Lähellä eläkeikää olevat suhtautuvat toiveikkaammin omaan elintasoonsa kuin he, joilla työuraa on vielä paljon jäljellä. Pessimistisimpiä ovat 35–44-vuotiaat. Suuret elintasoloikat sukupolvien välillä näyttävät jääneen viime vuosituhannelle, sanoo ekonomisti Hannu Nummiaro.

Työikäiset suhtautuvat aiempaa pessimistisemmin eläkeiän elintasoonsa. Tämä selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä, jossa työikäisiä pyydettiin arvioimaan, saavuttavatko he vanhempiensa elintason eläkkeellä. Kyselytuloksia verrattiin kolmen vuoden takaiseen aineistoon. Molemmat kyselyt toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar Public). *

Osuus vastaajista, jotka arvioivat jäävänsä jälkeen vanhempiensa elintasosta, kasvoi viisi prosenttiyksikköä edellisestä kyselystä. Heitä, jotka uskoivat saavuttavansa vanhempiaan paremman elintason, oli kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin kolme vuotta sitten.

– Oman elintason kasvattaminen ei ole näiden kyselyiden välillä ainakaan muuttunut helpommaksi. Siitä piti huolen suurin inflaatioshokki sitten 1970-luvun. Samalla Suomen talouskasvu laahaa odotuksia jäljessä, eivätkä vaisusti kehittyneet tulot riitä rahoittamaan paisuneita menoja. Asukasta kohden laskettu bruttokansantuotteemme käy jo seitsemättätoista vuotta alle finanssikriisin huipputason, eli niin sanottu talouden menetetty vuosikymmen tuntuu aina vain venyvän pidemmäksi. Ei siis ihme, että pessimismi valtaa alaa, yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro LähiTapiola Varainhoidosta kommentoi kyselyn tuloksia.

Nummiaro muistuttaa, että kysymys on henkilökohtainen. Siksi vastaajissa on paljon sekä heitä, jotka uskovat pärjäävänsä vanhempiaan paremmin, että heitä, joilla näkymä on heikompi.

– Esimerkiksi kaikista lääkäreiden lapsista ei tule vanhempiensa tapaan hyväpalkkaisia, vaan erilainen koulutus ja ammatti voivat johtaa vanhempia heikompiin ansioihin, vaikka yhteiskunnan yleinen elintaso paranisi. Toisaalta pienipalkkaisten vanhempien lapset voivat kiivetä vanhempiaan parempaan elintasoon, vaikka talouskasvu olisi aneemista.

35–44-vuotiaat pessimistisimpiä – tilastot lupaavat helpotusta

Toiveikkaimmin omaan taloudelliseen tulevaisuuteensa suhtautuvat 55–64-vuotiaat, joista kaksi viidestä uskoo ylittävänsä vanhempiensa elintason eläkkeellä. Myös valtaosa alle 25-vuotiaista uskoo saavuttavansa vanhempiaan vastaavan tai sitä paremman elintason. Pessimistisimpiä ovat 35–44-vuotiaat, joista noin 40 prosenttia epäilee jäävänsä jälkeen vanhempiensa elintasosta. Näin ei ole käynyt vielä – ja tuskin käy nytkään, sanoo Nummiaro. Ekonomisti viittaa Tilastokeskuksen tietoihin kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista.

– Käytettävissä oleva tulo kuvaa kotitalouksien elintasoa paremmin kuin bruttokansantuote, koska se huomioi tuotannosta saatavien tulojen lisäksi myös maksetut verot ja saadut tulonsiirrot. Tähän asti jokaisen sukupolven tulokäyrä kulkee edeltäviä sukupolvia korkeammalla, eli elintaso on jatkuvasti parantunut.

Taloushäiriöt, kuten 1990-luvun lama, näkyvät notkahduksina tulokäyrillä. Perinteisesti sukupolvien väliset erot on kuitenkin kurottu umpeen nopeasti.

– Pankkikriisin nirhaiseman lamasukupolven tulot lähtivät alemmalta tasolta kuin aiemmilla ikäluokilla, mutta jo kolmekymppisinä myös nämä laman lapset olivat selvästi edeltäjiään edellä, Nummiaro tulkitsee tilastoja.

Kaikkein nuorimmilla elintasokasvu näyttää jämähtäneen – tai ainakin hidastuneen. Tilastojen nuorimmalla sukupolvella, eli vuosina 1992–2001 syntyneillä, on käytettävissään yhtä paljon tuloja kuin vuosina 1982–1991 syntyneillä oli samanikäisinä.

– Nuorimmalta sukupolvelta data riittää vain yhteen pisteeseen, joka näyttää elintason alkavan samalta tasolta kuin kadotetuilla kolmekymppisillä. Tuskin elintason nousu on kuitenkaan täysin loppumassa, mutta sukupolvien välillä koetuista elintasohypyistä siirryttäneen pienempiin askeliin, ekonomisti arvioi.

Varallisuutta ja omia puskureita kerrytetään ahkerammin

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyissä kysyttiin myös, mistä alle viisikymppiset uskovat varallisuutensa koostuvan 50-vuotiaina. Tuloksista käy ilmi, että vaurastuminen, varautuminen ja omien taloudellisten puskurien kerryttäminen ovat arkipäivää yhä useammalle.

– Uskoisin, että viime vuosien kriisit ja julkisen talouden säästöpaine ovat herättäneet monet taloudellisen varautumisen tarpeeseen. Terveysvakuutusten kysyntä on noussut huomattavasti, ja säästäminen on toinen keino varautua elämän yllätyksiin, Nummiaro pohtii.

Vuoden 2024 kyselyssä lähes kaikki varallisuuserät ovat suositumpia kuin kolme vuotta sitten.

– Luottamus eri varallisuuseriin on vahvistunut kautta linjan, mutta pari erää kyselystä pistää silmään. Luottamus sijoitusasuntoihin on heikentynyt, mikä ei ole yllätys koetun asuntohintojen laskun jälkeen, vaikka sekä korkojen että asuntohintojen käänne voi olla jo hyvin lähellä. Toiseksi ”omista jotain muuta” -vaihtoehto on noussut voimakkaasti. Tähän kaatoluokkaan kuuluvia suhteellisen yleisiä varallisuuseriä ovat ainakin metsä, erilaiset vakuutuspohjaiset säästämistuotteet, pääomasijoitukset ja kryptovaluutat. Yksi tulkinta voi olla, että kotitaloudet etsivät entistä laajemmasta hajautuksesta turvaa varallisuuteensa.

Eri varallisuuserien suosio vaihtelee huomattavasti vastaajien tulotason mukaan. Niistä vastaajista, joiden talouden bruttovuositulot ylittivät 85 000 euroa, lähes 70 prosenttia arvioi omistavansa rahasto-osuuksia 50-vuotiaana. Samaa sanoi vain hieman yli 30 prosenttia vastaajista, joiden vuositulot jäivät 20 000–35 000 euroon.

Lisätietoja:

Hannu Nummiaro, yksityistalouden ekonomisti, LähiTapiola Varainhoito
hannu.nummiaro@lahitapiola.fi
puh. 050 577 9368

*) LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyt

Biltema Foundation kertoo lahjoittavansa 215 000 euroa (2,5 miljoonaa Ruotsin kruunua) Lääkärit Ilman Rajoja (Médecins Sans Frontières, MSF) -järjestön tärkeään työhön Ukrainassa ja muissa maailman kriiseissä.

Lahjoituksellaan Biltema Foundation osoittaa, että tuen antamisen jatkaminen on elintärkeää niille järjestöille, jotka työskentelevät etulinjassa maailman kriisialueilla. Se on ajankohtaista erityisesti viimeaikaisen traagisen tapahtuman jälkeen, kun yksi Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön toimistoista Ukrainassa pommitettiin.

– Lahjoitus Lääkärit Ilman Rajoja -järjestölle kertoo Biltema Foundationin sitoutumisesta humanitaariseen tuen antamiseen sekä solidaarisuudesta niitä kohtaan, jotka kärsivät eniten konflikteista ja katastrofeista. Aikana, jolloin mediakattavuus ei ole yhtä vahvaa, on tärkeämpää kuin koskaan, että jatkamme tuen antamista niille järjestöille, jotka ovat kaikkein haavoittuvimpien rinnalla, olosuhteista riippumatta, toteaa Biltema Foundationin edustaja Adelina Voci.

Lääkärit Ilman Rajoja on toiminut Ukrainassa eri aikoina vuodesta 1999 lähtien. Nykyään järjestö tarjoaa terveydenhuoltoa ja lahjoittaa tarvikkeita ja koulutusta sotien uhreja hoitaville sairaaloille. Järjestön pitkäjänteinen ponnistelu hoivan tarjoamiseksi haastavimmissa olosuhteissa on elintärkeää ja samalla myös inspiroivaa.

– Olemme erittäin kiitollisia Biltema Foundationin lahjoituksesta. Se vaikuttaa merkittävästi työhömme Ukrainassa sekä muiden kriisien keskellä, joissa työskentelemme. Tarve on valtava ympäri maailmaa, ja jokaisella lahjoituksella pelastetaan henkiä, sanoo Ida Bah, joka työskentelee Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön varainhankintapäällikkönä Ruotsissa.

Lahjoituksensa myötä Biltema Foundation vahvistaa, että se on sitoutunut tukemaan maailman haavoittuvimpia, ja samalla se kehottaa muita organisaatioita ja yksilöitä tekemään samoin. Yhdessä voimme vaikuttaa ja saada aikaan ratkaisuja.

Biltema Foundation -säätiö tukee yhteiskunnallisia kehitysprojekteja maailmanlaajuisesti keskittyen kestävyyteen ja ihmisten elämän parantamiseen. Säätiö antaa tukea mm. katastrofien yhteydessä sekä lääketieteellisissä tutkimuksissa.

Lisätietoa:

Biltema asiakaspalvelu
asiakaspavelu@biltema.fi
p. 09 4270 5830

Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) vuosikokous päätti eilen, että yhdistys laajentaa toimintansa koskemaan tuulivoiman lisäksi teollisen kokoluokan aurinkovoiman edunvalvontaa. Laajentumisen myötä yhdistyksen toiminta tulee kattamaan entistä merkittävämmän osan Suomen uusiutuvan energian kentästä.

STY:n vuosikokouksessa päätettiin eilen 18.4. sääntömuutoksista, jotka mahdollistavat yhdistyksen toiminnan laajentamisen teollisen kokoluokan aurinkovoiman edunvalvontaan. Jatkossa yhdistys tulee edistämään kotimaisen maa- ja merituulivoiman lisäksi aurinkovoiman toimintaedellytyksiä Suomessa. Lisäksi muutetut säännöt sallivat aurinko- ja tuulivoimahankkeisiin liittyvien muiden toimintojen, esimerkiksi hankkeiden yhteyteen rakennettavien energiavarastojen, edunvalvonnan. Sääntömuutos mahdollistaa tulevaisuudessa myös muiden uusimpien energiantuotannon ratkaisujen liittämisen yhdistyksen edunvalvonnan alle, mikäli niin erikseen päätetään.

”Toisiaan hyvin tukevien tuuli- ja aurinkovoiman edunvalvonnan yhdistyminen luo monia synergiaetuja ja vahvistaa yhdistyksen roolia kotimaisen uusiutuvan energian kentällä. Tuuli- ja aurinkovoimalla on yhdessä todella merkittävä puhtaan sähkön tuotantopotentiaali Suomessa ja ylpeänä edustamme jatkossa kumpaakin energiamurroksen suunnannäyttäjää”, iloitsee Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

Teollisen kokoluokan aurinkovoima on nousemassa vauhdilla tärkeäksi osaksi maamme laajempaa uusiutuvan energian ja energiaomavaraisuuden strategiaa. Yhdessä tuulivoiman kanssa tuotantoalat tulevat pian kattamaan suurimman osan maamme uusiutuvasta sähköntuotannosta, ja luovat Suomelle vahvan pohjan toimia tulevaisuudessa esimerkiksi vetyyn perustuvan teollisuuden kotimaana.

”Suomella on mahdollisuus toimia strategisesti tärkeänä energiamurroksen kumppanina ja puhtaan energian mallimaana koko Euroopalle. Toimiva ja kasvuun kannustava investointiympäristö on kotimaisen aurinkovoiman kasvun edellytys ja siksi onkin erinomainen uutinen, että aurinkovoimalla ja tuulivoimalla on jatkossa vahva yhteinen rintama uusiutuvan energian edunvalvonnan edistämiseksi”, kommentoi globaalisti uusiutuvaan energiaan ja myös aurinkovoimaan sijoittavan Korkian perustajaosakas- ja hallituksen jäsen Martti Malmivirta.

Nimi muuttuu kevään aikana

Päätöksen myötä on laitettu vireille yhdistyksen nimenmuutos, joka vahvistuu kevään aikana. Siihen saakka yhdistys toimii vanhalla nimellään ja samoilla yhteystiedoilla. Yhdistyksen laajentumiseen liittyviä käytännön muutostöitä tehdään parhaillaan ja aurinkovoimaan keskittyvän henkilöstön rekrytointi on käynnistetty.

Uusia jäsenyrityksiä otetaan vastaan 6.5.2024 lähtien yhdistyksen verkkosivuilla.

Lisätiedot:

Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

040 771 6114, anni.mikkonen@tuulivoimayhdistys.fi

Martti Malmivirta, Korkia

040 555 4720, martti.malmivirta@korkia.fi

Valokuvataiteilija Sami Parkkinen tutkii valokuvien ja valokuvaa hyödyntävien veistoksellisten teosten kautta ihmisen kasvua, tietoisuuden kehitystä, luontosuhdetta sekä ihmisen kykyä muuttaa toimintatapaansa. Hän pyrkii kyseenalaistamaan vallitsevia käsityksiä ihmisen ylivertaisuudesta suhteessa muuhun luontoon. Parkkinen pyrkii taiteen avulla synnyttämään uutta ymmärrystä ihmisen ja ympäristön välisen suhteen erottamattomuudesta, kauneudesta ja monimuotoisuudesta. Siirtymä-näyttely vaatii ajattelun muutosta.

Sami Parkkisen ”Siirtymä” on koettavissa Onnissa 13. kesäkuuta – 31. elokuuta.

”Sami Parkkisen Siirtymä -näyttelyn keskiössä on Parkkisen vuonna 2012 aloittama Father & Son -sarja, joka tutkii lapsen tietoisuuden kehittymistä sekä isän ja pojan suhdetta. Näissä kuvissa on isän katseen hellyyttä ja ymmärrystä.

Olemme Joensuun taidemuseossa iloisia saadessamme esitellä kesällä 2024 tämän monipuolisen ja koskettavan joensuulaislähtöisen valokuvaajan teoksia.”, kommentoi Joensuun museoiden intendentti Iiris Heino.

Joensuun taidemuseo Onnin kesän aukioloajat:
13.6.-31.8.2024
Ma Suljettu
Ti, to-su klo 10-16
Ke klo 10-19

Siirtymän jälkeen Joensuun taidemuseo Onni aloittaa museorakennuksen remonttiin valmistautumisen. Museo on suljettu yleisöltä 1. syyskuuta 2024 alkaen.
Remontista ja siihen liittyvistä yksityiskohdista tiedotetaan erikseen.

-

SAMI PARKKINEN – SIIRTYMÄ
Joensuun taidemuseo Onni
13. kesäkuuta – 31. elokuuta 2024

Valokuvataiteilija Sami Parkkinen tutkii valokuvien ja valokuvaa hyödyntävien veistoksellisten teosten kautta ihmisen kasvua, tietoisuuden kehitystä, luontosuhdetta sekä ihmisen kykyä muuttaa toimintatapaansa. Hän pyrkii kyseenalaistamaan vallitsevia käsityksiä ihmisen ylivertaisuudesta suhteessa muuhun luontoon. Parkkinen pyrkii taiteen avulla synnyttämään uutta ymmärrystä ihmisen ja ympäristön välisen suhteen erottamattomuudesta, kauneudesta ja monimuotoisuudesta. Siirtymä-näyttely vaatii ajattelun muutosta.

Ilmastonmuutos ja luontokato uhkaavat maapallon kantokyvyn rajoja. Siirtymä ekologisesti kestävämpään yhteiskuntaan on välttämätön. Muutos vaatii toteutuakseen ennen kaikkea asenteiden ja uskomusten muuttumista. Paljon siitä, mitä ihmiset kokevat "todellisuudeksi", on sosiaalisten konventioiden rakentamaa. Sosiaalisen todellisuuden käsitteet, uskomukset, normit ja arvot ovat yksilöiden välisten neuvotteluiden tuloksia eivätkä empiirisiä havaintoja fyysisestä todellisuudesta. Taiteella on erityinen rooli tässä neuvottelussa ja uusien mielikuvien rakentumisessa.

Näyttelyn keskiössä on Parkkisen vuonna 2012 aloittama Father & Son -sarja, joka tutkii lapsen tietoisuuden kehittymistä sekä isän ja pojan suhdetta. Parkkinen kuvaa yhteisiä kokemuksia ja elämää lapsen korkeudelta katsottuna. Vuosien kuluessa lapsen maailman tarkkailusta on kehittynyt isän ja pojan yhteistyössä toteuttama taideprojekti.

Lapsi ottaa maailmaa vähitellen haltuunsa, tulee siksi ihmiseksi, jonka mahdollisuus hänessä jo on. Father & Son -sarja seuraa lapsen siirtymää nuoreksi ja maailman rajojen liukumista etäämmälle. Leikin kääntöpuolena on tunne luopumisesta ja huoli tulevaisuudesta. Millainen on maailma, jossa lapsemme jatkavat meidän jälkeemme.

Tummien sävyjen alta paistaa valo. Hetkellisyys ja luopuminen muuttuvat kauniiksi, kun ymmärrämme yhteytemme ympäröivään maailmaan ja elämään. Parkkinen ei näe tulevaisuutta dystopioiden värittämänä. Näyttely uskoo muutoksen mahdollisuuteen ja kykyymme irtaantumista ihmiskeskeisistä uskomuksistamme, kykyymme nähdä ja toimia toisin.

Siirtymä-näyttely sisältää Sami Parkkisen teoksia vuosilta 2010–2024.

Sami Parkkisen teoksia on ollut esillä useissa koti- ja ulkomaisissa gallerioissa ja museoissa kuten Suomen Kansallismuseo, Helsinki (2021), National Portrait Gallery, Lontoo (2015), Circulation(s) — Festival de la Jeune Photographie Européenne, Pariisi (2016) ja Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki (2010). Hänen teoksiaan on merkittävissä julkisissa ja yksityisissä kokoelmissa.

Internet: www.samiparkkinen.com
Instagram: @samiparkkinenstudios

Kansallisen veteraanipäivän juhlallisuuksia vietetään lauantaina 27.4. Tämän vuoden teemana on Veteraanien perintö turvataan – yhdessä onnistumme | Veteranernas arv bevaras – tillsammans lyckas vi. Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla järjestetään Vaasassa. 

Veteraanipäivän juhlallisuudet järjestetään tänä vuonna Nastolan kirkossa Ristinkirkon ollessa remontissa. Tapahtumat alkavat kunnianosoituksin Nastolan kirkon sankarihaudoilla kello 9.30. Nuoren puheen pitää Lahden nuorisovaltuuston puheenjohtaja Mona Parviainen. Esiintymässä ovat Lahden Veteraanisoittokunta Timo Saarenpään johdolla ja Nastolan Mieskuoro Juha Korkeamäen johdolla.

Tilaisuus jatkuu kello 10.00 veteraanipäivän kirkkotilaisuudella. Lahden kaupungin puheenvuoron tulee pitämään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Rostedt. Sanajumalanpalveluksen saarnasta ja liturgiasta vastaa Nastolan seurakunnan kirkkoherra Kari Eskelinen. Sanajumalanpalveluksen jälkeen on tarjolla kirkkokahvit Nastolan seurakuntatalolla.

Lahden kaupunki tarjoaa edestakaisen bussikuljetuksen Ristinkirkon edestä Nastolan kirkolle ja juhlallisuuksien päätyttyä takaisin. Lisätiedot bussien aikatauluista ja paikan varaamisesta verkkosivulla  lahti.fi/juhlat. 

Veteraanipäivän juhlallisuudet ovat seurattavissa suorana lähetyksenä lauantaina 27.4. klo 9.30 alkaen Lahden seurakuntien YouTube-kanavalta ja Lahden kaupungin verkkosivuilta. 

Lisätietoja: lahti.fi/juhlat

Lahden kaupunki
kulttuuriasiainpäällikkö
Matti Karhos
p. 050 387 8792
matti.karhos@lahti.fi

Concept #5 tuo smartin mukaan uuteen kokoluokkaan ollen brändin tähän mennessä tilavin ja monipuolisin auto säilyttäen samalla tunnusomaisen viihtyvyyden kaikille matkustajille. Concept #5:n muotoilu yhdistää väljät sisätilat ja korkeatasoisen matkustusmukavuuden. Tuleva uutuus merkitsee samalla älykkään suunnittelufilosofian johdonmukaista ja ratkaisevaa kehitysaskelta sekä antaa jännittävän näkymän johdonmukaisesti kasvavaan tuotevalikoimaan. Tänä keväänä Suomessa markkinoille tuotujen smart #1- ja smart #3-mallien tapaan Concept #5 on täyssähköauto.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus julkaisi 18.4. varoituksen Palo Alton GlobalProtect-tuotteissa olevasta haavoittuvuudesta, joka vaatii laitteiden välitöntä päivitystä ja tutkintaa. Palo Alton tuotteet ovat suosittuja myös Suomessa ja ensimmäisiä tietomurtohavaintoja on jo tehty.

Palo Alto GlobalProtect Gateway ja sen hallintaan käytetty GlobalProtect Portal ovat tuotteita, joita organisaatiot käyttävät esimerkiksi turvallisiin VPN-etätyöratkaisuihin. Haavoittuvuutta käytetään aktiivisesti hyväksi ja sille alttiita laitteita on syytä epäillä murretuiksi.

“Palo Alton kriittinen haavoittuvuus etäkäyttöön laajasti käytetyssä VPN-tuotteessa on jo toinen vastaava tapaus tänä vuonna. Haavoittuvuuksien hyväksikäyttö nopeutuu jatkuvasti ja organisaatioiden tulee olla jatkuvasti hereillä uusien kriittisten haavoittuvuuksien vuoksi”, kertoo Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Matias Mesiä.

Palo Alto ilmoitti aluksi pienen konfigurointimuutoksen mitigoivan, eli estävän haavoittuvuuden hyväksikäytön. Tämä ei enää pidä paikkaansa ja useita onnistuneita tietomurtoja on havaittu myös Suomessa. Organisaatioiden tulee päivittää haavoittuvat Palo Alto -laitteet uusimpiin versioihin ja laitteet kannattaa tutkia mahdollisen tietomurron vuoksi. Esimerkiksi laitteen lokista ja laitteelle lisätyistä uusista tiedostoista voi selvitä, mikäli laite on murrettu.

Perjantaisin julkaistavassa Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen viikkokatsauksessa jaetaan tietoa ajankohtaisista kyberilmiöistä. Tällä viikolla kerromme lisäksi mm. huhtikuun alussa avatun positiivisen luottotietorekisterin nimissä lähetetyistä huijausviesteistä.

Lue lisää viikkokatsauksestamme: https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/kyberturvallisuuskeskuksen-viikkokatsaus-162024

Lisätiedot: Traficom viestintä: p. 029 534 5648

Lukemisen ja lukutaidon valtakunnallista teemaviikkoa Lukuviikkoa vietetään 22.-28.4.2024. Lukuviikolla julkaistava 10 faktaa lukemisesta -tietopaketti on ajantasainen ja kattava katsaus Suomen lukutaitotilanteeseen. Se kokoaa yhteen yli 50 tutkimusta, tilastoa ja selvitystä suomalaisten lukutaidon kehityksestä ja lukutottumuksista. 

Mikä merkitys vanhempien lukutottumuksilla on lasten lukutaitoon? Miten neuvola voi lisätä perheiden lukemista? Miten aikuisten heikko lukutaito vaikuttaa työllistymiseen? 10 faktaa lukemisesta -tietopaketti nostaa esiin lukemisen ja lukutaidon merkityksen niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle.  

Positiivista on, että lukeminen on edelleen yksi suomalaisten mieluisimpia ajankäyttötapoja. 82 % suomalaisista kertoo lukevansa kirjoja tai kuuntelevansa äänikirjoja mielellään. Lukemisen määrän vähentyminen näkyy kuitenkin tilastoissa. Lähes kolmasosa suomalaisista aikuisista ei lue vapaa-ajallaan edes yhtä kirjaa vuodessa. Neljäsluokkalaisista joka kuudes kertoo, ettei koskaan näe vanhempaansa lukemassa kirjaa.  

Lasten lukutaidon kehityksessä merkittävin taustatekijä ovat kodin lukutottumukset. Siksi on huolestuttavaa, että yhä harvempi vanhempi pitää lukemisesta.  

- Aikuisten lukemisen väheneminen vaikuttaa lasten ja nuorten lukutaidon kehitykseen. Siksi meidän aikuisten tulisikin kiinnittää huomiota siihen, miten arvostamme lukemista: puhummeko siitä ja näkyvätkö kirjat arjessa. Vanhemmat toimivat omien lastensa tärkeimpinä lukemisen esikuvina, mutta kuka tahansa meistä voi olla lukemisen lähettiläs ja innostaa muita lukemaan ja vahvistamaan lukutaitoaan, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö sanoo.  

Lukuviikon teema Kohtaaminen muistuttaa, kuinka lukukokemusten myötä maailmat kohtaavat, opimme uutta, ja ymmärrys, solidaarisuus ja empatia kasvavat.  

- Pitkäjänteinen lukeminen vahvistaa kognitiivisia taitoja, laajentaa ymmärrystä ja lisää sosiaalista kyvykkyyttä. Hyvä lukutaito on myös demokraattisesti toimivan yhteiskunnan tae ja paras puolustus valeuutisia, vihapuhetta ja ääri-ilmiöiden nousua vastaan. Siksi lukutaitoon onkin ratkaisevan tärkeää panostaa juuri nyt, Jäkkö sanoo.  

Yhteiskunnan rakenteet edellyttävät meiltä koko ajan sujuvampaa lukutaitoa ja monipuolisempia perustaitoja. Tulevina vuosina kansalaisten lukutaitoon kohdistuu aivan erityisiä vaatimuksia, kun tekoäly haastaa totutut käsityksemme tekstiympäristöjen luotettavuudesta ja logiikasta. Riittävä lukutaito on myös kilpailukyvyn, elinikäisen oppimisen ja tuottavuuden tae. Siksi suomalaisten lukutaitoa kannattaa tukea kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.  

- Suomalaisten lukutaidon suunta käännetään yhdessä. Tarvitsemme laajoja valtakunnallisia toimia, vaikuttavia ohjelmia, kirjailmiöitä sekä puhetta lukemisen merkityksestä ja lukutaidon asemasta. Jokaisella suomalaisella tulee olla oikeus oppia lukemaan ja kehittää lukutaitoaan koko eliniän ajan, Emmi Jäkkö summaa. 

Lukuviikko on Lukukeskuksen järjestämä vuosittainen valtakunnallinen lukutaidon teemaviikko. Lukuviikon aikana julkaistaan ajankohtaista tietoa lukutaitotilanteesta, tarjotaan näkökulmia kirjallisuuteen ja lukemiseen ja innostetaan kaikenikäiset kirjojen pariin, sekä järjestetään erilaisia tapahtumia ja tempauksia lukemisen ympäriltä.

Tutustu 10 faktaa lukemisesta -tietopakettiin 

Tietoa Lukuviikosta 

Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto on liittynyt Planet Company-yhteisöön tuodakseen omat vastuullisuustekonsa läpinäkyvämmiksi urheiluyhteisössä. Planet Company on avoin yhteisöpalvelu organisaatioille, jotka haluavat muuttaa maailmaa. Yhteisön organisaatiot kertovat omista hyvistä teoistaan ja kannustavat muitakin konkreettisiin toimiin paremman maailman puolesta.

Planet Companyn verkostoon kuuluu tuhansia asiantuntijoita, jotka arvioivat yhteisöön liittyneiden organisaatioiden vastuullisuustekojen vaikuttavuuden laatua ja laajuutta. Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liiton ja jatkossa toivottavasti myös SAJL:n jäsenseurojen vastuullisuusteot asetetaan riippumattomien asiantuntijoiden arvioitavaksi.  Kun tekojen vaikuttavuus on todennettu kestävän kehityksen asiantuntijoiden toimesta, niihin voi tutustua Planet Company –sivustolla.

SAJL:n toiminnanjohtaja Mika Heinonen uskoo läpinäkyvyyden lisäävän hyviä tekoja:

-Myös suomalaisessa jenkkifutisyhteisössä tehdään päivittäin pieniä ja suuria tekoja, jotka omalla panoksellaan saavat aikaan muutosta kohti kestävämpää maailmaa. Jatkossa pääsemme rekisteröimään lajiliittona omat tekomme Planet Companyn alustalle ja riippumattomien asiantuntijoiden todentamat teot esitellään yhteisölle. Uskomme, että vaikuttavien vastuullisuustekojen määrä lisääntyy omassa organisaatiossamme, mutta myös omassa verkostossamme, kun teoista tehdään läpinäkyviä.

-Yhteistyömme on vasta käynnistynyt, mutta jo nyt ensimmäinen vastuullisuustekomme on päässyt esille Planet Companyn sivuille.

SAJL:n ensimmäinen todennettu ”Planet Act” julkaistu

Jenkkifutisliiton ensimmäinen asiantuntija-arvion läpäissyt vastuullisuusteko eli ”Planet Act” kuuluu kategoriaan ”Health and Well-being”. Kategoriassa arvioidaan tekoja, jotka liittyvät terveyteen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen.  Planet Companyn hyväksyntä myönnettiin SAJL:n puhtaan ja reilun urheilun puolesta toimivalle antidoping-ohjelmalle.

- Tänään vietetään maailman antidopingtoimisto WADA:n Reilun pelin”Play True Day” teemapäivää, joten on hienoa, että Planet Companyn arvioijat ovat todentaneet jenkkifutisliiton antidoping-ohjelman vaikuttavuuden.  Uskon, että yllämme jatkossa myös muilla kestävää kehitystä edistävillä konkreettisilla teoillamme Planet Companyn vastuullisuustekojen listalle.

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry toteutti syksyllä 2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta urheilujärjestöjen Reilun kilpailun ohjelmien arvioinnin. Sen osana oli antidopingtyön arviointi. Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liiton pisteet olivat yhteensä 47/50 urheilujärjestöjen keskiarvon ollessa 38,8/50.

Tutustu:

• SAJL - Puhdas ja reilu urheilu
• SAJL vastuullisuusohjelma
• The Planet Company

Lisätietoja:  Mika Heinonen, SAJL toiminnajohtaja,  040 526 9949

Lahden kouluissa järjestetään oppilaiden toiveiden mukaista harrastustoimintaa vuosiluokkien 1–9 oppilaille. Toiminta on oppilaalle maksutonta ja vapaaehtoista. Harrastusten järjestäjät voivat ilmoittautua palveluntuottajaksi 3.5.2024 klo 12.00 mennessä Tarjouspalvelu.fi -portaalissa.    

Harrastustoimintaa järjestävä yhdistys, seura, järjestö tai yritys voi tarjota vuosiluokkien 1–9 oppilaille soveltuvaa koulupäivän aikaista harrastustoimintaa. Toiminnan toteuttajalle maksetaan 50–60 euroa / tunti (alv 0 %). Lopullinen hinta mahdollisine materiaalikuluineen määritellään ryhmäkohtaisesti sopimuksessa.    

- Toivomme, että palveluntuottajat ilmoittautuessaan kuvaavat toteuttamaansa harrastustoimintaa mahdollisimman monipuolisesti ja laajasti, kertoo harrastamisen Suomen mallin hankekoordinaattori Seppo Koponen Lahden kaupungilta.  

- Kilpailutukseen osallistuminen ei vielä takaa palveluntuottajaksi pääsyä, sillä toimintaa järjestetään toiveiden ja määrärahojen puitteissa. Vastaavasti kilpailutukseen osallistuminen ei vielä sido palveluntuottajaa toiminnan järjestämiseen. Toiminnan järjestämisestä sovitaan kirjallisesti ennen toiminnan käynnistymistä.   

Aiemmasta poiketen tarjouksia pyydetään nyt kahdeksi lukuvuodeksi kerrallaan, vuosille 2024–2025 ja 2025–2026.  
- Tällä tavoittelemme pitkäaikaisempaa yhteistyötä palveluntuottajien kanssa, Koponen toteaa. 
- Toiveissa on muun muassa monipuolisesti eri liikuntalajeja, eläinkerhot, kokkaaminen, kädentaidot ja muotoilu, kuva-, elokuva-, moni- ja animaatiotaide, valo- ja videokuvaus. Lasten ja nuorten harrastustoiveita on kuultu Lahden kaupungin omalla harrastustoivekyselyllä kevään 2023 aikana.    

Hankintailmoitukseen voi tutustua tarkemmin julkisten hankintojen ilmoituskanava Hilmassa. Tarjouksia voi jättää perjantaihin 3.5.2024 klo 12 mennessä Tarjouspalvelu.fi -portaalissa. Portaali on tarjoajille maksuton mutta vaatii rekisteröitymisen. Harrastuksen järjestäjiä on tiedotettu tarjouspyyntökyselystä sähköpostitse.    

Maksutonta harrastustoimintaa koulupäivän yhteydessä  

Peruskouluikäiset lapset ja nuoret voivat osallistua erilaisiin maksuttomiin harrastusryhmiin koulupäivää ennen ja sen jälkeen. Toiminta tunnetaan nimellä harrastamisen Lahden malli. Tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus mielekkääseen ja maksuttomaan harrastukseen. Lisätietoa koulujen harrastustoiminnasta löytyy kaupungin lahti.fi -verkkosivuilta sekä harrastuksista harrastelahti.fi -sivuilta.   

Lisätiedot 

Harrastamisen Lahden mallin toiminta, hankekoordinaattori Seppo Koponen, 044 482 6387, seppo.koponen@lahti.fi   

Muut harrastamiseen liittyvät asiat:  
Harrastuskoordinaattori Roosa Rusanen, 044 416 3743, roosa.rusanen@lahti.fi  

Tarjouspalvelu.fi -portaali osoitteessa https://tarjouspalvelu.fi/UX/TP/SiirryTarjouspyyntoon/?tpId=504271&p=8   

Linkki hankintailmoitukseen Hilmassa:  https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/public/procedure/6365/enotice/8176/  

Harrastustoiminta - Lahti  

harrastelahti.fi

Hallituksen kehysriihessä päätettiin leikata valtionhallinnosta 150 miljoonaa viime vuonna päätetyn 243 miljoonan euron lisäksi. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn mukaan aiemmin päätetty tuottavuusohjelma muuttui rajuksi säästöohjelmaksi yhdessä yössä. Ministeriöt päättävät sisäisesti, miten lisäleikkaukset kohdennetaan.

Loimun jäseniä työskentelee valtionhallinnossa monissa eri tehtävissä. He haluavat tehdä työnsä hyvin, virassa olevia sitoo lisäksi virkavastuu. Helsingin Sanomat uutisoi eilen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen käynnissä olevien muutosneuvottelujen hurjista vaikutuksista. Tutkimusvastuita on ehdotettu siirrettäviksi hyvinvointialueille, vaikka niillä on vaikeuksia rahoittaa nykyistäkin toimintaansa. Vastaavan mittaluokan muutosneuvotteluja on leikkauspäätösten myötä odotettavissa muihinkin valtion organisaatioihin. 

Maa- ja metsätalousministeriölle osoitettiin lisäsäästöiksi 8,4 miljoonaa euroa ja ympäristöministeriölle 2,7 miljoonaa. Loimun neuvottelupäällikkö Jukka Sippola muistuttaa, että MMM:n alainen Suomen metsäkeskus ja ympäristöministeriön alainen Metsähallituksen Luontopalvelut joutuivat tekemään jo viime syksynä merkittävät säästöpäätökset, joiden tuloksena kummastakin organisaatiosta vähennettiin muutosneuvotteluissa kymmenittäin asiantuntijoiden työpaikkoja.

- Olisi vähintäänkin kohtuullista, etteivät lisäsäästöt koskisi näitä jo merkittävästi supistamaan joutuneita organisaatioita. Jo nyt on ongelma, miten ne selviytyvät kaikista lakisääteisistä tehtävistään, Sippola sanoo.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla ympäristön- ja luonnonsuojelun rahoitus laskee jo aiemmin päätettyjen toimien vuoksi yli kolmanneksella. Tämän lisäksi ympäristöhallintoa keskitetään hallitusohjelmassa päätetyssä ”yhden luukun palvelujen” hankkeessa. On riski, että lisäsäästöt jyräävät ohjelman varsinaiset tavoitteet lupaprosessien sujuvoittamisesta.

- Ympäristöministeriön budjetti on ministeriöistä jo valmiiksi kaikkein pienin. Hallitus kampittaa omien hallitusohjelmatavoitteidensa saavuttamista leikkaamalla vielä lisää, kun nykyisetkään resurssit eivät riitä, kommentoi Loimun yhteiskuntasuhdepäällikkö Aaro Riitakorpi.

Myönteistä on, että biotalouden tutkimukseen ja kehittämiseen tehdään 4 miljoonan euron vuosittainen lisäys ja valtion tutkimuslaitoksiin palkataan yhteensä 85 tutkijatohtoria vuosille 2025–2027. Hallitus myös panostaa biotaloussektorin kannattavuuteen 10 miljoonan euron vuosittaisella lisäyksellä elintarvikeviennin, huoltovarmuuden ja metsäsektorin arvoketjujen edistämiseen.

- Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittaminen ja biotaloussektorin tukeminen ovat tärkeä positiivinen signaali hallitukselta. Kokonaisuuden kannalta hallituksen toimien vaikuttavuus edellyttää kuitenkin toimivaa julkista hallintoa ja laissa määriteltyjen tehtävien toteuttamisen riittävää resursointia. Kun vähennetään hallintoa tässä mittakaavassa, ei lopputuloksena ole tehokkuus vaan liian vähän tekijöitä, uupumusta, venyviä käsittelyaikoja ja heikompaa laatua, Aaro Riitakorpi summaa.

Lisätietoja:

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Aaro Riitakorpi, aaro.riitakorpi@loimu.fi,
puh. 050 5937 558
Neuvottelupäällikkö Jukka Sippola, jukka.sippola@loimu.fi, puh. 09 6626 8541

Kirjautuminen eläinten ja tuotteiden ulkomaankaupassa käytettävään TRACES-järjestelmään muuttuu kaksivaiheiseksi. Kaikkia TRACES-järjestelmän käyttäjiä koskeva muutos tulee pakolliseksi 11. kesäkuuta 2024. Ruokavirasto kannustaa ottamaan kaksivaiheisen tunnistautumisen käyttöön jo ennen muutoksen voimaanastumista, jotta asiointi TRACES-järjestelmässä jatkuu keskeytyksettä.

Kirjautuminen TRACESiin vaatii käyttöoikeuden järjestelmään ja EU Login -käyttäjätilin. Ohjeet kaksivaiheisen tunnistautumisen käyttöönottoon löytyvät Ruokaviraston nettisivuilta.

TRACESiä käytetään eläinten ja eläinperäisten tuotteiden EU-maiden välisessä sisämarkkinakaupassa, mutta myös EU:n ulkopuolisista maista tuonnissa ja EU:n ulkopuolisiin maihin viennissä. TRACES on kehitetty varmentamaan muun muassa elävien eläinten, kasvien ja rehun sekä eläin-, luomu-, kasvi- ja puutuotteiden jäljitettävyyttä ja valvontaa.

TRACES on lyhenne sanoista Trade Control and Expert System (suom. kaupan valvonta- ja asiantuntijajärjestelmä). TRACES-järjestelmää ylläpitää Euroopan komissio ja sitä käyttävät viranomaiset ja yritykset.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Anna Färkkilä-Dojka, p. 029 520 5048
Rajaeläinlääkäri Elina Viitasaari, p. 029 520 5167

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

Lue lisää:

TRACES-järjestelmä

Kansainvälistä lehdistönvapauden päivää on vietetty vuodesta 1993, jolloin YK:n yleiskokous julisti sen Unescon aloitteesta. Vuosittain 3. toukokuuta vietettävä päivä kiinnittää huomiota sananvapauteen muistuttaen samalla, että se ei aina ole itsestäänselvyys. Lehdistön- ja sananvapaudessa on kyse paitsi oikeudesta kirjoittaa ja julkaista, myös yksilön oikeudesta saada tietoa. Lehdistönvapauden päivä haastaa ajattelemaan, minkälaisia vaikutuksia vapaan sanan rajoittamisella olisi.

Lehtipiste haluaa olla mukana edistämässä sananvapauden toteutumista: kaikkien yhtäläistä oikeutta julkaista tietoa sekä ottaa sitä vastaan. Lehtipiste jakeli 2023 yli 21 miljoonaa aikakauslehteä ja yli 35 miljoonaa sanomalehteä noin 3800 myyntipisteeseen koko Suomessa. Teemme irtonumerolehtien jakelijana tiivistä yhteistyötä 220 kustantajan ja koko kotimaisen kaupan kanssa.

”Sanavapauden ja vapaan lehdistön merkitys korostuu erityisesti näinä globaalisti levottomina aikoina, jolloin demokratia ja ihmisoikeudet ovat todellisella koetuksella. Jos ennen saatoimme useimmiten uskoa lukemaamme, nyt on kaikkien syytä olla tarkkoina tietolähteistään ja samalla jaetun tiedon todenperäisyydestä. Lehtipiste haluaa toiminnallaan omalta osaltaan vapaan lehdistön jakelijana vahvistaa demokraattisia arvoja” kertoo Lehtipisteen kaupallinen johtaja Ville Melkko.

Kampanjan näkyvyys

Lehtipiste osallistuu Kansainväliseen lehdistönvapauden päivään järjestämällä 26.4.-5.5.2024 Akateemisissa Kirjakaupoissa Helsingin Kirjatalossa, Espoon Tapiolassa, Turussa ja Tampereella LUE JA TIEDÄ. -kampanjan. Kampanja tuo esille sananvapauden tärkeyttä ja haastaa miettimään mitä vaikutuksia sen rajoittamisella olisi.

Akateemisen Kirjakaupan myymälöiden lisäksi kampanja näkyy myös Lehtipisteen sosiaalisen median kanavissa Facebookissa, Instagramissa ja TikTokissa @lehtipiste. Kutsumme kaikki mukaan miettimään sananvapauden tärkeyttä – voit osallistua käyttämällä aihetunnisteita #sananvapaus #sananvapaudenpäivä #lehdistönvapaudenpäivä.

Lisätietoja antaa:  

Ville Melkko  

kaupallinen johtaja  

0400 704 746  

ville.melkko@lehtipiste.fi  

Jarkko Orasaari

markkinointisuunnittelija

044 438 3092

jarkko.orasaari@lehtipiste.fi

”Kun nuoret voivat niin huonosti…” – tällainen toteamus kuuluu yhä useammin erilaisissa yhteyksissä niin paikallisessa kuin valtakunnallisessakin keskustelussa pohjautuen osin tutkittuun tietoon, mutta myös yleiseen tuntumaan. Iisalmen kaupungilla tehdään moniammatillisesti työtä sen eteen, että toteamus voisi yhä useammin kuulua myönteisemmässä sävyssä kertoen nuorten hyvinvoinnista. Iisalmen kaupungin hyvinvoinnin edistämisen vuosiraportti 2023 antaakin jo runsaasti ilonaiheita:

”Iisalmen lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoista 78,2 % kertoo pitävänsä opiskelusta, kun valtakunnallinen vertailuluku on 62,2 % ja koulukiusaamista vähintään kerran viikossa kokevia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisia on 3,6 %, kun koko maassa lukema on 7,9 %”, kertoo Iisalmen kaupungin hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori Hanna Holopainen.

 ”Keskimääräistä heikompia tuloksia Iisalmessa saatiin muun muassa siinä, että jopa 45 % kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista nukkuu arkisin alle kahdeksan tuntia, kun koko maan luku on noin 36 %. Iisalmessa kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kertoo kokevansa 23,2 % kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista, kun koko maan lukema on 21,4 %”, valottaa Hanna Holopainen tilastoja.

 Keskeistä onkin, miten havaittuihin ongelmiin voidaan löytää ratkaisuja sekä toisaalta ymmärrys siitä, mitä on nuoruus ja millaisia kehitysvaiheita ikään liittyy.

”Missään muussa elämänvaiheessa ei tapahdu yhtä nopeaa ja laajaa kehitystä kuin nuoruudessa. Murrosikä kuohuttaa nuorta esimerkiksi siksi, että oma keho muuttuu, mieli myllertää ja oma identiteetti askarruttaa. Myös suhde kavereihin ja muihin läheisiin, erityisesti omiin vanhempiin, muuttuu merkittävästi”, kertoo Iisalmen kaupungin nuorisotyön koordinaattori Tarja Immonen.

”Jos nuorella itsellään, perheessä tai muussa lähipiirissä herää huolta nuoren hyvinvoinnista, on tukea saatavilla. Me Iisalmen nuorisopalveluissa tarjoamme matalalla kynnyksellä juttukaveria ja tarvittaessa ohjausta tarvittavien palveluiden pariin. Tervetuloa tutustumaan meihin linja-autoasemalle!”, kannustaa Tarja Immonen.

Nuorisotila Luukku onkin saavuttanut hyvin nuoret, sillä kävijöitä oli vuonna 2023 yhteensä 7 800, noin 60 kävijää aukiolokertaa kohden. Tila on keskeisellä paikalla nuorten arkisten kulkureittien varrella ja helposti nuorten saavutettavissa. Parkkipaikkoja nuorten pyörille ja mopoille on lähellä runsaasti. Nuorisotilan ansiosta häiriöt lähellä olevissa kauppaliikkeissä ovat vähentyneet.

Harrastamisen etuja, työpajatoimintaa ja kesätöitä nuorten kokonaishyvinvoinnin rakennuspalikoina

”Iisalmessa on erittäin monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja tuemme lasten ja nuorten harrastamista monin eri tavoin. Hallitusohjelman mukaista harrastamisen mallia on meillä toteutettu Iisalmen harrastamisen -mallin mukaisin toimenpitein vuodesta 2021 lähtien. IHMe toimii kaikilla 10 alakoululla ja yläkoululla yhteistyössä eri kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden kanssa. Käynnissä olevat noin 50 viikoittain kokoontuvaa ryhmää pohjautuvat lasten ja nuorten omiin toiveisiin”, kertoo Iisalmen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen.

Lasten ja nuorten omatoimisen harrastamisen kannustamiseksi Iisalmessa on käytössä älypuhelimella toimiva nuorisopassi, joka tarjoaa erilaisia etuja lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastamiseen. Nuorisopassin käyttäjäryhmää laajennettiin alkuvuodesta 2024 ulottumaan 5.-9. luokkaisten lisäksi myös lukiolaisiin, ja sen on ottanut käyttöön suurin osa sen piirissä olevista ikäluokista.

”Lisäksi tuemme perheiden harrastamista ilmaisilla liikuntatilojen vuoroilla sekä vähävaraisten kulttuurin ja liikunnan harrastamista vuoden alussa käyttöönotetulla Kaiku-kortilla”, summaa Pekka Partanen.  

Harrastuksiin on haluttu tarjota kannustusta, sillä harrastamisella on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia kokonaishyvinvointiin. Etujen myötä harrastukset tulevat yhä useamman ulottuville.

”Järjestöt tarjoavat lapsille ja nuorille lukuisia mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin ja tarjontaa löydät niin kulttuurista kuin yleisurheilusta, palloilulajeista, budolajeista, moottori- ja ammuntalajeista, tanssi- ja voimistelulajeista kuin vesiliikunta- ja jäälajeistakin. Lisäksi kaupungissa on liikunta-alan yrityksiä, joissa niin ikään on kattavaa tarjontaa myös nuorille”, muistuttaa Pekka Partanen.

Monen nuoren kotona pohditaan, mikä toisi rytmiä ja merkityksellisyyttä nuoren arkeen koulujen loma-aikana – kaikille kun ei kesätyöpaikkojakaan riitä. Twist-kesätyö on Iisalmen nuorisopalveluiden 7.-8.-luokkalaisille iisalmelaisille tarjoama kesätyömuoto iisalmelaisille yläkoululaisille, ja sen puitteissa opetellaan käytännön työelämätaitoja erilaisia työtehtäviä ohjatusti tehden. Twist-kesätyöt ovat saaneet suuren suosion myös tänä vuonna:

”Tänä keväänä Twist-kesätyö kiinnosti peräti 191 hakijaa. Suosituimmat ryhmät olivat perustwistit, lasten tapahtumat ja tunnelimaalarit, joskin kaikkiin ryhmiin oli hyvin hakijoita. Jokainen nuori sai esittää hakemuksessaan viisi eri toiveryhmävaihtoehtoa. Paikka Twist-kesätyössä pystytään tarjoamaan yhteensä 116 nuorelle”, iloitsee Tarja Immonen.

Kaupungin nuorisopalveluiden lisäksi mm. Iisalmen Nuorison Tuki ry:n on vahva toimija nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. INTRY:n uudet tilat sijaitsevat Karjalankadulla ja ovat myös helposti nuorten saavutettavissa. Yhdistyksen tärkeimpinä toimintoina on toteuttaa nuorten työpajatoimintaa, edistää nuorten hyvinvointia erilaisilla hankkeilla ja ratkaisukeskeisellä neuropsykiatrisella valmennuksella sekä tarjota nuorille suunnattua avointa toimintaa. Myös seurakunnilla on nuorisotyötä ja monet järjestöt tekevät osaltaan tärkeää työtä nuorten parissa.

 ”Muistetaan myös, että kuka tahansa meistä voi olla se yksi tärkeä ihminen nuoren polulla, joka kannustaa, hymyilee, tuuppaa lempeästi eteenpäin. Annetaan nuoruuden olla positiivisella tavalla ihmeellinen Iisalmessa!”, kiteyttää Pekka Partanen.

Iisalmen nuorisopalveluiden tilat ja toiminnot:
- Nuorisotilat Linkki ja Luukku linja-autoasemalla ja Kuoppa Luma-keskuksella: nuorisotiloissa on tarjolla avointen ovien nuorisotoimintaa ja lisäksi ryhmiä, retkiä, kursseja sekä tapahtumia.
- Nuorisopalvelujen ajankohtaisesta toiminnasta löytyy tietoa verkosta:
https://po1nt.fi/iisalmi/iisalmi/
Sosiaalisessa mediassa Iisalmen nuorisopalvelut on läsnä TikTokissa, Facebookissa ja Instagramissa
- Nuorten tieto- ja neuvontapalvelupiste Ohjaamo toimii linja-autoasemalla, verkossa https://ohjaamot.fi/web/ohjaamo-iisalmi  ja sosiaalisessa mediassa ”Ohjaamo Iisalmi” Facebookissa ja Instagramissa.

Nuorille suunnatut harrastamisen edut Iisalmessa:
- Iisalmen harrastamisen mallista ja muista harrastamiseen liittyvistä eduista ja mahdollisuuksista löytyy tietoa kaupungin verkkosivuilta: www.iisalmi.fi/elamanikunnossa

Järjestöjen toiminnasta ja harrastustarjonnasta saat tietoa ottamalla yhteyttä kulttuuri- tai liikuntapalveluihin.

Iisalmen hyvinvoinnin edistämisen vuosiraportti 2023: www.iisalmi.fi/hyvinvointi

Lisätietoja antavat:
Hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori Hanna Holopainen, p. 040 619 5795, hanna.holopainen@iisalmi.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen, p. 040 545 4567 pekka.partanen@iisalmi.fi

Nuorisotyön koordinaattori Tarja Immonen, p. 040 545 4546 tarja.immonen@iisalmi.fi

WWF kysyi puolueilta niiden kantoja EU-vaalien tärkeisiin ympäristökysymyksiin. Neljä puoluetta jätti vastaamatta kyselyyn, mitä WWF pitää selkeänä arvovalintana. Kyselyn lisäksi WWF ja neljä muuta organisaatiota on julkaissut analyysin europarlamentaarikkojen äänestyskäyttäytymisestä kuluneella vaalikaudella. 

Joulukuussa 2023 WWF julkaisi vaatimuksensa poliittisista toimenpiteistä, jotka EU:n tulisi toteuttaa tulevalla vaalikaudella ilmasto- ja luontokriisien ratkaisemiseksi. Selvittääkseen, miten EU-vaaleihin valmistautuvat eduskuntapuolueet suhtautuvat näihin politiikkavaatimuksiin, WWF lähetti puolueille 11 kysymyksestä koostuvan kyselyn. WWF sai vastaukset kyselyyn vasemmistoliitolta, vihreiltä, SDP:ltä ja RKP:ltä. 

”Kyselyyn vastanneet puolueet näyttäisivät sitoutuvan moniin WWF:n esittämiin vaatimuksiin. Kaikki vastanneet puolueet ovat esimerkiksi valmiita asettamaan sitovat aikataulut fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiselle sekä suuntaamaan EU:n ja jäsenvaltioiden jakamia ympäristölle haitallisia tukia jatkossa kohti vihreää siirtymää”, WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen sanoo. 

”Vaikka vastausten yleiskuvaa voidaan pitää ilmaston ja luonnon kannalta hyvänä, löytyy vastanneiden puolueiden väliltä eroja siinä, kuinka kunnianhimoisiin ja tiukkoihin ympäristöpoliittisiin toimiin ne ovat valmiita sitoutumaan. Esimerkiksi vasemmistoliitto ja vihreät aikaistaisivat EU:n ilmastoneutraalisuustavoitetta vuoteen 2040, kun taas SDP ja RKP kannattavat ainoastaan 90 prosentin päästövähennystavoitteen asettamista”, Luukkonen sanoo. 

Huomionarvoista on, että keskusta, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset eivät vastanneet lainkaan kyselyyn. Kokoomus ei vastannut kyselyyn, mutta toimitti kysymyksiin kirjalliset kommentit. 

”Pidämme selkeänä arvovalintana sitä, että osa puolueista päätti jättää vastaamatta kyselyyn”, Luukkonen sanoo. 

Puolueiden kannat on esitetty liitteenä olevissa taulukoissa. Tarkempaan analyysiin puolueiden vastauksista pääsee tutustumaan tässä tekstissä, jonka loppuun on koottu myös puolueiden avoimet vastaukset. Tällä sivulla pääsee puolestaan tutustumaan analyysiin parlamentin poliittisten ryhmien kannoista. 

Meppien äänestyskäyttäytyminen analysoitiin 

BirdLife Europe, Climate Action Network Europe, European Environmental Bureau (Euroopan ympäristötoimisto), Transport & Environment (Euroopan liikenne- ja ympäristöliitto) ja WWF:n Brysselin toimisto julkaisivat 15. huhtikuuta pisteytyksen, joka mittaa europarlamentaarikkojen ja heidän edustamiensa puolueiden ja poliittisten ryhmien sitoutumista ympäristönsuojeluun. Jokaisen Euroopan parlamentin jäsenen äänestyskäyttäytymistä vaalikaudella 2019–2024 arvioitiin vertaamalla äänestyspäätöksiä pisteytyksen toteuttaneiden organisaatioiden vaatimuksiin.  

Pisteytyksessä tarkasteltiin 30:tä ilmasto-, energia- ja ympäristölainsäädäntöön liittyvää sääntelyhanketta. Niistä 12 liittyi ilmastoneutraaliin ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseen siirtymään, 10 kiertotalouteen ja saasteiden vähentämiseen ja 8 luonnon monimuotoisuuteen. 

Suomalaisista puolueista pisteytyksessä parhaiten menestyi vasemmistoliitto, jonka ainoa edustaja sai 92 pistettä sadasta. Vihreiden meppien keskiarvoinen tulos oli 88/100. Vähiten ympäristöä huomioivat äänestyskäyttäytymisessään perussuomalaiset mepit, joiden keskiarvoinen tulos oli 9/100.  

”Luonto köyhtyy hälyttävällä vauhdilla. Se on uhka myös meille ihmisille, sillä olemme riippuvaisia monimuotoisesta luonnosta ja sen tarjoamista palveluista. EU:lla on iso rooli luontokadon torjumisessa ja ilmastokriisin hillitsemisessä. Seuraavat EU-parlamentaarikot ovatkin paljon vartijoina”, Jari Luukkonen sanoo. 

”EU on tehnyt paljon luonnon ja ilmaston hyväksi, mutta petrattavaakin riittää. Siksi kannustammekin suomalaisia vaalimaan luontoa ja äänestämään luonnon puolesta. Tämä selvitys antaa osviittaa, mutta toki ympäristömyönteisiä ehdokkaita voi löytyä monesta puolueesta.” 

Pisteytykseen ja sen metodologiaan voi tutustua Climate Action Network Europen nettisivuilla. 

Haastattelupyynnöt: 

viestintäjohtaja Joonas Fritze, 040 840 8500, joonas.fritze@wwf.fi 

WWF järjestää mediatilaisuuden EU-vaaleista 29.4. klo 10.30-11.30. Tilaisuudessa WWF:n asiantuntijat kertovat, miten EU on vaikuttanut ympäristön tilaan Suomessa, miltä poliittinen tilanne näyttää tänä keväänä luonnon ja ilmaston näkökulmasta ja mistä ympäristökysymyksistä tulevat EU-parlamentaarikot ovat päättämässä. Tilaisuus järjestetään Teamsissa, ja linkin saa ilmoittautumalla viestintäjohtaja Joonas Fritzelle (yhteystiedot yllä).

Lisää EU-vaaleista osoitteessa wwf.fi/eu-vaalit

Hallitus päätti kehysriihen yhteydessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystysten lakkauttamisesta Iisalmessa ja Varkaudessa viimeistään 31.12.2025. Vuoden 2026 alusta lähtien Pohjois-Savon hyvinvointialueella toimisi vain yksi yöpäivystys Kuopion Yliopistollisessa Sairaalassa (KYS).

Pohjois-Savon hyvinvointialueella ei ole suunnitteilla muutoksia Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten toimintaan ennen annettua takarajaa.

Nyt käynnistyy yöpäivystysten sulkemisen suunnittelu yhteistyössä henkilöstön kanssa. Seuraavien kuukausien aikana kartoitetaan yöpäivystysten toimintaa ja erityisesti yöpäivystysten potilaiden hoidontarpeita.

Tämän valmistelun tavoitteena on varmistaa, että muutos vuoden 2025 lopussa on hallittu ja siitä ei koituisi haittaa potilaille tai kohtuutonta kuormitusta hyvinvointialueen henkilöstölle.

Iltakiirevastaanotot Iisalmessa ja Varkaudessa yksi tapa vähentää KYSin yöpäivystyksen kuormitusta

Iltavastaanotot klo 22:00 asti Iisalmessa ja Varkaudessa voisivat olla yksi tapa hoitaa kiireellisiä potilaita jo illalla ja näin vähentää painetta KYSin yöpäivystyksessä.

”Meillä on yli puolitoista vuotta aikaa valmistella tulevaa muutosta yhdessä päivystyksissä työskentelevien ammattilaisten kanssa. Uskon, että jos rakennamme toimivan kiireellisten potilaiden iltavastaanoton Iisalmeen ja Varkauteen, ei KYSin päivystys kuormitu jatkossakaan kohtuuttomasti yön aikana” kertoo Jari Saarinen, yleisten palvelujen toimialajohtaja.

”Jo tälläkin hetkellä yöaikaan ensihoito toimittaa vaativaa hoitoa tarvitsevat potilaat suoraan KYSiin Iisalmesta ja Varkaudesta. Näin tulemme toimimaan myös jatkossa. Tavoitteenamme on, että huolellisella valmistelulla yhteistyössä päivystyksen ja ensihoidon henkilöstön kanssa tuleva muutos on hallittavissa, eikä siitä koidu haittaa potilaillemme tai kohtuutonta työkuormaa henkilökunnallemme” lisää Saarinen.

Vuodeosastojen päivystävät lääkärit yöaikaan kotisairaalan, kotihoidon, palvelutalojen ja ensihoidon tukena

Iisalmen ja Varkauden vuodeosastot ovat keskeinen osa nyt valmistelussa olevaa palvelujärjestelmän uudistusta.  Tästäkin syystä on tärkeää turvata Iisalmen ja Varkauden vuodeosastojen toiminta, kun yöpäivystykset loppuvat. Tähän asti kotisairaala, kotihoito, alueen palvelutalot ja ensihoito ovat voineet konsultoida yöpäivystysten lääkäriä. Nyt kartoitetaan mahdollisuutta, jossa Iisalmen ja Varkauden vuodeosastojen päivystävä lääkäri toimisi vastaavalla tavalla oman alueensa konsulttilääkärinä yöaikaan.

Vuonna 2023 Leppäkoski -konsernin tulos oli 5,5 miljoonaa euroa (3,2 milj.€), joka on yksi parhaista yhtiön yli 100-vuotisessa historiassa.  Konsernin kokonaisliikevaihto oli n. 46,2 miljoonaa euroa (46,4 milj.€) ja liikevoitto 4,5 miljoonaa euroa (4,2 milj.€).  Konsernin käyttökate oli 12,9 miljoonaa euroa (12,1 milj.€). Erinomaisesta tuloksesta huolimatta konsernin maksuvalmiustaso on viimeisen kahden vuoden aikana pudonnut välttävälle tasolle. Konsernin oma pääoma vahvistui n. 9,9 miljoonaa € ja oli tilikauden päätteeksi n. 71,0 miljoonaa euroa (61,1milj.€).

Leppäkoski Group Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin torstaina 18.4.2024 yhtiön keskustoimipaikassa Ikaalisissa.

Yhtiökokouksen enemmistö vahvisti tilikauden 2023 tilinpäätöksen ja myönsi hallitukselle sekä toimitusjohtajalle vastuuvapauden. Noin 13% (osakekannan) osakkeenomistajista kannatti erityistä tarkastusta.

Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että osinkoa maksetaan A-osakkeelle 1,05 euroa ja K-osakkeelle 1,00 euroa.

Hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin 5 henkilöä. Hallituksesta erovuorossa olleiden Risto Linnainmaan ja Eero Väätäisen tilalle yhtiökokous valitsi hallituksen esityksen mukaisesti Karri-Pekka Laurenin ja Aki Kallion. Hallituksen esityksen mukaisesti yhtiökokous piti hallituksen kokouspalkkiot ennallaan.

Omien osakkeiden hankinta- ja luovutusvaltuutus hyväksyttiin määräenemmistön kannatuksella.

Enemmistö kannatti hallituksen esittämää antivaltuutusta, mutta määräenemmistö ei asiakohdasta äänestettäessä täyttynyt.

Osalla BLC:n alustoista on 16.4. havaittu järjestelmähäiriö ja käyttökatkoja. Asiaa ryhdyttiin protokollamme mukaisesti selvittämään välittömästi, kun havaitsimme vian. Tiedotimme myös asiakkaitamme ja mediaa käyttökatkosta. 

Häiriö jatkuu osin edelleen. Osassa palveluista on käyttökatkoksia, eivätkä kaikki palvelut toimi halutunlaisesti. Tämän hetkisen tiedon mukaan häiriö johtuu siitä, että BLC:n sisäiseen IT-ympäristöön on päässyt haittaohjelma.

Vika havaittiin nopeasti ja siitä tehtiin viipymättä asiaankuuluvat viranomaisilmoitukset. Kokonaistilannetta on ryhdytty heti ongelman havaitsemisen jälkeen selvittämään yhdessä ulkopuolisen kyberturvallisuuteen erikoistuneen kumppanin kanssa. Teemme jatkuvasti töitä tilanteen rajaamiseksi ja siihen johtaneiden syiden selvittämiseksi. Asiasta on tehty rikosilmoitus. Emme tässä kohtaa voi kommentoida vielä asiaa tarkemmin.

Suhtaudumme tilanteeseen erittäin vakavasti. Meille on erittäin tärkeää, että asiakkaamme voivat luottaa meihin nyt ja jatkossa. Pahoittelemme häiriön aiheuttamaa haittaa. Tiedotamme tilanteen etenemisestä. 

Lisätietoja asiasta antaa Savonlinnan BLC-osuuskunnan toimitusjohtaja Hannu Väänänen.

Lisätiedot medialle:
Savonlinnan BLC-osuuskunta, toimitusjohtaja Hannu Väänänen, p. 044 777 5776, hannu.vaananen@blc.fi

Hurmaavat museokohteet tarjoavat ekologista lähimatkailua sekä virkistävän ja kokonaisvaltaisen retkikohteen luovassa ympäristössä. Kesä tuo mukanaan museoihin myös tapahtumia musiikin sekä luentojen muodossa sekä jo perinteeksi muodostuneita iloisia lastentapahtumia.

Järvenpään taidemuseossa Tuusulanjärven taiteilijayhteisön klassikot sekä Alvar Aallon suunnitteleman taiteilijakoti Villa Kokkosen tarina

Järvenpään taidemuseo on aarrearkku, joka kätkee sisälleen Suomen taiteen helmiä. Tutustu Eero Järnefeltin ja Venny Soldan-Brofeldtin upeisiin teoksiin pysyvässä näyttelyssä. Näyttely kuljettaa katsojan Tuusulanjärvelle, taiteilijakoteihin, meren äärelle, Kolille ja matkoille Pietariin ja Pariisiin. Millainen maisema puhutteli taiteilijoita? Näyttelystä löytyy myös vuorovaikutteinen installaatio, jossa kuva näyttelyvieraasta piirtyy Soldan-Brofeldtin luonnostelemien henkilökuvausten keskelle.

Vaihtuva näyttely Sävelten arkkitehtuuria – Villa Kokkonen kotina 7.4.-31.8.2024 yhdistää musiikin ja arkkitehtuurin ainutlaatuisella tavalla. Kesäkaudella taidemuseo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10–17.

Eero ja Saimi Järnefeltin kodikas Suviranta kutsuu kylään

Tunnetko jo Suvirannan? Eero ja Saimi Järnefeltin taiteilijakodissa astut ajassa taaksepäin. Taiteilijakoti on kokonaistaideteos ja kätkee sisäänsä valtavan määrän suomalaista kulttuurihistoriaa. Usko Nyströmin 1901 suunnittelema puujugendhuvila avautui yleisölle vuonna 2018 ja se on monelle vielä tuntematon. Taloa ympäröi suuri englantilaistyylinen puutarha täynnä ikivanhoja tammia ja perennapenkkejä, tontilta löytyy myös hyötypuutarha ja savusauna järven rannalla.

Varaa paikkasi etukäteen ja sukella suomalaisen kulttuurin sydämeen. Opastettuja kierroksia järjestetään tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin klo 11.00 ja 12.30. Syyskuussa sunnuntaisin klo 11. Suvirannassa ei voi vierailla omatoimisesti ja paikka opastukselle on varattava etukäteen.

Aholassa luvassa draamaa: valokeilassa taiteilijapariskunta ja teatteri

Aholan perusnäyttelyssä pääsee tutustumaan kirjailija Juhani Ahon ja taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin elämään Tuusulanjärven maisemissa ja kuulemaan tarinoita lapsiperheen arjesta ja talon vaiheista.

 

 

Tee matka suomalaisen teatterin kiehtovaan maailmaan kesänäyttelyssä “Esirippu nousee – teatteri ja Aholan asukkaat”. Kuka toimi Kansallisteatterin suurtuotannon Peer Gyntin puvustuksessa, lavastuksessa ja valaistuksessa? Millaisia haasteita Juhani Aho koki näytelmäkirjailijana ja kuinka paljon hän oli valmis uhraamaan teatterin eteen? Vähemmän tunnettua on myös, että Aho kirjoitti baletin libreton. Näyttely tuo esille myös Ahon intohimoisen suhtautumiseen teatteriin: ”Draaman kirjoittaminen olisi minun korkein unelmani” –Juhani Aho

 

Koe Villa Kokkonen – moderni taiteilijakoti

Alvar Aallon suunnittelema Villa Kokkonen avautuu kesäkuussa ennakkoon varatuille ryhmille. Tule ja ihastu tämän ainutlaatuisen rakennuksen muotoihin ja linjoihin. Ryhmävierailut Villa Kokkoseen järjestetään kesäkaudella ennakkotilauksesta, joten varmista paikkasi ajoissa ja koe modernin taiteen ja arkkitehtuurin lumoava yhdistelmä!

Opetus- ja kulttuuriministeriön aiemmin tänä vuonna huippu-urheiluun myöntämän 200 000 euron erityisavustuksen kohteet ovat tarkentuneet. Rahoitusta suunnataan erityisesti uusimpien ja kokonaan uusien olympialajien huippu-urheilutoiminnan kehittämisen tukemiseen kohti Pariisin 2024 ja Los Angelesin 2028 olympialaisia. 

Pariisin osalta tukikohteina tarkastellaan rullalautailun ja breakingin olympiaprojekteja. Los Angelesin osalta tukea kohdennetaan nyt ensimmäisessä vaiheessa coastal-soutuun, kiipeilyyn, krikettiin, baseballiin ja softballiin, lacrosseen, lainelautailuun, lippupalloon, rullalautailuun ja squashiin.

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön laji- ja kisaohjelmista vastaava johtaja Leena Paavolainen kertoo, että tukea ei jaeta automaattisesti kaikille uusille lajeille, vaan rahoitus kanavoidaan osana lajien kehitys- ja tukiprosessia, jossa huomioidaan lajin nykytila ja suunnitelmat kohti tulevaisuutta.

– Huippu-urheiluyksiköllä on lajien kanssa menossa jatkuva kehitys- ja tukiprosessi. Prosessiin kuuluu vuosittainen tarkastelu, jossa todetaan lajin tilanne reaaliaikaisen tulosseurannan perusteella ja arvioidaan lajien huippu-urheilusuunnitelmat, Paavolainen sanoo.

– Tavoitteena on mahdollistaa uusissa ja menestyspotentiaalia omaavissa olympialajeissa valmennusjärjestelmien ja nuorten lahjakkuuksien valmennuksen tehostaminen ja tukeminen niin, että näissä lajeissa on mahdollista nähdä suomalaisia urheilijoita tulevissa olympiakisoissa, erityisesti Los Angelesin 2028 olympialaisissa. Samalla rakennetaan pitkäkestoista ja suunnitelmallista uusien lajien kestävää huippu-urheilujärjestelmää ja elinvoimaisuutta.

Jukka Rautakorpi: Uusissa lajeissa menestyspotentiaalia

Uusien olympialajien kehitysprosessia johtava Olympiakomitean huippu-urheiluvastaava Jukka Rautakorpi kertoo, että osalla uusista olympialajeista on jo Suomessa lajitoimintaa ja harrastajia, ja jopa kansainvälistä menestystä tai menestyspotentiaalia.   

– Uudet lajit ovat erityisesti nuorten harrastamia ja nuoria kiinnostavia lajeja. Suomen mahdollisuudet uusissa olympialajeissa menestymiseen voivat olla perinteisiä lajeja parempia, ja tehtävien investointien vaikuttavuus huippu-urheilutulokseen voi niissä olla suurempi kuin perinteisissä olympialajeissa, Rautakorpi sanoo. 

– Kaikki merkittävät urheilumaat priorisoivat resurssoinneissaan olympialajeja ja tavoittelevat menestystä käytännössä kaikissa olympiaohjelmassa olevissa lajeissa. Uusien olympialajien valmennusjärjestelmän käynnistäminen ja sen saattaminen tuottavaksi nopealla aikataululla edellyttää kuitenkin jo olemassa olevaa lajikulttuuria ja harrastajakuntaa. Tästä hyviä esimerkkejä ovat olleet esimerkiksi freestyle-hiihto ja lumilautailu, joissa suomalaismenestystä tuli nopeasti sen jälkeen, kun lajille myönnettiin olympiastatus. 

Samalla Rautakorpi huomauttaa, että lajin vakiintuessa olympiaohjelmaan suuret urheilumaiden panostukset alkavat pidemmällä aikavälillä näkyä ja Suomen mahdollisuudet ja etumatka menestyksen tavoitteluun pienenevät oleellisesti.

– Näissä tilanteissa meillä on oltava fiksuja. Voimme esimerkiksi hyödyntää suomalaista osaamista, kuten pesäpallon pelaajien siirtymistä softballiin tai lumilautailussa saadun osaamisen siirtämistä rullalautailuun. 

Prosessi uusien lajien tukemiseksi on jo käynnissä, ja jatkuu koko tämän vuoden ajan. Ensimmäiset kehittämistukipäätökset on tehty huhtikuussa ja toiset joulukuussa. 

– Jokaiselle mukana olevalle lajille rakennetaan yhdessä lajin kanssa huippu-urheilun toimintasuunnitelma, lyhyen ja pitkän tähtäimen kehityskohteet ja tavoitteet seuraavalle olympiadille. Huippu-urheiluyksikön huippu-urheiluvastaavat ja muut asiantuntijat sparraavat säännöllisesti lajeja lajin huippu-urheilutoiminnan ja olympiaprojektien kehittämisessä, Paavolainen sanoo. 

– Suomen Olympiakomitea tukee vuosittain merkittävällä tavalla menestyspotentiaalisia olympialajien urheilijoita ja olympialajeja huippu-urheilun tukijärjestelmän kriteerien mukaisesti. Nykyinen huippu-urheilutuki ei kuitenkaan riitä kattamaan uusien olympialajien kehittämisen ja urheilijoiden valmentautumisen tukemisen tarpeita. Tästä syystä OKM:n myöntämä tuore erityisavustus on merkittävä lisä seuraaviin olympiaprojekteihimme, Paavolainen kiittelee. 

Ensimmäiset uusien olympialajien tukipäätösten kokonaissummat lajeittain:

Breaking                                    2 500 €
Coastal-soutu                            15 000 €
Kriketti                                       10 000 €
Lacrosse                                    2 500 €
Lainelautailu                              10 000 €
Lippupallo                                  10 000 €
Rullalautailu                               20 000 €
Softball                                       10 000 €
Squash                                       15 000 €           

Lisätiedot: 
Suomen Olympiakomitea, Leena Paavolainen, +358 40 0229652.
Suomen Olympiakomitea, Jukka Rautakorpi, +358 44 3400143.