Quantcast
Channel: Tiedotteet - ePressi
Viewing all 113308 articles
Browse latest View live

Hopeaa maailmancupin sprinttiviestin jännitysnäytelmästä!

$
0
0

Suomen joukkue suunnisti Italian Genovassa maailmancupin sprinttiviestin hopealle. Joukkueessa suunnistivat järjestyksessään Maija Sianoja, Miika Kirmula, Tuomas Heikkilä ja Venla Harju. Samalla Suomen joukkue saavutti korkeimman sijoituksen koskaan sprinttiviestin maailmancupkilpailussa.

Sprinttiviestissä naisten juoksemat avaus- ja ankkuriosuudet olivat pituudeltaan 3,1 km miesten juoksemat kaksi väliosuutta 3,7 km. Viestistä kehkeytyi varsinainen jännitysnäytelmä, vaikka avausosuuden jälkeen vaikutti, että kilpailuun ennakkosuosikkina lähtenyt Sveitsi karkaa selvään voittoon.

Avausosuuden alussa Sianojalla oli pieniä haasteita, mutta vahvan lopun ansiosta tämä toi joukkueen vaihtoon sijalla 11, 41 sekuntia kärjen perässä. Vaikka aikaero repsahti isoksi kärkijoukkueeseen, Sianoja päästi Kirmulan toiselle osuudelle aivan pääjoukon ja mitalikamppailun mukana.

Aikaeroa selittää Sveitsin avaaja Natalia Gemperle, joka jätti muut avausosuudella taakseen ja eroa toisena vaihtoon tulleeseen kertyi 27 sekuntia.

– Sanotaan että se oli ihan semmoinen perusveto. Ehkä alussa oli hätäilyä kakkosrastille ja menin siinä vähän mutkan kautta, ja aika paljon tuli porukkaa eteen. Siinä sai vähän taistella leimaamisesta. Sen jälkeen koko loppumatka oli oikeastaan sellaista, että yritin ottaa selkää kiinni. Lopputulos oli hyvä, niin kai sitä pitää tyytyväinen olla, Sianoja kertaa avausosuutta.

Toisella osuudella Kirmula teki vakuuttavaa jälkeä ja nosti joukkueensa kolmanneksi. Samalla aikaero kärkeen oli typistetty alle 20 sekuntiin. Kirmula totesi alun näennäisesti helpon puisto-osuuden olleen hänelle ihan haastavan, mutta sen jälkeen suunnistus sujui.

– Oli hyvä paikka lähteä. Alku kakkososuudelle on aina jotenkin hektinen, kun jokainen juoksee ihan pirun kovaa vaan edellisen selkää kiinni. Aika tarkkana sai olla, vaikka helppoa suunnistusta oli.

Kilpailukeskuksen läpijuoksun jälkeen Kirmula kertoi lukeneensa tulevia reitinvalintoja hieman liian intensiivisesti, jonka seurauksena tapahtui noin kahdeksan sekunnin virhe.

– Siihen käytti aika paljon voimia, että sai juostua porukan kiinni. Loppuun ilmeisesti ihan kohtuullinen reitinvalinta ja pääsin siihen porukkaan takaisin. Tyytyväinen, mutta parannettavaa toki jäi, Kirmula kuvailee.

Kärjessä edenneen Sveitsin etumatka saatiin kiinni kolmannella osuudella, kun Heikkilä, Ruotsin Martin Regborn ja Tšekin Tomas Krivda ajoivat Joey Hadornin kiinni. Lisädraamaa saatiin, kun Hadorn missasi rastin ja joutui palaamaan pienen matkan takaisin päin muiden jo kiristäessä kohti maalia.

– Oli hyvä veto ja hyvä paikka lähteä siinä Regbornin kanssa aika samaan aikaan ja Hadorn pikkuisen eteen. Hadorn vilahteli aina välillä ja Regbornin kanssa mentiin oikeastaan aika lailla koko matka peräkkäin. Saatiin Hadorn kiinni ja hyvin tuntui reitinvalinnat napsuvan, Heikkilä summaa.

Heikkilä toteutti reitinvalintojaan turvallisesti, pysyi mukana porukassa ja lopussa tuttuun tyyliin vielä yksi vaihde silmään.

– Lopussa kaikki peliin, että saisi Venlalle mahdollisimman hyvän lähtöpaikan.

Ja hyvä lähtöpaikka tulikin. Vaihtoon Heikkilä kiri kärjessä ja lähetti Harjun viimeiselle osuudelle hieman edellä Ruotsin Tove Alexanderssonia ja 10 sekuntia ennen Sveitsin Simona Aebersoldia.

Harju avasi ankkurisuuden mallikkaasti ja sai lisättyä etumatkaa Alexanderssoniin. 1,5 kilometrin kohdalla Aebersold oli siirtynyt kärkipaikalle, josta ei enää luopunut.

Ankkuriosuudesta kehkeytyi kuitenkin varsinainen jännitysnäytelmä, kun useat ankkurit, Harju mukaan lukien, juoksi tai meinasi juosta samalla rastivälillä pussinperälle.

– Oli kivaa lähteä ensimmäisenä ja muutenkin tykkäsin alun puisto-osuudesta. Se meni hyvin. Sitten oli reitinvalinta, jossa en vaan meinannut luottaa itseeni. En uskonut, ettei siitä pääse suoraan. Seisoin aika pitkään, kun katsoin, että Tove menee sinne suoraan, että pääseekö sieltä muka läpi. Kun olin tarpeeksi seissyt ja totesin että ei pääse, korjasin ja sain vielä Simonan ja Terezan selät kiinni.

Harju onnistui tekemään loppumatkasta vakuuttavaa jälkeä ja nykyinen juoksuvoima näkyi myös siinä, ettei Ruotsin ennen tätä kautta lähes voittamattomana pidetty Tove Alexandersson saanut kurottua eroa kiinni koko radan aikana.

Loppukirikamppailuun hopeamitalista ilmoittautui Suomen lisäksi Tšekki. Hopeinen kamppailu maistui suomalaisittain erityisen hyvältä, sillä Knock-Out sprintin SM-kilpailuissa on jo kahtena vuotena nähty Harjun ja tšekkisuunnistaja Tereza Janosikovan välinen kamppailu, joka on niukasti kääntynyt Janosikovan eduksi.

Tällä kertaa Harjun vahva taistelu kesti loppuun asti ja Suomen joukkue otti hopeaa vajaan viiden sekunnin takamatkalla kultamitaliin ja sekunnin etumatkalla pronssiin.

– Vähän taktisesti yritin lukea lopun välejä Knock-Out-tyyppisesti. En joutunut liian koville, olin hereillä lopussa ja pystyin tekemään oikeat käännökset vikoilla väleillä ja kuittaamaan Tšekin Terezan siinä loppuratkaisuissa, Harju kertaa lopun tapahtumia.

Sprinttiviestejä Sveitsin kanssa dominoinut Ruotsi ei ole saanut alkukauden kankeutta karistettua, ja joukkueen oli tyytyminen neljänteen sijaan.

Ilahduttavan moni joukkue oli mukana maailmancupin sprinttiviestin kärkikamppailussa, jopa kahdella Suomen joukkueella oli realistisen mahdollisuus kärkisijoihin ja Suomen kakkosjoukkue ylitti lopulta maaliviivan yhdeksäntenä.

Toisen osuuden jälkeen kaksi Suomen joukkuetta oli neljän joukossa, kun Teemu Oksanen vaihtoi vajaa kymmenen sekuntia Kirmulan jälkeen. Maailmancupin sijoitukset jaetaan kuitenkin vain jokaisen maan parhaalle joukkueelle.

Suunnistuksen maailmancup jää pidemmälle tauolle, ja seuraavan kerran kilpaillaan maastomatkojen EM-kilpailujen yhteydessä Unkarissa 17.-20.8.

Alkukauden sprinttipainotus huipentuu Skotlannin MM-kilpailuihin 12.-16.7.

Tulokset – Suunnistuksen maailmancup sprinttiviesti 2.6.2024, Genova, Italia

1) Sveitsi (Natalia Gemperle, Riccardo Rancan, Joey Hadorn, Simona Aebersold) 1:00:54.0, 2) Suomi (Maija Sianoja, Miika Kirmula, Tuomas Heikkilä, Venla Harju)1:00:58.7, 3) Tšekki (Barbora Matejkova, Jakub Glonek, Tomas Krivda, Tereza Janosikova)1:00:59.6, 4) Ruotsi 1:01:04.1, 5) Iso-Britannia 1:01:18.6, 6) Norja 1:01:45.1

Tulokset, GPS, kuvia


Reiman lennokkaassa hyppyfinaalissa viides

$
0
0

Slovakian World Challenge Cup voimisteltiin päätökseen. Finaaleissa ainoana suomalaisina nähtiin Tampereen Sisun Joona Reiman.
Reimanin oli tiukassa hyppyfinaalissa tyytyminen viidenteen sijaan. 

Joona Reiman (Tampereen Sisu) teki finaalissa kaksi hyvää hyppyä, mutta pisteet eivät aivan riittäneet tänään mitaleille. Reimanin pisteet 14,150 riittivät finaalissa viidenteen sijaan. Kultaa nappasi Espanjan Pau Jimenez pistein 14,400 eli mitaleista käytiin kovaa kamppailua. 

”Ihan hyvä fiilis. Toisessa hypyssä pieni epäonnistuminen, mutta kokonaisuutena voi olla tyytyväinen suorituksiin”, summasi Reiman. 

Telinevoimistelun kansainvälinen kilpailukausi on suomalaisten osalta tältä keväältä taputeltu. Ensi viikonloppuna voimisteluväki kokoontuu Kuopioon Voikkapäiville kevään suurimman suomalaisen voimistelutapahtuman merkeissä. 

Tulokset:
1. Jiminez Pau, ESP 14,400
2. Nin Reyes Audrys, DOM 14,300
3. Robinson-Bailey Remell, GBR 14,250

...

5. Reiman Joona, FIN 14,150

Nuutinen ja Penttilä jakoivat 13:nnen sijan Ruotsissa

$
0
0

Sanna Nuutinen ja Emily Penttilä hyvässä vireessä Ruotsissa. Avauspäivänä kärjen tuntumassa olleella Lauri Ruuskalla hankala viikonloppu Saksassa.

LADIES EUROPEAN TOUR

Sanna Nuutinen ja Emily Penttilä sijoittuivat jaetulle 13:nnelle sijalle Ruotsin Helsingborgissa pelatussa LET:n kilpailussa. Kaksikko pelasi tuloksen -6. Nuutisen paras kierros osui päätöspäivälle, jonka hän pelasi -3. Penttilän tuloksenteko oli puolestaan kovinta lauantaina (-4).

Noora Komulainen jakoi tuloksella -2 35:tta sijaa. Ursula Wikström pelasi pariin, joka oikeutti sijaan 49. Linda Osala (+2), Tiia Koivisto (+4) ja Elina Nummenpää (+4) karsiutuivat viikonlopun kierroksilta.

Lopputulokset: https://ladieseuropeantour.com/reports-page?url=tmresult~result%3DPF~&id=2024&code=1217&title=Final%20Result

DP WORLD TOUR

Lauri Ruuska aloitti Saksassa pelatun European Openin vahvasti tuloksella -4 ja oli aivan kärjen tuntumassa avauspäivän jälkeen. Tuloksella -3 viikonlopun aloittanut Ruuska ei saanut kahdella viimeisellä kierroksella parastaan irti ja tulos painui lopulta viisi pykälää plussalle. Ruuskan sijoitus oli 57:s.

Myös Mikko Korhonen pelasi täydet neljä kierrosta. Kolme ensimmäistä menivät varsin tasaisesti (73, 72, 72), mutta sunnuntaina Korhonen pelasi 78 ja lopputulos oli +3. Toista kilpailuaan DP World Tourilla tällä kaudella pelannut suomalainen sijoittui 49:nneksi.

Lopputulokset: https://www.europeantour.com/dpworld-tour/european-open-2024/leaderboard

Asianajotoimisto Lexia kasvaa: 8 henkilöä siirtyy I&O Partnersilta Lexialle – uusi toimitusjohtaja haluaa kehittää koko alaa

$
0
0
Lexian toimitusjohtaja Kimmo Oila. Kuvaaja: Miika Kainu/Otavamedia
Lexian toimitusjohtaja Kimmo Oilan mukaan sääntöpohjaisessa juristin työssä tekoäly on parhaimmillaan. Kuva: Miika Kainu/Otavamedia 

 

I&O Partnersin osakkaat Leif Itäinen, Jussi-Pekka Jutila ja Monica Savander-Elivuo sekä viisi muuta asiantuntijaa siirtyvät Lexian palvelukseen.  

Talouden yleinen matalasuhde on heijastunut myös asianajotoimistojen palvelujen kysyntään. Lexian tulevaisuus näyttää kuitenkin hyvältä. Suomen asianajoalan historian kahdessa suurimmassa yrityskaupassa mukana ollut Lexian toimitusjohtaja Kimmo Oila sanoo, että uudet osaajat vahvistavat merkittävästi Lexian palvelutarjontaa. 

“Saamme lisää osaamista muun muassa työoikeuteen, työlainsäädäntöön, julkiseen sektoriin, kilpailutusprosessiin ja insolvenssioikeuteen liittyvissä asioissa. Sovimme hyvin yhteen”, Oila sanoo. 

Velkojille ja velallisyhtiöille tarjottavat insolvenssioikeuden palvelut kattavat niin vapaaehtoiset restrukturoinnit, yrityssaneeraukset kuin konkurssipesien hoidot ja hallitusten neuvonannon kriisitilanteissa.  

”Viemme nyt Lexian palvelut uudelle tasolle”, sanoo I&O Partnersin perustajaosakas Leif Itäinen. ”Merkittävä uusi erityisalue on perhevarallisuusoikeus, jossa Lexia pystyy nyt laajemmin neuvomaan omistajayrittäjiä, perheyrityksiä ja yksityishenkilöitä.” 

Toimitusjohtaja penää teknologian hyödyntämistä 

Lexian hallituksen puheenjohtajan paikalta toimitusjohtajaksi tammikuussa 2024 siirtynyt Kimmo Oila on asianajoalan uudistaja, jonka johdolla Lexiassa on kehitetty useita legal tech -sovelluksia ja -työkaluja, kuten konkurssirobotti ja kirjanpidon automatisoiva kauppapaikka-alusta. Hän kouluttaa myös Asianajajaliiton jäseniä tekoälyn käytössä.  

Yli 25 vuotta eri asianajotoimistojen toimitusjohtajana ja hallituksissa toimineen Oilan mukaan tekoäly muuttaa asianajoalaa nopeasti.  

"Sääntöpohjaisessa juristin työssä tekoäly on parhaimmillaan – oikeilla työvälineillä yksi juristi pystyy nyt tekemään työt, joihin ennen tarvittiin jopa seitsemän ihmistä. Sen sijaan erilaiset vuorovaikutustilanteet, ihmisiin vetoaminen ja ihmisten johtaminen ovat ihmisten työtä jatkossakin.” 

Oilan johtamisfilosofia nojaa urheilumaailmasta tuttuun tavoitteellisuuteen. 

“Se mikä tavoitteeksi asetetaan, tehdään. Jos ei ensimmäisestä ovesta onnistu, niin mennään seuraavasta. Periksiantamattomuus on tärkeää, mutta haluan myös luottaa työntekijöihin ja osallistaa heitä”, Oila sanoo. 

Kimmo Oila on paitsi juristi myös diplomi-insinööri. Lexiaan hän siirtyi vuonna 2017. Toimistossa on hänen mukaansa rento, hienostelematon yrityskulttuuri ja loistava asenne. 

“Asiakastyytyväisyytemme on hyvin korkealla tasolla. Meillä näkyy halu jättää asiakkaalle sellainen tunne, että hän tuli palvelluksi ja että hän sai mitä tarvitsi”, Oila sanoo. ”Teemme työtämme ihmiseltä ihmiselle.”

 

Lisätietoja 

Kimmo Oila 
Toimitusjohtaja, Lexia Asianajotoimisto Oy 
kimmo.oila@lexia.fi 
+358 50 565 8968

Mikä on vuoden turkulaisin yritys – voittajan valitsevat turkulaiset

$
0
0

Turkuseura ja Turku Center tuovat kaupunkiin uuden kilpailun.

Turkuseura ja Turku Center järjestävät kilpailun, jossa haetaan vuoden turkulaisinta yritystä. Kilpailu toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa.

Kisassa etsitään yritystä, joka nostaa toiminnassaan esiin turkulaisuutta, elävöittää Turkua, tukee kaupungin vetovoimaa ja on turkulaisille tärkeä turkulainen yritys. Ensimmäisenä kilpailuvuonna painotus on ollut pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. 

– Asiantuntijaraati on valinnut kuusi finalistia, joista kaupunkilaiset pääsevät äänestämään elokuussa. Finalisteista päättäminen oli haastavaa, koska Turussa on niin hienoja toimijoita, mutta raatimme oli yksimielinen, avaavat Turkuseuran toiminnanjohtaja Kati Leskinen ja Turku Centerin toiminnanjohtaja Kirsi Eronen.

Finalistit ovat Ravintola Dennis, Leluliike Casagrande, Kakola Brewing, Linnateatteri, Kui Design ja Nightclub Marilyn. Voittaja julkistetaan Turun päivänä 15. syyskuuta.

– On tärkeää, että kaupunkilaiset käyttävät turkulaisten yrittäjien palveluja ja suosivat paikallisuutta valinnoissaan. Haluamme kannustaa yrityksiä nostamaan turkulaisuutta esille, Eronen ja Leskinen sanovat.

Finalisteja esitellään Turkuseuran ja Turku Centerin sosiaalisen median kanavissa kesän aikana. Aamuset kertoo yrityksistä myös omassa heinäkuussa alkavassa juttusarjassaan. Äänestämään pääsee Turkuseuran verkkosivuilla 19. elokuuta–6. syyskuuta.

Lisätiedot:

Kati Leskinen

kati.leskinen@turkuseura.fi, 040 5283 073

 

Kirsi Eronen

kirsi.eronen@turkucenter.fi, 040 5779548

Väyläviraston maanteiden ja rautateiden meluntorjunnan toimintasuunnitelmat valmistuneet

$
0
0

Väyläviraston maanteiden ja rautateiden meluntorjunnan toimintasuunnitelmat 2023–2028 ovat valmistuneet. Suunnitelmissa on päivitetty edellistä, vuodet 2018-2023 kattavaa toimintasuunnitelmaa, ja niissä on kuvattu Väyläviraston strategia melun vähentämiseksi maanteiden ja rautateiden varrella, sekä toimenpiteet seuraavan viiden vuoden ajalle.

Toimintasuunnitelmat on laadittu täyttämään EU:n ympäristömeludirektiivin asettamat vaatimukset meluntorjunnan toimintasuunnitelmalle. Nämä toimintasuunnitelmat ovat neljännet direktiivin mukaiset toimintasuunnitelmat maanteille ja rautateille.

Toimintasuunnitelmat koskevat EU-meluselvityksissä mukana olleita suurimpien kaupunkien ulkopuolelle sijoittuneita maanteitä, joilla vuotuinen liikennemäärä on yli kolme miljoonaa ajoneuvoa sekä rautateitä, joilla vuotuinen liikennemäärä on yli 30 000 junaa. Suurimmat kaupungit laativat omat meluntorjunnan toimintasuunnitelmansa viimeistään kesään 2024 mennessä.

Väyläviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelmissa on esitetty linjaukset ja keinot, joilla Väylävirasto pyrkii vähentämään melulle altistumista maanteiden ja rautateiden varsilla. Melulle altistumisesta aiheutuu terveyshaittoja, joilla on merkittävät vaikutukset sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla.

"Tutuin meluntorjuntakeino on väylien varrelle rakennettavat meluesteet, mutta myös muita keinoja tarvitaan. Nyt päivitettyjen toimintasuunnitelmien toimenpiteissä onkin pyritty huomioimaan eri torjuntakeinojen laaja kirjo, jolloin melupäästöön ja melun leviämiseen vaikutetaan useammalla tavalla", kertoo melu- ja ympäristöasiantuntija Taiju Virtanen.

Toimintasuunnitelmissa on nostettu esiin 28 meluntorjuntakohdetta maantieverkolla ja 7 rautatieverkolla, joihin on suunniteltu alustavat meluntorjuntatoimet. Lisäksi toimintasuunnitelmissa on mukana melulähteeseen ja väylähankkeiden meluntorjunnan suunnitteluun ja mitoitukseen vaikuttamisen keinoja, rakentamisen aikaisen melun hallintaa sekä meluesteiden kunnossapidon kehittämistä, ja tutkimushankkeita.

Rautateiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2023-2028: EU:n ympäristömeludirektiivin mukainen toimintasuunnitelma löytyy osoitteesta: https://www.doria.fi/handle/10024/188167
Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2023-2028: EU:n ympäristömeludirektiivin mukainen toimintasuunnitelma löytyy osoitteesta: https://www.doria.fi/handle/10024/188165

Lisätietoa:
melu- ja ympäristöasiantuntija Taiju Virtanen, p. 029 5343 312 etunimi.sukunimi@vayla.fi

Ennen kokematon Lepra Beer Fest muuttaa Tuju Taproomin piha-alueen festivaalialueeksi Rakuunamäellä 7.–8.6.2024

$
0
0

Kesäkuun alussa Lappeenrannan Rakuunamäellä järjestetään ensimmäistä kertaa Lepra Beer Fest -olutfestivaali. Tapahtuma järjestetään 7.–8.6.2024, ja se on Lappeenrannan kaupungin virallinen tapahtumakumppani sekä osa Lappeenrannan kulttuurin unelmavuotta 2024.

– Tapahtumamme on pieni ja intiimi panimotapahtuma. Se kerää yhteen kotimaisen panimokentän kuumimpia nimiä, yhdessä ulkomaalaisten vahvistusten kanssa. Mukana on panimoita Suomesta, Unkarista, Ruotsista ja Virosta, Panimoyhtiö Tujun yrittäjä Jukka Mononen hehkuttaa.

Lepra Beer Fest on herättänyt laajasti kiinnostusta

Lepra Beer Fest järjestetään Tuju Taproomin ympärillä, ja piha-alue muuntautuu kaksipäiväiseksi juhla-alueeksi, joka vetää yhteensä 700 henkeä. Tujun ravintola aloitti viime kesänä toiminnan Rakuunamäellä, joka mahdollistaa nyt olutfestivaalin järjestämisen.

– Nyt kun olemme saaneet oman ravintolamme sekä tuotannon samoihin tiloihin tänne Rakuunamäelle, alkoi meitä kiinnostamaan ottaa tyhjää piha-aluetta laajemminkin koekentäksi uudenlaiselle tapahtumalle. Lappeenrannassahan ei ole aikoihin ollut kookkaampia panimotapahtumia, Mononen kertoo.

– Pääsemme tapahtumassa hyvin esittelemään yhteistyökumppaneitamme Suomesta ja ulkomailta. Sen lisäksi tämä on oiva tilaisuus esitellä maahantuontiyrityksemme valikoimaa.

Tapahtuma on herättänyt laajaa kiinnostusta, ja ennakkolippuja on myyty runsaasti. Lauantaipäivän liput ovat jo loppuunmyytyjä, mutta perjantaille lippuja on vielä saatavilla.

Tuju Taproom palvelee tapahtuman ajan normaalisti eli tapahtuma ei vaikuta aukioloaikoihin.

Lisätietoja:

Jukka Mononen, Panimoyhtiö Tujun yrittäjä
jukka@panimotuju.fi

Riikka Hjelt, tapahtumatoiminnan koordinaattori
Puh. 040 669 3767, riikka.hjelt@lappeenranta.fi

Lisätietoja tapahtumasta ja lipuista löydät Panimoyhtiö Tujun verkkosivuilta.

Kutsu medialounaalle 10.6.: Tervetuloa tapaamaan Turun uutta elinvoimajohtaja Vesa Palanderia

$
0
0

Toivotamme median tervetulleeksi tutustumaan Turun kaupungin uuteen elinvoimajohtaja Vesa Palanderiin. Palander on aloittanut työssään toukokuun alussa ja hänen tehtävänään on johtaa kaupungin kasvuun ja kehittymiseen liittyviä kokonaisuuksia sekä vastata kaupungin ulkosuhteista niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Medialounas

Aika: maanantai 10.6. kello 11–13

Paikka: Sampotalo, 7. kerros

Osoite: Yliopistonkatu 27a

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu medialounaalle 6.6. mennessä sähköpostilla: saara.malila@turku.fi.

DI Vesa Palander on taustaltaan kokenut sarjayrittäjä ja muun muassa Claned Group Oy:n perustaja.

Palanderilla on työhistoriassaan kokemusta isojen ja haastavien kokonaisuuksien johtamisesta, kansainvälisyydestä ja strategisesta suunnittelusta. Hän omaa laajan ja luovan näkemyksen siitä, kuinka Turussa voidaan kehittää yritystoiminnan edellytyksiä sekä tukea kehittää ja innovaatiotoimintaa.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätiedot:

Viestintäjohtaja Saara Malila, p. 044 907 5710, saara.malila@turku.fi


Turun remontoitu Kauppatori saa kiitosta – tunnelma, tarjonta ja siisteys vetävät väen torille

$
0
0

Turun Kauppatoria rakastetaan. Tämän tulkinnan voi tehdä Turun kaupungin teettämästä kyselytutkimuksesta. Torille tullaan sen erityislaatuisen tunnelman, torikauppiaiden, kahviloiden ja ravintoloiden vuoksi. Kaupungin teettämään kyselyyn saatiin yli 1200 vastausta. 

Lähes 80 prosenttia vastaajista käy torilla vähintään kerran kuussa. Uusittu Kauppatori on viihtyisä paikka, jonne tullaan nauttimaan lämpimästä tunnelmasta, juomaan torikahvit, ostamaan tuoreita elintarvikkeita ja syömään uusiin ravintoloihin. Tori on paikka, jossa voi viettää vapaa-aikaa, tavata uusia ja vanhoja tuttavia, tehdä ostoksia ja käydä torikahveilla.  

- Saimme yli 1200 vastausta, mikä kertoo siitä, että kauppatori koetaan hyvin tärkeäksi ja sen kehittämiseen halutaan osallistua. Erityisesti tapahtumien osalta ajatukset lähtivät lentoon ja saimme myös muita kehittämisen arvoisia ideoita, iloitsee kauppapaikkapäällikkö Hanna Sjöbring

Tapahtumat kiinnostavat kävijöitä 

Torilla on järjestetty vuosien varrella monenlaisia tapahtumia vapputorista musiikkitapahtumiin ja kiinnostus tapahtumiin on edelleen suurta kyselyyn vastanneiden kesken. Myös harrastustoiminta nousi esiin. Varsinkin nuoret pitävät erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja tärkeinä. Torille toivottiin lisää esimerkiksi livemusiikkia ja kirpputoritoimintaa. Kauppatorilla ollaankin kesällä järjestämässä Secondhand Sunday –kirpputoria 9.6. alkaen.  

Tapahtumien lisäksi torille saavutaan edelleen myös ostoksille. 43 prosenttia torikävijöistä käy torilla erityisesti ostamassa elintarvikkeita, kuten tuoreita vihanneksia ja hedelmiä. Torille pääsy on helppoa, sillä joukkoliikenteen pysäkeistä suurin osa on torin läheisyydessä.    

Tyylikäs, siisti ja tunnelmallinen tori 

Kauppatoria kiiteltiin myös puhtaudesta ja siisteydestä ja torin siisteys ja puhdas ympäristö on tehnyt torista entistä mieluisamman käyntikohteen. Erityisesti suihkulähde, ja torille rakennetut paviljonkirakennukset saivat positiivista huomiota. Hyvää palautetta sai myös torin uusi, moderni ja avara yleisilme. Lisäksi kukkaistutukset koettiin tunnelmaa tuovaksi, pirteäksi väripilkuksi torimaisemassa.   

Tienviittoja torin kehittämiseen 

Kyselyllä saatiin arvokasta tietoa torin kehittämiseen tulevaisuudessa ja kattava kuva siitä, mitä torin käyttäjät Turun Kauppatorilta nyt ja tulevaisuudessa toivovat. Tulevaisuuden haasteena, mutta myös mahdollisuutena voidaan nähdä se, että nuoremmat käyttäjät saapuvat torille useista eri syistä. Toiset näkevät torin perinteisenä kauppapaikkana, kun taas toiset kaipaavat yhteisöllisiä ja pienimuotoisia tapahtumia. Ylipäätään torin tapahtumallisuuteen haluttiin selkeyttä ja esimerkiksi säännöllisiä tapahtumapäiviä.  

Kyselyyn vastasi 1238 vastaajaa, joista suuri osa asui Turussa. Vastaajia saatiin tasaisesti eri ikäryhmistä. Vastaajista iso osa (76 %) käy torilla vähintään kerran kuussa.  

Kysely on Turun kaupungin tilaama ja sen toteutti Sponsor Insight.  

Lisätiedot: 

Hanna Sjöbring, kauppapaikkapäällikkö 044 907 3006 / hanna.sjobring@turku.fi 

Kartoitus sote-ammattilaisten näkemyksistä sateenkaarisenioreihin liittyen

$
0
0

Sateenkaariseniorit näkyviksi -logo

Harva ammattilainen on saanut erillistä koulutusta moninaisuuden huomioimisesta omassa työssään.

Vanhustyön keskusliiton keväällä käynnistynyt kolmivuotinen Sateenkaariseniorit näkyviksi -kehittämishanke kartoittaa kesän aikana pohjoispohjanmaalaisten ikääntyneitä työssään kohtaavien ammattilaisten valmiuksia kohdata sateenkaarisenioreita työssään. Kolmivuotinen kehittämishanke tähtää sateenkaarisenioreiden osallisuuden vahvistamiseen ja vertaistoiminnan kehittämiseen Pohjois-Pohjanmaalla. Lisäksi hankkeen tavoitteena on ammattilaisten tietotaidon lisääminen sateenkaarisenioreita koskettavista kysymyksistä.

Osana kehittämishanketta toteutetaan selvitys, jolla kartoitetaan ikääntyneiden parissa työskentelevien sote-alan ammattilaisten näkemyksiä ja osaamista sateenkaarisenioreihin liittyen. Sateenkaarisenioreilla tarkoitetaan seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvia yli 50-vuotiaita henkilöitä.

Sateenkaariseniorit ovat yhä näkymätön ryhmä ikääntyneiden palveluissa ja vallalla on usein ajatus, ettei sateenkaarisenioreita olisi asiakkaina tai potilaina. Lisäksi harva ammattilainen on saanut erillistä koulutusta moninaisuuden huomioimisesta omassa työssään. Yhtäältä sateenkaarisenioreilla on huolia liittyen mm. henkilökunnan ennakkoluuloihin ja tiedonpuutteeseen ja aiemmin teetetyn selvityksen mukaan 30 prosenttia sateenkaarisenioreista on jättänyt palveluita käyttämättä syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun pelon vuoksi,” kertoo hankkeen vastaava projektikoordinaattori Suvi Kehälinna selvityksen taustasta.

Tietoa sote-ammattilaisten suhtautumisesta ja osaamisesta

Kesäkuun 2024 aikana toteutettava selvitys on suunnattu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sekä Pohjois-Pohjanmaalla toimivien järjestöjen työntekijöille, jotka kohtaavat työssään ikääntyneitä tai työskentelevät ikääntymiseen liittyvien kysymysten parissa. Selvityksen tuloksia hyödynnetään hankkeen kehittämistyössä ja ammattilaisille suunnattujen koulutusten suunnittelussa. Selvityksen vastaustenkeruuaika on 1.–30.6. ja tulosten on määrä valmistua syksyllä 2024.

Verkkolomakekyselynä toteutettavan selvityksen kyselylinkki löytyy hankkeen verkkosivuilta (www.vtkl.fi/sateenkaariseniorit), mutta sen vastauslomakkeita voi tilata myös omalle työpaikalle paperiversiona ja palautuskuorien kanssa.

Linkki kyselyyn

Selvitys on kaksiosainen, ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan ammattilaisten näkemyksiä ja kyselyn toisessa, syksyllä 2024 toteutettavassa osassa, selvitetään pohjoispohjanmaalaisten sateenkaarisenioreiden kokemuksia. Selvityksen toisesta vaiheesta tiedotetaan tarkemmin syksyn aikana.

Lisätietoja antavat

Suvi Kehälinna, vastaava projektikoordinaattori, puh. 050 570 5786, etunimi.sukunimi@vtkl.fi

Laura Väihkönen, projektikoordinaattori, puh. 050 343 4241, etunimi.sukunimi@vtkl.fi

Sateenkaariseniorit näkyviksi -hanke on Vanhustyön keskusliiton kolmivuotinen kehittämishanke (2024–2026). Hanketta toteutetaan STEAn tuella, sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana.

Banprojektet Kuppis–Åbo: Gjutningen av brolocket på järnvägsbron över Aura å påbörjas torsdag 6.6.2024

$
0
0

Brolocket på järnvägsbron över Aura å börjar gjutas torsdagen den 6 juni 2024. Arbetet inleds klockan sex på morgonen och tar ungefär 60 timmar. Arbetet utförs utan avbrott tills brolocket är gjutet.

Arbetet har ringa konsekvenser för trafiken. I Konsas plankorsning används en trafikdirigerare under arbetet.

Gjutningsarbetet är ett massivt arbete som sammanlagt förbrukar drygt två och ett halvt tusen kubikmeter betong.

”Gjutningen av brolocket är ett stort steg mot färdigställandet av järnvägsbron över Aura å. Därefter är det bland annat dags att riva formen och arbetsbron, brolockets tält och isoleringar och bygga banans underbyggnad”, berättar projektchef Erkki Mäkelä vid Trafikledsverket.

Järnvägsbron över Aura å blir enligt tidsplanen färdig i september 2024, varefter banans överbyggnad och elektrifiering ännu färdigställs. Tåg kommer att kunna gå över bron i december 2024.

Läs mer om järnvägsbron över Aura å: https://vayla.fi/-/kupittaa-turku-ratahanke-uusi-aurajoen-ratasilta-kantaa-junia-seuraavat-100-vuotta

Mer information: 
Trafikledsverket, projektchef Erkki Mäkelä, tfn 029 534 3822, fornamn.efternamn@vayla.fi
Åbo stad, projektledare Antero Mäkilä, tfn 040 828 0284, fornamn.efternamn@turku.fi

Ytterligare information om trafikarrangemang och skyltar:
Rejlers Finland Oy, byggherrekonsult Ville Larkamo, tfn 040 821 1292, fornamn.efternamn@vssinfra.fi

Följ projektet: 
vayla.fi/sv/banprojektet-kuppis-abo
facebook.com/KupittaaTurkuratahanke

Målet för banprojektet Kuppis–Åbo är att förbättra spårtrafiken i hela Egentliga Finland och på Kustbanan, och göra den smidigare. Dessutom möjliggör projektet för sin del genomförandet av en snabb tågförbindelse mellan Helsingfors och Åbo. Tack vare de modifieringsarbeten som utförs på bangårdarna frigörs mark i Åbo stationsområde för områdets utveckling, och säkerheten och tillgängligheten hos järnvägsstationens passagerarplattform förbättras. Projektets arbeten är schemalagda till åren 2021–2026. Projektet har fått stöd av Europeiska unionen för både planering och byggande.

CEF logo

Trafikledsverket är ensamt ansvarig för innehållet i denna publikation, som inte nödvändigtvis återspeglar Europeiska unionens åsikt.

Kupittaa–Turku-ratahanke: Aurajoen ratasillan kannen valu alkaa torstaina 6.6.2024

$
0
0

Aurajoen ratasillan kantta aletaan valaa torstaina 6.6.2024. Työt aloitetaan aamukuudelta ja ne kestävät noin 60 tuntia. Töitä tehdään keskeytyksettä, kunnes kansi on valettu. 

Töistä aiheutuu liikenteelle vähäisiä vaikutuksia. Konsan tasoristeyksessä on käytössä työn ajan liikenteenohjaaja.

Valutyöt ovat massiivinen urakka, johon kuluu yhteensä reilut kaksi ja puoli tuhatta kuutiota betonia.

”Kannen valu on iso askel kohti Aurajoen ratasillan valmistumista. Sen jälkeen vuorossa ovat muun muassa muotin ja työsillan purkaminen, kannen teltta ja eristeet ja radan alusrakenteiden rakentaminen”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Erkki Mäkelä Väylävirastosta. 

Aurajoen ratasilta valmistuu aikataulun mukaan syyskuussa 2024, minkä jälkeen tehdään vielä radan päällysrakenne ja sähköistykset. Junat pääsevät kulkemaan sillan yli vuoden 2024 joulukuussa.

Lue lisää Aurajoen ratasillasta: https://vayla.fi/-/kupittaa-turku-ratahanke-uusi-aurajoen-ratasilta-kantaa-junia-seuraavat-100-vuotta 

Lisätietoja:
Väylävirasto, projektipäällikkö Erkki Mäkelä, p. 029 534 3822, etunimi.sukunimi@vayla.fi
Turun kaupunki, projektijohtaja Antero Mäkilä, p. 040 828 0284, etunimi.sukunimi@turku.fi

Liikennejärjestelyjä ja opasteita koskevat lisätiedot:
Rejlers Finland Oy, rakennuttajakonsultti Ville Larkamo, p. 040 821 1292, etunimi.sukunimi@vssinfra.fi 

Seuraa hanketta: 
vayla.fi/kupittaa-turku-ratahanke
facebook.com/KupittaaTurkuratahanke

Kupittaa–Turku-ratahankkeen tavoitteena on parantaa ja sujuvoittaa raideliikennettä koko Varsinais-Suomessa ja Rantaradalla. Lisäksi hanke mahdollistaa osaltaan Helsinki–Turku nopean junayhteyden toteuttamisen. Ratapihoilla tehtävien muutostöiden ansiosta Turun asemanseudulla vapautuu maata alueen kehittämiseen ja rautatieaseman henkilölaiturialueen turvallisuus ja esteettömyys paranevat. Hankkeen rakennustyöt sijoittuvat vuosille 2021–2026.  Hanke on saanut tukea Euroopan Unionilta sekä suunnitteluun että rakentamiseen. 

CEF-logo

Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä.

Kesäkuun kuukausitiedote: Mercedes-AMG PureSpeed -konsepti tuo F1-tunnetta kadulle

$
0
0

Mercedes-AMG kunnioittaa F1- ja kisa-autojen perinteitä henkeäsalpaavalla ja jännittävällä muotoilututkielmalla. Mercedes-AMG PureSpeed -konseptimalli on kaksipaikkainen, täysin avoin urheiluauto ilman kattoa ja tuulilasia. Konseptimalli tarjoaa ensiaavistuksen eksklusiivisen ja valmistusmääriltään hyvin rajoitetun Mercedes-Benz Mythos -sarjan ensimmäisestä tuotantomallista. Konseptin paljastivat Mercedes-AMG Petronas F1 -tiimin kuljettajat Lewis Hamilton ja George Russell Monacon Grand Prix -kilpailun yhteydessä.

”Mercedes-AMG PureSpeed on luultavasti kaikkein välittömin tapa kokea urheiluautoilun suorituskyky ja puhdas ajamisen ilo.  Voit kokea valon, ilman ja ajamisen intohimon suodattamattomina kaikilla aisteillasi. Muotoiluelementit kuten HALO-turvakaari vahvistavat F1-auton tunnelmaa”, Mercedes-AMG:n hallituksen puheenjohtaja Michael Schiebe kuvaa.

Mercedes-AMG PureSpeed -konsepti jatkaa Mercedes-Benzin ainutlaatuisia perinteitä tinkimättömien kisa-autojen muotoilun, innovatiivisten materiaalien ja modernin teknologian hyödyntämisessä. Ensi vuonna esiteltävä vain 250 auton tuotantomallisarja on tarkoitettu kaikkein omistautuneimmille Mercedes-Benz-harrastajille ja -keräilijöille. Tarjolla on täysin ainutlaatuinen ajokokemus, jonka inspiraatio on peräisin legendaarisista kilpa-autoista ja niiden estetiikasta.

HALO-turvakaari ja erikoiskypärät takaavat F1-luokan ajokokemuksen

Muotoilun näkyvä erityispiirre on HALO-turvakaari, joka korvaa auton perinteisen A-pilarin. HALO viittaa suoraan moottoriurheilun kuninkuusluokkaan, jossa se on ollut F1-autojen pakollinen varuste vuodesta 2018 lähtien. Kaari suojaa kuljettajan pään ja niskan aluetta onnettomuustilanteissa. Mercedes-AMG PureSpeed -konseptimallin turvajärjestelmä perustuu kiinnikkeeseen, joka on liitetty ajoneuvon koriin F1-autojen tapaan. Komponentti on aerodynaamisesti optimoitu ja suojaa matkustajia kuten F1-autoissa.

Lisäksi mukana tulee kaksi aerodynaamisesti muotoiltua ajokypärää, jotka on suunniteltu ja valmistettu erityisesti tätä konseptimallia varten. Auton kaksi matkustajaa voivat siis kokea yhtä aikaa saman ajonäkymän, jonka F1-kuljettajat kohtaavat radalla. Katto, tuulilasi tai sivuikkunat eivät erota matkustajia ympäristöstään. Muita kohokohtia ovat auton sisätilojen ainutlaatuiset väri- ja varustevaihtoehdot, joista yksi on kojelautaan sijoitettu IWC Schaffhausenin suunnittelema kello.

Terävästi leikattua hiilikuitua ja aistillisen pyöreitä pintoja

Mercedes-AMG PureSpeed -konsepti on todella suorituskykyinen urheiluauto, jonka siluetti on hyvin matala. Monet sen ominaisuudet ovat saaneet inspiraationsa Mercedes-AMG ONE -hyperautosta. Terävästi leikatut ja näkyvät hiilikuituosat korin alaosassa tarjoavat katsojalle voimakkaan kontrastin auton yläosan lähes aistillisiin, pyöristettyihin muotoihin.

Niin etu- kuin takapyörissä on ainutlaatuinen hiilikuituverhoilu pyöräkaarien alaosassa. Takapyörien aukot korissa on suljettu aerodynamiikan parantamiseksi. Etupyörien pyöränaukot ovat avoimet ja takavat riittävän ilmavirran jarrujen jäähdyttämiseksi ja downforcen tehostamiseksi. Leveät takapyörät vielä korostavat auton lihaksikkaita hartioita, joiden muoto jatkuu ja sulautuu tyylikkääseen tavaratilan luukkuun ja leveään ilmanohjaimeen.

Urheiluautomaisia muotoiluelementtejä ovat pitkä konepelti ja erittäin matala, hain kuonoa muistuttava keularakenne.  Etuosan muotoilu on samanlainen kuin Mercedes-AMG ONE:ssa: leveä ja alas sijoitettu ilmanottoaukko AMG-tunnuksella sekä tumma kromattu Mercedes-tähti keulan kärjessä. Pitkässä konepellissä on ylimääräinen ilmanpoistoaukko. Pienet ja läpinäkyvät ilmanohjaimet edessä ja sivuilla ohjaavat ilmavirran ohjaamon yli.

Kunnianosoitus legendaarisille Mercedes-malleille

Konseptimallin monissa pienissä yksityiskohdissa kunnioitetaan Mercedes-Benzin moottoriurheiluperinteitä. Istuinten taakse sijoitetut tukipilarit ovat muistumia legendaarisista kilpa-autoista kuten 300 SLR:stä, jolla Stirling Moss ja Denis Jenkinson voittivat vuoden 1955b Mille Miglia -ajot Italiassa uskomattomalla 157 kilometrin keskinopeudella yleisillä teillä.

Silmiinpistävä maalipinta, jossa väri vaihtuu Le Mansin punaisesta grafiitinharmaaseen korostettuna mustalla AMG-tunnuksella, viittaa vuoteen 1924 ja Targa Florio -kisan Sisiliassa voittaneeseen Mercedes-autoon. Se oli maalattu punaiseksi eli värillä, joka tyypillisesti varattiin vain italialaisille autoille, kun taas saksalaiset kilpa-autot olivat valkoisia. Punaisen maalin tarkoitus oli estää paikallisia faneja hidastamasta auton etenemistä kilpailussa. Tämä keino tepsi, sillä 6 tunnin, 32 minuutin ja 37,4 sekunnin ja 432 kilometrin kilpailumatkan jälkeen maaliviivan ylitti ensimmäisenä 2-litrainen Mercedes-kilpa-auto numerolla 10 kuljettajana Christian Werner. Nyt numero 10 löytyy myös Mercedes-AMG PureSpeed -konseptimallin etulokasuojista kunnianosoituksena sata vuotta sitten ajetulle voitolle.

Mercedes-Benz-autot ja -harrastajat kokoontuvat Himoksella 8. kesäkuuta

Suomen Mercedes-Benz Klubi järjestää kesän suurimman tapahtumansa Jämsän Himoksella lauantaina 8.6. kello 10–16. Tapahtumassa on esillä kaksisataa Mercedes-Benz-autoa 1930-luvulta aina nykypäivään saakka. Tilaisuus ja sen yhteydessä oleva autonäyttely ovat avoinna ilmaiseksi kaikille kävijöille.

 

 

Mediapankit:

Vehon media-arkisto, tiedotteet ja pienet kuvat löytyvät: www.veho.fi/uutishuone/

Lisätietoja Daimlerin kansainvälisiltä lehdistösivuilta: www.media.daimler.com

  

Lisätietoja:

Pekka Koski, Mercedes-Benz, lehdistöpäällikkö, puh. 0400 210 490, pekka.koski@veho.fi

 

Blogi: Tarkastetulle siemenperunalle myönnetään hyväksynnästä sertifiointi

$
0
0

Siemenperunalla tarkoitetaan perunan mukulaa, joka kylvetään maahan ja kasvatetaan satoa tuottava kasvi. Lainsäädännön mukaan siemenperunana on sallittua markkinoida ainoastaan sertifioitua siemenperunaa.

Sertifioitu siemenperuna on Ruokaviraston tarkastamaa ja hyväksymää, ja ilmoitettua lajiketta. Lajikkeella tarkoitetaan niitä perunakannan ominaisuuksia, esimerkiksi kasvu- ja käyttötapaa, millä se eroaa muista perunoista.  Sertifioidun siemenperunan tuotannon lähtöaineisto on solukkoviljelmien avulla taudeista puhdistettua siementä, jota saa lisätä vain rajallisen määrän sukupolvia. Sertifioitavan siemenperunan laatua kontrolloidaan kasvukauden ja varastoinnin aikana tarkastuksin. Sen sadosta on otettu näyte, tutkittu laboratoriossa ja todettu vapaaksi vaarallisista bakteerien aiheuttamista vaaleasta ja tummasta rengasmädästä.

Mitä tarkastuksia siemenperunalle tehdään?


Ennen sertifiointia ja siemenperunan markkinoille saattamista käy tuotettava siemenperunasato läpi tarkastusten ja laboratoriotestien sarjan. Jos perunasato läpäisee tarkastukset ja laboratoriotesteissä ei havaita vaarallisia kasvitauteja tai tuholaisia, se sertifioidaan.

Ennen siemenperunaviljelyksen perustamista kerätään pellolta maanäyte joka, tutkitaan valko- ja keltaperuna-ankeroisten varalta. Peruna-ankeroiset ovat pieniä sukkulamatoja, jotka ovat lainsäädännössä luokiteltu karanteenikasvintuhoojiksi Siemenperunatuotannossa niitä ei saa esiintyä lainkaan. Peruna-ankeroiset ovat vaarallisia kasvintuhoojia, jotka heikentävät kasvin kasvukykyä ja sadon tuottoa. Tämän lisäksi ne säilyvät maassa elinkykyisinä vuosikymmeniä ilman isäntäkasvia ja leviävät helposti saastuneen maa-aineksen mukana.

Kesän aikana siemenperunaviljelyksen kasvusto tarkastetaan 1–2 kertaa perunan laatuluokan mukaan.
Kasvustotarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että viljelyksellä pystytään tuottamaan hyvälaatuista siemenperunaa. Tarkastuksessa todetaan mm. esikasvit, kasvuston lajikeaitous ja kasvitautitilanne. On laissa asetetut vaatimukset paljonko kasvitauteja ja vieraita lajikkeita  voi esiintyä kasvustossa. Tarkastuksen suorittaa Ruokaviraston valtuuttama viljelystarkastaja.

Syksyllä sadonkorjuun jälkeen perunasato kuljetetaan varastoon odottamaan lajittelua. Varastossa olevasta sadosta otetaan mukulanäyte, joka toimitetaan siemenperunalaboratorioon. Sertifioidusta siemenperunan siemensadosta tutkitaan perunan Y, X, A, S, M ja PLRV – virusten esiintyvyys ensimmäisessä virallisessa tarkastuksessa. Esiintymä saa olla enintään 0 prosenttia kutakin virusta, pois lukien Y-virus, jonka esiintymisen sallitut raja-arvot ovat 0–2 %, riippuen siemenen laatuluokasta.

Tämän lisäksi varastosta otetusta näytteestä tutkitaan, löytyykö siitä tumma- tai vaalearengasmätää. Tumma- ja vaalearengasmätä ovat bakteeritauteja, jotka ovat lainsäädännössä luokiteltu karanteenikasvintuhoojiksi, joita ei siemenperunatuotannossa saa esiintyä lainkaan.  Rengasmädät ovat herkästi leviäviä perunan kasvitauteja, jotka voivat tuhota perunasadon kokonaan.

Virus- ja rengasmätätutkimusten jälkeen siemenperunasato lajitellaan eri kokoluokkiin ja valmistellaan myyntikuntoiseksi. Lajiteltu myyntikuntoinen sato tarkastetaan varastossa, jossa Ruokaviraston valtuuttama tarkastaja tekee mukuloille silmämääräisen tarkastuksen, jossa arvioidaan erilaisten vioitusten ja kasvitautien esiintymistä ja kokoluokkavaatimusten täyttymistä.

Malli sertifioidun siemenperunan vakuustodistuksesta
Malli sertifioidun siemenperunan vakuustodistuksesta

 

Mistä tunnistaa sertifioidun siemenperunan


Kaikkien tarkastusten ja laboratorioanalyysien jälkeen siemenperunaerä saa sertifiointipäätöksen, jonka jälkeen myyntipakkauksiin painetaan vakuustodistukset. Sertifioitu siemenperuna on silloin valmista myytäväksi ja sitä päätyy myös kuluttajapakkauksissa myymälöihin ostettavaksi.

Sertifioitua siemenperunaa ei myydä irtotavarana eikä myyntipakkaus saa koskaan olla valmiiksi auki. Siemenperunan myyjien on kuuluttava Ruokaviraston ylläpitämään rekisteriin.

Puutarhat kutsuvat vierailulle 16. 6.

$
0
0

Puutarhat kutsuvat vierailulle sunnuntaina 16. 6.

 

Odotettu, kesän suurin puutarhatapahtuma, Avoimet Puutarhat kutsuu vierailulle 16. 6. 2024 klo 12 -17.  Kohteita on 600 ympäri Suomea.  Mukana tapahtumassa on mielenkiintoisia alkukesän puutarhoja - niin yksityisiä puutarhoja, siirtolapuutarhoja kuin puutarhanähtävyyksiä. Lisätietoa kohteista ja tapahtumasta löytyy www.avoimetpuutarhat.fi -sivustolta.

Kiinnostavatko uudet kasvituttavuudet vai kaipaatko lisävinkkejä puutarhahoitoon?  Tapahtumapäivän aikana voi keskittyä ihastelemaan toisten harrastajien kätten töistä tai inspiroitua puutarhojen erilaisista ratkaisuista ja kasveista. Teemapäivän aikana kannattaa rohkeasti kysyä vinkkejä tai hoito-ohjeita, joita voi alkaa soveltaa myös omassa puutarhassaan.  Tänä vuonna ajankohta on sen 13-vuotisen historiansa aikaisin.  Lämpimän toukokuun jälkeen Etelä-Suomen puutarhoissa kukkivat jo ensimmäiset puutarhojen kuningattaret, pionit.  Pohjois-Suomessa puolestaan päästään nauttimaan kesäkuun alun kukkijoista ja perustetaan hyötykasvitarhoja.

Puutarha herättää aistisi

Tämän vuoden tapahtuman kansainvälisenä teemana on Puutarha herättää aistisi. Teeman avulla herätellään aisteja.  Puutarhassa saa helposti viritettyä kaikkia viittä aistiamme.  Puutarhan värit ja kasvien muodot korostuvat alkukesällä. Tuntoaisti herää henkiin tunnustelemalla kasveja, mutta myös maaperää kannattaa kosketella. Alkukasvukauden tuoksut ovat parhaimmillaan, ja maistelemaankin voi päästä jo ainakin yrttejä. Puutarhan ääniin kuuluvat erilaiset linnut ja muut luonnon äänet. Kierroksen aikana on hyödyllistä pysähtyä hetkeksi ja antaa aistien vaikuttaa, sillä ne hoitavat mieltä ja kehon hyvinvointia.

Tapahtuman Instagramissa jaetaan kuvia puutarhoista jo etukäteen ja tapahtumapäivän aikana täppäämällä  kuvat #avoimetpuutarhat2024 tai #avoimetpuutarhat tunnukset kuviin. Kilpailun järjestää Kekkilä @kekkilagarden-merkinnöillä 1.6.-23.6.2024 välisenä aikana. Jakamalla kuvia osallistut arvontaan, jossa kaikkien osallistujien kesken pääpalkintona arvotaan lavallinen Puutarhamultaa.

Puutarhaprofiileista lisäinfoa

Päivään osallistuvat puutarhat kertovat kuvin ja tekstein puutarhoistaan www.avoimetpuutarhat.fi  -sivuilla. Oman tapahtumapäivän reitti on hyvä suunnitella jo etukäteen ainakin silloin, jos tavoitteena on tutustua useampaan kohteeseen yhden päivän aikana. Samat sivut toimivat koko kesän matkailusivustoina, joista voi löytyä mielenkiintoisia puutarhoja ja puistoa matkareitiltä.

Tapahtuman järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyökumppaneinaan. Svenska Trädgårdsförbundet rf, Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Ljudmila ja Nikolai Borisoffin puutarhasäätiöt sekä Kotipuutarha-lehti, Martat ja Kekkilä ovat mukana mahdollistamassa tapahtuman, jonka teema toteutetaan yhteistyössä eurooppalaisen Rendez vous aux Jardins -verkoston kanssa.

Kuva 1. Avoimen puutarhan tunnistaa keltavihreästä viiristä.

Lisätietoja:

www.avoimetpuutarhat.fi ja www.oppnatradgardar.fi 

Tapahtumaa voi seurata @avoimetpuutarhat2024 @puutarhaherattaaaistisi @puutarhaliitto @kotipuutarha @martat @kekkila

 

Tapahtumavastaava Timo Taulavuori Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi p. 040 745 3005

Tapahtumakoordinaattori Agneta Järvenpää, Puutarhaliitto ry, agneta.jarvenpaa@puutarhaliitto.fi p. 040 727 4691


Autojen ensirekisteröinnit jäämässä viime vuoden tasostaan

$
0
0

– tieliikenteen päästöt alenivat viime vuonna

Toukokuussa rekisteröitiin 7 780 uutta henkilöautoa, mikä on 17,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Alkuvuoden aikana on rekisteröity 32 393 henkilöautoa. Määrä jää 14,1 prosenttia viime vuoden tammi-toukokuun lukemaa alemmas.

Uusien autojen tilaukset jäivät viime vuonna selvästi normaalia tasoa alemmas. Tilausten määrä on hitaasti elpymässä ja tänä vuonna uusia autoja on tilattu noin 10 prosenttia viime vuotta enemmän. Korkotason vakaan alenemisen odotetaan piristävän uuden auton markkinaa vielä kuluvan vuoden loppupuoliskolla”, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Ensirekisteröidyistä henkilöautoista on alkuvuoden aikana ollut noin 27 prosenttia täyssähköautoja ja noin 21 prosenttia ladattavia hybridejä. Bensiiniautojen osuus alkuvuoden ensirekisteröinneistä ollut noin 47 prosenttia ja dieselautojen noin 6 prosenttia.

Käytettyjen autojen kauppa kasvoi toukokuussa hieman

Autoliikkeissä käytettyjen henkilöautojen kauppaa käytiin toukokuussa 0,8 prosenttia viime vuoden toukokuuta vilkkaammin. Alkuvuoden aikana käytettyjä autoja on autoliikkeissä myyty noin 7 prosenttia viime vuotta vilkkaammin.

”Käytettyjen autojen kaupassa kasvu on jatkunut yhtäjaksoisesti jo viime vuoden alusta alkaen. Käytettyjen autojen kaupan vilkkainta aikaa ovat kesäkuukaudet ja syksy. Alkuvuoden luvut enteilevät käytettyjen autojen kaupan olevan vilkasta myös kesän ja syksyn aikana”, kertoo toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta. 

Paketti- ja kuorma-autojen rekisteröinneissä vähenemää, linja-autoissa kasvua

Uusia pakettiautoja rekisteröitiin toukokuussa yhteensä 889, mikä on noin 24,0 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Pakettiautoja on ensirekisteröity alkuvuoden aikana 4 241, mikä on noin 6,2 prosenttia viime vuoden tammi-toukokuuta vähemmän.

Kuorma-autojen ensirekisteröinnit jäivät 9,4 prosenttia viime vuoden toukokuun lukemista. Kuorma-autoja ensirekisteröitiin toukokuussa yhteensä 327. Yli 16 tonnin painoluokan kuorma-autoja on alkuvuoden aikana ensirekisteröity 1 265, joka on 0,4 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Keskiraskaita 6–16 tonnin kuorma-autoja on alkuvuonna rekisteröity 73, joka on 11,0 prosenttia viime vuotta vähemmän. Kevyitä alle 6 tonnin kuorma-autoja on rekisteröity 316, joka on 10,7 prosenttia viime vuoden alkua vähemmän.

Linja-autojen rekisteröinnit ovat kääntyneet alkuvuonna kasvuun. Uusia linja-autoja on alkuvuoden aikana rekisteröity 190, kun samaan aikaan viime vuonna määrä oli 105.

Tieliikenteen päästöt vähenivät viime vuonna

Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät viime vuonna noin 3,9 prosentilla vuoteen 2023, kertoo Tilastokeskuksen julkaisema kasvihuonekaasupäästöjen ennakkotilasto. Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat viime vuonna noin 8,9 milj. hiilidioksiditonniekvivalenttia.

Päästöjen vähenemisen taustalla on taantuman aiheuttama kuorma-autoliikenteen väheneminen, sillä kuorma-autojen ajokilometrit jäivät viime vuonna noin 6 prosenttia vuoden 2022 määrää alemmas. Lisäksi uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite kasvoi 13,5 prosenttiin vuonna 2023. Edellisenä vuonna jakeluvelvoite oli 12 prosenttia.

Myös liikenteen sähköistyminen ja autokannan energiatehokkuuden paraneminen ovat osaltaan vähentäneet liikenteen päästöjä viime vuosina. Bensiiniä myytiin viime vuonna noin 8 prosenttia ja dieseliä noin 16 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

Liikenteen päästöjä on Suomessa tavoitteena vähentää 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon nähden. Päästövähennystavoitteessa ollaan noin puolivälissä – liikenteen päästöt olivat vuonna 2023 noin 27 prosenttia alemmat kuin vuonna 2005.

Lisätietoja

toimitusjohtaja Tero Lausala, Autoalan Keskusliitto ry, p. 050 407 2623, tero.lausala@akl.fi

toimitusjohtaja Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry, p. 040 729 4513, tero.kallio@autotuojat.fi

Vaihteiden asentaminen tuo muutoksia laiturijärjestelyihin Järvenpäässä ja Saunakalliossa

$
0
0

Helsingin ja Riihimäen välisen ratahankkeen työt keskittyvät kesäkuussa Järvenpäähän. Vaihteiden asentaminen Sipoontien eteläpuolella sulkee laituriraiteet 3 ja 4 Järvenpään ja Saunakallion asemilla. Vaihteet asennetaan kahtena kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. 

Vaihteiden asentaminen muuttaa lähtölaitureita Järvenpään ja Saunakallion asemilla 7. ja 14. kesäkuuta alkavina viikonloppuina. Suljettuina ovat laiturit 3 ja 4. Ainolan aseman toimintaan työ ei vaikuta.  

Molempina viikonloppuina työt alkavat myöhään perjantai-iltana ja valmistuvat maanantaihin varhaisaamuun mennessä. Yöaikaan töistä on vähemmän haittaa junaliikenteelle. 

Poikkeavat laiturijärjestelyt ovat voimassa Järvenpäässä ja Saunakalliossa:

  • perjantaista 7.6. kello 23.30 alkaen maanantaihin 10.6. kello 5.20
  • perjantaista 14.6. kello 23.30 alkaen maanantaihin 17.6. kello 6.

Asemille tulee selkeät opasteet, jotka ohjaavat matkustajia korvaaville laitureille. 

”Sekä Järvenpäässä että Saunakalliossa junat molempiin suuntiin käyttävät töiden aikana laituria 1. Poikkeusjärjestely vaikuttaa siirtymisiin ja matka-aikoihin, joten niihin on hyvä varata hieman tavallista enemmän aikaa. Pahoittelemme rakentamisesta aiheutuvaa haittaa liikkumiselle”, toteaa hankkeen projektipäällikkö Riitta Parviainen Väylävirastosta.

Radan läheisyydessä liikkuvien on hyvä huomioida, että työmaaliikenteen reitti työkohteeseen tapahtuu radan itäpuolista Kyröläntien ja Sipoontien välistä pyörä- ja kävelytietä pitkin. Tiellä liikkuu erittäin paljon raskasta työmaaliikennettä 7.–17.6 välisenä aikana. Tie on suljettu yleiseltä liikenteeltä, eikä tätä reittiä radan itäpuolella saa käyttää oikotienä. 

Seuraa töiden etenemistä verkkosivuilla ja somessa

Järvenpään työt ovat osa vaiheittain toteutettavaa Helsinki–Riihimäki-ratahanketta, jossa lisätään pääradan kapasiteettia. Hankkeen tavoitteena on parantaa Suomen vilkkaimmin liikennöidyn rataosuuden toimintavarmuutta kasvattamalla sen välityskykyä ja parantamalla sen häiriönsietokykyä.

Rakentamisen käynnistyessä tulevista muutoksista ja työn etenemisestä tiedotetaan Väyläviraston verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Lisäksi HSL ja VR tiedottavat matkustajaliikenteen muutoksista verkkosivuillaan sekä omissa sosiaalisen median kanavissaan. Tarkat aikataulut ja tiedot ovat luettavissa aseman näytöiltä, HSL.fi-sivuilla ja HSL-sovelluksessa sekä vr.fi:n ja VR Matkalla -sovelluksen matkahaussa.

Lisätietoa poikkeusliikenteestä:

HSL Viestintä, mediadesk 040 163 2818 / viestinta@hsl.fi 
VR Viestintä, 029 4347 123 / viestinta@vr.fi 

Lisätietoa hankkeesta:

Väylävirasto: Riitta Parviainen, projektipäällikkö, etunimi.sukunimi@vayla.fi, puh. 0295 34 3034
 Piia Jokihaara, projekti-insinööri, etunimi.sukunimi@vayla.fi, puh. 0295 34 3038

Seuraa hanketta:

https://www.facebook.com/hkiriihimaki 
https://vayla.fi/helsinki-riihimaki 

Helsinki–Riihimäki-ratahankkeessa luodaan edellytykset sujuvammalle liikenteelle Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä rataosuudella, pääradalla. Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäisen rakentaminen on käynnissä vuosina 2016–2024 ja toisen vuosina 2021–2030. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.

Henkilöstöalan kokonaisliikevaihdon lasku loiveni

$
0
0

Henkilöstöalan liikevaihdon kehitystä seurataan kuukausittain TOP20 -liikevaihtokatsauksessa. Haastattelemme joka kuukausi yhtä yritystä, joka on näiden kahdenkymmenen liikevaihdoltaan suurimman joukossa. Nyt vuorossa on listan ykkönen, Barona.

Henkilöstöalan kokonaisliikevaihto laski huhtikuussa 0,7 prosenttia eli liikevaihdon lasku loiveni selkeästi. Liikevaihdon arvo oli 126,7 miljoonaa euroa. Suhdannenäkymät ennakoivat henkilöstöalan suhdannekehityksen jatkuvan pitkälti entisen kaltaisena.

Henkilöstöalan liikevaihtokatsaukseen vastaa 20 henkilöstöalan suurimpiin kuuluvaa yritystä. Niiden osuus alan kokonaisliikevaihdosta on noin puolet.

Barona on monipuolinen työelämän rakentaja

Lassi Määtän johtama palveluyhtiö Barona on Suomen kymmenen suurimman työllistäjän joukossa. Henkilöstöalan TOP20 -liikevaihtokatsauksessa Barona on vankasti sijalla yksi. Esimerkiksi vuonna 2023 työllistettiin yli 12 500 henkilöä.

Liiketoiminta-alueita on neljä: teollisuus ja rakentaminen, palvelut & logistiikka, asiantuntijat sekä oppimisen ja hyvinvoinnin palvelut. Kaikkiaan palveluja tuotetaan lähes kaikille aloille ja moniin tarpeisiin: henkilöstövuokrausta eri aloille, ulkoistuksia, koulutuksia, valmennuspalveluja ja rekrytoivia koulutusohjelmia.

Tarvittaessa asiakasyritystä palvellaan räätälöidyillä ratkaisuilla kulloiseenkin tilanteeseen sopivasti esimerkiksi koulutuksella, ulkoistetulla logistiikkakeskuksella tai muulla täsmäpalvelulla. Henkilökuntaa on noin 1500, joista lähes tuhat työskentelee henkilöstövuokrauksen parissa.

Rajat ylittäviä ratkaisuja

”Meillä toimialat ja osaaminen palvelevat ristiin eli kaikki tuottavat tarvittaessa ratkaisuja eteen tuleviin tilanteisiin yli toimialarajojen. Osaaminen ja asiakkaan tarpeeseen vastaaminen ohjaavat toimintaa. Viime aikojen taloustilanteessa meillä on laaja-alaisen tarjonnan ansiosta ollut aina jokin vankempi tukijalka korvaamassa jotain heikommin menevää alaa, kuten nyt rakennusala. Olemme pysyneet melko haastavassa markkinatilanteessa pitämään yllä loivaa kasvua. Loppuvuoden näkymiin suhtaudun hiukan orastavan vihreästi”, kertoo toimitusjohtaja Määttä.

Vuonna 1999 perustettu Barona on jo pitkään rekrytoinut työvoimaa ulkomailta, muun muassa Filippiineiltä. Sieltä tuleville työntekijöille järjestetään jo etukäteen kielikoulutusta ja perehdytystä tulevaan. Tytäryritys Arffman tarjoaa esimerkiksi kotoutumispalveluja julkisille työvoimaviranomaisille ja sitä kautta maahanmuuttajille sekä kuntoutujille.

Barona toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Puolassa ja Espanjassa. Espanjassa ja Puolassa on jo vuosia työskennelty suomeksi etänä tarjottavissa asiakaspalvelun, myynnin ja IT-tuen tehtävissä. Nyt työntekijöitä on näissä maissa noin 400.

Kun Norja kielsi Oslon alueella vuokratyövoiman käytön rakennustyömailla, Barona muutti toimintamalliansa ja yhteistyö jatkuu. Ruotsista on ostettu yrityksiä henkilöstöineen, ja niiden toiminta on samankaltaista kuin Suomessa. Tanskassa toiminta on vielä pientä.

”Meille työ ja työllistäminen ovat tärkeitä strateginen tavoitteita. Henkilöstöala tarjoaa monenlaisia palveluja ja ratkaisuja, joista on yhteiskunnalle hyötyä.”

Työelämä – ja muuttuva suhtautuminen

Barona on vuodesta 2020 teettänyt vuosittain Työelämätutkimuksen, johon viimeksi vuoden 2023 lopulla vastasi yli 2000 ihmistä. Tulokset kertoivat muun muassa valtaosan vastaajista arvostavan aiempaa enemmän työelämän joustoa eli työn ja muun elämän yhteensovittamista. Barona on teettänyt myös Nuorisopulssi-kyselyn kahdesti, sillä Baronan työntekijöissä on paljon nuoria, joista monelle työpaikka voi olla se ensimmäinen.

Viime vuonna yritys perusti hyvinvointitiimin, joka toimii linkkinä työntekijöiden ja työterveyshuollon välissä ja tarjoaa kokonaisvaltaisempaa neuvontaa eri tilanteisiin.

”Suhtautuminen työelämään ja omaan ajankäyttöön on muuttunut ajassa, vapautta arvostetaan paljon enemmän kuin aiemmin. Nuorilla on paljon huolenaiheita ja jopa pelkoa työelämää kohtaan. Oman polun löytyminen askarruttaa monia ja joukossa on yksinäisiä nuoria”, kuvaa toimitusjohtaja Määttä. Hän kertoo, että Barona on sijoittanut Frendi-sovellukseen, tarjoaa mahdollisuuksia verkostoitua myös elävässä elämässä.

Työntekijät solmivat työsopimuksen Baronan kanssa – joka maksaa palkan – ja työskentelevät asiakasyrityksessä. Asiakasyritys perehdyttää työntekijän työn sisältöön. On tärkeää, että erityisesti nuorten työntekijöiden vastaanottamiseen valmistaudutaan myös asiakasyrityksissä.

”Tehtävämme on välittää nuorille viestiä, että työelämä on ihan kivaa. Lisätä turvallisuuden tunnetta työelämässä ja olla tukena huolissa, ja välttää siten vakavammat mielenterveyden haasteet. Kaikilla ei ole omia verkostoja ja nuoren elämä voi mullistua vaikkapa lemmikin kuollessa tai talouden joutuessa epätasapainoon. Varhainen tuki rauhoittaa tilannetta. 

Lisätietoja TOP20 - raportista:
Henkilöstöala HELA
Toimitusjohtaja Merru Tuliara
merru.tuliara@henkilostoala.fi
040 562 6466

Asukkaille jaetaan etanasyöttejä espanjansiruetanoiden torjuntaan Jokelassa

$
0
0

Ovatko espanjansiruetanat kiusana jokelalaisella pihallasi? Voit hakea pakkauksen etanasyöttiä espanjansiruetanoiden torjuntaan omalla pihalla ja lähiympäristössäsi. Varaa pakkauksesi täyttämällä lomake viimeistään 11.6.  

Etanasyöttipakkaus tulee noutaa Koululammelta (Opintie 3) 12.6. klo 17.30–19 kesäkukkatalkoiden yhteydessä. Myöhemmin voit noutaa lomakkeella varatun pakkauksesi Jokelan kirjaston palvelutiskiltä omalla nimelläsi. Pakkauksia on jaossa rajoitettu määrä. 

Jaettavat etanasyöttipakkaukset ovat kahden kilon kokoisia. Etanasyöttiä annostellaan 2,5–5 grammaa neliömetrille eli pakkaus riittää noin 800 neliömetrin kokoiselle pinta-alalle. Luethan huolellisesti ohjeet pakkauksesta ennen etanasyötin käyttöä. Etanasyötti ja sen tehoaine rautafosfaatti ovat harmittomia siileille, kotieläimille, kastemadoille, mehiläisille ja muille hyödyllisille ötököille. Rautafosfaattia syötyään espanjansiruetana kaivautuu maahan kuolemaan ja näin ollen raatoja ei jää näkyviin. 

Jokelassa järjestetään 20.8 klo 17.30–19 etanantorjuntatalkoot Tikuntekijäntiellä, joissa talkoolaiset levittävät etanasyöttiä yleisille alueille ja keräävät näkyviä etanoita. 

Etanasyöttien jako on osa osallistuvan budjetoinnin 2023–2024 Etanat kuriin Jokelassa -projektia. Projekti koskee vain Jokelan aluetta, joten etanasyöttejä annetaan vain Jokelan alueella käytettäväksi. 

Lisätietoja espanjansiruetanasta Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sivuilla. 

Lisätiedot
Yhteisöpuutarhuri Laura Turpeinen, laura.turpeinen@tuusula.fi, 040 314 4333

LSJH palkittiin Finnish Fashion Awards -gaalassa

$
0
0

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) palkittiin kategoriansa parhaana Finnish Fashion Awards -gaalassa Helsingissä perjantaina 31. toukokuuta.

LSJH oli ehdolla muotialan innovaatioita ja kekseliäisyyttä juhlistavassa Innovation x Collaboration kategoriassa yhteistyöstään VAIN ja Latimmier vaatebrändien kanssa.

LSJH ja brändit tuottivat yhteistyönä Kööpenhaminan muotiviikoillakin esitellyt mallistot, joiden materiaaleina hyödynnettiin LSJH:n kuluttajapoistotekstiiliä.

– LSJH on tukenut Latimmierin vaatteiden tuotantoa poistotekstiilistä valmistetuilla kierrätyskankailla ja VAINin upcycling-mallistoa toimimalla raaka-ainepankkina ja lajittelemalla suomalaisilta kuluttajilta kerätystä poistotekstiilivirroista juuri heidän uusiotuotantotarpeisiinsa sopivia käytettyjä vaatteita, yhteistyöstä vastannut LSJH:n kierrätystekstiilien myyntipäällikkö Miira Ojanen kertoo.

– Suurkiitos Latimmier ja VAIN kivasta yhteistyöstä ja raadille tästä hienosta tunnustuksesta. Olemme LSJH:lla todella yllättyneitä ja erittäin kiitollisia. Kiitos myös upeille kanssaehdokkaille sekä kaikille suomalaisille, jotka kierrätätte poistotekstiilinne, Ojanen iloitsee.

Ojanen pitää palkintoa osoituksena muotialalla tapahtuvasta murroksesta, jossa rohkeat edelläkävijät viitoittavat tietä. 

– Se että LSJH:n kaltainen paikallinen jäteyhtiö palkitaan muotigaalassa, kertoo siitä, että tekstiilialalla tuivertavat muutoksen tuulet. Faktahan on, että tekstiiliteollisuus ei voi jatkaa kuten ennen. Luovuus ja rohkea yhteistyö yli toimialarajojen on uusien ratkaisujen löytämiseksi tärkeää – jopa välttämätöntä, Ojanen toteaa.

”Olemassa olevaa materiaalia on jo riittämiin”

LSJH on tehnyt jo yli vuosikymmenen töitä kuluttajapoistotekstiilien kiertotalouden vauhdittamiseksi. Yhtiön visiona on löytää yhdessä eri alojen toimijoiden kanssa parhaat kiertotalousratkaisut kotitalouksilta kerätylle poistotekstiilille.  

LSJH:n ja muiden kunnallisten jätelaitosten pyörittämä poistotekstiilien valtakunnallinen keräysverkosto kattoi vuonna 2023 jo 97 prosenttia Suomen pinta-alasta. Asukkailta ympäri Suomen kerättyä poistotekstiiliä on jalostettu kierrätysraaka-aineeksi Lounais-Suomessa.

–  Keskiverto suomalainen kuluttaa vuoden aikana noin 11,3 kiloa tekstiiliä. Miksi tuhlaisimme vettä ja maata esimerkiksi uusien tekstiilikuitujen kasvattamiseen, kun olemassa olevaa materiaalia on jo riittämiin. Poistotekstiiliä voidaan hyödyntää tekstiiliteollisuuden lisäksi monella muullakin teollisuuden alalla, Ojanen toteaa.

EU:ssa eletään tällä hetkellä poistotekstiilien osalta odottavaa aikaa. EU:n jätepuitedirektiivin myötä tekstiilin keräysvelvoite on siirtymässä jonkin ajanjakson sisällä jätelaitoksilta tuottajille.

Vaikka poistotekstiilin keräämiseen ja hyödyntämiseen liittyykin vielä monenlaisia kysymyksiä, toivoo LSJH olemassa olevilta yhteistyökumppaneilta rohkeutta jatkaa matkaa tekstiilien kiertotalouden edelläkävijöinä.

– Tekstiilien kiertotaloutta on mahdollista tehdä vain yhdessä. Yhteistyö eri alan yritysten, korkeakoulujen ja muiden jätelaitosten kanssa onkin ollut tavattoman hienoa ja inspiroivaa. Meillä on ovet auki kaikille poistotekstiilin hyödyntämisestä kiinnostuneille, Ojanen vinkkaa.

Fashion Finlandin ja Juni Communicationin perustama ja järjestämä Finnish Fashion Awards -tapahtuma järjestettiin perjantaina 31. toukokuuta 2024 osana Fashion in Helsinki -viikkoa. Järjestäjien tiedotteen pääset lukemaan täältä: https://fafi.fi/uutiset/suomalaisen-muodin-juhlaa-finnish-fashion-awardsissa-lue-voittajien-lista-joka-viestii-muotialan-monipuolisuudesta/.

 

Lisätiedot:

Miira Ojanen, LSJH
myyntipäällikkö
puh. +358 40 579 5312
miira.ojanen@lsjh.fi

Viewing all 113308 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>