Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin laajakaistaluokituksessa tarkastellaan kiinteän nettiyhteyden saatavuutta ja mobiiliverkkojen kattavuutta suomalaisissa kunnissa. Kunnista 28 sai vähintään 4,5 tähteä täydestä 5 tähdestä. Korkeampia tähtiluokkia saivat asukasmäärältään suuremmat kunnat, koska niin kiinteät kuin mobiilit verkot rakentuvat sinne, missä käyttäjiä on eniten. Alle 2 tähteen jäi 56 kuntaa. Traficomin vuosittaisella laajakaistaluokituksella mitataan digitaalisen infrastruktuurin saatavuutta Suomessa.

Suomen kuntien välillä on paljon eroa siinä, minkälaiset edellytykset niissä on ottaa käyttöön erilaisia digitaalisia ratkaisuja infrastruktuurin puolesta. Monille kuluttajille hyvät verkkoyhteydet ovat yksi merkittävä tekijä asuinpaikkaa valitessa, joko esimerkiksi etätyön tekemisen, maatilatoiminnan digitalisoinnin tai etäharrastamisen takia. Monissa arjen toiminnoissa toimintavarma ja riittävän nopea internetyhteys on välttämättömyys. Digitaaliset yhteydet takaavat osaltaan sen, että ihmiset viihtyvät kunnassa vielä vuosikymmeniä eteenpäin.

Traficom on laskenut kullekin suomalaiselle kunnalle tähtiluokituksen sen mukaan, kuinka kehittyneet kunnan kiinteät ja matkaviestinverkon yhteydet ovat. Luokituksessa viiteen tähteen ylsivät Kauniainen, Maarianhamina, Pietarsaari ja Raisio. Ne ovat pinta-alaltaan pieniä kuntia, joissa verkko on hyvin saatavilla kotona ja liikkuessa. Asukasmääriltään suurista kaupungeista 4,5 tähteen ylsivät Espoo, Helsinki, Lahti, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa. Vähintään 4,5 tähteä sai yhteensä 28 kuntaa. 

Kuva 1. Traficomin laajakaistaluokituksen tähtimäärät Suomen kunnissa.

Tilastokeskuksen määrittelemiä kuntaryhmiä tarkastellessa voidaan todeta, että kaupunkimaiset kunnat pärjäsivät luokituksessa hyvin, ne saivat keskimäärin 4 tähteä. Taajaan asutut kunnat ylsivät keskimäärin 3 tähteen, kun taas maaseutumaiset kunnat saivat 2,5 tähteä. "Verkot siis rakentuvat pitkälti sinne, missä on eniten asutusta. Kuntien keskinäisten eroavuuksien lisäksi kunnissa voi myös sisäisesti olla merkittäviäkin eroja verkkosaatavuudessa esimerkiksi tiiviisti rakennettujen keskustojen ja harvemmin asuttujen lähiöiden välillä", kertoo erityisasiantuntija Joonas Sotaniemi.

Kuva 2. Eri kuntaryhmien keskimääräinen tähtimäärä Traficomin laajakaistaluokituksessa.

Suomi eroaa muista maista mobiiliverkon ja kiinteän verkon käytön suhteen

"Useimmissa muissa maissa mobiiliverkkoa käytetään pääosin liikkeessä ja kotitaloudet käyttävät ennen kaikkea kiinteää yhteyttä kodin tarpeisiin. Suomessa vajaalla puolella kotitalouksia on käytössä ainoastaan mobiiliyhteys joko puhelimen kautta tai esimerkiksi 4G-/5G-modeemilla", selventää erityisasiantuntija Marja Heinonen. Traficomin kuluttajatutkimuksen mukaan yli 50 000 asukkaan kunnissa selkeällä enemmistöllä asukkaista on kotona käytössään sekä kiinteä nettiyhteys että mobiilinettiyhteys. Tätä pienemmissä kunnissa kotitalouksien niukalla enemmistöllä on käytössä pelkästään mobiiliyhteys joko puhelimesta jaettuna tai 4G-/5G-modeemilla. 

Tähtien kokonaismäärä kuvaa kunnan digitaalisen infran tilannetta, mikä taas luo pohjan digitaalisten palvelujen käytölle. Eri kokoisilla asuinalueilla on pieniä eroja siinä, kuinka paljon erilaisia palveluja nettiyhteydellä käytetään. Yli 50 000 asukkaan kunnissa yli puolet on soittanut internetpuheluita ja katsonut tv-sarjoja tai elokuvia netistä, kun taas pienemmissä kunnissa alle puolet oli soittanut internetpuheluita ja maalaiskunnissa alle puolet oli katsonut tv-sarjoja tai elokuvia. Suurimmissa kunnissa 44 % tarvitsee kodin nettiyhteyttä töiden tekemiseen, kun alle 50 000 asukkaan kunnissa osuus on vain 37 % ja maalaiskunnissa 41 %.

Palvelujen käyttö saattaa kuitenkin kuvastaa jonkin verran alueiden väestörakennetta eikä välttämättä kuvasta pelkästään mahdollisuuksia nettipalveluiden käyttöön. Alueiden välillä ei tutkimuksessa ollut eroja siinä, riittävätkö vastaajalla käytössä olevat nettiyhteydet omiin tarpeisiin, vaan kaikilla alueilla oltiin pääosin tyytyväisiä tarjolla oleviin yhteyksiin.

Taustaa

Tähtimäärän laskennassa on käytetty hyödyksi kiinteän verkon latausnopeudeltaan 30, 100 ja 1000 megan yhteyksien saatavuutta eli sitä prosenttiosuutta kunnan kotitalouksista, johon kyseisen nopeuksinen kiinteä netti oli viime vuoden lopussa saatavilla. Matkaviestinverkon osalta huomioidaan latausnopeudeltaan 100 ja 300 megan verkon kotitalouskattavuus sekä 100 megan verkon tiekattavuus. Matkaviestinverkon latausnopeus vastaa maksiminopeutta ideaaliolosuhteissa. 

Kiinteän verkon saatavuustiedot ja mobiiliverkon kattavuustiedot perustuvat Traficomin teleyrityksiltä keräämiin tietoihin. Nämä tiedot kuvastavat vuoden 2022 loppua. Tiedot palveluiden käytöstä eri alueilla puolestaan perustuvat Traficomin syksyllä 2022 teettämään kuluttajatutkimukseen, jonka toteutti IROResearch Oy. Tässä tutkimuksessa haastateltiin 2 000 vähintään 15-vuotiasta henkilöä. Tietojen julkaisun lisäksi niitä hyödynnetään myös Traficomin ohjaus- ja valvontatyössä.

Lisätiedot

Kiinteän verkon laajakaistasaatavuus 

Matkaviestinverkon laajakaistapalvelun kattavuus 

Traficomin karttapalvelu 

Kuntien tähtiluokitukset ladattavassa taulukkomuodossa ja lisätietoja laskennasta (ods) 

Viestintätilastojen kuluttajatutkimus 2022 

Tilastokeskuksen kuntaryhmitys 2023 

Erityisasiantuntija Joonas Sotaniemi, p. 0295 390 309, joonas.sotaniemi@traficom.fi 

Erityisasiantuntija Marja Heinonen, p. 029 534 7355, marja.heinonen@traficom.fi

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun soten tulevaisuuslautakunta hyväksyi kokouksessaan 2. kesäkuuta esityksen palvelustrategiasta ja palveluverkosta. Seuraavaksi päätöksiä tekee aluehallitus 13. kesäkuuta.

Hyvinvointialueen tulevaisuuslautakunta käsitteli palvelustrategiaa ja palveluverkkoa kokouksessaan 2. kesäkuuta. Lautakunnalle esitettiin hyväksyttäväksi palveluverkosta mallia, jossa seitsemän laajan palvelun ja kaksi suppeamman palvelun sote-asemaa sijaitsisivat eri puolilla maakuntaa, palveluja tuotaisiin tarpeen mukaan ja säännöllisillä aikatauluilla useille paikkakunnille, lisäksi panostettaisiin sähköisiin palveluihin. Joensuussa sijaitsisi ns. sote-palvelukeskus, joka vastaisi laajan palvelun sote-asemaa, mutta palvelisi tietyissä asioissa koko maakuntaa. Muun muassa digitaalisen sote-keskuksen toimintaa pyöritettäisiin täältä käsin.

Lautakunta kävi laajan keskustelun esityksestä. Lautakunta hyväksyi alkuperäisen esityksen äänestyksen jälkeen, äänin 7-4.

Seuraavaksi palvelustrategia ja palveluverkkosuunnitelma etenevät hyvinvointialuejohtajan esityksenä aluehallituksen käsiteltäväksi. Aluehallituksen kokous pidetään 13. kesäkuuta ja aluevaltuustoon on määrä lopulta päättää palvelustrategiasta ja -verkosta 22. kesäkuuta.

Siun soten tulevaisuuslautakunnan pöytäkirjat: Dynasty tietopalvelu : Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote (pohjoiskarjala.net)

Taiteilijakoti Erkkolan tiistaina 6.6. avautuva näyttely "Laula tyttö! – Aikamatka Erkkolaan" kertoo runoilija ja kirjailija Juhana Heikki Erkon (1849–1906) elämästä painottuen Tuusulan aikaan (1901–1906). Erkkolan näyttely on osa suomalaisten taiteilijakotimuseoiden Aikamatkoja-hanketta. Kirjailija ja teatterialan ammattilainen Katja Väänänen on kirjoittanut näyttelyyn fiktiivisiä tekstejä. Erkon Tuusulan aikaa elävöittävät kultakauden taiteilijoiden maalaukset ja kuvitukset.

52-vuotias Henrik Erkko saapui Tuusulaan kesän lopulla 1901. Hän kirjoitti Tuusulassa kalevalaista näytelmäänsä Pohjolan häät, joka esitettiin Kansallisteatterin uuden rakennuksen avajaisissa 9.4.1902. Erkon tuusulalaiset taiteilijaystävät olivat mukana näytelmän valmisteluissa. Pekka Halonen suunnitteli näytelmään lavasteita. Suomalaisen teatterin entinen näyttelijä Saimi Järnefelt (os. Swan) palasi näyttämölle Hallattaren rooliin.

Erkko kihlautui syksyllä 1901 paikallisen neidon, Thyra Nyqvistin kanssa. Niinpä Erkko päätti rakennuttaa oman taiteilijakodin Tuusulaan. Halosenniemi-huvilaansa rakennuttava Pekka Halonen auttoi Erkkoa oman kodin suunnittelussa. Oksalan torppa laajennettiin karjalaistyyliseksi huvilaksi. Vaikka kihlaus purkautui, Erkko jäi asumaan keväällä 1902 valmistuneeseen hirsihuvilaansa.

Tulkintaa Erkon elämästä

Kuopiossa asuva kirjailija Katja Väänänen on kirjoittanut näyttelyyn fiktiivisiä tekstejä J. H. Erkosta ja Saimi Järnefeltistä. Osa teksteistä on dramatisoitu näyttelyssä kuultaviksi äänitteiksi. Kirjailijan työhuoneessa Erkko pohtii fiktiivisessä kirjeessä veljelleen Eero Erkolle runoilijan kutsumustaan. Näyttelijä Seppo Halttunen on tulkinnut Erkon roolin. Näyttelyyn on myös dramatisoitu Pohjolan häiden lavasteita kuten Pekka Halosen koskiaiheinen lavaste ja Hallattaren rooliasu Erkkolan yläkertaan. Katja Väänänen on tulkinnut itse Saimin puheosuuden. Kesäksi 2023 Aikamatkoja-hankkeen kirjailijat ovat tehneet tekstejä kahdeksaan taiteilijakotimuseoon.

Maalauksia ja kuvituksia kultakauden taiteilijoilta

J. H. Erkko oli Halosen tavoin suomalaista talonpoikaissukua. Näyttelyssä nähdään Halosen kansankuvauksiin kuuluva Lapinlahdella maalattu Torpan tyttö vuodelta 1905 sekä Halosen muotokuvia perheenjäsenistään. Tuusulan taiteilijayhteisön perhe-elämä välittyy myös taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin maalauksista.

Eero Järnefeltiltä nähdään useita muotokuvia Saimi-puolisosta sekä Erkon mesenaatin liikemies Juho Lallukan vaikuttava muotokuva. Järnefeltin maalaus Konkolan maisemaa (1890) kuvaa paitsi Jämsänkosken tehtaan savuja ja alkavaa teollistumista, myös seutua, jossa Nuoren Suomen piiri perustettiin. J. H. Erkon veli Eero Erkko oli perustamassa vuonna 1889 nuorsuomalaisten äänenkannattajaksi muodostuvaa Päivälehteä. Erkko työskenteli vuosia Viipurissa Wilken koulun johtajaopettajana. Vanhanajan koulumaailma avautuu Valistuksen kirjojen ja lehtien kuvitusten kautta.

Laula tyttö! – Aikamatka Erkkolaan

6.6.–24.9.2023

Laula tyttö! -näyttelyn kuraattorikierros
to 15.6. klo 14
Näyttelyn kuraattori Päivi Ahdeoja-Määttä esittelee näyttelyä

Rooliopastus: Edla Soldan tarinoi J. H. Erkosta
la 15.7., la 12.8., su 17.9. klo 14
Opastuskierroksella J. H. Erkon opettaja ja tukija Edla Soldan tarinoi J. H. Erkosta. Edla Soldan toimi Erkon opettajana Jyväskylän seminaarissa. Hän oli myös täti Soldan-Brofeldtille. Roolissa on näyttelijä Helena Ryti.

Taiteilijakoti Erkkola
Tuusulan museo
Rantatie 25, Tuusula
www.erkkola.fi
www.facebook.com/erkkola
www.instagram.com/taiteilijakoti_erkkola
www.youtube.com/tuusulanmuseo

Avoinna
6.6.–3.9. ti–su 10–17
6.–24.9. ke–su 12–17

Pääsymaksut
6/4/2 €
Museokortti-museo

Lisätietoja näyttelystä
Tuusulan museon näyttelyamanuenssi Päivi Ahdeoja-Määttä, paivi.ahdeoja@tuusula.fi, p. 040 314 3462

Millaisia kuormitustekijöitä asiantuntijatyössä on? Onko työnantajan velvollisuus ehkäistä haitallista kuormitusta ja tukea työhyvinvointia? Entä onko työntekijällä itsellään tähän liittyviä velvollisuuksia? 

Työelämä -sarjan webinaarissa YTYn työmarkkinajuristi Jaana Liimatainen on vastaamassa näihin kysymyksiin ja kertomassa kertomassa työyhteisön jäsenten velvollisuuksista tukea työhyvinvointia ja työssä jaksamista.

Webinaari on ensisijaisesti yksityisalalla työskenteleville asiantuntijoille ja esihenkilöille.

Osallistumislinkki lähetetään sinulle vuorokautta ennen webinaaria.

Otamme mielellämme vastaan ennakkokysymyksiä! Voit jättää aiheeseen liittyvät kysymyksesi ilmoittautumislomakkeen lopussa olevaan kysymyskenttään.

Tervetuloa mukaan tiistaina 6.6. klo 9.00-9.45!

Webinaari on maksuton – lämpimästi tervetuloa! Ilmoittaudu mukaan:

https://ssl.eventilla.com/event/GG6AY

Kaakkois-Suomen rajavartioston valvomilla rajanylityspaikoilla kirjattiin kuluneiden viiden kuukau-den aikana 521 000 rajanylitystä (377 000 vuonna 2022, + 38 % ja 224 000 vuonna 2021, + 133 %). Koronaviruspandemiasta johtuvien Valtioneuvoston päätösten mukaisten rajoitusten ja Venäjän vastaisten pakotteiden takia rajanylitysmäärät ja muut suoritteet eivät ole vertailukelpoisia edel-lisvuosiin nähden.  

Vaalimaan rajanylityspaikalla kirjattiin tammi-toukokuussa rajanylityksiä 331 000 (191 000 vuonna 2022 ja 101 000 vuonna 2021), Nuijamaalla 131 000 (134 000 vuonna 2022 ja 80 000 vuonna 2021) ja Imatralla 58 000 (16 000 vuonna 2022 ja 34 000 vuonna 2021). Vainikkalassa oli vähäises-ti tavarajunaliikennettä mutta ei henkilöliikennettä. Parikkalan tilapäisellä rajanylityspaikalla ei ollut liikennettä tammi-toukokuun aikana.

Rajatarkastusten yhteydessä havaittiin toukokuussa kolme väärennettyä liikennevakuutusta, kaksi väärennettyä oleskelulupaa, kaksi väärennettyä rajatarkastusleimaa ja yksi väärennetty passi sekä yksi väärennetty henkilökortti. 

Rajavartiosto aloitti toukokuussa seitsemän esitutkintaa, joista kaksi väärennyksestä, kaksi valtion-rajarikoksesta, kaksi rattijuopumuksesta ja yksi vaarallisen esineen hallussapidosta. 

29.5. Vaalimaan rajanylityspaikan maahantulotarkastuksessa srilankalainen mies esitti toiselle henkilölle kuuluvan Ranskan passin, johon oli vaihdettu henkilötietosivu. Miehellä oli lisäksi vää-rennetty Ranskan henkilökortti. Mies haastettiin vastaajaksi Kymenlaakson käräjäoikeuteen. Maas-tapoistamisen yhteydessä mies anoi turvapaikkaa.

31.5. havaittiin Vaalimaalla maahantulotarkastuksessa äidillä ja lapsella väärennetyt Tsekin oles-kelulupakortit. Henkilöt anoivat turvapaikkaa maahantulotarkastuksen yhteydessä.

Sakkoja rajavartiostossa määrättiin toukokuussa yhteensä 60 kappaletta, joista 18 ulkomaalaisrik-komuksesta, 11 liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, 8 ajoneuvorikkomuksesta, 4 lievästä vää-rennyksestä ja 4 lievästä ampuma-aserikoksesta.  Muita nimikkeitä olivat mm.  paljastinlaiterik-komus, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta, lievä valtionrajarikos ja ajoneuvoverorikkomus.

Rajavartiosto esti maahantulon toukokuussa 190 henkilöltä. Valtaosa pääsyn epäämisistä perustui Valtioneuvoston syksyllä 2022 tekemään periaatepäätökseen Venäjän federaation kansalaisten maahantulon rajoittamisesta Suomen kansainvälisten suhteiden turvaamiseksi. Lisäksi rajavar-tiosto toimeenpani 10 muiden viranomaisten tekemää käännytyspäätöstä. Tilapäistä suojelua haki toukokuussa 132 henkilöä ja turvapaikkaa yhdeksän henkilöä.

Rajanylitykset kaakkoisrajalla toukokuussa

Rajanylitykset kaakkoisrajalla tammi-huhtikuussa

Turun Henrikinkirkon ympäristössä on ryhdytty vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta antamalla nurmikkoalueiden kasvaa vapaasti. Tavoitteena on kaupunkiniityn kasvaminen Henrikinkirkon ja Peltolantien väliselle alueelle. Kevyemmälle hoidolle jätetään monimuotoisuuden edistämiseksi myös puustoisia alueita Peltolantien reunassa ja kirkon takana.

Vapaasti kasvavana alueena niityt monipuolistavat kasvillisuutta ja tukevat luonnon monimuotoisuutta kaupunkiympäristössä. Alkukesällä raikkaan vihreänä ja kukkivana, myöhemmin paikalleen tuleentuvana eli kellastuen kypsyvänä alueena kaupunkiniityt luovat elinmahdollisuuksia perhosille, kimalaisille ja muille tarpeellisille pölyttäjille. Pienikin niittylaikku voi olla hyönteisille arvokas. Luonnonmukaisessa ympäristössä viihtyvät myös monet linnut ja nisäkkäät.

Niityttäminen on pitkänsitkeä prosessi ja ensimmäisenä vuonna alueet voivat näyttää lähinnä rujoilta. Niityksi kasvaminen saattaa kestää useita kesiä ja vaatii useita vaiheita.

Niityksi kasvatettavat alueet niitetään kerran kesässä heinä-elokuussa heinän tuleennuttua. Henrikinkirkon ympäristöön muodostuvilla niittyalueilla valtakasvina tulee todennäköisesti olemaan nurminata. Ravinteikkaat nurmet köyhdytetään keräämällä niistä vuosien ajan leikkuujäte pois. Jos alueelle halutaan kuiva niitty eli keto, voidaan maaperään joutua lisäämään hiekkaa ketokukkien siemenien lisäksi.

Monimuotoinen luonto on elämän edellytys. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen eli luontokato on ilmastonmuutoksen ohella vakava ympäristöuhka. Ilmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa. Nurmikoiden muuttaminen niityiksi torjuu osaltaan luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä, sillä niityt ovat maatalouden muutoksen myötä nykyään Suomessa harvinaistuneet.

Taustalla seurakuntalaisaloite

Henrikinkirkon niittyalueista aloitteen on Henrikin seurakuntaneuvostolle tehnyt sen jäsen Pauli Engblom, joka toteaa aloitteessaan:

”Niitty lisää elonkirjoa, sitoo hiiltä ja on myös kaupunkiluonnon kaunistus. Kirkon strategiassa nostetaan esille kunnioitus luomakuntaa kohtaan. Kaupunkiniityn perustaminen on teko, jossa luonnon annetaan ottaa paikkansa myös ihmisten muovaaman maiseman keskellä.”

Siirtymistä niittyhoitoon on kokeiltu myös rajatuilla alueilla hautausmailla muun muassa Pyhän Ristin kappelin vieressä ja Kärsämäen hautausmaan alueilla, joita ei vielä ole otettu hautakäyttöön. Niittyhoitoalueita hautausmailla on tarkoitus lisätä vähitellen.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Lisäksi seurakuntayhtymä valmistelee parhaillaan Kirkon ympäristödiplomi -laatusertifikaattinsa uusimista. Kirkon ympäristödiplomissa kannustetaan niittymäisten tai ketomaisten kevyemmän hoidon alueiden perustamiseen.

LISÄTIETOJA

Henrikinseurakunnan kirkkoherra Pauliina Uhinki-Suominen pauliina.uhinki-suominen@evl.fi 040 3417278

Hautaustoimen päällikkö Pekka Sorri pekka.sorri@evl.fi 040 3417512

En europeisk konferens för studentpräster och studentarbetare (CEUC) samlar nästan hundra deltagare från tre olika kontinenter till Träskända 12–16 juni. Deltagarna bor på på Kyrkans utbildningscentral i Träskända men besöker också bland annat Helsingfors universitet.

Journalister är välkomna att intervjua studentarbetarna. Vad behöver unga studerande ute i världen just nu? Hur har coronapandemin påverkat de ungas psykiska hälsa? Vilken betydelse har åskådningar i ungas liv idag? Hur påverkas de av klimatkrisen?

I Finland stöds en utbildningsanstalt av en präst i evangelisk-lutherska kyrkan eller annan anställd i kyrkan men i andra länder kan motsvarande tjänster innehas av till exempel en buddist, en icketroende humanist eller en muslim.

– Fastän det handlar om olika kulturer och olika sätt att verka möter representanter för olika religioner ofta samma fenomen och utmaningar på campus. Det är därför viktigt att träffa internationella kollegor för att utbyta tankar och erfarenheter i lugn och ro, berättar sakkunnig i studentarbete Stiven Naatus på Kyrkostyrelsen.

– I Finland har studerande allt större problem med det psykiska välbefinnandet. Också trycket på studenterna har ökat. Vi känner inte ännu heller till alla effekter av coronapandemin. Det är viktigt att studerandena har någon som har tid att tala med dem. Också på andra håll i Europa och världen möter unga motsvarande frågor och problem.

Temat för konferensen är På gränsen – sinne, natur, skörhet och har inspirerats av den lutherska teologen Paul Tillichs bok On the Boundary. Temat är aktuellt såväl med tanke på pandemier som klimatkrisen. På konferensen talar man också om dagliga utmaningar som studentarbetarna möter i arbetet.

Konferensens program

Mera information:
sakkunnig Stiven Naatus, Kyrkostyrelsen, stiven.naatus@evl.fi, tfn 040 688 1469
studentpräst Risto Korhonen, Tammerfors universitet, tfn 050 383 5391
studentpräst Lisa Enckell, Konstuniversitetet, lisa.enckell@evl.fi, tfn 050 533 1562

Bifogat finns två bilder.

Bildtext 1: CEUC:s ordförande David Hutchison tillsammans med styrelsens tyska medlem Christine Schardt från universitetet i Mainz.

Bildtext 2: Studentarbetare vid en internationell träff i Sheffield i England 2023. Till vänster Meeta Joshi från University of Surrey i England och till höger Sonja Jakobsson som är svenskspråkig studentpräst vid Helsingfors universitet.

Euroopan yliopistopappien ja -työntekijöiden konferenssi kokoaa Suomeen 12.-16.6.2023 liki sata oppilaitostyöntekijää ympäri maailmaa, kolmelta eri mantereelta ja eri uskontokunnista. Osallistujat majoittuvat Järvenpäässä, mutta vierailevat myös Helsingin keskustassa ja mm. Helsingin yliopistossa. 

Media on tervetullut haastattelemaan oppilaitostyöntekijöitä. Mitä nuoret opiskelijat ympäri maailmaa tarvitsevat juuri nyt? Mitkä ovat koronan jälkivaikutukset nuorten mielenterveyteen? Mikä merkitys katsomuksilla on nuorten elämässä? Entä ilmastokriisillä? 

Suomessa monen oppilaitoksen tukena on oma evankelis-luterilaisen kirkon pappi tai muu kirkon työntekijä, mutta muualla oppilaitostyön tiimeissä samanlaista virkaa voivat toimittaa myös vaikkapa buddhalainen, uskonnoton humanisti tai muslimityöntekijä. 

“Vaikka kulttuurit ja toimintatavat vaihtelevat, uskonnollisten yhteisöjen edustajat kohtaavat kampuksilla usein samantapaisia ilmiöitä ja haasteita. Siksi on tärkeää päästä tapaamaan kansainvälisiä kollegoita sekä jakaa ajatuksia ja kokemuksia ilman kiirettä",  kertoo oppilaitostyön asiantuntija Stiven Naatus Kirkkohallituksesta. 

“Suomessa opiskelijat ovat kärsineet kasvavista mielen hyvinvoinnin ongelmista. Myös opiskeluun liittyneet paineet ovat kasvaneet. Kaikkea koronan vaikutuksista emme vielä edes tiedä. On tärkeää, että opiskelijoilla on joku, jolla on aikaa jutella. Vastaavanlaisia kysymyksiä ja haasteita on nuorilla myös muualla Euroopassa ja maailmalla”, Naatus jatkaa.  

Konferenssin teemana on "Rajalla – Mieli, Luonto, Hauraus", joka on saanut inspiraationsa luterilaisen teologin Paul Tillichin teoksesta "On the Boundary". Teema on ajankohtainen niin pandemioiden kuin ilmastokriisin vuoksi. Konferenssissa käsitellään myös yliopistotyöntekijöiden päivittäisessä työssä kohtaamia haasteita. 

 Ks. ohjelma 

Lisätietoja: Stiven Naatus, asiantuntija, Kirkkohallitus 040 688 1469 
Risto Korhonen,  yliopistopastori, Tampereen yliopisto, Oppilaitosyhteistyö. 050 383 5391 

Kuva: Oppilaitostyöntekijöitä tapaamisessa vuonna 2023 Englannin Sheffieldissä. Vasemmalla Meeta Joshi Englannista University of Surreysta sekä Sonja Jakobsson, joka toimii Helsingin yliopiston ruotsinkielisenä oppilaitospappina.  Kuvan on ottanut Lisa Enckell. 

Lauantaina 17.6. vietetään kansallista luonnonlaidunpäivää jo toista kertaa. Päivä juhlistaa laiduntavia lehmiä, lampaita ja muita eläimiä, jotka hoitavat perinneympäristöjämme ja näin huolehtivat luontomme monimuotoisuudesta. Monet luonnonlaidunlihaa tuottavat tilat ympäri Suomen avaavat ovensa yleisölle ja järjestävät ohjelmaa. 
 

Luonnonlaidunpäivään osallistuu ja avoimet ovet pitää myös Kujalan tila, joka sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Hailuodossa. Kujalan tilalla järjestetään mediapäivä tiistaina 13.6. Tuolloin pääsette näkemään, kun karja lasketaan luonnon monimuotoisuudeltaan arvokkaille merenrantaniityille ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Lehmien joukossa on yksilöitä, kuten Yllipylli, Vihta ja Vasta sekä ”ukkis” eli Ukkometso. Kuvauksellisesti paikassa on mahdollista päästä lehmiä hyvin lähelle sekä kuvata materiaalia myös muun muassa lintuperspektiivistä alueella sijaitsevasta lintutornista.

Tämä mediaretki on mahdollisuus saada näyttävällä tavalla ennakkomateriaalia luonnonlaidunpäivästä ja kattavasti tietoa syistä, miksi päivää vietetään: laiduntavat eläimet ovat tärkein keino pitää uhanalaiset perinneympäristömme hoidettuina ja monimuotoisina. Kuluttajakin voi olla mukana suojelemassa luonnon monimuotoisuutta valitsemalla ruokalautaselleen luonnonlaidunlihaa.  

Mediatilaisuudessa asiantuntijat taustoittavat luonnonlaidunpäivää sekä havainnollistavat, mistä luonnonlaidunnuksessa on kyse ja miten sillä torjutaan luontokatoa uhanalaisissa perinneympäristöissä. Paikalla mediatilaisuudessa ovat maisema- ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa Oulun Maa- ja kotitalousnaisista, virkistyskäytön erityisasiantuntija Ulla Matturi Metsähallituksen Luontopalveluista sekä kasvintuotannon asiantuntija Sauli Kärenlampi ProAgria Oulusta. Alustuksen perinneympäristöjen merkityksestä ja tilasta Suomessa pitää Katja Raatikainen Metsähallituksen Luontopalveluista. Lisäksi paikalla ja haastateltavissa ovat Kujalan tilaa pyörittävät Susanna ja Timo Kujala.

Luonnonlaidunpäivän järjestäjätahoja ovat WWF Suomi, Metsähallitus, Luonnonlaidunlihan tuottajat ry, Luonnon- ja riistanhoitosäätiö, Maa- ja kotitalousnaiset, Ruokavirasto sekä ProAgria.  

Aika ja paikka: Tapaaminen Kujalan tilalla tiistaina 13.6.2023 klo 13. Kujalan tilan osoite on Pölläntie 137, 90480 Hailuoto, tapaaminen vaalealla päärakennuksella. Lautta Hailuotoon lähtee klo 12. Tilaisuus kestää noin kaksi tuntia sisältäen kahvit ja lounaan. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä, jos aiot syödä lounaan. Ilmoitathan myös erityisruokavaliosta. Varaudu säänmukaisesti – suosittelemme myös korkeavartisia, vedenpitäviä kenkiä.
 

Ilmoittautumiset: Ilmoittaudu pe 9.6. klo 12 mennessä Metsähallituksen viestinnän asiantuntija Ilkka Nummiselle osoitteeseen ilkka.numminen@metsa.fi. Voit kysyä lisätietoja tilaisuudesta ja sen tarkemmasta ohjelmasta Ilkalta numerosta 040 635 0325.  

Luonnonlaidunpäivän nettisivulle pääset täältä: Luonnonlaidunpäivä 

Kujalan tilan verkkosivut: https://www.kujalantila.fi/

Hailuodon lautan aikataulut: https://www.finferries.fi/lauttaliikenne/lauttapaikat-ja-aikataulut/hailuoto.html

Maakuntahallitus piti kevään viimeisen kokouksensa Maikkulan kartanossa maanantaina 5. kesäkuuta. Edunvalvonta-asioissa maakuntajohtaja Markus Erkkilä esitteli tilannekatsauksen hallitusohjelmaneuvotteluista.

Jussi Rämet aloittaa maakuntajohtajana syyskuun alussa

FM Jussi Rämet on ilmoittanut ottavansa maakuntajohtajan viran vastaan ja aloittavansa työt 1.9.2023. Maakuntahallitus vahvisti maakuntajohtajan virkavaalin. Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan johtajasopimuksen.  

Energia- ja ilmastovaiheen valmisteluvaiheen palautteiden vastineet suunnittelutyön pohjana

Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaiheen valmisteluvaiheeseen palautteeseen laaditut vastineet ehdotusvaiheen suunnittelutyön periaatteiksi. Palautekohtaisen vastineen lisäksi muotoiltiin yhdeksän yleisvastinetta, joissa käsitellään kyseisen teeman kokonaisuutta laajemmin.

Valmistelua jatketaan luonnosvaiheen palautteen tarkemman tarkastelun sekä käynnissä olevien ja jo laadittujen selvitysten, viranomaisyhteistyön ja työneuvotteluiden kautta. Myös erillisten tuulivoimahankkeiden YVA- ja kaavoitusmenettelyn aikana saatuja selvityksiä ja vaikutusten arviointia hyödynnetään. Ehdotusvaiheessa täydennetään kaavamerkintöjen ja kaavamääräysten sisältöä tarkentuneen tiedon perusteella. Vaihemaakuntakaavan suunnittelua jatketaan yhteisvaikutusten arvioinnin kautta ehdotusvaiheen kaavakartan ja muiden asiakirjojen laatimiseen. Tavoiteaikataulun mukaan vaihemaakuntakaava etenee maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaiseen ehdotusvaiheen viranomais- ja kuntakuulemiseen syksyllä 2023. Tavoitteena on vaihemaakuntakaavan maakuntahallituksen ja -valtuuston hyväksymiskäsittely vuoden 2024 aikana.

Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaava sekä valmisteluvaiheen kuulemisen palautekooste ja vastineet

Uudistuva- ja osaava Suomi 2021–2027 – sekä Kestävää kasvua ja työtä 2014–2021 -ohjelmien tilannekatsaus sekä kansallisen rahoituksen tilanne

Pohjois-Pohjanmaa on Suomen merkittävin EU:n alue- ja rakennepolitiikan varoja käyttävä maakunta. Rahoitusvolyymi on maan suurin. Pohjois-Pohjanmaa saa ohjelmakauden 2021–2027 aikana myöntövaltuuksia yhteensä 356 miljoonaa euroa (EU + valtio): Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 153 miljoonaa euroa, Euroopan sosiaalirahasto (ESR+) 84 miljoonaa euroa sekä oikeudenmukaisen siirtymänrahasto (JTF) 119 miljoonaa euroa. EAKR-rahoituksesta 35 prosenttia on käytettävä ilmastotoimiin. Maakunnan rahoitusvolyymi on vuosina 2023–2024 poikkeuksellisen korkea JTF-rahoituksen voimakkaan etupainotteisuuden vuoksi. Tilannekatsaus löytyy tästä linkistä.

Jäsenmuutokset

• Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukuntaan nimettiin Mikko Lapola Oulun Diakonissalaitoksen säätiön edustajaksi.

Lyhyesti

• Talousarvion 2024 sekä talous- ja toimintasuunnitelman 2024–2026 laadintaohje sekä strategisten linjausten osalta tavoitteet vuodelle 2024 hyväksyttiin. Talousarvion rahoituskehys kuntalaskutuksen osalta hyväksytään maakuntahallituksessa 21.8.2023.
• Oulun Seudun Sähkö Kuitu Oy valittiin toteuttajaksi Kempeleen kunnan hankealueen Juurussuo, Ketolanperä ja Rajakorpi lain kiinteän laajakaistan rakentamisen tuesta mukaisella valintamenettelyllä.
• Maakuntahallituksen 16.10. kokous siirretään pidettäväksi keskiviikkona 18.10. ja 18.12. kokous siirretään pidettäväksi tiistaina 19.12.
• Maakuntajohtajan päätökset ajalta 29.4.-26.5.2023
• Toimiston antamat lausunnot ajalta 29.4.-26.5.2023

Esityslistat ja pöytäkirjat

Maakuntahallituksen esityslista

Pohjois-Pohjanmaan liiton toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat

Lisätiedot

maakuntahallituksen puheenjohtaja Jussi Ylitalo, p. 045 160 6466

maakuntajohtaja Markus Erkkilä, p. 040 685 4045

Lahen Lava aukeaa 16.6. ja on varattavissa 12.8. asti. Aikaisempina vuosina erityisesti erilaiset musiikkiesitykset ovat olleet lavaesiintyjien repertuaarissa, joten odotettavissa on myös tänä vuonna musiikkia monesta eri genrestä. Varaa oma esiintymisaika tai tule katsomaan koko perheelle suunnattua ohjelmaa.

Lahden kaupungin tapahtumapalveluiden koordinoima Lahen Lava järjestetään tänä kesänä jo kolmatta kertaa. Alun perin koronan aiheuttamien sulkutoimenpiteiden vuoksi keskustaa piristämään keksitty Lahen Lava on muodostunut yhdeksi kesän kohokohdaksi Lahden Kauppatorilla. 

Lava-alueelle saadaan tänä vuonna myös uusia elementtejä, kuten mukavaan oleskeluun sopivat vastakkain istuttavat keinut ja Lahden Joulukylästäkin tutut Lahti-kojut. Kojuja voidaan käyttää esimerkiksi eri toimijoiden esittelypisteinä. Kesäkuun markkinapäivänä kojuilla on tavattavissa Lahden Kaupunkiympäristön asiantuntijoita.

Lahen Lavan esityskauden huipentaa Mastofestarit, jotka järjestetään Lavalla 18.-19.8.2023.

Lahen Lava on matalan kynnyksen esiintymispaikka kaikille lavatähteydestä kiinnostuneille

Lahen Lava on varattavissa pääsääntöisesti koko perheelle sopiville esityksille. Lavan käyttö on maksutonta ja Lavalla on käytettävissä maksuttomasti myös pieni äänentoistokalusto ja ääniteknikko pieniin tuotantoihin.

Oman lava-ajan voi varata Lahen Lavan verkkosivulta osoitteesta lahenlava.fi. Lahden tapahtumapalvelut käsittelevät ja hyväksyvät hakemukset.

Esiintymisestä ei makseta palkkiota, vaan Lahen Lava on tarkoitettu tahoille, jotka haluavat saada esiintymiskokemusta. Muista esiintymismahdollisuuksista kiinnostuneita ammattilaisesiintyjiä pyydetään ottamaan yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen tapahtumapalvelut@lahti.fi.

Alustavasti esiintymismahdollisuuksia on painotettu perjantaihin ja lauantaihin, sillä ne ovat aiempien vuosien perusteella olleet suosituimpia varauspäiviä. Esitysaikoja keskittämällä pyritään pienentämään Lavasta syntyviä kustannuksia. Mikäli kysyntää riittää, päivävalikoimaa laajennetaan sen mukaisesti. Esiintymisaikaa on aamusta alkaen kello 22 asti.

Kiinni olevien palveluiden puhelinnumeroissa on ohjaus avoinna olevaan palveluun tai tiedote ohjeista kesäsulun ajaksi. Lomakauden aikana Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluihin on tehtävä joitakin supistuksia, jotta voidaan varmistaa palvelujen jatkuvuus ja tehokas resurssien käyttö.

Oma Hämeen palveluissa suurin osa suluista ajoittuu juhannukselta heinäkuun lopulle. Tiedot kesän poikkeavista aukioloajoista kootaan omalle, päivittyvälle sivulle. 

Digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu on avoinna läpi kesän arkisin klo 8–15. Palvelussa annetaan terveyteen ja hoitoon liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä hoidetaan etänä hoidettaviksi soveltuvia asioita. Chatin kautta toimiva palvelu sopii asiointiin erityisesti silloin, kun asiakkaan hoito ei edellytä tutkimista paikan päällä. Uusi palvelu löytyy omahame.fi -sivuston etusivulta, oikeasta alakulmasta. 

Asukkaiden käytössä on läpi kesän myös Omaolo-palvelu, jossa tehdään oirearvio sähköisellä lomakkeella. Vastauksien perusteella saa Omaolo kertoo, tarvitaanko terveydenhuollon ammattilaisen apua vai voiko tilannetta seurata kotona. Omaolo tarjoaa myös itsehoito-ohjeita. 

Jos asukkaan tilanne vaatii kiireellistä hoitoa eikä oma terveysasema ole avoinna, tulee soittaa Päivystysapuun numeroon 116 117. Päivystysapu on avoinna ympäri vuorokauden. Hätätilanteessa tulee soittaa hätänumeroon 112. 

Terveyspalvelut 

Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa on pienemmillä terveysasemilla muutaman viikon sulkuja aiempien vuosien tapaan, samoin suun terveydenhuollon toimipisteissä. Perusterveydenhuollon osastotoiminnoissa on kolmen viikon sulut Hattulan osastolla ja Forssan avosairaalassa. Erikoissairaanhoidossa aiempien kesien tapaan poliklinikkatoiminta on supistettua useilla erikoisaloilla, kuten myös leikkaustoiminta.

Ikäihmisten palvelut

Päivätoiminnassa on kesäsulku kaikissa yksiköissä ainakin heinäkuun ajan. Joissakin yksiköissä sulku voi olla pidempi. Kotihoidon tilanteesta on tehty oma tiedote.
Ikäihmisten asumispalveluissa Forssassa sijaitseva Amerikka suljetaan kesäajaksi. Yksikön asiakkaita tiedotetaan sulkuajasta ja korvaavista palveluista erikseen. Jos muissa asumispalveluiden yksiköissä joudutaan turvautumaan supistuksiin, tiedotetaan siitä asiakkaita suoraan. 

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelut

Äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa pienempiä neuvoloita pidetään kiinni kesällä. Näiden asiakkaat ohjataan toiseen, paikkakunnan tai ympäristökunnan, neuvolaan. Myös auki olevissa neuvoloissa toimintaa supistetaan, jolloin kesän aikana hoidetaan vain kiireelliset asiat. Perheneuvoloista asiakkaita ohjataan alueen perhesosiaalityöhön ja nuorten palveluista kiireelliset asiat ohjataan omille terveysasemille. Ohjaamo palvelee nuoria koko kesän. 
Vammaispalveluiden omat päivätoimintayksiköt on suljettu heinäkuun ajan. Sosiaali- ja kriisipäivystys palvelee myös kesän läpi 24/7.

Pelastuspalvelut

Pelastuspalveluissa ei ole sulkuja kesällä. Toimintavalmiutta ylläpidetään muun muassa siirtämällä henkilöstöä ja kalustoa tarpeen mukaan eri toimipisteiden välillä. 
Tiedot kesän poikkeavista aukioloajoista on koottu toimialoittain Kesäaukiolot - sivulle. Tietoja päivitetään sivulle tarvittaessa.

Lisätietoja: Oma Hämeen viestinnän kautta saat tarvittaessa lisätietoja tai haastateltavia. Ota yhteyttä suvi.turunen@omahame.fi p. 040 188 1431

Terveyssosiaalityö on osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Sosiaalityöntekijät ovat apuna sairastumisen tai vammautumisen aiheuttamassa elämäntilanteen muutoksessa. Sosiaalityöntekijät toimivat erikoissairaanhoidossa eri osastoilla ja poliklinikoilla.  

Sairaus tai vamma voi vaikuttaa monella tavalla arkielämään, työ- ja toimintakykyyn, toimeentuloon, tai taloudelliseen tilanteeseen. Esiin voi nousta monenlaisia kysymyksiä ja tuen tarpeita. Esimerkiksi kotiutuminen sairaalasta ja arjessa pärjääminen voi huolestuttaa.  

– Keskustelu sosiaalityöntekijän kanssa auttaa potilasta löytämään ratkaisuja ja keinoja arjessa selviytymiseen ja jaksamiseen, kun sairastuminen tai vammautuminen vaikuttaa arkeen, kertoo terveyssosiaalityöntekijä Heli Kokkola Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta. 

– Olen saanut paljon apua erilaisissa elämäntilanteissa viiden viime vuoden aikana, kertoo lappeenrantalainen Jussi. Jussi kertoo olleensa jo vuosia työkyvytön reuman, psoriasiksen ja diabeteksen takia. Hän kiittelee erityisesti saamaansa apua Kela-korvausten hakemisessa ja raha-asioiden hoidossa. Jussi ei käytä tietokonetta eikä hänellä ole älykännykkää, joten hän on kiitollinen voidessaan käydä asioitaan läpi oman yhteyshenkilön Helin kanssa, jota hän tapaa säännöllisesti. 

Lastenyksikön sosiaalityöntekijä on kiinteä osa lastentautien diabetestiimiä 

Lastenyksikön sosiaalityöntekijä keskustelee nuoren vanhempien kanssa ja tapaa nuoren kahden kesken jakson aikana. Useimmiten nuoren kohtaaminen onnistuu parhaiten etukäteen sovitulla kävelylenkillä, jolloin nuori ja sosiaalityöntekijä voivat keskustella asioista rauhassa.  

- Lastenlääkärinä olen kokenut yhteistyön terveyssosiaalityön kanssa erittäin tärkeäksi myös kiireellisisä asioissa, kun tarvitsen tukea nopeisiin päätöksiin lapsen terveydentilan turvaamiseksi. Lasten pitkäaikaissairauksien hoidon laiminlyönti tulee esille tavallisten poliklinikan seurantakäyntien yhteydessä tai ylimääräisinä päivystyskäynteinä. Lastenyksikön sosiaalityöntekijään saan yhteyden välittömästi tai voimme järjestää lapsen asioissa yhteisvastaanoton vanhempien kanssa erikseen, kertoo lastenlääkäri Tuula Tiainen Etelä-karjalan keskussairaalan lastentautien poliklinikalta. 

Terveyssosiaalityö on osa potilaan kuntoutusta takaisin normaalielämään 

Terveyssosiaalityöntekijä antaa keskustelutukea elämäntilanteen muutoskohdissa ja tilanteissa, joissa arkielämän sujuvuus on uhattuna. Sosiaalityöntekijä tekee tarvittaessa yhteistyötä potilaan läheisten, viranomaisten ja muiden tukea antavien tahojen kanssa. 

– Minua on autettu sekä raha-asioiden. että Kelan kautta haettavan, eläkettä saavan hoitotuen hakemisessa. Sain myös apua invaluvan hankkimisessa, kertoo 74-vuotias joutsenolainen Veikko. Hänellä on munuaissairaus ja hän käy dialyysissa kaksi kertaa viikossa. Veikko kertoo saavansa apua myös matkakorvaushakemusten tekemiseen sairaalakäyntien johdosta ja olevansa hyvin tyytyväinen saamaansa apuun ja tukeen.  

– Esimerkiksi syöpähoitoja saavalla potilaalla ei aina ole voimavaroja selvittää ja hakea itse erilaisia tukimuotoja. Myös hoitojen jälkeinen kuntoutuminen ja paluu takaisin työelämään asettaa monenlaisia haasteita, myös henkisesti, toteaa palvelupäällikkö Tuomas Yliruka Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta.   

Sosiaalityötä jo sadan vuoden ajan Suomessa 

Suomessa terveyssosiaalityön voidaan katsoa alkaneeksi vuodesta 1921, jolloin sosiaalihoitajat aloittivat toimintansa Helsingin 1921 lastensairaalassa sekä 1923 kirurgisessa sairaalassa, koska koettiin että terveydenhuollossakin on tärkeä kiinnittää huomiota enemmän potilaiden elämäntilanteisiin ja kotiutumisen jälkeiseen selviytymiseen.  

Terveydenhuollon sosiaalityöntekijän rooli on muuttunut avustavasta, hoivaan keskittyvästä työntekijästä kohti yhteiskunnallista ja sosiaalista tietoa hallitsevaa, itsenäistä asiantuntijaa.  

Tänä päivänä terveyssosiaalityön avulla turvataan, ettei ihminen putoa palvelujärjestelmien ulkopuolelle, kun asiakkaan oma toimintakyky on heikentynyt. Terveyssosiaalityö toimii eräänlaisena turvaverkkona pirstaleisessa sosiaaliturva ja –palveluiden sekä kuntoutuksen maailmassa, jossa työntekijä kokoaa asiakkaan palvelujärjestelmän yhteen tai auttaa sen alkuun saattamisessa ja tarvittaessa jää seuraamaan asioiden etenemistä. 

- Terveyssosiaalityö on tärkeä osa asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa. Oikea-aikaisen ammatillisen tuen antaminen ja asioiden sujuva hoito voi ehkäistä parhaimmillaan vakavan sairastumisen tuottaman kaaoksen tunnetta ja auttaa hallitsemaan sitä arjen haasteissa ja sairastumisen kohdatessa, toteaa Yliruka. 

Terveyssosiaalityön ammattilaisten yhteystiedot löytyvät Etelä-Karjalan hyvinvointialueen verkkosivuilta (www.ekhva.fi/asiakkaalle/kanssasi/kuntoutuspalvelut/terveyssosiaalityontekijat/)

Lisätiedot medialle: 

 
Palvelupäällikkö Tuomas Yliruka, tuomas.yliruka@ekhva.fi,  p.040 139 0420 

Kolin huippujen huikeat kansallismaisemat, rikkaan luonnon monimuotoiset harrastemahdollisuudet ja sijainti keskellä Suomea Pielisen rannalla hyvien kulkuyhteyksien päässä ovat tehneet Kolista kysytyn lomakohteen aktiiviliikkujien, luontoystävien ja perhelomailijoiden keskuudessa. Viimeisen kolmen vuoden aikana majoituspalveluiden kysyntä on ylittänyt tarjonnan, mutta juhannuksena tilanteeseen saadaan kaivattu muutos. Sokos Hotels avaa Kolin kylän lämminhenkiseen tunnelmaan uuden hotellin, joka kasvattaa alueen majoituskapasiteettia jopa 130 huoneella.

– Kasvanut suosio ja rajallinen kapasiteetti ovat tehneet hotellimajoituksen saatavuudesta Kolilla ajoittain haastavaa, sillä viikonloput ovat olleet viime aikoina täynnä lähes aina vuodenajasta riippumatta. Uusi Break Sokos Hotel Koli Kylä helpottaa kiirettä ja parantaa valikoimaa. Jos on haaveillut lomasta kansallispuiston kauneudessa, niin nyt mahdollisuuksia löytyy entistä enemmän, hotellinjohtaja Pasi Ripatti kertoo ilouutisia kansallismaisemiin matkaa suunnitteleville.

Keskelle Kolin kylää valmistuvan hotellin suunnittelussa on huomioitu erityisesti perheiden, ulkoilijoiden ja aktiiviliikkujien tarpeet. 

– Huoneisiin mahtuu majoittumaan minimissään kolme henkilöä ja jokaisesta löytyy erillinen kuivauskaappi. Retkipolut aukeavat suoraan hotellin pihapiiristä, ja yhteistyökumppanimme tarjoaa laajan kirjon opastettua ohjelmaa sekä välinevuokrausta polkupyöristä vesijetteihin, suksiin ja moottorikelkkoihin. Aktiviteettikumppanimme lisäksi hotellissa toimii omassa liiketilassansa hieroja ja fysioterapeutti sekä tislaamo, Ripatti avaa monien mahdollisuuksien Kolikylän tarjontaa.

Vastuullista lomailua 

Break Sokos Hotel Koli Kylä panostaa kestävän matkailun edistämiseen suosimalla lähituottajien palveluita ja uusiutuvaa energiaa. Sustainable Travel Finland- sekä Green key -tunnuksiakin hakenut hotelli hyödyntää energiantuotannossa omaa aurinkovoimalaa ja aluelämpökeskusta. Hotelli on rakentunut paikallisella työvoimalla ja ravintolan uniikki tarjonta on peräisin lähialueen tuottajilta.

– Burgereiden sämpylät leivotaan paikan päällä käsityönä ja lihat tulevat vierestä Polvijärveltä. Matkailijoiden lisäksi uusi hotelli virkistää alueen yrittäjien toimintaa ja alueen elinvoimaisuutta ympäristöä kunnioittaen, Ripatti kiteyttää.

Kolin kylähotelli kumppaneineen kutsuu lomailijoita uusiin seikkailuihin kestävän matkailun periaattein. Juhannuksena avautuvan hotellin huoneet ovat varattavissa nyt osoitteessa: 

www.sokoshotels.fi/fi/koli/sokos-hotel-koli-kyla

Teksti: Mari Korhonen

Uudessa tutkimuksessa havaittiin, että ilmastonmuutoksen myötä kylmien ja lämpimien suursäätyyppien välinen lämpenemisnopeus ei ole tasainen: kylmät säätyypit ovat lämmenneet nopeammin kuin lämpimät säätyypit. Yksi syy epäsymmetrialle on voimakkaasti lämmennyt pohjoinen napa-alue.

Ilmastonmuutos lämmittää erityisesti talvikuukausia Euroopassa. Atmospheric Science Letters -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan lämpenemisvauhti on riippuvainen vallitsevasta suursäätyypistä. Ne suursäätyypit, joissa ilma virtaa Pohjois-Eurooppaan pohjoisesta eli arktiselta alueelta, ovat lämmenneet noin 60 % nopeammin kuin suursäätyypit, joissa ilma virtaa lännestä eli leudommalta Pohjois-Atlantilta.

Kylmän suursäätyypin saa aikaiseksi korkeapaineen muodostuminen Grönlannin seudulle. Tällöin ilma virtaa Suomeen arktiselta alueelta. Tätä suursäätyyppiä kutsutaan negatiiviseksi Pohjois-Atlantin oskillaatioksi (North Atlantic Oscillation) eli negatiiviseksi NAO:ksi. Leutoa suursäätyyppiä luonnehtivat länsivirtaukset, ja sitä kutsutaan vastaavasti positiiviseksi NAO:ksi.

Negatiivisen NAO:n suursäätyypit ovat Pohjois-Euroopassa lämmenneet nopeiten, noin 0,69 °C vuosikymmenessä. Positiivisen NAO:n suursäätyypit ovat lämmenneet hitaimmin, noin 0,43 °C vuosikymmentä kohti.

"Kylmimmät asiat lämpenevät nopeimmin"

Tutkimuksessa vertailtiin myös päivän alimpien ja ylimpien lämpötilojen muutosta eri suursäätyypeissä Pohjois-Euroopassa. Päivän alimmat lämpötilat kylmimmässä säätyypissä eli negatiivisen NAO:n aikana ovat lämmenneet kaikista nopeimmin, 0,74 °C vuosikymmenessä. Päivän ylimmät lämpötilat positiivisen NAO:n aikana ovat lämmenneet kaikista hitaimmin, 0,40 °C vuosikymmenessä.

Toisin sanottuna, se suursäätyyppi, joka tuo yleensä kaikista kylmimmän sään, on lämmennyt isossa osassa Pohjois-Eurooppaa nopeiten. Sen sijaan se suursäätyyppi, joka tyypillisesti tuo leudoimman sään, on lämmennyt hitaimmin.

“Tulokset ovat esimerkki ilmastonmuutoksen yhdestä nyrkkisäännöstä: kylmimmät asiat lämpenevät nopeimmin", toteaa tutkimusta johtanut tutkija Mika Rantanen Ilmatieteen laitokselta.

Arktisen ilmamassan lähdealueet ovat lämmenneet nopeasti

Kylmien säätyyppien voimakas lämpeneminen on odotettu tulos, koska arktiset alueet eli  arktisen ilmamassan lähdealueet ovat lämmenneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Sen sijaan valtamerialueilla ja erityisesti Pohjois-Atlantilla pintavesien lämpeneminen on ollut keskimääräistä hitaampaa, jolloin lännestä saapuvat leudot ilmamassat eivät ole lämmenneet niin voimakkaasti.

Epäsuhtainen lämpenemisvauhti kylmien ja lämpimien säiden välillä tarkoittaa sitä, että lämpötilaerojen pieneneminen eri säätyyppien välillä jatkuu todennäköisesti tulevaisuudessa.

Uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin laajennetun talvikauden eli marras-maaliskuun välistä ajanjaksoa vuosina 1979–2022. Alueena käytettiin Euroopan ja Pohjois-Atlantin kattamaa aluetta, mutta Pohjois-Eurooppa oli tarkemman tarkastelun kohteena.

Lisätietoja:

Tutkija Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 475 0756, mika.rantanen@fmi.fi

Artikkeli on avoimesti saatavilla Atmospheric Science Letters -tiedelehdessä: https://rmets.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/asl.1178

Artikkelin viite: Rantanen, M., Lee S. H., & Aalto, J. (2023). Asymmetric warming rates between warm and cold weather regimes in Europe. Atmospheric Science Letters. https://doi.org/10.1002/asl.1178.

Lappeenrannan kaupunki järjestää kaikille avoimen suunnittelukilpailun, jossa haetaan ideoita kaupungin keskustassa sijaitsevan Marian aukion viihtyisyyden, elävyyden ja toimivuuden parantamiseksi. Marian aukion sisustussuunnittelukilpailu toteutetaan osallistuvaa budjetointia hyödyntäen ja asukkaat pääsevät itse vaikuttamaan siihen millaisia ideoita alueelle toteutetaan.  

Asukkailta saapuneiden ideoiden toteuttamista varten on varattu 10 000 euron budjetti. Marian aukion sisustussuunnittelukilpailuun voi osallistua tämän sivuston kautta 31.7.2023 mennessä. 

Kaavasuunnittelija Elina Moisio kertoo, että kilpailuun voi ehdottaa vapaasti omia ideoitaan alueen viihtyisyyden parantamiseksi. 

- Sisustusideoiden teemaa, muotoa, materiaaleja tai toteuttamistapaa ei ole rajattu. On kuitenkin toivottavaa, että ideoitavien rakenteiden kunnossapito on helppoa ja niitä on mahdollista liikutella esimerkiksi erilaisten tapahtumien yhteydessä. 

- Oman sisustussuunnitelman ei tarvitse kattaa koko aluetta, vaan se voi olla joku pienikin juttu, Moisio lisää. 

Sisustuskilpailun toisessa vaiheessa asukkaat pääsevät äänestämään omia suosikkejaan. 

 - Esiraati käy saapuneet ehdotukset läpi ja valitsee niistä osan äänestystä varten.

Tavoitteena on, että ensimmäisiä ideoita Marian aukiolle toteutetaan jo syksyn 2023 aikana.

Lisätietoja: 

Kaavasuunnittelija Elina Moisio, 040 6495001, elina.moisio@lappeenranta.fi 

Vuorovaikutussuunnittelija Mikko Holm, 040 663 7753, mikko.holm@lappeenranta.fi 

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, 040 653 0745, maarit.pimia@lappeenranta.fi 

Pohjoisessa Rantapuistossa Suvantokadun ja Elielinkujan välillä on lauantaina 10. kesäkuuta nähtävänä entisöityjä ja palkittuja menopelejä sekä museoautoja kello 10–16. Alueen läpi kulkevat pyörä- ja jalankulkuväylät suljetaan hetkellisesti kello 8–9 välillä ja kello 16 maissa autojen siirron ajaksi. Paikalla on liikenteenohjaus.

Pyöräilijät ja jalankulkijat pääsevät sulkujen ajan kulkemaan Rantakadun varressa olevaa jalkakäytävää pitkin. Siellä pyöriä on talutettava.

– Tapahtuman avauduttua puistossa liikkuu paljon autoja katsomaan tulleita ihmisiä koko päivän. Tapahtuma-alueella pyörä on silloin turvallisinta taluttaa. Pyörän kanssa ei myöskään kannata mennä aivan autojen lähelle ja niiden väleihin, siinä kun voi tulla äkkiä kallis horjahdus, autotapahtuman järjestävän Hot Rodders Polvijärvi ry:n puheenjohtaja Mika Rieppo sanoo.

Samaan tapahtumaan liittyy harrasteautoparkki Elielinkujan ja kaupungintalon pysäköintialueilla. Ne on suljettu yleisöpysäköinniltä 10. kesäkuuta kello 7 alkaen noin kello 16:een asti.

Rannan autonäyttely ja harrasteautoparkki ovat osa kaikille avointa Joe Vintage 2023 -tapahtumaa.

Oulun Energian nykyinen toimitusjohtaja Juha Juntunen siirtyy uusiin tehtäviin yhtiön ulkopuolelle elokuussa 2023. Yhtiön hallitus on käynnistänyt prosessin uuden toimitusjohtajan valitsemiseksi.

Juha Juntunen toimi Oulun Energian toimitusjohtajana kolmen ja puolen vuoden ajan. Juntusen aikana yhtiö on uudistanut tuotantorakennetta, investoinut puhtaampaan ja uusiutuvaan energiantuotantoon ja edennyt voimakkaasti hiilineutraalisuuspolulla. Panostaminen asiakaskokemukseen sekä lämmön ja sähkön toimitusvarmuuteen ovat varmistaneet Oulun Energian hyvän suoriutumisen viime vuosien turbulentista toimintaympäristöstä huolimatta.

”Olemme rakentaneet yhtiöstä määrätietoisesti modernia asiakaslähtöistä, vastuullista ja luotettavaa toimijaa. Näihin tekemämme toimet, yhdistettynä panostukseemme energiamurroksen edistämiseksi, antavat vankan pohjan yhtiön pitkän aikavälin menestykselle. Yhtiö on hyvässä kunnossa ja täynnä kovan luokan ammattilaisia, joten pystyn hyvillä mielin siirtämään kapulan seuraajalleni siirtyessäni työuralla eteenpäin”, Juha Juntunen toteaa.

Oulun Energian hallituksen puheenjohtaja kiittää Juntusta hyvin tehdystä työstä.

”Olen kaikkinensa tyytyväinen siihen, mitä Juhan aikana Oulun Energiassa on saatu aikaan. Yhtiö on uudistanut merkittävästi toimintaansa, saavuttanut strategiset tavoitteensa etuajassa ja vastannut energiamurroksen haasteisiin onnistuneesti. Toivotan Juhalle onnea ja menestystä uran uusiin tuuliin", kertoo hallituksen puheenjohtaja Mika Härkönen.

VASTUULLISUUSTOIMIA ON JO TEHTY 

”Olemme tehneet jo paljon asioita, jotka edistävät vastuullista liiketoimintaa eri tavoin”, sanoo Euromasterin toimitusjohtaja Carl Segercrantz. ”Esimerkiksi käytöstä poistetut renkaat kierrätetään käytännössä sataprosenttisesti, meillä on tuotevalikoimassa renkaita, joiden pieni vierintävastus auttaa säästämään polttoainetta ja sitä kautta pienentämään hiilidioksidipäästöjä. Euromasterin pinnoittamossa säästyy raaka-aineita, kun rengasrungot uusiokäytetään, ja kannamme myös sosiaalista vastuuta esim. työllistämällä eritaustaisia ihmisiä sekä vahvistamalla henkilöstömme tasavertaisuutta.” Myös erilaiset rengaspalvelut, esim. oikeat ilmanpaineet ja ohjauskulmat, ovat omiaan pidentämään renkaiden käyttöikää ja sitä kautta lykkäämään renkaiden uusimistarvetta.


ETEENPÄIN PIENIN ASKELIN MUTTA VAKAASTI

Nyt on tullut aika koota kaikki vastuullisuustoimet yksiin kansiin ja alkaa tehdä suunnitelmallisesti töitä niin taloudellisen, sosiaalisen kuin ympäristöönkin liittyvän vastuullisuuden suhteen. 

Konsernissa tehdään parhaillaan myös kaikkia Euromaster-maita koskevia hiilijalanjälkilaskelmia, joiden tulokset saadaan tämän kesän aikana. Raportti antaa hyvän lähtökohdan vastuullisuussuunnitelman tekemiselle, ja sen perusteella Suomessakin tullaan määrittelemään tarkemmin eri osa-alueiden tavoitteet, jotka kirjataan vastuullisuussuunnitelmaan. Carl Segercrantz: ”Kokonaisuus on mittava, ja työstettävää on paljon. Tahtotila vastuullisen toiminnan kehittämiseen on kuitenkin vahva, ja Euromasterilla ollaan valmiita tarttumaan toimeen.”


KOKO KONSERNIN YHTEISET ILMASTOTAVOITTEET VUOTEEN 2030 MENNESSÄ OVAT

1.    Euromasterin ympäristövaikutukset ovat alan pienimmät, esim.
-    vähennämme energiankulutusta
-    käytämme kestävästi tuotettua energiaa

2.    Euromaster on alan ensimmäinen yritys, joka auttaa myös asiakkaitaan vähentämään hiilidioksidipäästöjä, esim.
-    tarjoamme rengaspalveluita, jotka vähentävät polttoaineen kulutusta
-    kehitämme hiilidioksidipäästöjä pienentäviä toimenpiteitä, joiden avulla asiakkaat voivat päästä omiin hiilijalanjälkitavoitteisiinsa

3.    Euromaster on alan paras käytöstä poistettujen tuotteiden keräämisessä ja kierrättämisessä, esim.
-    tuotamme vuosittain tuhansia pinnoitettuja renkaita Suomen ja Ruotsin pinnoittamoissa
-    kaikki käytetyt renkaat, varaosat, jäteöljyt jne. kerätään ja kierrätetään määräysten mukaisesti

4.    Työntekijämme ja asiakkaamme mieltävät meidät ympäristön huomioon ottavana ja vastuullisena yrityksenä, esim.
-    korostamme johdonmukaisesti ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeyttä
-    tuemme ilmastonmuutosta torjuvia tapahtumia ja tempauksia, joihin työntekijämme voivat osallistua

Me Euromasterilla uskomme, että pienetkin teot voivat johtaa isoihin muutoksiin.

Lisätietoja

Euromasterin ilmastotavoitteet, video > https://youtu.be/OyK0lF3jXoA

Leena Nykter, CSR-vastuuhenkilö, puh. 050 549 1705, leena.nykter@euromaster.com

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Itä- Uudenmaan poliisilaitoksen yhteisessä kuljettajatutkintoon tulevien opetusajoneuvojen ja lupien kenttävalvonnassa havaittiin useita puutteita.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Itä-Uudenmaan poliisi valvoivat yhdessä kuljettajatutkintoon tulevien opetusajoneuvojen vaatimustenmukaisuutta Vantaan Kaivokselassa 30.5.2023.

Valvonnassa kiinnitettiin huomiota opetusajoneuvojen vaatimuksiin, joita ovat opettajan lisäjarrupoljin, valkoinen opetuskolmio sekä lisäpeili. Lisäksi valvonnassa tarkastettiin opetuksen liittyvät luvat.  Autokoululuvalla toimivilta liikenneopettajalupa ja opetusluvalla opettavilta opetusluvan asianmukaisuus sekä ajo-opettajien ajo-oikeudet.

Valvonnassa tarkastettiin yhteensä 23 opetusajoneuvoa.

• Poliisi puuttui kahden ajoneuvon osalta puutteelliseen lisäjarrupolkimen asennukseen ja tutkintoon pääsy estyi
• Yhden opetuslupaoppilaan tutkintoon pääsy estyi puuttuvan opetuksen vuoksi
• Yhden opetuksessa käytetyn ajoneuvon ajoneuvovero oli erääntynyt, yksi ajoneuvo oli epäkuntoinen ja yhdellä liikenneopettajalla ei ollut esittää liikenneopettajalupaa

"Vastaavia valvontoja on järjestetty nyt viisi kertaa ja edelleen saman tyylisiä puutteita tulee ilmi. Puutteet osoittavat, että valvonnalle on edelleen tarvetta. Aiommekin jatkaa valvontayhteistyötä poliisin kanssa eri puolella Suomea," sanoo Traficomin päällikkö Max Fogdell.

Lisätietoja:

Joni Palonen, asiantuntija, joni.palonen@traficom.fi puh. 029 5345525