• 30 vuotta ja yli 7 miljoonaa myytyä autoa antavat aihetta juhlaan
• Menestysresepti on kehittynyt aallon harjalla viiden sukupolven ajan
• Kia Sportage Edition -juhlamalli alkaen 39 990 euroa

Kian malliston suosittu katumaasturi Sportage on saavuttanut merkittävän rajapyykin. Ensimmäinen Sportage nimittäin esiteltiin vuonna 1993 ja malli juhlistaa 30-vuotista taivaltaan markkinoilla. Sportagea on myyty globaalisti tänä aikana yli 7 miljoonaa kappaletta, mikä tekee siitä yhden Kian suosituimmista malleista. Vuodesta 2015 lähtien Sportage on ollut Kian myydyin automalli.

– 30 vuoden ja viiden Sportage-sukupolven ajan mallin menestysresepti on pysynyt pitkälti ennallaan, toteaa Kia Europen tuote- ja hinnoittelujohtaja Alexander Papapetropoulos.

– Mallin jatkuva menestys teiden päällä ja vetovoimainen ulkonäkö ovat ilahduttaneet asiakkaita ympäri maailmaa. Juhlan kunniaksi olemme innoissamme, kun julkaisemme Kia Sportage Edition -erikoismallin, joka tarjoaa Sportagelle ominaista ainutlaatuisuutta varustelun ja tyylin osalta, Papapetropoulos jatkaa.

30 vuotta ja viisi sukupolvea

Vuonna 1993 markkinoilla ei tunnettu nykyisen kaltaisia katumaastureita. Kia Sportage olikin yksi ensimmäisistä kompaktin kokoluokan autoista, joihin tuotiin vaikutteita perinteisimmistä ja huomattavasti isommista maastoautoista. Aikanaan tämä oli todella ainutlaatuinen yhdistelmä, josta on sittemmin tullut hyvin vakiintunut autoluokka.

Kia Sportage eteni toiseen sukupolveen vuonna 2004. Samana vuonna alkoi myös Kian maahantuonti Suomeen, joten Sportagen virallinen tarina Suomessa alkaa tästä kohdasta. Toisen sukupolven kehityksessä pääpaino oli laadussa ja turvallisuudessa. Korirakenteessa käytettiin nykyaikaisia rakenteita ja auto herätti huomattavasti edeltäjäänsä laajempaa kiinnostusta. Myös myyntimäärät kasvoivat merkittävästi, ja toisen sukupolven Sportagea myytiin yli kaksinkertainen määrä ensimmäiseen verrattuna.

Vuonna 2010 markkinoille saatiin raikkaasti muotoiltu Sportagen kolmas sukupolvi. Autossa esiteltiin aikakaudellaan Kian tavaramerkiksi noussut Tiger Face -maski, joka elää edelleen nykyaikaan sopeutuneena Kian muotokielessä.

Neljänteen sukupolveen siirryttiin vuonna 2015 ja samalla otettiin merkittävä askel eteenpäin kuljettajaa avustavien järjestelmien osalta. Turvallisuuden lisäksi myös mukavuus parani merkittävästi, mikä oli avainasemassa asiakaspohjan kasvattamisessa. Vuodesta 2015 lähtien Kia Sportage on ollut merkin myydyin automalli.

Nykyinen ja Sportagen viides sukupolvi esiteltiin vuonna 2021. Auto kasvoi hiukan mitoiltaan, mutta merkittävimmät edistysaskeleet otettiin laatuvaikutelman ja turvallisuuden osalta. Näiden lisäksi nykyinen Kia Sportage sai voimanlähdevalikoimaansa kaksi hybridivaihtoehtoa.

Kia Sportage Edition – hinta alkaen 39 990 €

Juhlistaakseen tätä tarinaa markkinoille on tuotu Kia Sportage Edition -juhlamallisto. Uutuusversion erottaa varsin helposti jo ensivilkaisulla, sillä ulkonäköä koristavat aina ikkunoita kiertävät tyylikkään mustat somistelistat, puskureista löytyy tummaa kromia ja alla pyörivät kiiltomustat vanteet. Lisävarustelistalta ilmeen voi viimeistellä mustalla katolla. Lisäksi artikkelin kuvissa näkyvä uusi tyylikäs Wolf Grey -metalliväri on tarjolla vain Edition-malliin.

Kia Sportage Edition -mallien vakiovarustelu on erittäin kattava. Ovet aukeavat helposti avaimettoman Smart Key -järjestelmän avulla. Mokkanahalla viimeistellyt istuimet toivottavat matkustajat tervetulleeksi ja ohjaamon ilmettä hallitsee tyylikäs ja käytännöllinen kahdesta 12,3-tuumaisesta näytöstä koostuva mittaristopaneeli.

Edition-malli on saatavilla kahdella voimalinjalla. Hinnat alkavat etuvetoisen Sportage Hybrid Edition -mallin 39 990 eurosta, ja jopa 70 kilometrin sähköisen toimintamatkan tarjoava Sportage Plug-in Hybrid Editionin hintalapussa lukee 44 990 euroa.

Ilveskodin toiminta Hämeenlinnassa siirtyy 1. tammikuuta hyvinvointialueen vastuulle liikkeenluovutuksella. Ilveskodin toiminnasta vastaavan Kanta-Hämeen sairaskotisäätiön ja Oma Hämeen edustajat allekirjoittivat sopimuksen 22. joulukuuta. Liikkeenluovutuksessa säätiön henkilöstö, omaisuus, oikeudet sekä velat ja vastuut siirtyvät hyvinvointialueelle. 

Oma Häme on nimennyt Ilveskodin lähijohtajaksi Peija Heikkisen, joka vastaa toiminnasta 1.1. alkaen. Heikkinen työskentelee lähijohtajana ikäihmisten asumispalveluissa. Ilveskodin henkilöstöä on informoitu nimityksestä. 

Säätiön henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti vanhoina työntekijöinä palkkansa ja lomaoikeutensa säilyttäen. 

Hämeenlinnassa toimiva Ilveskoti tarjoaa hoito- ja kuntoutuspalveluja sotiemme veteraaneille ja muille tarvitseville. Hyvinvointialue tekee alkuvuonna Ilveskodin toiminnan jatkosta suunnitelman, jonka aluehallitus käsittelee. Asiakkaiden palvelujen mahdollisista muutoksista keskustellaan asiakkaiden ja omaisten kanssa. Ilvesmajan asukkaiden vuokrasopimukset siirtyvät Oma Hämeelle entisin vuokraehdoin.

Lisätietoja: rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen p. 050 461 7820, petrus.kukkonen(at)omahame.fi

Hauholla toimiva Loviisakoti Oy on ajautunut talousvaikeuksiin ja sen toiminta keskeytyy. Oma Häme on järjestänyt Loviisakodissa asuneille, 11 ikäihmisille uudet hoivapaikat. Asiakkaiden muutto hoidetaan yhteistyössä omaisten, Oma Hämeen ja Loviisakodin kanssa.

Loviisakoti Oy on yksityisomistuksessa oleva, 16-paikkainen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö, jolta Oma Häme on ostanut palveluja. Toissa viikolla yritys otti yhteyttä Oma Hämeeseen ja kertoi, että vastuuhenkilöt ovat irtisanoutuneet, eikä yksikkö pysty vastaamaan asiakkaiden hoidosta. Tämän jälkeen Oma Häme ryhtyi järjestämään asiakkaille uusia hoivapaikkoja. Kun yksityinen palveluntuottaja ei pysty tuottamaan palveluja sovitusti, on hyvinvointialueen järjestämisvastuullisena autettava tilanteen ratkaisemisessa ja turvattava asiakkaiden palvelut.

Loviisakoti Oy ei ole pystynyt maksamaan henkilöstön palkkoja joulukuulta, joten heidän on haettava palkkoja palkkaturvan kautta. Tilanne on valitettava yksikössä työskennelleelle henkilöstölle. Hyvinvointialueella on avoinna useita työpaikkoja ikäihmisten palveluissa, joihin henkilöstön toivotaan hakeutuvan. Ikäihmisten palveluihin perustetaan esimerkiksi keskitetty varahenkilöstöpooli vuoden alussa.

Lisätietoja: ikäihmisten asumispalveluiden tulosaluejohtaja Raila Lahtinen p. 050 370 4754, raila.lahtinen(at)omahame.fi

Atria Suomi Oy har meddelat om återkallelse av en del av produkterna Atria Ranch Coleslaw 300 g. En del av förpackningarna daterade 1.1.2024 har asken för en annan produkt (Atria Vinaigrette Kålsallad 300 g), där ingrediensförteckningen inte motsvarar innehållet i förpackningen som anges på locket. I ingrediensförteckningen saknas bland annat mjölk, ägg och senapsfrön som produkten innehåller, så produkten kan orsaka en allergisk reaktion hos personer som är allergiska för dessa ingredienser.

Atria ber konsumenter som köpt en felaktig produkt att kontakta Atrias konsumenttjänst: kuluttajapalvelu@atria.com eller tfn 0800 128742.

Vid Livsmedelsverket sköts ärendet av specialsakkunnig Mika Varjonen, tfn 050 38 68 416, fornamn.efternamn@ruokavirasto.fi.

Bild av produkten:
(Bild: Atria Suomi Oy)

Jämsänkosken omatoimikirjaston aukioloaikaa rajoitetaan 29.12.2023 - 7.1.2024.

Jämsänkosken omatoimikirjastossa on ilmennyt viime aikoina toistuvasti sotkemista. Lisäksi omalla kirjastokortilla on päästetty muita henkilöitä tilaan. Ohjeista piittaamaton toiminta on keskittynyt iltoihin. Tämän vuoksi 7.1.2024 asti kirjaston omatoimiaika päättyy iltaisin jo klo 19.  

Jämsän omatoimikirjastojen säännöt löydät tästä linkistä.

Asiallisen ja viihtyisyyttä ylläpitävän kirjaston käytön puolesta.

Lisätietoja:

Kirjastopalvelupäällikkö Risto Heikkinen, p. 044 705 8321

Energiavirasto on 29.12.2023 päätöksillään vahvistanut sähkö- ja maakaasuverkkoyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuutta koskevat vuosina 2024–2031 sovellettavat valvontamenetelmät. Uusissa valvontamenetelmissä korostuvat kustannusvastaavuus, verkkoyhtiöiden tasapuolinen kohtelu investointien rahoittamisen näkökulmasta sekä nykyisen lainsäädännön tavoitteiden ja hengen toteutuminen.

Energiavirasto teki lopullisiin valvontamenetelmiin oman vaikutusarviointinsa ja saamiensa lausuntojen perusteella verkkoyhtiöiden investointiedellytykset turvaavia tarkennuksia verrattuna vuoden 2023 aikana kuultavana olleisiin luonnoksiin. Erityisesti syksyn 2023 lausuntokierroksilla esiinnoussut rahoituksen riittävyyden turvaaminen tarvittaviin korvaus-, kehittämis- ja toimitusvarmuusinvestointeihin sekä verkkoyhtiöiden tasapuolinen kohtelu verkko-omaisuuden arvostamisessa ovat olleet keskeisiä perusteita Energiaviraston lopullisiin menetelmiin tekemille muutoksille.

Valvontamenetelmät tavoittelevat sekä hinnoittelun kohtuullisuutta että verkon kehittämistä

Uusissa valvontamenetelmissä korostuvat sekä liiketoiminnan kustannusvastaavuus asiakkaiden kannalta että verkkoyhtiöiden tasapuolinen kohtelu tarvittavien investointien mahdollistamisessa.

”Monopoliasemassa toimivien verkonhaltijoiden hinnoittelun on oltava kohtuullista – hintojen on vastattava verkkotoiminnan todellisia kustannuksia ja liiketoiminnasta saatava tuotto on pidettävä kohtuullisena”, johtaja Veli-Pekka Saajo Energiavirastosta painottaa. Valvontamenetelmien päätavoitteita ovat kohtuullinen hinnoittelu sekä verkon ja verkkotoiminnan kehittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Sähköverkkotoiminnassa valvontamenetelmillä edistetään tulevina vuosina myös joustojen käyttöä.

Asiakkaiden näkökulmasta uusiin valvontamenetelmiin tehdyt muutokset tarkoittavat, että verkkoyhtiöt tekevät tarvittavat investoinnit entistä kustannusvastaavammin. Tämä johtaa siirtohintojen maltilliseen kehitykseen vaarantamatta kuitenkaan modernin yhteiskunnan edellyttämien toimitusvarmojen ja älykkäiden verkkojen kehittämistä.

Kuvassa 1 on esitetty uusien valvontamenetelmien arvioituja vaikutuksia sähköverkonhaltijoiden sallitun liikevaihdon kehitykseen verrattuna vanhoihin valvontamenetelmiin, jotka ovat käytössä vuoden 2023 loppuun asti. Kuvan perusteella voidaan todeta, että verkkoinvestointien jatkuessa ennakoidulla tahdilla ja yhtiöiden hyödyntäessä nykyiseltä valvontajaksolta siirtyvän hinnoitteluvaran, on vaikutus verkonhaltijoiden sallittua liikevaihtoa noin kymmenen prosenttia kasvattava, joka on maltillisempi kuin vanhoilla menetelmillä.

Energiavirasto valvoo tarkasti, että kaikki verkonhaltijat noudattavat hinnoittelun kohtuullisuuden lisäksi myös muita lakisääteisiä velvoitteitaan, joita ovat muun muassa liittämisvelvollisuus, verkon kehittämisvelvollisuus ja toimitusvarmuustavoitteiden täyttäminen. Lisäksi virasto seuraa verkkoyhtiöiden voitonjaon suuruutta sekä kiinnittää valvonnassa erityistä huomiota siihen, että yhtiöt täyttävät verkkoluvan edellytyksenä olevat liiketoiminnan taloudelliset reunaehdot. Virasto myös perustaa seuraavan valvontajakson aikana heti resurssitilanteensa mahdollistaessa laaja-alaisen sidosryhmäneuvottelukunnan tukemaan valvontamenetelmien tulevaa kehittämistä.

Viimeisimmät muutokset valvontamenetelmiin lähinnä verkko-omaisuuden oikaisussa

Vahvistettujen menetelmien keskeisimmät muutokset verrattuna lausuttavana olleisiin luonnoksiin koskevat verkko-omaisuuden oikaisua. Viraston päätöksen mukaan kaikkien verkkotoimintojen verkko-omaisuuden oikaisu tullaan jakamaan kahteen osaan – ennen vuotta 2024 tehtyihin investointeihin ja vuodesta 2024 lähtien tehtyihin investointeihin. Ennen vuotta 2024 investoidun verkon jäädytetty jälleenhankinta-arvo, nykykäyttöarvo ja tasapoisto lasketaan käyttämällä päätöksen liitteen mukaista uudistettua komponenttijaottelua ja yksikköhintoja ilman indeksikorjausta.

Vuosina 2024–2031 tehtäville investoinneille lasketaan jäädytetty jälleenhankinta-arvo, nykykäyttöarvo ja tasapoisto uudistetulla komponenttijaottelulla ja vuosikohtaisilla yksikköhinnoilla. Vuosikohtaiset jäädytetyt yksikköhinnat perustuvat kyseisen valvontajakson aikana tehtyjen investointien toteutuneisiin keskimääräisiin kustannuksiin, jolloin lopulliset valvontajakson aikaisiin investointeihin sovellettavat yksikköhinnat tarkentuvat aina jakson lopulla. Valvontajakson päättyessä valvontapäätöksissä sovelletaan siis jakson investointien arvottamiseen aina uusia jakson toteutuneisiin investointikustannuksiin perustuvia investointivuosikohtaisia jäädytettyjä yksikköhintoja.

Verkko-omaisuuden oikaisussa otetaan myös huomioon komponenttien vanheneminen ja mahdollisten verkon purkujen pienentävä vaikutus sekä käytössä olevat järjestelmät ja viestiverkot.

Keskeisenä perusteena muutokselle on, että sen avulla varmistetaan verkko-omaisuuden arvostamistavan kokonaismuutoksen tasapuolisuus erilaisten verkonhaltijoiden kesken ja kustannusvastaavuus erilaisten verkkorakenteiden välillä. Lisäksi muutos lopullisessa muodossaan on ennustettavampi ja vaikutuksiltaan maltillisempi ja luo näin sujuvan jatkumon nykyisten ja uusien valvontamenetelmien välille. Muutos takaakin vastuullisille verkkoyhtiöille riittävät edellytykset ja kannusteet asiakkaiden kannalta tarpeellisten investointien tehokkaaseen toteuttamiseen.

Energiavirasto järjestää toimittajille taustatilaisuuden valvontamenetelmien muutoksista ja niiden vaikutuksista keskiviikkona 17. tammikuuta klo 9–10. Kutsu tilaisuuteen lähetetään viikolla 2.

Lisätiedot

Johtaja Veli-Pekka Saajo (puh. 029 5050 023) ja johtava asiantuntija Tiina Karppinen (puh. 029 5050 035). Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@energiavirasto.fi.

Valvontamenetelmät verkkotoiminnoittain

Vahvistuspäätökset valvontamenetelmistä

Vahvistuspäätöksien perustelumuistitot

Vaikutusarvioinnit verkkotoiminnoittain

Koonti: Keskeiset muutokset verrattuna aiempiin valvontamenetelmiin

OmaKanta-palvelussa potilastietojen näkymiseen liittynyt häiriö on saatu korjattua. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella – Siun sotessa osa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon käyntien tiedoista ei siirtynyt näkyviin OmaKantaan. Valtaosa siirtymättä jääneistä tiedoista saatiin siirrettyä OmaKantaan ennen joulua ja nyt loputkin tiedoista on saatu näkyviin. Omia OmaKannassa näkyviä tietojaan voi nyt tarkastella normaalisti.

Häiriön ratkaisemisen yhteydessä on tehty kehittämistyötä, jotta tulevaisuudessa vastaavilta häiriöiltä vältyttäisiin. Asiakkaiden ja potilaiden tiedot eivät olleet missään vaiheessa vaarassa tai kadonneet. Omista tiedoistaan pystyi häiriön aikana kysymään ottamalla yhteyttä terveydenhuoltoon, sillä tiedot ovat olleet kirjattuina Siun soten asiakas- ja potilastietojärjestelmään. 

Siun sote pahoittelee häiriöstä mahdollisesti aiheutunutta haittaa.

Vuoden 2023 talousarvion toteuma 1–11/2023 ja toteumaennuste

Pohjois-Savon hyvinvointialueen tilikauden alijäämä yhdentoista kuukauden jälkeen on noin 47,25 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2023 alijäämä tulee kuitenkin olemaan tätä suurempi, sillä joulukuun toteumaan on odotettavissa merkittäviä kuluja. Vuoden 2023 alijäämäksi ennakoidaankin lähes 82,5 miljoonaa euroa. Lopullinen tieto alijäämästä saadaan, kun hyvinvointialueen tilinpäätös vuodelta 2023 hyväksytään 2024 maaliskuussa aluehallituksen kokouksessa ja kesäkuussa aluevaltuuston kokouksessa.

Vuoden 2024 talousarvio

Aluevaltuusto hyväksyi aluehallituksen esityksen mukaisesti Pohjois-Savon hyvinvointialueen talousarvion vuodelle 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2025–2026. Hyvinvointialueen vuoden 2024 budjetin käyttömenot ovat 1,5 miljardia euroa. Tämä sisältää aluehallituksen 21.12.2023 tekemän 950 000 euron lisäyksen pienten pelastusasemien asemavastaavien palkkaamiseksi (16 virkaa) palvelutasopäätöksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi.

Hyvinvointialueen toimintakulut vuonna 2024 ovat 1,45 miljardia euroa. Rahoitustuotot ja kulut ovat 12,9 miljoonaa euroa ja poistot 37,86 miljoonaa euroa. Valtionrahoitusta hyvinvointialue saa noin 1,2 miljardia euroa. Ensi vuoden budjetti on alijäämäinen 36,5 miljoonaa euroa.

Tutustu vuoden 2024 talousarviokirjaan.

Vuoden 2024 investointisuunnitelma

Aluevaltuusto hyväksyi aluehallituksen esityksen mukaisesti vuoden 2024 investointisuunnitelman. Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtioneuvoston lokakuussa hyväksymä lainanottovaltuuden määrä vuodelle 2024 on 126 291 524 euroa. Lainanottovaltuuden pohjana olevassa hyvinvointialueen investointisuunnitelmassa omaan taseeseen tehtävät investoinnit ovat enintään 93,93 milj. euroa (rakennusinvestoinnit 39,50 milj.€, laitteet 19,96 milj.€, sovellukset 31,42 milj.€). Suunnitelma sisältää pelastuslaitoksen investointeja 1,72 miljoonaa euroa. Suurin rakennusinvestointi on keskisen alueen osastopalvelut 31,5 miljoonaa euroa, jossa muun muassa Harjulan ja Kuopion alueen vuodeosastotoimintoja on tavoitteena keskittää Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteyteen.

Investointeja vastaavia sopimuksia aiotaan toteuttaa vuonna 2024 yhteensä 32,36 miljoonalla eurolla (rakennukset 17,50 milj.€, laitteet 4,86 milj.€). Pelastuslaitoksen osuus on 7,94 miljoonaa euroa. Suurin vuokrasopimuksella toteutettava investointi on Suonenjoen hoitokotihanke.

Tutustu vuoden 2024 investointisuunnitelmaan.

Asiakasmaksuihin korotuksia 1.1.2024 alkaen

Aluevaltuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen äänin 51–18 asiakkailta perittävät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja huojennusohjeen aluehallituksen esityksen mukaisesti. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esitti vasemmiston valtuustoryhmän tukemana, että asiakasmaksuja ei korotettaisi.

Korotukset perustuvat valtioneuvoston 23.11.2023 antamaan asetukseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen muuttamisesta, joka korottaa maksujen enimmäismääriä 1.1.2024 alkaen noin 10 prosenttia.

Esimerkiksi terveyskeskuksen päivystyskäyntimaksu ja terveyskeskuslääkärin vastaanottomaksu nousevat 20,90 eurosta 23 euroon, poliklinikkamaksu 41,80 eurosta 46 euroon ja päiväkirurgiamaksu 136,90 eurosta 150,80 euroon. Asiakasmaksukaton määrä nousee 692 eurosta 762 euroon kalenterivuodessa.

Asiakasmaksua voidaan alentaa tai jättää perimättä sillä perusteella (asiakasmaksulaki 11§), että maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.

• Asiakasmaksut 1.1.2024 alkaen
• Huojennusohje: Asiakasmaksun alentaminen ja perimättä jättäminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Aluevaltuusto hyväksyi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2023–2025. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia hyvinvointialueella. Suunnitelman tavoitteena on myös tukea lastensuojelun järjestämistä ja kehittämistä. Suunnitelma liitetään osaksi hyvinvointialueen laajaa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa.

Tutustu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

Hyvinvointialueen osallisuusohjelma

Aluevaltuusto hyväksyi osallisuusohjelman ja siihen liittyvän toimenpideohjelman, jolla edistetään asukkaiden ja henkilöstön osallisuutta päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä. Osallisuusohjelmassa asetetaan hyvinvointialueelle osallistumisen ja osallisuuden edistämisen tavoitteita ja kehittämistoimenpiteet. Toimenpiteitä on yhteensä 18.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen osallisuuslupaus on: ”Yhdenvertaisina yhdessä tehden”. Arvoina ovat vuorovaikutteisuus, rohkeus, avoimuus ja luottamus. Osallisuusohjelman tavoitteet asettuvat toimintalinjoiksi:

• osallistumisen kanavat ja työvälineet
• työntekijöiden osallisuuden edistäminen
• osallisuustiedon hyödyntäminen ja vaikuttavuus
• yhteisöjen toiminta hyvinvointialueella. 

Tutustu osallisuusohjelmaan. 

Valtuustoaloitteet

Aluevaltuusto hyväksyi vastaukset valtuustoaloitteisiin:

• Vauvaperheiden synnytysvalmennusten, ryhmäneuvolan ja fysioterapiapalveluiden järjestäminen, Vihreiden valtuustoryhmä
• Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja, Vihreiden valtuustoryhmä

Kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastuksen jälkeen.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aikuispsykiatrialla on työskennellyt 29.5.–30.9.2023 välisenä aikana amanuenssi, jonka osalta on herännyt kysymyksiä riittävistä ammattioikeuksista. 

Kesäamanuenssina toimineen opiskelijan toimia on valvottu tavanomaiseen tapaan. Perehdytyksen jälkeen kyseinen amanuenssi on tavannut potilaita myös itsenäisesti mielenterveys- ja päihdepäivystyksessä. Hänellä on kaikissa tilanteissa ollut välittömästi saatavilla laillistetun lääkärin tuki. Kaikki hoitolinjaukset ja tutkimukset on hyväksytty sekä lääkemääräykset ja lausunnot tehty asianmukaisesti vastuulääkärin toimesta.  

– Tietoomme ei ole rekrytoinnin yhteydessä tai työsuhteen aikana tullut kyseisen henkilön osalta estettä toimia amanuenssina. Kesän aikana henkilön ammattioikeudet ja yliopiston myöntämät amanuenssuurioikeudet on erikseen tarkistettu asianmukaisilta tahoilta, kertoo Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hallintoylilääkäri Tuula Karhula. 

– Asiakkaan esiin tuoman ammattioikeuksiin liittyvän huolen yhteydessä on kuitenkin käynyt ilmi, että kaikilla asiakkailla ei ole ollut yksiselitteisesti tietoa, että heitä vastaanotolla tavannut henkilö on ollut amanuenssi, eikä valmis lääkäri. Amanuenssien ja opiskelijoiden tulee selvästi ilmoittaa tästä potilasta hoitaessaan. Myös potilastietojärjestelmään kirjattavista asiakirjamerkinnöistä tulee käydä ilmi niin opiskelijan kuin vastuulääkärin nimet, jatkaa Karhula.

Tapaukseen liittyen Etelä-Karjalan hyvinvointialue on ryhtynyt seuraaviin toimiin: 

• Etelä-Karjalan hyvinvointialue lähestyy erikseen jokaista kyseisen amanuenssin hoidossa 29.5.–30.9.2023 ollutta potilasta tammikuun 2024 loppuun mennessä ja varmistaa, että potilaalla on oikea tieto häntä hoitaneen henkilön roolista. Korjaamme kussakin palvelutapahtumassa mahdolliset puutteet asiakirjamerkinnöissä liittyen vastuulääkäri-merkintään. Myös Valviraa on informoitu tapauksesta.
• Etelä-Karjalan hyvinvointialue tarkastaa amanuenssien työhön ottoon liittyvät ohjeistuksensa. Mikäli amanuenssin opinnot eivät ole edenneet tavanomaisen kaavan mukaisesti, mutta työsuhde halutaan muodostaa, tulee työsuhteeseen erikseen määritellä mahdolliset normaalia tiukemmat valvonta- ja ohjausvastuumme.

– Edellytämme, että meillä työskentelevät opiskelijat ja amanuenssit ilmaisevat selkeästi potilaalle asemansa sekä pyytävät potilaalta lupaa osallistua hoitoon. Edellytämme myös, että nämä kirjataan asianmukaisesti asiakas- ja potilastietorekisteriin, toteaa hallintoylilääkäri Karhula. 

Mikä on amanuenssi?

Amanuenssi on lääkäriopiskelija, joka työskentelee sairaalassa ja terveyskeskuksessa aina toisen lääkärin välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa. Hän ei saa tehdä itsenäisiä hoitopäätöksiä tai esimerkiksi määrätä potilaille lääkkeitä tai antaa määräyksiä tutkimuksista. Yleisenä käytäntönä on, että riittävän perehdytyksen saatuaan amanuenssi voi tehdä oman osaamisensa rajoissa erikseen sovittuja toimia, kunhan yksikössä on vastuulääkäri tarvittaessa tavoitettavissa neuvomaan häntä viiveettä. Näissäkin tilanteissa vastuulääkärin osallisuus sekä työntekijän amanuenssistatus tulee olla tiedossa potilaalla, jonka hoitoon amanuenssi osallistuu.  

Neljännen vuoden lääkäriopinnot suoritettuaan lääkäriopiskelija saa terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin ensimmäisen kerran kirjauksen ammattihenkilönä. Opintojen edistyessä oikeudet toimia itsenäisesti lisääntyvät ja opintojen loppuvaiheessa lääketieteen kandidaatti voi toimia amanuenssia itsenäisemmin. Amanuensseina voi toimia myös opiskelijoita, joilla opintoja on neljää opintovuotta vähemmän tai joissain tapauksissa esimerkiksi silloin, kun ammattihenkilöksi valmistuminen on viivästynyt. Amanuenssina toimivalla on edellä kerrotun huomioon ottaen aina vähäisemmät oikeudet potilaan hoidossa kuin pidemmälle edistyneillä ammattihenkilöiksi rekisteröityneillä lääketieteen opiskelijoilla. Vastaavasti vastuulääkärin velvollisuudet ovat amanuenssin nimikkeellä toimivan henkilön työparina yksiselitteiset jokaisen potilaan hoidon tarkistajana.  

Lisätiedot medialle: 

Tuula Karhula, hallintoylilääkäri, puh. 040 194 4936, tuula.karhula@ekhva.fi 
Anu Koivumäki, sosiaalihuollon toimialuejohtaja (arjen tuen ja toimintakyvyn palveluiden toimialue), puh. 040 768 8783, anu.koivumaki@ekhva.fi 
Sally Leskinen, hyvinvointialuejohtaja, puh. 0400 497 418, sally.leskinen@ekhva.fi

Sähkön keskihinta laski hintakriisiä edeltävän tason tuntumaan viime kevään aikana, mutta lyhyen aikavälin hintavaihtelut olivat aiempaa suurempia, ilmenee Nord Poolin vuoden 2023 hintatiedoista. Tuulivoiman lisärakentaminen ja Olkiluoto 3 ovat tehneet Suomesta keskimäärin sähköomavaraisen keväästä alkaen.

Vuoden 2023 tukkusähkön keskihinta oli 56,5 euroa megawattitunnilta.  Inflaatio huomioiden sähkön hinta on palannut normaaliksi, eli vuodesta 2010 alkaneen jakson keskimääräiselle tasolle. Varsinaisesta hintakriisivuodesta 2022 sähkön hinta on laskenut 64 %.  

Lyhyen aikavälin sähkön hintavaihtelut ovat olleet tuulivoiman kasvavan osuuden vuoksi suuria, ja negatiivisen hinnan tunteja oli tuntuvasti enemmän kuin koskaan aikaisemmin, 467. Kalleimmillaan sähkö oli marraskuun 21. päivä, jolloin päivän keskihinta lähestyi kolmeasataa euroa. Sähkön hinta oli vastaavasti halvimmillaan kolme päivää myöhemmin, norjalaisen yhtiön tarjoamien virheellisten tietojen vuoksi. Tuolloin sähkön päivähinta oli jopa reilut 200 euroa pakkasella.

Kuukausittaiset hintavaihtelut kuvaavat hintakriisin päättymistä ja paluuta normaaliin. Vielä maaliskuussa megawattitunti maksoi 74 euroa, kun kuukauden normihinnat ovat kriisiä edeltäneinä vuosina vaihdelleet reilusta kahdestakymmenestä vajaaseen viiteenkymmeneen. Toukokuun keskihinta laski jo alle kolmenkymmenen euron. Myös heinä- ja syyskuussa sähkö oli edullista, kallein syksyn kuukausi oli vastaavasti joulukuu, jolloin sähkö maksoi noin 76 euroa megawattitunnilta.

• Hintatilastot kuvaavat hyvin sitä, että meidän sähköjärjestelmämme on kokenut melkoisia muutoksia, toteaa Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa. Tuotantoa on tullut lisää ja olemme käytännössä sähköä vievä maa. Tuulivoiman osuuden kasvu on sähkön hintavaihteluiden tärkein yksittäinen selittäjä.

Hintavaihteluiden ohella myös pörssisähkösopimusten osuus on erään Taloustutkimuksella teetetyn kyselytutkimuksen mukaan kasvanut tuntuvasti. Niiden määrän arvioidaan jopa kaksinkertaistuneen noin kolmeenkymmeneen prosenttiin kaikista sopimuksista. Viralliset luvut Energiavirasto julkaisee vasta ensi kesänä.

• Uudistuneet sähkömarkkinat palkitsevat valpasta kuluttajaa, Salomaa toteaa. Joustava pörssisähköasiakas hyötyy vaihteluista seuraamalla tuntihintoja ja ajoittamalla kulutustaan edullisimpiin ajankohtiin. Sähkön joustavasta käytöstä hyötyvät samalla muutkin, kun alimmat ja ylimmät hinnat tasoittuvat ja hintavaihtelu vähenee, Salomaa jatkaa.

Lisätietoja: Pekka Salomaa, johtaja, energiamarkkinat, Energiateollisuus ry, 0500 324 486

Energiateollisuuden tiedotejakelujärjestelmä muuttuu. Varmista, että saat tiedotteet myös jatkossa tilaamalla tiedotteet tästä.

Matkustajainformaatiojärjestelmässä on valtakunnallinen vika. Junien myöhästymistiedot eivät päivity asemien näytöille ja myöhästymiskuulutukset eivät toimi.

Vikaa korjataan, korjausarviota ei vielä ole. 

Junalahdot.fi palvelusta myöhästymistiedot löytyvät.

Informaatiojärjestelmän vika on korjattu.    

Tuotekuvaus:

Perinteisesti imellyttämällä valmistettu Kymppi Gluteeniton Mämmi maistuu makean maltaiselta. Valmistuksessa käytetään gluteenitonta puhdaskauraa ja gluteenitonta ohramallasuutetta sekä suomalaista perunaa. Viljapohjainen uutuustuote vastaa kuluttajien toiveeseen ”mämminmakuisesta” mämmistä.

Uutuustuote on pakattu annospikariin ja pakkaukseen on jätetty maito-/kermavara. Sulatuksen jälkeen käyttövalmis, sellaisenaan syötävä, kuitupitoinen tuote.

Kymppi gluteeniton Mämmi on muutakin kuin makea jälkiruoka, se on myös vegaaninen ja kuitupitoinen aamiainen tai välipala.

Pakastetuote:

Säilytys – 18 °C ilmoitettuun parasta ennen -päivämäärään saakka, alle + 6 °C enintään 2 viikkoa. Ei saa jäädyttää uudelleen sulatuksen jälkeen.

Tuotteen ominaisuudet:

• maku miellyttävä mämmimäinen, hieman pomeranssinen
• väri tummahko
• kuitupitoinen
• perinteisesti imellytetty
• suomalaista gluteenitonta kauraa
• Hyvää Suomesta -merkki

Kymppi gluteeniton Mämmi 100 g

EAN 6420260816007

ME EAN 6420260816021

Valmistaja: Kymppi-Maukkaat Oy, Ilomäentie 25, 37800 Akaa

Ainesosat:

Vesi, gluteeniton kaurajauho (Suomi), gluteeniton ohramallasuute, perunahiutale, siirappi, suola, pomeranssinkuori, säilöntäaine (E202).

GLUTEENITON, LAKTOOSITON, KUITUPITOINEN, VEGAANINEN

Ravintosisältö per 100 g:

energiaa 760 kJ (180 kcal), rasvaa 1,5 g, josta tyydyttyneitä rasvahappoja 0,3 g, hiilihydraatteja 36 g, joista sokereita 11,6 g, ravintokuitua 3,3 g, proteiinia 3,9 g, suolaa 0 g, laktoosia 0 g

Mazdan takuu uusissa autoissa on kuusi (6) vuotta tai 150 000 kilometriä. Asiakkaalle uusi takuu tarjoaa monta etua, mielenrauhaa, paremman jälleenmyyntiarvon ja alhaisemman leasing-hinnan.

Uusi Mazda on entistäkin järkevämpi ostos, sillä tehdastakuu on nyt kuusi vuotta tai 150 000 kilometriä sen mukaan, kumpi niistä täyttyy ensin. Uudella pitkällä takuulla halutaan parantaa asiakaskokemusta entisestään. Mazda uskoo, että kuuden vuoden takuulla parannetaan asiakasuskollisuutta, kun omistajan ei tarvitse huolehtia ylimääräisistä korjauskuluista pitkään aikaan.

Kuuden vuoden takuu siirtyy uudelle omistajelle auton vaihtaessa omistajaa siltä osin kuin takuuta on jäljellä. Pitkä takuu nostaa varmasti Mazdan arvoa käytettyjen autojen markkinoilla, minkä ohella Mazdasta tulee entistä turvallisempi ja haluttavampi ostos käytettynä. Aina auton kuuden vuoden ikään tai 150 000 km:iin saakka käytetyn Mazdan ostajalla on edelleen jäljellä alkuperäistä tehdastakuuta.

Lisäksi sähköautoissa ja lataushybrideissä on korkeajännitejärjestelmälle ja sen akuille kahdeksan vuoden tai 160 000 kilometrin takuu.

Uusi takuu mahdollistaa Mazdan suosion kasvun myös yritysautona. Takuulla on suuri merkitys kuukausittaista leasing-hintaa laskettaessa. Kun käytetyn auton arvo pitkän takuun ansiosta nousee, se tarkoittaa  leasing-hintojen putoamista nykytasosta. Halvemmat hinnat antavat yhä useammalle yritysautoilijalle mahdollisuuden harkita Mazdan valintaa.

”Mazdalla ajavat, ja sitä harkitsevat, hyötyvät nyt Euroopassa yhdestä markkinoiden parhaista takuupaketeista”, toteaa Mazda Motor Europen toimitusjohtaja Martijn ten Brink. ”Uusi takuumme antaa asiakkaalle mielenrauhan kuuden vuoden ja 150 000 kilometrin ajaksi, minkä lisäksi se nostaa auton arvoa käytettynä.”

Popedan alkuperäisen solistin Pate Mustajärven jättäydyttyä yhtyeestä, laulajan paikalle astuu kansainvälistä uraa tehnyt rock-laulaja Olli Herman. Herman tunnetaan kotimaisen Reckless Loven ja ruotsalaisen Crashdïetin entisenä solistina. Lisäksi hän on tehnyt suomenkielistä soolouraa. 

Popedan uusi alku alkaa nyt
”Pauli Mustajärven ilmoitettua jäävänsä pois yhtyeestä Ratinan stadionin jälkeisellä pysäkillä, aloin miettimään uutta laulusolistia, jonka kanssa jatkaisin Popedan ilon ja valon sanoman levittämistä jokaiseen niemeen, notkoon ja saarelmaan. Hämmästyttävintä oli huomata, kuinka paljon sain ’työpaikkahakemuksia’ solistin virkaan. Mukana oli tuttuja ja tuntemattomia solisteja. Lisäksi kaverit ja tuttavat ehdottelivat eri solisteja. Kaikkia ehdokkaita puntaroin ja harkitsin - kunnes kohtalo puuttui peliin”, avaa taustaa Costello Hautamäki. 

Costello kärsi kesällä flunssasta, jonka takia ääni alkoi häipyä hänen soolokeikoillaan. ”Olli Herman oli käynyt edellisellä viikolla jo laulamassa Popedan Kuopion keikalla Kuuman Kesän, joten soitin Ollille ja kerroin, että olisi tällainen hätätilanne. Tulisitko varmuuden vuoksi paikan päälle, jos lauluääni katoaa soolokeikalla? Tsekkaa ja ota haltuun muutamat Popeda-biisit ja tuu mestoille.”

Olli Herman saapui paikalle. Costellon lauluääni alkoi kadota keikan edetessä ja Herman hyppäsi solistin paikalle. Yleisö oli villinä. ”Keikan jälkeen istuessani takahuoneessa ääni poissa, aloin miettimään, että näinkö kohtalo tarjosi minulle laulusolistin suoraan eteeni. Soitin Ollille ja kysyin, tahdotko?”, Costello muistelee. 

Yllätyspuhelu
Olli Herman oli yllättynyt saadessaan puhelun Costello Hautamäeltä puhelun. ”Olo oli sellainen kuin olisi halolla päähän lyöty, eli pöllämystynyt, hieman ehkä hölmistynyt, mutta samaan aikaan myös erittäin otettu ja imarreltu. Ajattelin, ettei tätä puhelua voinut kukaan vielä hetki sitten kuvitella tapahtuvaksi, mutta niin vain kävi, että Costello kysyy minua laulajaksi Popedaan. Ei minulla ollut kuin yksi mahdollinen vastaus antaa: Kyllä, tottakai minä tulen.”

Olli saapui Popedan treenikämpälle ja oli ottanut kaikki Popedan keikkabiisit hyvin haltuun. ”Sehän oli sitten siinä! Lisäksi koko orkesteri oli samaa mieltä, että Olli on mies paikallaan jatkamaan Popedan solistisia tehtäviä”, Costello kiteyttää.

Kevään ainoa keikka – kesällä festivaalilavoille
Popedan kevään ainoa keikka on Tampereen Tavara-asemalla lauantaina 30.3.2024. Lipunmyynti keikalle alkaa Tiketissä tiistaina 2.1.2024 klo 9.00. Yhtye kiertää myös festivaalilavoja tulevan kesän ajan. ”Rokki soi ja aurinko paistaa!”, Costello vinkkaa.

”Yllättyneisyys on nyt vaihtunut muutamien bänditreenien myötä innokkuudeksi ja palavaksi haluksi päästä jo keikoille. Popeda on maailman paras rock-bändi. Sen musiikki ja erityisesti live-esiintyminen on puhutellut mua aina ja samasta rokkenrollin positiivisesta energiasta minutkin on valettu. On kunnia päästä mukaan”, kommentoi Herman.

Pressikuvat tästä!
Kuvaaja: Sam Jamsen

Barn som är födda 2017 eller tidigare och som ännu inte börjat sin skolgång ska anmälas till den grundläggande utbildningen. Inskrivning av elever till årskurs 1 läsåret 2024–2025 inom den svenska grundläggande utbildningen i Åbo sker elektroniskt i programmet Wilma under tiden 2.–14.1.2024. Samtidigt kan man anmäla barnet även till morgon- och eftermiddagsverksamhet.  

Alla blivande elever från Åbo har enligt uppgifter om modersmålet fått en anmälan om läroplikten. I brevet finns närmare anvisningar om inskrivningen. Om ni inte mottagit brevet eller om ni har frågor gällande inskrivningen kan ni kontakta skolsekreteraren fr.o.m. 8.1.2024 på numret 040 620 5413.  

I Åbo stad finns tre svenskspråkiga skolor; Cygnaeus skola (Mariegatan 7), Sirkkala skola (Sirkkalagatan 20) och Braheskolan (Djupdikesvägen 27). Vårdnadshavarna har rätt att ansöka om skolgång för den blivande eleven i den skola som är mest lämplig för eleven. Skolans rektor beslutar om skolplatsen utgående från fastslagna kriterier.  

Barn med behov av särskilt stöd och anpassad undervisning kan skrivas in i Sirkkala skola.  

Språkbadsklasser och klasser med särskild inriktning från åk 1 finns endast inom den finskspråkiga grundläggande utbildningen. 

Anmälningen till den svenska förskoleundervisningen

Anmälningen till den svenska förskoleundervisningen i Åbo läsåret 2023–2024 sker elektroniskt på www.turku.fi/sv/forskolan under tiden 2.–15.1.2024.  

Till förskoleundervisningen anmäls barn som är födda 2018, rätten till förskoleundervisning gäller även barn födda 2019 som överförs till den 11-åriga läroplikten. Barn som inte har en placering i kommunal småbarnspedagogik och är i behov av kompletterande småbarnspedagogik utöver förskoletimmarna behöver även lämna in en elektronisk ansökan till småbarnspedagogiken.  

Svenskspråkig förskoleundervisning anordnas vid:  

• Braheskolan, Djupdikesvägen 27 
• Cygnaeus förskola, Gregorius IX väg 12 
• Sirkkala förskola, Sirkkalagatan 20 
• Förskolebarn i behov av skiftverksamhet anmäls till Daghem Port Arthur, Sofiegatan 7 

Mer information: 

• Inskrivning till skolan 
• Förskoleundervisning 
• Grundskolans morgon- och eftermiddagsverksamhet 
• Anvisningar för att skapa ett Wilma-användarnamn och för elektroniskt inskrivning
• Klasser med särskild inriktning  

Ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen on avattu Turun suomen- ja ruotsinkielisessä perusopetuksessa. Myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä erikoisluokille voi hakea nyt. Ilmoitus esiopetuspaikasta lähetetään huoltajille sähköpostitse. 

Turkulaisille koulutulokkaille on lähetetty oppivelvollisuusilmoitus, joka sisältää tarkemmat ohjeet ilmoittautumista varten. Jos kirjettä ei ole saapunut 2.1.2024 mennessä, ilmoita sähköpostiosoitteeseen kasvatusjaopetus@turku.fi tarvittavat yhteystiedot Wilma-tunnusten lähettämistä varten. Myös Turun ruotsinkieliseen perusopetukseen ilmoittautumisaika on 2.–14.1.2024.  

Jos lapsi ei asu Turussa, huoltajan tulee tehdä vieraskuntalaishakemus ja mahdollisesti kieliluokkahakemus paperisena. Hakemukset toimitetaan viimeistään 12.1.2024 siihen kouluun, johon oppilas hakee. Vieraskuntalaisten paperiset kieliluokkahakemukset tulee toimittaa Puolalan kouluun viimeistään perjantaina 12.1.2024. Hakulomakkeita saa kouluista tai osoitteesta www.turku.fi/opetus/lomakkeet.    

Erikoisluokille pyrkiminen 

Kolmannelle luokalle siirryttäessä oppilas voi tavallisen luokan sijaan hakeutua erikoisluokalle tai ns. kieliluokalle. Turussa on mahdollista pyrkiä kuvataide-, musiikki- ja matematiikkaluokille sekä liikuntalinjalle.  Haettaessa 3. luokan erikoisluokalle hakemus täytetään Wilmassa ”hakemukset ja päätökset” -sivulla 15.1.2024 mennessä. 

Kouluun tutustuminen järjestetään Turussa koulutulokkaille ja huoltajille loppukeväällä.  

Lukioiden esittelyillat 2024 

Lukioiden esittelyillat järjestetään tammikuussa. Ajantasainen tieto löytyy kunkin lukion omilta kotisivuilta. Lukioiden yhteystiedot: www.turku.fi/lukiot

Ilmoittautuminen Turun kansainväliseen kouluun 

• sähköinen hakulomake koulun verkkosivuilla
• tiedustelut rehtori Mirjam Rasmus puh. 046 922 4778

Ilmoittautuminen esiopetukseen 

Turun kaupungin suomenkielinen varhaiskasvatus osoittaa esiopetuspaikan lapsen kotiosoitteen mukaisesta esiopetusyksiköstä. Vuonna 2018 syntyneiden lasten huoltajat ovat saaneet ilmoituksen esiopetuspaikasta vuoden 2023 loppuun mennessä. Ilmoitus on lähetetty sähköpostitse. Jos et ole saanut sähköpostitse ilmoitusta esitäytetystä esiopetukseen ilmoittautumisesta, ilmoita lapsesi esiopetukseen eVakan kautta. 

Mikäli huoltaja hyväksyy osoitetun esiopetuspaikan, hän tulee saamaan kevään 2024 aikana päätöksen esiopetuspaikasta. Lasta ei tarvitse erikseen ilmoittaa esiopetukseen. Mikäli huoltaja haluaa ilmoittaa lapsensa muuhun kuin Turun kaupungin ilmoittamaan esiopetuspaikkaan, ilmoittautuminen tapahtuu 1.–15.1.2024 osoitteessa evaka.turku.fi. Turun ruotsinkieliseen esiopetukseen ilmoittautumisaika on 1.–15.1.2024.

Lisätietoa:

• Esiopetus 
• Ilmoittautumisesta ensimmäiselle luokalle, kieliluokkien informaatioilloista sekä koulun aloittamisesta säädettyä aiemmin tai myöhemmin 
• Turun perusopetuksen erikoisluokat 
• Haku syksyn 2024 perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaan 

Linkit palveluihin:

• Kirjautuminen Wilmaan 
• Kirjautuminen eVakaan