Kevät on alkanut vaihtua kesäksi, joten on aika muistella kulunutta kevättä!  Luontoliiton Kevätseurantaan on ilmoitettu tähän mennessä jopa 8000 keväthavaintoa, mikä on yli tuhat havaintoa enemmän kuin edellisenä vuotena samaan aikaan.

Kevät saapui samoihin aikoihin kuin viime vuonna

”Tänä vuonna kevät tuntui lähtevän hitaasti liikkeelle, mutta pitkällä tähtäimellä tarkasteltuna viileätkin keväät ovat tavallisia”, kertoo Kevätseurannan kampanjakoordinaattori Lotta Ojajärvi. ”Keski- ja Pohjois-Suomessa näkyi kuitenkin lumisia maisemia vielä vappuna, joten osassa maata itse kevät saattoi tuntua jääneen hieman lyhyeksi”, hän jatkaa.

Tilastojen perusteella tämä kevät oli jopa hieman lämpimämpi kuin viimeisen parin vuoden aikana, mutta vuoden 2020 huippulämpimän kevään tasoa ei sentään tavoitettu. Kevään vaihtelevat säät vaikuttavat kuitenkin lajien runsastumiseen ja esimerkiksi siihen, milloin muuttolinnut saapuvat ja jäävät pysyvästi pesimäpaikoille.

Muuttolinnuista paljon havaintoja

Alkukeväästä otsikoihin nousi huoli muuttolintujen kääntymisestä takaisin etelään viileiden säiden vuoksi. Koleasta alkukeväästä huolimatta pesimäkausi on lähtenyt käyntiin ympäri maan.

Vuoden 2023 Kevätseurannan lajeista kultasijan sai laulujoutsen, joka on jo kolmen vuoden ajan pitänyt kärkipaikkaa kevään havaituimpana seurantalajina. Suomen kansallislintuna se on tuttu monelle, ja havaintoja onkin tehty läpi maan, Kemiönsaaresta Inarijärvelle.

Kevätseuranta jatkuu vielä

Kevään tarkkaileminen innostaa ihmisiä liikkumaan luonnossa asuinpaikasta tai iästä riippumatta. Kevätseuranta-kampanjaan ehtii vielä osallistua, sillä 3.–4.6. vietetään kevään viimeistä Kevätseuranta-viikonloppua. Havaintoja voi ilmoittaa 30.6. saakka Luomuksen ylläpitämään Kevätseurannan tulospalveluun.

Lisätiedot:

Lotta Ojajärvi, Kevätseurantakoordinaattori, lotta.ojajarvi@luontoliitto.fi, Puh. 044 3381543

Ilona Tuovinen, Luontoliiton ympäristökasvatuspäällikkö, ilona.tuovinen@luontoliitto.fi, Puh. 045 1271226

Merja Forsman, Luontoliiton viestintäpäällikkö, merja.forsman@luontoliito.fi, Puh. 040 8618915

www.kevatseuranta.fi

Instagram @kevatseuranta

Facebook @kevatseuranta

#kevätseuranta

Under tiden 5-11.6.2023 lönar det sig att åka kollektivt i Raseborg! Det är nämligen helt gratis att åka våra Bosse-bussar, vart än i Raseborg du vill åka, hur många gånger du än vill åka!

Kolla tidtabellerna och rutterna i vår nya reseplanerare opas.waltti.fi. Alla rutter som du hittar i planeraren är alltså gratis turer under första veckan i juni. Trevlig resa!

Bosse-trafiken inkluderar följande trafikanter:

• Rolly
• NTM-trafik inom Raseborgs område
  • Salon Tilausmatka
  • Linjaliikenne Kivistö 

Läs mer: raseborg.fi/bosse

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla 5.-11.6.2023 kannattaa Raaseporissa matkustaa julkisilla! Kuljet nimittäin täysin ilmaiseksi Bosse-busseillamme, mihin päin Raaseporia ja kuinka monta kertaa sitten haluatkin matkustaa!

Tarkista reitit ja aikataulut uudesta reittioppaastamme opas.waltti.fi. Kaikki reittioppaasta löytyvät reitit ovat siis täysin ilmaisia kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Iloista matkaa!

Bosse-liikenne kattaa seuraavat liikennöitsijät:

• Rolly
• ELY-liikenne Raaseporin alueella
  • Salon Tilausmatka
  • Linjaliikenne Kivistö

Lue lisää: raasepori.fi/bosse

Maaseutupolitiikan Hyvä elämä maaseudulla –kiertue saapuu Pohjanmaalle 13.6. Tilaisuus järjestetään Kolkin kartanossa, Vaasassa.  

Kiertue saapuu vuosina 2022-2023 jokaiseen maakuntaan. Sen tavoitteena on lisätä maaseutupoliittisen keskustelun moniäänisyyttä, ymmärrystä arjesta ja elämästä eri alueilla sekä edistää ajatusten ja kokemusten vaihtoa.

Pohjanmaan tilaisuus ja sen sisältö on suunniteltu yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Tilaisuuteen on nostettu keskusteltavaksi kolme ominta tai keskeisimmiksi koettua teemaa. Teemoihin syvennytään rakentavan keskustelun avulla, moniäänisen kutsuvierasjoukon kanssa. Keskustelua käydään kolmessa eri dialogipöydässä. Pohjanmaalla teemoina ovat 1. kansainvälinen osaaminen, 2. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö ja 3. vastuullisuus maaseudun mahdollisuutena. Teemakeskustelut käydään Erätauko-keskustelumenetelmän avulla, eli pienryhmissä. Toivotamme median lämpimästi tervetulleiksi kuulemaan ryhmien johtopäätöksiä ja tärkeimpiä nostoja Kolkin kartanoon (Kolkin Silta 61, 66510 Vaasa) 13.6. klo 14.50-16.00.

Hyvä elämä Pohjanmaalla –tilaisuuden ohjelma on tutustuttavissa maaseutupolitiikka.fi –sivuilla.

Maaseutupolitiikan Hyvä elämä maaseudulla –kiertueella tuodaan yhteiseen keskusteluun Ajassa uudistuva maaseutu - maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2021-2027 sekä Mahdollistetaan maaseudun tarinan jatkuminen -julkilausuma, jotka kytkeytyvät hyvän elämän edellytysten varmistamiseen, vahvistamiseen ja kehittämiseen maaseuduilla. Tutustu maaseutupolitiikan Hyvä elämä maaseudulla –kiertueen taustaan nettisivuillamme maaseutupolitiikka.fi.

Hyvän elämän kiertueen ja sen tilaisuudet järjestää maaseutupolitiikan neuvosto MANE yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa.

Lisätiedot

• Antonia Husberg, antonia.husberg@gov.fi, puh. 0295 16 2033
• Sami Tantarimäki, sami.tantarimaki@gov.fi, puh. 0295 16 2054

Savonlinnan lukiot ovat saaneet Opetushallitukselta valtionavustusta innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittämiseen. Opettajia ja opiskelijoita koulutetaan hyödyntämään ja tunnistamaan tekoälyn tuottamaa tietoa ja materiaaleja lukiokoulutuksessa. Hanke toteutetaan vuosien 2023–2025 aikana. Savonlinnan lyseon lukio, Taidelukio ja Aikuislukio saivat hankeavustusta yhteensä 80 298 euroa.

ChatSLN - Älyä opiskeluun! -hankkeessa vahvistetaan opettajien ja opiskelijoiden tekoälyosaamista käytännössä sekä tuotetaan ja levitetään uusia pedagogisia ratkaisuja ja toimintamalleja. Hankkeessa kehitetään ja testataan toimintatapoja, joiden avulla hyödynnetään tekoälyä lukio-opintojen etenemisen seurannassa ja tuen yksilöllisessä kohdentamisessa. Hankkeessa toteutetaan pilottiprojektina tekoälyä käsittelevä lukion opintojakso.

Tekoälyn nopean kehityksen seuraaminen koetaan lukiokoulutuksessa erittäin tärkeäksi. Hankkeessa vahvistetaan opettajien ja opiskelijoiden tietoisuutta ja ymmärrystä tekoälystä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Kehittämishankkeessa voidaan tehdä laitehankintoja yli 13 000 euron edestä. Laitteita käytetään osana virtuaalitodellisuuden mahdollistamaa ja tekoälyä hyödyntävää immersiivistä oppimista.

Immersiivinen opetus ja oppiminen tarkoittavat kokemuksellista ja moniaistillista oppimiskokemusta, jossa hyödynnetään aivojen oppimismekanismeja monipuolisesti. Opetuksessa voidaan hyödyntää pelillisyyttä ja tarinallisuutta sekä simulaatioita ja lisättyä tai virtuaalitodellisuutta.

- Hanke edistää lukio-opiskelijoiden opiskelu- ja tulevaisuustaitoja. Savonlinnassa on lähdetty rakentamaan vahvaa digiosaamisen polkua aina varhaiskasvatuksesta lukioon, toteaa sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatti.

Hankkeessa luodaan yhteistyöverkostoja toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen järjestäjiin sekä yritys- ja elinkeinoelämään. Hankkeen tuloksia ja kokemuksia jaetaan lukioiden kehittämisen LUKE-verkostossa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Lisätietoja medialle antaa

• Sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatti, p. 044 417 4202, mikko.ripatti@savonlinna.fi
• Lyseon lukion rehtori Ismo Falck, p. 044 417 4501, ismo.falck@savonlinna.fi
• Taidelukion rehtori Reima Härkönen, p. 044 417 4550, reima.harkonen@savonlinna.fi

Käytettyjen autojen myynti vilkaistui toukokuussa - nämä olivat suosituimmat merkit ja mallit Toukokuussa 2023 käytettyjen autojen myynti nousi merkittävästi verrattuna edellisvuoteen. Autoliikkeiden kautta Suomessa myytiin yli 29 000 käytettyä autoa, mikä oli 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvun taustalla oli erityisesti sähkö- ja hybridiautojen kysynnän voimakas nousu. Lisäksi dieselkäyttövoiman autojen myynti näytti elpymisen merkkejä.

Prosentuaalisesti suurin kasvu tapahtui sähkö- ja hybridiautojen myynnissä. Sähköautojen myynti kasvoi lähes 35 prosenttia (387 autoa) ja hybridiautojen myynti kasvoi 26 prosenttia (1033 autoa) verrattuna viime vuoden toukokuuhun. Dieselautojen osuus kasvoi kappaleissa eniten, kasvun ollessa  1080 autoa eli 11,9 prosenttia.

Autolle.comin liiketoimintajohtaja Sampo Lämsä kommentoi dieselautojen kasvua:

 "Dieselautojen myynnin kasvu juontaa viime vuoden heikkoon myyntiin. Dieselin hinta kasvoi voimakkaasti viime vuoden keväällä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Nyt kun dieselin hinta on laskenut, ostajat ovat uskaltautuneet ostamaan jälleen dieseliä lähes entiseen malliin."

Sähkö- ja hybridiautojen kasvu selittyy puolestaan useilla tekijöillä. "Sähkö- ja hybridiautojen kasvu johtuu luonnollisesti siitä, että sähkön hinta on ollut jo pitkään matalalla. Lisäksi sähkö- ja hybridiautoja on huomattavasti enemmän saatavilla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan", jatkoi Lämsä.

Toukokuussa 2023 myydyimmät käytetyt autot merkin ja mallin mukaan:

TOP 3 myydyimmät käytetyt automerkit 

1. Volkswagen (11,6 % kokonaismyynnistä) 
2. Toyota (11,0 % kokonaismyynnistä) 
3. Mercedes-Benz (9,9 % kokonaismyynnistä) 

TOP 3 myydyimmät käytetyt automallit

1. Volkswagen Golf (3,3 % kokonaismyynnistä) 
2. Skoda Octavia (3,3 % kokonaismyynnistä) 
3. Volkswagen Passat (2,4 % kokonaismyynnistä) 

"Samat merkit ja mallit jatkavat listan kärjessä. Malleissa välillä Golf ja Octavia vaihtavat sijoituksia kumpi on ykkönen, mutta muita muutoksia näissä ei ole tapahtunut” toteaa Lämsä.

Toukokuussa 2023 myydyimmät käytetyt sähköautot merkin ja mallin mukaan:

TOP 3 myydyimmät käytetyt automerkit 

1. Tesla (29,5 % kokonaismyynnistä) 
2. Volkswagen (12,6 % kokonaismyynnistä) 
3. Mercedes-Benz (7,1 % kokonaismyynnistä) 

TOP 3 myydyimmät käytetyt automallit

1. Tesla Model 3 (15,9 % kokonaismyynnistä) 
2. Tesla Model Y (6,7 % kokonaismyynnistä) 
3. Nissan Leaf (5,9 % kokonaismyynnistä) 

"Sähköautoissa Tesla on edelleen ylivoimaisesti ykkönen. Teslan hinnan lasku on ollut ilman muuta selittävä tekijä. Nyt kun saat käytettyä Teslaa vähän yli 30 000 euroon, niin se on vilkastuttanut huomattavasti autokauppaa", Lämsä kommentoi. 

Tiedot perustuvat Netwheels Mittariston ja Autolle.comin tilastoihin.

Lisätietoja: 

Sampo Lämsä, liiketoimintajohtaja, Autollecom Oy 

Puh: +358 50 464 3491, sähköposti: sampo.lamsa@autolle.com

Autollecom Oy myy vuosittain yli 8000 ajoneuvoa. Autolle.com on Suomen johtava autokaupan digitalisoija. Suurin osa autokaupan tekemisestä alkaa verkosta, ja osa ostajista vie auton ostamisen loppuun asti verkon kautta. Olemme tehneet auton ostamisen helpoksi. Asiakkaat voivat tutustua autoihin kattavasti verkkosivuillamme, muun muassa laadukkaiden kuvien ja ladattavan kuntotarkastusraportin ansiosta. Liikevaihtomme oli päättyneellä tilikaudella 132 miljoonaa euroa. Tilikausi päättyi huhtikuussa 2023.

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa järjestetään 6. kesäkuuta 2023 kansainvälinen konferenssi, jossa oikeustieteen, etiikan ja teknologian tutkijat pohtivat tekoälyä ja ihmisistä kerättävää kehollista ja emotionaalista dataa oikeudellisista ja eettisistä näkökulmista.

Useat teknologiset sovellukset tunnistavat nykyisin erilaisten sensorien avulla ihmisten kehollisia, henkilökohtaisia tietoja, kuten tunnetiloja, liikkeitä, ilmeitä ja kehon lämpötiloja. Näitä tietoja hyödynnetään esimerkiksi erilaisten tuotteiden tekemiseen, vaarallisten tilanteiden havainnointiin, työtilojen viihtyvyyden parantamiseen, vakuutusriskien arviointiin, työnhaun prosesseissa tai vanhusten hoivassa.

Tällaisia arkaluontoisten ja henkilökohtaisten tietojen keräämiseen ja käyttöön liittyy oikeudellisista ja eettisistä näkökulmista paljon kysymyksiä: aihetta on tarkasteltava muun muassa tietosuojan ja tietoturvan, tekoälyn vastuiden, tekijänoikeuksien, immateriaalioikeuksien, yrityssalaisuuksien ja jopa kansallisen turvallisuuden näkökulmista.

Lapin yliopistossa järjestettävässä Ethical and Legal aspects on Human-Technology Interoperability and AI Processing of Emotional Data -konferenssissa tietosuojan ja tietoverkkoihin liittyvien oikeuskysymysten tutkijat pohtivat eritoten tekoälyn ja emotionaalisen datan suhdetta. Pääpuhujat ovat Hollannista, Yhdysvalloista ja Suomesta.

Internetin hallinnon ja sääntelyn professori Arno Lodder Vrije Universiteit Amsterdamista Hollannista käsittelee puheenvuorossaan tekoälyä ja yleistä tietosuoja-asetusta: millainen merkitys on tietosuojasääntelyllä, kun tekoäly käyttää emotionaalista dataa.

Oikeustieteen professori Woodrow Hartzog Bostonin yliopistosta Yhdysvalloista puolestaan puhuu emotionaalisen datan lojaliteettivelvoitteesta. Tietosuojalait eivät tällä hetkellä estä teknologiayrityksiä käyttämästä opportunistisesti tuotteiden käyttäjien heille antamia arkaluonteisia, emotionaalisia tietoja. Ratkaisuksi on ehdotettu emotionaaliseen dataan liittyvää lojaliteettivelvoitetta yrityksille: tällöin tahot, joille ihmiset ovat sallineet pääsyn emotionaaliseen dataan, velvoitetaan olemaan lojaaleja heihin luottaneille ihmisille. Tällainen velvoite olisi vallankumouksellinen muutos tietosuojan ja tekoälyn oikeudellisesta näkökulmasta.

Internet-oikeuden apulaisprofessori Hingh, A.E. de käsittelee puheenvuorossaan tekoälyn käyttöä verkkogroomingin ehkäisemisessä. Grooming tarkoittaa lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin. Eri puolilla Eurooppaa on käynnissä tai suunnitteilla groomingin estämiseen pyrkiviä toimenpiteitä, joissa hyödynnetään tekoälyä.

Lisäksi konferenssissa puhuvat Lapin yliopistosta immateriaalioikeuden professori Rosa Ballardini ja yliopistotutkija Rob van den Hoven van Genderen tekoälyn ja emotionaalisen datan oikeudellisista haasteista sekä tutkijatohtori Béatrice Schütte emotionaalisesti älykkään tekoälyn mahdollisesti tuottamista vahingoista. Lisäksi kuullaan Washingtonin yliopiston professori Ryan Calon videopuheenvuoro sosio-digitaalisesta haavoittuvuudesta.

Konferenssi järjestetään Lapin yliopistossa tiistaina 6. kesäkuuta 2023. Se on osa Business Finland -rahoitteista Human-technology interoperability and artificial emotional intelligence (HIPE) -tutkimushanketta. Hankkeessa pyritään kehittämään VTT:n, Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan sekä yrityskumppaneiden yhteistyöllä fyysisiin tiloihin emotionaalisesti älykkäitä ja integroituja palveluja. Hankkeen oikeustieteellinen osa tarkastelee tällaisiin palveluihin liittyviä oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä.

Lisätietoja:
Yliopistotutkija Rob van den Hoven van Genderen, rob.vandenhovenvangenderen (at) switchlegal.nl
Professori Rosa Ballardini, rosa.ballardini (at) ulapland.fi
Konferenssin ohjelma (englanniksi)

Landsbygdspolitikens turné Ett gott liv på landsbygden anländer till Österbotten den 13 juni. Seminariet ordnas på Golkas Herrgård i Vasa.

Turnén anländer till varje landskap under perioden 09/2022–12/2023. Det syftar till att öka mångstämmigheten i den landsbygdspolitiska debatten, förståelsen för vardagen och livet i olika regioner samt utbytet av tankar och erfarenheter.

Österbottens seminariet och dess innehåll har planerats i samarbete med regionala aktörer. Tre av de viktigaste eller mest centrala temana har lyfts fram för diskussion. Temana fördjupas med hjälp av en konstruktiv diskussion med en mångstämmig grupp inbjudna gäster. Diskussionen förs vid tre olika dialogbord. I Österbotten är temana: 1. kompetent internationell arbetskraft, 2. samarbete mellan offentliga, privata och tredje sektorn/civilsamhället och 3. ansvarstagande ger möjligheter på landsbygden. Temadiskussionerna förs med hjälp av Dialogpaus-metoden, dvs. i smågrupper. Vi önskar medierna varmt välkomna att höra gruppernas slutsatser och de viktigaste lyftningarna till Golkas Herrgård (Kolkin Silta 61, 66510 Vasa) den 13 juni kl. 14.50–16.00.

Programmet för seminariet Ett gott liv i Österbotten finns på webbplatsen landsbygdspolitik.fi.

Under landsbygdspolitikens turné Ett gott liv på landsbygden förs det landsbygdspolitiska helhetsprogrammet 2021–2027 och det nationella landsbygdspolitiska resolutionen till gemensam diskussion. Bekanta dig med bakgrunden till landsbygdspolitikens turné Ett gott liv på landsbygden på vår webbplats landsbygdspolitik.fi.

Turnén Ett gott liv på landsbygden ordnas av landsbygdspolitiska rådet MANE i samarbete med regionala aktörer.

Tilläggsinformation 

• Antonia Husberg, antonia.husberg@gov.fi, puh. 0295 16 2033
• Sami Tantarimäki, sami.tantarimaki@gov.fi, puh. 0295 16 2054

Helly Hansenin isännöimä ensimmäinen Open Mountain Month järjestetään kesäkuussa 2023. Kun kesäiset päivät (ja yöt) pitenevät, Helly Hansen haluaa inspiroida ihmisiä liikkumaan metsissä ja vuorilla ja nauttimaan kaikesta siitä, mitä luonnolla on tarjottavanaan.

”Me Helly Hansenilla haluamme mahdollistaa ihmisille elämän laatua parantavia kokemuksia ulkoilun parissa. Ammattikäyttöön soveltuvat varusteemme auttavat ihmisiä selviämään ja tuntemaan olonsa elinvoimaiseksi luonnossa. Loimme Open Mountain Month -konseptin innostaaksemme ihmisiä ulkoilemaan enemmän”, Helly Hansenin brändijohtaja Joumana Løvstad kommentoi.

Luonto on avoin kaikille

Open Mountain Month on tarkoitettu kaikille, niin aloittelijoille kuin kokeneille ulkoilijoille sekä erityisesti niille, jotka kaipaavat rohkaisua, inspiraatiota tai seuraa lähteäkseen ulkoilemaan. Kesäkuun aikana Helly Hansen järjestää ulkoilutapahtumia ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa. Tapahtumissa sen yhteistyökumppanit opastavat ja ohjaavat ihmisiä erilaisten aktiviteettien pariin.

”Brändimme identiteetti perustuu aitoihin ulkoilmaelämyksiin, ja teemme laajasti yhteistyötä ulkoilun erilaisten ammattilaisten kanssa ympäri maailmaa. Open Mountain Month -tapahtumien avulla haluamme yhdistää yhteisöämme, tuotteidemme käyttäjiä ja näitä ulkoilun ammattilaisia, jotka tuntevat luonnon tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet. Heidän intohimonsa ja sitoutumisensa eri lajeihin innostaa ja inspiroi kaikkia mukaan ja heidän kokeneessa seurassansa on turvallista heittäytyä uusille reiteille ja seikkailuun” Joumana Løvstad jatkaa.   

Suomessa Helly Hansen järjestää Open Mountain -iltavaelluksen Nuuksiossa 15.6. yhteistyössä vuoristo-opas Juho Lukkarin kanssa. Ohjelma koostuu ohjatusta vaelluksesta, jonka aikana Juho jakaa omia luontokokemuksiaan ja -vinkkejään. Vaelluksen päätteeksi kokoonnutaan Metsäkodalle nuotion ääreen nauttimaan eräkokkinakin ansioituneen Tero Mäntykankaan loihtiman iltapalan.

Tutustu tapahtumaan ja ilmoittaudu mukaan täällä. tai Facebookissa. 

Lue lisää Open Mountain Month 2023 -kampanjasta ja kansainvälisistä tapahtumista täällä.

LISÄTIETOA
Akvamariini, Hanna-Liisa Erkheikki, 040 5241718, Hanna-Liisa.Erkheikki@akvamariini.fi
Helly Hansen Suomi, maajohtaja Kai Kantanen, 0400 687 336, kai.kantanen@hellyhansen.com

Metsähallituksen johtamissa saimaannorppien pesälaskennoissa ja pesäpaikkasukelluksissa havaittiin tänä vuonna syntyneen 100 kuuttia, mikä on suurin havaittu kuuttimäärä koko laskentahistorian aikana. Edellistalven tapaan myös kulunut talvi oli runsasluminen ja suotuisa norpan pesinnälle, minkä ansiosta poikaskuolleisuus näyttää jääneen viime vuoden tapaan alhaiseksi. Koko pesimäalue on nyt tarkastettu, mutta luvut saattavat täsmentyä vielä syksymmällä kanta-arvion teon yhteydessä. 

”Sata kuuttia on täyden kympin tulos. Ennätyksellistä syntyvyyttä selittävät hyväkuntoiset naaraat ja lisääntymisikään selvinneet uudet yksilöt”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksesta. ”Suuren kuuttimäärän taustalla vaikuttavat todennäköisesti kahden lumisen talven hyvät lisääntymisolosuhteet sekä viime vuosina laajentuneet ja yhtenäistyneet kalastusrajoitusalueet, joiden ansiosta entistä useampi poikanen selviää aikuiseksi”, Auttila huomauttaa. 

Kuuttien määrä on kasvanut erityisesti Pihlajavedellä, missä norppakanta on tasaisesti kasvanut viime vuosina. Savonlinnan eteläpuolisilla vesialueilla sekä kannan koko että kuuttien määrä on lisääntynyt. Sen sijaan Savonlinnan pohjoispuolella syntyneiden kuuttien määrässä ja kannan koossa ei ollut kasvua. Vaikka Joutenvedelle syntyi aikaisempaa enemmän kuutteja, Pyhäselän-Jänisselän sekä Pyyveden alueilla ei ollut merkkejä poikasista. 

Norppakannan elpymisen ansiosta lisääntymisalue on laajentunut ja nyt kuutteja on syntynyt kalastusrajoitusalueiden reunoille ja ulkopuolelle Pihlajavedellä, Puruvedellä ja eteläisellä Saimaalla. ”Aikaisempaa useampi kuutti liikkuu nyt kalastusrajoitusalueiden ulkopuolella ja niiden riski kuolla pyydyksiin on suurempi. Onkin toivottavaa, että verkkojen sijaan käytettäisiin norpalle turvallisia pyydyksiä myös rajoitusalueiden ja -ajan ulkopuolella, toivoo WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen. Norppaturvallisia pyydyksiä ovat muun muassa katiskat, joiden nielu ei veny yli 15 cm leveäksi, sekä norpille turvalliseksi muokatut rysät.

Apukinokset ja keinopesät tuovat lisäsuojaa 

Apukinokset ovat osa tärkeimpiä suojelutoimenpiteitä. ”Nykyään apukinoksia tehdään joka vuosi alkutalvesta norpille pesäpaikoiksi, koska lisääntymisajan lumiolosuhteita ei ole mahdollista ennustaa ennalta”, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksesta huomauttaa. ”Luonnonkinoksia muodostui helmikuun loppupuolella runsaasti ja valtaosa norpista pesi niissä. Joka viides kuutti kuitenkin syntyi apukinokseen, ja lisäksi reiluun 60 apukinokseen oli norppa tehnyt lepopesän”, Alakoski kertoo.

Osana Yhteinen saimaannorppamme LIFE-hanketta norpille kehitetään myös kelluvia keinopesiä lauhojen talvien varalle. ”Tänä vuonna kolmasosassa parista kymmenestä keinopesästä asusteli norppa. Osa oli norppien käytössä alkutalvesta, mutta ne siirtyivät luonnonlumen suojiin pesimään, kun paksut kinokset muodostuivat helmikuussa. Myöhemmin keväällä lumien lähdettyä keinopesät kuitenkin taas kelpasivat lepopaikoiksi”, kertoo yliopistotutkija Mervi Kunnasranta Itä-Suomen yliopistosta. ”Hyvästä lumitalvesta huolimatta kaksi kuuttia käytti keinopesää suojanaan. Molempien kuuttien emät ovat aikaisemminkin synnyttäneet keinopesään, joten norpat näyttävät hyväksyneen keinopesät hätävaraksi, jos luonnonlumi puuttuu”, kertoo Kunnasranta.  

Metsähallitus vastaa saimaannorpan kannanseurannasta ja suuresta osasta suojelutoimenpiteitä. WWF osallistuu apukinosten tekemiseen ja pesälaskentoihin eteläisellä Saimaalla, ja Itä-Suomen yliopisto on tiiviisti mukana saimaannorpan suojelutoimenpiteissä sekä luo tieteellistä pohjaa suojelutyölle. Metsähallituksen organisoimia apukinoskolauksia ja pesälaskentoja toteuttaa yli 300 hengen vapaaehtoisverkosto. Alueen ja olosuhteet tuntevat paikalliset vapaaehtoiset ovat korvaamaton apu saimaannorpan suojelun ja kannanseurannan käytännön töissä.

Saimaannorppa on erittäin uhanalainen alalaji, ja viimeisimmän kanta-arvion mukaan niitä elää Saimaan vesissä noin 440 yksilöä. Kannanseuranta- ja suojelumenetelmiä kehitetään osana EU-rahoitteista Yhteinen saimaannorppamme LIFE-hanketta, joka jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka.

Lisätietoja: 
Kannan koko ja levinneisyys: Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila, Metsähallitus, p. 040 637 6324

Pesälaskenta ja apukinokset:
Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski, Metsähallitus, p. 040 530 7241
Aluevastaava Ismo Marttinen, WWF Suomi, p. 050 434 9591

Keinopesät: Yliopistotutkija Mervi Kunnasranta, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 371 3408

Saimaannorppa  
Yhteinen Saimaannorppamme LIFE -hanke 

Vuonna 2023 havaitut kuutit kannanseuranta-alueittain:

Joensuun ratapihan toimintavarmuutta parannetaan liikennettä paremmin palvelevaksi. Kesäkuun aikana rakennushankkeessa tehdään töitä, jotka aihetuttavat melua aseman alueella sekä Satamaraiteen läheisyydessä. 

Joensuun ratapihan parantamisessa on tulossa kesäkuun aikana työvaiheita, jotka aiheuttavat tavanomaista enemmän melua lähialueille. 

Ensimmäinen meluava työ on louhinta asema-alueella 5.–16.6.2023. Kallioita poistetaan räjäytyslouhinnalla, jotta uudet sähköradan rakenteet saadaan paikoilleen.

Louhintaa tehdään arkipäivisin neljä kertaa päivässä. Vanhanraitilla on liikenteenohjaaja, joka pysäyttää liikenteen noin viideksi minuutiksi louhintojen ajaksi. 

Louhinta-ajat arkipäivisin:

·       klo 9.10–9.25

·       klo 11.10–11.25

·       Klo 13.10–13.25 

·       Klo 15.20–15.35

Melua aiheuttavat myös työt 15.6.–19.6.2023 välisenä aikana Satamaraiteen läheisyydessä kartassa osoitetulla alueella. 

Alueella tehdään massanvaihtoa, salaojalinjan asennusta, päällysrakenteen vaihtoa, vaihteen asennusta sekä kaapelireitin rakentamista. Työt tehdään päivä- ja yövuorossa. Eniten meteliä aiheuttavat sepelöinti ja raiteen tukemistyöt.

"Tulevien työvaiheiden aikana melu voi valitettavasti aiheuttaa häiriötä lähialueiden asukkaille. Pyrimme pitämään melua aiheuttavat työvaiheet mahdollisimman tiiviinä", toteaa hankkeen projektipäällikkö Jetro Matilainen Väylävirastosta.

Joensuun ratapihan parantamishankkeessa asemanseutu uudistetaan nykyliikennettä palvelevaksi ja toimivammaksi. Urakoitsijana toimii NRC Group Finland Oy.

Lisätiedot:

Jetro Matilainen, projektipäällikkö 

Väylävirasto

puh. 050 505 1513

etunimi.sukunimi(at)vayla.fi 

Lue lisää Väyläviraston verkkosivuilta: https://vayla.fi/joensuun_ratapiha 

Seuraa hanketta Facebookissa: https://www.facebook.com/joensuunratapiha

Hyvinvointialueiden toiminta on vasta alussa, mutta puheenjohtajat vakuuttavat, että julkiset sote- ja pela-palvelut toimivat tulevaisuudessakin luotettavasti. Sen takeina ovat yli 200 000 ammattilaisen osaaminen ja demokraattinen päätöksenteko.

−Valtava hallinnollinen fuusio ei ole sujunut kaikkialla ongelmitta. Viiden ensimmäisen kuukauden jälkeen uskallamme kuitenkin sanoa, että tilanne on parempi kuin yleinen keskustelu antaa ymmärtää.

−Julkisuuskuvassa yksittäiset kielteiset ilmiöt painottuvat. Maksamme edelleen koronavuosien tuottamaa hoitovelkaa, joka on jonouttanut palvelut ja uuvuttanut henkilöstöä. Muutos kohti parempaa on silti alkanut, puheenjohtajat toteavat.

Muutos on välttämätöntä, eikä sille ole vaihtoehtoja. Uudistumisen täytyy kohdistua sekä rakenteisiin että toimintatapoihin.

Sosiaali- terveydenhuollon kehittäminen juuttui välillä yli vuosikymmeneksi, kun kaikki tahot odottivat sote-uudistuksen valmistumista. Sinä aikana monet ongelmat kärjistyivät, ja viime vuodenvaihteessa ne siirtyivät ratkaisemattomina uusille hyvinvointialueille. Lähtökohta ei ole helppo, sillä edessämme on samaan aikaan sekä kiristyvä talous että pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä.

Olosuhteet ja alkuasetelmat ovat eri hyvinvointialueilla hyvin erilaisia. Kaikkia yhdistää kuitenkin sama tavoite, vaikuttavuuden lisääminen. Tulevaisuudessa meidän on saatava samalla rahalla enemmän ja parempia tuloksia. Vain siten voimme turvata palveluiden kehittymisen ja hyvät työolot eri puolilla maata.

Hämeenlinna-Vanajan seurakunta avaa tiistaina 6.6. klo 9 verkkoajanvarauksen vihkimisiin ja avioliiton siunauksiin. 

Vihkiaikoja voi varata verkkopalvelun kautta aikaisintaan kahden viikon päähän. Samaan aikaan verkkoajanvarauksen kanssa avataan myös vihkiajanvaraukset aina 31.5.2025 asti. Tiistaista 6.6. alkaen kesän 2024 vihkiparit pääsevät siis jo varaamaan aikoja.  

- Haluamme helpottaa ja nopeuttaa ajanvarauksen tekemistä. Varsinkin nuoret aikuiset ovat tottuneet tekemään kaiken netissä, kertoo johtava kappalainen Hanna-Leena Kevätsalo-Vuorio.  

Ajanvarauksessa valitaan vihkiaika sekä vihkipaikka, mikäli morsiuspari haluaa tulla vihityksi Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kirkoissa tai muissa tiloissa. Vihkiminen onnistuu myös muissa kuin seurakunnan tiloissa. 

- Jokin verran varsinkin kesäisin hääparit toivovat vihkimistä juhlapaikalla tai muussa heille merkityksellisessä paikassa.  

Myös vihkipapista voi esittää toiveen ajanvarauksen yhteydessä tai ilmoittaa, mikäli pappi on tulossa muualta. Monesti muualta tuleva pappi on pariskunnan tuttava tai sukulainen.  

- Pyrimme täyttämään hääparien toiveet vihkipapista, jos se vain on työvuorojen puitteissa mahdollista. Papeillakin on vapaapäiviä ja lomia, joten aina emme pysty kaikkia toiveita toteuttamaan, Kevätsalo-Vuorio kuvailee.  

Vihkiajanvarauksen voi tehdä netissä kumpi tahansa hääparista. Ajanvaraus vaatii vahvan tunnistautumisen esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla. Varaaja saa varausvahvistuksen sähköpostiinsa 1–2 arkipäivän kuluessa varauksen teosta.  

- Palvelu on uusi, joten toivomme saavamme paljon palautetta vihkipareilta palvelun käytöstä ja yleensäkin vihkimisiin liittyviä toiveita.  

Hääajan voi edelleen varata myös puhelimitse seurakunnan Palvelutoimistosta, p. 040 804 9333 (arkisin klo 9–12 ja 13–15). Myös erityisten toiveiden suhteen kannattaa olla yhteydessä Palvelutoimistoon. Hääyö-tapahtumien vihkiaikoja ei voi varata verkosta.  

Varaa vihkiaika helposti verkossa: www.hameenlinna-vanajanseurakunta.fi/haat (Verkkopalvelun linkki aktivoituu tiistaina 6.6.2023 klo 9)

Lisätiedot: 

Johtava kappalainen Hanna-Leena Kevätsalo-Vuorio, 040 804 9316 
Viestintäpäällikkö Reetta Laaksonen, 040 804 9325 
Hämeenlinna-Vanajan seurakunta 

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluehallituksen esityslista 7.6.2023 on julkaistu hyvinvointialueen verkkosivuille: https://mfiles.eksote.fi/kokoukset/ekhva/3/94

Mediataiteilija Matti Sampela toteuttaa kesän aikana videomuotokuvia valokuvista ja tekstistä kuvia tuottavan tekoälyn avulla. Kuvauspajat käynnistyvät ensi viikolla ja niihin on vapaa pääsy.  

Tuusulalaiset pääsevät osallistumaan kesätaiteilijan työskentelyyn omien kasvojensa mukaan tehtyjen tekoälymallien avulla. Matti Sampela yhdistelee tekoälyn avulla taiteessaan osallistujien toiveita ja unelmia heidän kasvonpiirteidensä mukaan luotuihin muotokuviin. Muotokuvien pohjana käytetään kuvauspajoissa otettuja valokuvia.

Kuvauspajoja järjestetään kaikissa kuntakeskuksissa ja ensimmäiset kuvauspajat järjestetään tiistaina 6.6.2023 Tuusulan pääkirjastolla. Kuvauspajoihin voi varata ajan etukäteen, tai saapua paikalle ex-tempore.

– Toivon mahdollisimman monipuolisesti osallistujia eri taustoista, kaikki ovat tervetulleita. Kuvaukseen voi saapua hyvin matalalla kynnyksellä. Kuvauspajoihin voi tulla myös kyselemään projektistani kesätaiteilijana tai yleisesti työskentelystäni, Matti Sampela kertoo.

Kesätaiteilijan kuvauspajat 

Tuusula pääkirjasto, Autoasemantie 2, Tuusula

• Ti 6.6. ilman varausta klo 12.30–16.30
• Ti 13.6. ilman varausta klo 12.30–15 ja varauksella klo 15–16.30
• Ti 20.6. ilman varausta klo 13.30–16 ja varauksella klo 16–17

Jokelan kirjasto, Keskustie 20, Jokela

• Ke 7.6. ilman varausta klo 12.30–16
• Ke 14.6. ilman varausta klo 12.30–15 ja varauksella klo 15–16
• To 22.6 ilman varausta klo 12.30–15 ja varauksella klo 15–16.

Kellokosken kirjasto, Kuntotaival 2B, Kellokoski

• To 8.6. ilman varausta klo 13.30–17.30
• To 15.6 ilman varausta klo 13.30–16 ja varauksella klo 16–17.30
• Ke 21.6. ilman varausta klo 12.30–15 ja varauksella klo 15–16

Ilmoittautuminen ja heinäkuun kuvausajankohdat: tuusula.fi/kesataiteilija

Mitä kuvauksessa tapahtuu?

Pajassa Sampela ottaa valokuvia osallistujista. Valokuvaus kestää n. 15 min. Valokuvaukseen ei tarvitse valmistautua. Kuvausten ohessa kuvattava voi täyttää lyhyen haastattelulomakkeen, jonka aiheita hyödynnetään tekoälymuotokuvan tekemisessä. Kuvattava täyttää myös kuvauslupakaavakkeen (alle 18-vuotiaan luvan antaa huoltaja). Sampela käsittelee valokuvaa tekoälyn avulla ja koostaa muotokuvista videon, joka on nähtävillä Tuusula-viikolla 17.-23.7.2023.

Kesätaiteilijan teoksen esitykset

Kesätaiteilija esittelee valmiita videoteoksia Tuusula-viikolla seuraavasti:

• Ti 18.7. klo 11–13 Kellokosken Nuorkka, Kuntotaival 2 (käynti kirjastotalon päädystä), Kellokoski 
• Ke 19.7. klo 15–17 Tuusulan pääkirjasto, Autoasemankatu 2, Tuusula 
• To 20.7. klo 15–17 Jokelan kirjasto, Keskustie 20, Jokela 
  
  

Matti Sampela on valmistunut kuvataiteilijaksi Tampereen ammattikorkeakoulusta ja opiskellut piirustusta ja maalausta Edinburgh College of Artissa. Sampela on kuvataiteilija, graafinen suunnittelija ja valokuvaaja, joka taiteessaan yhdistelee piirustus- ja maalaustekniikoita digitaaliseen 3D-grafiikkaan ja valokuvaan.

Lisätietoa: Kesätaiteilija Matti Sampela, matti.sampela@tuusula.fi, 040 314 3453

Kuva: Unimuotokuva (osa teoksesta), 2023, Matti Sampela

Etelä-Karjalan hyvinvointialue on ottamassa käyttöön ylimääräisen palkkion, jolla houkutellaan työntekijöitä ikäihmisten ympärivuorokautiseen palveluasumiseen.

– Yksiköiden asiakaspaikkoja on jouduttu sulkemaan, koska työntekijöitä ei yksinkertaisesti ole. Tällä hetkellä on poissa käytöstä noin 40–50 asiakaspaikkaa, arjen tuen ja toimintakyvyn palveluiden toimialuejohtaja Anu Koivumäki toteaa.

Ikäihmisten asumisen paikkojen vajaus ja siitä johtuva jatkohoitopaikkojen puute ovat aiheuttaneet päivystyksen, muun akuuttihoidon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen vuodeosastojen ruuhkautumisen. Hyvinvointialueella on toimittu ylipaikoilla pitkäkestoisesti.

Mahdollisuutta siirtää hyvinvointialueen omia työntekijöitä toiminnosta toiseen, esimerkiksi kotihoidosta asumispalveluihin, on kartoitettu, mutta nämä toimet on todettu rajallisiksi. Paikallisesti on arvioitu myös kotihoidon palveluiden korvaamista yksityisten palveluntuottajien palveluilla, mutta muutokset edellyttävät pitkäjänteisempää suunnittelua yhdessä palveluntuottajien kanssa. 

Aluehallitukselle esitetään rekrytointipalkkion käyttöönottoa ensi viikolla

Keskiviikkona 7.6.2023 kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään ympärivuorokautista palveluasumista tarjoaviin yksiköihin käyttöönotettavaksi uutta 1 500 euron rekrytointipalkkiota. Rekrytointipalkkion tarkoituksena on varmistaa, että ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakaspaikat voidaan pitää täysimääräisesti auki. Näin voidaan ehkäistä myös päivystyksen, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen vuodeosastojen ruuhkautumista. Etelä-Karjalan hyvinvointialue on ottanut jo aiemmin käyttöön yleisen, koko hyvinvointialuetta koskevan 1 000 euron suosittelu- ja rekrytointipalkkion.

Esityksen mukaiseen rekrytointipalkkioon ovat oikeutettuja vakituisiin ja vähintään kuusi kuukautta kestäviin määräaikaisiin palvelussuhteisiin loppuvuoden aikana organisaatiossa uusina työntekijöinä aloittavat henkilöt. 31.12.2023 asti kestävän kampanjan aikana ympärivuorokautisen palveluasumisen uudelle työntekijälle maksetaan kertakorvauksena 500 euron palkkio välittömästi työsuhteen alkaessa ja 1 000 euron palkkio siinä vaiheessa, kun uusi työntekijä on ollut tehtävässään kuusi kuukautta. Esitettyä korvausta ei makseta tilanteessa, jossa työntekijä on siirtymässä yksiköstä toiseen hyvinvointialueen sisällä.

Esitetty palkkio koskee kaikkia hyvinvointialueen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköitä sekä niitä yksiköitä, joissa ympärivuorokautista palveluasumista ja yhteisöllistä asumista toteutetaan samassa yksikössä. Näitä yksiköitä ovat Sammonkoti, Penttiläntien palvelukoti ja Leivontien palvelukoti (Lappeenranta), Palvelukoti Taipale (Taipalsaari), Suvanto (Savitaipale), Tuulenpesä ja Harjulakoti (Rautjärvi), Ruokolahden palvelukeskus, Iltatähti, Ruokorinne ja Toimila (Ruokolahti) sekä Käskynkkä (Parikkala).

Korvausta ei maksettaisi tilanteessa, jossa työntekijä olisi siirtymässä yksiköstä toiseen hyvinvointialueen sisällä.

Hyvinvointialueella tarvitaan lisää työntekijöitä

Henkilöstöjohtaja Nina Holopainen korostaa, että rekrytointipalkkioiden rinnalla hyvinvointialueella investoidaan nyt määrätietoisesti henkilöstökokemuksen kehittämiseen, rekrytointiin ja työnantajamarkkinointiin.

– Työntekijöiden sitoutumista ja saatavuutta edistetään myös panostamalla työn mielekkyyteen, palkitsemiseen, organisaatiokulttuuriin ja johtamiseen. Rahapalkkiot ovat toissijainen keino, Holopainen muistuttaa.

Hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen korostaa, että vaikka pitkän tähtäimen toimenpiteet ovatkin tekemisen keskiössä, haasteellisissa tilanteissa on kyettävä harkitsemaan myös poikkeuksellisia toimia.

– Tämänhetkinen tilanne on sellainen. Kustannuksiltaan raskaammat palvelut ruuhkautuvat ja erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen toiminta häiriintyy, koska asumisen paikkoja joudutaan sulkemaan työntekijäpulan takia.

Tällä hetkellä ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstötarve on noin 25–30 henkilöä. Rekrytointipalkkiokampanjan arvioitu kustannus olisi 40 000–50 000 euroa.

Lisätietoja medialle:

Sally Leskinen, hyvinvointialuejohtaja, puh. 040 049 7418, sally.leskinen@ekhva.fi Anu Koivumäki, arjen tuen ja toimintakyvyn toimialuejohtaja, puh. 040 768 8783, anu.koivumaki@ekhva.fi
Nina Holopainen, henkilöstöjohtaja, puh. 040 513 7746, nina.holopainen@ekhva.fi

Aaro Vuorenmaa, Onni Timonen, Eemi Ilomäki ja Onni Tuomela valmistuvat Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmasta ja siirtyvät suoraan opiskelemaan Tampereen Ammattikorkeakoulun toiselle vuosikurssille.

Takana on ainutlaatuinen opiskelukokeilu: ammattiopistosta valmistuvat ammattilaiset aloittavat suoraan ammattikorkeakoulun toiselta vuosikurssilta. Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun kokonainen luokka on aloittanut ammattiopistossa samanlaisen ammattikorkeakouluun tähtäävän opintorakenteen. Opinnoissaan opiskelijat ovat suorittaneet 180 osaamispistettä, joihin sisältyy 60 osaamispistettä ammattikorkeakouluopintoja, jotka ovat niin kutsuttuja väyläopintoja.

”Hyvä oikoreitti”

– Ammattikoulun kakkos- ja kolmosvuonna kävimme jatkuvasti kursseja TAMKssa, niin että kasassa on nyt noin vuoden opinnot”, Onni Timonen kertoo.
– Niin, että nyt mennään sitten suoraan kakkoselle! Aaro Vuorenmaa vahvistaa.
Suoraan? Entä pääsykokeet?
– Ei sellaisia ole, meidän pitää vaan vastaanottaa opiskelupaikka!

Tämähän kuulostaa suorastaan nerokkaalta! Suoritat ammatillisen perustutkinnon ja samalla oikaiset ammattikorkeakouluun, josta valmistut nopeammin kuin muut. Mitä tällainen pikatie vaatii? Nuoria ja opettajia jututtaessa tulee selväksi, että kyseessä ei ole läpihuutojuttu. AMK-kurssit vaativat omistautumista ja enemmän esimerkiksi matematiikka- ja kielitaitoja, kuin ammattiopiston perusopinnot

– Ollaan opiskeltu siellä pelkkiä kirjallisia aineita. Kyllä se taso siellä oli ihan toinen kuin täällä ammattikoulussa. Paljon vaikeampaa, Timonen miettii.
– Lukion käyneille tietyt asiat ovat varmasti helpompia, olihan se differentiaalien pyörittely alkuun aika haastavaa, Vuorenmaa myöntää ja jatkaa:
– Mutta käytännön hommissa tilanne oli sitten toisin päin. Eiväthän ne muut tunnistaneet edes perustyökaluja, ehkä mitan korkeintaan!
– Kyllä ammattikoulun käyneet ovat siellä haluttuja opiskelijoita, lehtori Matti Hellsten tukee
– Meidän opiskelijoillamme on käytäntö hallussa ja aivan erilaiset suhteet teollisuuteen ja muuhun työelämään. Siltä pohjalta on aivan eri hakea esimerkiksi inssityöpaikka.

Kenelläkään nuorista ei ole lähipiirissä kone- ja tuotantotekniikan taustaa, vaan ala on löytynyt esimerkiksi oman koneisiin liittyvän innostuksen myötä. Osalle tieto mahdollisuudesta jatkaa ammattikorkeakouluun tuli yläkoulun opojen kautta. Eemi Ilomäki löysi AMK-väyläopinnot itse.
– Ajattelin että mielenkiintoinen juttu. Ja hyvä oikoreitti!

Kuitenkaan pelkkä halu nopeaan ja suoraan reittiin insinööriksi ei riitä. Motivaatio ja kyky opiskella myös haastavampia kirjallisia aineita täytyy löytyä.
– Kolme näistä AMK-väylään valmistuvista opiskelijoista ovat opintojen ohessa toimineet myös Tredun kansainvälisessä AR/VR-projektissa, jonka puitteissa nuoret kävivät Saksassa ja Hollannissa. Eemi Ilomäki sai myös pronssia Taitajassa, eli ammattitaidon SM-kilpailuissa, lehtori Ville Sirén kertoo.

Maailma pyörii kone- ja tuotantotekniikalla

Millaisia terveisiä valmistuvat lähettävät yläkoululaisille?
– Jos haluaa tulevaisuudessa tehdä monipuolista tekniikan alan hommaa, ykkösvaihtoehto on tulla Treduun automaatiopuolelle! Vuorenmaa maalailee.
– Hyvä ja varma paikka, täältä pääsee lähes mihin vaan hommiin, komppaa Timonen.

Kone- ja tuotantotekniikan alan ahkeralle opiskelijalle ja tarkalle ammattilaiselle töitä löytyy varmuudella suhdanneheittelyistä huolimatta myös tulevaisuudessa.
-Sano mikä tahansa ammatti? Kaikki mahdolliset ammattilaiset alasta riippumatta työskentelevät kone- ja tuotantotekniikan avulla valmistetuilla työvälineillä. Oli sitten kyseessä kuorma-auton tai metsäkoneen kuljettaja, siivooja, opettaja tai kirurgi. Jokaisen työvälineisiin on tarvittu kone- ja tuotantotekniikkaa, lehtori Timo Saari kertoo.

Ensimmäinen vuosikurssi kohtasi matkan varrella hiukan säätöä ja suunnittelun kömpelyyttä, mutta sekä opettajat että opiskelijat ovat kokonaisuuteen tyytyväisiä. Ja jatkoa on luvassa, syksyllä 2023 Tredussa aloitti jo 15 uutta opiskelijaa vastaavanlaisiin opintoihin.

Samalla päättäväisyydellä, kun vaativat AMK:n lukuaineet on ammattiaineiden rinnalla suoritettu, on poikien tulevaisuudensuunnitelmatkin selkeät. Ensin käydään armeija, sitten suoritetaan insinööriopinnot. Vuorenmaa ja Timonen tähtäävät johtotehtäviin, ehkä kansainväliselle uralle.

– Viiden vuoden päästä olen alalla töissä, viidentoista vuoden päästä teen omalle yritykselleni töitä. Se on aina ollut tavoitteenani, että jotain itselleni teen! puolestaan kertoo Timonen sellaisella määrätietoisuudella, ettei haastattelijalle jää hetkenkään epäilystä siitä, etteivätkö nämä nuoret tule toteuttamaan nämä unelmansa. Ja paljon enemmänkin.

Suomenlinnan museoiden yhteistä museopäivää vietetään vuosittain Kustaan päivänä 6. kesäkuuta Ruotsin kuningas Kustaa III kunniaksi. Linnoituksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1748, ja Kustaa III sodassa Sveaborg eli Viapori toimi laivastotukikohtana.

Erityistä tänä vuonna on se, että Unescon maailmanperintökohteen monissa museo- tai matkailutoimintaan liittyvissä palveluissa tulee tasavuosia täyteen: Sukellusvene Vesikko on ollut avoinna yleisölle 50 vuotta, Tullimuseo täyttää 30 vuotta ja Suomenlinnan ensimmäisen matkailuesitteen julkaisemisesta on kulunut 100 vuotta Ensimmäinen matkailuesite toteutettiin vuonna 1923 Suomen matkailuyhdistyksen kustantama ja Ehrensvärd-seuran julkaisemana.

Museopäivänä linnoituksen kuuteen museoon on maksuton sisäänpääsy. Monissa palveluissa on pidennetyt aukioloajat aina iltakahdeksaan saakka ja luvassa on extraohjelmaa.

Suomenlinna-museossa vierailee 25-vuotisjuhlavuottaan viettävän Suomenlinnan seikkailukierroksen kuningas Kustaa III palvelijoineen. Museolla on myös seikkailukierroksen 25-vuotiskuvaelma esillä. Lapsille ja lapsenmielisille on jalokivijahti -rastirata. Päämuseon perusnäyttely esittelee linnoituksen historian vaiheita. Näyttelyssä on muun muassa käyttöesineistöä, työkaluja, aseita ja ammuksia, joita on löydetty Suomenlinnan kaivauksista ja ullakoilta. Museon yläkerrassa esitellään linnoituksen mittavaa restaurointityötä ja vaihtuvien näyttelyiden tilassa on valokuvaaja Björn Elmgrenin näyttely Tervan tuoksu ja vasaroiden kalke: valokuvia perinnelaivojen korjaustöistä Viaporin telakalla, joka esittelee Suomenlinnan telakan nykyistä toimintaa mustavalkovalokuvien kautta.

Seikkailukierroksen hahmot vierailevat myös Ehrensvärd-museossa. Ehrensvärd-museo esittelee linnoituksen ruotsalaisen kauden historiaa. Talon ensimmäinen isäntä oli linnoituksen suunnittelija ja rakennustöiden johtaja Augustin Ehrensvärd. Museon kokoelmissa on muun muassa muotokuvia, pienoismalleja, aseita, kustavilaisia huonekaluja sekä Suomenlinnaa esittäviä öljymaalauksia 1760-luvulta.

Suomenlinnan Lelumuseon ja Samovarbar Cafén terassilla kuullaan vanhoja iskelmiä teemalla Mikki Hiiri skönehädässä Slangikuoron esittämänä ja nautitaan nostalgiasta. Puuterin­värisessä pitsihuvilassa sijaitsevan Lelumuseon kokoelmiin kuuluu vanhoja nukkeja, antiikkinalleja ja muita vanhoja leikkikaluja 1800-luvun alkupuolelta Neuvostoliiton romahdukseen saakka. Sota-ajan leikkikalut ja pelit sekä ainutlaatuinen muumikokoelma ovat yksi museon erikoisuuksista.

Sotamuseossa on harvinainen tilaisuus nähdä salauslaite Enigma, ja kuulla sen tarina ”Tätä ei voi murtaa”. Lisäksi museopäivänä on vartin intro-opastuksia museon sisällisota-, talvisota- ja jatkosotaosioihin sekä Tykistömaneesin näyttelyyn aiheella Kylmää sotaa ja kriisinhallintaa.

Tullimuseoon on avautunut uusi teemanäyttely ”Lautalla lännestä – Tullin ja autolauttaliikenteen historia”. Näyttely kertoo Tullin ja autolauttaliikenteen yhteistä tarinaa, jolla on edelleen valtava merkitys Suomen taloudelle ja yhteiskunnalle.

Museopäivä kannattaa aloittaa Suomenlinnan vierailijakeskuksesta päälaiturin lähellä sijaitsevasta vaaleanpunaisesta Rantakasarmin rakennuksesta. Vierailijakeskuksessa on maksuton johdantonäyttely, ja saat parhaat vinkit juuri sinun seurueellesi museopäivän viettoon. Lisäksi kävijöitä auttavat tapahtumapäivän museopäiväneuvojat. Heidät tunnistaa sinisestä asusta.

Museopäivän tarkemmat tiedot, ohjelma ja aikataulut löytyvät Suomenlinnan tapahtumakalenterista osoitteessa https://www.suomenlinna.fi/tapahtumat/

Lappeenrannan kaupungin vammaisneuvosto järjestää Lappeenrannan Satamatorilla tiistaina 13.6.2023 klo 14 - 17 "Täällähä myökin asutaa" -tapahtuman.

- Vammaisneuvosto järjesti viime kesänä ensimmäisen kerran "Täällähä myökin asutaa!" -tapahtuman. Saamamme positiivisen palautteen kannustamana kutsuimme jälleen vammaisjärjestöt ja niiden kansalliset liitot sekä muut kohderyhmän toimijat yhteen ja olemme näkyvästi esillä, kertoo Jaana Kauppinen, vammaisneuvoston puheenjohtaja. -Tapahtuman yhtenä tavoitteena on kokoontua yhteen ja nauttia toistemme tapaamisesta, jatkaa Kauppinen.

- Täällähä myökin asutaa -teema kuvastaa sitä kuinka Lappeenranta on meidän kaikkien kaupunki, avaa vammaisneuvoston sihteeri ja kaupungin osallisuuskoordinaattori Pia Pulliainen tapahtuman teemaa. - Vammaisuus useimmiten näkyy ja näkyvä erilaisuus saattaa hämmentää. Kun tullaan "tutuiksi", niin hämmennys häviää. Sen takia olemme täällä näkyvästi kertomassa, että täällähä myökin asutaa, vammaisina ja toimintarajoitteisina ja kuitenkin yhdenvertaisina ja tasa-arvoisina muiden lappeenrantalaisten kanssa, Pulliainen täsmentää.

Monipuolista ohjelmaa

Tapahtuman juontajana toimii tuttu ääni YLE:n radioaalloilta eli Sirkka Haverinen. Tapahtuma alkaa klo 14 jolloin vammaisneuvoston puheenjohtaja Jaana Kauppinen toivottaa kaikki tervetulleiksi tapahtumaan ja tapahtuman avauspuheenvuoron pitää vammaisurheilija Maria Sipari.

- Viime kesän tapahtumassa oli vahvasti esillä esteettömyys. Esteettömyys on edelleen meille tärkeä asia. toteaa Jyry Loukiainen, vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmän puheenjohtaja. - Tänä vuonna haluamme tuoda esille vammaisten ja eri tavoin toimintarajoitteisten liikkumista, harrastamista ja urheilutoimintaa.

Tapahtuman alussa pääsee halutessaan kokeilemaan pyörätuolitanssia. - Pyörätuolitanssi eli paratanssi on vammaisliikuntalaji, jota voi harrastaa sekä kuntoilu- että kilpailumielessä. Tanssia voi yksin, parina vammattoman pystytanssijan kanssa tai toisen pyörätuolinkäyttäjän kanssa tai ryhmässä! Vamman asteella tai laadulla ei ole väliä, kuka tahansa voi harrastaa pyörätuolitanssia! Myös vammattomat pystytanssijat ovat tervetulleita toimintaan, kertoo Minna Turkia pyörätuolitanssin vetäjä.

TwoStep tanssistudion erityisen tuen opetusryhmän tanssiesityksen kautta koetaan lisää tanssin riemua ja liikunnan iloa.

Puoli neljän aikaan on vuorossa Budoseura Kamizan sovelletun judon lajiesitys. - Sovelletun judon ryhmä on toiminut Lappeenrannassa jo vuodesta 1995 lähtien. Harrastajia meillä on noin 10, joista kaikki ovat kehitysvammaisia. Puolet ryhmästä on koululaisia ja toinen puoli aikuisia, kertoo apuvetäjä Sirkka Rennola sovelletun judon ryhmästä.

Kello neljältä alkaa Satamatorilla Amazing Sport, jossa kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja, valtuutettu Jyri Hänninen ja hallintopäällikkö Jukka-Pekka Lätti sekä Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtaja Satu Sikanen pääsevät kokemaan vammaisurheilua ja liikuntaa. He kokeilevat muun  muassa pyörätuolimiekkailua, ajavat erilaisilla vammaisille sopivilla polkupyörillä. Amazing Sport osion juontaa kaupunginvaltuutettu ja vammaisneuvoston jäsen Juha Härkönen.

Tapahtuman viimeinen ohjelmanumero puoli viiden aikoihin vie meidät Suvorov Bandin riehakkaan musiikiteatterin esityksen siivittämänä kaupunkimme historiaan. Tapahtuma loppuu viideltä.

Paikalla myös useita toiminnan esittelijöitä

Monipuolisen ja viihteellisen ohjelman lisäksi tapahtumassa voi tutustua eri toimijoihin, joiden pääasiallinen kohderyhmä ovat vammaiset ja toimintarajoitteiset lappeenrantalaiset. Paikalla on 31 eri toimijaa esittelypisteillä Satamatorilla.

- Tapahtumassa ovat mukana vammaisjärjestöistä ja vastaavista yhdistyksistä: Etelä-Karjalan Kilpi, Etelä-Karjalan Muisti, Etelä-Saimaan CP -yhdistys, Etelä-Saimaan Invalidit, Etelä-Saimaan Kuulo & Kuulo-auto palveluineen, FinFami Mielenterveysomaiset, Kaakkois-Suomen lihastautiyhdistys, Kasuilco, avanne- ja vastaavasti leikattujen yhdistys, Lappeenrannan Kehitysvammaisten tuki, Lappeenrannan reumayhdistys, Lappeenrannan Seudun Diabetesyhdistys, Näkövammaisten liitto ry ja Etelä-Karjalan Näkövammaiset sekä Opaskoirayhdistys.

Kuuloliiton kuuloautossa on mahdollisuus osallistua kuuloseulaan. Seula on tarkoitettu henkilöille, jotka epäilevät kuulonsa heikentyneen, mutta jotka eivät vielä käytä kuulokojetta. Tule testauttamaan kuulosi kuuloautoon. Kuuloseulan tulos tulkitaan heti, luvataan Kuuloliitosta. Kuuloauto on paikalla jo klo 10 alkaen Satamatorilla.

Vammaisurheilujärjestöjä ja vammaisurheilua ja liikuntaa esittelevät Lappeenrannan vammaiskeilailu ry,  Paralympiakomitea ja Rentoisa, erityisjooga, joka sopii kaikille vammaan tai erityisyyteen katsomatta.

Paralympian esittelypisteellä voi kokeilla erilaisia erikoispyöriä, muun muassa käsipyörää, nojapyörää ja kolmipyörää. Mukana on myös maastopyörätuoli.

Paikalla ovat myös Etelä-Karjalan Pelastuslaitos sekä SPR Piristäjät ja heidän sähköriksapyöränsä. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen vammaispalvelut ovat myös mukana tapahtumassa.

Etelä-Karjalan kansalaisopisto esittelee erityisryhmille suunnattua kurssitarjontaa. Kansalaisopistolla on erilaisia opintopiirejä ja muun muassa teatteria, kuvataidetta ja musiikkia tarjolla vammaisille myös tulevana lukuvuonna.

Kuntoutuspalveluita esittelevät Coronaria Oy, Kuntoutus- ja terapiapalvelut, ja FysioAhonlaita tmi. Koti-ja hoivapalvelut Hyvinvointia Kotiin on kertomassa kotipalveluista, hoidosta ja hoivasta, joiden avulla helpotetaan kotona asumista sekä edistetään ikäihmisen henkistä ja fyysistä toimintakykyä.

Respecta esittelee palveluitaan ja tuotteitaan muun muassa arkea helpottavia apuvälineitä. Heillä on mukana kolmipyöriä niin aikuiselle kuin lapselle, sekä kevyt sähköpyörätuoli Wingus on näytillä myös.

Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö esittelee tapahtumassa Hiitolanjoen, Lahnasenkosken ja Kangaskosken esteettömiä ja saavutettavia kulkuväyliä sekä Päihäniemen uusia esteettömiä grillikatoksia.

Hankkeita esittelevät Etelä-Karjalan Martat ry, MIA- Minun arkeni ja Laptuote -säätiö, Mie Ite - Digiä kaikille.

Lappeenrannan kaupungin toimialoilta mukana on liikuntatoimi esittelemässä etenkin erityisliikuntaa. Kulttuuritoimi kuuntelee kaupunkilaisten toiveita ja kertoo tulevasta Kulttuurin unelmavuodesta 2024 sekä museon, teatterin ja orkesterin tarjonnasta. Onnekkain voi voittaa arvonnassa ämpärillisen kulttuurielämyksiä. Kirjasto vastaa kysymyksiin ja kertoo erityisryhmille soveltuvista aineistoista sekä Saavutettavuuskirjasto Celian palveluista.

Lappeenrannan kaupungilta on mukana myös esittelypisteellä tapahtuman järjestäjä Vammaisneuvosto sekä Vanhusneuvosto ja kaupungin Asukas- ja alueneuvosto. Mukana olevat neuvostot ovat kaupungin vaikuttamistoimielimiä, joiden kautta saadaan kaikkien asukkaiden asiantuntemus ja mielipiteet mukaan kunnan eri toimialojen suunnitteluun ja päätöksentekoon, myös vammaisten ja ikääntyneiden.

- Tervetuloa kaikki lappeenrantalaiset mukaan tapahtumaan, tämä tapahtuma on meille kaikille, kannustaa vammaisneuvoston puheenjohtaja Jaana Kauppinen saapumaan Satamatorille.

Vammaiset ovat yhteiskuntansa aktiivisia jäseniä

YK:n yleissopimuksen koskien vammaisten henkilöiden oikeuksia, yksi keskeinen sisältö on:

"YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista on myös tärkeä muutoksen väline. Sen kautta asenteet ja lähestymistavat vammaisia henkilöitä kohtaan muuttuvat.

Tämä on olennainen askel muutoksen tiellä kohti uutta käsitystä vammaisuudesta ja vammaisten henkilöiden asemasta. Perinteisesti vammaiset henkilöt ovat olleet hyväntekeväisyyden ja lääketieteellisen hoidon kohteita.

Sopimuksessa vahvistetaan näkemystä siitä, että vammaiset henkilöt ovat oikeuksien haltijoita, ja he voivat vaatia oikeuksiaan sekä tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä vapaasti. He ovat ympäröivän yhteiskuntansa aktiivisia jäseniä."

Lisätietoa tapahtumasta:

Pia Pulliainen, osallisuuskoordinaattori, vammaisneuvoston sihteeri, Lappeenrannan kaupunki, puh. 040 5494 740, sähköposti: pia.pulliainen@lappeenranta.fi

Lappeenrannan kaupungin vammaisneuvosto: https://lappeenranta.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/paatoksenteko/vammaisneuvosto

Täällä myökin asutaa! -sivusto: https://lappeenranta.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/paatoksenteko/vammaisneuvosto/taallaha-myokin-asutaa-tapahtuma

Suomen tietokirjailijat ry ja Lauri Jäntin säätiö jakoivat kolmattatoista kertaa tietokirjastipendejä peruskoulun päättöluokan oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Sadan euron arvoiset stipendit myönnettiin tunnustuksena ahkerasta tietokirjojen lukemisesta tai kuuntelemisesta. Stipendit jaettiin oppilaille koulujen kevätjuhlissa. Lista stipendin saajien kotipaikkakunnista ja kouluista on tiedotteen lopussa.

Yläasteiden, lukioiden ja ammattikoulujen opettajat hakivat stipendejä oppilailleen. Hakemuksissa pyydettiin kertomaan, mitä tietokirjoja oppilas on lukenut, onko hän kiinnostunut jonkin tietyn alan tietokirjallisuudesta ja miten tämä ilmenee. Stipendejä hakivat monipuolisesti kaikkien oppiaineiden opettajat. Hakemusten joukosta Suomen tietokirjailijat ry:n ja Lauri Jäntin säätiön edustajista koottu raati valitsi stipendinsaajat.

Nuoret lukevat tietokirjoja tiedonhalusta ja oppimisen ilosta

Hakemusten perusteella nuoret lukevat tietokirjallisuutta, koska he haluavat syventää ymmärrystään heitä kiinnostavista aiheista. Nuorista välittyi kuva monipuolisina lukijoina, jotka pyrkivät kehittämään ajatteluaan ja avartamaan maailmankuvaansa. Tietokirjoja myös kuunneltiin painettujen kirjojen rinnalla.  

Tänäkin vuonna hakemuksissa korostui kiinnostuksenaiheiden moninaisuus. Hakemusten perusteella nuoret lukevat tietokirjoja perehtyäkseen tiettyyn aihepiiriin tai harrastukseensa syvemmin. Suosittuja lajeja olivat yhteiskuntaa ja historiaa käsittelevät teokset, elämäkerrat ja omiin harrastuksiin liittyvät oppaat. Osa nuorista luki ylimääräistä kirjallisuutta koulutehtäviä varten. Tänä vuonna luetuimmiksi teoksiksi nousivat Rutger Bregmanin Hyvän historia ja Yuval Noah Hararin Sapiens – Ihmisen lyhyt historia.

Hakemusten mukaan tietokirjallisuudesta saatu osaaminen näkyy oppilaiden perusteellisissa vastauksissa oppitunneilla ja kokeissa, kirjoitustaidon kohenemisessa, opetuksen ulkopuolisen tietämyksen syvenemisessä ja kriittisen ajattelun kehittymisessä. Monet myös kertoivat muille opiskelijoille lukemisen ilosta.

Stipendit kannustavat lukemaan tietokirjallisuutta

Tietokirjastipendin tarkoituksena on kannustaa koululaisia lukemaan tai kuuntelemaan tietokirjoja. Tänä vuonna stipendi on sadan euron arvoinen lahjakortti Suomalaiseen Kirjakauppaan. Stipendien lisäksi Suomen tietokirjailijat ry ja Lauri Jäntin säätiö tukevat koululaisten mahdollisuutta tutustua tietokirjallisuuteen myös tietokirjailijavierailuin. Toisen asteen oppilaitokset voivat hakea maksutonta tietokirjailijavieraista joka kevät ja syksy. Seuraavan kerran vierailijoita voi hakea elokuussa 2023 ja tietokirjastipendejä keväällä 2024.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Eveliina Laurila | Tiedottaja | Suomen tietokirjailijat ry | 050 574 5296 | eveliina.laurila@suomentietokirjailijat.fi
www.laurijantinsaatio.fi   |     www.suomentietokirjailijat.fi 

Stipendin saajat opiskelevat seuraavilla paikkakunnilla ja seuraavissa kouluissa:

Aura
Auran yhtenäiskoulu

Espoo
Kaitaan lukio
Mankkaan koulu
Otaniemen lukio
Tapiolan koulu 

Jurva
Jurvan Yhtenäiskoulu

Hämeenkyro
F. E. Sillanpään lukio

Hämeenlinna
Kaurialan lukio

Helsinki
Englantilainen koulu
Helsingin suomalainen yhteiskoulu
Maanviljelyslyseon osakeyhtiö/ Helsingin yhteislyseo
Helsingin normaalilyseo

Imatra
Itä-Suomen koulu

Joensuu
Joensuun lyseon lukio

Jyväskylä
Kilpisen yhtenäiskoulu

Kausala
Iitin lukio

Klaukkala
Mäntysalon koulu

Kuopio
Kuopion klassillinen lukio

Lahti
Lahden kristillinen koulu

Lieto
Liedon lukio

Littoinen
Kotimäen koulu

Nurmijärvi
Nurmijärven lukio

Oulu
Laanilan koulu
Ritaharjun koulu

Parikkala
Kirjolan koulu
Parikkalan lukio

Parola
Parolan yhteiskoulu

Pyhäjoki
Pyhäjoen lukio

Ruovesi
Ruoveden lukio (SASKY)

Savonlinna
Savonlinnan lyseon lukio

Seinäjoki
Nurmon lukio
Pruukin yhtenäiskoulu

Sodankylä
Lapin koulutuskeskus Redu / Sodankylä

Taivalkoski
Taivalkosken lukio

Tampere
Kaukajärven koulu
Tampereen klassillinen lukio
Tampereen yliopiston normaalikoulu
Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio

Turku
Ammattiopisto Spesia
Puolalanmäen lukio
Turun klassillinen lukio

Vantaa
Aurinkokiven koulu

Veteli
Vetelin yläkoulu

Ylöjärvi
Ylöjärven lukio