että niiden filtterit ovat muovia. Mahanpuruja muovista -kampanjan tavoitteena on herätellä ohikulkevia ihmisiä pohtimaan oman käyttäytymisensä vaikutusta roskaantumiseen ja lisätä tietoa roskien kulkureiteistä.

”Lahdessa on jo tehty paljon työtä hulevesikuormituksen vähentämiseksi esimerkiksi erilaisilla teknisillä ja luonnonmukaisilla käsittelyjärjestelmillä, mutta niistä ei yksin ole ongelman ratkaisijaksi. Yksittäisten ihmisten käyttäytymisellä onkin etenkin roskaantumisen ehkäisyssä keskeinen merkitys. Nyt käynnistyvä kampanja toimii tänäkin vuonna tärkeänä muistutuksena siitä, että jokainen voi osaltaan auttaa pitämään lähivesistömme puhtaina viemällä roskansa asiaankuuluvaan keräyspisteeseen”, kertoo Lahden kaupungin hulevesi-insinööri Juhani Järveläinen.

Käytössä kierrätettävät tarrat

Tänä vuonna kuudetta kertaa järjestettävä kampanja on osa seitsemänvuotista, EU:n LIFE-ohjelmasta rahoitusta saavaa PlastLIFE -hanketta. Kampanjan aikana katukaivoja tarroitetaan Lahden lisäksi 18 muussa kaupungissa ja kunnassa. Hankkeen tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Kiertotaloudessa erilaiset tuotteet pidetään käytössä mahdollisimman pitkään ja materiaalit kierrätetään. Siksi kampanjan kaivonkansitarrat on valmistettu materiaalista, joka voidaan noin kaksi viikkoa kestävän kampanjan jälkeen kierrättää metallina. Paikalleen asennettujen tarrojen kuntoa myös seurataan, jotta mahdollisesti vioittuneet tarrat voidaan tarvittaessa poistaa nopeasti.

Lisätietoja:
Hulevesi-insinööri Juhani Järveläinen (juhani.jarvelainen@lahti.fi; 050 559 4083)
Vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin (ismo.malin@lahti.fi; 050 525 9579)

Kampanjan kotisivut:
https://pidasaaristosiistina.fi/tyomme-vesilla-ja-maissa/ymparistoprojektit/mahanpuruja-muovista/ 

Mahanpuruja muovista on osa PlastLIFE-hanketta. PlastLIFE-hanke saa EU:n LIFE-ohjelmasta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. Materiaalien sisältö edustaa ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista CINEA/Euroopan komissio ei ole vastuussa.

Art House -kustantamo lanseeraa koulutussarjan ”Mieltä ja merkitystä kirjoittamiseen”. Koulutukset alkavat 27.8.2024 koulutusillalla Sitkeyttä, luovuutta ja tekstitaitoja. Yksi illan kolmesta kouluttajasta on kirjoittamista Helsingin yliopistossa opettava, Gradutakuu-kirjastaan ja -blogistaan tunnetuksi tullut Kimmo Svinhufvud. Koulutuksessa Svinhufvud antaa konkreettisia vinkkejä kirjoittamiseen ja tekee näkyväksi erilaisia kirjoittamiseen liittyviä jännitteitä.

Taannoin työnohjaajaksi valmistunut filosofian tohtori, dosentti ja äidinkielen yliopistonlehtori Kimmo Svinhufvud oppi työnohjaajakoulutuksessa käsitteen viheliäinen ongelma. Sillä tarkoitetaan ongelmaa, joka on niin monimutkainen, että on vaikea hahmottaa kaikkea, mitä sen ratkaisemiseen vaaditaan. Toisaalta ongelmasta voi tehdä viheliäisen myös se, että tilanne muuttuu koko ajan, tai se, että on myös voimia, jotka tuntuvat vastustavan ongelman ratkaisua.

– Kirjoittamisen ohjaajana kohtaan jatkuvasti haasteita, jotka tuntuvat tavalla tai toisella viheliäisiltä, Svinhufvud sanoo.

Esimerkiksi kirjoittamisen kurssilla on tyypillistä, että opiskelija kertoo Svinhufvudille, että hän haluaisi kirjoittaa hieman kokeilevan tekstin henkilökohtaisesta aiheesta, mutta ei sitten lopulta rohkenekaan lähettää sitä Svinhufvudille tai muille opiskelijoille. Toisinaan väitöskirjantekijä sanoo Svinhufvudille, että aikoo esimerkiksi kevään aikana saada väitöskirjansa esitarkastukseen, mutta kertoo myöhemmin saaneensa uuden vaativan työpaikan, joka viekin väitöskirjan kirjoittamiselta kaiken käytettävissä olevan ajan.

– Tällaiset tilanteet lienevät tuttuja kaikille. En sano kirjoittamista viheliäiseksi ongelmaksi, enkä halua glorifioida kirjoittamisen hankaluutta, mutta kirjoittamiseen liittyy ikuisia ristiriitoja sekä sisäisiä ja ulkoisia jännitteitä.

Kirjoittamisen neljä voimaa – ristiriidoista inspiraation lähteiksi

Svinhufvudin mukaan kirjoittaminen ja siihen liittyvät ristiriidat ja jännitteet ovat on laaja ja monitahoinen kehikko. Art Housen järjestämässä kirjoittajakoulutuksessa hän lupaa kertoa, miten kirjoittamisen kehikon voi jakaa palasiin ja tehdä siitä helpommin lähestyttävän.

– Jos jännitteet hahmottaa, on helpompi nähdä, mikä on itselle luontevaa ja mikä vaikeaa. On helpompi hahmottaa, mitä tarvitaan lisää, mitä jännitettä on lisättävä ja mitä vähennettävä.

Svinhufvud inspiroituu rinnastaessaan kirjoittamisen jännitteet klassiseen teoriaan psyykestä. Sen mukaan psyyke koostuu neljästä vastakkaiseen suuntaan vetävästä voimasta. Svinhufvudin mukaan myös kirjoittamisen jännitteet voi hahmotella neljäksi voimaksi, jotka asettuvat kahdeksi vastakkaiseksi pariksi. Nämä voimat ovat sosiaalisuus ja yksinäisyys sekä rakenne ja innostus. Molemman parin voimat ovat keskenään vastakkaisia tai ainakin vastakkaisiin suuntiin vetäviä. Äärimmilleen vietynä jokainen niistä johtaa ongelmiin.

– Jokaisella voimalla on positiivinen puoli ja pimeä puoli. Jos voimaa ei tasapainota sen vastavoima, vain pimeys vallitsee. Todennäköisesti parin puoliskoista toinen on kullekin meistä helpompi ja luontevampi. Silloin tarvitsemme enemmän sitä vastavoimaa.

Kirjoittaminen rakentaa asiantuntijuutta ja identiteettiä

Svinhufvud ei usko, että tekoäly vähentää kirjoitustaidon merkitystä. Päinvastoin: Kirjoittaminen on asiantuntemuksen ja identiteetin rakentamisen työkalu. Svinhufvud tavoittelee sitä, että osallistuttuaan kirjoittajakoulutukseen ihminen tarkastelee kirjoittamistaan eri tavalla kuin ennen.

– Tarjoan uudenlaisia näkökulmia kirjoittamiseen. Joskus toinen ihminen osaa pukea sanoiksi ja jäsentää asiat tavalla, joita ei ole vielä itse hahmottanut. Ulkopuolinen näkökulma auttaa yhdistämään asiat omaan kokemusmaailmaan.

– On merkityksellistä, että ihmiset paneutuvat kirjoittamiseen. Hyvät tekstitaidot tuovat merkitystä elämään, Svinhufvud sanoo.


Lisätietoja koulutuksesta ja ilmoittautumiset:
https://tietosanoma.fi/#koulutuspaivat

Tredu rakentaa opiskelijatyönä omakotitalon vuoden 2026 Asuntomessuille Lempäälän Saikkaan. Tredu ja Ikea ovat allekirjoittaneet sopimuksen messutalon kiintokalusteista ja messujen aikaisesta sisustamisesta.  

Kiintokalusteet ja säilytysratkaisut Ikealta 

Tredun ja Ikean välinen allekirjoitustilaisuus järjestettiin Tredun Hepolamminkadun kampuksella pe 16.8.2024. Paikalla olivat Tredun johtaja Kirsi Viskari, osaamisalajohtaja Matti-Pekka Tuomilehto, koulutuspäällikkö Marja Lehtisaari sekä lehtorit Mika Hämäläinen ja Marjo Karikivi. Ikeaa edustivat Sales Manager Henri Solasaari ja Communications & Interior Manager Tiina Riipi. 

Yhteistyösopimus sisältää Lempäälän asuntomessukohteen sisustamisen ja näytteillä pitämisen osanäytteilleasettajana yhdessä Tredun kanssa asuntomessujen ajan. 

Ikea vastaa irto- ja kiintokalusteiden suunnittelusta sekä sisustussuunnittelusta. Suunnittelu tehdään yhteistyössä Tredun sisustusalan kanssa. Lisäksi Ikean vastuulla on toimittaa messutalon sisustamisessa käytettävät omistamansa irtokalusteet, tekstiilit, valaisimet ja muut mahdolliset sisustustavarat messutalolle. Kalusteita asentavat Tredun puualan puuseppäopiskelijat.  

Messutalo tarjoaa oppimisympäristön monille aloille 

Tredu tulee rakentamaan Saikkaan hirsirunkoisen ja harjakattoisen omakotitalon. Talo on yksikerroksinen ja siinä tulee olemaan noin 140–150 neliötä ja neljä makuuhuonetta. Suunnittelussa pyritään selkeisiin linjoihin ja ajattomiin ratkaisuihin seuraten samalla tämänhetkisiä trendejä.   

Messutalon suunnittelu ja rakentaminen tarjoaa opiskelijoille aidon oppimisympäristön. Talon suunnittelu- ja rakennustyöhön tulee osallistumaan opiskelijoita yli kymmeneltä eri osaamisalalta. Oppimisympäristö tarjoaa työssäoppimispaikkoja lukuisille opiskelijoille, jotka opiskelevat esimerkiksi talotekniikkaa, pintakäsittelyä, sisustussuunnittelua tai maarakennusta. 

Lisätiedot 

Koulutuspäällikkö Marja Lehtisaari  
marja.lehtisaari@tampere.fi 
p. 040 806 3151 

Osaamisalajohtaja Matti-Pekka Tuomilehto  
matti-pekka.tuomilehto@tampere.fi 
p. 050 301 0483 

Digitan Nuorgamin radio- ja tv-asemalla tehdään huoltotöitä 27.–29.8.2024. Huoltotöiden aikana radiopalveluja lähetetään alennetulla lähetysteholla, minkä vuoksi peittoalueen reunamilla voi aiheutua häiriöitä radiopalveluiden vastaanotossa. Mikäli työturvallisuus niin vaatii, radio- ja -tv-lähetykset joudutaan katkaisemaan enintään kahden tunnin ajaksi klo 8–18 välisenä aikana. Huoltotyö vaikuttaa seuraaviin täytelähetinasemiin: Nuorgam Njallavaara ja Nuorgam Raja. Huoltotöiden vaikutusalueen voi katsoa karttapalvelusta.

Seuraavat radiokanavat lähetetään alennetulla teholla tai niiden lähetyksiin voi tulla myös enintään kahden tunnin katkos:

Yle Radio 1, Yle Radio Suomi Rovaniemi, YleX ja Yle Sàmi Radio

Seuraavien tv-kanavien lähetyksiin voi tulla enintään kahden tunnin katkos:

Yle TV1, Yle TV2, MTV3, Nelonen, Yle Teema & Fem, Yle TV1 HD, Yle TV2 HD, Yle Teema&Fem HD, MTV3 HD ja Nelonen HD

Huoltotöiden varapäivä on 30.8.2024.

Pahoittelemme katkoksista aiheutuvaa haittaa ja pyrimme pitämään katkokset mahdollisimman lyhyinä. Teemme verkkojen huoltotöitä säännöllisesti varmistaaksemme luotettavat radio- ja tv-lähetykset vuoden jokaisena päivänä ja kaikissa tilanteissa. 

Median yhteydenotot: 

Markkinointi- ja viestintäjohtaja Minna Flink, p. 040 742 8849, minna.flink(a)digita.fi 

Kuluttajat: 

Digita Info
ma-pe klo 8.00–20.00
p. 020 411 7676 
info@digita.fi  

Puhelun hinta Digita Infoon on lankapuhelimesta 8,21 senttiä puhelulta sekä 5,9 senttiä minuutilta ja matkapuhelimesta 8,21 senttiä puhelulta sekä 16,9 senttiä minuutilta.