Tämä on Suomen Painiliiton seuratiedote ja se on lähetetty tähän sähköpostiosoitteeseen sen vuoksi, että olet seurasi yhteyshenkilö tai toimit Painiliiton luottamushenkilönä.

Välitäthän tämän viestin tai tässä viestissä olleita aiheita eteenpäin seurassasi!

Painilisenssit 2024

Painilisenssien 2024 hinnat on julkaistu ja ne löytyvät taulukosta alta. Karhunpentu- ja harrastajalisenssien hinnat pysyvät samoina, mutta kilpailulisenssien hintoihin tulee 5-15 e korotus. Uutena vaihtoehtona tulee kertalisenssi myös U15 ja nuoremmille.

Lisenssimäärissä tapahtui hienoa nousua päättyvän vuoden aikana, mutta edelleen meillä haasteena on se, että vieläkään lähellekään kaikki lajin parissa toimivat harrastajat, valmentajat ja seuratoimijat eivät näy lisenssirekisterissä. Tämä vaikuttaa lajien väliseen resurssien jakoon valtakunnallisesti ja enenevissä määrin myös seurojen kohdalla kuntien ja kaupunkien tehdessä omia avustuspäätöksiään.

Lisenssejä voi hankkia 1.1.2024 lähtien Suomisportista.

***

Palautekysely

Anna palautetta 1.7.2023 voimaan tulleista ikäluokka- ja sääntömuutoksista. Kysely on avoinna tammikuun alkuun saakka osoitteessa: https://www.lyyti.fi/questions/b588ee6c8e

Koosteen muutoksista löydät Painiliiton sivuilta.

Palaute auttaa tekemään päätökset muutosten jatkosta kesällä 2024 päättyvän kokeilujakson jälkeen.

***

Painin seurainfo yhteisvalinnasta ti 9.1.2024 klo 19.00

Nuorille painijoille sekä heidän vanhemmilleen ja seuravalmentajille suunnattu info yhteisvalinnasta järjestetään ti 9.1.2024 klo 19.00 alkaen Teamsin välityksellä.

Ilmoittautuminen 9.1. klo 12 mennessä täyttämällä Lyyti-lomake. Ilmoittautuneille lähetetään Teams-kutsu ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen.

***

Nallepainin ohjaajakoulutukset 20.1. Hämeenkyrössä ja 3.2. Helsingissä

Heti alkuvuodesta järjestetään kaksi Nallepainin ohjaajakoulutusta. 

• lauantaina 20.1.2024 HS-Training -kamppailusalilla, Hämeenkyrössä, koulutuksen kutsu
• lauantaina 3.2.2024 Helsingin Hakan uudella painisalilla, Helsingissä, koulutuksen kutsu

Ilmoittautumiset:

• Hämeenkyrö:14.1.2024 mennessä Lyyti-lomakkeella
• Helsinki: 28.1.2024 mennessä Lyyti-lomakkeella

Koulutukset toteutuvat, mikäli osallistujia on riittävästi.

***

Työpaikkailmoitus: Turun Voimamiehet ry etsii osa-aikaista toiminnanjohtajaa / valmentajaa

Lisätietoa tästä linkistä.

Hakemukset 8.1.2024 mennessä.

***

Painiliiton syyskokous

Painiliiton syyskokous järjestettiin lauantaina 18.11.2023 Liikuntakeskus Pajulahdessa.

Kokouksessa muiden sääntömääräisten asioiden ohella hyväksyttiin talous- ja toimintasuunnitelma vuodelle 2024. Kokoukseen osallistui 41 seuraa, puheenjohtajana kokouksessa toimi Lasse Kivistö.

Painiliiton puheenjohtajaksi kolmivuotiskaudelle 2024-2026 valittiin istuva puheenjohtaja Pekka Paavola. Hallitukseen erovuoroisten tilalle valittiin jatkamaan Marko Korpela ja Jouko Salmela sekä uutena jäsenenä Joonas Hietala.

***

Päätelmät painin SM-kisojen kahden tapahtuman formaatista

Painin SM-kisat järjestettiin tänä vuonna kokeiluluonteisesti kahtena kolmepäiväisenä tapahtumana. Tapahtumat saivat hyvän vastaanoton ja tapahtumista saatu palaute oli hyvää. Kisajärjestäjinä toimineille seuroille - keväällä Alavuden Urheilijat ja Kuortaneen Kunto, syksyllä Mukkulan Riento - kiitokset isosta urakasta ja hyvistä järjestelyistä. Isoille tapahtumille urheiluopistot Kuortaneella ja Pajulahdessa tarjosivat hienot puitteet ja yhteistyö sujui saumattomasti. Jatkoa vastaavalle kokeilulle varmasti saadaan, mutta ainakin ensi vuonna palataan taas normaaliin ja SM-kisat järjestetään pitkin vuotta useammassa paikassa.

Vuoden päätteeksi kun kaikki SM-kisat 2023 on painittu, voidaan tehdä myös vertailua SM-mitalien ja -pisteiden jakautumisesta seuroittain ja alueittain. Painin alueiden välinen vertailu ei aina ole hedelmällistä, sillä alueiden koko, väkiluku ja painiseurojen määrä vaihtelevat suuresti. Joka tapauksessa liiton kuudesta alueesta löytyy kaksi suurta, sillä seurojen välisissä mitali- ja pistevertailuissa Länsi-Suomi ja Uusimaa ovat hyvin tasaisia ja kahmivat kumpikin karkeasti noin yhden kolmasosan kaikista mitaleista ja pisteistä. Kuitenkin myös kaikille muille alueille riittää mitaleita ja pisteitä hyvin jaettavaksi ja voidaan hyvin todeta, että aina SM-mitaleille saakka tullaan melko tasaisesti ympäri Suomen.

Seurojen välisessä piste- ja mitalitilastossa selvä ykkönen oli Helsingin Paini-Miehet.

HPM:n takana pistetilastossa seuraaville sijoille ylsivät Vaasan Voima-Veikot ja Järvenpään Voimailijat. Loput kymmenen parhaan seuran listalta muodostivat pistetilastossa YTK, IK, HWJ, VaaTo, LaihLu, Koovee ja Haka.

Seurojen välisessä mitalitilastossa HPM:n takana seuraavilla sijoilla olivat samat seurat, sillä toisena oli VVV, kolmantena JäVo ja neljäntenä YTK. Viidenneksi tässä tilastossa sijoittui PRDTRS ja kymmenen parhaan seuran listan täydensivät HWJ, IK, VaaTo, LaihLu ja Haka.

SM-kisoissa pisteitä kerrytti vuoden aikana 67 seuraa ja mitaleille ylsi 52 seuraa.

• Seurojen välinen vuoden 2023 SM-pistetilasto
• Seurojen välinen vuoden 2023 SM-mitalitilasto

***

SM-painit 125v ja U23-Tampere kannatustuotteet sekä Niken varusteet myytävänä Painiliiton verkkokaupasta

Ensimmäiset painin SM-kilpailut järjestettiin 23.10.1898 Helsingissä. Tasan 125 vuotta ensimmäisistä SM-kisoista tulee kuluneeksi samana päivänä, jolloin U23 MM-kilpailut käynnistyivät. MM-kisat piti järjestää Tampereella, joiden avajaispäivä olisi samalla ollut SM-painien 125-vuotisjuhla. Kisojen siirryttyä pois Tampereelta jouduttiin juhlat siirtämään someen.

SM-painit 125v -kannatustuotteet ovat edelleen myytävänä Painiliiton Verkkokaupassa.

Kansainvälinen politiikka aiheutti U23 MM-kilpailujen siirron pois Tampereelta ja kisat pidettiin alkuperäisessä aikataulussaan Albanian Tiranassa. Kisojen peruuntuminen oli suuri pettymys Painiliitolle ja merkittävä isku taloudellisesti liiton lisäksi myös urheilijoille.

MM-kisajoukkuetta voit myös näin jälkikäteen tukea hankkimalla kisapaidan Painiliiton Verkkokaupassa.

Painiliitto tarjoaa jäsenseurojen käyttöön uusia julistepohjia, joilla voi ilmoittaa seuran harjoituksista.

Lue lisää ja hanki omasi tästä

***

***

Reilun kilpailun ohjelma dopingin ja kilpailumanipulaation vastaiseen työhön

Painiliiton hallitus on hyväksynyt 28.3.2023 lääkintä- ja antidopingvaliokunnan valmisteleman Suomen Painiliiton reilun kilpailun ohjelman dopingin ja kilpailumanipulaation vastaiseen työhön. Tämä ohjelma on nyt voimassa ja se korvaa aiemman antidopingohjelman.

Voit tutustua ohjelmaan tästä. Ohjelma mm. edellyttää maajoukkueurheilijoilta SUEK:n Puhtaasti paras ja Reilusti paras -verkkokoulutusten suorittamista ja niitä suositellaan kaikille painiseuratoimijoille ja kilpailulisenssin haltijoille. Linkit koulutuksiin löydät Painiliiton sivuilta ja sinne on koottu tietoa sekä muita hyödyllisiä linkkejä liittyen vastuullisuuteen, antidopingtoimintaan ja kilpailumanipulaation ehkäisyyn.

***

Muiden organisaatioiden viestittävää seuroille:

• Tutustu SUEK:n palveluihin:
  • KAMU-palvelun avulla tarkistat helposti lääkkeiden sallittavuuden urheilussa
  • Puhtaasti paras ja Reilusti paras -verkkokoulutukset ovat erinomaisia materiaaleja, jotka täyttämällä opit ja saat tärkeää tietoa antidoping- ja kilpailumanipulaatioasioista
  • ILMO-palveluun voit tehdä ilmoituksen jos epäilet doping-, kilpailumanipulaatio- tai katsomoturvallisuusrikkomusta tai muuta eettistä rikkomusta urheilussa.
• Suomen Olympiakomitean sivuilla runsaasti hyödyllistä materiaalia urheiluseuratoimintaan ja -kehittämiseen.
  • Tutustu myös Suomisportin kesällä avautuvaan uuteen palveluun SPORTTIHAKUUN. Seuroille maksuton Sporttihaku ja kampanjanäkyvyys kannattaa hyödyntää, vaikka seuralla olisi käytössä jokin muu järjestelmä. Mukaan pääsee helposti luomalla yksittäisen mainostapahtuman seurasta Suomisportissa.
• Väestöliiton ja urheiluyhteisön yhteinen Et ole yksin -palvelu auttaa jos kohtaat epäasiallista käytöstä, häirintää tai kiusaamista urheilussa. Tutustu aiheeseen ja viesti tärkeästä aiheesta seurassasi: https://www.etoleyksin.fi/.
• Tutustu Suomen Valmentajien palveluihin:
  • Tasa-arvon työkalu auttaa urheiluseuroja, lue lisää osoitteessa: https://www.suomenvalmentajat.fi/yhdistys/hankkeet/valmentaa-kuin-nainen/
• Tärkeää asiaa lapsen oikeuksista vapaa-ajalla ja harrastuksissa on nähtävissä eOppiva -sivustolla. Sivustolla voit suorittaa verkkokoulutuksen ja saada tietoa aiheesta.

Myös Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat monipuolisesti tietoa ja koulutusta alueen seuroille. Tästä linkistä pääset näkemään oman aluejärjestösi tarjonnan.

***

Näitkö nämä uutiset Painiliiton sivuilla:

• Painin yläkoululeirit 2024 Kuortaneella

• Arvo Haavisto -turnaus – avoimet PM-kilpailut

***

Tulevia tärkeitä tapahtumia:

• Vapaapainin Champions Cupin 2023 finaalitapahtuma - 12.1.2024 Helsingissä - kilpailukutsu
• Nuorten Suomi Cupin 2023-2024 osakilpailu - 3.2.2024 Kajaanissa (KaJu)
• Nuorten Suomi Cupin 2023-2024 osakilpailu - 24.2.2024 Ilmajoella (IK)
• U17 SM-kilpailut - NP, VP ja KR - 9.-10.3.2024 Ilmajoella (IK)
• U20 ja U15 kreikkalais-roomalaisen painin SM-kilpailut - 13.4.2024 Turussa (TWM)
• KLL-mestaruuskilpailut, KR - 27.4.2024 Vaasassa
• Nuorten Suomi Cupin 2023-2024 osakilpailu - 11.5.2024 Vantaalla (VaSa)

Kaikki kilpailut, leirit ja tapahtumat: https://www.painiliitto.fi/tapahtumakalenteri/

Painiliiton vuoden 2024 arvokilpailujen valintakriteerit sekä vuosisuunnitelmat ovat nähtävissä Painiliiton nettisivuilla.

**

Valtakunnallisista tai alueellisista koronarajoituksista on luovuttu, mutta seuratkaa edelleen aktiivisesti Painiliiton sekä kuntien ja kaupunkien tiedotusta asiaan liittyen. Yleisiä hygieniaohjeita on edelleen syytä noudattaa ja ohjeistaa seurojen jäseniä ehkäisemään omalla toiminnallaan viruksen leviämistä. Lisää aiheesta löytyy Valtioneuvoston sivuilta.

***

SM- ja muiden merkittävien kilpailujen tulokset ja striimit nähtävissä täältä:

• Koululiikuntaliiton mestaruuskilpailut (VP) 16.12.2023 Jyväskylässä (JyPÄ ja VaaKu) / videostreamit
• Arvo Haavisto turnaus 9.12.2023 Ilmajoella (IK) / videostreamit
• SM-kisaviikonloppu 17.-19.11.2023 Pajulahdessa (MuRi) / videostreamit
• SM-kisaviikonloppu 19.-21.5.2023 Kuortaneella (AU ja KuKu) / videostreamit / koostelähetys
• Koululiikuntaliiton mestaruuskilpailut (KR) 22.4.2023 Kokkolassa (KoKi) / videostreamit
• Herman Kare turnaus 2023 Kouvolassa / videostriimit: matto 1 / matto 2 / finaalit

Painin MM- ja EM-kilpailujen tulokset ja videolinkit löytyvät UWW:n sivujen kalenterista

***

Tärkeitä linkkejä:

• Suomen Painiliitto
  • Tutustu Painiliiton hallituksen ja valiokuntien kokoonpanoihin
  • Tietoa painin alueiden toiminnasta ja vastuuhenkilöiden yhteystiedot löydät täältä

  • Painiliiton viime vuonna hyväksyttyyn strategiaan 2023-2026 pääset tutustumaan tästä linkistä

• Kansainvälinen Painiliitto UWW / UWW:n kilpailukalenteri
• Suomen urheilun eettinen keskus SUEK / Ilmo -palvelu / Urheilun eettisyys
• Suomen Olympiakomitea
• Kuortaneen Urheiluopisto
• Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia Urhea

Seuraathan meitä myös somessa: Facebook / Instagram

***

Jämsän kaupungin pääkirjasto Raitin, Forumissa sijaitsevissa toimitiloissa lokakuussa suoritetun sisäilmatutkimuksen raportti on valmistunut. Työterveyden mukaan Raitin tilan käyttöä voi jatkaa turvallisesti.  

Tutkimusraportista selviää, että lämpötila-, kosteus-, ilmanpaine-ero- ja hiilidioksidiarvot ovat toimitiloissa ohjearvojen mukaisia, pois lukien yhtä toimistohuonetta, jossa havaittiin merkittävämpää ilmanpaine-eroa. Lisäksi kirjastosalin hyllyjen päältä otetuissa kuitunäytteissä oli asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen ylittävä määrä teollisia mineraalikuituja.  

Kaupungin sisäilmatyöryhmä on tänään sopinut Raitin tiloissa suoritettavista jatkotoimenpiteistä.

– Lämpötiloja ja vetoisuutta seurataan etenkin lämmitys- ja hellekausina. Käytävähuoneiden ilmanvaihto säädetään vuokranantajan toimesta uudelleen, jonka jälkeen niihin tehdään uusintamittaukset. Mineraalikuitujen ohjearvoja ylittävän määrän vuoksi kuitunäytteitä otetaan useammasta kohteesta, kaupungin tilapalvelupäällikkö Lauri Leppisaari kertoo.  

Forumin kiinteistö on Business Network Oy:n omistuksessa. Tutkimuksen toimitiloissa on suorittanut AFRY Group Finland Oy.   

Kaupunki on ottanut käyttöön Raitin toimitilat Forumissa kesällä 2022. Raitilla sijaitsee kirjaston lisäksi kaupungin neuvonta, matkailuinfo ja kulttuuri- sekä nuorisopalvelut. Tiloissa työskentelee yhteensä 20 henkilöä.  

Lisätietoja:

Kirjastopalvelupäällikkö Risto Heikkinen, p. 044 705 8321
Tilapalvelupäällikkö Lauri Leppisaari, p. 0400 860 068

Lappeenrannan kaupunki järjestää perinteiset uudenvuoden juhlallisuudet satamatorilla uudenvuoden aattona 31.12. kahdessa osassa: tarjolla on klo 19 alkava koko perheen uudenvuoden juhla sekä klo 23 alkava uudenvuoden juhla.

Lappeenrannan kaupungin tapahtumatuottaja Meri-Ellen Pystynen kertoo, että illan ensimmäinen juhla toteutetaan, jotta perheen pienimmätkin saavat mahdollisuuden osallistua uuden vuoden hulinoihin.

– Lapsiystävällisempi klo 19 aloitusaika tarjoaa koko perheelle mahdollisuuden tulla nauttimaan juhlahumusta viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestettyyn, suuren suosion saaneeseen toppahousudiskoon, jossa musiikkia tällä kertaa soittaa DJ Gregorio Makkonen. Koko perheen juhla jatkuu kaupungin tervehdyksellä, jonka lausuu nuorisovaltuuston jäsen Morgan Lindström, ja lopulta juhla huipentuu ilotulitukseen klo 20.

Juhlallisuudet jatkuvat muutaman tunnin tauon jälkeen klo 23, kun DJ Gregorio Makkonen aloittaa yleisön villitsemisen illan toisella toppahousudiscolla. Juhlallisuudet huipentuvat klo 24 Suomen Ilotulitus Oy:n toteuttamaan suureen ilotulitukseen.

Ohjelma:

klo 19 Toppahousudisco, DJ Gregorio Makkonen
klo 19.55 Kaupungin tervehdys, nuorisovaltuuston jäsen Morgan Lindström
klo 20 Ilotulitus
klo 23 Toppahousudisco, DJ Gregorio Makkonen
klo 24 Ilotulitus

Lisätietoja:

Tapahtumatuottaja Meri-Ellen Pystynen
meri-ellen.pystynen@lappeenranta.fi
puh. 040 687 7462

Hyvän mielen joulu-kampanja päättyi 12.12.2023. Uudistuneessa kampanjassa yhdistettiin Varkauden kaupungin järjestämän Hyvän mielen joulukassi-kampanjan sekä Warkauden nuorkauppakamari ry:n aikaisemmin toteuttaman Joulupuu-keräyksen idea.

Warkauden Nuorkauppakamari oli tänä vuonna mukana keräyksessä ja ruokakassien lisäksi keräyksessä otettiin vastaan lahjoja 0-18-vuotiaille lapsille. −Iloksemme saimme huomata, että lahjakeräys on odotettu ja tärkeä osa joulun hyväntekeväisyyttä. Sekä lahjojen määrä että ihmisten positiiviset kommentit kertoivat meille tämän, Miitta Murtoperä Warkauden Nuorkauppakamarin puheenjohtaja 2024, kertoo kentältä saamastaan palautteesta.

Lahjoituksia kampanjaan tuli runsaasti, lämmin kiitos kaikille kampanjaan osallistuneille! Kampanjassa kerätyt ruokakassit ja lahjat on toimitettu jakelijatahoille, jotka ovat jakaneet lahjoituksia niitä tarvitseville varkautelaisille perheille, nuorille, vanhuksille ja yksinäisille henkilöille. Jakelijatahoina tänä vuonna olivat Pohjois-Savon hyvinvointialue, Varkauden Perheentalo, Nuorten paja, Ohjaamo, Savonkoti ja Varkauden kaupungin maahanmuuttotyö.

Kaupan alalla on yleistymässä käytäntö, jossa asiakkaiden ostotietoja säilytetään koko kanta-asiakkuuden ajan. Tietosuojavaltuutettu katsoo, että ostotietojen säilyttäminen näin pitkään ei ole tietosuojalainsäädännön mukaista. Tietosuojavaltuutettu antoi toukokuussa 2023 Keskolle määräyksen poistaa ostotietoja ja määritellä tiedoille säilytysajat käyttötarkoituksen mukaan. Päätös on lainvoimainen, ja Kesko on ilmoittanut muuttavansa toimintaansa muun muassa lyhentämällä säilytysaikoja.

Tietosuojavaltuutettu antoi toukokuussa 2023 Keskolle huomautuksen ja määräyksen saattaa käsittelytoimensa tietosuojalainsäädännön mukaiseksi. Kesko oli Plussa-järjestelmän uudistamisen yhteydessä katsonut voivansa säilyttää Plussa-asiakkaittensa ostotietoja tunnistettavassa, henkilöön yhdistettävässä muodossa koko asiakassuhteen ajan.

Tietosuojavaltuutetun toimiston selvityksessä kävi ilmi, että Kesko oli valinnut lähtökohtaiseksi tiedonkeruun tasoksi asiakkaittensa yksityiskohtaiset, tuotekohtaiset ostotiedot. Plussa-kanta-asiakasjärjestelmän ostotietoja oli käsitelty muun muassa liiketoiminnan kehittämiseksi, etujen ja palveluiden tarjoamiseksi sekä markkinoinnin toteuttamiseksi ja kohdentamiseksi. Asiakkaat itse olivat saaneet nähtäväkseen ostotietojaan Plussa-palvelussa korkeintaan viiden vuoden ajalta.

Kesko muuttaa menettelyjään tietosuojavaltuutetun päätöksen perusteella

Tietosuojavaltuutettu määräsi Keskon poistamaan tai anonymisoimaan ostotiedot, joita oli säilytetty kauemmin kuin yleinen tietosuoja-asetus mahdollistaisi. Päätöksestä tuli lainvoimainen 19. joulukuuta 2023.

Kesko on ryhtynyt toimenpiteisiin saattaakseen toimintansa tietosuoja-asetuksen mukaiseksi. Tietosuojavaltuutetulle toimitetun selvityksen mukaan Kesko aikoo määrittää ostotietojen säilytysajaksi kuluvan vuoden lisäksi enintään 10 vuotta, selkeyttää henkilötietojen käyttötarkoituksia sekä kehittää henkilötietojen käsittelyyn liittyvää informointia.

Organisaatioilla on velvollisuus rajoittaa henkilötietojen säilyttämistä

Tietosuojalainsäädännön mukaan henkilötiedoille on määritettävä käyttötarkoitukseensa nähden mahdollisimman lyhyt säilytysaika.

”Riskit nousevat, jos tietoja säilytetään pitkäaikaisesti. Ostotiedoista voidaan päätellä yksityiskohtaistakin tietoa henkilön elämäntilanteesta, elintavoista ja liikkumisesta”, tietosuojavaltuutettu Anu Talus toteaa. ”Käytännössä riskit voisivat konkretisoitua esimerkiksi mahdollisissa tietovuototilanteissa”, Talus kertoo.

Yleisenä ohjeena tietosuojavaltuutettu toteaa, että asiakkailla on oltava mahdollisuus vaikuttaa siihen, missä laajuudessa heidän tietojaan kerätään. Asiakkaille on oltava selvää, mihin tarkoitukseen tietoja käytetään ja kuinka kauan. 

Julkinen versio tietosuojavaltuutetun ja seuraamuskollegion päätöksistä (pdf)

Lisätietoja:

Tietosuojavaltuutettu Anu Talus, anu.talus(at)om.fi, puh. 029 566 6766

Seuraamuskollegion päätöksenteosta ja rekisterinpitäjien oikeusturvasta säädetään kansallisessa tietosuojalaissa. Seuraamuskollegion muodostavat tietosuojavaltuutettu ja kaksi apulaistietosuojavaltuutettua. Kollegio on toimivaltainen määräämään hallinnollisia seuraamusmaksuja tietosuojalainsäädännön rikkomisesta. Seuraamusmaksujen enimmäismäärä on neljä prosenttia yrityksen liikevaihdosta tai 20 miljoonaa euroa.

Turun kaupunki on tehnyt päätöksen Raunistulan sillan rakentamisesta. Valmistelevat työt alkavat heti ja varsinainen rakentaminen viikolla 2. 

Siltatyömaa on osa Kupittaa–Turku-ratahankkeen Sillat Stk -urakkaa. Ratahankkeen toteutuksesta vastaa Väylävirasto yhdessä Turun kaupungin kanssa. Helsinki–Turku-junaliikenne palaa Turun päärautatieasemalle joulukuussa 2024.

Raunistulan silta avataan jalankululle ja pyöräilylle toukokuun lopussa 2025 ja kaikki työt saadaan valmiiksi kesäkuun lopussa 2025. Pääsy sillalle avautuu osittain jo vuoden 2024 lopussa, mutta reitti saatetaan väliaikaisesti ohjata pois sillalta, jos työt niin vaativat.

Rakentamisesta vastaa GRK Suomi Oy, joka rakentaa parhaillaan myös Aurajoen ratasiltaa ja Helsinginkadun ylittävää Nummen alikulkusiltaa. 

Sillan rakentamisen kustannukset kohdistuvat Turun kaupungille ja silta jää kaupungin omistukseen. Sopimuksen arvo on 4,8 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt Turun kaupungille valtion avustusta sillan suunnittelu- ja rakennuskustannuksiin. Avustuksen suuruus on puolet toteutuneista kustannuksista, mutta enintään 3,2 miljoonaa euroa.

Kipeästi kaivattu väylä Raunistulan ja Nummenrannan välillä

Uudesta Raunistulan sillasta tulee noin 139 metriä pitkä ja 6 metriä leveä. Silta on 4-aukkoinen, teräsbetoninen jännitetty laattapalkkisilta.

”Jalankulun ja pyöräilyn reitti kulki aiemmin Aurajoen ratasillalla. Reitti siirrettiin ratasillalta Raunistulan työsillalle vuoden 2023 alussa, kun ratasillan purkaminen aloitettiin. Kun uusi Raunistulan silta valmistuu, jalankulun ja pyöräilyn reitti siirtyy työsillalta uudelle sillalle”, kertoo projektipäällikkö Erkki Mäkelä Väylävirastosta.

Aurajoki rantoineen on yksi kaupungin suosituimmista vapaa-ajan ja liikkumisen ympäristöistä, jonka vetovoimaisuutta ja reittimahdollisuuksia silta osaltaan parantaa. Uusi silta avaa monipuolisia mahdollisuuksia työ- ja opiskelumatkaliikenteelle Raunistulan suunnalta. Se tarjoaa sujuvat reitit esimerkiksi yliopistolle, Kupittaalle ja Tyksiin.

”Yleiskaavan 2029 ehdotuksessa siltayhteys Raunistulan ja Nummen kaupunginosien välillä on merkitty osaksi pyöräilyn pääverkostoa ja ulkoilureitiksi. Se mahdollistaa Aurajoen ylittävän liikenteen ja on uusi poikittainen yhteys kävelylle ja pyöräilylle”, sanoo Turun kaupungin projektijohtaja Antero Mäkilä.

Lisätietoja:
Väylävirasto, projektipäällikkö Erkki Mäkelä, p. 029 534 3822, etunimi.sukunimi@vayla.fi
Turun kaupunki, projektijohtaja Antero Mäkilä, p. 040 828 0284, etunimi.sukunimi@turku.fi

Liikennejärjestelyjä ja opasteita koskevat lisätiedot:
Rejlers Finland Oy, rakennuttajakonsultti Ville Larkamo, p. 040 821 1292, etunimi.sukunimi@vssinfra.fi

Seuraa hanketta: 
vayla.fi/kupittaa-turku-ratahanke
facebook.com/KupittaaTurkuratahanke

Kupittaa–Turku-ratahankkeen tavoitteena on parantaa ja sujuvoittaa raideliikennettä koko Varsinais-Suomessa ja Rantaradalla. Lisäksi hanke mahdollistaa osaltaan Helsinki–Turku nopean junayhteyden toteuttamisen. Ratapihoilla tehtävien muutostöiden ansiosta Turun asemanseudulla vapautuu maata alueen kehittämiseen ja rautatieaseman henkilölaiturialueen turvallisuus ja esteettömyys paranevat. Hankkeen rakennustyöt sijoittuvat vuosille 2021–2026.  Hanke on saanut tukea Euroopan Unionilta sekä suunnitteluun että rakentamiseen. 

Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä.

Åbo stad har fattat beslut om att bygga Raunistula bro. Det förberedande arbetet inleds genast och det egentliga byggandet inleds vecka 2. 

Brobygget är en del av Sillat Stk-entreprenaden inom banprojektet Kuppis–Åbo. Trafikledsverket ansvarar tillsammans med Åbo stad för genomförandet av banprojektet. Tågtrafiken mellan Helsingfors och Åbo återvänder till Åbo centralstation i december 2024.

Raunistula bro öppnas för fotgängare och cyklister i slutet av maj 2025 och alla arbeten blir klara i slutet av juni 2025. Tillgången till bron öppnas delvis redan i slutet av 2024, men rutten kan tillfälligt styras från bron om arbetet kräver det.

GRK Suomi Oy ansvarar för byggandet. Det är också de som för närvarande bygger järnvägsbron över Aura å och Nummis underfartsbro över Helsingforsgatan. 

Åbo stad står för kostnaderna för byggandet av bron och den förblir i stadens ägo. Avtalets värde är 4,8 miljoner euro. Transport- och kommunikationsverket Traficom har beviljat Åbo stad statsunderstöd för planerings- och byggnadskostnaderna för bron. Understödets storlek är hälften av de faktiska kostnaderna, men högst 3,2 miljoner euro.

Mycket efterlängtad led mellan Raunistula och Nummisstranden

Den nya bron i Raunistula blir cirka 139 meter lång och 6 meter bred. Bron har 4 spann och är en plattbalkbro av spännbetong.

”Gång- och cykelrutten gick tidigare längs järnvägsbron över Aura å. Rutten flyttades från järnvägsbron till Raunistula arbetsbro i början av 2023, när rivningen av järnvägsbron inleddes. När den nya bron i Raunistula blir färdig flyttas gång- och cykelrutten från arbetsbron till den nya bron”, berättar projektchef Erkki Mäkelä vid Trafikledsverket.

Aura å och dess stränder är en av stadens populäraste fritids- och motionsmiljöer. I och med den nya bron förbättras dragningskraften och ruttmöjligheterna. Den nya bron öppnar mångsidiga möjligheter för arbets- och studieresor från Raunistulahållet. Den erbjuder smidiga rutter till exempel till universitetet, Kuppis och ÅUCS.

”I förslaget till generalplan 2029 har broförbindelsen mellan stadsdelarna Raunistula och Nummis antecknats som en del av huvudnätverket för cykling och som friluftsrutt. Den möjliggör trafiken över Aura å och är en ny tvärgående förbindelse för gång och cykling”, säger Åbo stads projektledare Antero Mäkilä.

Mer information: 
Trafikledsverket, projektchef Erkki Mäkelä, tfn 029 534 3822, fornamn.efternamn@vayla.fi
Åbo stad, projektledare Antero Mäkilä, tfn 040 8280284, fornamn.efternamn@turku.fi

Ytterligare information om trafikarrangemang och skyltar:
Rejlers Finland Oy, byggherrekonsult Ville Larkamo, tfn 040 821 1292, fornamn.efternamn@vssinfra.fi

Följ projektet: 
vayla.fi/sv/banprojektet-kuppis-abo
facebook.com/KupittaaTurkuratahanke

Målet för banprojektet Kuppis–Åbo är att förbättra spårtrafiken i hela Egentliga Finland och på Kustbanan, och göra den smidigare. Dessutom möjliggör projektet för sin del genomförandet av en snabb tågförbindelse mellan Helsingfors och Åbo. Tack vare de modifieringsarbeten som utförs på bangårdarna frigörs mark i Åbo stationsområde för områdets utveckling, och säkerheten och tillgängligheten hos järnvägsstationens passagerarplattform förbättras. Projektets arbeten är schemalagda till åren 2021–2026. Projektet har fått stöd av Europeiska unionen för både planering och byggande.

Trafikledsverket är ensamt ansvarig för innehållet i denna publikation, som inte nödvändigtvis återspeglar Europeiska unionens åsikt.

Pakollinen kalastonhoitomaksu koskee vuodenvaihteen jälkeen kaikkia 18–69-vuotiaita kalastajia. Eduskunta hyväksyi lakimuutoksen tiistaina 12. joulukuuta, ja tasavallan presidentti vahvisti lain tänään torstaina. Aiemmin kalastonhoitomaksu on ollut pakollinen 18–64-vuotiaille kalastajille. 

Maksuvelvollisuus ei kuitenkaan koske henkilöitä, jotka ovat ehtineet täyttää 65 vuotta 31.12.2023 mennessä, eli kaikki vuonna 1958 syntyneet ovat vapautettuja kalastonhoitomaksusta. Eduskunta päätti kalastuslain 79 §:n muutoksesta äänestyksen jälkeen. 

Kalastonhoitomaksu on pakollinen kaikille 18–69-vuotiaille kalastajille, jotka kalastavat muuten kuin pilkillä, ongella tai silakkalitkalla. 

Kuluvana vuonna kalastonhoitomaksuja kertyi 10 miljoonaa euroa. Kalastonhoitomaksun voi suorittaa koko kalenterivuodeksi, viikoksi tai vuorokaudeksi. Kalastonhoitomaksun kerää Metsähallitus, joka tilittää koko summan maa- ja metsätalousministeriölle. Ministeriö puolestaan jakaa varat kalavesien ja kalastuksen hyväksi kalastuslain mukaisesti. 

Lisätietoja 

Erityisasiantuntija Jaakko Haapakoski, Metsähallitus, 040 190 8717

Kalastonhoitomaksun yläikäraja nousee nykyisestä 64 vuodesta 69 vuoteen 1.1.2024 alkaen. Kalatalouden Keskusliitto on tyytyväinen muutokseen, sillä maksulla rahoitetaan kalavesien hoidon suunnittelua ja toimeenpanoa, kalastuksenvalvontaa, osakaskuntien ja kalatalousalueiden toimintaa sekä kalatalousneuvontaa.

Kalastonhoitomaksun maksuvelvollisuuden yläikäraja nousee tasavallan presidentin tänään vahvistamalla lakimuutoksella nykyisestä 64 vuodesta 69 vuoteen ensi vuoden alusta. Muutos toteutetaan siten, että ne henkilöt, jotka ovat saavuttaneet vapautuksen maksuvelvollisuudesta ennen lakimuutosta säilyttävät sen jatkossakin.

- Nykyisin voimassa olevaa kalastuslakia valmistellut työryhmä esitti aikanaan kalastonhoitomaksun osalta maksuvapauden säilyttämistä alle 18-vuotiailla, mutta sitä vanhemmat olisivat kaikki maksuvelvollisia. Kalastonhoitomaksun yläikärajan nosto viidellä vuodella on askel tähän suuntaan, toteaa toiminnanjohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitosta.

Kalastuslain mukaisesti onkiminen, pilkkiminen ja silakan litkaaminen ovat kaikille maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Muuta kalastusta harjoittavat 18–69-vuotiaat ovat siis ensi vuoden alusta velvollisia maksamaan kalastonhoitomaksun. Kalastonhoitomaksu on 6 euroa yhdeltä, 16 euroa seitsemältä vuorokaudelta tai 47 euroa koko kalenterivuodelta. Kalastonhoitomaksuun sisältyy oikeus kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä.

Kalastonhoitomaksujen kertymä on jäänyt selvästi pienemmäksi kuin kalastuslain uudistusta tehtäessä vuonna 2015 arvioitiin. Kalavesien hoito, kalastuksenvalvonta, osakaskuntien ja kalatalousalueiden toiminta ja kalatalousneuvonta perustuvat suurelta osin kalastonhoitomaksuista kertyviin varoihin ja alan toimijoita on pitkään huolestuttanut kalastajien ikärakenteesta johtuva maksajien määrän ja samalla maksukertymän väheneminen. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi noston lisäävän vuotuista kertymää noin miljoonalla eurolla.

Lisätietoa

Toiminnanjohtaja Vesa Karttunen

Kalatalouden Keskusliitto

puh. 050 3850 875

Efter årsskiftet gäller den obligatoriska fiskevårdsavgiften alla fiskare i åldern 18–69 år. Riksdagen godkände lagändringen tisdagen den 12 december. Tidigare har fiskevårdsavgiften varit obligatorisk för fiskare i åldern 18–64 år. 

Betalningsskyldigheten gäller dock inte personer som har hunnit fylla 65 år före den 31 december 2023, dvs. alla som är födda 1958 är befriade från fiskevårdsavgiften. Riksdagen fattade beslut om ändring av 79 § i lagen om fiske efter omröstning. 

Fiskevårdsavgiften är obligatorisk för alla fiskare i åldern 18-69 år som fiskar med annat än pilk, metspö eller strömmingshäckla. 

I år uppgick fiskevårdsavgifterna till 10 miljoner euro. Fiskevårdsavgiften kan betalas för hela kalenderåret, en vecka eller ett dygn. Forststyrelsen samlar in fiskevårdsavgiften och redovisar hela summan till jord- och skogsbruksministeriet. Ministeriet för sin del fördelar medlen till förmån för fiskevattnen och fisket i enlighet med lagen om fiske. 

Mer information 

Specialsakkunnig Jaakko Haapakoski, Forststyrelsen, 040 190 8717

Övre åldersgränsen för att avlägga fiskevårdsavgift höjs från nuvarande 64 år till 69 år från och med den 1.1.2024. På Centralförbundet för Fiskerihushållning är man nöjd över ändringen. Fiskevårdsavgiftsmedlen används för att planera och verkställa fiskevård, rådgivningstjänster, fiskeövervakning, samt fiskeriområdes- och delägarlagsverksamhet.

Övre åldersgränsen för att avlägga fiskevårdsavgift ändras från nuvarande 64 år till 69 år. Lagändringen undertecknades av republikens president idag. Förändringen genomförs så, att de som redan har uppnått befrielse att avlägga fiskevårdsavgiften före lagändringen bibehåller rättigheten.

- Arbetsgruppen som beredde den nuvarande lagen om fiske föreslog i tiderna att alla 18 år fyllda skulle betala fiskevårdsavgift. En höjning av övre åldersgränsen med fem år är ett steg i denna riktning, konstaterar Vesa Karttunen, verksamhetsledare på Centralförbundet för Fiskerihushållning.

Enligt lag om fiske är mete, pilkfiske och fiske med strömmingshäckla avgiftsfria allmänna fiskerättigheter för alla. De 18–69-åringar som utövar annat fiske än detta ska betala fiskevårdsavgift. Fiskevårdsavgiften är 6 euro för ett dygn, 16 euro för sju dygn och 47 euro för ett kalenderår. Fiskevårdsavgiften berättigar till fiske med ett spö och ett drag. 

Mängden influtna fiskevårdsavgifter har legat på en mycket lägre nivå än vad man hade uppskattat då lagen om fiske förnyades år 2015. Fiskevårdsavgifterna används för att planera och verkställa fiskevård, rådgivningstjänster, fiskeövervakning, samt fiskeriområdes- och delägarlagsverksamhet. Inom branschen har man länge varit orolig över utvecklingen där Finlands åldrande befolkningsstruktur leder till att allt färre fiskare är skyldiga att betala för sitt fiske samtidigt som betalarbasen smalnar av. Jord- och skogsbruksministeriet har räknat ut att höjningen av åldersgränsen ökar de årliga intäkterna med cirka en miljon euro.

Tilläggsuppgifter

Verksamhetsledare Vesa Karttunen

Centralförbundet för Fiskerihushållning

tel. 050 3850 875

Bákkolaš guliiddikšunmáksu guoská jahkemolsuma maŋŋel buot 18–69-jahkásaš guolásteddjiid. Riikkabeaivvit dohkkehii láhkanuppástusa disdaga juovlamánu 12. beaivve. Ovdal guliiddikšunmáksu lea leamaš bákkolaš 18–64-jahkásaš guolásteddjiide. 

Máksingeatnegasvuohta ii dattetge guoská olbmuid, geat leat háhppehan deavdit 65 jagi 31.12.2023 rádjái, dehege visot jagi 1958 riegádan olbmot leat bestojuvvon guliiddikšunmávssus. Riikkabeaivvit mearridii guolástanlága 79 § nuppástusas jienastusa maŋŋel.   

Guliiddikšunmáksu lea bákkolaš buohkaide 18–69-jahkásaš guolásteddjiide, geat guolástit muđuid go jieŋa nalde oaggumiin, oaggumiin dehe dettolaš sallitsiimmain, mas leat seavttehis roahkanat.  

Nohkavaš jagi guliiddikšunmávssut čoggoje 10 miljovnna euro. Guliiddikšunmávssu sáhttá máksit olles kaleandarjahkái, vahkkui dehe jándorii. Guliiddikšunmávssu čoaggá Meahciráđđehus, mii luobaha olles supmi eanan- ja meahccedoalloministeriijai. Ministeriija bealistis juohká ruhtaváriid guollečáziid ja guolástusa buorrin guolástanlága mielde.  

Lassidieđut 

Sierraáššedovdi Jaakko Haapakoski, 040 190 8717, Meahciráđđehus

Savonlinnan kaupungin uudenvuoden vastaanotto järjestetään ravintola Waahto Brewhousen terassilla sunnuntaina 31.12.2023 klo 21.40 – 22.00.

Tapahtumassa kaupungin edustajan uudenvuodenpuhe ja dj Janze soittaa Suomimusiikkia. Savonlinnan kaupungin ja savonlinnalaisten yritysten tarjoamaa ilotulitusta voi seurata muun muassa Kauppatorilta, sataman alueelta ja keskustan talviterasseilta. Ilotulitusta voi seurata kauempaakin tai vaikka omasta autosta klo 22.00.

Tapahtuman järjestää Waahto Group Oy yhteistyössä Savonlinnan kaupungin kanssa.

Lisätietoja antavat:

• tiedottaja Marika Turunen, Savonlinnan kaupunki, marika.turunen@savonlinna.fi, puh. 044 417 4026, tavoitettavissa 28.-29.12.2023
• Waahto Group Oy, sales@waahto.fi

Erillisverkkojen uusi kumppani Turvapilvipalvelun pilvipalvelualustan toteuttamisessa, ylläpidossa ja jatkokehittämisessä on Fujitsu Finland Oy.

Kumppanoituminen tarkoittaa alustan teknisen kehittämisen ja ylläpidon sekä näihin liittyvän henkilöstön siirtämistä valitulle kumppanille. Erillisverkkojen roolina on jatkossa kokonaisuuden omistajuus ja hallinta.

”Kumppanoitumalla pystymme kehittämään palvelua edelleen. Tavoitteena on palvelun laadullinen parantaminen ja skaalautuvuus. Kumppanoitumisen avulla pystymme myös tukemaan paremmin julkishallinnon asiakkaiden pilvisiirtymää”, johtaja Markku Järvinen sanoo.

Hankinnan sopimuskauden ennakoitu arvo on ollut 10–20 miljoonaa euroa.

Kilpailutus toteutettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, ja se aloitettiin viime kesänä. Hankintapäätös on tehty 21.12.2023, minkä jälkeen päätöksestä voi valittaa 14 vuorokauden ajan.

Turvapilvipalvelu on kokonaisturvallinen lähestymistapa pilvipalveluun

Turvapilvi on Erillisverkkojen toteuttama, kotimaisia privaattipilvipalveluita tarjoava palvelukokonaisuus. Turvapilvi on tarkoitettu rajatulle käyttäjäkunnalle ja rajattuihin käyttötarkoituksiin erityisesti turvallisuuskriittisille asiakkaille. Palvelu ei kilpaile muiden yleisillä markkinoilla olevien pilvipalveluiden kanssa.

Kaikki Turvapilvi-konseptin alaisuudessa tarjotut palvelut on toteutettu Erillisverkkojen omistamista ja hallinnoimista konesaleista. Turvapilveen tallennettu ja siellä käsitelty data sijaitsee Suomen rajojen sisäpuolella. Turvapilvi on auditoitu TL4-turvatasoa vasten Katakri-kriteeristöä käyttäen.

”Maailma ja markkinat muuttuvat ja kehittyvät ripeää tahtia. Strategiamme mukaisesti kumppanoidumme asiantuntevien toimijoiden kanssa, jotta pystymme vastaamaan erilaisiin muutostarpeisiin ketterästi. Tavoittelemme muun muassa kehitys-roadmapin nopeaa edistämistä”, Järvinen kertoo.

Lisätietoja
Markku Järvinen, johtaja
markku.jarvinen@erillisverkot.fi
Puh. 040 544 4113

Vuoden 2024 talousarvio aluevaltuuston käsittelyyn

Aluehallitus esittää talousarviota vuodelle 2024 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2024−2026 hyväksyttäväksi aluevaltuustolle. Hyvinvointialueen vuoden 2024 budjetin käyttömenot ovat 1,5 miljardia euroa. Tämä sisältää aluehallituksen kokouksessa tekemän 950 000 euron lisäyksen pienten pelastusasemien asemavastaavien palkkaamiseksi (16 virkaa) palvelutasopäätöksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi.

Hyvinvointialueen toimintakulut vuonna 2024 ovat 1,45 miljardia euroa. Rahoitustuotot ja kulut ovat 12,9 miljoonaa euroa ja poistot 37,86 miljoonaa euroa. Ensi vuoden alijäämäennuste on 36,5 miljoonaa euroa.

Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksilla 14,6 miljoonan euron säästöt

Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut käytiin lakisääteisenä kuuden viikon aikana ajalla 8.11.−20.12.2023. Neuvottelun tuloksena syntyi näkemys konkreettisista toimenpiteistä, joilla henkilöstövoimavaroihin kohdistuvia työvoimakustannuksia vähennetään yhteensä 14,6 miljoonalla eurolla tuottavuusohjelman mukaisesti vuonna 2024.

Hyvinvointialueen henkilöstöltä haettiin neuvottelujen aikana kyselyllä säästö- ja kehittämisehdotuksia. Kyselyllä saatiin yli 250 ehdotusta, joiden käsittelyä konkreettisiksi toimenpiteiksi jatketaan.

Nyt käytyjen neuvottelujen perusteella ei toteuteta suoria irtisanomisia tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla liittyen vuoden 2024 talousarvioon. Neuvotteluissa löytyi vaihtoehtoisia konkreettisia säästökohteita, kuten lähtövaihtuvuuden prosessin uudistaminen ja henkilöstön pysyvyyteen panostaminen, määräaikaisen henkilöstön (mukaan lukien varahenkilöstö) työsuhteiden vakinaistaminen ostopalvelu- ja vuokratyövoiman kustannusten vähentämiseksi, osatyökykyisten työllistäminen ennenaikaisten eläkkeiden välttämiseksi sekä työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairaspoissaolojen vähentäminen.

Lomautusta tai osa-aikaistamista ei käytetä työvoiman vähentämisen keinona vuonna 2024, vaan säästöt yli 1,2 miljoonaa euroa toteutetaan vapaaehtoisin vapain (lomarahojen vaihto vapaiksi, palkattomat virka/työvapaat), jolloin vapaiden ajaksi ei palkata sijaisia.

Vuoden 2024 alussa kuitenkin arvioidaan hyvinvointialueen johtamis- ja asiantuntijarakenne ja päällekkäisyydet toiminnassa. Mahdolliset muutokset johto-, päällikkö- ja esihenkilönimikkeissä neuvotellaan toisen vaiheen yhteistoimintaneuvotteluissa alkuvuonna 2024 (vaikutus 45 henkilötyövuotta). Johtamisrakennetta ja toimintoja uudelleen organisoitaessa voidaan johdon, päälliköiden, keskijohdon tai esihenkilöiden työtehtäviä tai työyksikön sijoituspaikkaa joutua muuttamaan. Lisäksi tarkastellaan strategia- ja konsernipalveluiden sekä pelastus- ja turvallisuustoimialan asiantuntijatehtävissä tunnistetut päällekkäisyydet (vaikutus 51 henkilötyövuotta).

Hyvinvointialueella on parhaillaan käynnissä laaja palvelujärjestelmän uudistamisohjelman valmistelu, joka voi vaikuttaa henkilöstön tehtävänkuviin. Ensimmäisten viranhaltijavalmisteluna tuotettavien skenaarioluonnosten on tavoite olla valmiina vuoden 2024 alussa. Päätöksen palvelujärjestelmän uudistamisohjelmasta tekee aluevaltuusto kokouksessaan kesäkuussa 2024.

Käynnissä olevat alkuvuonna 2023 alkaneet hyvinvointialueen organisoitumista koskevat yhteistoimintaneuvottelut saatetaan loppuun 30.6.2024 mennessä.

Ensihoitopalveluiden muutoksella vahvistetaan ensihoidon, päivystyksen ja kotisairaalan yhteistyötä

Aluehallitus päätti, että pelastustoimi- ja turvallisuus toimialalla työskentelevät päätoimiset ensihoitajat siirretään osaksi yleisten palvelujen toimialaa ja erityispalvelujen toimilinjaa palveluyksikkö akuuttiin vuoden 2024 aikana. Muutoksen tavoitteena on ensihoidon, päivystyksen ja kotisairaalan hoitoketjujen integraatio. Uudenlaisella sote-palveluiden ja potilaiden hoitoketjujen integraatiolla tavoitellaan päivystyskäyntien ja päivystyksellisten vuodeosastohoitojaksojen vähenemistä.

Siirtymiseen liittyvät henkilöstö- ja taloushallinnolliset valmistelut käynnistetään heti ja tuodaan päätöksentekoon hallintosäännön mukaisesti. Aluehallitus hyväksyi myös ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen vuodelle 2024.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen talousarvion toteuma 1−11/2023

Aluehallitus sai tiedoksi hyvinvointialueen tuloslaskelman tammi-marraskuulta 2023 ja esittää sen tiedoksi aluevaltuustolle. Tilikauden alijäämä yhdentoista kuukauden jälkeen on 47 254 034 euroa alijäämäinen. Vuoden 2023 alijäämä tulee kuitenkin olemaan tätä suurempi, sillä joulukuun toteumaan on odotettavissa merkittäviä kuluja.

Vuoden 2024 investointisuunnitelma

Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtioneuvoston lokakuussa hyväksymä lainanottovaltuuden määrä vuodelle 2024 on 126 291 524 euroa. Lainanottovaltuuden pohjana olevassa hyvinvointialueen investointisuunnitelmassa omaan taseeseen tehtävät investoinnit ovat enintään 93,93 milj. euroa (rakennusinvestoinnit 39,50 milj.€, laitteet 19,96 milj.€, sovellukset 31,42 milj.€). Suunnitelma sisältää pelastuslaitoksen investointeja 1,72 miljoonaa euroa. Suurin rakennusinvestointi on keskisen alueen osastopalvelut 31,5 miljoonaa euroa.

Investointeja vastaavia sopimuksia aiotaan toteuttaa vuonna 2024 yhteensä 32,36 miljoonalla eurolla (rakennukset 17,50 milj.€, laitteet 4,86 milj.€). Pelastuslaitoksen osuus on 7,94 miljoonaa euroa. Suurin vuokrasopimuksella toteutettava investointi on Suonenjoen hoitokotihanke.

Investointisuunnitelma vuosille 2025−2028

Hyvinvointialueen vuosien 2025−2028 investointisuunnitelmassa taseen pysyvien vastaavien investointimenot ovat yhteensä 275,5 milj. euroa (rakennukset 170,4 milj.€, laitteet ja kalustot 74,8 milj.€, sovellukset 30,3 milj.€). Vuosien 2023 ja 2024 investointisuunnitelmiin ja lainanottovaltuuksiin sisältyvien investointien osuus pysyvien vastaavien investointimenoista on 109,1 milj. euroa.

Uudet, vuosina 2025−2028 aloitettavat investoinnit ovat 166,3 milj. euroa (rakennukset 80,2 milj.€, laitteet ja kalustot 74,8 milj.€, sovellukset 11,3 milj.€, pelastuslaitos 7,7 milj.€). Suurin vuosille 2025–2029 suunniteltu rakennusinvestointi on Kuopion sotekeskus -hanke, jonka kustannukset ovat yhteensä noin 50 milj. euroa. Palvelujärjestelmäuudistamisen suunnittelu ja siinä tehtävät linjaukset tulevat vaikuttamaan hankkeen toteuttamiseen.

Investointeja vastaavia sitoumuksia on vuosina 2025–2028 yhteensä 56,9 milj.€ (rakennukset 39,4 milj.€, laitteet ja koneet 17,5 milj.€). Pelastuslaitoksen osuus investointeja vastaavista sopimuksista on 1,4 miljoonaa euroa. Suurimmat vuokrasopimuksella toteutettavat investoinnit ovat vuonna 2025 Suonenjoen sotekeskus ja Leppävirran sotekeskus. Palvelujärjestelmäuudistamisen suunnittelu ja siinä tehtävät linjaukset tulevat vaikuttamaan näiden hankkeiden toteuttamiseen.

Investointisuunnitelmaan voi tulla muutoksia vuoden 2024 aikana.

Asiakasmaksuihin ja palkkioihin esitetään korotuksia

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle hyväksyttäväksi 29.12.2023 kokoukseen asiakkailta perittävät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja huojennusohjeen liitteiden mukaisesti.

Lisäksi aluehallitus päätti vahvistaa 1.1.2024 alkaen:

• omaishoidon tuen hoitopalkkiot, sijaishoidon palkkiot ja kulukorvaukset ja
• perhehoidon hoitopalkkiot, kulukorvaukset, käynnistämiskorvaukset ja asiantuntijapalkkiot lapsille, ikääntyneille ja vammaisille.

Muita päätöksiä

Aluehallitus hyväksyi Pohjois-Savon hyvinvointialueen eettiset ohjeet ja hyvän hallinnon periaatteet.

Aluehallitus hyväksyi vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen lastensuojelun jälkihuollon ikärajan säilyttämisestä 25 ikävuodessa annetun vastauksen ja vie sen edelleen aluevaltuuston käsiteltäväksi.

Aluehallituksen kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastuksen jälkeen.    

Minister Sari Essayah välkomnar kommissionens förslag om att ändra vargens skyddsstatus och anser att det sporrar till att främja nationella åtgärder och aktivt fortsätta med arbetet för att påverka EU:s rovdjurspolitik.

Den 20 december meddelade Europeiska kommissionen att den kommer att lägga fram ett förslag till rådet om att vargens skyddsstatus ska ändras från strikt skyddad till skyddad. Förslaget baserar sig på en analys av vargens tillstånd inom EU.

”Kommissionens förslag är mycket välkommet och ger hopp om att de problem som EU-lagstiftningen skapar för rovdjurspolitiken äntligen får en lösning”, kommenterar jord- och skogsbruksminister Sari Essayah.

”Vi kommer att fortsätta med det aktiva påverkansarbetet i riktning mot EU. Samtidigt främjar vi även nationella åtgärder för att säkerställa både den stamvårdande jakten och smidigare förfaranden för dispenser som beviljas i skadeförebyggande syfte. För detta kommer en arbetsgrupp att inrättas vid ministeriet genast i januari”, säger Essayah.

Kommissionen ber medlemsstaterna att framföra sina ståndpunkter om förslaget att inom ramen för Bernkonventionen ändra vargens skyddsstatus. Kommissionens förslag baserar sig på den analys av vargarnas tillstånd inom EU som publicerades den 20 december.

”Jag vill tacka de finländska intressegrupperna för att de i höst aktivt har besvarat kommissionens begäran om utlåtanden om vargläget. Från Finland skickades över 1 500 svar till kommissionen, inklusive ministeriets svar, och av dessa stödde 74 procent en ändring av vargens skyddsstatus. Detta är ett starkt budskap till kommissionen”, säger Essayah.

Kommissionens analys visar att vargstammen har ökat betydligt under de senaste två decennierna och att vargar påträffas i ett allt större område. Inom EU finns det över 20 000 vargar. Nackdelen med de lyckade skyddsåtgärderna är en ökning av mängden skador orsakade av varg, särskilt på husdjur, och att vargens närvaro upplevs som ett hot.

Om medlemsstaterna stöder kommissionens förslag går ärendet vidare till Bernkonventionens ständiga kommitté, som efter behandling returnerar förslaget till kommissionen, varefter behövliga ändringar eventuellt görs i habitatdirektivet.

I meddelandet uppger kommissionen också att den kommer att fortsätta sitt nära samarbete med medlemsstaterna genom att stöda både investeringar som anknyter till samexistensen mellan stora rovdjur och människan samt sådana europeiska och regionala initiativ från intressegrupper som berör dessa investeringar.

”Kommissionens förslag betonar medlemsstaternas roll och vikten av att ta hänsyn till de socioekonomiska konsekvenserna i vargpolitiken. Detta budskap är glädjande även med tanke på de processer som pågår i Finland. Förslaget gäller varg, men ur Finlands synvinkel är det viktigt att påverka EU-lagstiftningen även i fråga om andra stora rovdjur”, säger Essayah.

Länkar:
Kommissionens pressmeddelande om förslaget om en ändring av vargens internationella statusLänk till en annan webbplats

Europeiska kommissionens representation i Finlands pressmeddelande om förslaget att ändra vargens internationella statusLänk till en annan webbplats (på finska)

Ytterligare information: Sonja Falk, ministerns specialmedarbetare, tfn 050 911 4546, fornamn.efternamn@gov.fi

Syysilmoitus avautuu viljelijöiden täytettäväksi verkkoasiointipalvelu Vipussa 15.1.2024. Ilmoituksen tekoon ja lähettämiseen on aikaa 8.2.2024 asti. Syysilmoitus siirtyy aiempaan tietoon nähden viikolla eteenpäin.

Ruokavirasto pahoittelee ilmoitusajan siirtymistä. Syysilmoituksen siirtyminen ei vaikuta tukien maksuihin.

Syysilmoitus täydentää peltotukien hakua

Lähes kaikkien maatilojen pitää tehdä syysilmoitus talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä. Pellon ja pysyvien kasvien alasta 33 prosenttia pitää talvikaudella olla kasvipeitteistä. Vaatimus kuuluu ehdollisuuteen eli viljelijätukien perusehtoihin, joissa alaan hyväksytään aito kasvipeite, sänki, kevennetty muokkaus tai kasvijäte. Tuenhakijoiden pitää ilmoittaa syysilmoituksessa kaikkien peltolohkojen kasvipeitteisyyslaji vähimmäismaanpeitteen tarkastelua varten.

Syysilmoituksessa ilmoitetaan myös ekojärjestelmätuen talviaikaisen kasvipeitteisyyden toimenpidealat.

Viljelijän syysilmoitukseen vaikuttaa se, mitä tukia ja toimenpiteitä hän on hakenut peltotukien haussa. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäksi syysilmoituksessa ilmoitetaan seuraavista:

• käytetyt kasvinsuojeluaineet (luomutilat ja ympäristösitoumuksen puutarhakasvien vaihtoehtoiset kasvinsuojelumenetelmät -toimenpiteeseen sitoutuneet)
• kiertotalouden edistäminen (ympäristösitoumuksen toimenpide)
• valumavesien hallinta (ympäristösitoumuksen toimenpide)
• lintupellot (ympäristösitoumuksen toimenpide).

Lisätietoja tuenhakijalle:

Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset (ruokavirasto.fi)

Tietoa syysilmoituksista (ruokavirasto.fi)

Lisätietoja medialle 2.1.2024 alkaen:

osastonjohtaja Jukka Pekonniemi
040 540 1963
jukka.pekonniemi@ruokavirasto.fi

Höstanmälan öppnas för jordbrukarna i Viputjänsten 15.1.2024. Man kan göra anmälan och skicka den fram till 8.2.2024. Höstanmälan flyttas alltså framåt med en vecka jämfört med tidigare information.

Livsmedelsverket beklagar att anmälningstiden flyttats. Förflyttningen av höstanmälan inverkar inte på utbetalningen av stöd.

Höstanmälan kompletterar ansökan om åkerstöd

Nästan alla gårdar ska göra en höstanmälan om vintertida växttäcke. Under vintersäsongen ska 33 procent av åkerarealen och arealen av permanenta grödor vara täckt av växttäcke. Kravet är en del av villkorligheten, dvs. till grundvillkoren för jordbrukarstöd, där ett äkta växttäcke, stubb, reducerad bearbetning eller växtavfall godkänns. Stödsökande måste i höstanmälan uppge växttäckesslagen för alla åkerskiften för granskning av minimiväxttäcke.

I höstanmälan uppges dessutom åtgärdsskiftesarealer för växttäcke vintertid i stödet för miljösystem.

Jordbrukarens höstanmälan påverkas av vilka stöd och åtgärder hen har ansökt om vid ansökan om åkerstöd. Utöver vintertida växttäcke anges följande i höstanmälan:

• använda växtskyddsmedel (ekologiska gårdar och de som inom miljöförbindelsen förbundit sig till åtgärden alternativa växtskyddsmetoder för trädgårdsväxter)
• främjande av cirkulär ekonomi (åtgärd inom miljöförpliktelse)
• hantering av avrinningsvatten
  (åtgärd inom miljöförpliktelse)
• fågelåkrar (åtgärd inom miljöförpliktelse).

Ytterligare information till jordbrukaren:

Kommunernas landsbygdsnäringsmyndigheter (livsmedelsverket.fi)

Information om höstanmälan (livsmedelsverket.fi)

Mer information till medierna från och med 2.1.2024:

avdelningsdirektör Jukka Pekonniemi
040 540 1963
jukka.pekonniemi@ruokavirasto.fi

Hyvän Olon Maailma toi Suomen markkinoille ensimmäiset kasvojen ihonhoitoon tarkoitetut konjac-sienet vuonna 2013. Konjac-sieniä ryhdyttiin kutsumaan ihonhoidon ihmesieniksi ja sarja sai useita arvostettuja tunnustuksia. Vuonna 2017 Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto valitsi sen vuoden hoitotuotesarjan voittajaksi. Voittoisan tuotesarjan ulkoasu on nyt uudistunut ja tuotesarja laajentunut kahdella uudella tuotteella.

”10 vuotta sitten terveys- ja kauneudenhoitoalan ammattilaiset hieman ihmettelivät ensimmäisiä konjac-kasvojen ihonhoitosieniä ja ne otettiin myyntiin varovaisin mielin. Itse uskoin niihin niin paljon, että irtisanouduin silloisesta työstäni ja lähdin ”ihmesieniyrittäjäksi”. Myös kuluttajat ja jälleenmyyjät innostuivat uusista konjac-sienistä ja täytyy sanoa, että loppu on historiaa. Vaikka vastaavia tuotteita on tullut markkinoille kuin sieniä sateella, niin on ollut hienoa huomata, että jälleenmyyjäni ovat pysyneet uskollisina alkuperäisille SkinMood Konjac-®-sienille”, toteaa Hyvän Olon Maailma Oy:n yrittäjä Tarja Vuorinen.

SkinMood Konjac® - kasvojen ihonhoitosienten ulkoasun uudistuksella on haluttu tuoda brändiin raikkautta ja helpottaa tuotteiden valintaa. Sarja on 100 % luonnollinen ja konjac-sienen ihoa hoitavia ominaisuuksien vahvistamaan on valittu hellävaraisia luonnonaineita.

Uudet tuoteperheenjäsenet sisältävät avokadoa ja kamomillaa
SkinMood Konjac® -sarjan uudet tuotteet ovat sekaiholle kehitetty SkinMood® Avocado Konjac Sponge ja herkälle ja normaalille iholle kehitetty SkinMood® Chamomile Konjac Sponge.

”SkinMood Konjac® -kasvojen ihonhoitosienten uudet "perheenjäsenet" ovat SkinMood® Avocado Konjac Sponge ja SkinMood® Chamomile Konjac Sponge. Avocadoa sisältävä versio on täydellinen valinta sekaiholle ja pintakuivalle iholle, sillä avokado-uute sisältää iholle hyödyllisiä rasvahappoja, vitamiineja ja mineraaleja. Kamomillaa sisältävä versio taas sopii erityisesti herkälle ja normaalille iholle. Kamomilla ja konjac-sieni yhdessä kosteuttaa ja rauhoittaa ihoa. Esimerkiksi, jos iholla on taipumus reagoida ulkoisiin ärsykkeisiin kuten hoitotuotteisiin, kuumuuteen, kylmyyteen, tuuleen tai kosketukseen. Kamomilla Konjac-sieni sopii muun muassa couperosasta kärsiville henkilöille. Vinkkinä voisin mainita, että tuote sopii myös perheen pienimmille. Esimerkiksi vauvan hiustenpesuun ja taliköhnän poistamiseen päänahasta ”, kertoo Vuorinen.

100% luonnontuote
SkinMood Konjac® kasvojen ihonhoitosienet valmistetaan konjac-kasvin juuresta, joka on kostutettuna luonnostaan pehmeä ja huokoinen. Tuote ei pelkästään toimi pesusienenä, vaan se myös kuorii, hoitaa ja ravitsee ihoa. Sieni on luonnontuote ilman keinotekoisia väri- ja lisäaineita, biohajoava sekä vegaani. Sieni sopii myös hyperherkälle iholle.

Hinta ja Saatavuus
SkinMood® Konjac sienet ovat saatavilla noin 10,90 € kappaleelta valikoiduissa jälleenmyyntipisteissä, kuten Ruohonjuuressa, Life-, Aito- ja TerveysTieto-luontaistuotekaupoissa, Kärkkäisellä ja Hyvinvoinnin tavaratalossa. Tuotteet tulevat myyntiin tammikuussa 2024.

SkinMood® Konjac-sarjan saamat tunnustukset:
Vuoden 2014 paras tuote (Ruohonjuuri -ketju)
Vuoden 2014 suosikkituote (LivBox)
Vuoden 2017 hoitotuote (Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto)

Ympäristöystävällinen valinta:
Konjac-sienet ovat ympäristöystävällisiä ja ne kestävät käytössä pitkään. Kun on aika luopua konjac -sienestä, sen voi viedä kompostiin tai vaikka antaa olla vielä hyödyksi puutarhan kukkapenkissä tai kotona kukkaruukussa. Ekoiluvinkki: Kaiva kostutettu sieni mullan sisään. Sieni imee tehokkaasti vettä itseensä ja luovuttaa sitä pikkuhiljaa kukillesi, jolloin kukkasi kukoistavat ja sinun tarvitsee kastella niitä entistä harvemmin.

Lisätietoja ja näytekyselyt:
Tarja Vuorinen
Sähköposti: tarja.vuorinen@hyvanoIonmaailma.fi
Puhelin: +358 451 412 575
Hyvän Olon Maailma Oy, Löydöstie 1 E 64, VANTAA
Verkkosivusto: www.hyvanoIonmaailma.fi

Joulukuu 2023 Lapin AMKista valmistuneet

Agrologi (AMK)
Huhta Paavo Ylitornio

Agrologi (ylempi AMK)
Arstio Heli Rovaniemi, Hyttinen Saija Pyhäntä

Fysioterapeutti (AMK)
Aalto Kati Rovaniemi, Ailovuo Erika Oulu, Aumo Katariina Sotkamo, Danielsson Ida Rovaniemi, Heikkilä Ville Rovaniemi, Heikkinen Eetu Rovaniemi, Hepola Vanessa Rovaniemi, Hietamäki Alina Rovaniemi, Jakonen Kaisa Jyväskylä, Karppinen Aleksi Rovaniemi, Korhola Jesse Ylivieska, Lassila Veikko Rovaniemi, Lauhikari Janette Oulu, Myllylahti Saara Rovaniemi, Nousiainen Tanja Rovaniemi, Paadar Juhamatti Inari, Poikkimäki Aliisa, Pudas Kristiina Tampere, Pyhäjärvi Joni Rovaniemi, Tienari Waltteri Rovaniemi, Vaarala Jenna Rovaniemi, Ylinen Inka Rovaniemi

Fysioterapeutti (ylempi AMK)
Karejoki Katja Helsinki, Kokko Eija Oulu, Paananen Elina Inari, Venäläinen Maarit Luumäki

Geronomi (AMK)
Hakanen Jaana Oulu, Harri Neea Oulu, Juntikka Eija Keminmaa, Kajanki Ulla Muonio, Kuusela Tarja Rovaniemi, Panicheva Irina Kemijärvi, Pasanen Maarit Pietarsaari, Pihlajakoski Anna Oulu, Päällysaho Sari Seinäjoki, Simonen Krista Oulu, Vaarala Kati Rovaniemi, Ylilehto Johanna Tyrnävä

Insinööri (AMK)
Aalto Joonas Oulu, Alenius Ville Rovaniemi, Antti Juhana Oulu, Fräki Janne Tornio, Hasu Arttu Helsinki, Hautamäki Veera Soini, Heittola Satu-Päivikki Jyväskylä, Hernesniemi Juhani Lempäälä, Hurskainen Pekka Kuusamo, Hämäläinen Tomi Kemi, Ilosalo Pirjo Järvenpää, Jänkälä Elmeri Kemi, Järvenpää Sami Turku, Kanerva Teemu Mäntsälä, Kari Kaisamaria Tampere, Karvonen Juho Kempele, Korkala Joel Rovaniemi, Kovanen Kasper Tampere, Kujala Juho Rovaniemi, Kylmä Anna Kittilä, Kyöstäjä Jaakko Tornio, Laukkanen Kimmo Keminmaa, Leppänen Tuomas Rovaniemi, Loukusa Niko Keminmaa, Luiro Veikko Rovaniemi, Lönegren Kaj Rovaniemi, Mattila Hanni Kangasala, Mattila Tuomo Seinäjoki, Meriläinen Veera Kemi, Mustonen Jouni Ii, Mäkitiura Maiju Rovaniemi, Mämmelä Veli-Pekka Kempele, Mäntynenä Hanna Oulu, Peltonen Eetu Kittilä, Pelttari Mira Oulu, Penttilä Timo Kuopio, Pätsi Adalmiina Rovaniemi, Rahikkala Markus Rovaniemi, Rautiainen Eemil Kemi, Saarela Elisa Keminmaa, Sihvo Anssi Rovaniemi, Suni Pekka Pyhäjoki, Surakka Laura Janakkala, Tervonen Tauno-Tuukka Muhos, Tuomas-Avena Sami Rovaniemi, Uusitalo Tommi Rovaniemi, Virkkula Tomi Rovaniemi, Vähäkangas Konsta Rovaniemi, Wallin Katri Oulu

Insinööri (ylempi AMK)
Alaverronen Marko Rovaniemi, Karppinen Antti Muhos, Kehus Janne Rovaniemi, Koivukangas Sampo Liminka, Kortelainen Olli Kemijärvi, Pellikka Anne Keminmaa, Satta Tanja Lempäälä, Seppälä Aavikko Roosa Kangasala, Tervola Niina Helsinki

Kuvataiteilija (AMK)
Karppinen Veli Tornio, Kinnunen Paula Pirkkala, Piironen Jasmina Tornio, Rytkönen Nea Tornio, Saarenpää Jaana Tornio, Toivanen Karoliina Tampere, Vanhatalo Milja Tornio

Liikunnanohjaaja (AMK)
Haanpää Miia Hailuoto, Hietala Oskari Tornio, Hirvaskoski Elias Oulu, Järvikari Janika Hämeenlinna, Kauppinen Janne Kaustinen, Kokkonen Sini Rovaniemi, Kunnas Jonne Helsinki, Lummepuro Lari Helsinki, Maunuksela Elli Vantaa, Mutru Niklas Helsinki, Pasma Janne Rovaniemi, Pätäri Salla-Reetta Rovaniemi, Ruokamo-Nampajärvi Essi Oulu, Ruuskanen Jutta-Riina Oulu, Suomela Annette Rovaniemi, Syvävirta Veera Rovaniemi, Södergård Iida Pirkkala, Tikkinen Veera Oulu, Tynkkynen Tuomo Imatra

Liikunnanohjaaja (ylempi AMK)
Pietikäinen Rosa Rovaniemi

Metsätalousinsinööri (AMK)
Alakylmänen Aleksi Oulu, Höyhtyä Sauli Ranua, Jauhojärvi Tiia Kittilä, Kaarakka Matti Keminmaa, Kangas Sanna Kittilä, Koivula Anne Rovaniemi, Lipo Roni Alajärvi, Myllylä Taneli Merijärvi, Seitaniemi Tommi Sodankylä, Sumiloff Iina Rovaniemi, Vanhala Sinna Suomussalmi

Restonomi (AMK)
Ahvenainen Ella Kolari, Alaniemi Neea Ylitornio, Andreu Simola Marc Oulu, Cao Ly Rovaniemi, Gomes Emilia Rovaniemi, Haag Magdalena Rovaniemi, Hakso Stefan Rovaniemi, Hartikainen Jatta Liperi, Juola Jasmin Rovaniemi, Korhonen Aino Rovaniemi, Koskinen Valtteri Rovaniemi, Lahtinen Niina Oulainen, Lehto Charlotta Rovaniemi, Liedes Emmi Rovaniemi, Lilja Merja Rovaniemi, Lumijärvi Samuel Rovaniemi, Luokkanen Kimmo Rovaniemi, Lühder Diana Inari, Matilainen Lahja Rovaniemi, Mynttinen Aino Rovaniemi, Pennanen Pauliina Heinola, Pullinen Emma Pirkkala, Ronkainen Anri Rovaniemi, Rousu-Uurtamo Elina Rovaniemi, Räisänen Elle Kuusamo, Räisänen Jonna Rovaniemi, Seppälä Riia Rovaniemi, Siippainen Liisa Rovaniemi, Ta Tri Helsinki, Tenhunen Veera Rovaniemi, Virtanen Juulia Rovaniemi, Välimäki Sonja Rovaniemi

Restonomi (ylempi AMK)
Heikkilä Matias Oulu, Hyrkäs Kirsi Lappeenranta, Ihamäki Merja Tuusula, Kauppila Elina Tampere, Kunnari Jarmo Rovaniemi, Kåla Tiina Vantaa, Morbin Petra Espoo, Palosaari Sanna Kolari, Ruotsalainen Katri Rovaniemi, Schildt Johanna Vantaa, Ufer Silvia Tampere

Sairaanhoitaja (AMK)
Aikio-Jumisko Elle-Mari Inari, Angeria Katja Oulu, Cavalieri Monje Alba Rovaniemi, Eerikäinen Emmi Rovaniemi, Gardemeister Henna Rovaniemi, Haapaniemi Marika Kalajoki, Heikkilä Janika Oulu, Heikkilä Petteri Rovaniemi, Heino Mona Hollola, Hirvonen Alisa Rovaniemi, Huttunen Mona Kolari, Ikonen Neea Oulu, Kader Maisu Rovaniemi, Kaikkonen Henna Haaparanta, Kallio Juho Rovaniemi, Kallioniemi Ellinoora Rovaniemi, Kaniin Sini Rovaniemi, Kehusmaa Niina Rovaniemi, Kiira Ronja Oulu, Korhonen Anne Tornio, Kurttila Katariina Inari, Kurttio Jere Oulu, Kuusela Eveliina Rovaniemi, Laitila Emma Kemi, Lammassaari Satu Ranua, Lantto Sanni Rovaniemi, Lauri Satu Espoo, Luokkanen Mirjami Pudasjärvi, Lustig Johanna Keminmaa, Lääperi Leena Liminka, Martikainen Marina Rovaniemi, Mattila Sanni Helsinki, Mehtälä Johanna Oulu, Mertala Marika Ii, Mononen Jessica Rovaniemi, Muuse Qamar Turku, Mäkelä Minttu Rovaniemi, Mäki-Hirvelä Milla Rovaniemi, Oinonen Hannele Kuopio, Palokangas Sonja Rovaniemi, Piirinen Heidi Helsinki, Pirttinen Jenna Vantaa, Rauhala Vera Rovaniemi, Repola Samuli Tampere, Romakkaniemi Mirka Rovaniemi, Romppainen Johanna, Keminmaa, Soininen Henna Oulu, Sutinen Hannaliisa Kemijärvi, Tauriainen Jenni Oulu, Tauriainen Petri Kempele, Tirroniemi Laura Kemi, Tohmola Jenna-Riina Rovaniemi, Turunen Markku Tyrnävä, Tuukkanen Amanda Helsinki, Varajärvi Meiju Tervola, Vesterinen Senni Muonio, Vierelä Siina Rovaniemi, Ylitalo Inka Oulu

Sairaanhoitaja (ylempi AMK)
Ahonen Jonna Vantaa, Breitholtz Marjo Lieto, Grönroos Katri Uusikaupunki, Järvimäki Anu Oulainen, Kolehmainen Sonja Tornio, Kumpumäki Kirsi Helsinki, Kyrönniemi Eriika Oulu, Maijala Sari-Anna Sodankylä, Mäkelä Anja Rovaniemi, Niemipelto Petra Pori, Palojärvi Heidi Ilmajoki, Saastamoinen Elina Tornio, Salonen Piia Rovaniemi, Sjöroos Mitra Kirkkonummi, Tarsa Eeva Sodankylä, Urhonen Nanna Seinäjoki, Vielma Sanna Sodankylä, Ylitervo Annika Rovaniemi

Sosionomi (AMK)
Carlson Kirsi Rovaniemi, Haarre Jenna Oulu, Harju Nina Oulu, Hekkala Alisa Kemi, Hietala Raija Ii, Hongisto Joona Utajärvi, Järvelä Eeva Kemi, Kallonen Mikaela Rovaniemi, Kauppi Inka Kemi, Keränen Sanna Kajaani, Kesti Jonna Kemi, Kirveslahti Minna Kempele, Kotro Maija Kemi, Kärkkäinen Jiri Järvenpää, Laatikainen Sonja Oulu, Lehtola Kati Rovaniemi, Liuski Juulia Oulu, Makkonen Reetta Kemi, Matero Elisa Oulu, Matinaho Janne Mänttä-Vilppula, Mikkola Markus Tyrnävä, Mikkonen Heidi Oulu, Mäki Ellanoora Oulu, Ollanketo Paula Raahe, Osara Milla Kemi, Pahkala Sari Oulu, Pesälä Titta Kemi, Portimo Silja Oulu, Pyyppönen Jenna Tampere, Pätsi Mira Oulu, Rautakoski Marita Kempele, Roivainen Niina Tornio, Rojola Jere Kemi, Sarkkinen Anastasia Oulu, Seppälä Nina Kouvola, Timonen Virpi Kemi, Tolonen Tuija Rovaniemi, Väänänen Ella Rovaniemi

Sosionomi (ylempi AMK)
Aho Saara Turku, Kyllönen Jussi Oulu, Nevalainen Sari Oulu, Puuronen Kirsi Kuusamo, Rajaniemi Maria Oulu

Terveydenhoitaja (AMK)
Ahonen Ronja Sodankylä, Hellevaara Veera Tornio, Löf Johanna Kemijärvi, Peteri Henna Rovaniemi, Pärkkä Marjo Oulu, Röytiö Anna Rovaniemi, Sorvari Kaisa Rovaniemi, Tikkanen Riikka-Tuulia Kemi, Välimaa Satu Posio

Terveydenhoitaja (ylempi AMK)
Berg-Poikela Leena Sodankylä, Heikkinen Annika Turku, Kalliomäki Kiti Tornio, Kaukola Hanna-Kaisa Muhos, Konttaniemi Miia Rovaniemi, Salo Maria Rovaniemi

Tradenomi (AMK)
Forsström Miki Lahti, Heino Matilda Rovaniemi, Jakkila Titta Rovaniemi, Juntunen Jenna Rovaniemi, Juoperi Katariina Kemi, Karjula Antti Kokkola, Katainen Erika Rovaniemi, Kaymak Pilvi Sotkamo, Keränen Antti Tampere, Klemetti Eeva Espoo, Kyllönen Alisa Keminmaa, Lehikoinen Mette Kolari, Lehner Niilo Kemi, Lehtikangas Beada Tornio, Leppänen Sonja Kuusamo, Liimatta Maiju Helsinki, Markkanen Sara Helsinki, Marttinen Linda Rovaniemi, Mattila Aleksi Rovaniemi, Mäkimartti Sara Keminmaa, Mätäsaho Veera Tornio, Niemelä Janne Rovaniemi, Niemi Emilia Rovaniemi, Nieminen Caroliina Vantaa, Niska Iida Rovaniemi, Oksanen Niko Sodankylä, Partanen Touko Ranua, Pesonen Meeri Rovaniemi, Pieski Jere Utsjoki, Pääkkönen Rosamaria Rovaniemi, Pöyhönen Teemu Helsinki, Raatikainen Inka Tornio, Rinkinen Elina Turku, Saarela Milla Posio, Seppi Patrik Espoo, Sirén Kim Jyväskylä, Tuisku Emma Rovaniemi, Turpeinen Sanna Oulu, Tyimofejev Laura Dunakeszi, Vainionpää Galina Riihimäki, Varjonen Minna Turku, Virkkula Janne Rovaniemi. Välimaa Katariina Ylitornio

Tradenomi (ylempi AMK)
Alamäki Rami Tukholma, Aso Joije Raisio, Baz Rayan Helsinki, Gusiv Pavel Espoo, Haatainen Jarno Rovaniemi, Hintsala Heidi Muhos, Kannisto Petra Kolari, Katajamaa Ida Inari, Katsara Ioanna Leiden, Korhonen Tiia Tampere, Kraatari Toni Ylitornio, Kyrönlampi Laura Oulu, Laiho Satu Utsjoki, Lehtimaa Jarkko Tuusula, Leppälahti Jenni Tampere, Mure Maria Vantaa, Pallari Tiina Rovaniemi, Rae-Juntunen Miia Kemi, Siikjärvi Mira Kaarina, Sipilä Niina Hollola, Sorjanen Anne Kempele, Tuisku Anssi Rovaniemi, Unegbu Celestine Tananger, Uusitalo Anna Oulu, Valkama Vilija Tampere, Virkkula Anne Kemi, Virtanen Jaakko Rovaniemi, Voutilainen Mervi Helsinki, Väisälä Mika Kokkola