Heinäkuun puolessavälissä alkaa Suomen pelloilla kypsyä mansikoiden lisäksi muutkin marjat. Maan etelä- ja keskiosissa ovat jo kypsyneet ensimmäiset avomaan vadelmat ja seuraavina viikkoina vadelmien satokausi onkin parhaimmillaan, kun sato kypsyy pikkuhiljaa myös yhä pohjoisemmassa.  

Kasvutunneleissa viljeltyjä kotimaisia vadelmia on nautittu jo kesäkuun puolesta välistä lähtien ja nyt niidenkin määrät alkavat olla runsaimmillaan. Tämä on siis parasta aikaa säilöä ja pakastaa vadelmia talven varalle.

Vadelmasta odotettavissa tavanomainen sato

"Avomaan vadelmat kärsivät viime talvena jonkun verran talvivaurioita, mutta kukinta onnistui hyvin ja heinäkuun sääkin on ollut kohtalaisen suotuisa vadelmille, joten sadosta odotetaan tulevan normaali" toteaa Hedelmän- ja Marjanviljelijäin Liiton toiminnanjohtaja Heidi Wirtanen.

Suomessa suosituin vadelmalajike on suurimarjainen Glen Ample, mutta satoa saadaan myös tutuista lajikkeista, kuten kotimaisesta Maurin Makeasta sekä Kanadasta kotoisin olevista Muskokasta ja Ottawasta. Uudempia vadelmalajikkeita meillä Suomessa ovat esimerkiksi Vajolet, Tulameen ja Stiora.

Vadelmat, niin kuin marjat yleensä, ovat sitä parasta kotimaista, lähituotettua sallittua herkkua. Vadelmat sisältävät muiden marjojen tapaan paljon kuitua ja vähän energiaa, mutta runsaasti magnesiumia, kalsiumia, fosforia sekä mangaania. Vadelmissa on myös enemmän folaattia, kuin muissa marjoissa. 

Kotimaisia vadelmia tuotetaan vuositasolla n. 1,3 milj kg. Suomessa viljellään vadelmaa yhteensä melkein 380 hehtaarilla. Näistä 90 % on avomaatuotantoa ja 10 % tunnelituotantoa. "Vadelman huippusesongin jälkeen tuoreita kasvutunneleissa viljeltyjä vadelmia on vielä saatavilla rasioissa aina alkusyksyyn saakka" muistuttaa Wirtanen.

Vadelmien ja muidenkin puutarhamarjojen suoramyynti- ja itsepoimintatilat löytyvät osoitteesta: hmlry.fi/suoramyynti

Lisätietoja:

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto
Toiminnanjohtaja Heidi Wirtanen, puh. 040 5500 762
Asiantuntija Emma Kaakko, puh. 040 5531 236
Puheenjohtaja Tarja Matomäki, puh. 040 7552 850

Lentävänniemessä Halkoniemenkadun katurakennustyöt ovat valmistumassa, ja kadun työnaikaiset liikennejärjestelyt voidaan purkaa. Työalueena ollut kadun länsipuoli avattiin liikenteelle keskiviikkona 17.7. ja autoliikenne palautui kaksisuuntaiseksi. Halkoniemenkadun ratatyöt valmistuivat jo aiemmin kesällä.

”Halkoniemenkadulla on kesän aikana viimeistelty raitiotien rakentamiseen liittyvät katurakenteet, eli ajoradat, jalankulku- ja pyöräväylät sekä Pyhällönpuiston päätepysäkin alue. Valmiit katurakenteet luovutetaan tilaajalle eli Tampereen kaupungille ensi viikolla”, Lentävänniemen lohkon työmaainsinööri Niklas Lagerbohm kertoo.

Halkoniemenkadulla raitiotie sijaitsee kadun keskellä, ja autoliikenteelle on yksi kaista molempiin suuntiin. Ajoratojen molemmin puolin kulkee myös yhdistetty jalankulku- ja pyöräväylä, ja Pyhällönpuiston pysäkkialueella itäpuolen väylä muuttuu jalkakäytäväksi.

Halkoniemenkadun raitiotietyöt aloitettiin maaliskuussa 2022. Katu muutettiin yksisuuntaiseksi talvella 2023, kun työalue siirtyi kadun länsipuolelle. Halkoniemenkadulla on uusittu kunnallistekniikkaa, ajoratoja sekä jalankulku- ja pyöräväyliä. Kadulle on myös istutettu uusia puita.

Pyhällönpuistoon rakennettu raitiotien päätepysäkki sekä kuljettajien taukotila

Pyhällönpuistossa raitiotien valmistelevat työt aloitettiin jo tammikuussa 2022 poistamalla puita pysäkkialueelta. Alueelle rakennettiin myös painopenger tiivistämään radan maapohjaa. Painopenger oli paikoillaan vajaan vuoden, jonka jälkeen aloitettiin radan rakentaminen.

”Pyhällönpuistoon on rakennettu keskilaiturillinen päätepysäkki, kuljettajien taukotila sekä pyöräpysäköinti. Pysäkkialueen varrelle on istutettu uusia puita ja radan vartta on maisemoitu”, Lagerbohm mainitsee.

Halkoniemenkadun valmistumisen myötä kaikki Lentävänniemen lohkon rata- ja katurakentamistyöt ovat valmiit. Raitiotiekaduilla tehdään loppukesällä enää sähköradan viimeistelyjä sekä liikennevalojen ja vaihteenohjauksen käyttöönottotestejä. Alueen koeajot ovat syksyllä, ja raitioliikenne Lentävänniemeen alkaa 7. tammikuuta 2025.

Lisätietoja:

raitiotieallianssi.fi

Lentävänniemen lohkon työmaainsinööri Niklas Lagerbohm
Raitiotieallianssi
p. 040 660 6864

Ylöjärveläinen Perttu Salonen löysi oman lajinsa viitisen vuotta sitten, kun etsi munuaisensiirron saatuaan sopivaa liikuntaharrastusta.

- Aloin silloin 2019 miettimään, mikä olisi semmoinen laji, mitä voisi ruveta harrastamaan, ja siinä syksyllä päätin aloittaa sulkapallon. Lajissa viehättävät etenkin pelikaverit ja se, että saa lätkiä palloa menemään, tänä syksynä 20 vuotta täyttävä Salonen sanoo.

Vauhdikkaat pallopelit ovat kiinnostaneet Salosta aiemminkin – hän kertoo ennen elinsiirtoa kokeilleensa pienempänä muutaman kuukauden jalkapalloa ja pelanneensa myöhemmin 3–4 vuotta salibandya, jonka päätti kuitenkin lopettaa kohtaamansa kiusaamisen vuoksi.

Nyt Tamperelaista Mansen Sulkaa edustava Salonen on ehtinyt saada sulkapallossa jo kilpailuita alle kotimaassa, vaikka tavoitteellisempi peliura on vielä kohtalaisen tuore. Haaveena on pelata tulevaisuudessa kansainvälisissä turnauksissa, ja tavoitteet on asetettu jo ensi vuoden MM-kilpailuihin Dresdeniin.

Nyt Salonen nähdään kuitenkin jo ensi kertaa arvokilpailuissa, kun eurooppalaiset elinsiirtourheilijat kokoontuvat sunnuntaista 21.7. alkaen Lissaboniin kisaamaan eri lajien Euroopan mestaruuksista. EM-kilpailut päätyivät Salosen kansainväliseksi debyytiksi puolivahingossa, kun hän selvitteli kilpailumahdollisuuksia ja törmäsi Facebookissa tietoon lähestyvistä Lissabonin kisoista.

Kisojen alla Salosta ei vielä hermostuta, vaikka hän epäilee jännityksen kasvavan lähtöpäivän lähestyessä. Tavoitteet EM-debyyttiin ovat vielä hillityt:

- Tietysti ensimmäiset ulkomaan kisat vähän jännittää, mutta vielä ollaan rauhallisella fiiliksellä. Innolla odotan, keitä tulee otteluissa vastaan. Voittoa lähdetään hakemaan, mutta tärkeintä on, että pääsee pelaamaan hyvän porukan kanssa – silloin ei haittaa, vaikka jäisi viimeiseksikin.

Lissabonissa Salonen pääsee heti avajaissunnuntain jälkeen toimiin, sillä EM-sulkapalloturnauksessa niin kaksinpelit kuin nelinpelit otellaan tehokkaasti maanantain 22.7. ja keskiviikon 24.7. aikana. Turnauksessa nähdään miesten kaksinpeliin osallistuvan Perttu Salosen lisäksi turkulainen Johanna Backman naisten kaksinpelissä ja Vaasan seudulta kotoisin olevat Mikael Kock ja Sören Lavast miesten nelinpelissä.

Sulkapallon lisäksi Salonen debytoi myös EM-kisojen yleisurheilussa, kun liittyy lauantaina 27.7. Suomen miesten joukkueeseen 4 x 100 metrin viestissä.

Elinsiirtourheilijoita ei vielä suurin joukoin löydy aktiivisesti kilpailevien suomalaisten sulkapallonpelaajien joukosta. Heitä ei myöskään olla nähty elinsiirtourheilun arvokisoissa viimeiseen kuuteen vuoteen.

Viimeisimmäksi ennen Lissabonin nelikkoa oli kuusi suomalaisia sulkapalloilijaa mukana vuonna 2018 järjestetyissä sydän- ja keuhkosiirrokkaiden erillisissä EM-kilpailuissa Italian Lignano-Sabbiadorossa. Samoista kisoista saatiin myös Suomen viimeisimmät elinsiirtourheilun arvokisamitalit sulkapallossa.

Salonen kannustaakin uusia, lajista mahdollisesti kiinnostuneita elinsiirron saaneita ja dialyysissa olevia rohkeasti mukaan pelaamaan:

- Omien kokemusteni mukaan kaikki pelaajat, jotka mukaan hakevat, otetaan ilolla vastaan, eikä taitotasolla ole merkitystä, jos vain haluaa harrastaa.

Ensimmäiset yhteiset sydän- ja keuhkosiirrokkaiden sekä muiden elinsiirron saaneiden ja dialyysissa olevien urheilijoiden EM-kilpailut

Sunnuntaista lauantaihin 21.–27.7. Lissabonissa käytäviin elinsiirtourheilun Euroopan mestaruuskilpailuihin odotetaan 500 urheilijaa yli 25 Euroopan maasta. Suomea kisoissa edustaa yhteensä 23 urheilijaa 7 lajissa: yleisurheilussa, uinnissa, keilailussa, petankissa, pyöräilyssä, sulkapallossa ja dartsissa. Kaiken kaikkiaan palkintolajeja on kisoissa 14.

Elinsiirtourheilun Euroopan mestaruuskisoilla eri elinsiirtoryhmissä on jo yli 30 vuoden verran historiaa, mutta sydän- ja keuhkosiirrokkaat ovat vuodesta 1989 kilpailleet kahden vuoden välein omissa kilpailuissaan, ja niiden lisäksi on vuodesta 2000 lähtien samoina vuosina järjestetty erikseen yleisiä elinsiirron saaneiden ja dialyysissa olevien EM-kilpailuita.

Molemmat EM-kilpailut järjestettiin ensimmäistä kertaa samaan aikaan samassa kaupungissa vuonna 2016, kun kumpienkin järjestäjänä toimi Suomi ja kisakaupunkina Vantaa. Nyt Lissabonissa on kyseessä ensimmäiset virallisesti eri elinsiirtoryhmien yhteiset EM-kilpailut, kun European Transplant and Dialysis Sports Federation (ETDSF) ja European Heart and Lung Transplant Federation (EHLTF) järjestävät kilpailut yhdessä. Elinsiirtourheilun MM-kilpailuissa (World Transplant Games) eri ryhmien kesken yhdessä on kilpailtu jo pidempään.

Elinsiirtourheilulle tyypillisesti myös EM-kilpailuissa – niin Suomen joukkueessa kuin kansainvälisestikin – on mukana sekä kovan tason aktiiviurheilijoita että tuoreempia elinsiirron saaneita, joille urheiluun osallistuminen ja vertaistensa tapaaminen urheilukentillä on menestyksen rinnalla suuremmassa roolissa.

Elinsiirtourheilussa ei muun paraurheilun tavoin luokitella urheilijoita henkilökohtaisen toimintakyvyn pohjalta, vaan kaikkien lajien kilpailut käydään ensisijaisesti ikäryhmittäin jaoteltuna. Kuitenkin yleisurheilussa, pyöräilyssä, uinnissa, 5 kilometrin minimaratonissa ja mailapelien kaksinpeleissä sydän- ja keuhkonsiirron saaneet kilpailevat vain toisia sydän- ja keuhkosiirron saaneita vastaan, ja vastaavasti dialyysissa olevat vain toisia dialyysissa olevia vastaan.

Avoimessa luokassa elinsiirron saaneet urheilijat kilpailevat kaikissa lajeissa kaikkia muita ikäryhmänsä osallistujia vastaan, ja myös elinluovuttajille on tarjolla avoin sarja kilpailla toisiaan vastaan valikoiduissa lajeissa (5km minimaraton, 100m juoksu, pituushyppy ja pallonheitto).

Elinsiirtourheilu hyvässä vedossa Suomessa

Suomessa elinsiirtourheilun kattojärjestönä toimii Suomen Paralympiakomitea, joka järjestää niin aloittelijoille kuin kokeneemmille elinsiirtourheilijoille erilaisia harjoitusleirejä ja vastaa kansainvälisten elinsiirtourheilukilpailuiden edustusjoukkueista.

Paralympiakomitean alaisessa kotimaisessa kilpailutoiminnassa – esimerkiksi parayleisurheilun SM-kilpailuissa ja hiihdon Para Hiihto Cupissa – on tarjolla omat luokkansa elinsiirron saaneille urheilijoille. Kilpailumahdollisuuksia löytyy myös esimerkiksi Keilailuliiton alaisesta Keilacupista ja Golfiliiton E-Tour -kilpailusarjasta.

Omissa lajeissaan elinsiirtourheilijat voivat yleensä harjoitella yleisissä urheiluseuroissa, ja useissa lajeissa voi osallistua myös yleiseen kilpailutoimintaan, esimerkiksi yleisurheilussa Aikuisurheiluliiton alaisiin kilpailuihin sekä uinnissa Masters-kilpailuihin.

Elinsiirtourheilun EM- ja MM-kisoissa on nähty suomalaisia jo vuosikymmenten ajan tasaisesti eri lajeissa, joskin viime vuosina pienempinä joukkueina koronapandemian ja sen jälkimaininkien verottaessa osallistujamääriä.

Paralympiakomiteassa elinsiirtourheilusta vastaava Petri Räbinä pitää Lissaboniin lähtevää Suomen 23 urheilijan joukkuetta hyvän kokoisena:

- Kotikisoissa Vantaalla 2016 meillä oli isäntämaana mukana lähes 100-henkinen joukkue, mutta sen jälkeen ulkomailla kisatessa joukkueen koko on vaihdellut alle kymmenestä pariin kymmeneen henkeen. On hienoa, että taas on mukana myös ensikertalaisia ja pandemian jälkeen jälleen hyvä kattaus osallistujia eri lajeissa.

European Transplant Sport Championships, ETSC 2024
21.–27.7.2024

Suomen joukkue
(Nimi, kotipaikka, ikäluokka, lajit)

• Johanna Backman, Turku, 18–29-v, sulkapallo (kaksinpeli), pyöräily
• Paula Eronen, Espoo, 50–59-v /sydän- ja keuhkosiirrokkaat, petankki (henk.koht. kilpailu, parikilpailu)
• Johanna Kankaanpää, Tampere, 50–59-v, yleisurheilu (100m, 200m, 4 x 100m, pituus, keihäs, kiekko)
• Mikael Kock, Vöyri-Maksamaa, 40–49-v, sulkapallo (nelinpeli), yleisurheilu (kuula, keihäs, kiekko, pallonheitto)
• Paavo Koskenkorva, Vantaa, 40–49-v, yleisurheilu (4 x 100m)
• Arto Kärkkäinen, Kuopio, 50–59-v /sydän- ja keuhkosiirrokkaat, darts (henk.koht. kilpailu), yleisurheilu (kuula, keihäs, kiekko, pallonheitto)
• Harri Lammi, Espoo, 60–69-v /sydän- ja keuhkosiirrokkaat, petankki (parikilpailu), yleisurheilu (pallonheitto)
• Sören Lavast, Vaasa, 50–59-v, sulkapallo (nelinpeli), yleisurheilu (kuula, keihäs, kiekko, pallonheitto)
• Tuisku-Tuulia Leinonen, Tampere, 30–39-v, yleisurheilu (kuula, kiekko)
• Jarmo Leväinen, Vantaa, 50–59-v, yleisurheilu (4x 100m, pituus, korkeus, keihäs, kiekko)
• Alina Nyholm, Turku, 18–29-v, yleisurheilu (100m, 200m, 400m, 4 x 100m, kuula, pallonheitto)
• Petri Rapeli, Nurmijärvi, 50–59-v, keilailu (henk.koht. ja parikilpailu)
• Tommi Räisänen, Vantaa, 40–49-v, yleisurheilu (pituus, korkeus, keihäs, kuula, pallonheitto)
• Joni Saarinen, Vantaa, 30–39-v, keilailu (henk.koht. kilpailu, parikilpailut), yleisurheilu (kuula, pallonheitto)
• Marko Sariola, Helsinki, 50–59-v, keilailu (henk.koht. kilpailu, parikilpailu, sekaparikilpailu), petankki (parikilpailu)
• Perttu Salonen, Ylöjärvi, 18–29-v, sulkapallo (kaksinpeli), yleisurheilu (4 x 100m)
• Tarja Savolainen, Joensuu, keilailu (henk.koht. kilpailu, parikilpailu, sekaparikilpailu), petankki (henk.koht. kilpailu, parikilpailu, sekaparikilpailu)
• Esko Sohlo, Espoo, 70+ /sydän- ja keuhkosiirrokkaat, petankki (yksilö- ja parikilpailu), yleisurheilu (5000m kävely)
• Tero Suominen, Lahti, 50–59-v, keilailu (henk.koht. kilpailu, parikilpailu, sekaparikilpailu), petankki (henk.koht. ja parikilpailu)
• Pinja Söyrilä (ent. Ekström), Lahti, 40–49-v, yleisurheilu (100m, 200m, 400m, 4 x 100m)
• Anne Tirronen, Lieksa, 50–59-v, uinti (50m pu, 50m su, 50m ru, 100m ru, 400m vu), yleisurheilu (4 x 100m)
• Janne Tirronen, Lieksa, 40–49-v, keilailu (henk.koht. kilpailu, parikilpailu), petankki (henk.koht. kilpailu, parikilpailu)
• Veijo Uotinen, Helsinki, 70+, keilailu (henk.koht. kilpailu), uinti (50m vu, 50m su, 50m ru, 100m ru)

Joukkueenjohto

Petri Räbinä, joukkueenjohtaja
Paavo Koskenkorva, joukkueenjohtaja

Katso Suomen joukkueen kilpailuohjelma ja aikataulu

Virallinen kisasivusto

Tutustu elinsiirtourheiluun Suomessa

Lisätietoa EM-kilpailuista ja Suomen joukkueesta:

Petri Räbinä
Joukkueenjohtaja, Suomen Paralympiakomitea
petri.rabina@paralympia.fi
+358 50 596 5014

Lue lisää:

Bormio 2024: Suomelle 14 mitalia elinsiirtourheilun talvilajien MM-kilpailuista

Perth 2023: Suomen joukkueelle 12 mitalin saldo elinsiirron saaneiden MM-kilpailuista Australiasta

Oxford 2022: Viestihopeat kruunasivat Suomen hienon urakan elinsiirron saaneiden EM-kilpailuissa

Art House julkaisee bestsellerkirjailija Gareth Mooren brittidekkareiden leppoisassa hengessä etenevän aivojumppateoksen Syyllisen jäljillä.

Kansainvälisten kirjamarkkinoiden viime vuosien hitti ovat olleet kekseliäiden aihepiirien ympärille rakennetut aivojumppateokset. Lajityypin kansainvälinen bestseller on nyt saatavilla suomeksi, kun muisti- ja päättelytehtäviä sisältävistä teoksistaan tunnetun Gareth Mooren Syyllisen jäljillä ilmestyy.

Mooren kirjoja on myyty yli viisi miljoonaa kappaletta, ja niitä on julkaistu yli 30 kielellä.

Kirjojen menestyksen takana on osaltaan työelämän muutos: kun aivotyön kuormitus kasvaa, aivojen terveys kiinnostaa yhä useampia. Aivojumppakirjat ja kirjalliset älypelit kutkuttavat uteliaisuutta, kohottavat mielialaa ja rentouttavat, mutta samalla ne kehittävät lyhytaikaista muistia, parantavat loogista ajattelukykyä ja visuaalista ja tilallista hahmotuskykyä.

Syyllisen jäljillä -kirjassa ratkotaan kimurantteja rikostapauksia ja murhamysteereitä yhdessä brittiläisen pikkukaupungin tapahtumiin sekaantuvan rouva Whitstablen kanssa. Tehtävissä selvitellään esimerkiksi näytelmäkerhon murhatapausta ja jäljitetään hienostokartanosta anastettua taideteosta – ja omalaatuinen brittihuumori kukkii. Selvitettävät tapaukset haastavat päättelykykyä, muistia ja luovan ongelmanratkaisun taitoja. Mukana on myös muun muassa erilaisia sanapulmia ja paljon muuta mielenkiintoista pähkäiltävää jokaiselle kotietsivälle.

Kätevästi kädessä pysyvä kevyt kirja soveltuu hyvin vaikkapa riippumatossa tai laiturinnokassa nautiskeltavaksi, ajanvietteeksi joko yksin tai yhdessä isomman seurueen kanssa. Kaiva esiin kukkahattusi tai kiillota monokkelisi, ja liity salapoliisien eliittiin!

Gareth Moore: Syyllisen jäljillä (engl. alkuteos The Whodunnit Puzzle Book, 2023). Art House 2024, 224 sivua. Suomentanut Hanna Sola.

Lisätietoja ja arvostelukappaleet:
Ulla Salmi
ulla.salmi@arthouse.fi
+358 50 336 9601

Korjattu klo 16.00 seuraavat kohdat:

• Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin nousivat tammi–kesäkuussa keskimäärin 0,6 % pääkaupunkiseudulla ja laskivat -1,2 % muissa suurissa kaupungeissa alkuvuoteen verrattuna. 
• Myyntiajoissa suurin muutos oli, että keskimääräinen myyntiaika lyhentyi selvästi kesäkuussa käytetyissä omakotitaloissa koko Suomessa verrattuna alkuvuoteen.  

Päähuomiot, data päivitetty 15.7.2024:

• Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin tammi–kesäkuussa maanlaajuisesti yhteensä 22 177 kpl vanhojen asuntojen kauppaa (-5,4 % ed. vuosi) ja 934 kpl uudisasunnon myyntiä (-14,2 ed. vuosi). Yhteensä asuntoja myytiin 23 111 kpl. 
• Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin nousivat tammi–kesäkuussa keskimäärin 0,6 % pääkaupunkiseudulla ja laskivat -1,2 % muissa suurissa kaupungeissa alkuvuoteen verrattuna. 
• Myyntiajoissa suurin muutos oli, että keskimääräinen myyntiaika lyhentyi selvästi kesäkuussa käytetyissä omakotitaloissa koko Suomessa verrattuna alkuvuoteen.  

Asuntokauppamäärät jäivät vuoden ensimmäisellä puoliskolla historiallisen matalalle tasolle. 

”Vuoden 2024 tammi–kesäkuussa myytiin vain noin 23 000 asuntoa. Jos vuosi jatkuisi vastaavalla tavalla, jäätäisiin vuonna 2024 vain noin 47 000 asuntokauppaan, mikä olisi asuntokaupan heikoin vuosi sitten 90-luvun alun laman”, sanoo Viljamaa. 

”Asuntokauppa on suhdannevetoista ja Suomen yleinen talouden tilanne myös kertoo paljon asuntokaupan tilanteesta ja näkymistä. Kun Suomen talous on kunnossa ja menee hyvin, myös asuntokaupassa menee hyvin. Nykyinen heikko suhdanne on jatkunut poikkeuksellisen pitkään. Korkojen nousun ja asumismenojen voimakas kasvu on näkynyt asuntokauppatilastoissa.”

Asuntokauppalukuja painaa Viljamaan mukaan alas myös nollakorkoaikana voimakkaasti lisääntynyt vuokra-asuntojen tarjonta. Kasvavat kaupungit luonnollisesti tarvitsevat asuntotuotantoa, ja kaupungistuminen on lisännyt vuokra-asumisen osuutta Suomessa.

”Asuntokaupan ja asuntomarkkinoiden pohja kuitenkin näyttäisi tapahtuneen tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Talvikuukaudet olivat poikkeuksellisen synkät asuntokaupassa. Toinen vuosineljännes oli jo huomattavasti parempi, ja asuntokauppamäärät kasvoivat kuukausittain sekä myös myyntiajat kääntyivät laskuun. Kesäkuussa nähtiin voimakas nousu asunnon ostoaikeissa, mikä on näkynyt heinäkuussa asuntonäytöillä ja asuntolainaneuvotteluissa. Kaikki näyttää siltä, että vuoden toisesta puoliskosta tulee vuoden alkupuoliskoa huomattavasti virkeämpi asuntokaupassa”, Viljamaa ennakoi. 

Asuntorahoituksen sääntely on tällä hetkellä liian kireää

Asuntorahoituksen sääntelyä on kiristetty voimakkaasti jo noin 15 vuotta. Suomessa on myös poistettu omistusasuntolainojen korkovähennysoikeus. Muissa Pohjoismaissa on edelleen korkovähennysoikeus käytössä. 

”Ei ole sattumaa, että Ruotsissa ja myös muissa Pohjoismaissa asuntokauppa on piristynyt reippaasti jo vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Suomi tulee jälkijunassa. Asuntorahoituksen sääntelyllä on tässä oma osuutensa. Kokonaisuutta olisi Suomessakin syytä miettiä. Ainakin 35 vuoden asuntolainat olisi syytä palauttaa valikoimiin kasvukeskuksissa. Toimenpiteitä tarvitaan, jotta asuntokauppaan saadaan vauhtia, koska se on myös keskeisin keino saada rakentaminen liikkeelle ja kansantalouteen lisää vetoa sekä dynamiikkaa”, Viljamaa painottaa. 

”Suhdannekäänne on jo tapahtunut, mutta varmasti kaikki toivoisivat, että positiiviset näkymät vahvistuisivat entisestään syksyä kohti. Suomen talous vaatisi ohjauskorkojen laskua. Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi oli kesäkuussa koko euroalueen alhaisin. Kuluttajien ostovoima siis joka tapauksessa vahvistuu, ja sitä mukaa asunnon ostoaikeet vahvistuvat.”

Kauppamäärät noin 6 % viime vuotta matalampia

Vuoden 2024 ensimmäisen vuosipuoliskon tammi–kesäkuun ajalle Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin maanlaajuisesti yhteensä 22 177 kpl käytettyjen asuntojen kauppaa (-5,4 % ed. vuosi) ja 934 kpl uudisasunnon myyntiä (-14,2 % ed. vuosi). Asuntokaupan kokonaisvolyymi jäi siten yhteensä 23 111 kappaleeseen (-5,8 %). Asuntojen lisäksi välitettiin 1 246 kpl (-4,0 %) loma-asuntoa, joista 11 uusia (-42,1 %), 533 kpl tontteja, sekä 1 858 kpl muita välitysalan vaihdannan alaisia kohteita kuten liiketiloja, parkkipaikkoja tai varastoja. Kuluneen ensimmäisen vuosipuoliskon kokonaiskauppamääräksi tuli siten 26 748 kpl kohteita, mikä on -5,5 % alle viime vuoden 2023 vastaavan tammi–kesäkuun tason ja -33,0 % alle viiden vuoden kappalemäärisen keskiarvon. 

Tammi–kesäkuussa myydyistä käytetyistä asunnoista reilut puolet (51,76 %) eli 11 479 kpl (-5,5 %, -28,2 % 5 v ka) sijaitsivat kerrostaloissa ja noin neljännes (25,45 %) eli 5 643 kpl (-4,0 %, -26,4 % 5 v ka) olivat rivitalo- tai paritaloasuntoja. Reilu viidennes, eli 22,79 % oli omakotitalojen tai erillistalojen kauppaa, ja niitä solmittiin valtakunnallisesti 5 055 kpl (-6,8 %, -27,4 % 5 v ka).

Toisen vuosineljänneksen aikana myytiin 12 198 kpl käytettyä asuntoa, mikä luku oli lähes identtinen vuoden 2023 vastaavan lukeman kanssa (0,0 % ed. vuosi, -22,8 % 5 v ka). 

Pääkaupunkiseudulla myytiin tammi–kesäkuussa yhteensä 4 958 kpl käytettyä asuntoa, mikä on -10,1 % vähemmän kuin viime vuoden 2023 vastaavana aikana, ja -43,1 % kahden vuoden takaiseen volyymiin verrattuna. Pääkaupunkiseudun kauppamäärät olivat 22,4 % koko Suomen kauppamääristä. Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa asuntokauppoja tehtiin 1 412 kpl, ja kauppamäärät olivat -6,7 % vuoden takaisesta. Muualla Suomessa tehtiin 15 807 kpl käytettyjen asuntojen kauppoja, mikä tarkoittaa vähennystä -3,7 % viime vuoden tammi–kesäkuuhun verrattuna, ja 71,3 % osuutta koko Suomen kauppamäärästä.

Suurissa kaupungeissa käytettyjen asuntojen kauppoja rekisteröitiin viime vuoden tammi–kesäkuun kauppamääriin verrattuna pääosin hieman vähemmän. Kauppamäärissä laskua oli välillä -1,1 % (Lahti) ja -10,0 % (Turku), mutta esimerkiksi Jyväskylässä tehtiin 0,3 % eli pari kauppaa vuotta 2023 enemmän. Pääkaupunkiseudulla kauppa kävi verkkaisemmin: Vantaa edusti kaupunkivertailussa toista ääripäätä -17 % alhaisemmalla volyymillä (802 kpl) kuin vastaavana aikana 2023. Helsingissä tehtiin 2 971 kpl kauppoja (-8,9 %) ja Espoossa 1 185 kpl (-8,1 % verrattuna viime vuoden ensimmäiseen vuosipuoliskoon).

Uudisasuntoja myytiin eniten Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä

Tammi–kesäkuussa myytiin yhteensä 934 uudisasuntoa (-14,2 % ed. vuoden tammi–kesäkuu, -76,6 % 5. vuoden ka), joista 712 kpl oli kerrostaloasuntoja (-4,4 % ed. vuosi, -76,7 % 5 v. ka), 176 kpl rivitaloasuntoja (-33,3 % ed. vuosi, -77,3 % 5 v. ka) ja 46 kpl omakotitaloja (-42  ,5 % ed. vuosi, -72,3 % 5 v. ka). 

Toisen kvartaalin aikana uudisasuntoja myytiin tasan 500 kpl, mikä jäi -8,3 % vuoden takaiseen vastaavaan kvartaaliin volyymiin verrattuna, ja lukema jäi -72,8 % alle viiden vuoden keskiarvon.

Suurista kaupungeista myytiin uusia asuntoja eniten Espoossa (166 kpl, 66,0 % ed. vuoden tammi–kesäkuu, -71,7 % 5 v. ka), Vantaalla (112 kpl, 25.80 % ed. vuoden tammi–kesäkuu, -60,5 % 5 v. ka), Helsingissä (110 kpl, 13,4 % ed. vuoden tammi–kesäkuu, -82,1 % 5 v. ka) ja Tampereella (89 kpl, -19,1 % ed. vuoden tammi–kesäkuu, -81,3 % 5 v. ka) tammi–kesäkuun aikana. 

Uudiskohteiden yksiöitä myytiin alkuvuonna yhteensä 201 kpl, kaksioita 205 ja kolmioita 313 kpl. Neljä huonetta tai sitä isompaa uudisasuntoa myytiin yhteensä 215 kpl. Kerrostaloista myydyistä uudisasunnoista 36 % olivat kolmioita (2023: 30 %), 28 % yksiöitä (2023: 14 %) ja 27 % kaksioita (2023: 30 %).

Käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnoissa ei suurta muutosta alkuvuoteen

Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin nousivat kesäkuussa alkuvuoteen verrattuna keskimäärin 0,6 % pääkaupunkiseudulla ja laskivat -1,2 % muissa suurissa kaupungeissa. Turussa nousua oli 8,7 % ja Tampereella 3,6 %. Oulussa hinnat laskivat -4,1 %. 
Vuoden takaiseen kesäkuuhun verrattuna keskimääräiset neliöhinnat laskivat -3,2 % pääkaupunkiseudulla ja -4,1 % muissa suurissa kaupungeissa. Oulussa hinnat nousivat 2,1 % ja Turussa 1,5 %, Tampereella laskua oli -0,5 %. 

Käytetyn kerrostaloasunnon keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli kesäkuussa 4 816 euroa ja muissa suurissa kaupungeissa 2 391 euroa. Tampereella keskihinta oli 3 354 euroa, Turussa 2 965 euroa ja Oulussa 2 300 euroa.

KVKL hintaindeksiä tarkastellessa (perusvuosi 2015) käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat olivat toisessa kvartaalissa pääkaupunkiseudulla pisteessä 112, joka on samalla tasolla kuin viime vuoden loka–joulukuussa (ja myös vuoden 2018 toisessa kvartaalissa). Muissa suurissa kaupungeissa huhti–kesäkuun hintaindeksiluku 103 oli samalla tasolla kuin viime vuoden heinä– joulukuussa. 

Omakotitalojen myyntiajat selvästi alkuvuotta lyhyempiä koko maassa

Asuntojen myyntiajat ovat omakotitaloissa olleet kahtena edellisenä vuonna kesällä jonkin verran alkuvuotta lyhyempiä, niin tänäkin vuonna. Keskimääräinen myyntiaika lyhentyi selvästi käytetyissä omakotitaloissa sekä pääkaupunkiseudulla että muualla maassa kesäkuussa verrattuna alkuvuoteen. Kun tammikuussa pääkaupunkiseudun omakotitalo myytiin keskimäärin 131 päivässä, kesäkuussa myynti vei vain 81 päivää. Muualla Suomessa omakotitalo myytiin tammikuussa 149 päivässä, kesäkuussa 110 päivässä. 

Myyntiajat olivat myös käytetyissä kerros- ja rivitaloasunnoissa lyhyempiä kesäkuussa kuin tammikuussa. 

Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu   

Lisätietoja:   

Tuomas Viljamaa   
toimitusjohtaja  
tuomas.viljamaa@kiinteistonvalitysala.fi   
p. +358 40 723 5821  

KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus

·    KVKL:n julkaisemiin tilastoihin ja markkinakatsauksiin viitatessa tulee lähde ilmoittaa seuraavasti: KVKL Hintaseurantapalvelu, www.hintaseurantapalvelu.fi, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, 17.7.2024 (katsauksen päiväys). Taulukkoa tai kuviota lainatessa niiden tulee näkyä sellaisenaan, ja lähde tulee ilmoittaa lainauksen alla kuten edellä. 
 
·    KVKL Hintaseurantapalveluun kerätään hinta- ja laatutiedot toteutuneista asunto- ja kiinteistökaupoista palvelussa mukana olevilta suomalaisilta kiinteistönvälittäjiltä ja rakennusliikkeiltä. Palvelun saavat käyttöönsä kaikki välitysliikerekisteriin merkityt kiinteistönvälittäjät sekä uudistuotannon osalta rakennusliikkeet, eikä käyttö edellytä liiton tai sen jäsenryhmittymien jäsenyyttä. 
 
·    KVKL Hintaseurantapalvelussa on tiedot yhteensä yli 1,6 miljoonasta asuntokaupasta vuodesta 1999 alkaen. KVKL Hintaseurantapalvelussa on mukana merkittävä määrä rakennusliikkeitä, joten sen tiedot antavat hyvän kuvan suoraan kuluttajille myytävien eli ns. kovan rahan uusien asuntojen markkinan kehittymisestä. 
 
Keskeisimmät tilastot ja niiden rajaukset
·    Liitto seuraa markkinan kehittymistä kuukausi-, vuosineljännes- ja vuositasolla. Vertaamme ajanjakson toteutuneita kauppamääriä vastaavaan vuoden takaiseen määrään, ja julkaisemme tähän perustuen muutosprosentin. Pitkäaikaisena keskiarvona käyttäessämme viiden edeltävän vuoden kauppamäärien keskiarvoa halutun jakson osalta, johon vertaamme kuluvan vuoden toteumaa.  
 
·    Hintojen tilastointiin käytetään liiton käyttöön tuotettua vanhojen kerrostaloasuntojen laatuvakioitua hintaindeksiä, joka on laskettu 13 suurimmalle paikkakunnalle (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa). Indeksin perusvuosi on 2015.  
 
·    Myyntiaikojen tilastoinnissa käytetään myyntiaikojen keskiarvoa kohteille, joiden myyntiaika on 1–999 päivää. 
 
Kattavuusarvio
·    Liiton tietojen kattavuus on laskettu vertailemalla KVKL Hintaseurantapalvelun tietoja Tilastokeskuksen vanhojen osakeasuntojen hinnat -tilastoon, joka sisältää lukumäärätiedot kaikista Suomessa tehdyistä vanhojen osakeasuntojen kaupoista perustuen verottajalta saatuihin tietoihin. 
 
·    Hintaseurantapalvelun osalta vertailussa ovat mukana vanhojen kerros-, rivi- ja pari- ja erillistaloasuntojen sekä osakemuotoisten omakotitalojen kaupat. Tilastokeskuksen osalta mukana ovat vanhat kerros- ja rivitaloasunnot, joihin sisältyvät myös osakemuotoiset pientalot. 
 
·    KVKL Hintaseurantapalvelu kattaa vuosittain noin 80 % vanhojen asuntojen kauppamääristä ja noin 90 % vanhojen asuntojen markkinan arvosta. 
 
·    Uusien asuntojen osalta vertailu on tehty Tilastokeskuksen valmistuvien asuntojen tuotantoluvuista, jotka sisältävät muun muassa suoraan institutionaalisille sijoittajille rakennetut kohteet, joiden hintoja ei KVKL Hintaseurantapalvelussa tilastoida. KVKL Hintaseurantapalvelussa ei myöskään tilastoida esim. ARA-tuotantoa. KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus kokonaistuotantoluvuista vaihtelee siten vuosittain n. 25 %–35 % välillä. 

Porvoon kaupunki tiedottaa 17.7.2024

Viertotien korjausurakka alkaa – liikenne ohjataan kiertotielle

Porvoon kaupunki aloittaa Viertotien sillan korjausurakan Viertotien ja Peipontien risteyksessä viikolla 30.

Sillassa havaittiin 2023 syksyllä murtumaa kadun pinnassa ja tehtiin tarvittavat toimenpiteet Viertotien käytön jatkamiseksi ennen varsinaista sillan korjausurakkaa. Nyt alkavassa työvaiheessa vaihdetaan siltarumpu kokonaisuudessaan. Pääurakoitsijana toimii M. Huhtakallio Oy.

Viertotien suljetaan sillan kohdalta töiden ajaksi. Väliaikainen kiertotie on voimassa keskiviikosta 24. heinäkuuta klo 9 keskiviikkoon 7. elokuuta klo 21. Viertotien urakka päättyy syksyn 2024 aikana.

**

Liitteenä kuva kiertotiestä. Kuvateksti: Kartta väliaikaisista liikennejärjestelyistä. Länsitietä ja Viertotietä pääsee kulkemaan normaalisti Peipontielle asti. Purokadulta on väliaikainen reitti Viertotielle sillan itäpuoliselle osalle.

Aiheesta aiemmin:

Viertotien sillankorjausurakan valmistelevat työt, 10.5.2024: https://www.porvoo.fi/uutiset/viertotien-sillankorjausurakan-valmistelevat-tyot/

Viertotien ja Peipontien risteyksessä sortuma, 13.10.2023: https://www.porvoo.fi/uutiset/viertotien-ja-peipontien-risteyksessa-sortuma/

*****

Borgå stad informerar 17.7.2024

Reparationen av Slingervägen börjar – trafiken styrs till en omväg

Borgå stad inleder reparationen av bron på Slingervägen vid korsningen av Slingervägen och Bofinksvägen vecka 30.

Hösten 2023 upptäcktes ett ras i gatubeläggningen på bron. Behövliga åtgärder vidtogs för att trygga säkerheten på Slingervägen före den egentliga reparationen av bron. Under den arbetsfas som nu inleds byts hela trumman till bron ut mot en ny. Huvudentreprenören är M. Huhtakallio Oy.

Slingervägen hålls stängd vid bron under arbetet. Den tillfälliga omvägen är i bruk från onsdagen den 24 juli kl. 9 till onsdagen den 7 augusti kl. 21. Entreprenaden vid Slingervägen upphör under hösten 2024.

**

Bifogad en bild av omvägen.Bildtext: Karta över tillfälliga trafikarrangemang. Normal trafik är möjlig på Västervägen och Slingervägen fram till Bofinksvägen. Från Bäckgatan finns det en tillfällig rutt till Slingervägen på den östra sidan av bron.

Tidigare publicerat i ämnet:

Förberedande arbeten för broreparationen vid Sligervägen, 10.5.2024: https://www.porvoo.fi/sv/nyheter/forberedande-arbeten-for-broreparationen-vid-slingervagen/

Ras i korningen av Slingervägen och Bofinksvägen, 13.10.2023: https://www.porvoo.fi/sv/nyheter/ras-i-korsningen-av-slingervagen-och-bofinksvagen/

Kaikki kilpailijat ovat treenanneet suullisen improvisaatiokykynsä huippukuntoon. Kuten aikaisempinakin vuosina, kilpailuissa tullaan näkemään, kuka palautuu maan pinnalle ja kuka nousee esiin illan parhaana.

Tapahtuma on jaettu kahteen osaan, päivällä on karsinta ja illalla päätapahtumana finaali.

Tuomarina karsinnassa on MC Kajo ja finaaleissa tuomareita on tällä kertaa Kosola, Lurkki sekä Tiia Karoliina.

Illan päätapahtumassa on esiintymässä myös Talib Kweli (USA).

RAP SM FREESTYLE BATTLE 2024
Lauantaina 9.11.2024 
@Valkoinen Sali, Aleksanterinkatu 16, Helsinki

Karsinnat: 15.00 - 18.00
Tuomari karsinnat: MC Kajo
Juontaja karsinnat: Yavis

Finaali: 19.00 -
Tuomarit finaalissa: Kosola, Lurkki, Tiia Karoliina
Juontaja finaali: Rivo
Live: TALIB KWELI (USA)
Live: MC Kajo
Live: Freak MC & DJ Basstone

Ennakkoliput:
– karsintoihin 10€
– finaaliin 37€
– molempiin tapahtumiin 45€
Ennakkolippujen hinnat sis. palvelumaksun
Ennakkoliput myy Tiketti

Liput ovelta:
– karsintoihin 12€
– finaaliin 39€

Ei ikärajaa, rajattu anniskelualue.
Eteispalvelumaksu 3,90€.

Ilmoittautumislomakkeen kilpailijoille löydät täältä

Tämän hetken paikkakuntakohtainen osallistujalista löytyy täältä. Mikäli tarvitset oman paikkakuntasi kilpailijan yhteystiedot, voit olla yhteydessä meihin sähköpostilla rapsm@rapsm.fi.

Mondelez International on ilmoittanut vetäneensä myynnistä Marabou Cookie Dough (185 g) -nimisiä suklaalevyjä.  Syynä takaisinvetoon on, että pieni osa tuotteista saattaa sisältää valkoista kovaa muovia.

Takaisinveto koskee tuotteen Marabou Cookie Dough (185 g) seuraavia eriä:

• Erätunnus OUV0140641, jonka Parasta ennen päiväys on 09.11.2024,
• Erätunnus OUV014192, jonka Parasta ennen päiväys on 06.02.2025.

Kuluttajia, jotka ovat ostaneet Marabou Cookie Dough 185 g -tuotteen ilmoitetuilla parasta ennen päivämäärillä ja erätunnuksilla, pyydetään palauttamaan tuote ostopaikkaan hyvitystä varten tai ottamaan yhteyttä Mondelēzin asiakaspalveluun.

Kuluttajayhteydenotot: Mondelez asiakaspalvelu, kuluttajapalaute@mdlz.com tai puhelimitse 0800 411410.

Asiaa hoitaa Ruokavirastossa erityisasiantuntija Anna Mizrahi, p. 050 434 2203, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi.

Kuva tuotteesta:
(Kuva: Mondelez international)

Mondelez International har meddelat att man återkallat från handeln chokladkakor med namnen Marabou Cookie Dough (185 g). Anledningen till återkallelsen är att ett mindre antal förpackningar av produkten kan innehålla vit hårdplast.

Återkallelsen gäller följande parti av Marabou Cookie Dough (185 g) produkter:

• Parti OUV0140641, Bäst före 09.11.2024, och
• Parti OUV014192, Bäst före 06.02.2025.

Konsumenter som har köpt Marabou Cookie Dough 185g med angivet bäst före datum och partibeteckning ombeds returnera produkten till inköpsstället för återbetalning eller kontakta Mondelēz kundtjänst.

Konsumentkontakt: Mondelez kundtjänst, kuluttajapalaute@mdlz.com eller tfn 0800 411410.

Ärendet sköts vid Livsmedelsverket av specialexpert Anna Mizrahi, tfn 050 434 2203, fornamn.efternamn@ruokavirasto.fi.

Foto av produkten:
(Foto: Mondelez International)

THE OPEN

Sami Välimäki pelaa tällä viikolla uransa viidennessä major-turnauksessa, kun hän on mukana The Openissa.

Royal Troonin kentällä pelattava kilpailu alkaa torstaina. Välimäen lähtöaika on klo 17:21 Suomen aikaa ja perjantaina hän lähtee liikenteeseen klo 12:09 Suomen aikaa.

Viime vuonna The Openissa 68:nneksi sijoittunut Välimäki pelaa kaksi ensimmäistä kierrosta yhdessä Akshay Bhatian ja Tom Hogen kanssa.

Tulosseuranta: https://www.theopen.com/leaderboard

LPGA TOUR

Matilda Castren ja Kiira Riihijärvi jatkavat kauttaan Dana Openissa. Sylvaniassa, Ohiossa pelattava kilpailu alkaa torstaina.

Castrenin ensimmäisen kierroksen lähtöaika on klo 14:26 Suomen aikaa ja Riihijärven puolestaan klo 19:48.

Tulosseuranta: https://www.lpga.com/tournaments/dana-open/leaderboard

Golfin SM-lyöntipelikilpailun ensimmäiseen pelipäivään mahtui koko Suomen kesän kirjo. Aamun pelaajat pääsivät nauttimaan loisto-olosuhteista, mutta kova tuuli nousi pienien sadekuurojen täplittäessä päivää. Iltapäivän loppupuolella ennustettu ukkosrintama ylsi Nokia River Golfin liepeille, ja peli keskeytettiin. Ukkosen tuoma rankkasade sai kentän tulvimaan eikä peliä pystytty enää jatkamaan.

”Vettä tuli 40 milliä tunnin aikana, eikä kenttä ollut enää pelikuntoinen. Peliä jatketaan huomisaamuna niin pian kuin mahdollista, parhaillaan selvitetään sitä”, kilpailunjohtaja Arto Teittinen kertoi.

Miehet

Miesten päivä jäi rikkonaiseksi kun käytännössä puolet pelaajista on edelleen kentällä. Keskeytyksen tapahtuessa kilpailun johdossa oli vasta 17-vuotias Daniel Heimonen (HIFK Golf). Hän on tuloksessa -5 pelattuaan 13 reikää. Lyönnin päässä on tuloksen 68/-4 pelannut Ville Virkkala (Espoon Golfseura).

Myös puolustava suomenmestari Jaapo Jämsä (Pickala Golf Club) hyödynsi aamun erinomaiset olosuhteet ja oli oivalla pelipäällä. Ensimmäisessä ryhmässä pelannut Jämsä kirjasi tuloskorttiinsa eaglen, kolme birdietä ja kaksi bogia. Yhteistulos 69/-3 oikeuttaa kolmanteen sijaan.

”Lähti hyvin liikkeelle, lopussa hieman tahti hyytyi tuulen yltyessä, mutta onneksi sain taisteltua. Sateitten takia on paikoittain märkää, mutta kenttä on aivan priimakunnossa ja griinit virheettömät”, Jämsä summasi kierrostaan.

Jämsä vaihtoi statusta pari viikkoa sitten, ja pelaa nyt toista kisaansa ammattilaisena.

”Hyvä meininki ja peli kulkee, mutta onhan tämä vähän erilaista.”

SM-kiertopokaalin hän toi mukanaan Nokialle, ja se on parhaillaan kaiverrutuksessa. Velvollisuus oli päässyt unohtumaan, mutta tavoitteena on luonnollisesti saada pysti jälleen kotiin toiseksi vuodeksi.

”Soitin varmaan kaikki pääkaupunkiseudun kaiverruksia tekevät liikkeet läpi, mutta onneksi täältä Tampereen seudulta lopulta löytyi yksi auki oleva”, Jämsä nauraa.

Iltapäivän kovemmissa olosuhteissa pelannut Lauri Ruuska (Tarinagolf) sai kierrokselleen salama-alun tehden neljä birdietä kuuteen reikään. Tuulen noustessa lähestymiset jäivät kuitenkin kauemmas ja kaksi kolmen putin bogia loppuun nostivat tuloksen lopulta 71/-1 lyöntiin. Sillä on tällä hetkellä tuloksissa 10. sijalle.

”Sai vähän links-tunnelmaa, kun tuuli vaikutti pari mailaa, puuskissa enemmänkin. Siistiä oli pelata, mutten ole tyytyväinen”, viimeisenä ryhmänä maaliin päässyt Ruuska kertoi.

Naiset

Naisten kilpailussa kärkikolmikko on alle parin, lyönnin päässä toisistaan. Kärkeä pitää Aada Rissanen (Aura Golf) tuloksella 69/-3, lyönnin päässä on Kia Sormunen (Oulun Golfkerho) ja kolmantena Ella Salama 71/-1 (Aurinko Golf Naantali). Ennakkosuosikki June Weckmanin (Tarinagolf) päivän tulos oli 77/+5.

Rissanen oli erittäin tyytyväinen suoritukseensa ja tekemiinsä viiteen birdieen. Hän palasi toukokuun lopulla Yhdysvalloista ensimmäiseltä collegevuodeltaan, ja on kesällä keskittynyt tekniikkatreeniin ja lomailuun.

”Kiva päivä! Peli on jo jonkin aikaa tuntunut löytyvän ja tänään pysyi hallussa koko kierroksen. Hienoa, että tekniikka siirtyy kentällekin – en muista milloin viimeksi pelasin kuutosella alkavan”, Rissanen iloitsi.

Nokian Rock-kenttä on tuttu aiemmista kisoista, ja koko miljöö istuu hyvin silmään. Rissanen kokee, että on tärkeä pelata lähestymiset itselle sopiviin mittoihin ja päästä sitä kautta hyviin birdiepaikkoihin.

”Avauksille on ihan hyvin tilaa. Muutama väylä on pidempi, mutta enemmän täällä on hyökkäysmahdollisuuksia. Tavoitteena minulla on keskittyä oman pelin pitämiseen kasassa”, Rissanen summaa.

Torstain lähtöjen aikataulu tulee muuttumaan alkuperäisestä. Lähtöajat päivitetään kilpailun Golfbox-sivulla ja pelaajille viestitään erikseen.

Tulokset ja lähtöajat: https://golf.fi/kilpagolf/kilpailukalenteri/#/competition/4247562/leaderboard/3962760

Yleisöllä on vapaa pääsy tapahtumaan ja seuraamaan SM-kisoja Nokialle.

Ruka tukee lasten lasketteluharrastamista tarjoamalla kaikille Suomen 10-vuotiaille maksuttomat hissiliput koko talven ajaksi. Lasten ja nuorten kannustaminen lumilajien pariin on yksi 70 vuotta täyttävän hiihtokeskuksen tärkeimmistä tavoitteista. 

Tulevalla talvikaudella kaikki Suomen 10-vuotta täyttävät pääsevät Rukan ja Pyhän rinteisiin maksutta. Jokainen vuonna 2014 syntynyt saa veloituksetta koko talven hissiliput, joilla voi laskea hiihtokeskuksissa kauden 2024-2025. Ruka ja Pyhä kehittävät vastuullisuusohjelmiaan säännöllisesti, ja vuodesta 2019 alkaen kaikki lähialueiden 10-vuotiaat ovat lasketelleet keskuksissa veloituksetta. 

Lasten ja perheiden aktiivisuuden ja hyvinvoinnin tukeminen, lajikulttuurin kehittäminen ja ympäristöstä huolehtiminen ovat tärkeä osa 70-vuotiaan Rukan vastuullisuutta. Hiihtokeskukselle merkitykselliset tavoitteet näkyvät ja kuuluvat sekä rinteessä, tapahtumissa että sosiaalisen median kanavissa tulevalla kaudella – juhlavuonnakin Ruka on riemukas, reilu ja roskaton. 

Lasten maksuttomien hissilippujen lisäksi Ruka tukee lahjakkaita laskijoita juniorstipendeillä ja tekee sponsoriyhteistyötä useiden nuorten kanssa. Ruka haluaa omilla teoillaan ja valinnoillaan vaikuttaa siihen, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus nauttia laskemisesta ja lumen riemuista. 

Lisätietoja 10-vuotiaiden maksuttomista hissilipuista: 

https://anniversary.ruka.fi/juhlavuosi/10-vuotiaat-laskevat-maksutta 

Haastattelupyynnöt: 

Milja Fromholtz, Chief Digital Officer 

Rukakeskus Oy 

milja.fromholtz@ruka.fi 

Koulukadun alikulkusillan kohdalla yksi ajokaista ajoittain suljettu. Työ alkaa 18.7. klo 12:00 ja työn arvioitu kesto on noin kaksi tuntia. Paikalla on liikenteenohjaaja ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Metsähallitus on keskeyttänyt 18.7.2024 alkaen kalastuslupien myynnin Näätämöjoelle ja sen sivuvesiin lohikantojen heikon tilan vuoksi. Keskeytys koskee vapalupa-alueita 1565 Näätämöjoen alaosa, 1566 Näätämöjoen yläosa ja 1567 Silisjoki.  Aiemmin ostetun luvan voi käyttää, mutta Metsähallitus suosittelee välttämään lohenkalastusta ja vapauttamaan mahdolliset saalislohet. Lupa-asiakkaiden lisäksi Näätämöjoella kalastavat myös paikalliset ja kuntalaiset erityisoikeuksin.

Lohikantojen tilaa tarkkaillaan aktiivisesti rajan molemmin puolin. Tiedot poikastiheydestä ja saaliista kertovat lohikantojen heikentymisestä 2020-luvulla. Norjan viimeisin väliarvio pohjoisten lohijokien tilasta valmistui heinäkuun alkupuolella. Tulosten perusteella Norjassa on päädytty rajoittamaan kalastusta sekä merellä että joissa Varanginvuonon ympäristössä, mukaan lukien Näätämöjoella.

Suomessa kalastusta Näätämöjoella hallinnoi Metsähallitus.

”Jaamme huolen lohikantojen heikosta tilasta. Olemme yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa päätyneet keskeyttämään lupamyynnin. Pystymme tässä vaiheessa kautta vähentämään Näätämöjoen kalastusta yhteensä noin 128 kalastusvuorokaudella”, kalastuksen erityisasiantuntija Markku Vierelä Metsähallituksesta kertoo.
”Jo myytyjä lupia ei peruta, mutta suosittelemme, että kalastajat pidättäytyisivät kalastamasta lohta. Mikäli käy niin, että saa lohen saaliiksi, on suositeltavaa vapauttaa se jatkamaan kutuvaellustaan.”

Norjan puolella Neidenelvens Fiskefelleskap on Norjan ilmasto- ja ympäristöministeriön suosituksesta päättänyt rajoittaa kalastusta hallinnoimallaan vesialueella Näätämöjoella (Neidenelva) kesken kalastuskauden. Joen yläpuolinen osuus Neidenin sillasta Suomen valtakunnanrajalle tullaan sulkemaan kalastukselta kokonaan 1.8.2024, mihin asti kalastetaan alhaisemmalla saaliskiintiöllä. Kolttakönkään perinteistä käpäläverkkopyyntiä ei ole harjoitettu kaudella 2024 Norjasta saatujen tietojen mukaan.

Lisätietoja
Kalastuksen erityisasiantuntija Markku Vierelä, Metsähallitus
puh. 040 667 4656, markku.vierela(a)metsa.fi

Tuusulan kunnan uusi Porinapiiri-puhelinpalvelu käynnistyy tiistaina 13.8.
Porinapiirit tarjoavat piristystä päivään sekä helpon tavan olla yhteydessä muihin ihmisiin.

Palvelu on suunnattu erityisesti ikääntyneimmille tuusulalaisille, ja se toimii kaikilla puhelimilla ja kaikkien puhelinoperaattoreiden liittymillä.

- Osallistuminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Ei tarvitse kuin vastata puhelimeen minun soittaessani, kertoo porinapiireissä keskustelun ohjaajana toimiva Airi Simola.

- Porinapiirit ovat jatkoa aiempina vuosina järjestetyille virtuaalikahveille. Silloin mukana olleet kertoivat saaneensa muista osallistujista uusia ystäviä ja tapaavansa toisiaan myös puhelinkeskusteluiden ulkopuolella. Uskon, että näin tapahtuu tälläkin kertaa. On paljon mukavampi lähteä vaikkapa kävelylle kaverin kanssa, sanoo yhteisömanageri Katja Repo.

- Aloitamme porinapiirit parilla pienryhmällä ja varaudumme laajentamaan toimintaa, jos suosio on suurta, jatkaa Katja.

Porinapiirit järjestetään kerran viikossa, ja niissä keskustellaan ajankohtaisista ja itselle tärkeistä asioista pienissä ryhmissä. Osallistujat päättävät keskustelun aiheet yhdessä.

Piirit kokoontuvat osallistujien valinnan mukaan joko tiistai- tai torstaiaamuisin klo 9‒10. Keräämme ilmoittautumisia seuraavien parin viikon ajan, ja piirin kokoontumisajankohta vahvistetaan osallistujille viimeistään viikkoa ennen kokoontumista. Osallistuminen on maksutonta, eikä siitä aiheudu myöskään puhelinmaksuja.

Ilmoittautumiset:
Puhelimitse Airi Simola, 040 314 3082, tai sähköisesti osoitteessa https://link.webropol.com/s/Ikaihmisten-porinapiiri-ilmoittautuminen

Lisätietoja:
yhteisömanageri Katja Repo, 040 314 3048, katja.repo@tuusula.fi
olohuonetoiminnan avustaja Airi Simola, 040 314 3082, airi.simola@tuusula.fi

Läpiajoliikenne katkaistaan Nuijamaankadulla 18.7. klo 21:00 - 19.7. klo 03:00 päällystystyön takia. Kiertotie Satakunnantien ja Markulantien kautta. Bussiliikenne ja tien varrella asuvat pääsevät kulkemaan normaalisti.  Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Kevätlahteen rakennettavan sillan alittava uusi tie otetaan käyttöön tiistaina 23.7.2024. Siitä lähtien ajoneuvoliikenne Kevätlahdentien ja valtatie 4:n välillä kulkee sillan ali uutta tietä pitkin.

Tähän asti käytössä ollut suora liittymä Kevätlahdentieltä valtatielle 4 poistuu samalla käytöstä. Kulku jätekeräyspisteelle säilyy kuitenkin toistaiseksi ennallaan. Valtatie 4:n kiertotien nopeusrajoitus on alueella edelleen 30 kilometriä tunnissa.

Mämmen jo käytöstä poistetun vanhan jalankulkijoiden alikulun kohdalla on väliaikaisia kaistajärjestelyitä, joiden takia autoilijoiden kannattaa olla tarkkaavaisia liikkuessaan alueella.

Järjestely on osa Äänekoski–Viitasaari ohituskaistat -hanketta, jolla parannetaan liikenneturvallisuutta.

Vt 4 Äänekoski–Viitasaari -hankkeessa parannetaan Äänekosken ja Viitasaaren välisiä ohituskaistoja. Vt 4 Kevätlahti–Petomäki -urakka on osa hanketta, ja sen pääurakoitsijana toimii Destia Oy. Kokonaisuudessaan Vt 4 Äänekoski–Viitasaari -ohituskaistat -hanke toteutetaan vuosina 2023–2027.

Lisätiedot:

Jarmo Niskanen, projektipäällikkö, Väylävirasto, puh. 0295 34 3127, etunimi.sukunimi@vayla.fi

Jaakko Taipale, työpäällikkö, Destia, puh. +358 40 350 1539, etunimi.sukunimi@destia.fi

Lue lisää

Seuraa hanketta Facebookissa

AKK Drift SM PRO -sarjan osakilpailu Lahti Chicago Drift 2024 aiheuttaa muutoksia liikenteeseen Urheilukeskuksen alueella. Kisarakentaminen alkaa perjantaina 19.7., ja osakilpailun pisteistä kisataan 27.7.–28.7.  

Lahden Urheilukeskuksessa nähdään kahden päivän aikana driftauksen huippujen välisiä kamppailuja. Drift SM Pro -sarjassa kilpaillaan driftauksen Suomen mestaruudesta. Mukana ovat kaikki tämänhetkiset huippukuljettajat. Lahden osakilpailu on kolmas kauden neljästä kilpailusta.

Kisajärjestelyt on suunniteltu niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän muutoksia kaupunkilaisten arkeen. Järjestelyt vaikuttavat joidenkin tilojen ja katujen käyttöön sekä liikenteeseen ja pysäköintiin Urheilukeskuksen lähialueella. Kisaliikenne on Urheilukeskuksen alueella vilkkaimmillaan lauantaina 27.7. 

Kisavalmistelut käynnissä 19.–26.7.

Urheilukeskuksessa kisarakentaminen käynnistyy perjantaina 19.7. ja alueella liikkuu rakentajia ja työkoneita.

Kisa-alueella liikkuminen on kielletty perjantaista 19.7. keskiviikkoiltaan 31.7. klo 22 saakka. Tänä aikana Urheilukeskuksen alue on varattu vain kisajärjestelyihin ja suljettu kaikelta ulkopuoliselta liikenteeltä.   

Alueelle laitetaan aidoituksia ja infokylttejä opastamaan alueella liikkujia. Opasteiden noudattaminen on tärkeää, jotta vältytään mahdollisilta vaaratilanteilta ja vahingoilta. Rakentamis- ja purkutöiden aikana alueella liikkuvien on noudatettava erityistä varovaisuutta.   

Kulku maauimalaan, Stadionille ja Salpausselän maastoon

Kulku maauimalaan, Hiihtomuseoon ja Stadionille on pääkatsomon edustaa pitkin.

Kuntoilijat pääsevät Salpausselän maastoon Suurmäenkadun kautta ja vanhan raviradan parkkipaikalta kisojen ajan.

Kisajärjestelyjen vaikutukset tiloihin, liikenteeseen ja pysäköintiin  

Driftauskisa vaikuttaa joidenkin tilojen ja katujen käyttöön sekä liikenteeseen ja pysäköintiin Urheilukeskuksen lähialueella.  

Suurhalli Areena ja Treeni sekä Salpausselkähalli ovat vain kisajärjestäjän käytössä perjantaista 26.7. sunnuntaihin 28.7.

Suljetut katuosuudet 

Seuraavat katuosuudet ovat suljettuna perjantaista 26.7. klo 7 sunnuntaihin 28.7. klo 23:59.

• Salpausselänkatu kisaportista Urheilukeskukseen
• Teivaankatu
• Veikko Kankkosen raitti ja Satamaradanpolku, myös kevyenliikenteen väylä on suljettu

Suljetut pysäköintialueet 

• Suurhallin pysäköintialue pe 19.7. – ma 5.8.
• Salpausselänkadun pysäköintialue ke 24.7. – ke 31.7.
• Isku Areenan hiekkaparkkipaikka pe 26.7. – ti 30.7.
• Karpalon hyppyrimäkien hiekkaparkki pe 26.7. – ti 30.7.

Kisavieraiden saapuminen  

Kisapaikalle saapuvia kisavieraita pyydetään mahdollisuuksien mukaan käyttämään julkisia kulkuneuvoja.   

Pysäköintilaitosten, P-Kartanon ja P-Toriparkin, lisäksi Fellmannin puiston kadunvarsilla voi pysäköidä voimassa olevien pysäköintiohjeiden mukaan. Vinkkejä pysäköintiin löytyy Lahden kaupungin Pysäköinti-verkkosivulta.   

Lisätietoja   

Chicagodrift

kilpailujohtaja Joni Kohtaniemi, p. 045 8796 870, jonttu_koo@hotmail.com

tapahtuman järjestäjä Niko Pesonen, p. 040 772 4637, niko@finn-drift.com

Lahden kaupungin liikuntapalvelut  

liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas, p. 044 416 3629, markku.ahokas@lahti.fi  

Lisätietoa tapahtumasta   www.chicagodrift.fi
Lue lisää Lahden seudun liikenteen verkkosivuilta.  
Reitit ja aikataulut löydät helposti joukkoliikenteen reittioppaasta.

Mehtimäen skeittipuisto korjataan perusteellisesti seuraavan kahden vuoden aikana. Alueella ongelmia aiheuttanut asfaltti korvataan betonilla ja laitteisiin tehdään parannuksia. Remontti alkaa tänään torstaina 18.7. alueen aitaamisella ja purkutöihin päästään viimeistään ensi viikon alussa. Skeittipuiston vieressä sijaitsevat minirampit ovat koko urakan ajan käytössä. Myös niihin tullaan tekemään korjauksia lähitulevaisuudessa.

Mehtimäen skeittipuisto on yksi ensimmäisiä Suomessa rakennettuja betonisia skeittiparkkeja. Vielä tuohon aikaan betonimuotoilun osaamista oli Suomessa rajoitetusti, ja puiston suunnittelu pohjautui puusta ja vanerista rakentamiseen. 

– Reilussa kymmenessä vuodessa on kuitenkin ehtinyt tapahtua paljon ja skeittiparkkien vaatimustaso on noussut hurjasti, Aleksi Martikainen Joensuun kaupungilta toteaa.

Puiston remontti on suunniteltu yhdessä paikallisen rullalautailuyhdistys RUJO ry:n kanssa. Käyttäjien toiveita kartoitettiin viime kesänä järjestetyssä suunnittelutilaisuudessa, jossa oli paikalla edustajia sekä skeittauksen että skuuttauksen harrastajista.

– Betonin ja asfaltin saumat ovat päässeet paikoitellen jo tosi rajuun kuntoon. Kyllähän se parin viime vuoden aikana on jo rajoittanut alueella käymistä. Ongelma vain korostuu skeitin pienillä ja kovilla renkailla. Sen verran kovaa mennään, että turhia loukkaantumisia ei kiinnosta ottaa noiden töksyjen takia. Useamman vuoden ajan ollaan jo korjausta toivottu ja niinpä nyt onkin huippua nähdä, että homma etenee! Rujon aktiivit iloitsevat.

Mehtimäen skeittipuisto on Pohjois-Karjalan suurin skeittipuisto. Nyt tehtävät parannukset on suunniteltu huomioimaan eri taitotasoiset harrastajat aloittelijoista jo pidempään lajia harrastaneisiin. Lisäksi tavoitteena on luoda hyvät perusedellytykset harrastamisen aloittamiselle ja lajien parissa kehittymiselle.

Koko remontin on tarkoitus valmistua syksyyn 2025 mennessä. 

Rakennustöiden vuoksi valtatie 9:n ja Lentokentäntien tasoliittymän liikenne katkaistaan heinäkuun lopussa. Uudet liikennejärjestelyt otetaan käyttöön torstaina 25.7.2024 ja ne ovat voimassa toistaiseksi.

Liikenne lentokentän suuntaan ohjataan kulkemaan uudelle reitille työnaikaisen kiertoliittymän kautta. Myös jalankulun ja pyöräilyn reitti siirretään uudelle kiertotielle Lentokentäntielle moottoriajoneuvoliikenteen reitin varrelle.

Valtatie 9:n varrella sijaitsevat linja-autopysäkit pysyvät nykyisillä paikoillaan.

Lisätietoja:

Väylävirasto, projektipäällikkö Harri Liikanen, 029 534 3007, harri.liikanen@vayla.fi

GRK Suomi Oy, työmaapäällikkö Kalle Willman, p. 050 560 2996, kalle.willman@grk.fi

Urakan valvoja hankkeen tilaajan Väyläviraston puolesta: Juha-Matti Pohjolainen, Rakennuttajatoimisto HTJ Oy, p. 050 463 3372, juha-matti.pohjolainen@htj.fi

Lisätietoja hankkeesta osoitteesta:

https://vayla.fi/vt-9-parantaminen-valilla-lotteinen-jannevirta-siilinjarvi

https://www.facebook.com/lotteinenjannevirta

Vt 9 parantaminen välillä Lotteinen–Jännevirta, Siilinjärvi 2024–2026

• Hankkeen kustannusarvio on 40 miljoonaa euroa.
• Hankkeen rakennuttaja on Väylävirasto ja urakoitsija GRK Suomi Oy. Hankkeen vastuutahot ovat Väylävirasto, Siilinjärven kunta ja Puolustusvoimat.
• Kokonaisuuteen kuuluu valtatien parantaminen noin neljän kilometrin matkalla kaksikaistaiseksi molempiin suuntiin, uusi eritasoliittymä ja lentokoneiden varalaskupaikka.
• Hankkeessa parannetaan myös jalankulku- ja pyöräilyväyliä sekä tehdään yksityistiejärjestelyitä.
• Hankkeen tavoitteena on liikenneturvallisuuden ja -sujuvuuden parantaminen sekä maankäytön kehittämisen mahdollistaminen alueella.