Pohjois-Karjalan rajavartiosto tutkii laitonta rajanylitystä Venäjältä Suomeen ja takaisin Karjalan Pyhäjärvellä.

Pohjois-Karjalan rajavartiosto havaitsi 19.7.2024 moottoriveneen laittoman rajanylityksen Pyhäjärvellä. Moottorivene matkustajineen ylitti rajan Venäjältä Suomeen ja palasi myöhemmin takaisin Venäjälle. Vene oli syvimmillään Suomen alueella noin 100 metrin syvyydessä.

Rajavartiosto on aloittanut esitutkinnan epäillystä valtionrajarikoksesta. 

Tapahtumaan liittyen Pohjois-Karjalan alueen rajavaltuutettu on ollut yhteydessä Venäjän Suojärven alueen rajavaltuutettuun.

Tampereen ja Seinäjoen välillä on useita ukkosen aiheuttamia rautatieinfran järjestelmävikoja.  Viat aiheuttavat junille noin 60-120 minuutin myöhästymisiä. 

Korjausarviota ei toistaiseksi ole. Viat tulevat aiheuttamaan pääradan junaliikenteessä häiriöitä koko illan ajan.  

Eilen illalla ukkosen aiheuttamat ratainfran järjestelmäviat Tampereen ja Seinäjoen välillä on saatu muutamaa pienempää vikaa lukuunottamatta kuntoon ja aamun junaliikenne rataosalla jatkuu taas normaalisti.   

Eilen yksiraiteisella rataosalla junakohtausten ja vikojen seurauksena kaukoliikenteen junat myöhästelivät noin puolesta tunnista jopa kolmeen tuntiin.

Kuva: Riia Ruohomäki

Lähes loppuunmyyty Tammerfest viihdytti juhlakansaa kolmen päivän ajan. Kaupunkifestivaali keräsi pääareenalleen Ratinanniemen Festivaalipuistoon yleisöä yhteensä 28 000. Tapahtuman perjantai- ja lauantaipäivät olivat loppuunmyytyjä. Tämän vuoden Tammerfest juhlittiin pääareenalla Ratinanniemen Festivaalipuistossa sekä 20 eri klubilla ja ravintolassa. Pääareenalla nähtiin iso joukko Suomen suurimpia tähtiä. 

Festivaalien aikana lavalle nousivat muun muassa Kaija Koo, Haloo Helsinki!, Eppu Normaali yhdessä pianisti Iiro Rantalan kanssa, Maija Vilkkumaa, SANNI, Jenni Vartiainen sekä Dingo Nimeni on Dingo 40v -erikoiskeikallaan. 

Vielä tänään lauantai-iltana festivaalia tähdittävät tämän hetken suosituimpiin yhtyeisiin lukeutuva KUUMAA, Vesterinen Yhtyeineen sekä BEHM ennen illan pääesiintyjää Juha Tapiota, jonka hitit siivittänee yleisön yhteislauluun Tampereen yössä. 

Musiikkia ja monipuolista viihdettä oli tarjolla Ratinanniemen pääareenan lisäksi parissakymmenessä eri klubissa ja ravintolassa Tampereen keskustassa.

”Tämän vuoden Tammerfest toi jälleen eloa, väriä ja kivaa tunnelmaa koko kaupunkiin. Pääareenan lisäksi yleisö viihtyi festivaalin ohjelman parissa klubeilla ja ravintoloissa. Tapahtuman yleisöfiilis oli ihana, lämmin ja yhteisöllinen, eikä ajoittaiset sadekuurotkaan latistaneet tunnelmaa. Tästä on hieno jatkaa ensi vuoden Juhla-Tammerfestin suunnitteluun!”, kommentoi Nelonen Media Liven Head of Production Jonna Pihkala. 

Ensi vuonna juhlitaan 30-vuotiasta Tammerfestiä
Kaupunkifestivaali Tammerfestiä juhlittiin ensimmäisen kerran kesällä 1995 ja ensi kesänä 17.-19.7.2025 on festivaalin 30-vuotisjuhlavuosi. 

”Tulevaan juhlavuoteen tulemme panostamaan niin ohjelman kuin muun viihteellisen sisällön sekä viihtyvyyden osalta. Kannattaa seurata kanaviamme ja uutisointia!”, paljastaa Jonna Pihkala.

Tulevan Tammerfestin artistijulkistuksia on luvassa syksyn ja alkutalven aikana, jolloin myös lipunmyynti juhlavuoden festivaaliin alkaa. 

Pressikuvia tästä!
Kuvaaja Riia Ruohomäki

www.tammerfest.fi/
www.facebook.com/Tammerfest/
@Tammerfest #tammerfest 

Kuva: Camilla Hanhirova

10 vuotta täyttänyt Tikkurila Festivaali juhli 18.-20.7. Hiekkaharjun liikuntapuistossa lähes 30 000 osallistujan voimin synttäreitään. Lavalla nähtiin joukko kotimaisen musiikin eturivin tähtiä, jotka viihdyttivät juhlakansaa. 

Tikkurila Festivaalin 10-vuotissynttärit avasi torstaina Vantaan oma megatähti Käärijä, jonka jälkeen lavalle nousivat paluun tehnyt Kwan, Kaija Koo, SANNI, Gasellit, Vesterinen Yhtyeineen sekä illan päättänyt JVG. 

Viikonlopun esiintyjäkattaukseen kuuluivat muun muassa Suomen kärkinimiin lukeutuvat Bess, Juha Tapio, Blind Channel ja KUUMAA. Suuri synttäriyleisö pääsi nauttimaan myös Sexmanen, Ellinooran ja Been keikoista.

Tikkurila Festivaalin 10-vuotissynttärit päättävät lauantai-iltana esiintyvät Anssi Kela, Jenni Vartiainen, Karri Koira sekä viimeisenä esiintyjänä nähtävä Apulanta.

Yhteensä Tikkurila Festivaaleilla esiintyi 24 artistia ja yhtyettä. 

”Tikkurila Festivaali vietettiin jälleen iloisissa tunnelmissa, eikä kesäiset sadekuurot onnistuneet lannistamaan synttärijuhlijoiden festarifiilistä. Synttärivuoden uutuus Discokontti saavutti suuren suosion, ja houkutteli kävijöitä tanssimaan keikkojen ohella”, kertoo Nelonen Media Liven tuotantopäällikkö Hanna Kaukoniemi.

Tikkurila Festivaali järjestetään jälleen ensi vuonna 17.-19.7.2025. Artistijulkistuksia on luvassa syksyn ja alkutalven aikana, jolloin myös lipunmyynti alkaa. 

Pressikuvat tästä!
Kuvaaja: Camilla Hanhirova

www.tikkurilafestivaali.fi
www.facebook.com/tikkurilafestivaali 
@tikkurilafestivaali #tikkurilafestivaali

Lyöntipelin Suomen mestaruuskilpailujen päätöspäivä alkoi sankassa sumussa, ja lähtöjä täytyi viivästyttää tunnilla. Päivän valjettua Nokialla nähtiin hienoja suorituksia, hermojen hallintaa ja hieman dramatiikkaakin. Miehissä Kristian Kulokorpi (-13) nappasi ensimmäisen mestaruutensa näytöstyyliin. Naisissa puolestaan koettiin yllätyskäänne, kun Ada Huhtala (-2) kiristi tahtia ja pelasi itsensä suomenmestariksi. Paragolfareista johtoasemansa piti Waltteri Waris (+8), ja pääsi juhlimaan mestaruutta.

Miehet

Miesten SM-kisaa hallitsi lähes alusta asti suvereenisti Kristian Kulokorpi (-13), joka oli ainoana pelaajana omalla kymmenluvullaan. Kierrokset 68-68-68-71 riittivät neljän lyönnin voittoon. SM-kulta oli 29-vuotiaalle Golf Pirkkalan pelaajalle ensimmäinen miesten sarjassa.

”Mahtava fiilis, sain samalla revanssin viime vuodesta. Henkisesti tänään oli yllättävän vaikeata saada ajatukset kasaan, kun lähti hyvästä johtoasemasta. Peli lähti hyvin liikkeelle ja sainkin keskityttyä omaan tekemiseen”, Kulokorpi kertasi.

Takaysillä ote hieman takkuili ja fokus katosi. Tuloksia hän katsoi ensimmäisen kerran vasta 17. väylällä. Kulokorpi kiitti lämpimästi caddietaan avusta henkisellä puolelle.

”Monet eivät ymmärrä miten yksin kentällä on ajatustensa kanssa. Eelis antoi vinkkejä ja juteltiin kaikesta, joten unohdin hyvällä tavalla missä olen.”

SM-voitollaan Kulokorpi saa myös villin kortin Vierumäen CT-kotikisaan kuukauden päähän. Hän myönsi kultamitalin tuovan runsaasti itseluottamusta ja motivaatiota myös jatkoon.

Himmeämmistä mitaleista käytiin taistelua pitkin päivää. Hopealle tuloksella -9 ylsi lopulta Saku Ellilä. Pronssille itsensä nosti Oskari Nikku, joka viritteli hurjaa kiriä – kahdeksan birdietä viiteentoista väylään. Haamukierros tyssäsi tuplabogiin 17.väylällä, mutta 66 lyönnin kierros nosti hänet yhteistulokseen -8 ja SM-pronssille matemaattisella ratkaisulla. Samassa tuloksessa olivat myös Jaapo Jämsä ja Otto Grönroos. Kuudetta sijaa jakoivat Lauri Ruuska ja Jussi Sahravuo tuloksella -7.

Naiset

Naisten kilpailu vaikutti pitkään noudattavan samaa kaavaa kuin miestenkin, ja voittaja vaikutti selvältä. Takaysillä nähtiin kuitenkin dramatiikkaa, kun läpi kilpailun johtanut Aada Rissanen joutui vaikeuksiin. Toisella sijalla ollut Ada Huhtala näki tilaisuutensa, ja laittoi kirin silmään – kaksi birdietä väylille 14. ja 15. käänsivät asetelman lappeenrantalaisen eduksi ja Huhtala pääsi tuulettamaan suomenmestaruutta.

”Olipa pitkä päivä, tuntui että kierros kesti ikuisuuden. Voitto tuntuu hienolta, ja olen tyytyväinen miten onnistuin pitämään oman pelin kasassa”, Huhtala summasi tapahtumarikasta päivää.

Huhtala oli tasaisen varma läpi viikon, voittotulos -2 syntyi kierroksin 72-71-71-72.

”Peruspäivä voisi kai sanoa. Kenttä oli edelleen märkä, mutta tosi hyvässä kunnossa. Kenttäväki on tehnyt mahtavaa työtä koko viikon. Tänään sää oli helpoin – ei tuulta tai sadetta.”

Päivän kohokohtana hän piti luonnollisesti takaysillä tiukkaan paikkaan syntyneitä kahta birdietä.

”Ne todellakin nostattivat fiilistä”, iloinen Huhtala hymyili.

Hopeamitalille  kolmen lyönnin erolla Aada Rissanen (+1). Naisten pronssimitalista käytiin tiukka taisto ja asetelmat vaihtuivat moneen kertaan. June Weckman oli pitkään kiinni vahvasti kiinni pronssissa, kunnes kärkiryhmässä pelanneen Lina Lindqvistin kahden birdien loppukiri nosti heidät molemmat tulokseen +5. Miesten tavoin pronssi ratkottiin matemaattisesti, ja se ripustettiin Lindqvistin kaulaan.

Paragolf

Paragolfareiden sarjassa perjantain jälkeen johtanut Waltteri Waris ei antanut takana tulijoiden yllättää itseään toisena pelipäivänä, vaan Pielis-Golfia edustava Waris (+8) marssi mestaruuteen neljän lyönnin erolla Juho Vaaraan (+12). Pronssia voitti Sami Kankkunen (+16).

Ensimmäiseen suomenmestaruuteensa yltänyt Waris oli uupunut, mutta onnellinen mies.

”Kaikki meni suunnitellusti, tosi hyvä fiilis. Eniten jännitti kierroksen alussa, mutta se ei ehtinyt kadota missään vaiheessa. Juho ei antanut yhtään siimaa missään vaiheessa, joten piti panna parastaan. Nyt riitti voittoon!”

Waris pelasi kierrokset 77-75, ja iloinen että pystyi vielä parantamaan toiselle kierroksella tulostan.

”Rock-kenttä sopii minulle, harkitut riskit ja hyvä pelisuunnitelma toivat onnistuneen tuloksen vaikka harjoituskierros jäikin välistä”, Waris pohti.

Nokia River Golfin järjestelyt keräsivät isot kehut pelaajilta, sillä kenttä saatiin pidettyä huippukunnossa rankkasateista huolimatta. Pelaajista pidettiin muutenkin huolta esimerkillisesti, ja noin 50 vapaaehtoista auttoivat lukuisissa rooleissa. Ensi vuonna lyöntipelin Suomen mestaruuksista pelataan Karelia Golfissa Kontiolahdella.

Tulokset: https://golf.fi/kilpagolf/kilpailukalenteri/#/competition/4247562/leaderboard/3962762

Huolimatta ukkosen hetkellisesti keskeyttämästä kilpailuista ja pitkästä kisapäivästä, Sipoossa koettiin suurta ampumaurheilun juhlaa ja koettiin lukuisia onnistumisen hetkiä. SM-kilpailujen järjestäjä toimii Sibbo Skyttegile.

50m liikkuva maali

Lapuan Seudun Ampujien Aaro Vuorimaa näytti, että mies on kunnossa. Hän tähtäsi 50m liikkuvan maalin hitailla juoksuilla ensin 295 pistettä ja puhkoi nopeilla juoksuilla kymppiä varmoin ottein tehden tuloksen 293. Vuorimaa ampui lopulta miesten sarjan Suomen mestariksi tuloksellaan 588. Hopeamitalista ammuttiin uusinta, kun BSPA:n Roni Tenhunen ja Raseborgs Skyttaren Niklas Hyvärinen ampuivat tuloksen 584. Uusinnassa tarkempi oli Hyvärinen pistein 20-17. SM-hopeaa siis Niklas Hyväriselle ja SM-pronssia Roni Tenhuselle.

Naisissa SM-kultaa tähtäsi Kuopion Ampuma- ja Metsästysseuran Anni Huttunen tuloksella 530. SM-hopealle sijoittui kaksi pistettä Huttusen perään jäänyt Kymppi 64:n Henna Heikkilä pistein 538. SM-pronssille ylsi BSPA:n Linda Mattsson pistein 499.

-Hitaiden jälkeen mietin, että eihän tästä tule mitään, mutta sitten nopeiden jälkeen lopputuloksena olikin tämä voitto, ihmetteli ja hymyili Huttunen kisan päätyttyä.

N20 sarjan Suomen mestariksi tähtäsi Kymppi 64:n Ida Heikkilä tuloksellaan 571. SM-hopeaa Hämeenlinnan Ampumaseuran Aino Vaittiselle pistein 567. SM-pronssia nappasi Henrikka Varpula (PuKu) pistein 504.

-Huhhuh! Korvissa vaan kuului jumputus, mutta kädet vaan vei kymppiin, iloitsi Heikkilä onnistunutta suoritustaan.

M20 sarjan SM-kultaa tähtäsi Kymppi 64:n Henri Karlsson tuloksella 578. SM-hopeaa Kuopion Ampuma- ja Metsästysseuran Matias Pasaselle pistein 566.

M18 Suomen mestariksi tähtäsi Raseborgs Skyttaren William Wilkman Suomen ennätystuloksella 569. SM-hopeaa Seudun Ampujien Frans Laukalle tuloksella 568. SM-pronssia Hämeenlinnan Ampumaseuran Vili Vilenille pistein 535.

M16 Suomen mestariksi tähtäsi Raseborgs Skyttaren Wilmer Wilkman SE-tuloksella 493. SM-hopeaa Hämeenlinnan Ampumaseuran Johannes Sosunoffille tuloksella 478 ja SM-pronssia Pohjois-Hämeen Ampujien Ville Sainelle pistein 467.

Y14 sarjan SM-kultaa tähtäsi Juho Kanervala SE-tuloksella 154.

Y-sarjan joukkue SM-kultaa tähtäsi Kymppi 64 uudella SE-tuloksella 1727. Joukkueessa ampuivat Henri Karlsson,, Ida Heikkilä ja Sami Heikkilä. SM-hopeaa Raseborgs Skyttarelle tuloksella 1707 ja SM-pronssia Kuopion Ampuma-ja Metsästysseuralle.

100m hirven kertalaukaukset

Raseborgs Skyttaren Krister Holmberg piti yleisön jännityksessä loppuun saakka ja purki jännityksen sarjan viimeisellä laukauksellaan ampuen kymmenen pistettä. Lopputuloksellaan 380 pistettä Holmberg nappasi 100m hirven SM-kultaa. SM-hopeaa ampui Aaro Vuorimaa tuloksellaan 379 ja SM-pronssia Sibbo Skyttegillen Daniel Torsell pistein 375.

Oona Tenhunen (BSPA) tähtäsi naisten sarjan SM-kultaa tuloksellaan 353. SM-hopea meni Anni Huttuselle tuloksella 347 ja SM-pronssi Päivi Vähä-Jaakkolalle (PuKu) pistein 346.

M20 sarjan SM-kultaa tähtäsi Henri Karlsson pistein 379. SM-hopeaa Matias Pasaselle pistein 369.

M18 Suomen mestariksi tähtäsi Frans Laukka tuloksella 369. SM-hopeaa William Wilkmanille pistein 352 ja SM-pronssia Vili Vilenille pistein 328.

M16 Suomen mestariksi tähtäsi Johannes Sosunoff tuloksella 298. SM-hopeaa Tuukka Teräselle pistein 281.

N16 sarjan SM-kultaa ampui Anna Vähä-Jaakkola pistein 153. Y14 sarjan SM-kultaa tähtäsi Juho Kanervala SE-tuloksella 130.

Kymppi-64 nappasi joukkueellaan Heikkilä, Heikkilä, Karlsson myös 100m hirven SM-kultaa tuloksella 560. SM-hopeaa Kuopion Ampuma- ja Metsästysseuralle tuloksella 550 ja SM-pronssia Raseborgs Skyttarelle pistein 548.

SM-liikkuva maali 20.-21.7.2024, Sipoo

50m normaalijuoksut

Sarja M: 1) Aaro Vuorimaa LSA 588, 2) Niklas Hyvärinen RS 584, 3) Roni Tenhunen BS-PA 584, 4) Krister Holmberg RS 582, 5) Sami Heikkilä K-64 578, 6) Heikki Lähdekorpi SA 577, 7) Daniel Torsell SSG 568, 8) Markku Jetsonen KAMS 567, 9) Mika Heikkilä K-64 565, 10) Markus Kastepohja HlAS 558, 11) Antti Knuuti HlAS 551, 12) Jukka-Pekka Jokela P-HA 550, 13) Sami Jetsonen KAMS 550, 14) Timo Ristimäki SSG 546, 15) Timo Pylsy ESA 545, 16) Mikko Autio LSA 544, 17) Vesa-Matti Sallinen P-HA 542, 18) Henrik Holmberg RS 541, 19) Juhana Niku-Paavola SSG 535, 20) Tomi Teränen BS-PA 533, 21) Juha-Pekka Tissarinen SSG 533, 22) Marko Virtanen RS 508

Sarja M20: 1) Henri Karlsson K-64 578, 2) Matias Pasanen KAMS 566

Sarja M18: 1) William Wilkman RS 569 SE, 2) Frans Laukka SaSA 568, 3) Vili Vilen HlAS 535

Sarja M16: 1) Wilmer Wilkman RS 493 SE, 2) Johannes Sosunoff TUA 478, 3) Ville Saine P-HA 467, 4) Tuukka Teränen BS-PA 397

Sarja N: 1) Anni Huttunen KAMS 530, 2) Henna Heikkilä K-64 528, 3) Linda Mattsson BS-PA 499, 4) Oona Tenhunen BS-PA 463

Sarja N20: 1) Ida Heikkilä K-64 571, 2) Aino Vaittinen HlAS 567, 3) Henriikka Varpula PuKu 504

Sarja Y14: 1) Juho Kanervala BS-PA 154 SE

Sarja YJ: 1) K-64 1727 SJE, 2) RS 1707, 3) KAMS 1683, 4) HlAS 1660, 5) SSG 1636

100m hirvi kertalaukaukset

Sarja M: 1) Krister Holmberg RS 380, 2) Aaro Vuorimaa LSA 379, 3) Daniel Torsell SSG 375, 4) Sami Jetsonen KAMS 372, 5) Henrik Holmberg RS 371, 6) Markus Kastepohja HlAS 368, 7) Timo Ristimäki SSG 366, 8) Roni Tenhunen BS-PA 365, 9) Timo Pylsy ESA 365, 10) Sami Heikkilä K-64 364, 11) Markku Jetsonen KAMS 362, 12) Juhana Niku-Paavola SSG 355, 13) Juha-Pekka Tissarinen SSG 354, 14) Jukka-Pekka Jokela P-HA 178, 15) Heikki Lähdekorpi SA 178, 16) Mika Heikkilä K-64 175, 17) Marko Virtanen RS 175, 18) Niklas Hyvärinen RS 174, 19) Mikko Autio LSA 173, 20) Tomi Teränen BS-PA 168, 21) Antti Knuuti HlAS 165

Sarja M20: 1) Henri Karlsson K-64 379, 2) Matias Pasanen KAMS 369

Sarja M18: 1) Frans Laukka SaSA 369, 2) William Wilkman RS 352, 3) Vili Vilen HlAS 328

Sarja M16: 1) Johannes Sosunoff TUA 298, 2) Tuukka Teränen BS-PA 281

Sarja N: 1) Oona Tenhunen BS-PA 353, 2) Anni Huttunen KAMS 347, 3) Päivi Vähä-Jaakkola PuKu 346, 4) Linda Mattsson BS-PA 311, 5) Henna Heikkilä K-64 149, 6) Päivi Jetsonen KAMS 145

Sarja N20: 1) Aino Vaittinen HlAS 370 SE, 2) Ida Heikkilä K-64 369

Sarja N16: 1) Anna Vähä-Jaakkola PuKu 153

Sarja Y14: 1) Juho Kanervala BS-PA 130 SE

Sarja YJ: 1) K-64 560, 2) KAMS 550, 3) RS 548, 4) SSG 542, 5) HlAS 534

Liikkuvan maalin SM-kilpailut jatkuivat Sipoossa 50m liikkuvan maalin sekajuoksuilla ja 100m hirven parilaukauksilla.

50m liikkuva maali sekajuoksut

Aaro Vuorimaa (Lapuan Seudun Ampujat) ampui viikonlopun toisen Suomen mestaruutensa 50m sekajuoksuilla. Vuorimaa tähtäsi mestariksi huipputuloksella 391 jääden vain kahden pisteen päähän Suomen ennätyksestä. SM-hopealle sijoittui Krister Holmberg (Raseborgs Skyttar) tuloksella 389. Niklas Hyvärinen (Raseborgs Skyttar) ja Heikki Lähdekorpi (Satakunnan Ampujat) ampuivat SM-pronssista uusinnan tuloksella 385. Uusinnan voiton ja SM-pronssin kotiin vietäväksi sai Hyvärinen pistein 39-36.

- Viikonlopun ammunta ja tulokset oli perustekemistä. Varmoin ottein kohti EM-kisoja mennään, kertasi Vuorimaa voiton varmistuttua.

Anni Huttunen (Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura) ampui Vuorimaan tapaan viikonlopun toisen Suomen mestaruutensa tähtäämällä sekajuoksujen voittoon tuloksella 367. Huttusen toinen puolikas oli hienoa näytöstä, kun tulostaululle kertyi 193 pistettä. SM-hopea meni Henna Heikkilälle (Kymppi 64) pistein 346 ja SM-pronssi Linda Mattssonille tuloksella 325.

N20 sarjassa ammuttiin huikea uusi Suomen ennätys, kun Aino Vaittinen (Hämeenlinna Ampumaseura) tähtäsi Suomen mestariksi 388 pisteellä. Tulos ylittää SE:n yli 10 pisteellä. Vaittisen sarjat olivat 193+195 ja hän päätti kilpailun 100 pisteeseen. Aiempi SE-tulos oli SM-hopealle sijoittuneen Ida Heikkilä (Kymppi 64) nimissä. Heikkilän tulos oli tänään 377.

- Kymppiä vaan tuli kovasta jännityksestä huolimatta! Oli hienoa lopettaa sekarit sadan pisteen sarjaan! Innolla kohti EM-kisoja, riemuitsi Vaittinen kisan päätyttyä.

Henri Karlsson (Kymppi 64) varmisti viikonlopun kolmannen Suomen mestaruutensa ampumalla voittoon tuloksella 384. SM-hopeaa Matias Pasaselle (Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura) pistein 370.

- Hyvältä tuntuu. Nyt vetoja vaan ennen Tsekin EM-kilpailuja, tuumasi ensimmäisiin arvokilpailuihin matkaava Karlsson.

Y-sarjan joukkuekilpailun SM-kultaa nappasi Raseborgs Skyttar joukkueellaan Krister Holmberg, Niklas Hyvärinen ja William Wilkman. Voittotulos 1151 on uusi Suomen ennätys. SM-hopeaa Kymppi 64:lle ja SM-pronssia Hämeenlinnan Ampumaseuralle.

M18 sarjan Suomen mestariksi ampui William Wilkman (Raseborgs Skyttar) tuloksella 377. SM-hopeaa Frans Laukalle (Salon Seudun Ampujat) pistein 371 ja SM-pronssia Vili Vilenille (Hämeenlinnan Ampumaseura) tuloksella 353.

Wilmer Wilkman (Rasebogs Skyttar) tähtäsi M16 sarjan Suomen mestariksi pistein 362. SM-hopeaa Johannes Sosunoffille (Toijalan Urheiluampujat) tuloksella 346 ja SM-pronssia Ville Sainelle (Pohjois-Hämeen Ampujat) pistein 297.

100m hirven parilaukaukset

Krister Holmberg (Raseborgs Skyttar) oli hirvilajien kunkku ampumalla parilaukausten Suomen mestariksi pistein 378. Holmberg voitti eilen myös hirven kertalaukaukset. Holmberg kilpaili uudella aseellaan ja totesi sen erittäin toimivaksi. SM-hopeaa tähtäsi Markku Jetsonen (Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura tuloksella 371. SM-pronssista uusivat Daniel Torsell (Sibbo Skyttegille) ja Aaro Vuorimaa tuloksella 367. Uusinnan ja SM-pronssi voitti Vuorimaa pistein 93-91.

Raseborgs Skyttar ampui joukkue SM-kultaa myös hirvessä tuloksella 542. Joukkueessa ampuivat Krister Holmberg, Niklas Hyvärinen ja Henrik Holmberg. SM-hopea meni Kuopion Ampuma- ja Metsästysseuralle pistein 536 ja SM-pronssi Kymppi 64:lle tuloksella 523.

SM-liikkuva maali 20.-21.7.2024, Sipoo

50m sekajuoksut

Sarja M: 1) Aaro Vuorimaa LSA 391, 2) Krister Holmberg RS 389, 3) Niklas Hyvärinen RS 385, 4) Heikki Lähdekorpi SA 385, 5) Markku Jetsonen KAMS 378, 6) Roni Tenhunen BS-PA 374, 7) Markus Kastepohja HlAS 373, 8) Daniel Torsell SSG 372, 9) Sami Heikkilä K-64 372, 10) Mika Heikkilä K-64 370, 11) Timo Pylsy ESA 369, 12) Henrik Holmberg RS 365, 13) Sami Jetsonen KAMS 364, 14) Antti Knuuti HlAS 363, 15) Mikko Autio LSA 351, 16) Juha-Pekka Tissarinen SSG 350, 17) Vesa-Matti Sallinen P-HA 347, 18) Tomi Teränen BS-PA 346, 19) Marko Virtanen RS 346, 20) Juhana Niku-Paavola SSG 344

Sarja M20: 1) Henri Karlsson K-64 384, 2) Matias Pasanen KAMS 370

Sarja M18: 1) William Wilkman RS 377, 2) Frans Laukka SaSA 371, 3) Vili Vilen HlAS 353

Sarja M16: 1) Wilmer Wilkman RS 362 SE, 2) Johannes Sosunoff TUA 346, 3) Ville Saine P-HA 297, 4) Tuukka Teränen BS-PA 272

Sarja N: 1) Anni Huttunen KAMS 367, 2) Henna Heikkilä K-64 346, 3) Linda Mattsson BS-PA 325, 4) Oona Tenhunen BS-PA 306

Sarja N20: 1) Aino Vaittinen HlAS 388 SE, 2) Ida Heikkilä K-64 377

Sarja YJ: 1) RS 1151 SJE, 2) K-64 1133, 3) HlAS 1124, 4) KAMS 1112, 5) SSG 1066

100m hirvi parilaukaukset

Sarja Y: 1) Krister Holmberg RS 378, 2) Markku Jetsonen KAMS 371, 3) Aaro Vuorimaa LSA 367, 4) Daniel Torsell SSG 367, 5) Henri Karlsson K-64 366, 6) Roni Tenhunen BS-PA 363, 7) Sami Jetsonen KAMS 350, 8) Markus Kastepohja HlAS 349, 9) Niklas Hyvärinen RS 348, 10) Sami Heikkilä K-64 343, 11) Juhana Niku-Paavola SSG 338, 12) Anni Huttunen KAMS 332, 13) Henrik Holmberg RS 171, 14) Mikko Autio LSA 170, 15) Oona Tenhunen BS-PA 169, 16) Antti Knuuti HlAS 169, 17) Timo Pylsy ESA 168, 18) Mika Heikkilä K-64 168, 19) Frans Laukka SaSA 164, 20) Tomi Teränen BS-PA 152, 21) Marko Virtanen RS 151, 22) Juha-Pekka Tissarinen SSG 145, 23) Linda Mattsson BS-PA 138

Sarja YJ: 1) RS 542, 2) KAMS 536, 3) K-64 523, 4) SSG 501

Kiira Riihijärvelle uransa paras sijoitus LPGA Tourilla

THE OPEN

Sami Välimäki jäi lyönnin päähän viikonlopun kierroksilta Skotlannissa pelatussa The Openissa. Avauspäivänä kelvollisen tuloksen +2 pelannut Välimäki oli hyvissä asemissa, mutta perjantaina korttia rasittivat kolme tuplabogia ja tulos +5 tarkoitti kokonaistulosta +7. 

Kilpailun voiton vei USA:n Xander Schauffele, joka pelasi tuloksen -9. Voitto oli Schauffelelle kauden toinen major-voitto. Olosuhteet olivat vaativat, sillä parin alitti ainoastaan yhdeksän pelaajaa.

Lopputulokset: https://www.theopen.com/leaderboard

LPGA TOUR

Kiira Riihijärvi pelasi LPGA Tour -uransa parhaan kilpailun, kun hän sijoittui Dana Openissa jaetulle 19:nnelle sijalle. Riihijärven tulos oli -7. Erityisen vahvasti hän pelasi lauantaina, kun kortti oli bogivapaa ja birdiejä tuli kuusi. Päätöspäivänä Riihijärven tulos oli yhden yli parin.

Matilda Castren pelasi myös täydet neljä kierrosta kokonaistuloksella +1. Castrenin paras päivä osui perjantaille (-3), mutta lauantaina (+4) oli vaikeampaa. Loppusijoitus oli jaettu 64:s.

Lopputulokset: https://www.lpga.com/tournaments/dana-open/leaderboard

LADIES EUROPEAN TOUR

Linda Osala oli paras suomalainen Hollannissa Dutch Ladies Openissa tuloksella -1. Osala sijoittui 35:nneksi. Kolme lyöntiä Osalaa heikommin pelannut Sanna Nuutinen sijoittui 52:nneksi.

Tiia Koivisto (+2), Ursula Wikström (+3), Elina Nummenpää (+4) sekä Emily Penttilä (+8) eivät päässeet cutista (+1) läpi.

Lopputulokset: https://ladieseuropeantour.com/reports-page?url=tmscores~params%3DP%2a3ESC03~&id=2024&code=1928&title=Round%203%20Scoreboard

Nostotyö Yliopistonkatu 11 kohdalla 22.7. klo 07:00-18:00. Työmaan kohdalla on ajokaistoja pois käytöstä ja liikenne jonoutuu ajoittain. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Kontonumret saknas av sammanlagt cirka 48 000 personer som väntar på skatteåterbäring i år. Kontonumret saknas särskilt av unga som inte tidigare har fått skatteåterbäringar, berättar metodchef Mari Kleemola från Skatteförvaltningen.

– Nästan en tredjedel av de personer vars kontonummer saknas är unga födda under 2000-talet. De har i fjol för första gången tjänat så mycket att de har betalat skatt för sin lön och får nu skatteåterbäring för första gången. Dessa unga har tidigare inte haft behov av att anmäla sitt kontonummer till oss. Nu önskar vi att också föräldrarna till unga vaknar upp och påminner sina unga vuxna om att anmäla kontonumret. På det här sättet undviker den unga besvikelsen på skatteåterbäringsdagen, säger Kleemola.

Om kontonumret inte finns i Skatteförvaltningens uppgifter, betalas skatteåterbäringen i form av en betalningsanvisning

Mari Kleemola påpekar att Skatteförvaltningen inte får uppgifter om kontonummer exempelvis från bankerna.

– Det lönar sig att anmäla kontonumret i MinSkatt Om dagen för skatteåterbäringen är den 5 augusti ska kontonumret anmälas i MinSkatt den 29 juli. De som får återbäring i september ska agera i MinSkatt senast den 27 augusti. Om kontonumret anmäls senare tar det cirka en månad att få pengarna.

I fjol blev 25 000 personer utan pengar på skatteåterbäringsdagen eftersom Skatteförvaltningen inte hade personens kontonummer. Om Skatteförvaltningen inte har kontonumret betalas skatteåterbäringen i form av en betalningsanvisning via Nordea. Det enklaste sättet att lösa in är med bankuppgifter i Nordeas Omaposti-tjänst. En skatteåterbäring som betalas ut i form av betalningsanvisning går dock inte att få ännu på skatteåterbäringsdagen utan det kan ta några bankdagar innan den kan lösas ut.

Pengar syns inte nödvändigtvis på kontot genast på morgonen

Det behövs tålamod på skatteåterbäringsdagen eftersom pengarna nödvändigtvis inte är på kontot genast på morgonen.

– Skatteåterbäringarna betalas ut under dagen och sålunda lönar det sig att granska läget på nytt på eftermiddagen, säger Mari Kleemola.

– Om skatteåterbäringen inte har kommit in på kontot senast på kvällen, har utbetalningsdagen sannolikt flyttats framåt.

Beskattningen av privatpersoner slutförs flexibelt, det vill säga vid olika tidpunkter för olika personer. Därför finns det flera utsatta dagar för betalningen av eventuella skatteåterbäringar eller kvarskatter även i år. De första fick sina skatteåterbäringar i juli och de sista får sina utbetalade i december.

Skatteförvaltningen betalar ut största delen av skatteåterbäringarna i augusti–september. På onsdagen den 3 augusti får 1,8 miljoner personer skatteåterbäring för ett totalbelopp på 830 miljoner euro.

Läs mer:
Så här anmäler du kontonumret i MinSkatt
Att lösa in en betalningsanvisning (Nordea)

Yhteensä tänä vuonna veronpalautuksia odottavista tilinumero uupuu noin 48 000 henkilöltä. Tilinumeroita puuttuu erityisesti nuorilta, jotka eivät ole aiemmin saaneet veronpalautuksia, kertoo menettelypäällikkö Mari Kleemola Verohallinnosta.

– Lähes kolmasosa niistä asiakkaista, joilta puuttuu tilinumero, on 2000-luvulla syntyneitä nuoria. He ovat viime vuonna ansainneet ensimmäistä kertaa niin paljon, että ovat maksaneet palkastaan veroja ja saavat nyt veronpalautuksia ensimmäistä kertaa. Näillä nuorilla ei ole ollut aiemmin tarvetta ilmoittaa meille tilinumeroa. Nyt toivommekin, että myös nuorten vanhemmat havahtuisivat muistuttamaan jälkikasvuaan tilinumeron ilmoittamisesta. Näin nuori välttyy veronpalautuspäivänä pettymykseltä, Kleemola sanoo.

Jos tilinumero ei ole Verohallinnon tiedossa, veronpalautus maksetaan maksuosoituksena

Mari Kleemola huomauttaa, että Verohallinto ei saa tilinumerotietoja esimerkiksi pankeilta.

– Tilinumero kannattaa ilmoittaa OmaVerossa. Jos veronpalautuspäivä on 5.8., tilinumero pitää ilmoittaa OmaVerossa 29.7. Syyskuussa palautuksia saavien pitää toimia OmaVerossa viimeistään 27.8. Jos tilinumeron ilmoittaa myöhemmin, rahojen saamisessa kestää noin kuukausi, Kleemola kertoo.

Viime vuonna reilut 25 000 henkilöä jäi veronpalautuspäivinä ilman rahoja, koska Verohallinnolta puuttui asiakkaan tilinumero. Jos Verohallinnolla ei ole tilinumeroa, veronpalautus maksetaan maksuosoituksena Nordeaan. Helpoiten lunastus onnistuu pankkitunnuksilla Nordean Omaposti-palvelussa. Maksuosoituksena maksettua veronpalautusta ei kuitenkaan saa vielä veronpalautuspäivänä, vaan maksuosoituksen lunastamiseen voi kulua muutama pankkipäivä.

Rahat eivät välttämättä näy tilillä heti aamulla

Veronpalautuspäivänä vaaditaan erityistä malttia, sillä veronpalautukset eivät ole välttämättä tilillä heti aamusta

– Veronpalautukset maksetaan päivän aikana, joten kannattaa tarkistaa tilanne uudestaan iltapäivällä, Mari Kleemola sanoo.

– Jos veronpalautus ei ole tullut tilille iltaan mennessä, todennäköisesti maksupäivä on siirtynyt eteenpäin.

Henkilöasiakkaiden verotus valmistuu joustavasti eli eri henkilöillä eri aikaan. Siksi veronpalautusten tai mahdollisten jäännösverojen eli mätkyjen määräpäiviä on tänäkin vuonna useita. Ensimmäiset saivat veronpalautukset heinäkuussa, ja viimeisimmillekin ne maksetaan joulukuussa.

Suurimmalle osalle Verohallinto maksaa veronpalautukset elo-syyskuussa. Keskiviikkona 3. elokuuta veronpalautuksia saa 1,8 miljoonaa asiakasta yhteensä noin 830 miljoonaa euroa.

Lue lisää:
Näin ilmoitat tilinumeron OmaVerossa
Maksuosoituksen lunastaminen (Nordea)

Kiveys- ja päällystystyö Martinkatu 7 kohdalla 22.7.-31.7.2024. Työmaan kohdalla on yksi ajokaista suljettu. Haittaa Marttiin päin ajettaessa. Päivittäinen työaika on klo 07:00-18:00. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Nostotyö Humalistonkatu 4 kohdalla 22.7. klo 09:00-12:00. Yksi ajokaista pois käytöstä työmaan kohdalla. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Historiallinen Kouvolan Kasarminmäki täyttyy jälleen lauantaina 3. elokuuta mukaansatempaavasta musiikista, taidokkaista turnajaisista ja elämyksellisistä historian elävöittäjien esityksistä. Taikurit, noidat, loihtijat ja ennustajat luovat paikalle keskiajan mystistä tunnelmaa. Vilkas torielämä, taitavat käsityöläiset sekä makeita ja suolaisia herkkuja tarjoavat tavernat ja ravintolat täydentävät entisajan markkinahumun.

Musiikkia monelta suunnalta

Keskiaikahenkisen musiikkiin tempaudutaan mukaan sekä suomalaisten että ulkomaisten yhtyeiden rytmissä. The Sandsacks on jo kauan Wiipurintien markkinoiden estradille odotettu aito irlantilaisbändi. Yhtye tarjoaa yleisölle parasta viihdettä huumorinpitoisella esityksellään sekä vastustamattomalla viehätysvoimallaan. Perheyhtye Hansanova Liettuasta soittaa keskiaikaista kelttiläistä kansanmusiikkia omalla persoonallisella otteellaan. Musiikissa sykkii vahva folk-rock, lyyrinen trubaduurimusiikki ja kepeä polkka. Ants in the Pants, iloinen ja viihdyttävä irlantilaisduo Suomesta saa omaleimaisella soundilla ja hauskoilla välispiikeillään yleisön mukaansa tunnelmaan. Pääskylä-yhtye soittaa rennolla folk-otteella merimies-, skottilauluja ja kansansävelmiä sekä slaavilaisia ja suomalaisia lauluja, myös yhtyeen omaa tuotantoa.

Historianelävöittäjien esitykset tuovat jännitystä areenoille

Virtvs on Suomen ainoa Rooman historian elävöitysryhmä. Ryhmän esitys tarjoaa tuokiokuvan yli kahden tuhannen vuoden takaiseen elämään, jossa roomalaiset ja barbaarit elivät vuorovaikutuksessa keskenään.  Minkälaiset yhteydet Pohjolasta oli Rooman valtakuntaan, ja onko Suomestakin löytynyt roomalaisia esineitä?

Rohan Tallit, aiemmilta vuosilta tuttu hevos- ja peitsiturnajaisnäytöksiin erikoistunut ryhmä on mukana uudella Veren tahrimat -esityksellään. Ainutlaatuisessa historiallisessa esityksessä ritarit ottavat mittaa toisistaan jännittävässä spektaakkelissa. Keskiaikaiset turnajaiset kohtaa tämän päivän yleisön.

GARSin 1600-luvun sotilasäksiisinäytös on vauhdikas miekkailunäytös 1600-luvun asuihin pukeutuneine esiintyjineen. Esiintyjät ovat pitkän linjan historianelävöittäjiä, mm. vanhoihin aseisiin erikoistuneita museoammattilaisia, näyttämötaistelun ja historiallisen miekkailun ja painin taitajia, historianopiskelijoita sekä taitavia käsityöläisiä. Ryhmän jäsenillä on laaja tuntemus aiheesta ja historiallisesti tarkat varusteet.

Mennyttä ja tulevaa, loitsuja ja tarinoita

Taikuudesta, mystiikasta ja ennustuksista vastaavat noitien metsästäjä Karl Toffel, Mystikko Alexander XIII ja Loihtija Samu Kuusisto, Kalevan noita sekä Astrologi Johanna Karpov.

Historiallinen Kasarminmäki

Keskiaikafestivaalia on vietetty Kouvolassa vuodesta 2009. Tapahtuma järjestettiin alkuun Werlan aika -nimellä Jaalassa. Viime vuosina estradiksi on muodostunut Kasarminmäki, joka sijaitsee hyvin lähellä keskiaikaisessa tieluettelossakin mainittua Viipurintietä.

Kasarminmäki on osa 1910-luvulla Venäjän keisarikunnan I maailmansodan kynnyksellä toteuttamaa laajaa, valtakunnallista sotilasrakennushanketta ja ollut käytössä Kouvolan varuskuntana. Historiallisesti kiinnostava entinen varuskunta-alue on nykyään viihtyisä asuinalue, ja siellä sijaitseva puisto sekä paraatikenttä ovat suosittua tapahtuma-areenoja.

Lippuja myydään tapahtumapaikalla. Aikuiset 10 €, keskiaika-, viikinkiaika- tai kansallispukuun pukeutuneet 5 , lapset ilmaiseksi.

Tarkempi ohjelma, aluekartta ja muuta tietoa tapahtumasta: Wiipurintien markkinat – Kouvolan kaupunki

Kulttuuri kuuluu kaikille. Kouvolan kaupungin yksi tärkeimmistä tehtävistä on tuottaa tasokasta, kiinnostavaa ja saavutettavaa kulttuuritarjontaa jokaisen asukkaan koettavaksi. Wiipurintien markkinat tarjoaa elämyksiä ja yhdessä tekemisen meininkiä kaupunkilaisille sekä mahdollisuuden löytää uusia harrastuksia ja ystäviä niiden parista.

Elisa on tammi-kesäkuussa 2024 laajentanut valokuituverkkoaan Pirkanmaalla ja parantanut 5G-verkon kattavuutta. Alueet, joilla verkkoa on parannettu, löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta taulukosta.

Elisa on tuonut alkuvuoden aikana valokuituverkon yhä useamman asukkaan ja yrityksen saataville Pirkanmaalla, jossa Elisan valokuitu yltää nyt jo noin 130 000 asuntoon ja liikehuoneistoon. Valokuidun avulla voidaan toteuttaa nopea ja tasalaatuinen nettiyhteys kotiin tai toimistoon.

─ Elisan valokuidun kysyntä on ollut vilkasta, ja pyrimme tuomaan valokuituyhteyden mahdollisimman monelle sitä haluavalle asiakkaalle. Rakennuspäätökseen ei vaikuta, onko alueella jo ennestään toisen toimijan valokuituverkko. Luotettavuus on meille avainasia, ja asiakkaat arvostavat Elisan selkeää toimintamallia, jossa valokuituyhteys ja nettiliittymä sen käyttöön kuuluvat samaan pakettiin, kertoo Elisan Hämeen aluejohtaja Kalle Lehtinen.

Pirkanmaalla 5G-verkon kattavuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2021

5G-verkon kattavuus on parantunut Pirkanmaalla viime vuosina vauhdilla. Alkuvuoden aikana Elisa on laajentanut 5G-verkon kattavuutta entisestään Tampereella, Nokialla, Valkeakoskella, Ylöjärvellä, Akaalla, Ikaalisissa, Kangasalla, Kuhmoisissa, Mänttä-Vilppulassa, Orivedellä, Parkanossa, Pälkäneellä, Ruovedellä, Sastamalassa, Urjalassa, Vesilahdella ja Virroilla.

– Pirkanmaalla 5G-verkon väestöpeitto on kaksinkertaistunut kolmen viime vuoden aikana. Päivittäisiä digiasioita hoidetaan nykyään sieltä, missä ikinä liikummekin: kotona, työpaikalla, mökillä tai tien päällä. Näihin asiakkaiden tarpeisiin haluamme vastata myös tulevaisuudessa ja 5G-verkolla on siinä iso rooli, Lehtinen kertoo.

Kaikkiaan Elisan valokuituverkko on saatavilla yli miljoonaan kotitalouteen ja liikehuoneistoon Suomessa, ja sen saatavuuden omaan kotiin voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta. Elisan valtakunnallisen 5G-verkon alueella asuu yli 94 % suomalaisista 283 paikkakunnalla, ja mobiiliverkon saatavuustiedot löytyvät Elisan kuuluvuuskartalta. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista.

Lisätiedot: Elisa Oyj, Kalle Lehtinen, Hämeen aluejohtaja, p. 045 670 0176, kalle.lehtinen@elisa.fi

Elisa on tammi-kesäkuussa 2024 parantanut mobiiliverkon kattavuutta Päijät-Hämeessä. Alueet, joilla verkkoa on laajennettu, löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta taulukosta.

Mobiiliverkon kattavuus on parantunut Päijät-Hämeessä viime vuosina vauhdilla, ja nyt Elisan 5G-verkko löytyy jo kaikista maakunnan kunnista. Alkuvuoden aikana Elisa on laajentanut 5G-verkon peittoa entisestään Lahdessa, Heinolassa, Hollolassa, Asikkalassa, Sysmässä, Hartolassa ja Orimattilassa.

Päijät-Hämeessä 5G-verkon väestöpeitto on kaksinkertaistunut vuodesta 2021

– Päijät-Hämeessä 5G-verkon väestöpeitto on kaksinkertaistunut kolmen viime vuoden aikana. Päivittäisiä digiasioita hoidetaan nykyään sieltä, missä ikinä liikummekin: kotona, työpaikalla, mökillä tai tien päällä. Näihin asiakkaiden tarpeisiin haluamme vastata myös tulevaisuudessa ja 5G-verkolla on siinä iso rooli, kertoo Elisan Hämeen aluejohtaja Kalle Lehtinen.

Elisan valtakunnallisen 5G-verkon alueella asuu yli 94 % suomalaisista 283 paikkakunnalla. Mobiiliverkon saatavuustiedot löytyvät Elisan kuuluvuuskartalta. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista. Elisan valonnopea yhteys on saatavilla jo yli miljoonalle suomalaiselle, ja sen saatavuuden omaan kotiin voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta.

Lisätiedot: Elisa Oyj, Kalle Lehtinen, Hämeen aluejohtaja, p. 045 670 0176, kalle.lehtinen@elisa.fi

Elisa on tammi-kesäkuussa 2024 laajentanut valokuituverkkoaan Kanta-Hämeessä ja parantanut 5G-verkon kattavuutta. Alueet, joilla verkkoa on parannettu, löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta taulukosta.

Elisa on tuonut alkuvuoden aikana valokuituverkon yhä useamman asukkaan ja yrityksen saataville Kanta-Hämeessä, jossa Elisan valokuitu yltää nyt jo yli 10 000 asuntoon ja liikehuoneistoon. Valokuidun avulla voidaan toteuttaa nopea ja tasalaatuinen nettiyhteys kotiin tai toimistoon.

─ Elisan valokuidun kysyntä on ollut vilkasta, ja pyrimme tuomaan valokuituyhteyden mahdollisimman monelle sitä haluavalle asiakkaalle. Rakennuspäätökseen ei vaikuta, onko alueella jo ennestään toisen toimijan valokuituverkko. Luotettavuus on meille avainasia, ja asiakkaat arvostavat Elisan selkeää toimintamallia, jossa valokuituyhteys ja nettiliittymä sen käyttöön kuuluvat samaan pakettiin, kertoo Elisan Hämeen aluejohtaja Kalle Lehtinen.

Kanta-Hämeessä 5G-verkon kattavuus on liki kolminkertaistunut vuodesta 2021

5G-verkon kattavuus on parantunut Kanta-Hämeessä viime vuosina vauhdilla, ja nyt Elisan 5G-verkko löytyy jo kaikista maakunnan kunnista. Alkuvuoden aikana Elisa on laajentanut 5G-verkon kattavuutta entisestään Hämeenlinnassa, Forssassa, Hattulassa, Humppilassa ja Lopella.

– Kanta-Hämeessä 5G-verkon väestöpeitto on liki kolminkertaistunut kolmen viime vuoden aikana. Päivittäisiä digiasioita hoidetaan nykyään sieltä, missä ikinä liikummekin: kotona, työpaikalla, mökillä tai tien päällä. Näihin asiakkaiden tarpeisiin haluamme vastata myös tulevaisuudessa ja 5G-verkolla on siinä iso rooli, Lehtinen kertoo.

Oma lukunsa ovat myös erilaiset kesätapahtumat, jotka keräävät poikkeuksellisen suuren määrän väkeä yhteen. Tällöin mobiiliverkkoon tarvitaan hetkellisesti lisää kaistaa, jotta yhteydet eivät ala hidastella. Näitä tilapäisiä kuuluvuustarpeita ratkotaan muun muassa peräkärryillä siirreltävillä mobiiliverkon tukiasemilla.

– Kanta-Hämeessä Elisa tuo paikalle mobiiliverkon lisäkapasiteettia muun muassa Evolla järjestettävän partioleiri Kimaran kävijöitä varten, Lehtinen sanoo.

Kaikkiaan Elisan valokuituverkko on saatavilla yli miljoonaan kotitalouteen ja liikehuoneistoon Suomessa, ja sen saatavuuden omaan kotiin voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta. Elisan valtakunnallisen 5G-verkon alueella asuu yli 94 % suomalaisista 283 paikkakunnalla, ja mobiiliverkon saatavuustiedot löytyvät Elisan kuuluvuuskartalta. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista.

Lisätiedot: Elisa Oyj, Kalle Lehtinen, Hämeen aluejohtaja, p. 045 670 0176, kalle.lehtinen@elisa.fi

Osana Lappeenrannan kulttuurin unelmavuotta 2024 järjestetään Graffitipajat aikuisille Skinnarilan koululla jälleen 5.8. ja 12.8.2024 klo 16.30–18. Pajoissa on mahdollisuus maalata graffiteja ulkona luvalliseen kohteeseen, vanhaan Skinnarilan kouluun, joka sijaitsee osoitteessa Ostosraitti 3. Mukaan voivat tulla niin aloittelijat kuin kokeneemmatkin tekijät.

– Kesäkuun alussa järjestetyt Graffitipajat Skinnarilan vanhalla koululla keräsivät runsaasti kiinnostuneita paikalle, kertoo Lappeenrannan kulttuurin unelmavuoden 2024 hankekoordinaattori Anni Pellikka.

– Työpajoissa mukavimmaksi koettiin mahdollisuus vapaaseen ideointiin ja käsillä tekemiseen. Myös hyvä opetus, tunnelma sekä ylipäätään maalaaminen saivat osakseen kiitosta. Ohjaaja Santtu Tuomola opasti osallistujia graffitityylien toteuttamiseen sekä varjostusten tekoon erilaisten esimerkkien kautta. Toiminta sai kiitosta ja jatkossa toivottiin myös aikuisille suunnattua Graffitipajatoimintaa.

Graffitipajat ovat osallistujille maksuttomia. Mukaan otetaan kymmenen osallistujaa. Ohjaajana graffitipajoissa toimii Santtu Tuomola. Ennakkoilmoittautumisia ottaa vastaan 1.8.2024 mennessä hankekoordinaattori Anni Pellikka anni.pellikka@lappeenranta.fi tai p. 040 5590710.

Kaikkien kaupunkilaisten graffitien tekopaikka

Skinnarilan koulurakennus on kaikille vapaa graffititaiteen tekopaikka siihen saakka, kunnes rakennus puretaan. Graffititaideprojekti toteutetaan yhteistyössä Lappeenrannan kaupunkisuunnittelun ja Kulttuuripalveluiden kanssa, ja se on osa Lappeenrannan Kulttuurin unelmavuotta 2024.

– Projektilla halutaan saada asukkaat mukaan yhteisen tekemisen äärelle ja antaa heille mahdollisuus taiteen tekemiseen osana omaa kulttuuriympäristöä, Pellikka jatkaa.

Skinnarilan koulurakennuksen julkisivuihin on mahdollista toteuttaa graffititaidetta. Kaikki, jotka käyttävät graffitien tekopaikkaa, huolehtivat yhteisesti sen siisteydestä. Graffiteja saa toteuttaa ainoastaan kyseisen rakennuksen julkisivuun. Muiden kiinteistöjen maalaaminen tai muuten vahingoittaminen ei ole sallittua. (Rikoslain 35 luku Vahingonteosta). Graffititaiteen toteutusten tulee olla asiallisia ja hyväntavan mukaisia. Kulttuurin unelmavuoteen liittyvissä tapahtumissa noudatetaan Turvallisemman tilan periaatteita.

Lisätietoja:

Anni Pellikka, Lappeenrannan kulttuurin unelmavuoden hankekoordinaattori
Puh. 040 559 0710, anni.pellikka@lappeenranta.fi