Pohjoiset av-tekijät ja Yle -tapahtuma on Lapin yliopiston järjestämä kaksipäiväinen kokonaisuus, joka kutsuu pohjoisen alueen av-alan tekijöitä ja opiskelijoita yhteen Rovaniemelle. Tapahtuma tarjoaa pohjoisen tekijöille samalla matalan kynnyksen mahdollisuuden esittäytyä Ylen elokuvatiimille. Tapahtuma järjestetään Lapin yliopistolla 6.–7. toukokuuta 2024, ja se on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan Mauri-sali on päivitetty elokuvateatteriksi. Uudistetun salin avajaisia juhlistetaan Ylen tarjoamalla yleisöluennolla ja audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelman elokuvanäytöksillä.

Ylen elokuvatiimistä Rovaniemelle tulevat tilaaja-tuottajat Elina Pohjola ja Mikko Peltonen. He esittelevät Ylen elokuvatiimin toimintaa, ohjelmistopolitiikkaa ja dokumenttielokuvan tuotantoprosessia Ylen näkökulmasta.

Tapahtuman elokuvanäytökset tuovat nähtäviksi Lapin yliopiston audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelman parhaita opiskelijatöitä, henkilökunnan teoksia ja alumnien elokuvia tältä ja viime vuodelta. Ensimmäinen näytös koostuu dokumenttielokuvista ja toinen näytös fiktio-, tanssi- ja kokeellisista elokuvista. Näytöksessä on mukana muun muassa elokuvafestivaaleja kiertäneitä dokumenttielokuvia, kuten Flatlight Creativen kanssa yhteistyössä tehty, Maria Gullstenin ohjaama opiskelijaproduktio Kaksi Kaamosta sekä Oktoberin tuottama, audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelman alumnin Anna Kekkosen ohjaama Rajapinta.

Lisäksi tapahtuman aikana Ylen elokuvatiimi (Elina Pohjola ja Mikko Peltonen) tarjoaa pohjoisen av-alan tekijöille mahdollisuuden esittäytyä tekijänä tai kertoa kehittelyistään tai ideoistaan erikseen sovittavissa tapaamisissa (lisätietoja ilmoittautumislomakkeessa). Maanantai-iltana on myös mahdollisuus tulla tapaamaan vapaassa ja rennossa ilmapiirissa Elinaa ja Mikkoa ja muita tekijöitä Y-Northilla. Hyvän seuran lisäksi tarjolla on pientä purtavaa ja juomaa. Lapin elokuvakomissio ja Pava tukevat illanviettoa.

Ilmoittautuminen tapahtumaan alla olevasta linkistä 30.4.2024 mennessä:

https://forms.office.com/e/bqXH34QcwH

Tapahtuman ohjelma:

Maanantai 6.5.2024

Klo 9.15–12
Yleisöluento: Ylen elokuvatiimin toiminta, ohjelmistopolitiikka ja dokumenttielokuvan tuotantoprosessi
Tilaaja-tuottajat Elina Pohjola ja Mikko Peltonen
(Mauri-sali F1027)

Klo 13.00–14.45 
Lyhytelokuvanäytös 1: dokumenttielokuvat
(Mauri-sali F1027)

• Maria Gullsten: Kaksi Kaamosta
• Juuso Koivisto: Northern Performance
• Elmo Kaikkonen ja Erik Rotola-Pukkila: Kevättä kohti
• Anna Kekkonen: Rajapinta

Klo 15.00–16.00
Lyhytelokuvanäytös 2: fiktio- ja kokeelliset elokuvat
(Mauri-sali F1027)

• Tuulia Kaurala: Toiset ajat (fiktioelokuva)
• Timo Haanpää: C222 (tanssielokuva)
• Tomi Knuutila: My 9 lines (kokeellinen elokuva)
• Elisa Niku-Paavo: Aatos (fiktioelokuva)
• Arttu Nieminen: Lumihiutaleet / Muohtachalmmit (kokeellinen elokuva)

Klo 17.00–18.30
Sovitut Yle-tapaamiset Elina Pohjolan ja Mikko Peltosen kanssa
(F2082)

Klo 19.00–21.00
Tekijöiden illanvietto Y-Northilla (Aittatie 3)

Tiistai 7.5.2024

Klo 10.00–11.30
Sovitut Yle-tapaamiset Elina Pohjolan ja Mikko Peltosen kanssa
(F2082)

Lisätietoja:

Timo Haanpää
etunimi.sukunimi (at) ulapland.fi
P. 040 484 4365

Kuvat:

1. Tapahtuman elokuvanäytöksissä on esillä elokuvia audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelman alumneilta, opiskelijoilta ja henkilökunnalta. Mukana on muun muassa alumni Anna Kekkosen ohjaama lyhyt dokumenttielokuva Rajapinta (2023): siinä sukelletaan neljän henkilön vapauden ja itsenäisyyden kokemukseen, joka syntyy vedessä olemisen kautta.
2. Maria Gullstenin ohjaama opiskelijaproduktio Kaksi Kaamosta -dokumentti tekee näkyväksi ihmisten suhdetta heidän keräilemiinsä esineisiin.

Naisten telinevoimistelun Euroopan mestaruuskilpailut käydään Italian Riminissä 2.-5.5.2024. Kilpailuissa ratkotaan Euroopan mestaruuksien lisäksi eurooppalaisten viimeinen menolippu Pariisin olympialaisiin.

Suomen naisten joukkueessa kilpailevat Maisa Kuusikko (Tampereen Voimistelijat), Kaia Tanskanen (Jyväskylän Voimistelijat -79), Olivia Vättö (Espoon Telinetaiturit), Misella Antila (Oulun Pyrintö) ja Saara Kokko (Oulun Pyrintö).

EM-kisoissa jaetaan Euroopan voimistelijoiden osalta viimeinen paikka tulevan kesän Pariisin olympialaisiin. Henkilökohtaisen olympiapaikan saa yksi neliottelija eli se, joka on lopputuloksissa paras niistä urheilijoista, joilla ei vielä ole paikkaa.

Maisa Kuusikko, Olivia Vättö ja Kaia Tanskanen ovat arvokisoissa jo tuttuja kasvoja. Tätä kolmikkoa lähtevät täydentämään arvokisojen ensikertalaiset, Oulun Pyrinnön Saara Kokko ja Misella Antila.

Maajoukkueen päävalmentaja Pauliina Savolan mukaan ensikertalaiset pääsevät kovatasoisille kisa-areenoille.

”Saara on arvokisojen ensikertalainen. Misella ei ole vielä päässyt kilpailemaan arvokisoissa, mutta hän oli varalla viime vuoden MM-kilpailuissa, ja molemmat olivat Universiadien joukkueessa viime vuonna. Kilpailun taso tulee olemaan olympiakarsinnan takia kova. Tasaisen hyvää joukkuetekemistä odotetaan”, kuvailee Savola joukkueen tunnelmia.

Savolan mukaan alkuvuoden sairastelusta parantuneella Kaia Tanskasella on mahdollisuudet pärjätä hyvin permannolla. Maaliskuussa permannon ja neliottelun Suomen mestariksi kruunattu Tanskanen odottaakin itseltään tasokasta kilpailua.

”Valmistautuminen on sairastelun jälkeen sujunut hyvin. Toivon tietenkin, että saisin itselleni olympiapaikan. Lähden kuitenkin pitämään hauskaa ja nauttimaan jokaisesta suorituksesta ja koko kilpailusta”, kuvailee tuore Suomen mestari Tanskanen.

Maisa Kuusikolta odotetaan vahvaa suoritusta nojapuilla

Suomen joukkueesta katseet suuntautuvat arvokisakonkari Maisa Kuusikkoon. Kuusikko on kuntouttanut viime syksynä loukkaantunutta polveaan ja laittanut kaiken keskittymisensä tällä kertaa nojapuihin.

Vuoden 2023 EM-kilpailuissa Kuusikko teki jälleen historiaa voimistelemalla ensimmäisenä suomalaisena naisten neliottelun finaaliin toista kertaa. Suomen telinevoimistelulupaus lähtee tämän vuoden kilpailuihin määrätietoisena.

”Olen kiertänyt kaikki neljä maailmancupia ja kilpaillut vain nojapuita, eli niitä on tullut tehtyä aika paljon. Toivon joukkueelle mahdollisimman hyvää tulosta, ja että itse saisin tehtyä onnistuneen kisan”, kertoo Kuusikko päättäväisenä.

Päävalmentaja Savola uskoo Kuusikon yltävän parhaimmillaan finaalisuorituksiin eli kahdeksan parhaan joukkoon.

“Maisan nojapuut tulevat olemaan tähtihetki yksittäisillä telineillä, johon kohdistuu odotuksia. Maisa pystyy jopa finaalitasoon. Kaikki riippuu toki siitä, millaiseksi taso muodostuu”, kommentoi Savola.

Kilpailun aikataulu

Ajat ovat Suomen aikaa, Riminissä kello on tunnin jäljessä Suomea (UTC +2)

TO 2.5.2024

• Naisten neliottelu, karsinnat teline- ja joukkuekilpailun finaaleihin klo 11.00–21.00
• Suomi divisioonassa 1 klo 11.00–13.05

PE 3.5.2024

• Tyttöjen neliottelu ja joukkuekilpailu klo 11.45–21.00
• Suomi divisioonassa 2 klo 13.30–15.35

LA 4.5.2024

• Naisten telinefinaalit klo 17.25–20.45

SU 5.5.2024

• Naisten joukkuefinaali klo 16.00–18.04
• Tyttöjen telinefinaalit klo 11.00–14.20

Näin seuraat kilpailuja

• Lisätietoja kilpailusta virallisilta kisasivuilta
• Karsintoja voi seurata livestriimistä
• Finaalit näkyvät Ylen kanavilla
• Reaaliaikaisesti päivittyvä tulospalvelu löytyy täältä 

Urheilijoista löytyy median käyttöön kuvia Voimisteluliiton mediapankista.

Lisätietoja ja mahdolliset haastattelupyynnöt:

Hanna Järvinen

Joukkueenjohtaja

+358 44 308 0376

Terapiat etulinjaan-toimintamalli tarjoaa keinoja perustason mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja prosessien kehittämiseksi yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa. Toimintamalli tähtää siihen, että jokaisella etulinjan sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä. Näin varmistetaan, että ihminen saa tukea nopeasti, riippumatta siitä mistä hän hakee apua.

Kanta-Häme on ollut toimintamallin yhteiskehittämisessä aktiivisesti mukana syksystä 2022. Aikuisille suunnattu Terapianavigaattori otettiin käyttöön Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdeyksiköissä hoidon tarpeen arvion ja hoitoon ohjauksen tueksi viime vuoden aikana. Terapianavigaattorin täyttömäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa ja 100 000 kansallinen raja rikkoutuu huhtikuussa. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella Terapianavigaattorin täyttää joka kuukausi yli 250 apua hakevaa ja heistä 70 % arvioi hakeutuvansa hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden piiriin. Terapianavigaattorin voi täyttää selaimessa osoitteessa www.terapianavigaattori.fi ja linkki löytyy myös Oma Häme-sovelluksesta.

Vuoden kestävä kognitiivisen lyhytterapian koulutus ammattilaisille on mahdollistanut kantahämäläisille 5-10 käynnin lyhytterapian lähipalveluna omalla terveysasemalla. Lyhytterapiaa on tarjottu useimmiten ahdistukseen ja masennukseen. Koulutushoitoja on toteutettu myös unettomuuden, paniikkihäiriön, sosiaalisten tilanteiden pelon sekä erilaisten riippuvuuksien hoitoon. Asiakkaat ovat kokeneet lyhytterapiassa hyötyneensä erityisesti tehtävistä ja työkaluista, joiden avulla he oppivat itse lievittämään oireitaan, esimerkiksi ahdistusta tai masennusta, sekä uusien ajattelumallien ja tunnetaitojen harjoittelusta.

Sairaanhoitajat Anna Jusula ja Samu Brusila kertovat saaneensa asiakkailta erittäin positiivista palautetta lyhytterapiajakson jälkeen:

–Terapiassa oppi käsittelemään ahdistusta oikealla tavalla. Terapia auttoi ymmärtämään mistä ahdistus kumpuaa ja miksi. Terapiassa oppi elämään sosiaalisen ahdistuksen kanssa. Terapia auttoi ymmärtämään, että pitää vaan mennä tilanteisiin välttelemisen sijaan.

–Lyhytterapian avulla asiakas kuvasi oivaltaneensa asioita ja saaneensa keinoja esimerkiksi näkökulman muuttamiseen liittyen vanhoihin ajatusmalleihin.

Mielenterveystalo tarjoaa yli 50 omahoito-ohjelmaa hyödynnettäviksi itsenäisesti tai ammattilaisen kevyellä tuella (1-3 käynnin ohjattu omahoito). Omahoito-ohjelmia löytyy erilaisiin oireisiin, elämäntilanteisiin ja mielen hyvinvointiin sekä eri kohderyhmille. 

–Terapiat etulinjaan-toimintamallin tuella olemme lisänneet ammattilaisten osaamista ja kehittäneet perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden prosesseja. Kyse ei ole ulkopuolelta tulevan toimintamallin käyttöönotosta sellaisenaan, vaan olemme hyödyntäneet työkaluja oman kantahämäläisen toimintamallin rakentamiseksi perustasolle, summaa avopalveluiden palvelualuepäällikkö Minna Porras.

Tutustu lisää:

Terapianavigaattori

Apua hakevan kokemukset Terapianavigaattorista (youtube.com)

Terapianavigaattori lääkärin työssä sote-keskuksissa (youtube.com)

Terapianavigaattori tutuksi (youtube.com)


Lisätietoja:

Tiina Husso 

puh. +358 40 570 4727  

tiina.husso@omahame.fi

Koordinaattori, KTM, sairaanhoitaja YAMK

Mielenterveys- ja päihdepalvelut 

Lahden kaupunki ja kumppanuuspöydät haastavat alueidensa asukkaat Kilometrikisaan 1.5. alkaen. Leikkimielisessä kilpailussa mitellään siitä, mikä joukkue polkee eniten kilometrejä tai minuutteja syyskuun loppuun mennessä.

Tämän vuoden Kilometrikisassa on mahdollista osallistua oman alueen joukkueeseen. Kilometrinkisan joukkueita koordinoivat Lahden kaupunki ja kumppanuuspöydät.

Joukkueet ovat eteläinen, pohjoinen, itäinen ja keskusta. Aluejako selviää Lahden karttapalvelusta.

Valtakunnallinen kilometrikisa 2024 poljetaan 1.5.–30.9.2024. Luvassa on siis 153 päivää leikkimielistä kisailua, yhteisöllisyyttä ja kunnon kohentamista.  

Ilmoittautuminen ja joukkue

Aiemmin kisaan osallistuneilla on jo olemassa oleva käyttäjätunnus Kilometrikisaan. Sillä voi kirjautua järjestelmään ja liittyä olemassa olevaan joukkueeseen.

Jos olet mukana ensi kertaa, rekisteröidy ensin käyttäjäksi osoitteessa https://www.kilometrikisa.fi/accounts/register/ Rekisteröitymisen jälkeen voit ilmoittautua joukkueeseen.

Alueellisten joukkueiden nimet ja osallistumiskoodit:

• Lahden kaupunki, Pohjoinen: PohjoinenKK2024
• Lahden kaupunki, Itäinen: ItäinenKK2024
• Lahden kaupunki, Eteläinen: EteläinenKK2024
• Lahden kaupunki, Keskusta: KeskustaKK2024

Kilometrikisan käynnistymisen jälkeen vietetään pyöräilyviikkoa 3.–12.5.2024. Katso pyöräilyviikon 2024 ohjelma Lahdessa kaupungin verkkosivuilta.

Lisätiedot

Liikuntapalveluvastaava Sanna-Maija Nurminen, p. 040 702 9236

Komission terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA) käynnisti eilen yhteistyössä EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Belgian kanssa kriittisten lääkkeiden allianssin osana toimia kohti Euroopan terveysunionia.

Allianssi kokoaa yhteen kansallisten viranomaisten, teollisuuden, terveydenhuoltoalan organisaatioiden, kansalaisyhteiskunnan sekä komission ja EU:n virastojen edustajia pohtimaan parhaita keinoja kriittisten lääkkeiden pulan ratkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi.

Komissio ilmoitti allianssin perustamisesta ensimmäisen kerran lokakuussa 2023. Allianssi keskittyy teollisuuspolitiikkaan ja täydentää komission ehdottamaa EU:n lääkelainsäädännön uudistusta. Allianssin perustamisella vastataan muun muassa 23 EU-maan kehotukseen lisätä alan strategista riippumattomuutta.

Allianssiin liittymisestä kiinnostuneita pyydettiin 16. tammikuuta 2024 avautuneella haulla ilmoittautumaan mukaan, ja nyt allianssissa on noin 250 rekisteröityä jäsentä. Näihin kuuluu muun muassa EU-maita edustavia ministeriöitä ja valtion virastoja, yrityksiä ja organisaatioita teollisuuden edustajina sekä kansalaisjärjestöjä.

Allianssin keskeiset strategiset toimet

Allianssi toteuttaa toimia, jotka liittyvät toimitusvarmuuden ja lääkkeiden saatavuuden parantamiseen sekä EU:n toimitusketjujen riippuvuuksien vähentämiseen.

Viime kädessä toimet lisäävät Euroopan lääketeollisuuden häiriönsietokykyä ja kestävyyttä Euroopassa ja turvaavat kansalaisten lääkkeiden saannin. Toimitusvarmuuden parantamiseksi allianssi laatii strategisia suosituksia puutteiden korjaamiseksi ja ehkäisemiseksi. Keskeisiä tarkasteltavia tekijöitä ovat liiallinen riippuvuus rajallisesta määrästä ulkoisia toimittajia, rajalliset monipuolistamismahdollisuudet ja rajallinen tuotantokapasiteetti. Lähtökohtana on unionin kriittisten lääkkeiden luetteloon sisältyvien lääkkeiden toimitusketjun pullonkauloja koskeva yhteinen haavoittuvuusanalyysi.

Allianssissa käydyt keskustelut auttavat komissiota yksilöimään valmisteilla olevia innovatiivisia investointihankkeita, joita voitaisiin tukea EU:n ja kansallisella rahoituksella EU:n valmistusteollisuuden vahvistamiseksi.

Allianssi tarkastelee myös sitä, miten markkinakannustimia, kuten mahdollisuutta laajentaa valmistuskapasiteetin varaussopimusten ja yhteishankintojen käyttöä, voidaan käyttää kriittisten lääkkeiden toimitusvarmuuden parantamiseen.

Allianssi aloittaa nyt työnsä, ja se on tarkoitus julkaista vuoden loppuun mennessä ensimmäiset suositukset toimista, joita olisi toteutettava kriittisten lääkkeiden tarjonnan parantamiseksi.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_24_2229  

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo.ulvila@ec.europa.eu

Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina.hotti@ec.europa.eu

Seuraa X:ssä / Twitterissä @eukomissio

Careeria piti kevään yhtiökokouksensa POMO-talossa 22.4.2024 Porvoossa. Yhtiökokous valitsi Careerialle hallituksen uudelle toimikaudelle 22.4.2024 eteenpäin. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Mikko Valtonen. Hallituksen jäsenistö vaihtui kahdella henkilöllä. 

Careerian hallitus 22.4.2024 alkaen 

Careerian POMO-talossa 22.4.2024 pidetyn yhtiökokouksen asialistalla oli tilinpäätöksen lisäksi hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten valitseminen. Puheenjohtajana jatkaa Mikko Valtonen. Careerian hallituksessa jatkaa seitsemän vanhaa jäsentä ja uusia jäseniä valittiin kaksi. Porvoon kaupungilta Hilding Mattssonin tilalle hallitukseen valittiin Johan Söderberg ja Loviisan kaupungilta Miia Henton tilalle Pamela Stenberg. Careerian tilinpäätös osoitti 497 695,65 euroa voittoa, joka päätettiin siirtää voitto/tappiotilille. Yhtiökokous kiitti Careeriaa hyvästä taloudenpidosta ja saavutetuista säästöistä.

Careerian hallitus 22.4.2024 alkaen:

Mikko Valtonen, Porvoon kaupunki, pj.
Markku Välimäki, Porvoon kaupunki
Sofia Antman, Porvoon kaupunki
Anu Harjumaaskola, Porvoon kaupunki
Söderberg Johan, Porvoon kaupunki
Anne Lampinen, Askolan kunta
Markku Lautamäki, Lapinjärven kunta
Jari Kekkonen, Loviisan kaupunki
Stenberg Pamela, Loviisan kaupunki
Juha Salo, Sipoon kunta

Hallituksen puheenjohtaja Mikko Valtonen kiitti vanhaa hallitusta hyvästä yhteistyöstä ja toivotti uudet hallituksen jäsenet tervetulleiksi. Uusi hallitus jatkaa yhtiön uudistuvan strategian mukaisen toiminnan sekä toimitilahankkeen eteenpäin viemistä. 

Lisätietoja: 
Hallituksen puheenjohtaja Mikko Valtonen, puh. 040 867 8250, mikko@mikkovaltonen.fi 
Toimitusjohtaja Pasi Kankare, Careeria, puh. 040 682 1264, pasi.kankare@careeria.fi 

Lappeenrannan seudun joukkoliikenteen 90 vuorokauden kesäliput tulevat myyntiin 1.5.2024. Myyntiaika jatkuu toukokuun loppuun asti. Kesälipun voi ostaa Waltti-verkkokaupassa tai palvelupisteessä (Winkki, Joutsenon kirjasto, Aalef).

Kesälipun voimassaolo alkaa ensimmäisestä leimauksesta ja päättyy viimeistään 15.9.2024. Käyttämättä jääneitä päiviä ei hyvitetä.

Kesälippu on voimassa Lappeenrannan paikallisliikenteen seutu- ja lähiliikenteen busseissa sekä palvelulinjoilla P1 ja P3. Aikataulut löytyvät Jouko-reittioppaasta osoitteesta https://lappeenranta.digitransit.fi/

Kaikki kesälipun matkakortilleen ladanneet ovat automaattisesti mukana arvonnassa, jossa arvotaan kolme kappaletta kuukauden Jouko-kaupunkipyöräpasseja. Arvonta suoritetaan kesäkuun alussa matkakorttinumeroiden perusteella. Kaupunki on yhteydessä onnekkaisiin voittajiin. Palkintoa ei vaihdeta rahaksi eikä hyvitetä ja se on käytettävä kaupunkipyöräkauden 2024 aikana.

Lisätietoja:

Terhi Koski, joukkoliikennepäällikkö
Puh: 040 651 5599, terhi.koski@lappeenranta.fi 

Lisätieto-, lehdistölippu- (0 € (arvostelu) / 5 €) ja haastattelupyynnöt osoitetaan
Viiruksen viestintävastaavalle Elis Henellille (050 444 0344, elis.henell@viirus.fi).

Kuinka pitkälle ajatusta uudesta kuvitteellisesta luomiskertomuksesta voi viedä? Millaisia ovat kuvitellun uuden maailman luomismyytit – minkälaista yhteiskuntajärjestystä ne oikeuttavat, entä minkälaisia uskomuksia ja valtasuhteita ne synnyttävät uudessa maailmassa?

“Alkuun lähestymme aihetta erilaisten luomismyyttien kautta. Teosprosessin aikana keskiöön nousi ihmisten ja olentojen välinen yhteys sekä yhteinen jakaminen osana laajempaa ymmärrystä maailmasta”, Broas & Nyberg kertovat.

Broas & Nyberg on tanssitaiteilija Jenna Broaksen sekä tila- ja videotaiteilija Fabian Nybergin vuonna 2018 perustama taiteilijaduo.

“Työskentelemme käsitteiden sekä konseptien parissa, jotka käsittelevät ihmisyyttä ja tulevaisuutta, kiertokulkuja ja aikaa sekä elämää ja kuolemaa. Työskentelemme näyttämö-, installaatio- ja videotaiteen parissa. Yhteistyömme on lähtenyt halusta ja tarpeesta luoda visuaalista ja ajankohtaista taidetta tanssi- ja installaatiotaiteen rajapinnalle sekä laajentaa koreografista ajattelua 3D-animointiin ja videotaiteisiin”, taiteilijapari kertoo.

Skapelsen-teoksessa duo tarttuu syvälle ihmisyyteen juurtuvaan aiheeseen – oman olemassaolonsa ymmärtämiseen – tanssin ja visuaalisin keinoin.

“Olemme luoneet tilaan hengittävän valoveistoksen, joka levittää ympärilleen kirkasta päivänvaloa. Teoksen visuaalisuus yhdessä esiintyjien monitasoisen liikekielen kanssa antavat katsojan omille assosiaatioille tilaa”, Broas & Nyberg avaavat.

Teoksen taiteelliseen työryhmään kuuluvat Broas ja Nybergin lisäksi esiintyjät Kardo Shiwan, ja Ella-Noora Koikkalainen, säveltäjä Martin Granö ja vaatesuunnittelija Hanne Jurmu sekä teosprosessissa mukana ollut senioritanssija Eija Klinga.

Skapelsen nähdään yhteensä kuusi kertaa Teater Viiruksen Suuressa salissa 4.-11.5.2024 välillä.

För mer information, en pressbiljett (0 € (recension) / 5 €) och intervjuförfrågningar: rikta dig till Viirus informatör Elis Henell (050 444 0344, elis.henell@viirus.fi).

Hur långt kan tanken om skapelsen av en ny värld drivas? Hurdana är den nya världens skapelsemyter – vilken typ av social ordning rättfärdigar de, och vilken typ av övertygelser och maktförhållanden skapar de?

"Inledningsvis närmade vi oss ämnet via en mängd olika skapelsemyter. Under processens gång växte det fram ett fokus på kopplingen mellan människor och andra varelser samt på vikten av samhörighet som en del av en bredare förståelse av världen", förklarar Broas & Nyberg.

Broas & Nyberg är en konstnärsduo som grundades 2018 av danskonstnären Jenna Broas och konstnären Fabian Nyberg, som arbetar med rum, ljus och video.

“Vi arbetar med koncept och teman som berör mänskligheten och framtiden, kretslopp och tid samt liv och död. Vi arbetar med scenkonst, installationskonst och videokonst. Vårt samarbete har tagit avstamp i en vilja och ett behov att skapa visuell och aktuell konst i gränszonen mellan dans- och installationskonst samt expandera det koreografiska tänkandet till installationer, 3D-animationer och videokonst”, berättar konstnärsparet.

I verket Skapelsen greppar duon ett tema som är djupt rotat i mänskligheten – att förstå sin egen tillvaro – via dansens och den visuella konstens medel.

“Som en del av föreställningsutrymmet har vi skapat en ljusskulptur som andas och som sprider ett sken av dagsljus omkring sig. I kombination med ett mångfacetterat rörelsespråk ger verkets visualitet åskådaren utrymme för egna associationer”, förklarar Broas & Nyberg.

I den konstnärliga arbetsgruppen ingår förutom Broas och Nyberg även skådespelarna Kardo Shiwan och Ella-Noora Koikkalainen, kompositör Martin Granö, kläddesigner Hanne Jurmu, och som del av processen seniordansaren Eija Klinga.

Skapelsen spelas sex gånger på Teater Viirus mellan den 4 och 11 maj 2024.

– En koe itseäni mitenkään voittajaksi. Olen vain toiminut niin kuin olen parhaaksi nähnyt, sanoo Tom Konkara Ruduksen Lahden betonitehtaalta. 

Ruduksen Lahden Mukkulan betonitehtaalla on hämmästyttävän siistiä.
– Niin ovat muutkin huomautelleet, tuumaa Tom Konkara (33) tyynesti.

Konkaran oma-aloitteinen toiminta työturvallisuuden edistämiseksi on laitettu merkille muun muassa tehtaan auditoinneissa sekä tehtaalla vierailleilta urakoitsijoilta ja kuljettajilta saaduissa palautteissa.
Vanha sanonta ”hyvä kello kauas kuuluu” kävi toteen. Konkara kävi maaliskuussa Amsterdamissa pokkaamassa tunnustuksen työturvallisuuden eteen tehdystä ansiokkaasta työstä CRH:n Safety Awards -tilaisuudessa. CRH-konserni on Ruduksen emoyhtiö.

– Tieto palkinnosta tuli minulle kyllä ihan puun takaa. Olen perusluonteeltani järjestelmällinen ja siisti ihminen ja suhtaudun työhöni lähes intohimoisesti. Se sitten heijastui niin, että palkintokin tuli, Konkara pohtii.

– CHR:n Euroopan divisioonassa on 45 000 työntekijää ja tuossa tilaisuudessa palkittiin 40. Ei siis ihan joka jätkää, Konkara tuumaa selvästi hyvillään.

Konkara on Betoniperheen palkkalistoilla, mutta työssään yksi ruduslaisista. Asenne työturvallisuuteenkin edustaa alan edelläkävijän tasoa.

Konkara käy kuljettajien kanssa kuukausittain läpi Ruduksen työturvallisuusinfon huolella. Katsotaan, mitä muista toimipaikoista raportoidaan, onko ollut läheltä piti -tilanteita ja mistä voidaan ottaa opiksi. Niin Konkara kuin kuskitkin kuittaavat allekirjoituksellaan, kun homma on siltä kuukaudelta tehty.

Tom Konkaran mukaan on paljon helpompi työskennellä, kun on siistiä ja tiedetään, missä tavarat ovat ja miten tulee toimia. – Ja kaikilla on mukavampaa, hän lisää.

Hän pitää erittäin tärkeänä sitä, että Ruduksen johto on sitoutunut työturvallisuuden edistämiseen.
– Jos ylempi porras ei sitoudu, niin ei kyllä alempikaan. Työturvallisuuden edistäminen ja sääntöjen noudattaminen on meidän kaikkien vastuulla.
– Ruduksella työturvallisuus on hyvällä tasolla, mutta ainahan löytyy parannettavaa, kun toimintatavat muuttuvat ja ala kehittyy, Konkara sanoo.

Lue koko haastattelu Rudus Pro uutisista >

Työtehoseura ja Suomalaisen työn liitto järjestävät valtakunnallisen Työtehoteko-kilpailun, joka on avoin niin pienille kuin suurille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille. Kilpailussa haetaan ja jaetaan käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoa ja hyvinvointia suomalaiseen työelämään. 

- Työtehoteot voivat olla niin teknologian tuomia ratkaisuja kuin uusia toimintatapoja, yksinkertaisiakin huomioita, joilla työaikaan on saatu säästöä, tekemiseen tehokkuutta ja prosesseihin sujuvuutta, työhyvinvointia unohtamatta, taustoittaa Työtehoseuran toimitusjohtaja Juha Ojala kilpailun tavoitteita.

Työtehoteko-kilpailu on avoinna 30.8.2024 saakka. Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5000 euron arvoisella rahapalkinnolla. Kilpailun voittaja ja Työtehoteko-kunniamaininnat julkistetaan syksyllä järjestettävässä tapahtumassa. Kilpailuraati arvioi ehdotuksia kriteereinään innovatiivisuus, sovellettavuus käytäntöön, konkreettiset vaikutukset työn tuottavuuteen sekä työhyvinvoinnin parantumiseen.

Raadissa on mukana arvostettuja alan asiantuntijoita eri toimialoilta: Heli Anttila, Vice President R&D, Fazer Group; Kalle Isotalo, toimitusjohtaja, Antti-Teollisuus; Marko Miettinen, toimittaja, Yle; Sami Pakarinen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto; Kirsi Tossavainen, Head of Agri & Forestry, Nordea; Katri Viippola, toimitusjohtaja, Suomalaisen työn liitto ja Juha Ojala, toimitusjohtaja, Työtehoseura ry.

Työtehoteko-kilpailun tavoitteena on tuoda esille myönteiselle tavalla suomalaisen työelämän muutosta ja kehittymistä. Ehdotetut Työtehoteot saavat näkyvyyttä Työtehoseuran ja Suomalaisen työn liiton kanavilla syksyn 2024 aikana.

Lisätietoja Työtehoseuran kotisivuilla www.tts.fi/tts/tyotehoteko

Lisätietoja:

Työtehoseura ry
Juha Ojala, toimitusjohtaja, puh. 050 5673 908, juha.ojala@tts.fi
Anna-Maija Kirkkari, varatoimitusjohtaja, puh. 040 7304 667, anna-maija.kirkkari@tts.fi

Suomalaisen työn liitto ry
Katri Viippola, toimitusjohtaja, puh. 0400 129 500, katri.viippola@suomalainentyo.fi

Työtehoseura ry on yksi Suomen vanhimmista itsenäisesti toimivista koulutus- ja tutkimusorganisaatioista. Työtehoseura perustettiin sata vuotta sitten työn ja tuottavuuden kehittämiseksi.  

Suomalaisen työn liitto on vuonna 1912 perustettu puolueeton yhdistys, jonka tehtävänä on toimia sen eteen, että suomalainen työ voi hyvin ja että työ menestyy Suomessa.

Järvenpää pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja päästötön, jätteetön sekä kestävän kulutuksen kaupunki vuoteen 2050 mennessä. Nämä tavoitteet asetettiin Resurssiviisas Järvenpää -tiekartassa, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2019.  

Päästöjen vähentäminen nopeasti on tärkeää, sillä Euroopan unionin ilmastontutkimuspalvelu Copernicuksen mukaan ilmaston voimakas lämpeneminen jatkuu ja vuosi 2023 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin. Ilmaston lämpeneminen on jo näkynyt Euroopassa esimerkiksi voimakkaiden lämpöaaltojen ja metsäpalojen sekä tulvien ja kuivuuden lisääntymisenä.  

Hiilineutraaliustavoitteen etenemistä seurataan muun muassa tarkastelemalla Järvenpään alueellisten kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä, joka kuvataan CO2-raportissa. Vuonna 2022 Järvenpään alueelliset päästöt ilman teollisuutta olivat 99,7 kt CO2-ekvivalenttia ja vuonna 2021 101,4 CO2-ekv. Vuonna 2022 päästöt laskivat 2 % vuoteen 2021 verrattuna, kun muissa laskentaan osallistuneissa kunnissa päästöt laskivat keskimäärin 4 %. CO2-raporttiin voi tutustua tiedotteen lopusta löytyvän linkin kautta. 

Vuonna 2023 alueelliset päästöt olivat ennakkotiedon mukaan 93,8 kt CO2-ekv. Tuoreimman päästötiedon laskemiseen käytetään osittain arvioita ja oletuksia, sillä kaikki laskentaan käytettävät tiedot eivät ole vielä valmistuneet edellisen vuoden osalta silloin, kun CO2-raportti julkaistaan. Tällöin päästöt ilmoitetaan ennakkotietona. 

Asukaskohtaisesti tarkasteltuna Järvenpään alueelliset päästöt vuonna 2022 olivat 2,2 t CO2-ekv, kun kaikkien laskentaan osallistuneiden kuntien asukaskohtaisten päästöjen vaihteluväli oli 2,1–14,2 t CO2-ekv.

CO2-raportissa tarkastellaan kuluttajien sähkönkulutuksesta, rakennusten lämmityksestä (sähkölämmitys, maalämpö, kaukolämpö ja erillislämmitys), tieliikenteestä, maataloudesta sekä jätehuollosta aiheutuvia päästöjä.  

Kohti ilmastotavoitteita 

Järvenpään hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti Järvenpään alueellisten päästöjen tulee olla enintään 40 kt CO2-ekv vuoteen 2035 mennessä, eli alle puolet nykyisistä päästöistä. Ollakseen hiilineutraali nämä jäljelle jäävät päästöt tulee kompensoida, ensisijaisesti Järvenpään alueella esimerkiksi hiilinieluja kasvattamalla.  

Järvenpään alueellisten päästöjen kehitys on viime vuosina ollut melko tasaista. Aikaisempina vuosina suuria päästövähennyksiä on saatu aikaan, kun kaukolämmön- ja sähköntuotannossa on siirrytty vähäpäästöisempiin energianlähteisiin. Vastaavanlaisia, suuria ja yksittäisillä toimilla saavutettavia päästövähennysmahdollisuuksia ei ole kuitenkaan paljon tarjolla. Vaikuttavia ja tehokkaita toimia sekä toimintatapojen muutosta tarvitaan kaikilla yhteiskunnan alueilla.  

Tehokkaita ja vaikuttavia päästövähennystoimia tarvitaan kaikilla toimialoilla, erityisesti tieliikenteessä, öljylämmityksestä luopumisessa sekä jätehuollossa.

Tieliikenteen ja jätehuollon päästöjen vähentäminen sekä öljylämmityksestä luopuminen ovat keskeisissä rooleissa Järvenpään päästöjen vähentämisessä. Tieliikenne oli suurin yksittäinen alueellisten kasvihuonekaasupäästöjen lähde Järvenpäässä vuonna 2022. Tieliikenteestä aiheutui 42 % Järvenpään alueellista päästöistä. Liikenteen päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi suosimalla julkista liikennettä, kävelyä, pyöräilyä sekä kimppakyytejä henkilöautoilun sijaan.

Rakennusten lämmityksestä aiheutuvat päästöt olivat yhteensä 29 % alueellisista päästöistä. Erillislämmityksen, eli puuta, maakaasua ja öljyä hyödyntävän lämmityksen osuus oli 8 %. Uusiin rakennuksiin kannattaa valita energiatehokkaita ratkaisuja ja vähäpäästöisiä energiamuotoja. Vanhemman rakennuksen energiankulutuksen päästöihin taas voi vaikuttaa energiaremontilla, joka voi myös säästää käyttökustannuksia.

Jätehuollon päästöjen osuus Järvenpään alueellisista päästöistä oli 18 %. Jätehuollon päästöt ovat Järvenpäässä merkittävät myös muihin CO2-raportin kuntiin verrattuna.  Jätehuollon päästöjä voidaan vähentää muun muassa lajittelemalla biojäte erilleen sekajätteestä, jolloin se kompostoidaan, eikä mätänemisessä syntyvää metaania pääse karkaamaan ilmakehään. Biojätteen keräysvelvollisuus laajeni koskemaan kaikkia kiinteistöjä Järvenpäässä huhtikuussa 2024, mikä toivottavasti nostaa lajitteluastetta ja laskee jätehuollon päästöjä.

Myös kulutuksen, maankäytön muutoksen ja rakentamisen päästöihin tulee kiinnittää huomiota

Alueelliset päästöt eivät sisällä kuitenkaan kaikkia Järvenpäässä syntyviä päästöjä tai kulutuksen päästöjä. Esimerkiksi Järvenpäässä kulutetun ruoan, tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta aiheutuvat päästöt syntyvät muualla eikä niitä tarkastella osana alueellista päästölaskentaa. Kulutuksesta aiheutuvat päästöt ovat kuitenkin merkittävä ja Järvenpäässä niitä on selvitetty KULMA-hankkeessa vuosina 2020 ja 2022. Myöskään esimerkiksi maankäytön muutoksen tai rakentamisen päästöt eivät ole mukana CO2-raportin laskennassa. Näihinkin päästölähteisiin on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota, jotta ilmasto- ja resurssiviisaustavoitteet voidaan saavuttaa.  

Seuraa kaupungin ilmasto- ja ympäristötyötä Ympäristövahdissa

Päästöseurannan lisäksi kaupungin ilmasto- ja ympäristötyötä sekä muiden resurssiviisauden tavoitteiden etenemistä kuvaavia mittareita seurataan Ympäristövahti-palvelussa. Resurssiviisauden tiekartan toimenpiteiden eteneminen sekä kehitystä kuvaavat mittarit kootaan vuosittain julkaistavaan resurssiviisauden tiekartan seurantaraporttiin. Vuoden 2023 resurssiviisauden seurantaraportti tullaan julkaisemaan kesällä 2024.

KULMA-raportti: kulutuksen päästöt 2022

Lue myös, miten KULMA-hankkeessa on laskettu kulutuksen hiilijalanjälkeä aikaisempina vuosina:

Järvenpään kulutuksen hiilijalanjäljestä aikaisempaa tarkempaa tietoa

Kuntien kulutuksen hiilijalanjälki selvitettiin ensimmäistä kertaa – järvenpääläisillä vertailun pienin hiilijalanjälki

Aiheeseen liittyvät linkit:

Suomen ympäristökeskuksen kuntien päästölaskenta

Järvenpään Ympäristövahti

Kasvihuonekaasupäästöt

Resurssiviisaus

Lisätietoja:

Salka Orivuori
ilmasto- ja ympäristöpäällikkö
puh. 040 315 2257
salka.orivuori@jarvenpaa.fi

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien ilmoittamien tietojen mukaan instituuttien toimintaan osallistui vuonna 2023 yhteensä yli 1 700 kulttuurin ja tieteen ammattilaista. Toiminnan kautta tarjottiin uusia työtilaisuuksia muun muassa näyttelyihin osallistuneille taiteilijoille, erilaisten keskustelutilaisuuksien puhujille, työpajojen ja kurssien vetäjille, julkaisujen kirjoittajille sekä esiintyville taiteilijoille.

Instituuttien hankkeet saavuttivat yhteensä yli 3,3 miljoonan hengen yleisön 35 eri maassa. Kiinnostus nostaa suomalaisten toimijoiden kansainvälistä tunnettuutta: museoista oopperaan ja festivaaleista kirjastoihin. Kulttuuri on ensisijainen tapa kiinnostua vieraasta maasta. Panostuksella kulttuuriin ja taiteeseen on vaikutus myös Suomen maakuvaan, joka puolestaan vaikuttaa vientiin ja matkailuun.

Instituuttien vuoden 2023 tilastot pähkinänkuoressa:

• 1 034 ilmoitettua tapahtumaa (2 141 erillistä esityskertaa) vrt. 2022: 1 667 (2 007)
• yli 3,3 milj. hengen yleisö- ja osallistujamäärä vrt. 2022: 927 800
• yli 1 700 nimettyä projektiin tai tapahtumaan osallistunutta esiintyjää, taiteilijaa tai tieteentekijää, (2 644 yhteistyökertaa, kun sama henkilö mainittu useaan kertaan) vrt. 2022: yli 1 600
• Yli 790 yhteisömuotoista yhteistyökumppania (1 217 yhteistyökertaa, kun sama yhteisö mainittu useaan kertaan) vrt. 2022: 600
• toimintaa 35 eri maassa vrt. 2022: 30
• tapahtumista noin 19 % toteutettiin joko kokonaan tai osittain verkossa (kokonaan verkossa 8 %; osittain verkossa 11 % vrt. 2022: osittain tai kokonaan verkossa yli 16 % (kokonaan verkossa toteutettiin 9 %, osittain verkossa 7 %)*

Vuoden 2023 aikana kulttuuri- ja tiedeinstituutit tarjosivat yleisöilleen yhteensä:

• 64 elokuvanäytöstä (341 erillistä esityskertaa)
• 56 kurssia (223 erillistä kertaa)
• 110 näyttelyä (214 erillistä näyttelykertaa)
• 56 konserttia (155 esityskertaa)
• 43 instituutin esittelytilaisuutta (144 erillistä kertaa)
• 128 esitelmää tai luentoa (143 erillistä esityskertaa)
• 75 muuta tapahtumaa (131 erillistä tapahtumakertaa)
• 37 työpajaa (131 erillistä kertaa)
• 130 konferenssia, seminaaria tai kollokviota
• 115 erillistä julkaisua (mm. artikkeleja, blogikirjoituksia, podcast-jaksoja, kirjoja, katalogeja, tilausteoksia sekä taideteollisia tuotoksia)
• 60 teatteri-, tanssi-, sirkus- tai muuta esitystä (111 esityskertaa)
• 76 keskustelutilaisuutta (89 erillistä kertaa)
• 17 lukutapahtumaa (61 erillistä kertaa)
• 53 verkottamistilaisuutta (58 erillistä kertaa)
• 33 residenssijaksoa
• 25 asiantuntijavierailua
• 17 messuosallistumista
• 9 teosta julkisessa tilassa
• 7 stipendikierrosta (11 erillistä stipendiä)

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttiverkosto

Instituuttien ja Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:n perusrahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Instituutit saavat projekteilleen rahoitusta myös muun muassa tiedettä ja kulttuuria tukevilta säätiöiltä, yrityksiltä sekä kotimaisilta ja ulkomaisilta yhteistyökumppaneilta. Instituutit tekevät kotimaassa yhteistyötä niin taiteen tiedotuskeskusten ja kulttuurivientiorganisaatioiden kuin yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Jokaisen instituutin taustalla vaikuttaa itsenäinen organisaatio (säätiö, rahasto tai yhdistys), joka ohjaa instituutin tavoitteita ja toimintatapoja. Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry kerää vuosittain tietoa instituuttien toiminnasta ja koostaa näistä tilastoja. Toiminta- ja tapahtumatilastot perustuvat instituuttien ilmoittamiin tietoihin.

Lisätiedot:

Uula Neitola, viestinnän asiantuntija
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry
uula.neitola@instituutit.fi 
+358 40 732 4344

www.instituutit.fi

Iisalmen kaupunginhallitus kokoontuu käsittelemään asiaa maanantaina 29.4.2024. Asiaa ovat valmistelleet Iisalmen kaupungin talousjohtaja Eeva Suomalainen ja kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen.

”Iisalmen sairaalassa on järjestetty perusterveydenhuollon yöpäivystystä Iisalmen ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän sekä viimeisimmäksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen toimesta yhteensä jo vuosikymmeniä, ja perusterveydenhuollon yöpäivystys on palvellut koko Ylä-Savon alueen väestöä. Julkisen hallinnon velkataakka ja paine säästöjen saavuttamiseksi on todellinen ja ymmärrettävä, mutta pitkien etäisyyksien maakunnassa hallitsematon yöpäivystyksen vähentäminen saattaa kuitenkin alueen asukkaat eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaa turvattomuuden tunnetta”, kuvailevat valmistelijat keskeistä huolta kannanoton taustalla.

Vahvasta teollisuudestaan tunnettu Iisalmi on Ylä-Savon seutukeskus, jonka sairaala palvelee koko alueen ikääntyvää väestöä

Iisalmi on Pohjois-Savon maakunnan pohjoinen seutukeskus, joka tunnetaan kansainvälisesti arvostetusta teknologiateollisuudesta, vahvasta puutuoteteollisuudesta sekä monipuolisesta elintarviketeollisuudesta. Alueen elinkeinorakenteessa myös alkutuotannolla on merkittävä rooli.

Iisalmi on Ylä-Savon seutukunnan keskuskaupunki ja suuri osuus koko lähiseutujen asiointiliikenteestä suuntautuu Iisalmeen. Iisalmi mukaan lukien Ylä-Savon kuntien alueella asuu n. 50 000 ihmistä. Välimatkat ovat pitkiä: Iisalmesta matkaa Kuopion yliopistolliseen sairaalaan on n. 90 km, pisimmällään matkaa seutukunnan pohjoisosista Kuopioon on n. 150 km.

Iisalmen ja Ylä-Savon seutukunnan väestö ikääntyy muuta maata nopeammin, mistä seuraa, että hoitoa tarvitsevia potilaita on runsaasti.

Ylä-Savon kunnat Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä ovat tehneet tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä ja kehittäneet sote-palveluja määrätietoisesti kustannustehokkaaseen suuntaan; tästä esimerkkinä kuntien yhteinen Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ja yhteisesti järjestetyt seudulliset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän toiminta päättyi 31.12.2022 sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun siirtyessä Pohjois-Savon hyvinvointialueelle.

Iisalmen sairaalassa on järjestetty perusterveydenhuollon yöpäivystystä hyvinvointialueen ja kuntien toimesta vuosikymmeniä ja perusterveydenhuollon yöpäivystys on palvellut koko Ylä-Savon alueen väestöä.

Pohjois-Savon hyvinvointialue aloitti toimintansa vuoden 2023 alusta. Lähtökohtana uudistuksen valmistelussa on ollut palvelujen kolminapaisuus maakunnan alueella. Maakunnan pohjoisen alueen seudulliset palvelut ovat keskittyneet Iisalmeen ja eteläisen alueen seudulliset palvelut Varkauteen. Nykyinen palvelujärjestelmä on ollut toimiva ja turvannut yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maakunnan alueella.

Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteiden ja kehysriihen päätöksen välinen ristiriita johti Iisalmen kannanottoon – kansalaisten tasa-arvoinen hoito vaarantuu

Iisalmen kannanoton valmistelussa on huomioitu hyvinvointialueuudistuksen tavoitteet: Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta 21 uudelle hyvinvointialueille 1.1.2023. Uudistuksen tavoitteena oli luoda tasa-arvoisempi palvelujen saatavuus ja vähentää ihmisten välisiä terveys- ja hyvinvointieroja (lähde: https://stm.fi/soteuudistus).

Hyvinvointialuelain 7 §:n mukaan hyvinvointialue vastaa sille lailla säädettyjen tehtävien hoitamisesta, hyvinvointialueen asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden:

1) yhdenvertaisesta saatavuudesta;
2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä;
3) tuottamistavan valinnasta;
4) tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta;
5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

Valtioneuvoston (VN) 16.4.2024 antaman tiedotteen mukaan sairaala- ja päivystysverkon tulevaisuus on ratkaistu kehysriihessä. Tiedotteen mukaan päätöksiä on tehty perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin ja tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon.

Tavoitteena on tasapainottaa julkisia menoja ja vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan. VN:n tiedotteen mukaan yöpäivystys lakkaa Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa viimeistään 31.12.2025.

Kaikki hyvinvointialueet voivat vapaasti järjestää ilta- ja viikonloppuaikaista kiirevastaanottoa, minkä toivotaan alueilla yleistyvän ja helpottavan sairaalapäivystysten ruuhkia.

Iisalmen kaupunki katsoo, että Iisalmen sairaalan perusterveydenhuollon yöpäivystys tulisi säilyttää palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden turvaamiseksi Pohjois-Savossa (laki hyvinvointialueesta 7 § kohta 1, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 4§).

Julkisen hallinnon velkataakka ja paine säästöjen saavuttamiseksi on todellinen ja ymmärrettävä. Pitkien etäisyyksien maakunnassa hallitsematon yöpäivystyksen vähentäminen saattaa kuitenkin alueen asukkaat eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaa turvattomuuden tunnetta.

Julkisuudessa on avoimesti todettu, että sairaalaverkon suorituskyvyn vähentäminen on ollut poliittinen kehysriiheen liittyvä päätös ja sen todellisia vaikutuksia ei ole vielä arvioitu. Yöpäivystyksen keskittäminen Kuopioon aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, kun potilaita joudutaan kuljettamaan pitkien välimatkojen päästä. Kustannukset ja turvattomuuden tunne lisääntyvät.

Yöpäivystyksen poistuminen vaarantaa maakunnan reuna-alueilla erityisesti potilaat, jotka saavat yöaikaan esimerkiksi suuren avohaavan kolarin tai kaatumisen seurauksena. Nykytilanteessa vakavat vammat hoidetaan yöaikaan automaattisesti Kuopiossa, mutta esimerkiksi lisäveren antaminen ei ambulanssissa ole pääsääntöisesti mahdollista. Henkeä pelastavat toimenpiteet tällaisessa tilanteessa tehdään Iisalmen sairaalassa. Vastuulliseen päätöksentekoon kuuluu, että edellä mainitun kaltaiset riskit arvioidaan ja tuodaan esille avoimesti riskitaso ja seuraukset, jotka säästöjen saavuttamiseksi ollaan valmiita hyväksymään.

Kansalaisten tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi ja päätöksen vaikutuksen arvioimiseksi olisi suositeltavaa, että hyvinvointialueet voisivat itsenäisesti päättää alueellaan olevien sairaaloiden palveluista. Iisalmen sairaalarakennus on uusi ja hyväkuntoinen ja tilat on tehty vastaamaan päivystystoiminnan vaatimuksia. Ylä-Savon seutukunnan palvelujen näkökulmasta Iisalmen sairaalan yöpäivystyksen jatkuminen olisi tarkoituksenmukaista.

Hyvin toimivat perusterveydenhuollon palvelut kuuluvat ihmisten perusoikeuksiin ja ovat edellytys kuntien pito- ja vetovoimalle sekä elinkeinoelämän kehitykselle ja työvoiman saatavuudelle. Yöpäivystyksen lakkauttamista koskeva päätös tulisi arvioida erityisesti ihmisten perusoikeuksien ja perustuslain näkökulmasta.

Yritysten toimintaympäristön ja -edellytysten parantaminen, joihin sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat, luo osaltaan mahdollisuuksia yritysten kasvulle ja kehittymiselle. Alueen yrityksillä on merkittäviä kasvu- ja investointisuunnitelmia, joista syntyy uusia työpaikkoja, liikevaihtoa ja erityisesti verotuloja. Perusterveydenhuollon palvelujen saatavuus on alueen elinvoiman kannalta erittäin tärkeää.

Iisalmen aloite Pohjois-Savon hyvinvointialueelle

Iisalmen kaupunginhallituksen esityslistalla on lisäksi aloite Pohjois-Savo hyvinvointialueelle: Hyvinvointialuelain 3 §:n mukaan Iisalmen kaupunki on Pohjois-Savon hyvinvointialueen jäsen. Lain 30 §:n mukaan hyvinvointialueen jäsenellä on oikeus tehdä aloitteita hyvinvointialueen toimintaa koskevissa asioissa.

Iisalmen kaupunki tekee aloitteen Pohjois-Savon hyvinvointialueelle siitä, että Iisalmen sairaalan perusterveydenhuollon yöpäivystystä tulisi edelleen jatkaa alueen tasa-arvoisten sote-palvelujen saatavuuden turvaamiseksi sekä ihmisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi. Lisäksi Iisalmen kaupunki esittää, että hyvinvointialue järjestäisi ilta- ja viikonloppuaikaista kiirevastaanottoa mahdollisimman laaja-alaisesti, mikä helpottaisi sairaalapäivystysten ruuhkia.

”Iisalmi ja Ylä-Savon seutukunta muodostavat merkittävän väestö- ja elinkeinoelämän keskittymän maakunnassa ja seudun väestön ja elinkeinoelämän edellytysten turvaamiseksi yöpäivystyksen jatkuminen olisi ensiarvoisen tärkeää”, kiteyttää Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen.


Lisätietoja:
Jarmo Ronkainen
Iisalmen kaupunginjohtaja
p. 040 661 5351
jarmo.ronkainen@iisalmi.fi

Eeva Suomalainen
Iisalmen kaupungin talousjohtaja
p. 040 652 4002
eeva.suomalainen@iisalmi.fi

Lapsiryhmillä on toukokuussa mahdollisuus kokeilla luovuutta, oivallusta sekä ryhmässä toimimisen taitojaan. Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuiston leikillinen Huithapelin Hukkapalat –taideseikkailu on suunnattu esikouluryhmille ja 1–3.-luokille opettajineen ma–ke 6.–22.5.2024.

Seikkailupuisto kutsuu median edustajat seuraamaan Taideseikkailu-retkipaketin kenraaliharjoitusta torstaina 2.5.2024 klo 10–10.40 Timantti-teatteriin. Kenraaliharjoitukseen osallistuu myös koululuokka opettajineen. Luokka testaa taideseikkailua ja antaa siitä palautetta. Medialla on mahdollisuus kuvata ja haastatella osallistujia.

Seikkailupuiston tuottaja Susanne Nieminen kertoo, että aiempien vuosien osallistavat retkipaketit ovat keränneet kehuja lapsilta ja aikuisilta. Uusi retkipaketti vastaa jälleen asiakkaiden toiveisiin.

- Huithapeli-klovnin kanssa harjoitellaan lasten omaa toimijuutta, osallisuutta ja ryhmässä toimimisen taitoja. Lasten mielikuvittelu ja omat oivallukset ovat järjen ääni Hukkalassa, Taideseikkailun loruttelevassa maailmassa.

Yhteisessä tutkimusleikissä pohditaan Huithapeli- ja Hukkahahmon opastuksella kaaosta, järjestystä ja järkeä. Kutsuuko kaaos leikkiin? Onko järjestyksellä pää tai häntä? 

Lapsi toimii, kokeilee ja oivaltaa turvallisesti yhdessä klovnin kanssa. Leikki on tutkimista, ihmettelemistä ja kokeilemista. Leikki kysyy kysymyksen ja on vastaus. Järkeä ja järjettömyyttä tarkastellaan muun muassa laatikoiden ja palikoiden avulla. Tässä yhteisessä tutkimushetkessä yhdistyvät klovneria, loruttelu, esineteatterillisuus sekä lapsen omat oivallukset. Taideseikkailun jälkeen ryhmät pääsevät vielä Taidepajaan valmistamaan omat geometriset kuviot.

Taideseikkailun ohjaajina toimivat Maija Westerholm ja Annika Heinonen, loruja ja käsikirjoitusta toteuttamassa on ollut myös Eeva Siivonen. Taidepajaosuudesta vastaavat taideohjaajat Kristiina Kivimäki, Lotta Rapeli, Denisse Islas ja Anni Oja.

Lisätiedot: Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuiston tuottaja Susanne Nieminen,
puh. 040 1604310, susanne.nieminen@turku.fi

Pohjois-Savon väkiluku kasvoi ennakkotietojen mukaan 85 hengellä tammi-maaliskuussa 2024. Vuonna 2023 väkiluku laski samalla ajanjaksolla 315 hengellä ja vuonna 2022 253 hengellä. Vuosina 2019–2021 väkiluku laski tammi-maaliskuun jaksolla keskimäärin noin 300 hengellä.

Pohjois-Savossa syntyi tammi-maaliskuussa 399 lasta. Kuolleita maakunnassa oli 789 henkeä. Kuntien välinen muuttovoitto oli 17 henkeä ja ulkomailta muuttovoittoa kertyi 472 henkeä.

Ennakkotietojen mukaan Itä-Suomen (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu) väkiluku kasvoi 160 hengellä tammi-maaliskuussa vuonna 2024. Viime vuonna väkiluku laski vastaavana ajanjaksona 842 hengellä. Syntyneitä Itä-Suomessa oli 882 ja kuolleita 2090. Kuntien välinen muuttoliike oli 277 henkeä tappiollinen ja muuttovoittoa ulkomailta kertyi 1 640 henkeä.

Alkuvuoden väestönmuutostietojen pohjalta ei voi vielä tehdä päätelmiä kuluvan vuoden tulevasta väestönkehityksestä.

Tutustu kunta- ja maakuntakohtaisiin väestönmuutostilastoihin täällä.

Tarvittaessa lisätietoja antaa tietopalveluasiantuntija Pekka Lindgren, pekka.lindgren(at)pohjois-savo.fi, puh. +358 44 714 2607.

Analyysi perustuu Tilastokeskuksen tuottamiin väestönmuutosten ennakkotietoihin. Tilastossa kokonaismuutos koostuu luonnollisesta väestönlisäyksestä, kokonaisnettomuutosta ja mahdollisesta korjaustermistä. Korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja.

Kutsu medialle

Tervetuloa perjantaina 26.4.2024 klo 14 mediatilaisuuteen, jossa julkistamme Tampereen Työväen Teatteri Oy:n uuden toimitusjohtajan ja taiteellisen johtajan. 

Tilaisuudessa on paikalla heidän lisäkseen myös teatterin hallituksen puheenjohtaja Kai Hintsanen. 

Tilaisuus on TTT:n Suuren näyttämön lämpiön 3. kerroksessa (Hämeenpuisto 32). 

Sydämellisesti tervetuloa! 

Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja ilmoittautumiset tarjoilua varten
viestintäpäällikkö Sari Andersson, sari.andersson@ttt-teatteri.fi, 050 5969069

Kaksi ehdotusvaiheeseen edennyttä asemakaavan muutosta mahdollistavat toteutuessaan lisää asuinrakentamista ydinkeskustaan. Tekninen lautakunta käsittelee Soininpolun ja Putkinotkon kaavamuutoksia kokouksessaan 2.5.2024.

Rivitaloasuminen on kasvattanut suosiotaan väestön ikääntyessä, mutta mahdollisuuksia rakentamiseen on ollut niukalti ydinkeskustan tuntumassa. Soininpolun asemakaavan muutoksella vastataan tähän tarpeeseen kahdella eri tavalla. Kaavaehdotuksessa käytöstä poistetun pallokentän paikalle on suunniteltu maksimissaan kaksikerroksisille asuinrivitaloille tarkoitettu korttelinosa. Virkistyskäytössä olleen pallokentän merkitys kaupunkirakenteessa on pieni, sillä Urheilupuisto, Palomäki ja Jaakonpuisto ovat hyvin lähellä sitä. Soininpolun luoteispuolella olevan korttelinosan kaavan ajanmukaistaminen luo mahdollisuudet tonttien yhdistämisen ja siten myös rivitalojen rakentamiseen omakotitalojen sekaan.

Kalevankadun ja Salpausselänkadun risteyksessä oleva korttelinosa muuttuu käyttötarkoitukseltaan hyvin joustavaksi, jos kaavaehdotus etenee sellaisenaan hyväksyntään. Ehdotuksen mukaisesti sille voidaan tulevaisuudessa rakentaa asumista, liiketiloja, palveluja ja toimistoja tai kaikkien näiden yhdistelmän. Kaavaratkaisun mahdollistama rakentaminen on sopeutettu olemassa olevaan ympäristöön muun muassa rakentamisen määrän, sijainnin ja korkeuden osalta. Keskustan päiväkodin rakennus on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi yleiskaavan mukaisesti, mutta sen käyttötarkoitusta voidaan muuttaa tarvittaessa.

Putkinotkossa mahdollisuuksia monenlaiseen rakentamiseen

Putkinotkon asemakaavan muutoksessa on tavoitteena yhden kortteliosan käyttötarkoituksen muuttaminen vastaamaan yleiskaavaa ja mahdollistamaan asumisen, liiketilojen, palvelujen ja toimistojen tai kaikkien näiden yhdistelmän rakentamisen nykyiselle autojen huollolle ja liiketiloille tarkoitetulle alueelle. Toisena päätavoitteena on ollut ajanmukaistaa Ahdinkadun ja Notkotien välissä olevan pientalokorttelin vuosikymmeniä vanha kaava ja muuttaa korttelin ja katualueen välisiä rajoja niin, että rakennukset sijoittuisivat jatkossa perustuksineen kokonaisuudessaan korttelialueelle. Samalla on huomioitu yleiskaavan suojelumerkinnät kyseisen korttelin osalta. Kaavamuutoksessa on muokattu myös alueen katualueiden rajoja vastaamaan paremmin toteutunutta tilannetta ja kunnossapidon tarpeita. Myös katujen nimistöä on muutettu joiltain osin.

Molempien kaavamuutosten ehdotusvaiheen aineisto asetetaan nähtäville kuukaudeksi 22.5.2024, jos lautakunta näin kokouksessaan päättää. Nähtävillä olon aikana asukkailla ja muilla osallisilla on mahdollisuus ottaa kantaa kaavaratkaisuihin. Kaava-aineistoihin voi tutustua ennen niiden nähtäville tuloa Teknisen lautakunnan esityslistan kautta.

Lisätietoja:

Linkki Teknisen lautakunnan esityslistaan

Toimintaan ovat kaikki tervetulleita mukaan 

Heti vapaa julkaistavaksi

Äänekosken Elonkierto -yhteisöpuutarhan toimintaan ovat kaikki ja kaikenikäiset tervetulleita mukaan ja tavoitteena on, että puutarha saataisiin toimimaan yhteisön voimin. Mukana toiminnassa on jo entuudestaan eri tahoja ja järjestöjä, ja asukkaat ja uudet toimijat ovat tervetulleita mukaan, sillä yhteisöpuutarhan hoitoon kaivataan lisää tekijöitä!

Elonkierto -yhteisöpuutarhalla järjestetään kaikille avoin tapaaminen ti 28.5.2024 klo 10-11. Tapaamisen kohtaamispaikkana on Elonkierto -yhteisöpuutarha, os. Eerolankatu 12, Äänekoski. Paikalla ovat kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat Ira Oksanen ja Päivi Hämäläinen. 

Tapaamisessa on tavoitteena sopia:

• Kasvulaatikoiden kartoitus ja jakaminen. 
• Eri tahojen ja toimijoiden vastuualueet.
• Puutarhavajan tarkastaminen ja välineiden kartoitus (puutarhavajan avainten kappalemäärä ja toimintatavat).
• Yhteisöpuutarhan käytännön asiat (kitkeminen, kastelu & siivous).

Toivottavasti saamme tapaamiseen mukaan paljon väkeä, jotta Elonkierto -yhteisöpuutarha pysyisi elinvoimaisena kohtaamispaikkana jatkossakin! Kuhnamo-järven rannalla sijaitseva, kaikkien kaupunkilaisten yhteinen puutarha on tarkoitettu hyöty- ja virkistyskäyttöön. Yhteisöpuutarhan tavoitteena on kasvien kasvattamisen ohella ihmisten kohtaaminen ja yhdessä tekeminen. 

Elonkierto -yhteisöpuutarha on kaikille avoin paikka. Myös esteettömän liikkumisen tarpeet on otettu suunnittelussa huomioon.

Nähdään puutarhalla!

LISÄTIETOJA:

Kaupungin verkkosivuilla 

Kuntouttava työtoiminta, Keski-Suomen hyvinvointialue
Valmentaja 
Ira Oksanen
040 358 0916
ira.oksanen@hyvaks.fi

Lappeenrannan kaupungintalon lipputangoille on tehty ilkivaltaa. Lipputankojen naruja on katkottu ja on epäilys, että tarkoituksena on ollut pudottaa lipputangossa liehuva Ukrainan lippu maahan.

Ukrainan lippu on toistaiseksi poissa tankojen narujen korjauksen ajan.

– Emme missään tapauksessa hyväksy tällaista ilkivaltaa, ja asiasta tehdään rikosilmoitus.

– Lappeenrannan kaupunki jatkaa Ukrainan näkyvää tukemista jatkossakin ja Ukrainan lippu palautetaan lipputankoon heti, kun se on mahdollista, kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen toteaa.

Lisätietoja:

Tuomo Sallinen, kaupunginjohtaja
puh. 040 624 1422, tuomo.sallinen@lappeenranta.fi