Älytekniikalla toimivan ääniopasteen nakuttava ääni voimistuu palvelun tarvitsijaksi tunnistetun käyttäjän lähestyessä valoja. Muulloin nakutus on hiljaisempi. Laite toimii bluetooth-yhteydellä. Kokeilu toteutetaan Humalistonkadulla kesäkuun aikana Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen näkövammaisten yhteistyönä.

Älykäs ääniopaste palvelee tarvitsijaa

Älykkään ääniopasteen tavoite on auttaa mahdollisimman hyvin opastusta tarvitsevaa. Laite tunnistaa lähestyvän näkövammaisen bluetooth-yhteyden kautta, joko älypuhelimen tai erillisen rannekkeen avulla. Ääni ohjaus voimistuu, kun laite tunnistaa käyttäjän, ja vaimenee, kun käyttäjä on poistunut bluetooth-kantaman ulkopuolelle. Ääniohjain pitää normaalisti hiljaisempaa tunnistettavaa ääntä, jolloin myös näkövammainen, jolla ei ole palvelua käytössä, pysty ylittämään risteyksen.

Äänen käyttäjäkohtaisella säätelyllä palvellaan näkövammasta, niin, että ääntä tuotetaan mahdollisimman vähän silloin kun palvelulle ei ole tarvetta. Älykäs ääniohjaus on näkövammaisille tervetullut kokeilu.

- Ääniohjauksella varustetut jalankulkijoiden liikennevalot ovat kaikille tuttuja jo useamman vuosikymmenen ajalta, mutta aina niiden ongelmana on ollut joko liian hiljainen äänisignaali, joka hukkuu liikenteen meluun vaikeuttaen niiden havaitsemista ja katujen ylittämistä tai ympäristön asukkaita on ärsyttänyt ääniopasteiden aiheuttama jatkuva äänisignaali. Tämä on johtanut ainaiseen äänitasojen säätöön, jolloin sopivan tason löytäminen on ollut haastavaa, kertoo Hannu Suvanto Varsinais-Suomen näkövammaiset Ry:stä

Turussa testataan älykästä ääniopastetta ensimmäisenä Suomessa valo-ohjatun suojatien ylittämisessä

Vaasassa otettiin käyttöön Suomen ensimmäiset älykkäät äänimajakat valo-ohjaamattomiin ylityksiin kävelykadulla. Turussa kokeillaan ensimmäistä kertaa valo-ohjatun risteyksen ylittämistä.

Turussa testataan kahta eri järjestelmää; Saksalaista RTB:n ääniopastinta ja ranskalaista Okeenean aBeacon -äänimajakkaa. Kokeilureitti kulkee Eerikinkadulta Ratapihankadulle ja ääniopasteet asennetaan Humalistonkadun oikealle puolelle (torin puoli).

Humalistonkadun alkupäähän, Eerikinkadun ja Yliopistonkadun ylityksiin tulevat RTB:n ääniopasteet. Loppupäähän, Puutarhakadun ja Ratapihankadun ylityksiin Okeenean äänimajakat. Testivaiheessa molemmat opastimet toimivat omilla sovelluksillaan ja kauko-ohjain toimii vain Okeenean äänimajakoissa.

Saksalainen RTB:n älyääniopastin reagoi ympäristön melutasoon sekä lähestyviin bluetooth-laitteisiin nostamalla nakutuksen äänenvoimakkuutta, kun rannekkeessa tai puhelimessa on ilmainen RTB:n LOC.id-sovellus aktiivisena. Puhelin puhuu myös havaitsemansa LOC.id-ominaisuudella varustetut liikennevalot.

Järjestelmille toivotaan vapaaehtoisia testaajia -ja palautetta kokemuksista

Kuka tahansa voi ladata itselleen tarvittavan sovelluksen ja testata järjestelmiä. Turussa toivotaankin kaikkien halukkaiden testaavan järjestelmiä. Palautetta toivotaan näkövammaisten lisäksi myös kaikilta muilta kokeilijoilta.

Palautteilla kerätään tietoa älykkäiden äänimajakoiden toimivuudesta liikennevaloissa Turun kaupungille, laitteiden kehittäjille ja liikenneministeriölle. Palautteet luovat pohjaa sille, että tulevaisuudessa Suomeen ja koko EU:n alueellekin saataisiin mahdollisimman yhtenäinen käytäntö älykkäiden liikennevaloääniopasteiden suhteen.

Palautteet sähköpostilla: liikennevalopalaute@vsn.fi

Järjestelmää esitellään medialle 6.6.

Kokeilussa mukana olevat toimijat järjestävät järjestelmän tutustumistilaisuuden 6.6. klo 13.00 alkaen. Esittelykierros alkaa Postitalon edestä (Eerikinkatu 21). Kävelyreitti kulkee Humalistonkatua pitkin Eerikinkadulta rautatieasemalle.

Kävely kestää noin puolisen tuntia. Kävelyn jälkeen on kahvitarjoilu, jonka yhteydessä on mahdollisuus tehdä haastatteluja. Kahvitarjoilu järjestetään Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry:n aluetoimintakeskuksella, osoitteessa Läntinen Pitkäkatu 37, 2 krs.

Järjestelmää esittelemässä paikalla ovat

• Jaana Engblom, oikeuksienvalvonnan asiantuntija, Näkövammaisten keskusliitto
• Juha Sylberg, esteettömyysasiantuntija, Näkövammaisten keskusliitto
• Väinö Rihti, ITC-asiantuntija, Varsinais-Suomen näkövammaiset Ry
• Hannu Suvanto, Varsinais-Suomen näkövammaiset Ry
• Maija Norava, liikennesuunnittelupäällikkö, Turun kaupunki

Paikalla on myös kokeilusta valtuustoaloitteen tehneitä valtuutettuja.

Sovellukset älypuhelimille

Sovellukset saksalainen RTB:
Anroid:  https://play.google.com/store/apps/details?id=de.rtb.locid&hl=fi&gl=US&pli=1

iPhone: https://apps.apple.com/app/id1146809656

Sovellukset ranskalainen Okeenea aBeacon:

Androidille: https://play.google.com/store/apps/details?id=fr.eoguidage.mymoveo&hl=fi&gl=US

iPhonelle: https://apps.apple.com/app/id945302895

Liitteenä olevassa dokumentissa tarkempaa tietoa järjestelmistä, V-S näkövammaiset Ry (pdf)

Lisätietoa:

Varsinais-Suomen näkövammaiset Ry

• Hannu Suvanto, 040 545 3655, suvanto@gmail.com
• Väinö Rihti, 040 159 2688, vaino@vsn.fi

Turun kaupunki

• Maija Norava, liikennesuunnittelupäällikkö, 044 907 4051, maija.norava@turku.fi

Alkava viikonloppu tarjoaa jälleen valtavasti katsottavaa kaikille urheilun ystäville Elisa Viihde Viaplayssa ja V sportin kanavilla. NHL-kausi huipentuu viikonloppuna alkaviin Stanley Cupin finaaleihin, Formula 1:ssä ajetaan Barcelonan uusitulla radalla ja maailman vanhin jalkapalloturnaus, Englannin FA Cup huipentuu lauantaina. Lisäksi on luvassa Saksan DFB Pokal ja Skotlannin cupin finaalit, golfin Porsche European Open, US Darts Masters, World Padel Touria, Nascaria ja paljon muuta huippu-urheilua.  

NHL Stanley Cup –finaalit alkavat lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Las Vegasista. Suomalaisittain suurin kiinnostus osunee Floridan suuntaan, jossa Barkovin johdolla peräti neljä suomalaista jahtaa voittoa (Aleksander Barkov, Anton Lundell, Eetu Luostarinen ja apuvalmentaja Tuomo Ruutu).  

Finaalien jokainen ottelu on katsottavissa Elisa Viihde Viaplayssa ja V sport 1 –kanavalla. Studiolähetys alkaa ennen jokaista peliä 02.45, studiossa peliä alustamassa ovat Tuomas Meling ja Ville Nieminen. Pelit selostaa paikanpäältä Antti Mäkinen, joka yhdessä Niko Korkiakosken kanssa myös raportoi finaaliviikkojen tapahtumia päivittäin Viaplayn somekanavissa. 

Stanley Cup finaalit: 

Su 4.6. 1. finaali 02.45 alkaen (peli alkaa n. 03.15) 
Ti 6.6. 2. finaali 02.45 
Pe 9.6. 3. finaali 02.45 
Su 11.6. 4. finaali 02.45 
Ke 14.6. 5. finaali 02.45 (tarvittaessa) 
La 17.6. 6. finaali 02.45 (tarvittaessa) 
Ti 20.7. 7. finaali 02.45 (tarvittaessa) 

Formula 1:t siirtyvät tulevana viikonloppuna Barcelonaan, josta paikan päältä raportoi varikkotoimittajamme Mervi Kallio yhdessä David Coulthardin kanssa. Lauantain ja sunnuntain studiolähetyksiä Helsingistä johtaa Iiro Harjula, seuranaan asiantuntijat Heikki Kovalainen ja Ossi Oikarinen, joka toimii myös selostamokommentaattorina läpi viikonlopun selostaja Niki Juuselan vierellä. 

"Suurin mielenkiinto kohdistuu Mercedeksen päivityspaketin todelliseen suorituskykyyn - Monacossa ei välttämättä saatu selkeää kuvaa sen toimivuudesta mutta Barcelonan rata ei anna armoa. Jos auton vauhti on edelleen keskinkertaista, mielestäni tämän kauden toiveet vauhdin nostamisesta voidaan unohtaa. Mercedeksen pitäisi nousta Aston Martinin ja Ferrarin kantaan vauhdillisesti, muuten ei näytä hyvältä”, kertoo Heikki Kovalainen.  

"Innolla odotan mitä uusittu Barcelonan rata tuo mukanaan. Hidastava ja radan luonnetta vääristävä shikaani on poissa ja tämä lisää todennäköisesti ohotuspaikkoja ja parantaa kilpailua. Paluu perinteisille moottoriradoille! Vamos!” hehkuttaa tulevaa viikonloppua kisat selostava Niki Juusela. 

Myös jalkapallon ystäville on luvassa herkullinen viikonloppu, kun lauantaina pelataan peräti kolme kansallista cup-finaalia: Englannin FA Cup, Saksan DFB Pokal ja Skotlannin cup.  

Maailman vanhin jalkapalloturnaus, Englannin FA Cup huipentuu lauantaina Manchester Cityn ja Manchester Unitedin väliseen finaaliotteluun. Valioliigan jo voittanut City yrittää tällä kaudella himoittua ja harvinaista triplaa eli voittoa kolmessa eri kilpailussa. Jäljellä ovat vielä FA Cupin finaali lauantaina ja seuraavan viikon lauantaina pelattava Mestarien liigan finaali. Manchester Cityn tämän kauden joukkuetta on ehditty nimittää jo yhdeksi kaikkien aikojen parhaista. 

Manchester United on edellinen englantilainen seura, joka on pystynyt triplan voittoon. Se juhli Mestarien liigan, Valioliigan ja FA Cupin voittoa kauden 1998-99 päätteeksi ja haluaa varmasti, että saavutus pysyy kaupungissa sen yksinoikeutena. United on tällä kaudella jo voittanut Englannin toisen cup-kilpailun eli liigacupin ja sijoittui Valioliigassa neljänneksi. 

FA Cupin finaalia Manchester City – Manchester United alustetaan klo 16.30 alkavalla studio-osuudella missä studioisäntä Tuomas Tahvanaisen seurana asiaa ovat tuntemassa Mika Kottila ja Keith Armstrong. Pelin selostaa Mikko Innanen.  

Skotlannin cupin finaalissa vastakkain asettuvat Celtic ja Inverness. Ottelun selostuskielenä on englanti. Saksan cupin finaalin RB Leipzig – Eintracht Frankfurt selostuksesta vastaa Tero Kainulainen.   

Viikonlopun kohokohdat: 

Perjantai 2. kesäkuuta 

14:00 Golf DP World Tour: Porsche European Open, 2. kierros (Elisa Viihde Viaplay & V sport golf)  

14:25 F1: Espanjan Grand Prix, 1. vapaat harjoitukset. Selostus: Niki Juusela & Ossi Oikarinen. (Elisa Viihde Viaplay & V sport1 Suomi)  

15:55 F3: Espanjan Grand Prix, Aika-ajot. (Elisa Viihde Viaplay)  

16:50 F2: Espanjan Grand Prix, Aika-ajot. (Elisa Viihde Viaplay)  

17:55 F1: Espanjan Grand Prix, 2. vapaat harjoitukset. Selostus: Niki Juusela & Ossi Oikarinen. (Elisa Viihde Viaplay & V sport1 Suomi)  

02:00 World Series of Darts: US Masters, 1. kierros (Elisa Viihde Viaplay & V sport+ Suomi)  

05:00 Major League Baseball: Dodgers – Yankees (Elisa Viihde Viaplay) 

Lauantai 3. kesäkuuta  

11:00 World Padel Tour: Marbella Master, Välierät. (Elisa Viihde Viaplay)  

11:25 F3: Espanjan Grand Prix, sprinttikilpailu Selostus: Mikko Reitti & Aaro Vainio. (Elisa Viihde Viaplay & V sport+ Suomi)  

13:25 F1: Espanjan Grand Prix, 3. vapaat harjoitukset. Selostus: Niki Juusela & Ossi Oikarinen. (Elisa Viihde Viaplay & V sport1 Suomi)  

13:30 Golf DP World Tour: Porsche European Open, 3. kierros (Elisa Viihde Viaplay & V sport golf) 

15:10 F2: Espanjan Grand Prix, sprinttikilpailu Selostus: Mikko Reitti & Aaro Vainio. (Elisa Viihde Viaplay & V sport+ Suomi)  

16:00 F1: Espanjan Grand Prix, aika-ajot + studio. Selostus: Niki Juusela & Ossi Oikarinen. (Elisa Viihde Viaplay & V sport1 Suomi)  

16:30 Jalkapallostudio: FA-Cup finaali: Man City – Man United Selostus: Mikko Innanen (Elisa Viihde Viaplay & V sport2 Suomi)  

17:30 World Padel Tour: Marbella Master, välierät. (Elisa Viihde Viaplay)  

19:20 Skotlannin Cup -finaali: Celtic – Inverness (Elisa Viihde Viaplay)  

20:00 KSW 83: Khalidov vs Askham Selostus Jani Rajalin & Mikael Silander. (Elisa Viihde Viaplay)  

20:45 F1: Espanjan Grand Prix, aika-ajojen kooste. (Elisa Viihde Viaplay & V sport+ Suomi)  

02:00 World Series of Darts: US Darts Masters Puolivälierät, välierät ja loppuottelu. (Elisa Viihde Viaplay & V sport+ Suomi)  

02:45 NHL-studio. Stanley Cup -finaalit: Vegas Golden Knights – Florida Panthers Selostus: Antti Mäkinen. (Elisa Viihde Viaplay & V sport1 Suomi) 

Sunnuntai 4. kesäkuuta  

11:00 F3: Espanjan Grand Prix, osakilpailu. Selostus: Mikko Reitti & Aaro Vainio (Elisa Viihde Viaplay & V sport1 Suomi)  

11:00 World Padel Tour: Marbella Masters (Elisa Viihde Viaplay & V sport+ Suomi)  

12:30 F2: Espanjan Grand Prix, osakilpailu. Selostus: Mikko Reitti & Aaro Vainio (Elisa Viihde Viaplay & V sport1 Suomi)  

13:30 Golf DP World Tour: Porsche European Open, 4. kierros (Elisa Viihde Viaplay & V sport golf)  

15:00 F1: Espanjan Grand Prix, osakilpailu + studio. Selostus: Niki Juusela & Ossi Oikarinen. (Elisa Viihde Viaplay & V sport1 Suomi)  

18:55 Käsipallon naisten Mestarien liiga: Finaali Selostus: Tomi Salminen (Elisa Viihde Viaplay & V sport+ Suomi)  

21:30  F1: Espanjan Grand Prix, osakilpailun kooste (Elisa Viihde Viaplay & V sport+ Suomi)  

22:00 IndyCar Series: Detroit (Elisa Viihde Viaplay & V sport2 Suomi)  

22:00 NASCAR Cup Series: Enjoy Illinois 300 (Elisa Viihde Viaplay & V sport+ Suomi) 

*Muutokset aikatauluihin mahdollisia. 

Lisätietoja:  

Erika Miramo, Head of Marketing & PR, Viaplay Group 
erika.miramo@viaplaygroup.com 

Loviisan laivasillan historiallinen ja perinteikäs ravintola Saltbodan yhdistää voimansa legendaarisen keittiömestari Pauli Novitskyn kanssa kaudelle 2023.

Tulevana kesänä Saltbodanin ruokatyyli määrittyy rannikkobistroksi tarjoten perinteisiä saariston annoksia unohtamatta Novitskyn ranskalaisen keittiön taustaa.

Muun muassa Tehtaankadun La Maisonin ja Senaatintorin Sofia Gastron mestarina vuosia fine diningia kokannut Novitsky ja uuden sukupolven nouseva tähti Emil ”Stöö” Hakarauta tuovat Loviisaan henkäyksen Ranskaa ja rakkaudella tehtyä saaristoruokaa.

”Tehdään yksinkertaiset asiat oikein. Tuttuja klassikkoannoksia hyvistä raaka-aineista ja itse tehtyinä. Leivät leivotaan päivittäin, liemet keitetään omassa keittiössä ja raaka-aineet ostetaan tuoreina ja mahdollisimman läheltä. Tarkoitus ei ole keksiä pyörää uudelleen vaan kunnioittaa perinteitä”, Novitsky kertoo.

Saltbodanissa tullaan tarjoilemaan klassikoita kuten tartaria, lohikeittoa ja haukikvenellejä, saaristolaisleipää unohtamatta, mutta kaikessa näkyy ravintolan persoonallinen kädenjälki.

”Tehdään klassikoita, mutta henkilökohtaisella kosketuksella. Esimerkiksi mallasleipä on maustettu punajuurella ja vadelmalla, haukikvenellien kanssa tarjoillaan Pastiksella maustettua merirapukastiketta ja äyriäisten kylkeen akvaviitilla maustettua nokkosmajoneesia.”

Musiikkia ja tapahtumia monessa muodossa

Uudistettu ruokatarjonta on vain osa historiallista Saltbodania ja tulevana kesänä kulttuuritarjonta tulee olemaan entistä suuremmassa roolissa. Klassikoiksi muodostuneiden Sunnuntai Jazz -klubien lisäksi Laivasillan kulttuurikeskittymä tarjoaa erinäisiä klubi-iltoja Saltbodan radiosta, Freehamnin kautta ensimmäistä kertaa järjestettäviin SALTFest musiikkifestivaaleihin, joissa esiintyjinä nähdään muun muassa Arppa, Dalindeo, Litku Klemetti ja Olli Soikkeli.

”Ideana on tuoda Loviisaan valtakunnalliset standardit täyttävää kulttuuritarjontaa yhteistyössä paikallisten taitajien kanssa. Saltbodanin uudistetut galleriatilat 1800-luvun suola-aitassa, laaja-alainen musiikkitarjonta ja SALTFest festivaali nostavat Loviisan kulttuuritarjonnan valtakunnalliselle tasolle. Haluamme tarjota rennon ja eloisan ilmapiirin hyvän ruoan, juoman ja kulttuurin merkeissä Loviisan perinteikkäässä Saltbodanissa”, kertoo ravintoloitsija Timothy Kühn.

Pöytävaraukset Saltbodaniin: https://www.tableonline.fi/fi/loviisa/saltbodan/1432

SALTBODAN

Laivasilta 4

07900 Loviisa

044 9922179

saltbodan@gmail.com

Katuremontit ja verkostotyöt ovat pääsemässä kunnolla vauhtiin Rovaniemellä, kun maat ovat sulaneet talven jälkeen. Työmailla on vaikutusta autoliikenteeseen ja kevyen liikenteen reitteihin. 

Rovaniemen keskusta-alueen näkyvimpiin tietöihin kuuluu Valtakadun perusparannus, joka jatkuu syksyyn saakka. Saneeraus alkoi viime kesänä. Kesän 2023 työalue ulottuu Valtakadun katualueen Ruokasenkadun risteyksestä Hallituskadun risteykseen. 

Urakan yhteydessä uusitaan katujen vanhat rakennekerrokset, rakennetaan uusi sähkönjakeluverkko, asennetaan uusi katuvalaistus ja asennetaan uudet viemäri- ja vesijohtoputkistot. Lisäksi Valtakadun ja Ruokasenkadun risteykseen rakennetaan kiertoliittymä.

Muita näkyviä töitä keskustan alueella ovat Lainaanrannan katutyöt, jossa uusitaan vesi- ja viemäriputkia ja katurakenteita Lainaankadun rannan puoleisella pätkällä. 

Myös Pulkamontien katutyöt jatkuvat kuluvana kesänä. Pulkamontietä saneerataan välilllä Takapudas-Keskusväylä. 

Neve-konserni laajentaa ja uusii kesän aikana vesi-, sähkö-, lämpö- ja tietoliikenneverkkoja useissa eri kohteissa. Kaukolämpöverkkojen perusparantaminen jatkuu muun muassa Ounasrinteentien ja Teollisuustien varressa. Ounasrinteentien varressa työt käynnistyvät viikolla 23. Töillä on vaikutusta kevyen liikenteen reitteihin.

Lisätietoa: 

Rovaniemen kaupunki ja Neve-konserni ovat koonneet kesän merkittävimmät katu- ja verkostotyökohteet, aikataulut ja yhteystiedot verkkosivuilleen: 

rovaniemi.fi/katutyöt

neve.fi/asiakaspalvelu/verkosto-ja-katutyot

Neve-konsernin vesi-, sähkö-, lämpö- ja tietoliikenneverkkojen investointikohteet löytyvät myös kätevästi infokartoilta osoitteista:

hairioinfo.neve.fi/infokartta/

hairiot.fi/?tag=neve_keycom

Tiedote ja kutsu: 

Istumisen terveyshaittojen huippuasiantuntija luennoi Mikkelissä 

Arvostettu australialaisprofessori Neville Owen luennoi Mikkelissä ensi viikolla. Esityksessään Owen kertoo tieteeseen perustuen, että millaisia terveyshyötyjä on istumisen vähentämisellä, ja miten siihen liittyvillä toimenpiteillä voitaisiin parantaa kansanterveyttä 

Seminaari pidetään torstaina 8. kesäkuuta Mikkelissä, Saimaa Stadiumilla sijaisevassa Active Life Labissa. Siihen voi osallistua myös etäyhteydellä.  

Owen ja hänen työtoverinsa ovat johtaneet liikkumattomuuden ja liiallisen istumisen tutkimuksen kehittämistä sekä selvittäneet uusia ehkäisymahdollisuuksia tyypin 2 diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille ja syöville. Owen toimii myös yhteistyökumppanina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Active Life Labissa meneillään olevassa tutkimuksessa, jossa verrataan erilaisten istumisen tauottamismenetelmien hyötyjä tyypin 2 diabeetikoilla.  

Owen on tutkinut istumisen fysiologian lisäksi työpaikan käyttäytymismuutosinterventioiden tehokkuutta sekä käyttänyt suuria liikenne-, sosiaali- ja paikkatietoaineistoja ympäristövaikutusten ja poliittisten vaikutusten tunnistamiseksi.  

Owen on julkaissut noin 600 vertaisarvoitua tieteellistä artikkelia. Hän on alallaan maailman viitatuin tutkija ja 1000 viitatuimman tutkijan joukossa kaikki tieteenalat huomioon ottaen. Neville Owen on professori Center for Urban Transitions -keskuksessa Swinburnen yliopistossa ja vanhempi tutkija fyysisen aktiivisuuden laboratoriossa Baker Heart & Diabetes Institutessa Melbournessa, Australiassa.  

Mikkelissä pidettävässä seminaarissa professori Owenin esitykset käsittelevät kahta aihetta: 

• Näyttö istumisajan vähentämisen ja tauottamisen fysiologisista hyödyistä 
• Käyttäytymisepidemiologian ja ekologisten mallien vaikutukset istumisen vähentämiseen ja liikkumisen lisäämiseen kansanterveyden prioriteetteina 

Esitykset pidetään englanniksi. Seminaari on maksuton ja siihen voi ilmoittautua osoitteessa activelifelab.fi 

****

Toivotamme median edustajat lämpimästi tervetulleiksi seminaariin! 

Seminaarin ohjelma: 

12.00–12.10: Arto Pesola, PhD, Active Life Lab director: Sitting less and moving more: Current clinical research & regional health initiatives in Active Life Lab 

12.15–13.00: Professor Neville Owen: The science of sitting less: recent experimental findings and mechanistic insights (30 minutes talk and 15 minutes open discussion) 

13.00-13.15: tauko 

13.15-14.00: Professor Neville Owen: Sitting Less and Moving More as Public Health Priorities: Implications from Behavioural Epidemiology and Ecological Models (30 minutes, talk and 15 minutes open discussion) 

Lisätietoja:  

https://activelifelab.fi/tapahtumat/sitting-less-moving-more-neville-owen/ 

TKI-yksikön johtaja Arto Pesola, 040 6411 504 

TKI-asiantuntija Marko Tanskanen, 0406459207 

Simon Häggströmin kolmas suomennettu dekkari Yksinäiset sisaret sijoittuu jälleen maastoon, jonka poliisina työskentelevä kirjailija tuntee läpikotaisin: Tukholman kaduille ja ihmiskaupan uhrien reiteille. Feministinen mieskirjailija Simon Häggström on vakuuttanut lukijansa myös Suomessa.

Amanda pakenee väkivaltaista poikaystäväänsä ja päätyy yksin Tukholman kaduille. Myöhään eräänä iltana hänet pahoinpidellään, mutta hän saa odottamatonta apua varjoista ilmestyvältä mieheltä. Hän rakastuu suojelijaansa, mutta kuka mies on ja miksi hän haluaa auttaa?

Ihmiskaupparyhmän poliisit Markus Lundström ja Natalia Volotkova saavat puhelun Jenniferiltä, tytöltä, jonka he tuntevat entuudestaan. Jennifer on huolissaan isosiskostaan, ja poliisi lupaa tutkia asiaa. He saavat selville, että Amanda on kidnapattu ja että häntä käytetään häikäilemättömästi hyväksi. Poliisin keinot käyvät vähiin ja Jennifer on ainoa, joka voi pelastaa sisarensa – mutta edessä on hyytävä kamppailu elämästä ja kuolemasta...

Simon Häggström on ihmiskauppaan erikoistunut poliisi, mielipidevaikuttaja ja kirjailija Tukholmasta. Häggström on julkaissut kaksi tietokirjaa ja kolme dekkaria. Hänen neljäs dekkarinsa ilmestyy Ruotsissa syyskuussa.

Simon Häggströmin romaanit tarjoavat koukuttavaa poliisinäkökulmaa Nordic noirista innostuneille sekä älykästä ja yhteiskunnallista jännitystä. Hän kirjoittaa true crime -henkisiä dekkareita maailmasta, jonka hän poliisina tuntee kaikkine raadollisine puolineen. Hänen kaksi ensimmäistä suomennettua romaaniaan He juoksivat pakoon (Flickorna som sprang) ja Bukarestin varjoissa (I skuggan av sektor 5) ovat Suomessakin nousseet pokkarien bestseller-listoille.

Yksinäiset sisaret

• alkuteos Systrarna och ensamheten (HarperCollins Nordic 2022)
• suomennos Hanna Arvonen
• pehmeäkantinen kirja ISBN 9789524020121
• e-kirja ISBN 9789524020176
• äänikirja ISBN 9789524020213
• äänikirjan lukija Jukka Pitkänen

Lisätiedot ja arvostelukappaleet

soili.helminen@harpercollins.fi

leeni.peltonen@harpercollins.fi

press@harpercollins.fi

Lappeenrannan kaupunkipuulinjaus on valmistunut. Kaupunki laati rakennettujen ympäristöjen puihin liittyvää kaupunkipuulinjausta vuosien 2021–2023 aikana ja se hyväksyttiin kaupunkikehityslautakunnassa toukokuussa 2023.

Kaupunkipuulinjaus koskee Lappeenrannan kaupungin omistuksessa olevien rakennettujen viheralueiden katu- ja puistopuita. Linjauksessa otetaan kantaa myös tonttipuustoon, jolla on keskeinen merkitys Lappeenrannan kaupunkikuvan muodostamisessa. Kaupunkipuulinjaus ei koske metsiä ja kaavoittamattomia alueita. Taajamametsistä vastaa kaupungin maaomaisuuden hallinta.

Kaupunkipuulinjauksen aineistosta on hyötyä kaikille, jotka ovat tekemisissä katu-, puisto tai tonttipuiden kanssa. Aineisto kaupunkipuista löytyy Lappeenrannan kaupungin kotisivuilta.

Kaupunkipuulinjaus on yhteinen tahtotila

Lappeenrannan kaupunkipuulinjaus on kaupungin yhteinen tahtotila, jonka tavoitteena on kaupunkipuita koskevan tietämyksen lisääminen sekä puiden hyvinvoinnin ja arvojen turvaaminen, sanoo kaupunginpuutarhuri Laura Ratilainen.

– Puut ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja alueiden elinkelpoisuuden edistämisessä. Kaupunkipuulinjauksella hallinnoidaan puukantaa, maksimoidaan niiden hyödyt ja varmistetaan puiden elinvoimaisuuden säilyminen valmistautumalla erilaisiin puiden hyvinvointiin kohdistuviin uhkiin nyt ja tulevina vuosina.

Kaupunkipuulinjauksen pohjana toimii kaupungin strategia. Linjauksen päätavoitteita ja toimenpiteitä on kymmenen. Tavoitteina ovat esimerkiksi kaupunkipuiden arvostuksen lisääminen, puihin liittyvä asukasyhteistyö, ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin varautuminen ja niiden hillitseminen, kaupungin puuomaisuuden parempi hallinta ja kulttuurihistorian huomioiminen puiden uusimisessa.

– Kunkin päätavoitteen yhteyteen on kirjattu toimenpiteet, joista osaa on lähdetty jo toteuttamaan. Toimenpiteitä ovat muun muassa puihin liittyvistä toimenpiteistä tiedottaminen, katu- ja puistopuiden lajien monipuolistaminen, puiden hoitoon ja puurekisteriin liittyvien resurssien lisääminen sekä asukkaiden osallistaminen esimerkiksi puuistutustapahtumissa. 

Kaupunkipuulinjauksen vastuuvalmistelijana toimi kaupungin kadut ja ympäristö -vastuualue. Työtä tehtiin tiiviissä yhteistyössä kaavoituksen, ympäristötoimen, rakennusvalvonnan, maaomaisuudenhallinnan sekä museon kanssa. Myös kaupunkilaisille järjestettiin puihin liittyvä karttapohjainen asukaskysely, jonka tulokset on huomioitu kaupunkipuulinjauksen sisällössä.

Kaupunkipuulinjauksen käytännönläheinen aineisto tulee toimimaan monipuolisena työkaluna. Linjauksen laadinnan yhteydessä kävi ilmi, että kaupunkipuulinjaus ohjeineen koetaan hyvin tarpeelliseksi, sanoo Ratilainen.

– Kaupunkipuut kohtaavat monenlaisia haasteita rakennetussa ympäristössä. Katualueen puilla on usein vähän tilaa niin maan päällä kuin allakin, ja usein kaupunkipuissa voi näkyä lähellä tapahtuneen rakentamisen tai kunnossapidon aiheuttamia vaurioita. Ohjeistus puiden huomioimiseksi on puuttunut, mutta nyt sellainen on laadittu yhteistyössä.

Tuloksena raportti, ohjekortit ja puukujanteiden arviointi

Kaupunkipuulinjaus koostuu raporttiosuudesta ja neljästä ohjekortista. Ohjeet perustuvat valtakunnallisesti käytössä oleviin puita koskeviin ohjeisiin ja laatuvaatimuksiin.

Lisätarkasteluna laadittiin puukujanteiden ekosysteemipalveluiden arviointi eri katuratkaisuilla. Tarkastelussa ilmeni, millaisia arvoja Lappeenrannan olemassa olevilla katupuilla on, ja millaisia katuratkaisuja tulisi suosia, jotta puiden tarjoamat hyödyt saataisiin mahdollisimman hyvin käyttöön. Työn yhteydessä tarkasteltiin viittä katupoikkileikkaukseltaan ja viherrakenteiltaan erilaista Lappeenrannan katualuetta: Ainonkatua, Snellmaninkatua, Lappeenkatua, Karjakatua ja Katajakatua.

Asukkaille kaupunkipuulinjaus tarjoaa monenlaista puihin liittyvää tietoa ja ohjeistusta.

– Raportissa esitellään laajasti Lappeenrannan kaupungin puuston ja viheralueiden historiaa, rakennetun ympäristön puustoisuutta ja sen merkitystä sekä kaupunkipuiden arvoja ja hyötyjä. Lisäksi linjauksessa selkeytetään muun muassa puihin liittyviä lupakäytäntöjä, kertoo Ratilainen.

Ohjekortit käytännön tukena

Raportin lisäksi kaupunkipuulinjaukseen kuuluu neljä käytännönläheistä ohjekorttia, joiden avulla linjauksen ohjeita on helppo jalkauttaa käytäntöön. Ohjekorttien teemoina ovat suunnittelu, rakentaminen, kunnossapito ja lupakäytännöt.

Suunnittelun ohjekortissa annetaan ohjeita yleiskaavoituksesta yksityiskohtaiseen rakennussuunnitteluun saakka. Rakentamisen ohjekortissa esitetään puiden suojaustoimenpiteet, vaurioituneen puun taloudellisen arvon määritysmalli sekä rakentamisen aikaiset puustokatselmukset. Kunnossapidon ohjekortissa on nostettu esiin muun muassa, miten kunnossapidon tulee huomioida puusto ja millaisia hoitotoimenpiteitä puusto vaatii. Lupakäytäntöjen ohjekortissa on selkeytetty, milloin puustoon liittyvien toimenpiteiden yhteydessä tarvitaan lupa ja mistä se tulee hakea.

Puiden taloudellinen arvo

Kaupunkipuulinjauksessa on myös nostettu esiin, että katu- ja puistopuut ovat kaupungin omaisuutta ja niillä on taloudellinen arvo. Kaupungin puuomaisuuden hallintaan on asetettu tavoitteita, kuten puurekisterin kehittäminen. Linjauksessa selkeytetään myös puiden taloudelliseen arvonmääritykseen liittyvää toimintamallia. Lappeenrannan kaupunki käyttää katu- ja puistopuiden taloudellisen arvon määrityksessä Viherympäristöliiton laatimaa toimintamallia.

Kuntatekniikan yhdistykseltä kunniamaininta

Lappeenrannan kaupunkipuulinjaus sai tunnustusta Kuntatekniikan päivillä toukokuussa 2023. Kaupunkipuulinjaus sai kunniamaininnan Kuntatekniikan saavutus 2023-kilpailun kehityshanke-kategoriassa. Aiheesta voi lukea lisää Kuntatekniikan yhdistyksen verkkosivuilta.

Lisätietoja:

Laura Ratilainen, kaupunginpuutarhuri
Puh. 040 653 0935, laura.ratilainen@lappeenranta.fi

”Missään ei näkynyt taloja. Oli vain puita ja metsää, ja vähän ihmisiä.”

Vuonna 2014 Joensuun yliopistoon stipendiaattina maisteritutkinto-opiskelijaksi saapunut ghanalainen Nana Yaw Tweneboa-Kodua (kuvassa kolmas oikealta) muistelee hymyillen ensimmäistä automatkaansa uuteen kotikaupunkiinsa Joensuuhun.

Kotimaassaan väenpaljouteen tottunut Nana koki Suomen hiljaisena, kauniina ja harvaan asuttuna maana.

Ghanassa kurssinsa parhaiden joukkoon lukeutunut Nana tiesi Suomesta etukäteen vain, että maa sijaitsee jossain päin Skandinaviaa. Pohjolan talven pimeys ja kylmyys tulivat hänelle yllätyksenä, mutta ahkera mies ei ollut olosuhteista moksiskaan. Opintojensa ohessa hän jakoi mainoksia ja valmistui aikataulussa, vuonna 2016.

”Valmistumiseni jälkeen muutin Ouluun, koska ajattelin jatkaa opintojani ja opiskella opettajaksi. Melko pian kuitenkin huomasin, että työllistyminen opettajaksi olisi epätodennäköistä. Niinpä opiskelin toisen maisteritutkinnon englanninkielisestä Learning, Education and Technology -koulutusohjelmasta.”

Pitkiä päiviä Tampereella

Oulussa Nana päätti syventää IT-alan osaamistaan tekemällä yliopisto-opintojensa ohella itsenäisesti Linux- ja AWS-kursseja Udemyssa sekä Laurea ammattikorkeakoulussa.

”Kun näin BearIT:n ilmoituksen Koodia ja suomea -valmennuksesta, päätin heti hakea mukaan. Valituksi tuleminen oli iloinen yllätys! Koska asuin Oulussa, hyppäsin kerran viikossa aamulla puoli viideltä Tampereen junaan ja olin illalla kymmenen aikaan takaisin kotona. Opintopäivät olivat pitkiä, mutta ehdottomasti kaiken vaivan arvoista.”

”Sain henkilökohtaista sparrausta muun muassa CV:n päivittämiseen, työnhakuun ja työhaastatteluissa olemiseen. Sain myös elämänmittaisia ystävyyssuhteita muista kurssilaisista. Teemu Karhua (kuvassa keskellä) en voi varmasti koskaan kiittää tarpeeksi. Sanat eivät riitä kertomaan, kuinka kiitollinen olen kaikesta hänen antamastaan avusta ja tuesta.”

Koodia ja suomea -kursin jälkeen Nana pääsi useisiin työhaastatteluihin, mutta harmikseen ei sen pidemmälle. Yhdessä haastattelussa hän sai kuitenkin hyvän neuvon: konsulttiyritysten sijaan Nanan kannattaisi hakea yrityksiin, joissa on oma IT-osasto.

”Se oli todella hyvä neuvo, koska sen jälkeen osasin katsoa toisen tyyppisiä työpaikkoja. Hain CGI:lle Future talent – ohjelmaan ja tulin valituksi. Tällä hetkellä en voisi olla tyytyväisempi.”

Unelmasta totta

Vaikka Nanan polku työelämään on ollut pitkä, hän sanoo, ettei missään vaiheessa luopunut unelmastaan.

”Ajattelin, että jos haluaa saavuttaa jotakin, niin Suomessa kaikki on mahdollista. Seuraamalla omaa intohimoa ja tekemällä kovasti töitä, kaikilla on täällä yhtä hyvä mahdollisuudet menestyä. Se vaatii uhrauksia ja ahkeruutta, mutta ilman niitä syntyy harvoin mitään hyvää.”

Vaimonsa ja 2-vuotiaan tyttärensä kanssa Espoossa asuva Nana suosittelee Koodia ja suomea -koulutusta lämpimästi kaikille ulkomaisille IT-alan osaajille.

”Kouluttajien tuki, aidoissa asiakasprojekteissa työskenteleminen sekä uudet ystävyyssuhteet olivat Koodia ja suomea -koulutuksen parasta antia. On pitkälti kurssin ansiota, että olen nyt harjoittelijana unelmieni työpaikassa.”

TARU SCHRODERUS

Metsähallitus will start competitive tendering processes of two offshore wind farms on the west coast of Finland. The projects will be developed in the areas of Pyhäjoki and Raahe municipalities as well as in the area belonging to the town of Närpiö.  

Tendering processes will be launched after the state administration and local municipalities have made the remaining decisions related to the preparations of the projects. The opening will be announced separately later this year. 

The offshore wind projects to be opened for competitive tendering will be located in the areas belonging to the municipalities of Pyhäjoki, Raahe and Närpiö in Osthrobothnia. In April, Pyhäjoki and Raahe approved the zoning initiatives for an area of approximately 160 km2. Earlier this week, the Närpiö City Board approved a zoning initiative for an area of approximately 180 km2. Both the new offshore wind farms will be developed in state owned areas on the Finnish territorial waters. 

Part of the green transition 

The projects selected for commercial preparation are an important part of the green transition and the Finnish energy supply of the next decade. They are also in line with Metsähallitus purpose to foster natural values and take care of the shared wealth responsibly across generations. 

"In addition to clean energy to the national grid, large-scale offshore wind farms offer long-term security of supply to industry and create attractive conditions for the development of new industrial activities in the country. That is the background for these two projects to be opened for competitive tendering later this year. In addition, we plan to launch two more processes next year," says Metsähallitus Director General Juha S. Niemelä. 

Large investment projects require a lot of time and expert resources from all participating companies. The thorough tendering process takes about a year. 

"It is important that all interested investors who meet the criteria, will be able to prepare their participation to the desired extent," explains Juha S. Niemelä. 

Commercially, technically and financially attractive projects 

"The clear technical and financial aspects support the Pyhäjoki-Raahe and Närpiö projects to be launched as the first two of all five projects on the table," says Tuomas Hallenberg, SVP, Property Development & Renewables of Metsähallitus.  

The chosen areas and their seabed are well suited for the construction of offshore wind farms. Electricity transmission connections from sea to land and further to the main grid can also be built with reasonable efforts. 

"Pyhäjoki, Raahe and Närpiö are strongly committed to cooperation. Municipalities have strong experience in wind power generation. All these aspects increase the certainty of project implementation from the energy producer's point of view," says Tuomas Hallenberg. 

Pyhäjoki-Raahe and Närpiö offshore wind farms are attractive from the point of view of potential investors. 

"There is a need for industrial scale offering of clean energy in nearby areas. In addition, there are plans related to the development of the battery cluster and the hydrogen economy in the area. These create good starting points for a successful tendering process for project rights and lease rights in the area," says Otto Swanljung, Wind Energy Director. 

6,000 MW of new offshore wind power in the next decade 

The two projects, which are planned to be opened for tendering processes in autumn 2023, are part of Metsähallitus' plan to develop new offshore wind power in the open sea areas of Ostrobothnia's coastal municipalities. The combined planning capacity of the projects promoting a vigorous green transition and Finland’s climate goals is approximately 6,000 megawatts (MW). 

The role of Metsähallitus is the pre-development of projects within the regional waters, as well as the sale of project rights and the leasing of the area to a wind power producer. 

The preliminary development of offshore wind power projects covers, in addition to zoning, e.g. permits of state administration, research of seabed structures and measurements of wind conditions in the area. In the following EIA procedure, the project's environmental impacts and electricity transmission options are evaluated. Permit processes for an offshore wind farm take 5–7 years, after which the construction takes 2–3 years. 

The area leased for the offshore wind power project will remain state property. Once completed, the offshore wind farm will pay real estate tax to the local municipality. 

For additional information, please contact: 
Tuomas Hallenberg, SVP, Property Development & Renewables, Metsähallitus, tel. +358 20 639 4717 
email: tuomas.hallenberg@metsa.fi 

Investors:  
Otto Swanljung, Director, Wind Energy, Metsähallitus, tel. +358 20 639 4643 
email: otto.swanljung@metsa.fi 

Communications contact: 
Hanna Kaurala, Communications Manager, Property Development, Metsähallitus, tel. +358 206 394 239,  
email: hanna.kaurala@metsa.fi 

Read more about offshore wind development: 
https://www.metsa.fi/en/responsible-business/wind-power/great-potential-in-offshore-wind-power/ 

Subscribe to Metsähallitus Newsletter on offshore wind power  
https://offshorewindpower-uutiskirje.metsa.fi/  

Forststyrelsen har beslutat att inleda förberedelser för konkurrensutsättningar för två havsbaserade vindkraftsparker. Den ena ska ligga i området Pyhäjoki och Brahestad och den andra i området som hör till Närpes. Projekten som planeras på statligt ägda områden kommer att öppnas för konkurrensutsättning på den internationella marknaden senare i år efter att statsförvaltningen och kommunerna har fattat de återstående besluten i anslutning till förberedelserna. Information om när konkurrensutsättningarna inleds meddelas separat.

De projekt som kommer att konkurrensutsättas finns i öppna havsområden som tillhör Pyhäjoki och Brahestad samt Närpes. Pyhäjoki och Brahestad godkände i april planeringsinitiativen för ett område på cirka 160 km2 som ligger inom deras administrativa territorium. Tidigare i veckan godkände Närpes kommunstyrelse en planeringssatsning för ett område på cirka 180 km2.

De projekt som valts ut för kommersiell beredning är en viktig del av den gröna omställningen och den finländska energiförsörjningen för det kommande decenniet. Projektutvecklingen ligger i linje med Forststyrelsens syfte som ett statsägt företag att utveckla naturens värde och våra gemensamma tillgångar på ett ansvarsfullt sätt över generationerna.

"Förutom ren energi till stamnätet erbjuder storskaliga havsbaserade vindkraftsparker långsiktig tillförlitlighet till industrin och skapar samtidigt attraktiva förutsättningar för utveckling av ny industriell verksamhet i landet. Senare i år öppnar Finland två projekt för konkurrensutsättning och två till nästa år", säger Forststyrelsens generaldirektör Juha S. Niemelä.

Stora investeringsprojekt tar tid och kräver expertresurser från alla företag som deltar. Den grundliga konkurrensutsättningen tar cirka ett år.

"Det är viktigt att alla investerare som uppfyller kriterierna ska kunna förbereda sitt deltagande i önskad omfattning", förklarar Juha S. Niemelä.

Kommersiellt, tekniskt och ekonomiskt attraktiva projekt

"De tydliga tekniska och ekonomiska aspekterna stöder att projekten i Pyhäjoki-Brahestad och Närpes lanseras som de första av de fem projekt som finns på bordet", säger Tuomas Hallenberg, Forststyrelsens fastighetsutvecklingsdirektör.

De valda områdena och deras havsbotten lämpar sig väl för byggande av vindkraftsparker. Elöverföringsförbindelser från hav till land och vidare till stamnätet kan också byggas med rimliga ansträngningar.

"Pyhäjoki, Brahestad och Närpes är starkt engagerade i samarbetet. Kommunerna har erfarenhet av vindkraftsproduktion. Dessa aspekter ökar säkerheten för genomförandet av projektet ur energiproducentens synvinkel", säger Tuomas Hallenberg.

De båda utvalda utvecklingsprojekten är också attraktiva ur potentiella investerares synvinkel.

"Det finns ett behov av ren el på industriell skala i de närliggande områdena. Dessutom har man planer med koppling till utvecklingen av batteriklustret och vätgasekonomin. Dessa skapar goda utgångspunkter för en framgångsrik konkurrensutsättning av projekträttigheter och arrenderätter i området, säger Otto Swanljung, som är direktör för vindkraftsverksamheten.

6 000 MW ny havsbaserad vindkraft under det kommande decenniet

De två projekten, som är tänkta att konkurrensutsättas hösten 2023, ingår i Forststyrelsens plan att utveckla ny havsbaserad vindkraft på öppet hav. Den sammanlagda planeringskapaciteten för projekten som främjar en kraftfull grön omställning och Finlands klimatmål är cirka 6 000 megawatt (MW).

Forststyrelsens roll är att förbereda projekten inom de allmänna vattenområdena, sälja projekträttigheter och arrendera ut området till en vindkraftsproducent.

Den preliminära utvecklingen av havsbaserade vindkraftsprojekt omfattar, förutom zonindelning, bland annat tillstånd från statsförvaltningen, undersökning av havsbottnens struktur och mätningar av vindförhållandena i området. I MKB-förfarandet som följer efter det utvärderas projektets miljökonsekvenser och alternativ för elöverföring. Tillståndsprocesserna för en havsbaserad vindkraftspark tar 5–7 år och bygget 2–3 år.

Området som arrenderas ut för vindkraftsprojektet till havs kommer att förbli statlig egendom. När den är färdig kommer den havsbaserade vindkraftsparken att generera fastighetsskatt till den lokala kommunen.

För mer information, vänligen kontakta
Tuomas Hallenberg, direktör, Fastighetsutveckling, Forststyrelsen, tel. +358 20 639 4717
email: tuomas.hallenberg@metsa.fi

Investerare:
Otto Swanljung, direktör för vindkraftsverksamheten, Fastighetsutveckling, Forststyrelsen,
tel. +358 20 639 4643, email: otto.swanljung@metsa.fi

Kommunikation:
Hanna Kaurala, kommunikationschef, Fastighetsutveckling, Forststyrelsen, tel. +358 206 394 239,
email: hanna.kaurala@metsa.fi

Läs mer om utvecklingen av havsbaserad vindkraft:
https://www.metsa.fi/sv/ansvarsfull-naringsverksamhet/vindkraft/stora-mojligheter-for-havsvindkraften/nyheter-om-utvecklingen-av-havsbaserad-vindkraft-fran-finskt-territorialvatten/

Prenumerera på vårt nyhetsbrev om vindkraft till havs
https://offshorewindpower-uutiskirje.metsa.fi/

Metsähallitus käynnistää kahden merituulivoimapuiston kilpailutusten valmistelut. Toinen hanke on suunnitteilla Pyhäjoen-Raahen kuntien alueilla ja toinen Närpiön kaupunkiin kuuluvalla merialueella. Valtion omistamille alueille suunniteltujen hankkeiden kilpailutukset avataan kansainvälisillä markkinoilla sen jälkeen, kun valtionhallinto ja paikalliset kunnat ovat tehneet loputkin hankkeiden valmisteluun liittyvät päätökset. Kilpailutusten avaamisesta tiedotetaan erikseen loppuvuonna.

Kilpailutukselle avattavat hankkeet sijaitsevat Pyhäjoen-Raahen ja Närpiön edustan avomerialueilla. Pyhäjoki ja Raahe hyväksyivät huhtikuussa kahden kunnan alueelle sijoittuvan noin 160 km2:n alueen kaavoitusaloitteet. Närpiön kaupunginhallitus hyväksyi aiemmin tällä viikolla noin 180 km2:n aluetta koskevan kaavoitusaloitteen.

Nyt kaupalliseen valmisteluun valikoituneet hankkeet ovat tärkeä osa vihreää siirtymää ja ensi vuosikymmenen energiahuoltoa.

”Suuren mittakaavan merituulivoimapuistot tarjoavat puhtaan energian ohella teollisuudelle toimintavarmuutta ja luovat edellytyksiä kehittää uutta teollista toimintaa maahamme. Siksi valmistelemme kilpailutukseen kaksi hanketta tänä vuonna ja kaksi ensi vuonna”, sanoo Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä.

Miljardiluokan hankkeiden kilpailutus vaatii osallistuvilta yrityksiltä paljon aikaa ja asiantuntijaresursseja. Kilpailutus kestää noin vuoden.

”On tärkeää, että kaikilla kiinnostuneilla toimijoilla, jotka täyttävät vaatimukset, on mahdollisuus valmistella osallistumisensa haluamassaan laajuudessa”, perustelee Juha S. Niemelä.

Kaupallisesti, teknisesti ja taloudellisesti kiinnostavia hankkeita

”Selkeät teknis-taloudelliset seikat puoltavat Pyhäjoen-Raahen ja Närpiön hankkeiden viemistä eteenpäin ensimmäisinä kaikista viidestä työpöydälle otetusta hankkeesta”, sanoo Metsähallituksen Kiinteistökehityksen johtaja Tuomas Hallenberg.

Valitut alueet ja niiden merenpohja soveltuvat hyvin merituulivoimaloiden rakentamiseen. Myös sähkönsiirtoyhteydet mereltä maalle ja edelleen kantaverkkoon on mahdollista rakentaa kohtuullisin ponnistuksin.

”Pyhäjoki, Raahe ja Närpiö ovat sitoutuneet voimakkaasti yhteistyöhön. Kunnilla on myös vahva kokemus tuulivoimatuotannosta. Kaikki nämä seikat lisäävät hankkeiden toteutumisvarmuutta energiantuottajan näkökulmasta”, sanoo Tuomas Hallenberg.

Pyhäjoen-Raahen ja Närpiön merituulivoimapuistot ovat energiantuotannosta kiinnostuneiden yritysten näkökulmasta varsin mielenkiintoisia.

”Lähialueilla on tarvetta teollisen mittakaavan puhtaalle energialle. Lisäksi Pohjanmaalla on suunnitelmia, jotka liittyvät akkuklusterin ja vetytalouden kehittämiseen. Nämä luovat hyvät lähtökohdat onnistuneelle hankeoikeuksien ja alueen vuokraoikeuksien kilpailutukselle”, sanoo Metsähallituksen tuulivoimajohtaja Otto Swanljung.   

6000 MW uutta merituulivoimaa ensi vuosikymmenellä

Syksyllä 2023 kilpailutukseen avattavat kaksi hanketta ovat osa Metsähallituksen suunnitelmaa kehittää uutta merituulivoimaa Pohjanmaan rannikkokuntien avomerialueille. Vireää siirtymää ja ilmastotavoitteita edistävien hankkeiden yhteenlaskettu suunnittelukapasiteetti on noin 6000 megawattia (MW).

Metsähallituksen tehtävänä on aluevesirajan sisäpuolisten hankkeiden esikehitys sekä hankeoikeuksien myynti ja alueen vuokraus tuulivoiman tuottajalle.

Merituulivoimahankkeiden esikehitys kattaa kaavoituksen lisäksi mm. valtionhallinnon toimijoiden luvat, merenpohjan rakenteiden tutkimuksen ja alueen tuuliolosuhteiden mittaukset. YVA-menettelyssä selvitetään hankkeen ympäristövaikutukset ja sähkönsiirron vaihtoehdot. Merituulivoimapuiston lupaprosessit kestävät yhteensä 5–7 vuotta ja rakentaminen 2–3 vuotta.

Merituulivoimahankkeelle vuokrattava alue säilyy valtion omistuksessa. Merituulivoimapuisto maksaa valmistuttuaan kiinteistöveroa paikalliselle kunnalle.

Lisätietoja:
Tuomas Hallenberg, johtaja, Kiinteistökehitys, Metsähallitus, puh. 020 639 4717
email: tuomas.hallenberg@metsa.fi

Sijoittajat:
Otto Swanljung, tuulivoimajohtaja, Kiinteistökehitys, Metsähallitus, puh. 020 639 4643
sähköposti: otto.swanljung@metsa.fi

Viestintäkontakti:
Hanna Kaurala, viestintäpäällikkö, Kiinteistökehitys, Metsähallitus, puh. 0206 394 239,
sähköposti: hanna.kaurala@metsa.fi

Lue lisää Metsähallituksen merituulivoimakehityksestä nettisivuilta osoitteessa:
https://www.metsa.fi/vastuullinen-liiketoiminta/tuulivoima/merituulivoimassa-suuret-mahdollisuudet/

Tilaa Metsähallituksen merituulivoiman uutiskirje osoitteessa
https://offshorewindpower-uutiskirje.metsa.fi/

Teatterin hallituksen yksimielisellä päätöksellä uudeksi taiteelliseksi johtajaksi on valittu Jussi Sorjanen. Sorjanen aloittaa tehtävässään nykyisen teatterinjohtajan Erik Söderblomin kauden tultua päätökseen elokuussa 2024. Samalla teatterin johtamismalli uudistuu ja nykyinen talous- ja hallintojohtaja Matilda von Weissenberg siirtyy toimitusjohtajan rooliin.

Jussi Sorjanen (s. 1986) on työskennellyt taiteellisena johtajana ja ohjaajana ympäri Suomen sekä kansainvälisesti. Sorjanen aloitti uransa aikanaan nuorimpana suomalaisena taiteellisena johtajana Teatteri Vanhassa Jukossa. Hänen erityisalaansa on kansainvälinen yhteistyö sekä yhteistuotantojen ja vierailutoiminnan fasilitointi. Tällä hetkellä Sorjanen toimii teatterinjohtajana Viirus -teatterissa, jossa hänen kaudellaan on luotu yksi Suomen suurimmista vierailuohjelmistoista, erityisesti nuoria tekijöitä sekä vapaan kentän teoksia ja ryhmiä nostattava Viirus GUEST.

 “Espoon Kaupunginteatteri on uskomattoman innostava teatteri, jonka taiteellinen johtajuus on minulle unelmatyö,” Sorjanen kertoo. “Uskon näyttämötaiteeseen, joka kommunikoi, joka herättää jotakin; tunteita, ajatuksia, keskustelua, ärsytystä, viihtymistä, innostusta! Ohjelmistollisessa ajattelussani on tärkeää, että teatteri on yhteiskunnallisesti relevantti toimija, ja että sen esitykset paitsi osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun, ovat myös luomassa sitä. On tärkeää, että esitykset kommunikoivat yleisönsä ja muun maailman kanssa mahdollisimman voimallisesti ja herkästi.”

Keväällä 2023 avattua uuden taiteellisen johtajan tehtävää haki yhteensä 46 ehdokasta. Tehtävään valitun Sorjasen kausi ulottuu ajalle 1.8.2024–31.7.2028 kolmen vuoden jatko-optiolla. Espoon Kaupunginteatterissa taiteellinen johtaja vastaa teatterin ohjelmiston suunnittelusta, taiteellisista linjauksista sekä ylläpitää ja kehittää teatterin korkeaa taiteellista tasoa.

Espoon Kaupunginteatterin hallituksen päätöksellä Jussi Sorjasen rinnalla teatteria luotsaa 1.8.2024 alkaen toimitusjohtajaksi siirtyvä Matilda von Weissenberg. Muutoksen myötä talous- ja hallintojohtajan tehtävä lakkautetaan ja toimenkuva, vastuut ja asema muutetaan vastaamaan toimitusjohtajan tehtäviä. Von Weissenberg on toiminut teatterin talous- ja hallintojohtajana vuodesta 2020. Ennen sitä hän on muun muassa toiminut Viiruksen hallinnollisena johtajana ja Uudenmaan läänintaiteilijana.

"Rakastan tätä teatteria. Organisaatio on hallittavan kokoinen ja perustuu inhimilliseen kontaktiin, täällä on kaikki mahdollisuudet ja haasteet, joista voi vaan unelmoida. Tulen tekemään kaikkeni luodakseni parhaat mahdolliset edellytykset Espoon Kaupunginteatterin tulevaisuudelle. Odotan ilolla yhteistyötä Jussin kanssa, hän on taitava johtaja, hän osaa kuunnella, hänellä on oikeanlainen energialataus ja kokemuspohja tähän työhön!” kommentoi Matilda von Weissenberg.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Karoliina Virkkunen, press@espoonteatteri.fi, +358 504 115 936

Turun raitiotien yleissuunnitelma raitiotieosuudelle sataman ja Varissuon välille valmistui toukokuussa. Avoimessa yleisötilaisuudessa turkulaiset ja muut asiasta kiinnostuneet saavat kuulla suunnitelmien esittelyn ja esittää kysymyksiä raitiotien suunnittelussa mukana oleville asiantuntijoille. Tilaisuus järjestetään torstaina 8.6. kello 17.30–19 livelähetyksenä Turun kaupungin Facebook-sivulla.

Kaupunkilaisten mielipiteet, ideat ja ehdotukset ovat tärkeitä Turun raitiotien suunnittelussa. Niiden perusteella yleissuunnitelmaan on mahdollisuus tehdä täydennyksiä ennen kuin kaupunginhallitus syksyllä 2023 päättää toteutussuunnittelusta ja raitiotien reitistä.

Raitiotien suunnittelussa mukana olevat asiantuntijat esittelevät yleissuunnitelman kokonaisuutta ja materiaaleja sekä vastaavat yleisön kysymyksiin Facebook-livessä. Tilaisuuteen osallistuvat kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen, kehittämispäällikkö Juha Jokela, Turun Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Juha Saarikoski ja tutkimusjohtaja Timo Aro. Paikalla on liikennesuunnittelun asiantuntijana suunnittelupäällikkö Susan Nymander.

Tilaisuuden juontaa viestintäjohtaja Saara Malila.

Tilaisuutta voi seurata Turun kaupungin Facebook-sivun kautta. Kysymyksiä voi kirjoittaa tilaisuuden aikana lähetyksen kommenttikenttään.

Yleisimmät kysymykset ja niiden vastaukset kootaan erilliseen dokumenttiin, joka julkaistaan myöhemmin Turun raitiotie | Turku.fi -verkkosivulla.

Varsinaiset näkemykset Satama–Varissuo-raitiotieosuudesta tulee kirjata verkkokyselyyn. Kysely on avoinna Kerro kantasi -palvelussa 25.6.2023 saakka. Kysely on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi.

Raitiotie ja raiteet Turun seudun menestystekijöinä

Raitiotie tukee Turun tavoitteita kilpailukyvyn, kasvun, vetovoiman ja kestävän kaupunkirakenteen näkökulmista. Lisäksi se mahdollistaa sujuvan liikennejärjestelmän ja houkuttelevan joukkoliikenteen sekä parantaa asukkaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia.

Yleissuunnitelmassa on mukana yli 20 erilaista vaikutusarviointia raitiotiehankkeesta. Hankkeella on laaja-alaisia vaikutuksia Turun kaupunkikehitykseen ja niitä on lausunnoilla olevassa kattavassa materiaalissa tarkasteltu muun muassa asuntotuotannon, yritysvaikutusten, kiinteistötaloudellisten tulojen sekä verotulojen kehityksen näkökulmista.

Raitiotielinjaus on osa määrätietoista kaupunkikehittämistä, jota Turussa tehdään tulevina vuosina. Turun tavoitteena on olla kaupunki, joka kiinnostaa myös Suomen ulkopuolella ja on vahva osa Suomen kasvukolmiota.

Turun raitiotien vaikutuksista on kerrottu tarkemmin kaupungin uutisessa Turun raitiotien yleissuunnitelma lähtee lausunnoille | Turku.fi.

Yleissuunnitelman materiaalit on koottu sivulle Raitiotien suunnitelmat ja selvitykset | Turku.fi. Yleissuunnitelman tiivistelmä on käännetty ruotsiksi ja englanniksi.

Lämpimästi tervetuloa!

Saara Malila
viestintäjohtaja
Turun kaupunki
044 907 5710
saara.malila@turku.fi

Taidepilotti kutsuu kuntalaisia osallistumaan ja tutkailemaan suhdettaan kotiseutuun

Pohjois-Pohjanmaalla toteutuvan kuuden taidepilotin sarjasta ensimmäisenä starttaa Taidelaboratoriopilotti, joka kysyy kuntalaisilta ookko nää mistään kotosin?  Pilotti toteutetaan Siikalatvalla, Haapavedellä, Haapajärvellä, Kärsämäellä, Nivalassa ja Oulaisissa. Kunnat toimivat laboratorioina, joissa tutkitaan yhteisötaiteen keinoin kuntalaisten suhdetta arkiympäristöön ja kotiseutuun: paikkoihin, kulttuuriin ja ihmisiin. Menetelmänä on taidekaanon, jossa syntyvää teosta työstävät eri ryhmät ja ihmiset vuorotellen taiteen eri keinoin. Taidelaboratoriota järjestetään kuntien tapahtumissa kesän aikana. Ensimmäisessä vaiheessa kerätään kuntalaisten ajatuksia taidekokemuksista ja mahdollisuuksista. Sen pohjalta syntyy suunnitelma kunnan ja kuntalaisten identiteettiä heijastelavasta teossarjasta.

Taidelaboratoriota toteuttavat kuvataiteilija, Muotoilija YAMK-opiskelija Elina Stoor ja keramiikkataiteilija Talvikki Pisilä. Taidelaboratorio kiertää kesän 2023 aikana Haapaveden, Haapajärven, Kärsämäen, Nivalan, Oulaisten ja Siikalatvan kunnat neljään kertaan.

Ensimmäinen kierros:
8.6. Siikalatvan Pulkkilan kylässä Taidelaboratorio klo 10–13.30
8.6. Haapajärven Asukasfoorumi torilla klo 16–20
9.6. Kärsämäen Salen piha klo 11–14.30
9.6. Oulaisten Nuoppis Pop-up klo 18–21.30
10.6. Haapaveden Halpa-Hallin piha klo 10–13.30
14.6. Nivalan Keskiviikkotori klo 16–17 (ei vielä varma)

Seuraa kierrosaikataulua Facebook ja Instagram kanavissa @Kulttuurikenno

Taidelaboratorio taidepilotti on yksi Pohjois-Pohjanmaan liiton Kulttuurikennon hankkeessa loppuvuonna toteutettavista kuuden taidepilotin sarjasta. Yhdessä pilotissa on mukana kolmesta kuuteen kuntaa. Yhteistä kaikille piloteille on osallistavuus, elämyksellisyys ja kokeilevuus. Käsiteltävinä teemoina korostuvat muun muassa luonto ja kestävyys, arkiympäristöt ja kotiseutu. Käytössä ovat monipuolisesti eri taidemenetelmät ja erilaiset taideharjoitteet. Jokaisen pilotin tuloksena syntyy konkreettinen teos tai elämys. Kaikki pilotit ovat toteuttamistavaltaan yhteisöllisiä ja ne toteutetaan tämän vuoden aikana.

Lisätiedot: Elina Stoor, taiteilija, stooriteller@gmail.com, 040-5850248 Taidelaboratorio toteuttaa kokeellisia kuntakierroksia kuudessa kunnassa eteläisellä Pohjois-Pohjanmaan alueella.

Piloteista, taiteilijoista Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivuilta.

Kulttuurikenno hankkeesta Kulttuurikenno -hanke - (pohjois-pohjanmaa.fi)

Erityisasiantuntija ja hankkeen projektipäällikkö Auli Suorsa, 050 386 8443

Kulttuurituottaja Anni-Stiina Hujala, 040 685 4043
s-posti: etunimi.sukunimi@pohjois-pohjanmaa.fi

Kulttuurikenno – Yhteistyötä ja vaikuttavuutta kulttuuripalveluihin -hanke edistää kuntien kulttuuritoimintaa, kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain tavoitteiden toteutumista ja erityisesti lain alueellista kehittämistehtävää maakunnan alueella. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

PUUT, PUISTOT, IHMISET -näyttely on 11 eri alan taiteilijan ja kuvantekijän yhteistyön tulos. Näyttely koostuu mm. valokuvista, litografioista, videoista, veistoksista ja installaatioista. Lisäksi esillä on noin kuudenkymmenen puidenystävän yhteisötaideteos, jossa on valokuvia puista jotka halutaan suojella. Näyttelyn taiteilijat ja kuvantekijät ovat Miina Alajärvi, Tuija Hautala-Hirvioja, Panu Johansson, Hilkka Liikkanen, Mervi Löfgren Autti, Mari Mäkiranta, Kirsikka Paakkinen, Karoliina Paatos, Eila Puhakka, Kaisa Sirén ja Jukka Suvilehto.

Vanhat puut ovat nähneet paljon ja jokainen sukupolvi luo niihin uuden suhteen. Puut ovat myös tärkeä osa ihmisten, kaupunkien ja jopa kansojen identiteettiä, sillä niihin liittyy paljon tarinoita, kokemuksia ja elämää. Näyttelyn taiteilijat ovat tuoneet töissään esiin muun muassa järkytystä, joka syntyy lähimetsän tai yksittäisen  puuvanhuksen kaatamisesta. Suru on täysin oikeutettua, sillä oman elämämme aikana emme yksinkertaisesti voi enää nähdä tilalle istutettavan puun saavuttavan täyttä ikäänsä. Puun ikä voi ylittää ihmisiän pituuden moninkertaisesti; kun meidän elomme maan päällä jo loppuu, puulla se on vasta alussa. 

UUSI JULKAISU KERTOO PUIDEN JA PUISTOJEN HISTORIAA
Rovaniemen rakennuskannasta tuhoutui merkittävä osa toisen maailmansodan aikaan. Kaupungissa kasvaa kuitenkin puita, jotka ovat eläneet jo sotia edeltävien sukupolvien aikoina. Niistä kerrotaan julkaisussa PUUT PUISTOT IHMISET - Puiden ja puistojen kulttuurihistoriaa. Lisäksi artikkeleissa käsitellään viheralueiden, puistojen ja niiden suunnitelmien kehittämistä mutta myös toteutumattomia suunnitelmia. Julkaisun kirjoittajina ovat Ella Haavisto, Marketta Harju-Autti, Mervi Löfgren Autti, Päivi Rahikainen, Monica Tennberg ja Virpi Vainio. 

Näyttely ja julkaisu ovat syntyneet yhteistyössä Lapin maakuntamuseon ja Puidenystävät - Rovaniemen lähimetsien ja puistojen puolesta -ryhmän kanssa. Näyttelyn ja siihen liittyvän julkaisun tarkoitus on havahduttaa näyttelyssä kävijöitä kohtaamaan puiden, puistojen ja lähiluonnon merkitys. 

Julkaisua voi tilata Arktikumin museokaupasta, hinta 15 € + postikulut.
Julkaisu (pdf) löytyy myös netistä Lapin maakuntamuseon sivuilta:
https://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=74e489fe-2018-4d8c-9b00-e6399f3bb32e 

Tiedotuskuva: Puiden varoitusjärjestelmä, 2023. Kaisa Sirén. 

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt rahoitusta sosiaalityön yliopistotasoisille tutkimushankkeille. Lapin yliopisto saa rahoitusta yhteensä 720 000 euroa.

Professori Merja Laitisen johtamalle hankkeelle Lapsinäkökulmainen arviointi ja työskentely vaativissa erotilanteissa (LATVE) myönnettiin rahoitusta 468 531 euroa.

LATVE-hankkeen tavoitteena on syventää tietoa vaativista erotilanteista sosiaalityön kohdeilmiöinä ja tarkentaa niiden käsitemäärittelyjä lapsinäkökulmaisesti. Hanke tuottaa tietoa sosiaalityön työmuodoista erotyöskentelyssä ja sosiaalityön asiantuntijuudesta osana moniammatillisia palvelurakenteita. Lisäksi hanke mallintaa tuotetun tiedon pohjalta toimivien työkäytäntöjen keskeiset elementit ja kriittiset pisteet sosiaalityön näkökulmasta vaativissa erotilanteissa huomioiden sosiaalihuollon palvelujen porrasteisuuden kehittämistarpeet.

Yliopistonlehtori Jari Lindh ja tutkimusryhmä saivat rahoituksen osana Itä-Suomen yliopiston johtamaa hanketta Rakenteellisen vammaissosiaalityön tietoperusta ja -käytännöt hyvinvointialueilla (RAVATTI). Hankkeen kokonaisbudjetti on 449 917 euroa, josta Lapin yliopiston osuus on noin 270 000 euroa.

RAVATTI-hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa, miten rakenteellisen vammaissosiaalityön tietoperusta ja -käytännöt muodostuvat hyvinvointialueilla, ja tehdä näin näkyväksi vammaisten ihmisten osallisuutta ja oikeuksia vahvistavaa rakenteellista sosiaalityötä. Hankkeessa tarkastellaan rakenteellista vammaissosiaalityötä sen käytäntötiedon, institutionaalisen vaikuttamistiedon ja vammaisten ihmisten tiedon näkökulmista. 

Lisätietoja:

Merja Laitinen, etunimi.sukunimi@ulapland.fi, p. 040 509 2153

Jari Lindh, etunimi.sukunimi@ulapland.fi, p. 040 659 8035

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoitustiedote: https://stm.fi/-/stm-rahoittaa-12-ta-sosiaalityon-yliopistotasoista-tutkimusta-vuonna-2023

Centria-ammattikorkeakoulusta valmistui 1.1.-31.5.2023 välisenä aikana 149 opiskelijaa. Näistä 19 ei halunnut nimeään julkaistavan.

Centria onnittelee lämpimästi kaikkia valmistuneita!  

Insinööri (AMK), konetekniikka  

Mehtomaa, Aleksanteri Oskari, Oulu    

Insinööri (AMK), kemiantekniikka  

Kumpumäki, Merja Helena, Kokkola

Maukonen, Samuel Aleksanteri, Kaustinen  

Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka 

Alahäivälä, Tuomas Erkki, Ylivieska

Arvola, Mari Anneli, Paavola

Hanhela, Kimmo Johannes, Oulu

Hannola, Juho Mikael, Kokkola

Huhtala, Jussi Kyösti Petteri, Kokkola

Jakkula, Jorma, Raahe

Kangas, Joona Antero, Ylivieska

Kinnunen, Jere Einari, Kokkola

Ojala, Tapio Martti, Nivala

Pesonen, Jarno Petri Juhani, Kerava

Sandström, Otto Karl Anders, Kokkola

Vesalainen, Vilppu Heikki Hermanni, Jyväskylä  

Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka  

Kuokkanen, Jere Antero, Kokkola

Matkaselkä, Mika Matias, Oulainen

Muilu, Roni Johannes Ilmari, Kokkola

Nissilä, Jaani Johannes, Kokkola

Nykänen, Nina Elli Maria, Kokkola

Peltokorpi, Patrik Mikael, Kokkola

Vierimaa, Marko Juhani, Kokkola

Vuorisalo, Jenna Janina, Pyhäjärvi

Vänninen, Arttu Verneri, Tampere

Ylikorpi, Heidi Maria, Nokia  

Insinööri (AMK), tuotantotalous  

Ahola, Netta Minka Matilda, Nivala

Huhtala, Henri Joonas, Ylivieska

Ovaskainen, Elias Onni Iisakki, Kokkola

Poth, Heini Mari Tuulia, Oulu

Siren-Salokannel, Kati Johanna, Salo

Sivula, Jarkko Markus, Perho

Tervo, Inka Emilia, Kokkola

Yrjölä, Tapani Matias, Ylivieska  

Bachelor of Engineering, Environmental Chemistry & Technology  

Feng, Zhihao, Kiina

Sharma, Pratik, Kokkola  

Bachelor of Engineering, Information Technology  

Holmnäs, Staffan Bengt Ingemar, Pedersöre

Nguyen, Truong Minh, Espoo

Tran, Hoang Ming Long, Kokkola 

Tradenomi (AMK), liiketalous  

Fröberg, Merja Helena, Vaasa

Hirvi, Mirja Helena, Haapajärvi

Junnilainen, Pilvi Pauliina, Kokkola

Kentala, Juho Markus, Kokkola

Lahtela, Nea Jenny Jemina, Oulu

Moilanen, Juho Alexander, Kannus

Muhonen, Jutta Jasmin, Ylivieska

Nivala, Ella Annika, Nivala

Ollikainen, Susan Teresa, Ylivieska

Pajukoski, Sara-Emilia, Kannus

Parviainen, Arja Tuulikki, Paltamo

Perälahti, Annika Iida Aulikki, Kokkola

Prest, Sofia Carolina, Kokkola

Rusanen, Niina Ira Anita, Paltamo

Sundfors, Pihla Wilhelmiina, Kokkola

Surma-Aho, Taija Kristiina, Kokkola

Tervo, Ismo Kristian, Helsinki

Vihervaara, Elias Johannes, Vaasa

Välioja, Mari Kristiina, Haapajärvi

Väätäinen, Juulia Kristiina, Kokkola

Övermark, Krista Oona Elena, Kokkola   

Bachelor of Business Administration, Business Management  

Akinyemi, Kabiru Ismail, Kokkola

Emenike, Catherine Nkeiruka, Helsinki

Hossain, Rakib, Helsinki

Hussan, Mohammed Syed, Seinäjoki

Md. Moniruzzaman, Seinäjoki

Pinky, Rokshana Nasrin, Espoo

Sigdel, Pabitra, Kokkola

Bachelor of Business Administration, International Business  

Bhattarai, Yunesh, Kokkola

Brenda Njuaboh, Ngoye, Jakobstad

Kabir, Md Niamul, Jakobstad

Osunde, Dennis Omoregie, Helsinki

Rahman, Maksud Ur, Helsinki

Raj, Aktarujjaman, Helsinki

Sarwar, Golam, Helsinki

Sairaanhoitaja (AMK), hoitotyö  

Aitto-Oja, Tanja Katariina, Ylivieska

Eklund, Mika Erik, Kokkola

Harju, Nina Annika, Kokkola

Herrala, Anna-Mari Susann, Kokkola

Herrala, Julia Eliisa, Kalajoki

Hirsikangas, Laura Johanna, Kokkola

Isoniemi, Jaana Marika, Alajärvi

Karhula, Mirkka Iida Johanna, Kokkola

Marjakangas, Sanna Titta Tuulia, Kokkola

Myllymäki, Mirjami Salli Sofia, Veteli

Ojakoski, Carola Hannele, Kokkola

Poranen, Jenna Maria, Kokkola

Puumala, Jaana Elina, Kokkola

Tokola, Piita Susanna, Kokkola

Varjola, Miika Aleksi, Kokkola

Witick, Hilla Helena, Kokkola  

Terveydenhoitaja (AMK), hoitotyö  

Lindén, Anne Jutta Ingela, Tampere 

Sosionomi (AMK), sosiaaliala  

Alikoski, Tuija Tuulikki, Ii

Anias-Nivala, Anna Eveliina, Oulainen

Elo-Vikström, Aulimaria Katariina, Kokkola

Junnila, Anne-Mari, Haapajärvi

Korkeaniemi, Terhi Susanna, Kokkola

Kähärä, Eveliina Amanda, Kokkola

Niemi-Korpi, Marjut Orvokki, Oulu

Pakonen, Tiina Marianne, Oulu

Rantasalo, Riku Kalervo, Lahti

Seppänen, Laura Sofia, Kokkola

Sinko, Jutta Iida Maria, Kalajoki

Sundfors, Elisa Johanna, Kokkola

Vuorisalo, Piia Eveliina, Pyhäjärvi  

Sairaanhoitaja (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen 

Melarti, Kaarina Piia, Kokkola

Niemonen, Rasmus Tapio, Kokkola

Ranta-Nilkku, Terttu Maria, Kannus

Silvander, Marita Hannele, Kokkola

Vuorinen, Marjo Helinä, Vaasa

Terveydenhoitaja (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen  

Avellan-Jansson, Jenni Jaana Cristina, Föglö  

Sosionomi (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen 

Viitala, Päivi Leena, Öja  

Yhteisöpedagogi (AMK), kirkon nuorisotyö  

Laajala, Eveliina Anna Ester, Oulu

Ojala, Antti Samuli, Kouvola (Ummeljoki)

Rekilä, Minnamaria Tuulikki, Kannus  

Insinööri (ylempi AMK), digitalisaation johtaminen 

Arnberg, Emmi-Liisa Anniina, Kalajoki

Insinööri (ylempi AMK), teknologiaosaamisen johtaminen  

Bister, Ilkka Kristian, Ylivieska  

Haasala, Aki Hannu, Kokkola

Isotalo, Aatu Julius Petteri, Vantaa

Läspä, Tarmo Kullervo, Kokkola

Vähäkainu, Jari Heikki Juhani, Kalajoki

Tradenomi (ylempi AMK), liiketoimintaosaaminen  

Korpi, Taija Mariia, Kokkola

Salama, Niina Kristiina, Naantali

Seppälä, Saku Tuomas, Ylivieska

Tiala, Jarkko Kalevi, Kokkola

Tolonen, Vuokko Emilia, Oulu

Vidjeskog, Anne Maria, Kokkola

Master of Business Administration  

Aho, Joni Pentti Oskar, Luoto

Arora, Shagun, Kokkola

Musiikkipedagogi (AMK)  

Jylhänniemi, Leino Vanamo, Kokkola

Paavola, Sami Risto Petteri, Vaasa

Saksio, Ruusu Roosamari Sofia, Jyväskylä

Sorjanen on toiminut Viiruksen taiteellisena johtajana vuodesta 2018 ja vuodesta 2021 myös teatterinjohtajana, jolla on kokonaisvastuu teatterin toiminnasta. Hän on tehtävässään kirkastanut teatterin taiteellista profiilia ja vahvistanut teatterin roolia yhteiskunnallisena toimijana, kehittänyt Viiruksen GUEST-ohjelmaa ja kansainvälistä toimintaa. Hän on myös ohjannut neljä esitystä Viiruksella: Roulettenburg (2019), Familjen Bra (2020 ja 2023), ROCKY! Return of the Loser (2021 ruotsiksi ja 2023 suomeksi) ja Versailles (2022 yhdessä Sinna Virtasen kanssa).

–Viirus on loistava teatteri ja työpaikka. Olen todella kiitollinen siitä, että saan työskennellä  meidän monipuolisesti sivistyneen, ennakkoluulottoman ja luovan henkilökuntamme ja hallituksemme kanssa. On vaikea käsittää, kuinka paljon olemme tähän mennessä saavuttaneet yhdessä. Siirtymää ja erotuskaa helpottaa se, että meillä on vielä kokonainen vuosi yhteistä matkaamme jäljellä ennen siirtymistäni Espooseen. Meillä on hyvin aikaa heijastella kuluneita, tapahtumarikkaita vuosia, joiden aikana olemme kasvaneet ja kehittyneet yhdessä, sanoo Sorjanen.

Teatteri Viirusin henkilökunta ja hallitus haluavat osoittaa valtavan kiitoksen Sorjaselle arvokkaasta työstään Viiruksen profiilin nostamiseksi taiteellisesti kunnianhimoisena teatterina ja aktiivisena yhteiskunnallisen keskustelijana. Onnittelemme myös Espoon kaupunginteatteria, joka Jussissa saa parhaan mahdollisen taiteellisen johtajan.

Viirus on teatterina tottunut muutoksiin, ja näemme tulevan vuoden mahdollisuutena uudistua. Käymme läpi toimintaamme ja visiotamme, ja olemme jo aloittaneet sisäisen keskustelun tulevaisuudestamme ja organisaatiorakenteemme kartoittamisen. Rekrytointiprosessi alkaa vasta, kun teatterin sisäinen valmistelutyö on valmis.

Haastattelupyynnöt osoitetaan Jussi Sorjaselle osoitteeseen jussi.sorjanen@viirus.fi tai puhelimitse +358 50 380 2398.

Sorjanen har fungerat som Viirus konstnärliga ledare sedan 2018 och sedan 2021 också som teaterchef med ett övergripande ansvar för hela verksamheten. Han har stärkt teaterns konstnärliga profil och roll som samhällelig aktör, utvecklat Viirus GUEST-program och Viirus  engagemang i internationella nätverk.

På Viirus har han regisserat föreställningarna Roulettenburg (2019), Familjen Bra (2020 och 2023), ROCKY! Return of the Loser (2021 på svenska, 2023 på finska) och Versailles (2022 tillsammans med Sinna Virtanen).

- Viirus är en strålande teater och arbetsplats. Jag är verkligen tacksam över att få jobba med vår superfina, mångsidigt bildade, fördomsfria och kreativa personal och styrelse. Det är svårt att begripa hur mycket vi hittills har åstadkommit tillsammans. Övergången och avskedet underlättas av att vi ännu har ett helt år kvar av vår gemensamma färd innan jag går över till Esbo. Vi har gott om tid att reflektera över de gångna, händelserika åren då vi fått växa och utvecklas tillsammans, säger Sorjanen.

Teater Viirus personal och styrelse vill rikta ett enormt tack för det ovärderliga arbete Sorjanen har gjort för att höja Viirus profil som en konstnärligt ambitiös teater och aktiv samhällsdebattör. Vi gratulerar Esbo stadsteater som i Jussi får den bästa tänkbara konstnärliga ledaren.

Viirus är van vid förändringar och vi ser på det kommande året som en möjlighet till förnyelse. Vi kommer att se över vår verksamhet och vision och har redan påbörjat en intern diskussion om framtiden och en kartläggning av vår organisationsstruktur. Rekryteringsprocessen påbörjas först när teaterns eget förberedande arbete är klart.

Intervjuförfrågningar kan riktas till Jussi Sorjanen på jussi.sorjanen@viirus.fi eller +358 50 380 2398

Suomalaiset suuntaavat kesän saapuessa kesämökeilleen. ”Omalla mökillä on syytä tehdä perusteellinen tupatarkastus, jotta mahdolliset talven aikana sattuneet vahingot tulevat ilmi”, suosittelee vakuutusyhtiö Pohjantähden kiinteistövahinkojen korvausasiantuntija Suvi Santajärvi.

Mökillä olisi tärkeää käydä ympäri vuoden säännöllisesti, vaikka mökkiä käytettäisiin vain kesäisin. Tällä tavoin sattuneet vahingot havaittaisiin mahdollisimman pian. Kesämökki voi kuitenkin sijaita pitkän matkan päässä, jolloin tupatarkastus talven jäljiltä tehdään ensimmäistä kertaa kesän korvalla.

Tupatarkastuksen yhteydessä saattaa löytyä ikäviäkin yllätyksiä. Jyrsijät ovat voineet tehdä vahinkoja talven aikana esimerkiksi nakertamalla talon rakenteita, sähköjohtoja tai vesiputkia. Huonolla tuurilla katon rajasta kuuluu rapinaa, ja käy ilmi, että orava tai näätä on tehnyt pesänsä mökin yläpohjaan.

Jyrsijät ja tuhoeläimet aiheuttavat rakennukselle pahimmassa tapauksessa suuriakin vahinkoja. ”Pesän rakennuspuuhissa näädät ja oravat voivat myllätä eristeissä ja rakenteissa. Tällöin voidaan joutua uusimaan eristys rakenteellisten vahinkojen takia, Santajärvi kertoo.

”Jyrsijöiden aiheuttamat vahingot ovat luonnollisesti pienempiä, mutta yhtä harmillisia. Jos mökistä löytyy pieniä jätöksiä, sähköjohdot ja putkistot kannattaa katsoa tarkkaan läpi. Lisäksi putkistoissa kannattaa alkuun valuttaa vain pieni määrä vettä, jotta mahdollisista rikkoutuneista putkista valuva vesi ei aiheuta suurempaa vahinkoa.”

Mitä tehdä, jos tuhoeläinten aiheuttamia vahinkoja löytyy?

Jos mökillä havaitsee tuhoeläinten aiheuttamia vahinkoja, on tärkeää estää tuhoeläinten pääsy rakennukseen jatkossa. Hiiret pääsevät rakenteisiin jopa kolikon kokoisesta aukosta. ”Kaikki sisälle rakenteisiin vievät raot kannattaa peittää tiheäsilmäisellä metalliverkolla”, Santajärvi ohjeistaa.

Tuhoeläinten hävityspuuhiin ei kannata ryhtyä omatoimisesti, vaan kääntyä suoraan ammattilaisten puoleen. Esimerkiksi orava ja näätä ovat rauhoitettuja metsästysaikojen ulkopuolella. ”On kuitenkin mahdollista, että mökille saapuvat elämisen äänet häiritsevät eläintä niin, että se hylkää pesän ja kantaa poikasensa pois”, lohduttaa Santajärvi.

Jos mökiltä löytyy jyrsijän tai muun tuhoeläimen aiheuttamia vahinkoja, asiasta kannattaa ilmoittaa myös omaan vakuutusyhtiöön mahdollisimman pian – ainakin Pohjantähdessä. Vakuutusyhtiöiden mökkivakuutusten ehdoissa on eroja.

”Pohjantähdessä näätä- ja jäniseläimien sekä jyrsijöiden mökille aiheuttamia vahinkoja korvataan rakennusvakuutuksen RakennusPlus-lisäturvasta 10 000 euroon saakka, vaikka yleensä jyrsijöiden aiheuttamat vahingot jäävätkin varsin pieniksi”, Santajärvi valottaa.

Tee myös nämä kesämökille mennessäsi

• Tarkista palo- ja häkävaroittimien toiminta ja suositeltu uusimisajankohta. Hanki uudet laitteet tarvittaessa tai vaihda paristot ja puhdista laitteet pölystä. Suosittelemme sarjaan kytkettyjä tai matkapuhelimeen yhteydessä olevia varoittimia.
• Käy pihapiiri läpi ja tarkista puiden kunto. Ympäristölleen vaaraa aiheuttavan puun saa kaataa ilman lupaa. Vaarallisuuden saattaa kuitenkin joutua todistamaan jälkikäteen, joten kannattaa käyttää asiantuntijaa puun kunnon arvioimisessa ja kaadossa.
• Puhdista rännit, jotta sadevedet kulkeutuvat oikeaa reittiä pitkin pois katolta. Tarkista samalla, että katto on kunnossa.
• Tarkista, että vesiputket ja liitokset ovat talven jäljiltä kunnossa.
• Tilaa tarpeen mukaan nuohooja paikalle. Lain mukaan nuohous täytyy tehdä vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein ja vuosittain, jos kyseessä on vakituiseen käyttöön tarkoitettu asunto.
• Lämmitä tulisijaa ensimmäisen kerran varovaisesti, etteivät savut pääse pöllähtämään sisälle eikä hormi kuumene kerralla liikaa.
• Poista tuhka tulisijasta kannelliseen metalliastiaan vasta, kun tulisija on varmasti jäähtynyt.
• Huolehdi, että mökillä on alkusammutus- ja ensiapuvälineet.
• Lataa puhelimeesi 112 Suomi -sovellus.

Lisätiedot

Emmi Tammisto, vastuullisuus- ja viestintäsuunnittelija, 040 455 2401, emmi-maaria.tammisto@pohjantahti.fi